KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLJNING SUOMI-FINLAND

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "19.12.2012 KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLJNING SUOMI-FINLAND"

Transkriptio

1 KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLJNING 2012 SUOMI-FINLAND

2 SISÄLLYSLUETTELO I MANNER-SUOMI... 3 TIIVISTELMÄ... 4 ENGLISH SUMMARY... 5 TAUSTAA... 6 A. SOSIOEKONOMINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT VALTAKUNNALLISESTI JA ALUEELLISESTI... 6 B. RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA SUHDE EU:N TUKEMIIN MUIHIN STRATEGIOIHIN JA OHJELMIIN KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN TAVOITTEIDEN YHTEENSOPIVUUS KOHEESIOPOLITIIKAN STRATEGISIIN SUUNTAVIIVOIHIN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN PAINOPISTEIDEN JA PERIAATTEIDEN ETENEMINEN Rahoituksen eteneminen Indikaattoritavoitteiden toteutuminen Painopisteiden mukaisen toiminnan toteutuminen Rakennerahastostrategiaan sisältyvä kaupunkiulottuvuus sekä rakennerahastotoimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Rakennerahasto-ohjelmien arviointi RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN SUHDE MUIHIN EU:N TUKEMIIN STRATEGIOIHIN JA OHJELMIIN C. RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN JA PAINOPISTEIDEN SAAVUTUKSET JA HAASTEET MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ D. HANKE-ESIMERKIT E. YHTEENVETO LIITTEET II ÅLAND BAKGRUND RESULTAT OCH ANALYS AV UTVECKLINGEN ERUF ESF BUDGET UTBETALD FINANSIERING ( ) UTMANINGAR INFÖR FRAMTIDEN, EU BILAGOR

3 3 I MANNER-SUOMI Strateginen raportti Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite CCI 2007 FI 16 2 PO 003 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite CCI 2007 FI 05 2 PO 001

4 4 TIIVISTELMÄ Suomen kansallinen rakennerahastostrategia ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä ohjelmakaudella Rakennerahastostrategia on linjassa Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteiden, Eurooppa strategian, kansallisen uudistusohjelman sekä kansallisen alueellista kehitystä koskevan periaatepäätöksen kanssa. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn, työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen, aluetalouden kehitykseen, yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, koulutustason nousuun ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmat ovat toteutuneet kokonaisuudessaan hyvin ohjelmakauden neljän ensimmäisen toteutusvuoden aikana. Rahoitus on pääpiirteissään edennyt hyvin; julkisesta kokonaisrahoituksesta oli vuoden 2011 lopulla varattu hankkeille jo kolme neljännestä ja maksettu n. 40 %. Rakennerahastostrategian painopisteistä oli parhaiten edistynyt alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (painopiste 4), jonka julkisesta kokonaiskehyksestä oli varattu lähes 90 % ja maksettu runsaat puolet. Hyvää edistymistä selittää pitkälti kunta- ja muun julkisen rahoituksen hyvä kertymä moniin paikallisesti merkittäviksi koettuihin infrastruktuuri-investointihankkeisiin. Muita painopisteitä hitaammin on sen sijaan edistynyt taloudellisesta taantumasta johtuen yritystoiminnan edistäminen (painopiste 1), jonka julkisesta kehyksestä oli vuoden 2011 lopulla varattu hankkeisiin vasta kaksi kolmannesta ja maksettu runsas kolmannes. Rahoituksen etenemisessä on jonkin verran myös alueellista vaihtelua. Ohjelmien välittöminä tavoitteina on luoda uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä sekä tarjota laajalle joukolle suomalaisia mahdollisuuksia osallistua työllistymismahdollisuuksia, osaamista ja osallisuutta sekä työelämän kehittämistä edistävään toimintaan. Asetetut tavoitteet tultaneen saavuttamaan ohjelmakauden päättymiseen 2015 mennessä. Uusien työpaikkojen tavoite on osoittautunut taantumassa kuitenkin haasteelliseksi. Ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia talous- ja työllisyystilanteessa. Rakennerahasto-ohjelmissa on reagoitu haasteelliseen tilanteeseen ennakkobudjetoimalla loppuohjelmakauden varoja käytettäväksi osin jo vuosina Rakennerahastovaroin on tuettu erikseen määriteltyjen äkillisten rakennemuutosalueiden sekä muiden rakennemuutoksesta kärsineiden alueiden työttömyysongelmien hoitoa ja elinkeinoelämän ja yritystoiminnan uudistamista. Rakennerahastoohjelmat ovat mahdollistaneet nopean ja välittömän reagoinnin ja toimenpiteiden käynnistymisen, mikä on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi. Rakennerahasto-ohjelmien rahoituksen käytön helpottamiseksi on otettu käyttöön myös yksinkertaistettuja kustannusmalleja. Rakennerahastostrategia on joustanut muuttuneessa toimintaympäristössä ja ohjelma-asiakirjojen monipuolisuus on mahdollistanut painotusten räätälöinnin aluekohtaisten tarpeiden mukaisesti. Valtakunnallisen ja alueellisen tason koordinaatiolla on kyetty suuntaamaan varoja siten, että on voitu tavoitella alkuperäisiä tavoitteita mutta myös vastata uusiin haasteisiin.

5 5 ENGLISH SUMMARY Finland s structural fund strategy determines how the resources of the European Regional Development Fund (ERDF) and the European Social Fund (ESF) are used in the programme period The structural fund strategy is in line with the objectives of the European Union cohesion policy, the Europe 2020 Strategy, the national reform programme, and the national decision-in-principle on regional development. Structural fund strategy measures have an impact on the creation of new businesses and jobs, the growth of employment and reduction of unemployment, the development of the regional economy, the enhancement of productivity and competiveness of businesses, the rise in the general level of education, and the increase in research and innovation activity. Under the Regional Competitiveness and Employment objective, the overall implementation of ERDF and ESF programmes had made good progress by 31 December In essence, the provision of resources had advanced well: at the end of 2011, three fourths of total resources had already been earmarked for projects and some 40% had been paid to recipients. As regards the priority axes of the structural fund strategy, the best progress has been made with respect to improving the accessibility of areas and enhancing the operating environment (priority axis 4), where almost 90% of the total public funding framework had been earmarked and slightly over one half paid. This good progress is largely explained by the high accumulation of municipal and public appropriations for many infrastructure investment projects, considered important from the local perspective. However for the promotion of business (priority axis 1), made slower progress than the others due to the economic recession. At the end of 2011, no more than two thirds of the public funding framework for this axis had been earmarked, and slightly over one third paid. There is some regional variation in how the provision of resources is progressing. The immediate goal of the programmes is to create new jobs and businesses, as well as to offer a large number of Finns the opportunity to participate in ESR-financed activities which promote employment, develop know-how, increase inclusion and support the development of the working life. These goals will evidently be achieved by the time the programme period comes to a close in The objective of creating new jobs has turned out to quite challenging during the economic recession. In the programme period, the operating environment has changed significantly in terms of the economic and employment situation. Structural fund programmes have reacted to the challenging situation by means of the preliminary budgeting of appropriations from the final programme period, to be used in Resources from structural funds have been used in support of managing unemployment problems, and for the remodelling of economic life and business activity in areas separately defined as areas of sudden structural change, and other areas suffering from structural change. Structural fund programmes have facilitated a rapid reaction and the immediate launch of measures; this has turned out to be an excellent operating model. Simplified cost models have been introduced to make the use of resources from structural fund programmes easier. The structural fund strategy has demonstrated flexibility in the changed operating environment, while the versatility of programme documents has made it possible to tailor the focusing of efforts separately, based on needs recognised region by region. Co-ordination of measures at both national and regional level has facilitated the targeting of resources in a manner that makes it possible to pursue the original targets, while addressing new challenges.

6 6 Taustaa Suomen strateginen raportti 2012 perustuu yleisasetuksen (EY) N:0 1083/2006 artiklaan 29(2-3), jonka mukaisesti kunkin jäsenvaltion on vuoden 2012 loppuun mennessä toimitettava suppea kertomus rakennerahastotoimien edistymisestä ja vaikutuksista vuoden 2011 loppuun asti. Raportointi liittyy ohjelmakauden aiempaa strategisempaan ohjausotteeseen ja rakennerahastojen aiempaa tiiviimpään kytkemiseen Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja ohjelman toteutuksen kytkeytymiseen Eurooppa strategiaan. Raportti kuvaa miten ohjelmat ovat tukeneet yhteisön strategisten suuntaviivojen (CSF) ja kansallisen rakennerahastostrategian (NSRF) strategioiden ja painopisteiden toteutumista sekä sitä miten ohjelmat ovat tukeneet kullekin rahastolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Komission antamien ohjeiden mukaisesti raportissa tulee kuvata kunkin jäsenmaan taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa viime aikoina tapahtuneita muutoksia ja arvioida niiden vaikutusta ohjelmille ja erityisesti kansalliselle strategialle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi sen tulee kuvata ohjelmien toteumatilanne tilanteen mukaisena ja se, miten ohjelmille asetetut tavoitteet ovat siihen mennessä toteutuneet. Raportissa esitetään myös esimerkkejä hyvistä hankkeista. Komissio laatii saamistaan raporteista yhteenvedon. Sen tarkoituksena on tuoda esiin koheesiopolitiikan saavutuksia ja vaikutuksia jäsenmaissa ja syventää keskustelua, jota komissio käy koheesiopolitiikan vaikutuksista ja erityisesti tulevaisuudesta Euroopan Parlamentin ja Eurooppa-neuvoston kanssa. Manner-Suomen strategisen raportin on laatinut työ- ja elinkeinoministeriö, joka toimii rakennerahastoohjelmien hallintoviranomaisena. Raportti on käsitelty kaikissa työllisyys ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen toimenpideohjelmien seurantakomiteoissa ja alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa joulukuun 2012 aikana. Ahvenanmaan raportin on laatinut Ahvenanmaan maakuntahallitus, joka vastaa hallintoviranomaisena Ahvenanmaan EAKR- ja ESR-ohjelmista. Raportti esitetään omana kokonaisuutenaan (raportin osa II). A. Sosioekonominen tilanne ja kehitysnäkymät valtakunnallisesti ja alueellisesti Maailman, euroalueen ja Suomen taloustilanteen voimakkaat heilahtelut ovat leimanneet koko käynnissä olevaa ohjelmakautta. Vuodet 2007 ja 2008 olivat Suomessa talouden ja työllisyyden kannalta vielä hyviä. Muutos tapahtui kuitenkin nopeasti - vuosi 2009 oli Suomen kansantaloudelle poikkeuksellisen synkkä, bruttokansantuote laski 7,8 %. Vastaava pudotus oli koettu viimeksi yli 90 vuotta aikaisemmin. Eniten kysyntää vähensi viennin ja investointien supistuminen. Viennin volyymi aleni 24 % ja investoinnit vähenivät yli 13 %. Verrattuna 1990-luvun alun lamaan yksityisten investointien 15,7 %:n pudotus vuonna 2009 ei kuitenkaan ollut ennätyksellinen. Vuosina 1991 ja 1992 investointien supistuminen oli suurempaa ja lisäksi yksityiset investoinnit vähenivät useana vuotena peräkkäin. Yksityinen kulutus laski yli 2 %, ja säästämisaste kääntyi positiiviseksi. Tuotannon pudotus oli taloushistoriassamme poikkeuksellisen suuri ja laaja. Yksikään toimiala ei vuonna 2009 yltänyt kasvuun ja erityisesti jalostustoiminnan romahtaminen selittää suuren osan talouden supistumisesta. Suomi ei kuitenkaan ollut tilanteessa yksin koko maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

7 7 Vuoden 2009 aikana myös työllisyystilanne muuttui ja työvoiman kysyntä heikkeni eritoten työvoiman jakauman nuoremmassa päässä. Kaikkiaan työttömyysasteen nousu oli kuitenkin suhdannetilanteen heikkouteen nähden vähäistä johtuen ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Vuonna 2009 määräaikaisesti lomautettuja ja siten pääasiassa työllisiksi tilastoitavia työntekijöitä oli noin Työllisten määrä väheni silti :llä. Merkittävää on, että sopeuttaminen tapahtui tehtyjen työtuntien määrässä, joka laski 6 %. Kuluttajahinnat eivät vuonna 2009 nousseet lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, josta korkojen ja asuntohintojen vaikutus on poistettu, sen sijaan kohosi v ,6 %, eli selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin (0,3 %). Suhdannetilanteeseen nähden vuoden 2009 ansiokehitys oli nopeaa. Vuoden 2007 työmarkkinaneuvottelujen seurauksena sopimuspalkat nousivat 3,7 % ja ansiotaso 3,9 %. Työpanoksen supistumisen johdosta palkkasumma kuitenkin pieneni. Suomen hintakilpailukyky euroalueeseen verrattuna heikkeni huomattavasti esim. vuosina 2008 ja 2009 yksikkötyökustannukset kasvoivat kaksinkertaista vauhtia euroalueen keskiarvoon nähden, kun tuotannon pudotuksesta huolimatta palkat jatkoivat aiemmin sovittujen korotusten mukaista kasvuaan. Historiallisen syvästä taantumasta pyrittiin kuitenkin irtaantumaan suunnitelmallisesti. Finanssipolitiikan mitoituksessa korostui huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Hallitus pyrki vastaamaan nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen elvyttävillä toimenpiteillä. Työvoima- ja koulutuspolitiikkaa vahvistamalla pyrittiin rajoittamaan työttömyyden lisääntymistä ja luomaan edellytyksiä tulevalle kasvulle. Työttömyys pysyikin selvästi alhaisempana kuin 1990-luvun lamavuosina. Määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset kohdentuivat pääosin vuosille Vuonna 2010 Suomen talous lähti jo laajapohjaiseen kasvuun viennin ja kotimaisen kysynnän tukemana. Kokonaistuotanto kasvoi 3,1 prosenttia. Erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui vuonna 2010 edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi ja koko julkisen talouden n. 5 mrd. euroa. Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikan seurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema onkin heikentynyt merkittävästi. Julkinen talous on entistä haavoittuvammassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kapenemisen. Työikäisen väestön määrä alkoi supistua jo vuonna Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. Vuonna 2011 maailmantalouden kasvu hidastui jälleen selvästi. Yhdysvaltain talous kasvoi vaisusti ja elpyminen oli selvästi hitaampaa kuin aiempien taantumien jälkeen. Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen ja tuotantokustannusten nousu hidasti loppuvuodesta hieman myös Kiinan nopeaa talouskasvua. Luonnonkatastrofin seurauksena Japanin talous supistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta monivuotinen jälleenrakennusohjelma tuki kasvua vuoden lopulla. Venäjän kasvuvauhti säilyi vahvana öljyn korkean

8 8 hinnan ansiosta. Myös euroalueen rahoitus- ja velkakriisin jatkuminen heijastui koko maailmantalouteen. Velkakriisistä huolimatta euroalueen talous kasvoi, joskin vauhti jäi alle pitkän aikavälin kehityksen. Suomen talous kasvoi vuonna ,9 prosenttia. Ulkomaankaupassa ongelmaksi muodostui kauppataseen tuntuva heikkeneminen ja pitkään jatkunut vaihtosuhteen huononeminen. Vaihtotase oli lamavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa alijäämäinen. Kohtuullisen talouskasvun vetämänä työttömyys kääntyi laskuun. Samaan aikaan työllisyys parani, etenkin palvelualoilla. Teollisuudessa työllisyyden lasku jatkui ja siihen kiinteästi kytköksissä olevilla toimialoilla työllisyystilanne heikkeni. Yksityisen kulutuksen kasvu oli verrattain vahvaa. Kasvua tukivat myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Loppukeväästä alkaen kotitalouksien odotukset kuitenkin heikkenivät poikkeuksellisen jyrkästi. Epävarmuus lisääntyi lähes yhtä voimakkaasti kuin vuoden 2009 taantumassa. Myös työttömyyden uhkaan liittyvät pelot voimistuivat. Kotitalouksien odotusten synkkeneminen ei kuitenkaan heikentänyt kulutusta. Säästämisaste aleni tuntuvasti ja kotitalouksien velkaantuneisuusaste kohosi edelleen. Investoinnit kehittyivät odotetun myönteisesti, mutta koko talouden investointiaste ei ole palautunut taantumaa edeltäneelle tasolle. Eniten kasvoivat investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin. Kaiken kaikkiaan investointivuosi oli valinneeseen epävarmuuteen nähden hyvä, kun myös kansantalouden investointiaste kääntyi uudelleen nousuun. Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni vuonna 2011, mutta oli edelleen 0,8 prosenttia alijäämäinen kokonaistuotantoon suhteutettuna. Erityisesti valtiontalouden alijäämä pieneni, mutta säilyi yli 3 prosentissa kokonaistuotantoon suhteutettuna. Alijäämien myötä julkisen talouden velka jatkoi kasvuaan kokonaistuotantoon suhteutettuna. Suhdannekehityksen alueelliset erot 1 Talouden nousukauden jälkeen yritystoiminnan liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun vuonna 2009 kaikilla päätoimialoilla. Yritystoiminnan liikevaihto alkoi jälleen kasvaa vuoden 2010 aikana ja vuonna 2011 kasvua tapahtui kaikissa maakunnissa. Erityisen hyvin olivat vuoden 2011 aikana menestyneet Keski- Pohjanmaa, Kainuu, Päijät-Häme ja Kanta-Häme. Hitainta kasvu oli Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Myönteisimmin kehitysnäkymiä arvioitiin Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Heikointa suhdannekehityksen uskottiin olevan Etelä-Savossa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Vuoden 2009 voimakkaan laskun jälkeen aloittaneiden yritysten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana lähes kaikissa maakunnissa. Vuoden 2011 aikana määrä kääntyi kuitenkin jälleen laskuun ja kasvoi ainoastaan Keski-Pohjanmaalla. Suhteellisesti eniten uusien yritysten määrä väheni vuonna 2011 Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Konkurssiin joutuneiden yritysten määrä väheni lähes kaikissa maakunnissa vuonna 2010 vuoden 2009 voimakkaan kasvun jälkeen. Koko maassa konkurssien määrä pysyi vuonna 2011 ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua tapahtui Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Voimakkaimmin määrä laski Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla. Teollisuuden liikevaihto väheni vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa, mutta kasvu-uralle päästiin jo seuraavana vuonna. Vuoden 2011 loppua kohden liikevaihdon kasvu on hidastunut, mutta kasvoi edelleen Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjanmaata lukuun ottamatta. Nopeinta teollisuuden liikevaihdon kasvu oli vuonna 2011 Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Teollisuuden viennin kehitys heijas- 1 Lähde: Maakuntien suhdannekehitys , TEM-analyyseja 39/2012 (Ilkka Mella)

9 9 telee liikevaihdon näkymiä. Kaivostoiminnan viennin kasvu nopeutui edelleen vuoden loppua kohti, kun taas muilla aloilla vienti hidastui ja jopa kääntyi laskuun. Rakentamisen sektorilla yritysten liikevaihdon kasvu kääntyi voimakkaaseen laskuun talouden taantuessa vuoden 2008 lopulla, mutta kääntyi jälleen nousuun keväällä Vuoden 2011 aikana rakentamisen liikevaihdon kasvu oli voimakasta kaikissa maakunnissa ehkä Satakuntaa lukuun ottamatta. Nopeinta kasvu on ollut Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Myös kaupan liikevaihdon pitkään jatkunut myönteinen kehitys pysähtyi vuoden 2008 puolivälissä ja kääntyi laskuun. Vähittäiskauppa selvisi taantumasta kuitenkin kohtuullisen hyvin ja sen liikevaihto pysyi lähes ennallaan vuoden 2009 aikana. Kaupan liikevaihto on kasvanut kaikissa maakunnissa vuosina Voimakkainta kasvu oli Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä ja hitainta Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Palvelusektorin liikevaihdon pitkäaikainen kasvu notkahti vuoden 2009 taantuman aikana, mutta ei niin voimakkaasti kuin muilla toimialoilla. Palvelujen liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa vuosina Voimakkainta kasvu on ollut viime aikoina Etelä-Savossa, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla. Alueiden väestönkehitys ja muuttoliike Vuosien nopeasta talouskasvusta huolimatta alueiden välinen muuttoliike pysyi suhteellisen tasapainoisena, vaikkakin keskittyminen alueiden keskuksiin jatkui. Talouden taantuessa tapahtui maassamuutossa vuonna 2009 lievää hidastumista sekä kuntien välisen, seutukuntien välisen että maakuntien välisen muuttoliikkeen osalta. Vuosina maassamuutto jälleen hieman voimistui. Uudenmaan osalta maan sisäisen muuttoliikkeen muuttovoitto on viime vuosina pysytellyt alle hengen, kun se oli huippuvuonna 1998 lähes henkeä. Muuttovoitot ovat viime vuosina jakautuneet usealle maakunnalle ja erityisesti Pirkanmaan muuttovoitto on määrällisesti lähes Uudenmaan tasolla. Myös Kanta-Häme sekä Päijät-Häme ovat selkeästi muuttovoittoa saavia maakuntia. Suurimpien tappioalueiden kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois- Savo muuttotappiot ovat vaihdelleet viime vuosina, pysyen silti selvästi pienempinä kuin 1990-luvun lopulla. Maahanmuuton nettovoitto oli huipussaan vuonna 2008 yli henkeä. Sen jälkeen nettovoitto on laskenut ja oli vuonna 2009 noin ja vuonna 2010 noin henkeä. Vuonna 2011 maahanmuutto jälleen voimistui ja nettovoitto oli lähes henkeä. On huomattava että maahanmuuton osalta nettovoittoa saavat kaikki maakunnat, mutta Uudenmaan osuus on ollut jatkuvasti yli 40 %. Väestönkasvu hidastui koko maassa vuosina edellisiin vuosiin nähden. Tämä johtui lähinnä maahanmuuton nettomuuton pienenemisestä, sillä luonnollinen väestönkasvu pysyi suhteellisen korkeana. Manner-Suomen maakunnista väestönkasvu oli määrällisesti ja suhteellisesti suurinta Uudellamaalla, jossa kaikki kasvun osatekijät olivat positiivisia. Suhteellisen kasvun osalta on Pohjois-Pohjanmaa korkean syntyvyyden ja nuoren ikärakenteen ansiosta luonnollisen väestönkasvun kärkimaakunta. Pirkanmaa ja Kanta-Häme ovat maassamuuton muuttovoiton osalta kärkimaakuntia, joskin niiden muuttovoitto on hieman supistunut. Useimmissa väestötappiomaakunnissa väestön väheneminen on jossain määrin hidastunut, mutta ikääntymisen vuoksi luonnollinen kasvu heikkenee jatkuvasti ja väestön kasvua on enää vaikea saavuttaa. Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Satakunta ja Pohjois-Savo ovat perinteisiä muuttotappiomaakuntia, mutta vuosina niiden muuttotappiot ovat selvästi vähentyneet johtuen osaltaan muuttoaktiivisten ikäluokkien (18 34-vuotiaat) pienenemisestä. Vuoden 2011 aikana nettomuutto kääntyi lievästi positiiviseksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala saavat suhteellisen paljon maahanmuuttajia, mikä ei kuitenkaan riitä korvaamaan luonnollisen kasvun ja maassamuuton aiheuttamaa väestön vähenemistä. Maakuntien sisällä muuttoliike on

10 10 kohdistunut viime vuosina yhä voimakkaammin maakuntien keskuksiin. Erityisesti pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat nopeasti. Monilla alueilla työikäinen väestö on vähentynyt ja vanhusväestö kasvanut jo usean vuoden ajan. Eläkkeelle siirtyminen voimistuu koko ajan ja saavuttaa huippunsa 2010-luvun alkupuolella suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee yleensä myös työvoiman määrän vähenemistä, mikä heikentää työvoiman saatavuutta ja hidastaa talouskasvua. Yli 64-vuotiaiden määrän kasvunopeus kiihtyy kaksinkertaiseksi kaikissa maakunnissa seuraavan neljän vuoden aikana. Korkeimmillaan vanhushuoltosuhde (yli 64-vuotiaiden osuus työikäisestä väestöstä, v.) on yli 30% Etelä-Savossa ja Kainuussa ja alimmillaan Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 20%. Vanhushuoltosuhde nousee keskimäärin 10 prosenttiyksikköä vuosina kaikissa maakunnissa. Työttömyys on laskenut alueilla, mutta nuorten työttömyys kasvaa Talouden laskusuhdanteen myötä työttömyys alkoi nousta syksyllä 2008 kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa seutukunnissa. Työttömyyden kasvu koetteli erityisesti niitä alueita, joissa vientiyritysten osuus elinkeinotoiminnasta on merkittävä. Myös julkisen sektorin talousongelmat erityisesti kuntatalouden osalta vaikeuttivat työllisyystilannetta. Työttömyys oli alkuvuodesta 2010 koko maassa korkeimmillaan lähes 10 %, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun ja oli loppuvuodesta jo noin 8 %. Vuoden 2011 aikana työttömyys aleni hitaasti edelleen ja oli tammikuussa ,8 %. Maakuntien osalta korkein työttömyysaste oli vuona 2011 Pohjois- Karjalassa, 12,5 % ja alin Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla 5,8 %. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi taantuman aikana eniten useissa suhteellisen matalan työttömyysasteen maakunnissa kuten Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Seutukunnittain tarkasteltuna kasvu oli nopeinta monissa Länsi-Suomen teollistuneissa seutukunnissa kuten Turku, Pietarsaari, Salo, Tampere ja Raasepori. Selvästi hitaampaa kasvu oli perinteisillä korkean työttömyyden alueilla kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala. Taantuman jälkeen työttömyys on laskenut tasaisesti useimmilla alueilla vuosina Seutukunnissa, joissa jokin suuryritys on lopettanut toimintansa, on työttömäksi joutunut yleensä satoja työntekijöitä ja alueen työttömyys on noussut nopeasti. Näitä äkillisen rakennemuutoksen alueita on vuosina ollut toistakymmentä. Alueiden väliset erot työttömyyden muutoksissa johtuvat pääasiassa alueiden yritysrakenteesta ja erityisesti vientiyritysten merkityksestä alueen elinkeinotoiminnalle. Vientipainotteisilla alueilla työttömyys nousee nopeasti, mutta alkaa myös laskea nopeasti kun tuotanto kääntyy kasvuun ja vienti vetää jälleen. Erityisen paljon kasvoi taantuman alkuvaiheessa nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys, joka lähes kaksinkertaistui useilla alueilla. Talouden kääntyessä kasvuun myös nuorten työnsaanti helpottui ja alle 25-vuotiaiden työttömyys aleni syksyllä 2010 kaikissa maakunnissa. Vuoden 2011 aikana myönteinen kehitys kuitenkin pysähtyi ja tammikuussa 2012 alle 25-vuotiaita työttömiä oli työvoimatutkimuksen käsittein , mikä on noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten nuorisotyöttömyys on kasvanut Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski taantuman alkuvaiheessa kaikissa maakunnissa, mikä johtui voimistuneesta eläkkeelle siirtymisestä. Työttömyyden pitkittyessä pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi kasvaa vuoden 2010 aikana, mutta kasvu pysähtyi vuonna 2011 ja määrä lisääntyi selvästi vain Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa.

11 11 Työllisten määrä kasvoi ja työllisyysaste parani vuonna 2011 Vuoden 2009 lopussa työllisiä oli tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan noin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja työllisyysaste laski 70 %:n tasolta 67 %:n tasolle. Vuoden 2010 aikana kasvuuralle palannut tuotanto paransi vähitellen myös työllisyyden kehitystä, mutta vasta vuoden 2011 aikana työllisten määrä alkoi kasvaa useimmissa maakunnissa. Alueittain tarkasteltuna työllisten määrä kasvoi vuonna 2011 eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Toimialoista työllisten määrä lisääntyi taide- ja media-aloilla, mutta myös terveys- ja sosiaalipalveluissa ja rahoitustoiminnassa. Sen sijaan kuljetus- ja varastointisektorilla sekä maa- ja metsätaloudessa tapahtui edelleen vähenemistä. Työllisten määrään vähentävästi vaikuttaa jo nyt voimakkaasti kasvava poistuma työvoimasta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Toisaalta on huomattava, että ikääntyneiden (55 64-vuotiaiden) työllisyys on kasvanut vakaasti ja nopeaan aina siitä asti, kun kasvu pääsi vauhtiin 1990-luvun lopulla. 2 Ikääntyneet ovat ainoa ryhmä, joka on saavuttanut 1990-luvun lamaa edeltäneen ennätyskorkean työllisyystason vuotiaiden työllisyys on ylittänyt yleisen, kaikkia työikäisiä koskevan, työllisyysasteen vuonna 2009, minkä jälkeen ero on ikääntyneiden eduksi vielä kasvanut. Heidän työllisyysasteensa oli vuonna % (kaikkien työikäisten 69 %). Vanhimpien ikääntyneiden, vuotiaiden, työllisyys on parantunut vielä vuotiaitakin enemmän. Alhaisen lähtötason vuoksi heidän työllisyysasteensa oli kuitenkin vuonna 2011 vielä 42 %. Myös ikääntyneitä vanhempien vuotiaiden työllisten määrä on kasvanut nopeasti ollen nykyään vajaat Heidän työllisyysasteensa kasvu on nopeutunut viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen ja aste on nykyään 9 %. 65 vuotta täyttäneiden työllisten määrä on jo merkittävä ja tulee entisestään kasvamaan. Ikääntyneiden naisten ja miesten työllisyyserot ovat tasoittuneet. Ikääntyneiden ryhmän sisällä on kuitenkin selvä jako: paras työllisyys on vuotiaiden ikäryhmässä naisilla ja 60 vuotta täyttäneiden parissa miehillä. Ikääntyneitä naisia poistuu työelämästä miehiä tiuhempaan tahtiin. Tulos on yllättävä sillä ikääntyneiden naisten terveydentila on parempi kuin miehillä. Ikääntyneiden työllisyyden nopea kasvu johtuu ennen muuta siitä, että he ovat pysyneet entistä kauemmin työelämässä. Osaamis- ja koulutusrakenteen kehitys Innovaatioympäristö Maakunnallisten innovaatiorakenteiden ydin muodostuu oppilaitosinfrastruktuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan pohjalle. TEKESin rahoituksella on suuri merkitys alueellisen osaamisen lisäämisessä ja kehittämisessä. Osaamiskeskustoiminnalla ja keskittymällä kärkiklustereiden toiminnan kehittämiseen on vaikutettu alueiden osaamistasoon ja vetovoimaisuuteen. Osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen tapahtuu tutkimusyksiköiden, korkeakoulujen ja yritysten verkostoissa triple helix periaatteen mukaisesti. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Suomessa vuonna 2010 noin 7 miljardia euroa, mikä on 185 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Menojen arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 edelleen noin 180 miljoonalla eurolla. Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat yli 3 miljardia euroa, mikä vastaa noin 42 prosenttia koko maan t&k-menoista. 2 TEM-analyyseja 45/2012: Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys uuden ikäpolitiikan aikana (Matti Sihto Paula Sardar)

12 12 Koulutusaste maakunnittain Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on noussut vuosittain, kun koko maassa vuoden 2007 taso oli 64,8 %, oli se vuonna 2011 jo 67,7 % (liite 1, taulukko 1). Kehitys on kuitenkin ollut maakunnittain vaihtelevaa kun Uusimaa oli vielä vuonna 2009 kärkimaakunta 68,4 %:lla, oli se vuoden 2011 luvullaan 69,6 % vasta kolmantena edelle olivat nousseet Pirkanmaa (69,9 %) ja Pohjois-Pohjanmaa (69,8 %). Alhaisimmat tutkinnon suorittaneiden osuudet 15 vuotta täyttäneistä olivat Manner-Suomen maakunnista vuonna 2011 Etelä-Savossa (64,2 %), Keski-Pohjanmaalla (64,3 %) ja Satakunnassa (64,5 %). Eniten tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuodesta 2007 vuoteen 2011 kasvanut Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa (molemmissa 3,8 prosenttiyksikköä). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on koko maan tasolla noussut vuodesta 2007 vuoteen 2011 kahdella prosenttiyksiköllä eli tasolle 28,2 %. Maakunnittaista vaihtelua on tässäkin havaittavissa: Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi korkein (35,2 %), toiseksi korkein Pirkanmaalla (28,9 %) ja kolmanneksi korkein Varsinais-Suomessa (27,7 %). Manner- Suomen alhaisin osuus on Kainuussa (21,7 %). Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Manner-Suomen maakunnista noussut vuodesta 2007 vuoteen 2011 Pirkanmaalla (2,2 prosenttiyksikköä) ja vähiten Kymenlaaksossa (1,3 prosenttiyksikköä). Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on vähentynyt Suomessa huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Alueellisia eroja kuitenkin löytyy yhä. Maaseutumaisissa kunnissa on selvästi enemmän tutkintoa vailla olevia kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Vuonna 1970 peräti 75 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta vuonna 2010 enää 33 prosenttia. Naisilla perusasteen jälkeistä tutkintoa ilman olevien osuus on laskenut miehiä nopeammin. Viime vuosikymmeninä tutkintoa vailla olevien osuuden pieneneminen on hidastunut. Vuonna 2010 perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevia suomalaisia oli yhteensä Maakuntakohtaiset erot ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuuksissa eivät ole kovin suuria. Eniten pelkästään perusasteen tutkinnot suorittaneita on Etelä-Savon maakunnassa, jossa heitä on 36,7 prosenttia ja vähiten Pirkanmaalla, 30,9 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Vanhemmissa ikäryhmissä on selvästi nuorempia ikäryhmiä enemmän perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomia. Vanhemmissa ikäryhmissä naiset ovat miehiä useammin jääneet vaille perusasteen jälkeistä tutkintoa. Taitekohta on vuotiaiden ikäryhmässä: tätä nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista on puolestaan selvästi suurempi kuin naisten. Huolestuttavana kehityksenä voidaan pitää sitä, että vuotiaiden ikäryhmässä on enemmän perusasteen tutkinnon varaan jääneitä verrattuna ja vuotiaisiin vuotiailla korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on myös kasvanut viime vuosina. Vuonna 2007 tästä ikäryhmästä 15,3 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, vuonna 2011 yhteensä 16,3 prosenttia vuotiaista miehistä jäi tutkinnotta vuonna 2011 noin 20 % mutta naisista vain 13 %. Maakunnittain tarkasteltuna vuotiaiden ikäryhmässä tutkintoa suorittamattomien osuus oli vuonna 2011 suurin Uudellamaalla (miehet 24,5 % ja naiset 16,1 %) ja Päijät-Hämeessä (miehet 23,5 % ja naiset 14,9 %), pienin Pohjois-Karjalassa (miehet 13,7 % ja naiset 8,8 %). Maakuntien väliset erot voivat johtua muun muassa maahanmuuttajien määrästä (liite 1, taulukko 2).

13 13 Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvopolitiikan tavoitteena on ollut edistää aktiivisesti sukupuolten tasa- arvoa, jotta sukupuolenmukainen jako oppiainevalinnoissa ja myöhemmin ammatinvalinnoissa lieventyisi. Koulutuksen aikainen sukupuolenmukainen jako heijastuu työmarkkinoiden jakautumisessa naisten ja miesten töihin. Opetustoimea koskevissa säädöksissä ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana niukasti sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita. Sen sijaan tasa-arvon edistämiseen liittyviä kokeilu- ja kehittämishankkeita on viime vuosina toteutettu useita. Opetuskäytäntöjä koskeva tutkimus osoittaa, että koulutuspolitiikan sukupuolineutraali lähestymistapa ei ole riittävästi ohjannut kyseenalaistamaan sukupuolen mukaista kahtiajakoa ja stereotyyppistä ajattelua. Hankkeista saatuja tuloksia voitaisiin jatkossa hyödyntää systemaattisemmin esimerkiksi oppilaitosten tasa-arvosuunnittelussa ja oppilaitosten ohjaus- ja opetuskäytäntöjen kehittämisessä. Suomen vahva tasa-arvotilanne näkyy esimerkiksi siinä, että naiset ja miehet osallistuvat melkein samassa määrin työmarkkinoille. Laajempana tavoitteena työelämää koskevien tasa-arvotavoitteiden taustalla on korkea työllisyys. Myönteistä kehitystä on tapahtunut naisten kouluttautuessa entistä useammin miesvaltaisille aloille. Sen sijaan miehet eivät juurikaan ole hakeutuneet perinteisille naisaloille, esimerkiksi hoito- ja hoivatehtäviin. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat edelleen keskeinen tasa-arvokysymys suomalaisessa yhteiskunnassa. Naiset ansaitsivat vuonna 2009 keskimäärin 82 prosenttia miesten palkoista. Viime vuosina kehitys on ollut oikeansuuntaista, joskin hidasta. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen vanhempien välillä on ollut tasa-arvopoliittisena tavoitteena pitkään. Kehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan myönteistä, sillä isät käyttävät entistä enemmän vapaita, erityisesti isyysvapaata. Hallituksen tasa-arvopolitiikassa korostuu laaja-alainen näkökulma miehiä ja tasaarvoa koskeviin kysymyksiin: kyse on miesten suhteesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten asema sekä naisten ja miesten keskinäiset erot ovat olleet tähän asti vain vähän esillä tasa-arvopolitiikassa. Tasa-arvopolitiikkaa kehitetään jatkossa kaikkia ihmisiä koskevan moninaisuuden näkökulmasta. B. Rakennerahastostrategian tavoitteet, toteutus ja suhde EU:n tukemiin muihin strategioihin ja ohjelmiin Kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteet Rakennerahastostrategian keskeisenä tehtävänä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia tukemalla toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Rakennerahastostrategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn, työlli-

14 14 syyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen, aluetalouden kehitykseen, yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, koulutustason nousuun ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen. Työllisyys- ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset rakennerahasto-ohjelmat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä ja toimintalinjojen sisällöt on pitkälti harmonisoitu. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa 2011 linjataan rakennerahastojen tavoitteita. Kuntien ja alueiden edellytyksiä aluetalouden uudistamiseen ja kasvuun vahvistetaan. Aluetason kumppanuutta edistetään. Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- sekä työllisyysnäkökulmaan sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. Euroopan aluekehitysrahaston hankerahoitusta kohdennetaan seuraavalla ohjelmakaudella entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaa ja päästöjen vähentämiseen. Euroopan sosiaalirahaston painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. ESR-varoilla edistetään myös maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista. EAKR:n ja ESR:n varojen jaolle ja käytölle asetetaan nykyistä selkeämmät tavoitteet. EU:n aluel- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus arvioidaan ja menettelytavat yksinkertaistetaan. Kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteiden yhteensopivuus koheesiopolitiikan strategisiin suuntaviivoihin Koheesiopolitiikalle tälle ohjelmakaudelle laaditussa koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa todetaan, että Lissabonin strategian kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen mukaisesti koheesiopolitiikan kautta tuettavissa ohjelmissa olisi kohdennettava voimavaroja kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen: - tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla ympäristöä, - edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla, ja - luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia ihmisiä työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Mainitut strategisten suuntaviivojen tavoitteet ovat pitkälti yhteneväiset myös uudistetun Suomen kansallisen alueellista kehitystä koskevan periaatepäätöksen (tavoitepäätös) kanssa. Kuten Suomen kansallisessa rakennerahastostrategiassa todetaan, Suomen rakennerahastotoimet kytkeytyvät Suomen kansalliseen aluekehittämispolitiikkaan ja siten valtakunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin. Tavoitteiden mukaisesti aluekehityksen keskeisinä tavoitteina on alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin edistäminen ja hyvän elinympäristön ja kestävän aluerakenteen turvaaminen. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Tavoitepäätöksessä on nostettu esiin erityiskysymyksinä äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen.

15 15 Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Näin varmistetaan, että kansallinen ja EU:lta eri lähteistä saatava rahoitus vaikuttavat samansuuntaisesti. Koska Suomen kansalliset aluekehityksen tavoitteet ovat pitkälti yhteneväiset koheesiopolitiikan suuntaviivojen kanssa, rakennerahasto-ohjelmissa toteutetut toimenpiteet tukevat suuntaviivojen tavoitteiden toteutumista. Suomessa keskeisinä painopisteinä ovat erityisesti yritystoiminnan kehittäminen, osaamis- ja innovaatiopolitiikka, osaamisrakenteiden kehittäminen, verkostoituminen ja erilaisten osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja Lissabonin strategian mukaiset työllisyys- ja työvoimapoliittiset linjaukset. Rakennerahastostrategian painopisteiden ja periaatteiden eteneminen Rahoituksen eteneminen Rahoitus on pääpiirteissään edennyt hyvin; julkisesta kokonaisrahoituksesta oli vuoden 2011 lopulla varattu hankkeille jo kolme neljännestä ja maksettu n. 40 % (taulukko 1). Rakennerahastostrategian painopisteistä oli parhaiten edistynyt alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen, jonka julkisesta kokonaiskehyksestä oli varattu lähes 90 % ja maksettu runsaat puolet. Hyvää edistymistä selittää pitkälti kuntaja muun julkisen rahoituksen hyvä kertymä moniin paikallisesti merkittäviksi koettuihin infrastruktuuri-investointihankkeisiin. Muita painopisteitä hitaammin on sen sijaan edistynyt painopiste 1, jonka julkisesta kehyksestä oli vuoden 2011 lopulla varattu hankkeisiin vasta kaksi kolmannesta ja maksettu runsas kolmannes. Rahoituksen etenemisessä on jonkin verran alueellista vaihtelua. Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma on miltei koko ohjelmakauden ajan ollut muita edellä niin varauksilla kuin maksatuksillakin mitattuna. Itä- ja erityisesti Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa painopisteeseen 4 liittyvät toimenpiteet varsinkin infrastruktuuriinvestointien osalta ovat toteutuneet ripeästi ja etupainotteisesti. Julkisen kokonaisrahoituksen hyvää toteumaa selittää myös kunta- ja muun julkisen rahoituksen ennakoitua runsaampi kertymä. Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmissa painopisteen 4 toiminta ei ole ollut yhtä keskittynyt infrastruktuuri-investointeihin, eikä ao. toimintalinja ole edistynyt muista poikkeavasti sen sijaan yritystoiminnan tukemiseen liittyvä toimintalinja 1 on erityisesti Etelä-Suomessa toteutunut hieman muita ohjelmia paremmin. ESR-ohjelman osalta voidaan ohjelmaosioiden etenemistä tarkastella vain suuntaa-antavasti, koska ohjelmaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eivätkä osioiden kehykset ole sitovia kuin Itä-Suomen osalta. Ohjelmaosioiden välillä ei ole havaittavissa kovin merkittäviä eroja. Taulukko 1: Toimenpideohjelmien yhteenlasketut varaukset ja maksatukset kansallisen rakennerahastostrategian mukaisiin painopisteisiin Kehys (EU) Varattu (EU) Maksettu (EU) Strategian painopisteet Euro (%) Euro (%) Yritystoiminnan edistäminen (EAKR TL1) ,3 % ,5 % Innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (EAKR TL2) ,3 % ,8 % Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys (ESR TL1-4) ,1 % ,1 % Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (EAKR TL3) ,6 % ,2 % Muut Suuralueen teemahankkeet (ES EAKR TL5)* ,8 % ,7 % Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (ES ja LS EAKR TL4)* ,0 % ,9 % Tekninen tuki (EAKR ja ESR) ,0 % ,8 % Yhteensä ,9 % ,7 % *) Toimenpiteet jakautuvat eri painopisteiden kesken

16 16 Liitteessä 2 on kuvattu varauksia ja maksatukset strategian painopisteittäin EAKR- ja ESR -ohjelmittain. Indikaattoritavoitteiden toteutuminen Rakennerahastostrategiassa ei ole esitetty rakennerahastotoiminnalle määrällisiä tavoitteita, vaan ne on sisällytetty kuhunkin ohjelma-asiakirjaan. Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty rahastoittain EAKR ja ESR-toiminnalle ohjelmissa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen. Taulukko 2. EAKR toimenpideohjelmille ja ESR-ohjelmalle asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen EAKR ESR Indikaattori Tavoite Toteuma Toteuma-% Tavoite Toteuma Toteuma-% Uudet työpaikat ,4 % ,0 % - joista naisten ,5 % Uudet yritykset ,4 % ,8 % - joista naisten perustamia ,8 % ESR-toimenpiteen aloittaneet ,3 % - joista naisia T&K -menot (osuus EU-rahoituksesta) 26,2 % 28,2 % Uudet T&K -työpaikat ,5 % Tasa-arvohankkeet (osuus EU-rahoituksesta) 11,4 % 11,9 % Ympäristöpositiiviset hankkeet (osuus EUrahoituksesta) 19,8 % 37,7 % Lissabonin tavoitteita tukevat hankkeet (osuus EU-rahoituksesta) 81,2 % 78,9 % 96,0 % 95,3 % Uusien työpaikkojen yhteenlaskettu tavoite EAKR-ohjelmissa on , joista naisten työpaikkatavoite on Vuoden 2011 loppuun mennessä työpaikkojen kokonaistavoitteesta oli saavutettu työpaikkaa eli yli 40 %. Naisten uusien työpaikkojen tavoitteesta on toteutunut kolmannes. Lisäksi tulee huomata, että näihin lukuihin ei sisälly Finnvera Oyj:n korkotuki-instrumentein syntyneet työpaikat, joiden osalta käytettävissä on vasta suunnitelmavaiheen tieto ( uutta työpaikkaa, joista naisten osuus 5 981). EAKR-ohjelmien työpaikkavaikutukset ajoittuvat suurimmalta osin ohjelman toteutuksen loppuvuosiin, joten uusien työpaikkojen kokonaistavoite tultaneen saavuttamaan. Seurantatieto kattaa hankkeiden tulokset niiden päättymishetkellä. Huomattava osa EAKR-ohjelmien työllisyysvaikutuksista ilmenee pitkällä aikavälillä hankkeiden ja ohjelmien toteutuksen päättymisen jälkeen. ESR-ohjelmassa uusien työpaikkojen tavoite, on ylittynyt. Uusia työpaikkoja on syntynyt yli eli lähes kaksinkertainen määrä tavoitteeseen nähden. Naistyöpaikkojen osalta ohjelmassa ei ole tavoitetta, mutta niiden osuus on 40 % kaikista syntyneistä uusista työpaikoista. ESR-ohjelman uusien työpaikkojen tavoite on osoittautunut liian alhaiseksi. Uusien yritysten tavoite EAKR-ohjelmissa on 6 440, joista naisten perustamien yritysten tavoite on Kokonaistavoitteesta on saavutettu 23,4 % ja naisten yritysten tavoitteesta 18,4 %. Samoin kuin uusien työpaikkojen osalta, uusien yritysten syntyminen EAKR-hankkeissa tapahtuu usein hankeen päättymisen jälkeen, eikä lopullinen tieto sisälly hankeseurannan lukuihin.

17 17 ESR-ohjelman tavoitteena on tukea uuden yrityksen perustamista. Tämä tavoite on ylittynyt, sillä uusia yrityksiä on perustettu Seuraavassa taulukossa 3 on esitetty syntyneitä uusia työpaikkoja ja yrityksiä kuvaavat indikaattoritiedot sekä ESR:n osalta toimenpiteen aloittaneiden määrät tavoitteineen ryhmiteltynä rakennerahastostrategian painopisteiden alle. Painopisteen 1 toteuma on varsin alhainen verrattuna muihin, mutta kuten aiemmin on todettu, luvuissa ei ole mukana Finnvera Oyj:n korkotuki-instrumenttien avulla syntyviä uusia työpaikkoja tai yrityksiä. Ne huomioidenkin uusien työpaikkojen tavoite saattaa EAKR-ohjelmissa osoittautua asetetuksi toimintalinja 1:llä hieman liian korkeaksi. Taulukko 3: Toimenpideohjelmien yhteenlasketut ydinindikaattorit kansallisen rakennerahastostrategian mukaisiin painopisteisiin Uudet työpaikat Uudet yritykset Toimenpiteen aloittaneet Tavoite Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma Strategian painopisteet (%) (%) (%) Yritystoiminnan edistäminen (EAKR TL1)* ,7 % ,4 % Innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (EAKR TL2)** ,4 % ,5 % Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys (ESR TL1-4) ,0 % ,8 % ,3 % Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (EAKR TL3) ,7 % ,4 % Yhteensä ,6 % ,2 % ,3 % *) Luvuissa ei ole mukana Finnvera Oyj:n EAKR-osarahoitteisten korkotukilainojen suunnitelmavaiheen tietoja (uudet työpaikat kpl ja uudet yritykset kpl) **) Sisältää myös E-S ja L-S EAKR-ohjelmien TL4:n (Suuret kaupunkiseudut) sekä E-S EAKR-ohjelman TL5:n (Suuralueen teemahankkeet) indikaattorit Liitteessä 3 kuvataan ydinindikaattorien toteutumista EAKR- ja ESR-ohjelmittain. Painopisteiden mukaisen toiminnan toteutuminen Painopiste 1: Yritystoiminnan edistäminen Painopisteen toimien tavoitteena on erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen, uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen kestävällä tavalla. Painopisteen toimet tukevat Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman keskeisiä tavoitteita tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseksi. Yritysten kehittämisen välineinä on käytetty investointeja, yrityksen kehittämisavustusta, tutkimus- ja kehittämisrahoitusta sekä rahoitusjärjestelyjä (financial engineering) ja -instrumentteja. Kehittämisavustusta on suunnattu erityisesti (n. 45 % rahoituksesta ja hankkeista) uusien tuotteiden ja palvelujen sekä tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tärkeitä kehittämisavustuksen myöntöperusteita ovat olleet myös alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen ja vahvistaminen (noin neljännes hankkeista ja rahoituksesta), uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto sekä uuden yritystoiminnan syntyminen. Vuoden 2011 loppuun mennessä EAKR-toimenpideohjelmissa oli käynnistynyt painopisteessä 1 yhteensä hanketta. Lisäksi EAKR-osarahoitteisia Finnvera Oyj:n korkotukipäätöksiä oli tehty kpl. Suurimmat hankkeet sijoittuvat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Hankkeet ovat investointeja, joilla on mahdollistettu uuden liiketoiminnan käynnistyminen mm. kaivostoiminnan ja matkailun aloilla.

18 18 Painopisteen 1 merkittävimmät menoluokat ovat olleet 8 ja 9 eli muu investointi yrityksiin sekä muut toimenpiteet tutkimuksen innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi, joiden yhteenlaskettu osuus toimintalinjan 1 julkisesta rahoituksesta on runsas puolet. Painopisteessä 1 kaikki hankkeet toteutuvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla, kun rahoittajina ovat ELY- keskukset, Finnvera Oyj, maakunnan liitot ja TEM. Painopisteessä 1 on syntynyt kaikkiaan uutta työpaikkaa (30 % tavoitteesta), mikä on 28 % kaikkien painopisteiden yhteenlasketusta määrästä. Lisäksi mennessä myönnettyjen Finnvera Oyj:n korkotukilainojen arvioidaan synnyttävän uutta työpaikkaa. Vastaavasti 5 % uusista yrityksistä eli 712 (13 % tavoitteesta) yritystä on syntynyt painopisteen 1 toimenpiteissä, mutta mikäli myös Finnveran suunnitelmavaiheen tiedot (3 906 uutta yritystä) huomioitaisiin, olisi painopisteen tavoitteesta toteutunut jo 87 %. Painopisteessä 1 rahoitusta on vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty 4 974:lle hankkeelle sekä 6 360:lle Finnvera Oyj:n korkotuetulle lainalle. Julkista rahoitusta oli vuoden 2011 loppuun mennessä sidottu yhteensä noin 487,9 miljoonaa euroa, eli noin kaksi kolmasosaa painopisteen koko ohjelmakauden 736,3 milj. euron julkisesta rahoituskehyksestä. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus sidotusta julkisesta rahoituksesta on vain 3,4 %, toisaalta yksityistä rahoitusta on painopisteen 1 hankkeisiin sitoutunut peräti 1,187 miljardia euroa. Itä-Suomen EAKR-ohjelman osuus painopisteen 1 sidonnoista on 36 % ja Pohjois- Suomen 33 %. Länsi-Suomen osuus on 20 % Etelä-Suomen jäädessä 11 prosenttiin. Hankkeiden lukumäärää tarkasteltaessa havaitaan, että Itä-Suomen osuus painopisteen 1 hankkeista on selvästi sidontaosuutta pienempi, vain 27 %, eli Itä-Suomessa yritystukihankkeiden keskikoko on muita ohjelma-alueita isompi. Rahoituspäätösten teko päästiin käynnistämään Finnverassa ja silloisilla TE-keskusten yritysosastoilla vuotta aiemmin kuin EURA 2007-järjestelmää käyttävillä hallinnonaloilla. Tämä osittain selittää painopisteen 1 hyvää edistymistä alkuohjelmakaudella. Toisaalta vuoden 2008 syksyllä alkanut taloudellinen taantuma heikensi yritystukien kysyntää merkittävästi vuosina Taloudellisen elpymisen myötä yritystukien kysyntä lähti vuoden 2010 aikana nousuun, mutta notkahti sitten uudelleen Eurooppaa kohdanneen finanssikriisin myötä. Aavistuksenomainen käänne vilkastumiseen näytti tapahtuvan vuoden 2011 lopulla. Kaiken kaikkiaan yritystukien kysyntä ei ole saavuttanut sitä tasoa, jota strategian ja ohjelma-asiakirjojen valmistelun aikana ennakoitiin. Itä-Suomen EAKR-seurantakomitea reagoi tilanteeseen päättämällä kokouksessaan siirtää 21,6 milj. euroa toimintalinja 1:n EAKR+valtio -rahoituskehystä toimintalinjoille 2 ja 3. Myös muissa ohjelmissa on seurattu toimintalinja 1:n tilanteen kehittymistä, koska alueilta saadut signaalit yritystukien kysynnästä ovat viime vuosina vaihdelleet huomattavan paljon. Maakunnan liittojen roolia on myös joillakin alueilla kasvatettu toimintalinjalla 1, jolloin liittojen toimesta on saatettu rahoittaa esim. laajempien yritysverkostojen koulutus- ja markkinointitoimia. Liittojen toimiminen rahoittajana myös toimintalinjalla 1 on samalla tuonut mukanaan hieman lisää kaivattua kuntarahoitusta. Vuonna 2011 painopisteessä 1 käynnistyi EAKR-rahoitteinen pääomasijoitusrahastotoiminta. Toimintaan on osoitettu EAKR-ohjelmissa yhteensä 17,5 miljoonaa euroa (EAKR+valtio), josta eniten, 7,5 miljoonaa euroa, Länsi-Suomen ohjelma-alueella ja vähiten (2 milj. euroa) Etelä-Suomessa. Varat on myönnetty Finnvera Oyj:lle, joka on sijoittanut varat tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön. Finnvera Oyj toimii välittävänä toimielimenä ja Aloitusrahasto Vera Oy on tuensaaja. Aloitusrahasto Vera Oy:öön on perustettu ohjelmaalueittaiset seurantayksiköt, jotka seuraavat varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Varsinainen sijoitustoiminta käynnistyi syyskuussa Sijoitukset tehdään Aloitusrahasto Vera Oy:n valtiontukiohjelman mukaisesti. Kohteena ovat pienet, alkavat, kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät yritykset. Vuoden 2011 loppuun mennessä sijoituspäätöksiä oli koko maassa tehty 12 ja näistä viisi Etelä-

19 19 Suomeen, jossa kaikki käytettävissä olevat varat oli vuoden vaihteessa sijoitettu, kun muilla alueilla rahoitusta oli vielä paikoin runsaastikin jäljellä. Arviointihavaintoja Arvioitsija kiinnitti huomiota EAKR-rahoitteisen toiminnan lisäarvoon todeten, että suurin osa hankkeista olisi voinut toteutua myös ilman EAKR-rahoitusta. Asiaa tarkemmin tarkasteltaessa kuitenkin huomattiin, että EAKR-panostuksen vaikutuksesta oli toteutettu hankkeita, jotka olisivat muutoin toteutuneet myöhemmin tai pienempinä. EAKR-rahoituksella on siis pystytty aikaistamaan hankkeiden toteutumista. Tällä on ollut merkitystä taloudellisen taantuman olosuhteissa, sillä hallitus on kehottanut suuntaamaan rakennerahastojen panostusta tehokkaammin välittömästi työllisyyttä edistäviin toimiin. Tässä tarkoituksessa hankkeiden aikaistuminen on ollut paikallaan ja toteuttanut Suomen hallituksen kansallisia tavoitteita. Vuotovaikutuksen pienentämiseksi arvioitsija kehotti suosimaan suuremman riskin hankkeita ja panosten suuntaamista toimintoihin, joiden lisäarvo on suurempi. Tällaisia panostuksia ovat yritystoiminnan uudistuminen, verkottuminen ja kansainvälistyminen sekä innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntäminen. Arvioinnin jatkotyössä keskitytään arvioimaan näiden toimintojen toteutumista. Arviointisuositusten mukaisesti pääoman saatavuutta on vahvistettu käynnistämällä pääomasijoitustoiminta. Painopiste 2: Innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Kansallisessa rakennerahastostrategiassa todetaan, että painopisteen 2 alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistetaan niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita. Toiminnan tavoitteena tulee olla alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Painopisteen alla tuetaan myös yritysten toimintaympäristön kehittämistä kuten yrityshautomotoiminnan edistämistä ja siihen liittyviä hankkeita. Näin painopisteen kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Painopisteen alla toteutettavat toimet liittyvät useimmiten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointiin, innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä yleisesti verkottumisen edistämiseen. Vuoden 2011 loppuun mennessä EAKR- toimenpideohjelmissa oli käynnistynyt yhteensä painopistettä 2 toteuttavaa hanketta, kun mukaan lasketaan kaikkien EAKR-ohjelmien toimintalinjan 2 lisäksi myös Eteläja Länsi-Suomen ohjelmissa suuriin kaupunkialueisiin kohdistuva toimintalinja 4 sekä Etelä-Suomen suuralueen laajuisiin teemahankkeisiin tarkoitettu toimintalinja 5, jotka kaikki ovat sisällöllisesti lähellä toimintalinjan 2 kehittämisprioriteetteja. Eniten painopisteen 2 hankkeita on Pohjois-Suomen EAKR- toimenpideohjelmassa (429 kpl), jossa on rahoitettu myös monet suurimmista painopisteen hankkeista, kuten Saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttaminen (Lapin liitto, sidottu julkinen kokonaisrahoitus n. 5 milj. euroa), Kalajoen yrityspuistojen kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan ELY, 3,3 milj. euroa) ja Painetun elektroniikan innovaatioympäristö, R2R-PILOT (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2,8 milj. euroa). Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa suurin painopisteen 2 hanke on Turva- ja materiaaliteknologian kehityskeskus (Etelä-Savon maakuntaliitto, 4 milj. euroa) ja Etelä-Suomen ohjelmassa Uusiutuvan energian tutkimuskeskus (Päijät-Hämeen liitto 3,5 milj. euroa). Länsi-Suomen ohjelmassa suurin painopisteen 2 hanke oli vuoden 2011 loppuun mennessä Satakuntaliiton rahoittama Satakunnan osaamiskeskusohjelman siemenrahoitus -hanke (sidottu julkinen rahoitus 2,1 milj. euroa).

20 20 Painopisteen 2 tärkein menoluokka on ollut numero 01, tutkimuskeskusten TTK- hankkeet, joka on korostunut erityisesti Itä-Suomen ohjelmassa Tekesin merkittävän roolin vuoksi. Myös menoluokka 03 (Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen PK yritysten kesken sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, alueviranomaisten ja teknologiakeskusten kesken) sekä menoluokka 02 (TTK -infrastruktuuri ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset) ovat korostuneet painopisteen 2 sidonnoissa. Kun Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmien toimintalinjan 4 sekä Etelä-Suomen ohjelman toimintalinja 5:n indikaattoritulokset lisätään EAKR- ohjelmien toimintalinja 2:n lukuihin, on painopisteessä 2 syntynyt uutta työpaikkaa (n. 138 % asetetusta tavoitteesta) ja 622 uutta yritystä (n. 65 % tavoitteesta). Painopisteen osuus uusista työpaikoista on n. 11 prosenttia ja uusista yrityksistä 5 prosenttia. Tarkasteltaessa painopisteen 2 toteumaa näyttää yksityisen rahoituksen osalta selvältä, että asetettuihin tavoitteisin ei tulla ohjelmakauden aikana pääsemään. Tämä selittynee sillä, että toimintalinjan 2 hankkeita toteuttavat EAKR-ohjelmissa pääosin julkisomisteiset kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja niiden hankkeeseen osoittama omarahoitus on osa kansallista julkista rahoitusta. Tekes on ollut erityisesti Itä-Suomessa merkittävä toimija toimintalinjalla 2 (hankkeita vuoden 2011 loppuun mennessä 170 kpl). Sen sijaan Etelä-Suomessa Tekes-rahoituksen käyttö toimintalinjalla 2 on ollut koko alkuohjelmakauden ajan ennakoitua pienempää; vuoden 2011 loppuun mennessä Tekesin kautta oli Etelä- Suomessa käynnistetty ainoastaan 14 hanketta, mikä on vähän verrattuna muihin suuralueisiin (L-S 53, I-S 170, P-S 64). Toisaalta kansallista Tekes-rahoitusta on ollut Etelä-Suomessa hyvin käytettävissä ja valtaosa syntyvistä hankeaihioista ohjautuu Tekesin kansallisten rahoitusmuotojen piiriin. Painopisteen 2 hankkeilla on ollut suuri merkitys alueellisten innovaatioympäristöjen ja osaamispääoman kehittämiselle. Alueellisella vahvalla tutkimustoiminnalla luodaan pitkällä tähtäimellä pohjaa uusien työpaikkojen syntymiselle sekä sidotaan ne myös pysyvämmin alueelle. Painopisteen 2 toimet ovatkin olleet erittäin tärkeitä alueiden keskeisten osaajien - yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden - yhteistoiminnan vahvistamiseksi Triple Helix periaatteen mukaisesti. Painopisteen hankkeilla vahvistetaan alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Erityisen paljon ohjelmien resursseja tähän kehittämistyöhön ovat sijoittaneet ilman omia yliopistoja toimivat maakunnat kuten Kymenlaakso, Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Arviointihavaintoja Painopisteeseen 2 liittyvässä arvioinnissa ( ) aihealueita olivat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoiminnan ja siihen liittyvän yhteistyön edistäminen, osaamispohjaisten klustereiden aikaansaaminen sekä yritysten ja oppilaitosten verkottumisen edistäminen. Arvioitsijat suosittelivat enemmän riskinottoa erityisesti innovatiivisille hankkeille. Verkostoitumisen tavoitteet olisi selkeytettävä ja konkretisoitava valintakriteereissä esim. suosimalla hankkeita, joissa on runsaasti osatoteuttajia. Syrjäisten seutujen oppilaitosten verkottaminen on tärkeää. Kehittämisorganisaatioiden rooli on keskeinen, mutta niitä olisi tarkasteltava kuitenkin erikseen muista yrityksistä niiden erikoisluonteen vuoksi. Taantumalla on positiivisia vaikutuksia yrittäjyyshalukkuuteen ja osaavia ihmisiä tulisi hyödyntää juuri korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan käynnistämisessä. Kaiken kaikkiaan arvioitsijan mielestä painopiste 2 on tavoitteiltaan hyvin yleispätevä eikä toteutuksessa ole ilmennyt merkittäviä suuralueiden välisiä eroja. Indikaattoreista kuitenkin puuttuu strategisen ohjauksen tarpeisiin vastaavat vaikuttavuusindikaattorit. Välttämättä ei tarvita uusia kaikille ohjelmille yhteisiä indikaatto-

21 21 reita, mutta kukin ohjelma olisi kaivannut oman strategiansa seurannan tueksi parempia mittareita (esim. osallistuvien yritysten määrä, hankkeiden riskitaso, kansainvälisyys, kohdentuminen klustereiden kehittämiseen huomioiden liiketoiminnan arvoketjut, innovaatioiden syntyminen ja kaupallistaminen, innovaatioilmapiiri). Mittareiden kehittämistyö otettiin arvioinnin jatkotyön yhdeksi keskeiseksi aiheeksi. Rakennerahastotoiminnalla aikaansaatu kehittäminen on lyhytaikaista ja vaarana on, että toiminta päättyy rahoituksen päätyttyä. Toisaalta erityisesti painopisteen 2 kohdalla ongelmana voidaan pitää myös hankeammattilaisia, jotka toteuttavat kehittämishankkeita ketjussa ilman aitoa halua toiminnan vakiinnuttamiseen. Onkin olemassa tarve pidemmän aikavälin suunnittelulle rahoittajien ja innovaatiotoiminnan kehittäjien välillä. Tätä varten arvioitsijat suosittelivat pitkän aikavälin integroituja kehittämissuunnitelmasopimuksia. Temaattisten vaikuttavien laajojen hankekokonaisuuksien aikaansaaminen yli maakuntarajojen olisi klusterien vahvistamiseksi tarpeen, mutta sitä ei juuri esiintynyt. Tarkastelussa huomattiin lisäksi, että yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten verkostohankkeita oli syntynyt odotettua vähemmän. Hankerahoittajien on tiivistettävä yhteistyötä kokonaisuuksien hahmottamiseksi esim. teemakoordinaattori- ja teemaryhmäkäytäntöjä vahvistamalla ja laajentamalla klustereita suuraluekohtaisiksi toimintatavoiksi yli maakuntarajojen. Toiminnan vakiinnuttamista on tuettava. Hankkeilta on vaadittava pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmia ja kehittämisorganisaatioiden rooli on kriittinen. Toimijoiden halua kaupallistamiseen on lisättävä ja toimintamallien käytäntöön viemistä on parannettava. Yritysten mukanaolo alusta saakka olisi välttämätöntä, koska tuotteiden kaupallistaminen on tärkeä osa kehittämistyötä. Yritykset tulivat yleensä hankkeisiin mukaan vasta valmisteluvaiheen jälkeen, mistä syystä ne eivät päässeet vaikuttamaan hankkeen tavoiteasetantaan. Kaikessa kehittämisessä tarvitaan enemmän konkreettista kokemusta liiketoiminnasta ja kaupallistamisesta, johon onkin reagoitu mm. strategisen huippuosaamisen keskittymien verkostoa kehittämällä. Rahoittajien asiantuntemus ja resurssit eivät aina ole riittäviä kaupallisen hyödyntämisen suunnitelmien arvioimiseksi tarvitaan asiantuntijatukea. Painopiste 3: Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys Kansallisen rakennerahastostrategian painopistettä 3, osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys toteutetaan Manner-Suomen ESR -ohjelmalla. ESR- ohjelma jakaantuu strategian mukaisesti neljään painopisteeseen, jotka ovat: - työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen - työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy - työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen - jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Strategiset painopisteet ovat samalla ESR -ohjelman toimintalinjoja. Jokaisella ESR -painopisteellä on liittymäpinta Lissabonin strategian kansalliseen toimenpideohjelmaan samoin kuin Eurooppa strategiaan. Koko ohjelmakauden ESR kehyksestä oli hankkeisiin varattu noin 83 % eli toiminta on hyvässä vauhdissa. Ohjelman kehyksestä oli vastaavana ajankohtana maksettu 40 %. Toiminnan alkuvuosina maksatukset etenivät hitaasti, mutta eteneminen on nopeutunut viime vuosina. Strategian painopisteet painottuvat ohjelmaosioissa hieman eri tavalla. Etelä-Suomessa rahoitetuissa hankkeissa korostuu merkittävästi työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämisen sekä yrittäjyyden lisääminen, johon on varauksista kohdistunut 42 %. Pohjois-Suomessa korostuu suhteellisesti

22 22 jonkin verran muita painopisteitä enemmän työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, johon oli kohdistettu 37 % varauksista. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy korostuivat puolestaan Länsi-Suomen (37 %) ja valtakunnallisen osion (40 %) hankkeissa. Itä-Suomen osiossa ei edellä mainittujen painopisteiden keskinäisissä suhteissa ollut suurtakaan eroa (31-34 %). Kaikissa ohjelmaosioissa jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa oli mukana vain hyvin pienellä painoarvolla (Etelä-Suomen 1 %:sta valtakunnallisen osion 5 %:iin). Lissabonin strategian menoluokkia koskevat tavoitteet on esitetty Manner-Suomen ESR -ohjelma-asiakirjassa. Suurin osa, 31,7 % ESR -varoista on kohdentunut ohjelman tavoitteiden mukaisesti päämenoluokkaan Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen (menoluokat 62-64). Niillä järjestetään elinikäiseen oppimiseen liittyvien järjestelmien kehittämiseen ja innovatiivisten työllisyys-, koulutusja tukipalveluiden kehittämiseen tähtääviä toimia. Niillä kehitetään myös ennakointijärjestelmiä ja entistä tuottavampia työn organisointitapoja. Menoluokkiin on käytetty 23,6 % julkisesta rahoituksesta. Toimilla tuetaan aktiivisia työllisyyden edistämistoimenpiteitä kuten työmarkkinoille pääsyn edistämistä, työurien pidentämistä, työntekijöiden sopeutumista rakennemuutokseen, sekä yrittäjyyttä. Heikommassa asemassa olevien sosiaalisen työmarkkina-aseman parantamiseen tähtäävät toimet (menoluokka 71) ovat toteutumassa hieman odotettua suuremmalla volyymilla. Samoin inhimillisen pääoman kehittämistoimet eli menoluokat ovat toteutuneet indikatiivista tavoitetta suuremmalla volyymilla. Tämä johtuu ohjelmakauden aikana muuttuneesta talous- ja työllisyystilanteesta. Ohjelmaa suunniteltaessa pääpaino oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa. ESR-ohjelmalla on tavoitteena tukea uuden työpaikan ja uuden yrityksen aikaansaamista. Toimenpiteisiin osallistuvien määrällisenä tavoitteena on Uusia työpaikkoja on perustettu ja uusia yrityksiä eli molempien indikaattoreiden osalta tavoitteet on ylitetty huomattavasti, mikä kuvaa tavoitteiden asetannan vaikeutta. Jokainen uusi yritys tuo useimmiten mukanaan ainakin yhden uuden työpaikan, mikä selittää osaltaan sen, että kun uusien yritysten tavoite ylitetään, ylitetään myös uusien työpaikkojen tavoite. Etenkin yritystoimintaa suunnittelevien toimenpiteille on ollut kysyntää, mistä syystä niitä on rahoitettu runsaasti. Painopisteen 3 hankkeissa on aloittanut yhteensä henkilöä. Ohjelmarahalla oli käynnistetty kaikkiaan hanketta. Sijoittuminen ESR-toimenpiteen jälkeen Hankkeen työllistävät vaikutukset ilmenevät usein vasta sen päättymisen jälkeen. Avoimille työmarkkinoille oli sijoittunut keskimäärin 26,1 % toimenpiteen päättäneistä. Työttömäksi jääneiden osuus 3 kk toimenpiteen jälkeen oli vuonna ,1 % kaikista toimenpiteen päättäneistä. Ohjelma-asiakirjassa on tavoitteeksi asetettu toimintalinjassa 2 työttömäksi jäävien osuuden supistuminen ohjelmakauden loppuun mennessä 32 %:iin. Vuoden 2010 syyskuun loppuun menneessä toimenpiteen päättäneistä oli 3 kk päättymisen jälkeen työttömänä 39,8 % eli työttömäksi jäävien osuus oli noussut lähtötasosta. Muutos johtuu työvoiman kysynnän vähentymisestä sekä siitä, että toimenpiteisiin osallistuvien ryhmä sisältää ennustettua enemmän vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Nämä tiedot pohjautuvat koko ESR-ohjelmaan, eivät pelkästään toimintalinjaan 2.

23 23 Taulukko 4: ESR-hankkeen päättäneiden työllisyystilanne 3 kk hankkeen päättämisen jälkeen ( mennessä hankkeen päättäneet, ml. keskeyttäneet) Kaikki Maahanmuuttajat Vajaakuntoiset Yli 55- vuotiaat Sijoittunut avoimille työmarkkinoille 26,1 19,2 15,1 18,3 Tukityössä 7,7 8,3 10,5 7,5 Työvoimakoulutuksessa 5,8 14,5 4,0 5,5 Työttömänä 39,8 31,2 52,5 50,3 Opiskelemassa 4,8 4,4 4,3 2,2 Muualla työvoiman ulkopuolella (varuspalveluksessa, eläkkeellä ym) 15,8 22,4 13,6 16,1 Maahanmuuttajien osalta tilanne oli keskimääräistä parempi, sillä työttömänä oli joka kolmas. Maahanmuuttajista keskimääräistä useampi oli työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Työvoima ulkopuolella olevien osuus maahanmuuttajilla oli keskimääräistä suurempi, 22,4 %. Syrjäytymisvaarassa olevien vajaakuntoisten ja ikääntyneiden tilannetta projekti ei sanottavammin parantanut, sillä työttömäksi jääneiden osuus on vajaakuntoisilla ja yli 55-vuotiailla yli puolet. ESR-projektin merkitys yli 55-vuotiaiden työttömyyden vähentämisessä on kuitenkin merkittävä, sillä 18,3 % löysi projektin jälkeen työtä avoimilta työmarkkinoilta. Tässä ryhmässä myös työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden osuus on keksimääräistä suurempi. ESRhankkeen merkitys vajaakuntoisten työllistymisedellytysten parantumisessa ilmenee heidän keskimääräistä suurempana osuutena tukityössä. Avoimille työmarkkinoille vajaakuntoisista sijoittui 15,1 %. Arviointihavaintoja Arvioinnissa on käsitelty sekä strategian toteutumista että toiminnan onnistuneisuutta. Arvioinnin mukaan ESR-ohjelmalla on tuettu hyvin Lissabonin strategian toteutumista sekä kansallista rakennerahastostrategiaa. Ohjelma laadittiin taloudellisen nousukauden aikana, mutta sen toimeenpano ajoittuu taloudellisen taantuman aikaan, jolloin olosuhteet ovat ratkaisevasti toisenlaiset. Samaan aikaan Suomea ravistelee voimakas tuotantorakenteen muutos, jossa monien alojen työpaikat ovat vähentymässä tai siirtymässä pois maasta. ESR-ohjelman kyky vastata näihin olosuhteiden muutoksiin on osoittautunut hyväksi. Nopean rakennemuutoksen ohella tapahtuu myös hitaasti eteneviä rakenteellisia muutoksia, kuten väestön ikääntyminen ja aktiiviväestön määrän suhteellinen vähentyminen. Arvioinnissa todettiin, että ESR-ohjelma on laadittu alun perin joustavaksi, mistä syystä sitä on voitu toteuttaa ilman muutoksia, vaikka olosuhteet ovat muuttuneet. Rakenteellisiin muutoksiin on kyetty vastaamaan kaikilla toimintalinjoilla. Suomen hallitus on päättänyt, että myös rakennerahastojen toimia suunnataan välittömästi työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja yrittäjyyden edistämiseen. ESR- toiminnassa on painotettu työllisyyttä edistäviä ja työttömyyttä vähentäviä toimita hallituksen päätöksen mukaisesti. Erityisesti on

24 24 painotettu ESR-ohjelman toimintalinjan 2 työttömyyttä vähentäviä toimenpiteitä Suomen hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Toimintaympäristön muutosten ennakointi on välttämätöntä, jotta toimenpiteet olisivat relevantteja myös pitkällä aikavälillä. Työmarkkinoiden muutosten ennakointijärjestelmän kehittäminen on ollut yksi tärkeistä kehittämiskohteista ESR-toiminnassa. Toimintaympäristön muutosten välittömiä vaikutuksia on pehmennetty ohjelman varoin kuitenkin siten, että toimenpiteet eivät ole ristiriidassa pitkän tähtäimen kehittämistavoitteiden kanssa. Arvioitsija näkee, että toimintaympäristön muutosten aiheuttamien ongelmien hoitoon valitut keinot ovat olleet alueellisesti ja valtakunnallisesti tasapainossa. Joukossa on sekä alueellisesti ohjattuja toimia että valtakunnallisia kehittämisteemoja. Resursseja on pystytty suuntaamaan sekä alueellisesti tärkeisiin että koko maan tulevaisuuden kannalta merkittäviin kehittämiskohteisiin. Valtakunnallisten kehittämisteemojen kautta on tavoitettu pienten päällekkäisten tai toisistaan irrallisten toimintojen sijaan strategisesti vaikuttavampaa otetta kehittämistyöhön. Samalla on luotu yhteys kansallisiin strategioihin ja kansalliseen kehittämistyöhön mukaan luettuna lainsäädännön kehittäminen. Alueellinen erilaisuus on mahdollista ottaa huomioon myös valtakunnallisen kehittämisen teemoissa, koska alueet itse valitsevat omista tarpeistaan lähtien ne kehittämisteemat, joiden hankkeita haluavat toteuttaa. Valtakunnallisten teemojen monilukuisuudesta tulisi arvioinnin mukaan kuitenkin päästä rajallisempaan määrään poikkihallinnollisia strategisia kokonaisuuksia ja tulisi myös tavoitella niiden toteutuksen tiukempaa koordinaatiota. ESR-toiminnan additionaliteettia tarkasteltaessa huomattiin, että rahoituksen vuotovaikutus on pieni. Hankkeet eivät olisi toteutunut samanmuotoisena ilman ESR-rahoitusta. Tämä on luonnollista, koska ESR-toiminta toteutetaan projektimuotoisena ja vastaavaa projektimuotoista toimintaa ei toteuteta kansallisesti. Projektimuotoinen toteutustapa mahdollistaa toiminnan kehittämisen, sen resurssoinnin sekä tavoitteiden asetannan ja vaikutusten seurannan. ESR-ohjelman yksi keskeinen tavoite on luoda uusia hyviä käytäntöjä ja menettelytapoja hyödynnettäväksi kansallisessa toiminnassa. Hyvien käytäntöjen etsimisen ja levittämisen tematiikka vaatii edelleen tehokkaampien toimintatapojen työstämistä. Samoin hanketoiminnan tulosten ja vaikuttavuuden systemaattisempi esille nostaminen yleisempään tietoisuuteen vaatii lisäpanostusta. Kansallisten kehittämisohjelmien rooli hyvien käytäntöjen juurruttamisessa ja levittämisessä on keskeinen ja siihen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Painopiste 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Painopisteen tavoitteena on kansallisen strategia-asiakirjan mukaisesti vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta parantamalla alueiden ja palveluiden saavutettavuutta ja ympäristön laatua. Pitkät etäisyydet, harva asutus, palvelurakenteen heikkeneminen, herkkä ympäristö ja kylmät ilmasto-olot asettavat haasteita yritysten kilpailukyvyn ja asumisviihtyvyyden lisäämiselle. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä ympäristö muodostavat alueille tulevaisuudessa merkittävän kilpailutekijän. Painopisteen toimet ovat kohdentuneet erityisesti alueiden saavutettavuuden edistämiseksi tarvittaviin pienimuotoisiin liikenne- ja logistiikkahankkeisiin, tietoyhteiskuntapalvelujen kehittämiseen, palveluiden turvaamisen kannalta keskeisten kokeiluhankkeiden tukemiseen sekä sellaisiin luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittämishankkeisiin, joilla on alueen vetovoimaisuuden ja erityisesti matkailun kannalta huomattava merkitys.

25 25 Painopisteen alla tuettavalla toiminnalla tulee olla selkeä linkki alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan edistämiseen siten, että toimet osaltaan tukevat Lissabonin ja Göteborgin strategian mukaisia tavoitteita kilpailukyvyn edistämisestä ja työpaikkojen luomisesta sekä painopisteissä 1-3 toteutettuja toimia. Itä- Suomessa, joka kuuluu siirtymäkauden alueeseen, käyttöön on voitu myös ottaa EAKR- asetuksen (EY) N:o 1080/2006 artiklan 4 mukaisia tukimuotoja. Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on voitu soveltaa EAKRasetuksen artiklan 10 mukaisia mahdollisuuksia kun taas Etelä- ja Länsi-Suomessa on voitu toteuttaa vain hankkeita, jotka ovat EAKR- asetuksen artiklan 5 mukaisia. Vuoden 2011 loppuun mennessä EAKR- toimenpideohjelmissa oli käynnistynyt yhteensä 766 painopistettä 4 toteuttavaa hanketta, joihin oli sidottu julkista rahoitusta yhteensä 366 miljoonaa euroa. Niistä kolme suurinta ovat liikenneviraston hankkeita Pohjois- ja Itä- Suomessa; Oulun lentoaseman asemarakennuksen laajennus ja muutostyöt (sidottu julkinen rahoitus 20,2 milj. euroa), Karjalanradan tasoristeysten poistaminen: Joensuu, Pyhäselkä, Tohmajärvi, Kitee (16,3 milj. euroa) ja Haapakoski-Nuutila nopeustason nostoon liittyvät investoinnit (10,1 milj. euroa). Etelä-Suomen ohjelmassa suurin hanke on Etelä-Karjalan liiton rahoittama Lappeenrannan Rauha-Tiuru alueen kunnallistekniikan jatkohanke (4,0 milj. euroa) ja Länsi-Suomen ohjelmassa Keski-Suomen ELYn rahoittama Jyväskylän Lutakon sataman korjaus ja laajennus 1 vaihe (3,9 milj. euroa). Lisäksi Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen kehittäminen toimintalinjan hankkeet sekä Etelä- Suomen ohjelman suuralueteemahankkeet (TL 5) sisältävät osittain myös painopisteen 4 mukaista toimintaa. Infrastruktuuri-investointien laajuudesta, sisällöstä ja yleensä sallittavuudesta on käyty ohjelmakauden aikana runsaasti keskustelua erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa, joista jälkimmäisessä ei ohjelma-asiakirjaan alunperiin sisällytetty lainkaan mahdollisuutta toteuttaa perusinfrastruktuurihankkeita. Muuttunut taloudellinen tilanne kuitenkin lisäsi painetta suunnata rajattu määrä rakennerahastorahoitusta paikallisella tasolla merkittäviin pk-yritysten saavutettavuutta parantaviin investointeihin myös Etelä-Suomessa. Asiasta käytiin keskustelua useaan otteeseen myös komission kanssa etenkin kun Etelä-Suomen seurantakomitea oli kokouksessaan päättänyt lisätä toimintalinjoilla 3 ja 4 tuettavaksi toiminnaksi yritysten ja alueiden saavutettavuutta parantavat pienimuotoiset infrastruktuuri-investointihankkeet. Painopisteessä 4 on syntynyt kaikkiaan uutta työpaikkaa (119 % tavoitteesta), mikä on reilu 3 % kaikkien painopisteiden yhteenlasketusta määrästä. Vastaavasti vain runsas prosentti uusista yrityksistä on syntynyt painopisteen 4 toimenpiteissä, eli 174 uutta yritystä (kuitenkin 102 % toimintalinjan 3 ohjelmittain yhteenlasketuista tavoitteista). Arviointihavaintoja Teema on varsin laaja ja jättää tilaa alueelliselle soveltamiselle. Sille on ominaista hanketoiminnassa painottuva suuri julkisen toiminnan osuus. Hankkeiden vaikutukset ovat useimmiten välillisiä. Tästä syystä vaikutuksia on vaikea erottaa muusta kehityksestä. Hankkeiden kirjo on varsin laaja pienten järjestöjen hankkeista suuriin julkisen sektorin ratahankkeisiin. Matkailulla on huomattava osuus varsinkin Lapissa. Maakuntalähtöinen kehittämistarve toteutuu hyvin ja hankkeilla on tuettu hyvin myös kansallisia aluekehitysohjelmia. Arvioitsija katsoo, että perusinfrastruktuurin rahoitus on jatkossakin perusteltua ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kunhan rahoitus kohdennetaan strategisesti merkittäviin kohteisiin. Palveluiden laatua ja saavutettavuutta koskeva hanketoiminta olisi linkitettävä paremmin alueiden saavutettavuuteen ja tuettava hyvinvointia edistäviä palveluja yli hallinnonalarajojen.

26 26 Teemaan liittyvän ympäristöpositiivisuuden käsitteen osalta edellytettiin selkiyttämistä. Samoin sukupuolten tasa-arvoa edistettiin laajennettavaksi koskemaan myös alueellista ja toimijoiden välistä tasa-arvoa. Rakennerahastostrategiaan sisältyvä kaupunkiulottuvuus sekä rakennerahastotoimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Kaupunkiulottuvuus Suomen kansallisessa strategiavalmistelussa kaupunkiulottuvuus päätettiin sisällyttää erillisenä vain osaksi Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR- toimenpideohjelmia, joissa se muodostaa oman toimintalinjansa (TL4). Rahoitusta tähän toimintalinjaan suunnataan molemmissa ohjelmissa 5 % koko rahoituskehyksestä. Kaupunkiseutujen rooli on tärkeä myös ao. ohjelmien muissa toimintalinjoissa koskien osaamisen ja innovaatioiden siirtoa, joilla edistetään alueellista kilpailukykyä. Kaupunkiulottuvuus sisältyy myös Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelmaan. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomessa kaupunkiulottuvuuden mukaisia toimia ei toteuteta erillisenä vaan osana normaalia ohjelmatoimintaa niiltä osin kuin toimenpideohjelmat ne mahdollistavat. ESR- rahoituksella on tuettu suurkaupunkien paikallista aloitteellisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä (ns. URBAN- teema). ESR- rahoitusta on kohdennettu suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta paikallisten työllisyyskumppanuuksien kehittämiseen ja pienten projektitoimijoiden osaamisen hyödyntämiseen kaupunkiseuduille ominaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kaupunkiulottuvuuden osuuden on arvioitu olevan noin 5% ESR- ohjelman alueellisen osion rahoituksesta. Lisäksi ESR-ohjelman valtakunnallisen osion kaikki toimintalinjat ovat kaupunkiseutujen hyödynnettävissä. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 4 kaupunkitoimet on kohdennettu pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Kehittämistoimissa on keskitytty näiden seutujen kilpailukyvyn edistämiseen ja kaupunkien erityishaasteiden ratkaisemiseen. Näitä haasteita ovat pääkaupunkiseudulla mm. viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön luominen ja sosiaalisen koheesion edistäminen sekä Turun seudulla mm. monipuolisen kaupunkikeskustan ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Etelä-Suomessa toimintalinjalla 4 rahoitusta oli vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty 24 hankkeelle. Rahoitusta on sidottu yhteensä 9,7 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) eli lähes 90 % toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Toimintalinja 4 on tällä sidonta-asteella parhaiten edistynyt toimintalinja, mutta sen volyymi on kokonaisuutena ottaen pieni, vain 5 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinja 4 kohdentuu Tampereen ja Vaasan kaupunkiseuduille lukuun ottamatta Kyrönmaan seutukuntaa. Siellä voidaan kuitenkin toteuttaa toimenpiteitä, joita Länsi-Suomen muissa aluekeskuksissa (Jyväskylässä, Porissa ja Seinäjoella) toteutetaan toimintalinjojen 1-3 puitteissa. Länsi-Suomessa toimintalinjalle 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen" oli hyväksytty 38 hanketta vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimintalinjan 4 hanketoiminta on vauhdittunut alkuvuosiin nähden erityisesti Tampereen alueella. Toimintalinjan 4 hankkeilla on sidottu julkista tukea yhteensä 10,6 milj. euroa eli 61,5 % koko ohjelmakauden tuesta. Toimintalinjan 4 hankkeet ovat keskittyneet Tampereen seudulla toimintalinjan 2 tyyppisiin hankkeisiin kuten innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja toimijoihin kuten oppilaitoksiin, jotka ovat pääosin keskittyneet keskusseudulle. Vaasan kaupunkiseudulla toimintalinjan 4 toimenpiteillä on pyritty ennen kaikkea kehittämään kaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistamaan painopistealueiden yritysten toi-

27 27 mintaympäristöä yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Hyviä tuloksia on saatu aikaan myös kaupunkiseudun logistisia edellytyksiä parantavilla toimenpiteillä. Sekä ESR- että EAKR-rahoituksen (erityisesti EAKR:n osalta suuralueteemat) hyödyntämistä edellyttäviä teemoja ovat kaupunkiseutujen osalta muun muassa kansainvälisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Lisäksi kaupunkiseutujen rooli osaamisintensiivisen yritystoiminnan, kulttuurin ja palvelujen keskuksina edellyttää, että näiden alojen kehittämistä tuetaan rakennerahastovaroin. Maaseudun kehittäminen ja kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kattaa koko Suomen. Painopisteenä ovat harvaan asutut alueet ja ydinmaaseutu. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELY-keskuksittain alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja rakennerahasto-ohjelmien täydentävyys näkyy erityisesti yrityskohtaisissa hankkeissa. Kaikista ohjelmista tuetaan paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat maaseudun mikroyritykset (alle 10 hlöä työllistävät) kun taas EAKR -ohjelmien tuki kohdentuu hieman suurempiin ja kasvaviin yrityksiin. Maaseutuohjelmassa painottuvat maaseudulle tärkeät toimialat: matkailu, bioenergian tuotanto, hyvinvointipalvelut. Maaseutuohjelma onkin vahvimmillaan paikallistason kehitystoiminnan tukijana, kun taas EAKR -ohjelmilla on tuettu maaseudun kehitystä erityisesti laajoissa, alueellisissa kehittämistoimissa sekä investoinneissa, jotka tukevat yhteyksien ja infrastruktuurin kehittämistä, asukkaiden elinolosuhteiden ja palveluiden parantumista sekä ympäristötoimia. EAKR- ja osin myös ESR-rahoitteinen yrityspalveluiden kehittäminen, käytäntölähtöinen tutkimustoiminta ja innovaatioiden käyttöönoton tehostaminen ulottuvat myös maaseutualueille. Seurantajärjestelmään kirjataan EAKR-ohjelmissa, mille aluetyypille hanke pääosin kohdistuu. Vuoden 2011 loppuun mennessä kaikkien neljän EAKR-ohjelman hankkeisiin sidotusta EAKR+valtionrahoituksesta yli puolet, tarkemmin 59 % oli kohdistunut kaupunkialueille, 24 % harvaan ja hyvin harvaan asutuille alueille, 12,5 % maaseutualueille ja puoli prosenttia saaristoon (lisäksi teknisen tuen osuus 4 %). Osuudet kuitenkin vaihtelivat ohjelmittain siten, että kaupunkialueiden osuus oli korkein Etelä-Suomessa (82 %) ja alhaisin Pohjois-Suomessa (50 %) ja vastaavasti Etelä-Suomessa harvaan ja hyvin harvaan asuttujen alueiden osuus oli vain 3 % mutta Pohjois-Suomessa 33 % ja Itä-Suomessa 31 %. Maaseutualueiden osuus oli korkein Länsi-Suomen ohjelmassa (26 %). Osuuksien erot suuralueiden välillä heijastelevat Suomen aluerakennetta ja ns. maaseudun kolmijakoa. Todettakoon myös, että kaupunkialueiden hankkeilla on usein myönteisiä säteilyvaikutuksia hyvinkin laajalle alueelle ympäristössä. Yhdenvertaisuus Rakennerahasto-ohjelmien toimet on pyritty toteuttamaan siten, että ketään ei syrjitä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kansalaisten tasavertainen kohtelu ja syrjimättömyys ovat velvoitteita julkisessa hallinnossa ja hanketoiminnassa huomioitavia periaatteita. Rakennerahastoista saa yleistietoa sekä keskeisiä dokumentteja kummallakin virallisella kielellä. Kehittämistä kuitenkin on edelleen laajemman aineiston tarjoamiseksi ruotsin kielellä. Jatkossa tulee myös kiinnittää huomioita entistä esteettömämmän palveluympäristön luomiseksi, erityisesti myös viestinnässä. Suomen ainoa virallinen vähemmistö, saamelaiset ovat edustettuina Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä, jossa käsitellään maakunnassa toteutettavaa rakennerahastotoimintaa. Saamelaisilla on oma alaohjelma Poh-

28 28 joisen Interreg IVA -ohjelmassa. Tämä alaohjelma on yhteinen Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisille). Näin he pääsevät käytännössä itse päättämään alaohjelman puitteissa toteutettavista hankkeista. ESR:n rahoittamana on toteutettu työperäistä maahanmuuttoa ja jo maassa olevien maahanmuuttajien palveluja siten, että ne edistävät yhdenvertaisuutta. Kumppanuus Rakennerahastotoiminnan luonteeseen kuuluu oleellisena osana kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kumppanuus sekä yritysten, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen osallistuminen. Kumppanuus on keskeinen toimintatapa sekä ESR- että EAKR-toiminnassa. Pienten toimijoiden mukanaolo on osoittautunut pulmalliseksi koska niiltä puuttuu usein suurempien toimijoiden kaltaiset taloudelliset ja hallinnolliset resurssit. Rakennerahastotoiminnan hallinnollisista velvoitteista johtuen pääosa toimijoista on suurempia organisaatioita, joilla on riittävät hallinnolliset ja taloudelliset resurssit ja joille hanketoiminnan rutiinit ovat tuttuja. Pienet toimijat ovat usein kumppaneina mukana, mutta niiden vaikutusmahdollisuus hankkeen tavoiteasetannassa jää vähäiseksi. Pienten toimijoiden mahdollisuus osallistua rakennerahastotoimintaan aktiivisemmin on parantunut uusien kustannusmallien käyttöönoton myötä. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen osalta nykyinen hankevalintakäytäntö täyttää arvioinnin mukaan minimitehtävänsä, eli siivilöi pois hankkeet, joilla voisi olla negatiivisia ympäristövaikutuksia. Se ei kuitenkaan kannusta ympäristöpositiivisten hankkeiden toteutukseen. Ympäristöpositiivisuuden tunnistaminen on vaikeaa ja ympäristöasiat ovat harvoin projektin pääasiallisena aihealueena. 60 % EAKR- hankkeista oli merkitty seurantajärjestelmässä ympäristöneutraaleiksi. Arvioitsija ehdottaa ympäristöpositiivisuuden käsitteen selkiyttämistä ja ympäristöön liittyvien menoluokkien vähentämistä. Välilliset ja välittömät ympäristövaikutukset olisi arvioitava yhteistyössä hankehakijan kanssa myöntöprosessin aikana. Samoin olisi kannustettava kestävän kehityksen teemassa erillishankkeisiin järjestämällä teemahakuja tai soveltamalla korkeampaa tukitasoa. ESR-toiminta tukee kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta hyvin. Arvioitsijan mukaan keskeisiä haasteita ovat tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä, työelämän sekä perheen ja vapaaajan tarpeiden yhteensovittaminen, eri sukupolvien yhteenkuuluvuus, syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen, ihmisten terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen sekä monikulttuurisen Suomen rakentaminen. Sen sijaan kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus vaatii tulevaisuudessa enemmän panostuksia. Sukupuolten välinen tasa-arvo Sukupuolet ovat tasavertaisesti osallisina rakennerahastotoiminnassa. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että varsinaisia tasa-arvoa edistäviä hankkeita on ollut vähän, sillä n. 77 % hankkeista on luokiteltu sukupuolineutraaleiksi. Tasa-arvonkäsite ei ole avautunut toimijoille riittävästi, jotta se olisi voinut muuttua kehittämistoimenpiteiksi. Samoin tasa-arvolle ei ole ollut riittävää kriteeristöä, jotta se olisi voitu tunnistaa hankevalinnoissa. Tasa-arvon käsitteen tunnetuksi tekemiseksi ja tasa-arvon valtavirtaistamiseksi rakennerahastojen ohjelmatyössä ja toteutuksessa on toiminnassa valtakunnallinen ESR-osarahoitteinen kehittämisohjelma, Valtava.

29 29 Koordinaatio, yhteensovitus ja yhteistyö eri tasoilla Valtakunnallinen koordinaatio ja yhteensovitus sekä rahastojen täydentävyys Keskushallinnon tasolla koordinaatiosta ja yhteensovituksesta on vastannut valtioneuvoston asettama Alueja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen aluestrategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tehdä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Lisäksi seurantakomiteat ja niiden sihteeristöt käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella toteutetaan koko maan kattavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELY-keskuskohtaisten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja EAKR-rahoituksen täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa. Ohjelmat rahoittavat paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat useimmiten maaseudun mikroyritykset ja EAKR-ohjelman tuki kohdistuu hieman suurempiin yrityksiin sekä kasvu- ja kansainvälistymishakuisiin yrityksiin. EAKR- ja maaseutuohjelman välillä on lisäksi tunnistettu joitain yhteisiä kehittämiskohteita, esimerkiksi bioenergia, matkailu ja hyvinvointi. Näiden osalta rahoituksen yhteensovitus tapahtuu MYRin sihteeristöissä, maakunnallisissa maaseutujaostoissa tai ELY-keskusten sisällä hankeryhmissä. Ongelmana yhteisten hankekokonaisuuksien suunnittelussa on rahastojen erilaiset hallinnolliset käytännöt ja erityisesti maaseutuohjelman muita rahoitusinstrumentteja tiukemmiksi koetut säädökset. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on rahoittaa toimia, joilla parannetaan työllisyyttä ja inhimillisiä voimavaroja työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti. ESR-varoin tuetaan Lissabonin strategian ja työllisyysstrategian sekä yhteisön sosiaalista osallisuutta koskevia tavoitteita. Manner-Suomen ESR-ohjelman tavoitteena on keskittyä tärkeimpiin työvoima- ja koulutuspolitiikan haasteisiin siten, että toimenpiteet täydentävät ja tuovat aitoa lisäarvoa kansalliseen toimintaan. Euroopan aluekehitysrahaston tehtävät liittyvät toimiin, joilla vähennetään alueellista epätasapainoa tukemalla aluetalouksien kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista. Pääosa aluekehitysrahaston varoista on tämän vuoksi kohdennettu haasteellisimpien alueiden kehittämiseen. Yhteisiä rajapintoja rahastojen välillä on erityisesti rakennerahastostrategian painopisteissä 1 ja 3. EAKR-ohjelmissa rahoitus mahdollistaa suorat yritysten investointi ja kehittämistuet, jotka eivät ole tukikelpoista toimintaa ESR-ohjelmassa. ESR-toimien rooli pk-yritysten kehittämisessä kohdentuu yritysten henkilöstön osaamista ja työkykyisyyttä parantaviin toimiin ja työyhteisöjen kehittämiseen. Vaikka ESRtoimenpiteiden tavoitteena on parantaa työllisyyttä mm. uusia työpaikkoja luomalla, mahdollistetaan työllisyystavoitteiden toteutuminen erityisesti silloin, kun yritystoimintaa kehitetään samanaikaisesti myös EAKR-varoin.

30 30 Manner-Suomen ESR-ohjelman alueellisilla osioilla sekä valtakunnallisella osiolla tuetaan työllisyyden kasvua parantamalla työssä olevan työvoiman osaamista, mikä tukee yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Työvoiman osaamista parannetaan kehittämällä koulutusjärjestelmiä, jotta tuleva työvoima vastaisi yritysten tarpeita. Lisäksi parannetaan yritysten ikääntyvän työvoiman työssä jaksamista. Nämä toimet tukevat EAKR:n alueohjelmien toimenpiteitä erityisesti toimintalinjalla 1, jossa EAKR-rahoitusta kohdennetaan pkyritysten kilpailukyvyn edistämiseen. Myös ESR:n toimenpiteillä työttömien integroimiseksi työelämään turvataan osaavan työvoiman riittävyys integroimalla pitkään työttömänä olleita, syrjäytyneitä ja maahanmuuttajia takaisin työelämään. Osaamis- ja innovaatiorakenteiden sekä toiminnan kehittäminen ja tukeminen ESR-toimenpiteillä liittyy inhimillisen pääoman vahvistamiseen. ESR-toimenpiteillä edistetään koulutusjärjestelmien uudistamista ja käyttöönottoa työllistettävyyden edistämiseksi sekä pidetään opetushenkilökunnan osaamista ajantasalla. ESR-toiminta kohdistetaan erityisesti oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin. EAKR toimenpideohjelmien toimintalinjan 2 toimenpiteitä voidaan tukea ESR:llä myös korkea-asteen koulutuslaitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten verkottamisella. Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentamista ja parantamista edistetään ESR-toimenpiteillä tukemalla koulutusjärjestelmiä koskevia uudistuksia, jotta henkilöiden osaaminen vastaa paremmin osaamisyhteiskunnan vaatimuksia. Myös inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovaatioissa jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella tukee EAKR-toimenpiteitä innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja verkottumisen kehittämiseksi. Kymenlaaksosta löytyy hyvä käytännön esimerkki EAKR- ja ESR-hankkeiden yhteensovituksesta. Gamedu - Pelialan koulutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa -ESR-hankkeen avulla suunnitellaan ja käynnistetään Kouvolan seudun ammattiopistolla kaksi pelialan koulutuslinjaa, joihin EAKR-hankkeen avulla hankitaan tarvittava infrastruktuuri laadukkaan koulutuksen ja opiskeluympäristön takaamiseksi. Alueellinen koordinaatio Alueellisella tasolla eri rahastojen ohjelmien strateginen yhteensovitus tapahtuu maakunnittain maakunnan yhteistyöryhmissä (MYR) ja niiden sihteeristöissä, joilla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Yhteistyöryhmä voi lisäksi perustaa erillisen jaoston maaseuturahastosta rahoitettavien toimenpiteiden alueellista tarkastelua ja muihin alueellisiin toimenpiteisiin tapahtuvaa yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöasiakirjan laadinnan yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi ESR- ohjelman valtakunnallista osiota koskevat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Rahastojen toiminnan yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtuu siis käytännössä aluetasolla MYR:in sihteeristössä. Vuosittain laadittavat maakunnan yhteistyöasiakirjat muodostavat suuntaviivat myös ESR-ohjelman maakunnittaiselle toimeenpanolle. Maakunnittainen osallistuminen valtakunnallisten ESR-teemojen toteutukseen ja hankkeisiin sovitaan myös yhteistyöasiakirjoissa. Maakunnan liitot ja ELY-keskukset ovat jonkin verran muodostaneet hankekokonaisuuksia, joissa hankepareina on yhdistetty EAKR- ja ESR- tai maaseudun kehittämisohjelmien toimia. Yhteensovitusta on tehty myös kansallisten erityisohjelmien suuntaan mm. Osaamiskeskus-ohjelman ja EAKR-ohjelman kesken. Äkillisillä rakennemuutosalueilla käytetään usein rinnakkain ESR-, EAKR- ja kansallista rahoitusta (esim. työllisyysperusteinen investointituki).

31 31 Hankkeiden välinen yhteistyö Esimerkkinä koordinoidusta hankkeiden välisestä yhteistyöstä nostetaan esille ESR-ohjelman valtakunnallisessa osiossa toteutettavat kehittämisohjelmat. Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallista osiota toteutetaan Itä-Suomen ulkopuolisilla alueilla. Valtakunnallinen osio koostuu 23 kehittämisohjelmasta. Itä- Suomi on omasta rahoituskehyksestään rahoittanut lähes kaikkiin kehittämisohjelmiin liittyviä teemoja. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat käynnistettiin ohjelmakauden alkaessa. Kukin ministeriö valitsi tietyt strategiset teemat, joita haluttiin toteuttaa valtakunnallisista lähtökohdista. Toteutustapa kehittämisohjelmissa vaihtelee. Myös lähtökohdat kehittämisohjelmien tarpeille vaihtelivat. Kaikille kehittämisohjelmille on yhteistä niiden toiminnan ulottaminen maantieteellisesti laajoille alueille. Kehittämisohjelmiin on resursoitu koordinaatio- ja verkottamistoimintaa. Kehittämisohjelmissa on luotu tai tunnistettu runsaasti hyviä käytäntöjä, joiden on useissa tapauksissa arveltu jatkuvan pysyvänä käytäntönä myös ESR:llä rahoitetun toiminnan jälkeen. Useissa kehittämisohjelmissa on tuotettu paljon julkaisuja. Keskeistä antia kehittämisohjelmissa on niiden mahdollisuus vaikuttaa keskitetyllä toimintatavalla kokoavasti, hankkeita verkottaen ja niiden tuloksia analysoiden. Kehittämisohjelmilla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön tai toimintatapojen muutoksiin. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä tehdään sekä hankkeissa että hallinnossa. Alueiden välisestä Interreg IVC ohjelmasta rahoitetussa RAPIDE-hankkeessa (Regional Action Plans for Innovation Development and Enterprise) selvitettiin, miten julkinen sektori voi auttaa pk-yrityksiä saamaan innovaatiot nopeammin markkinoille (esim. innovaatiosetelit, akatemia-yritys yhteistyö). Hanke oli yksi Interreg IVC ohjelmassa toteutetuista ns. kapitalisointihankkeista. Kapitalisointihankkeissa pyritään siirtämään Interreg IVC hankkeissa identifioituja parhaita käytäntöjä myös kansallisiin konvergenssi- ja kilpailukykyohjelmiin. Hankkeen pääkumppani oli Iso-Britanniasta ja Suomen lisäksi kumppaneita oli Unkarista, Puolasta, Espanjasta, Ruotsista, Slovakiasta, Saksasta, Tshekistä, Virosta ja Kreikasta. Suomesta varsinaisia kumppaneita olivat Rovaniemen ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulut. Lapin liitto osallistui hankkeeseen Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman yhteystahona. ESR-ohjelman valtakunnalliset kehittämisohjelmat ja esimerkiksi viranomaistahot ovat voineet osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Suomesta on ollut edustajia mukana muun muassa komission osittain rahoittamien verkostojen toiminnassa, esimerkiksi sosiaalitalouden, sukupuolten välinen valtavirtaistamisen sekä ikäjohtamisen verkostoissa. Lisäksi Suomi on ollut aktiivisesti mukana ESR:n Itämeri-verkoston toiminnassa. Suomi on osallistunut myös ESFCoNet-verkoston toimintaan. Se on eri jäsenmaiden hallintoviranomaisten, välittävien toimielinten ja alueellisten organisaatioiden muodostama verkosto, jonka tavoitteena on vaihtaa hyviä käytäntöjä niin hallinnon kuin erilaisten teemojen alla. puolestaan on vaihdettu kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muun muassa joustoturvaan liittyvissä kysymyksissä. ESR-ohjelmasta on lisäksi avustettu valtakunnallisten kehittämisohjelmien osallistumista Employment Forum tapahtumaan, jossa niillä on ollut mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa ja tutustua muissa maissa kehitettyihin toimintamalleihin ja palveluihin. Rakennerahasto-ohjelmien arviointi Yleisasetuksen (1083/2006) artiklojen mukainen ohjelmien arviointi on hankittu ulkopuoliselta toteuttajalta. Arvioinnin toteutuksesta on laadittu ohjelmakauden alussa suunnitelmat, jotka on hyväksytty seurantakomiteoiden kokouksissa. Arvioinnin kohteena on olut sekä Suomen rakennerahastostrategian toteutumi-

32 32 nen että EAKR-ohjelmien ja ESR-ohjelman toteutus. Arvioinnit on toteutettu rahastokohtaisina ottaen kuitenkin huomioon yhtenäinen strategia ja horisontaaliset periaatteet. Suomen rakennerahastostrategian painopiste 1, yritystoiminnan edistäminen, painopiste 2, innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen sekä painopiste 4, alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen, ovat EAKR-ohjelmien varoin rahoitettua toimintaa. Samalla ne ovat EAKR-ohjelmien toimintalinjoja. Näiden strategisten painopisteiden toteutumisesta on laadittu kaikkien neljän EAKR-ohjelman osalta yhteiset teema-arvioinnit, joissa käsitellään sekä strategian toteutumista että ohjelmien toimintalinjojen toteutusta. Lisäksi on laadittu teema-arviointi EAKR-ohjelmien ympäristövaikutuksista ja vaikutuksista kestävään kehitykseen. Suomen rakennerahastostrategian painopiste 3, osaaminen, työllisyys, työvoima ja yrittäjyys, rahoitetaan ESR-ohjelman varoista. Ohjelmassa on painopisteen toteuttamiseksi seuraavat neljä toimintalinjaa: työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen; työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen; työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen ja jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. ESR-ohjelmasta on tehty arvioinnit ohjelman toimeenpanosta sekä strategian toteutumisesta sekä valtakunnallisten teemojen toteutuksesta ja vaikutuksesta. Parhaillaan on tekeillä alueellisten osioiden toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi. Arvioinnin tuloksia ja kehittämisehdotuksia on esitetty edellä strategisten painopisteiden ja yleisten periaatteiden kuvauksen yhteydessä. Liitteenä 4 luettelo vuosina toteutetuista arvioinneista. Rakennerahastostrategian suhde muihin EU:n tukemiin strategioihin ja ohjelmiin Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia / Euroopan työllisyysstrategia Ohjelmakauden kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Nykyistä Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa on välitarkistettu ja sen uusin vaihe vuosille hyväksyttiin vuonna Manner-Suomen ESR-ohjelman kaikilla toimilla tuettiin työllisyyden suuntaviivoja pääsääntöisesti seuraavasti: - ESR-ohjelmalla on tuettu toimia, jotka edistävät täystyöllisyyttä ja parantavat työn laatua ja tuottavuutta. Samoin on edistetty sosiaalista yhteenkuuluvuutta. (suuntaviiva 17, toimintalinjat 1 ja 2). - Hankkeilla on tuettu elinikäistä oppimista ja huomioitu eri elämänkaaren vaiheet suuntaamalla toimet eri ikäryhmiin kuuluville henkilöille (suuntaviiva 18, toimintalinjat 1, 2 ja 3 ). - ESR-toiminnalla on edistetty osallisuutta ja parannettu työpaikkojen vetovoimaa (suuntaviiva 19, toimintalinjat 1 ja 2 ). - Työpaikkojen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta on parannettu mm. ennakointia tukevalla toiminnalla ja parantamalla tiedon saantia työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksista. Samoin on edistetty liikkuvuutta EU:n alueella. (suuntaviiva 20, toimintalinjat 3 ja 4) - ESR-hankkeilla on edistetty työmarkkinoiden joustoa (suuntaviiva 21, toimintalinjat 2 ja 4). - Toiminnalla on ehkäisty koulunkäynnin keskeyttämistä (suuntaviiva 23, toimintalinjat 2 ja 3)

33 33 - Koulutusjärjestelmiä on mukautettu vastaamaan paremmin uusiin pätevyysvaatimuksiin (suuntaviiva 24, toimintalinjat 2 ja 3). Liitteessä 5 kerrotaan tarkemmin Lissabonin strategian Suomen kansallisen toimenpideohjelman suuntaviivoista, joita on tuettu rakennerahasto-ohjelmien toimenpitein vuosina Suomen vuonna 2011 saamien työllisyyssuositusten mukaan Suomen tuli kohdistaa aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet paremmin pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin sekä toteuttaa toimenpiteitä parantaakseen iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyttä ja heidän osallistumistaan elinikäiseen oppimiseen; toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla vähennetään varhaista työmarkkinoilta poistumista, ja vahvistaa lakisääteisten eläkeikien ja elinajanodotteen välistä yhteyttä. ESR-ohjelmalla on kyetty tukemaan kaikkien Suomen saamien suositusten toimeenpanoa. Vuoden 2011 loppuun mennessä ESR-ohjelman toimenpiteissä oli aloittanut lähes työtöntä, joista yli (25 %) oli pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömille tarjotut työllistymispolut ja erilaiset aktivointitoimet ovat edistäneet heidän työllistymistään, osaamisen päivittämistä ja osaltaan myös ehkäisseet siten syrjäytymistä. Alle 25-vuotiaita aloittaneista oli lähes (17 %). Nuoriin kohdistetuilla toimilla tuetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista, ehkäistään syrjäytymistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Suomen saamissa suosituksissa on kiinnitetty huomiota myös ikääntyvän työvoiman työllistymisedellytysten parantamiseksi. Yli 55-vuotiaita oli ohjelmassa aloittanut yli (12 %). Heitä on lukumääräisesti osallistunut eniten yrittäjyyttä, työorganisaatioiden henkilöstöä ja työelämää kehittäviin hankkeisiin. Tähän kohderyhmään tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä opetuksen ja koulutuksen alalla Kansallisen vuoden 2012 sosiaaliraportin (NSR) painoalat ovat (1) köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä sosiaalisten erojen kaventaminen, (2) työurien pidentäminen ja (3) terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Kansallinen sosiaaliraportti on suoraan kytketty kansalliseen EU:n strategian ohjelmaan (NRP). Kansallisen sosiaaliraportti rakentuu hallitusohjelman päähankkeiden varaan, jolloin mm. nuorison yhteiskuntatakuuseen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen liittyvät toimet korostuvat toimeenpanossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on päävastuussa näistä toimenpiteistä, mutta ne toteutetaan läheisessä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Köyhyyden vähentämiseen ja sosiaalisten erojen kaventamiseen keskitytään etenkin ESR-ohjelman toimintalinjassa 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja menoluokkaan 71 Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ja uudelleen työllistämiseksi; työmarkkinoille pääsyn ja niillä etenemiseen liittyvän syrjinnän torjunta sekä moniarvoisuuden hyväksymisen edistäminen työpaikoilla kuuluvissa hankkeissa. Työurien pidentämiseen tähdätään mm. ESR-ohjelman valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan Terveenä ja osaavana työssä, joka osaltaan keskittyy myös terveyden edistämiseen. ESR-ohjelmassa koulutukseen ja opetukseen liittyviä toimenpiteitä on pyritty suuntaamaan etenkin niille aloille, joilla on ollut suurin tarve työvoima- ja osaamistarpeiden osalta. Työn ohessa toteutettava opiskelu on usein nopein tapa saada pätevää työvoimaa esim. äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Hankkeiden avulla koulutus on mahdollista tuoda lähelle yrityksiä tai organisaatioita ja vähentää näin mm. eläköitymisestä johtuvaa osaamisvajetta. Rahoitetuilla hankkeilla lisätään työntekijöiden osaamista mm. uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja pyritään näin tukemaan myös ikääntyvien työntekijöiden jaksamista työelämässä. Ohjelmassa on toteutettu myös toimintaa, jossa hankekokonaisuutta on rahoitettu sekä ESR:n että EAKR:n

34 34 kautta ja näin rahastojen yhteistoiminnalla on saatu aikaan vaikuttavuutta. Uusien toimintamallien kehittämisellä ja juurruttamisella organisaatioiden toimintaan voidaan nähdä myönteistä vaikutusta työssä jaksamiseen. Rahoitetut hankkeet mahdollistavatkin organisaatioiden toiminnan kehittämisen, mikä ilman hanketoimintaa ei samassa määrin olisi mahdollista. Arvioitsijan mukaan koulutus- ja työvoimapalvelujen kehittämishankkeita on ollut runsaasti. Raportin mukaan ESR-ohjelmassa on onnistuttu mm. ennakointitoiminnan mallien kehittämisessä, t&k-toiminnan edistämisessä, työelämän ja koulutuksen yhteistyön syventämisessä, yliopistojen toimintojen kehittämisessä sekä tiedonvaihdon lisäämisessä. Rahoituksen avulla lisätään oppilaitosten ja työelämän välisiä yhteyksiä ja parannetaan siten opetuksen työelämävastaavuutta, mikä näkyy elinkeinoelämän suuntaan entistä osaavampana työvoimana. Opetushenkilöstön osaamista ja opetusmenetelmiä kehittämällä elinkeinoelämän tarpeet pystytään huomioimaan opetuksessa entistä paremmin ja nopeammin. Toiminnalla on suoran hyödyn lisäksi siten myös merkittävä välillinen vaikutus työmarkkinoiden toimintaan. Organisaatioiden toimintaa kehittämällä pystytään paremmin vastaamaan työelämän ja muuttuvan ajan tuomiin haasteisiin. ESR-hanketoiminnalla edistetään myös innovaatioverkostojen ja -ympäristöjen toimintaa sekä esim. korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä. Rahoituksella on tuettu mm. luovien alojen innovaatiotoimintaa, jolla nähdään positiivisia mahdollisuuksia liiketoiminnan lisäämiselle. Kilpailukyvyn kasvattamiseen pyritään tuomalla innovaatiotoimintaan mukaan kulttuurisia ja luovan alan sisältöjä sekä uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista. Luovien alojen hankkeissa onkin päästy suunnittelu- ja strategiatasolta konkreettiseen kehittämistyöhön niin oppilaitosten kuin luovien alojen toimijoiden toimesta. Arvioitsijan mukaan innovaatiojärjestelmän kehittämiseen keskittyvien hankkeiden keskeisimpiä tuloksia ovat verkostojen muodostuminen ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittyminen. Verkostoitumisen kautta toiminnan tulokset ja hyvät käytännöt leviävät laajemmalle. Lissabonin strategian tavoiteosuuden saavuttaminen Kuluvalla kaudella rakennerahastovaroja on käytetty aiempaa voimallisemmin Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista edistäviin toimiin. Yleisasetuksen Artiklan 9 (3) mukaisesti alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpiteistä 75 prosenttia tulee kohdentaa kilpailukyvyn edistämiseen ja työpaikkojen luomista koskeviin Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin. Arvio tehdään menoluokittain yleisasetuksen liitteen IV mukaisen luokituksen perusteella. Yleisasetuksen edellyttämä 75 % taso toteutuu vuoden 2011 lopun toteumatietojen perusteella sekä rahastoittain että laskemalla kaikkien rakennerahastoohjelmien tiedot yhteen.

35 35 Taulukko 5. Lissabonin strategian mukaisten kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn tavoitteiden toteuttaminen toimenpideohjelmissa : EU-rahoituksen tavoiteosuus (%, yht.) sekä toteuma mennessä Toimenpideohjelma EU-rahoituksen tavoiteosuus (%, yht.) Toteuma Etelä-Suomen EAKR- toimenpideohjelma 80,5 76,1 Länsi-Suomen EAKR- toimenpideohjelma 81,1 82,0 Itä-Suomen EAKR- toimenpideohjelma 85,7 82,1 Pohjois-Suomen EAKR- toimenpideohjelma 76,2 75,0 Ahvenanmaan EAKR- toimenpideohjelma 96,0 96,0 EAKR- toimenpideohjelmat yhteensä 81,2 78,2 ESR- toimenpideohjelma 96,0 95,3 Ahvenanmaan ESR- toimenpideohjelma 96,0 96,0 ESR toimenpideohjelmat yhteensä 96,0 95,4 Liitteessä 6 on kuvattu rahoituksen jakaantumista menoluokittain. Muut kuin Lissabonin strategian mukaiset työllisyyttä edistävät toimet Suomessa koheesiopolitiikan tuki kansallisessa uudistusohjelmassa todettuihin toimiin kohdistuu pääosin Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaan työllisyyspolitiikkaan ja työelämän kehittämiseen sekä pääosin Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaan yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja osaamis- ja innovaatiorakenteiden jalostamiseen sekä ympäristö- ja energiasektoreiden kehittämistoimiin. Lissabonin strategian mukaisiin muut kuin työllisyyteen liittyvät toimet tukevat ja muodostavat edellytyksiä työllisyyttä tukevien toimien toimeenpanolle. EAKR-ohjelmissa toteutetut pienimuotoiset infrastruktuuri- ja investointiprojektit tukevat yritysten toimintaympäristöä ja saavutettavuutta. Infrastruktuurihankkeilla on aina läheinen yhteys elinkeinoihin. Kansallisessa uudistusohjelmassa (2011) panostetaan mm. uudistuvaan energiaan, liikenteen päästöjen vähentämiseen, kestävään kehitykseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. EAKR-ohjelmissa tehdyillä infrastruktuuri- ja investointihankkeilla on voitu tukea näitä tavoitteita siten, että ne lisäävät alueellista elinvoimaa ja hyvinvointia. Hyvänä esimerkkinä tästä on Lappeenrannassa Rauha-Tiurun alueelle suunnitellun merkittävän matkailu- ja vapaa-aika-alueen kunnallistekniikan toteuttaminen vuosina (Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, TL3), joka oli edellytys alueelle sijoittuvalle yritystoiminnalle. Hanke käsitti vesihuollon uudisrakentamisen, uusimisen ja täydentämisen sekä alueen katuverkoston, paikoitus- ja viheralueiden uudisrakentamisen ja täydentämisen. Perusinfrastruktuurin kunnostamisen jälkeen alueelle on sijoittunut runsaasti matkailu- ja palvelualojen yritystoimintaa, merkittävimpänä Holiday Club Saimaa kylpylä, jonka rakentaminen toi alueelle 300 henkilötyövuotta. Kesällä 2011 valmistunut kylpylähotelli työllistää yli 200 henkilöä pysyvästi. Suunnitelmien mukaan alueelle tulee vuodepaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

36 36 Eurooppa 2020-strategia Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin (ontuva täytäntöönpano, suuret jäsenmaiden väliset erot uudistusten toteuttamisnopeudessa ja - laajuudessa). Uusi strategia heijastaa myös EU:n tilanteen muuttumista vuodesta 2000 ennen kaikkea välitöntä tarvetta toipua talouskriisistä. Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3. Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Eurooppalainen digitaalistrategia Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella käytössä oleviin menoluokkiin, joilla on myös seurattu Lissabonin strategian toteutumista. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaa-antavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden osalta erityisesti EAKR-toimenpiteiden merkitystä myös Eurooppa 2020 strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR-ohjelmia keskenään suhteessa molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Taulukossa 6 on kuvattu Manner-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 43 % Manner-Suomen EAKR-ohjelmissa mennessä päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR+valtio -rahoitus). Runsas puolet ohjelmissa tehdyistä EAKR+valtio - sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja lähes kolmannes kestävän kasvun prioriteettiin. Eurooppa strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan n. 83 % Manner-Suomessa tehdyistä EAKR+valtio - sidonnoista, Itä- ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmissa osuuksien noustessa jopa 86 prosenttiin.

37 Eurooppa Taulukko 6: Manner-Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa mennessä tehdyt sidonnat (EAKR+valtio) menoluokittain suhteessa Eurooppa strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin. Eurooppa strategian prioriteetit Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Eurooppa strategian lippulaivat Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi EAKRohjelmat yhteensä Innovaatiounioni 37,0 % 53,9 % 42,6 % 41,3 % 43,3 % Digitaaliagenda 11,2 % 2,3 % 6,8 % 7,2 % 6,8 % Nuoret liikkeellä 0,0 % 0,6 % 1,0 % 0,0 % 0,5 % Yhteensä 48,2 % 56,8 % 50,3 % 48,5 % 50,6 % Resurssitehokas Eurooppa 9,2 % 4,2 % 10,8 % 6,3 % 8,0 % Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka 18,2 % 21,8 % 23,6 % 25,5 % 23,1 % Yhteensä 27,4 % 26,0 % 34,4 % 31,8 % 31,1 % Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 3,0 % 3,2 % 0,9 % 0,0 % 1,3 % Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen foorumi 1,7 % 0,6 % 0,2 % 0,0 % 0,4 % Yhteensä 4,6 % 3,8 % 1,1 % 0,0 % 1,7 % Eurooppa menoluokat yhteensä 80,2 % 86,6 % 85,9 % 80,3 % 83,4 % Muut menoluokat 19,8 % 13,4 % 14,1 % 19,7 % 16,6 % Kaikki yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % ESR:n osalta sisällöllisesti laaja-alaisemmat menoluokat eivät samalla tavoin sovellu kuluvan ohjelmakauden toimenpiteiden arviointiin Eurooppa 2020 strategian näkökulmasta. Kuitenkin myös Manner-Suomen ESR-ohjelma tukee sisältönsä puolesta monia lippulaivoja, joista keskeisimmät ovat Nuoret liikkeellä, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Koska tietojärjestelmissä ei edellytetä yksittäisen hankkeen kohdentamista johonkin lippulaivoista, ei tietoa hankkeiden todellisesta kohdentumisesta voida saada. EU:n 2020-strategian pohjalta laaditussa Suomen kansallisessa uudistusohjelmassa keskeisenä tavoitteena on talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys sekä varautuminen ikääntymiseen, julkisten menojen hillintään ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen. Lisäksi Suomen on pyrittävä toteuttamaan kilpailukykyä ja tuottavuutta kohentavia rakenneuudistuksia. Täten Suomen valitsemassa kasvustrategiassa keskeinen rooli on osaamisen kohottamisella ja innovaatiojärjestelmän ja sen hyväksikäytön parantamisella. Syksyllä 2011 Eurooppa 2020 strategian kansallista ohjelmaa tarkistettiin siten, että EU:n rakennerahastovarojen käytössä korostetaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. Hankerahoitusta kohdennetaan entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen. Työllisyyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen. Tämä edellyttää Suomen oloissa työurien pidentämistä, koska työikäisten määrä alkaa vähentyä. Työurien pitenemiseen pyritään paitsi vuoden 2005 eläkeuudistuksella myös erilaisin koulutukseen pääsyä helpottavin ja tutkintojen suorittamista jouduttavin toimenpitein. Myös työelämän kehittämishankkeilla on suuri merkitys työurien pidentämisessä, koska ne edesauttavat työssä jaksamista ja ammattitaidon säilymistä. Myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa pyritään parantamaan, mikä edellyttää työvoima- ja koulutustarpeiden muutosten tehokasta ennakointia ja nopeaa muutoksiin reagointia.

38 38 Itämeren alueen strategia Euroopan suomalaisista parlamentaarikoista lähtenyt aloite johti EU:n ensimmäisen makroalueellisen strategian, Itämeren alueen strategian (EUSBSR) hyväksymiseen lokakuussa 2009 Euroopan neuvostossa. Strategian keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Käynnissä olevalla ohjelmakaudella Itämeren alueen strategiaa on toteutettu alueen kahdeksassa jäsenvaltiossa eri tavoin ja eritasoisella aktiivisuudella. Vaikka Itämeren alueen yhteistyöohjelmien on yleisesti nähty olevan strategian luontevin toteuttamisväline, on myös kansallisten rakennerahasto-ohjelmien merkitys alettu ymmärtää. Suomessa strategian eri painopisteitä tukevien hankkeiden määrää ja rahoitusosuutta EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien kokonaisvolyymistä on seurattu EURA 2007 ja Tuki2000 tietojärjestelmissä. Vaikka strategia esiteltiin ohjelmakauden jo käynnistyttyä ja vaikka strategiaa ei lisätty ohjelmien hankevalintakriteereihin, oli seurantajärjestelmään merkitty vuoden 2011 loppuun mennessä jo lähes 600 strategiaa tukevaa hanketta, joihin oli sidottu julkista rahoitusta 276 miljoonaa euroa (taulukko 7). Kaikesta rakennerahastoohjelmissa sidotusta julkisesta rahoituksesta nämä hankkeet kattavat 11,4 % ja hankkeiden lukumäärästä 6,1 %. Hankkeiden jakautuminen painopisteittäin on esitetty liitteessä 7. Taulukko 7: EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevienhankkeiden osuus Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmissa yhteensä Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 145 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on lähes 13 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista. Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 65,8 miljoonaa euroa, eli runsas neljännes kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan useimmat Itämeristrategiaa tukevista hankkeista liittyvät strategian II pilariin (Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena). Painopistealueista merkittävimmät ovat A5 (Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen) sekä B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), joihin on yhteensä kohdistunut yli puolet kaikesta strategiaa tukeviin hankkeisiin kohdistuneesta julkisesta rahoituksesta. Etelä-Suomen ohjelmassa on tunnistettu myös viisi IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta, kun muissa EAKR-ohjelmissa tähän pilariin kohdistuvia hankkeita ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut merkitty. Etelä- Suomen EAKR-ohjelma poikkeaa muista EAKR-ohjelmista toimintalinja 5:n osalta; 28 % koko ohjelman rahoituskehyksestä on suunnattu TL5:llä toteutettaviin koko suuraluetason teemahankkeisiin. Itämeristrategia on otettu tällä toimintalinjalla yhdeksi hankevalinnassa huomioitavaksi kriteeriksi. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 65 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta (n. 4 % kaikista hankkeista). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 16,0 miljoonaa euroa, eli runsaat 6 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta.

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

19.12.2012 KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLJNING SUOMI-FINLAND

19.12.2012 KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLJNING SUOMI-FINLAND Ref. Ares(2012)1533582-20/12/2012 19.12.2012 KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLJNING 2012 SUOMI-FINLAND SISÄLLYSLUETTELO I MANNER-SUOMI... 3 TIIVISTELMÄ... 4 ENGLISH SUMMARY...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

TEM-analyyseja 48 /2013

TEM-analyyseja 48 /2013 TEM-analyyseja 48 /2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Ilkka Mella Laura Pouru ISSN 1797-5271 ISBN 978-953-227-707-7 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 2011-2013 Ilkka Mella Laura Pouru Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

TEM-analyyseja 56 /2014

TEM-analyyseja 56 /2014 TEM-analyyseja 56 /2014 Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014 Ilkka Mella Hanna Urjankangas ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-774-9 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 2012-2014 Ilkka Mella Hanna Urjankangas Työ-

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TEM-analyyseja 39 /2012

TEM-analyyseja 39 /2012 TEM-analyyseja 39 /212 Maakuntien suhdannekehitys 21-212 Ilkka Mella ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-527-1 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 21-212 Ilkka Mella Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 31.3.2019 Rakentamisen ja yksityisten palveluiden kasvu on jatkunut. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja kaupan alalla. Kovin kasvu oli Äänekosken ja Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen Maakuntien suhdannekehitys 23-27 Alueiden kehittäminen SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 44/27 2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 6.9.27 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto 17.3.2017 Ohjelman edistymistilanne 9.3.2017 Valtakunnallisesti Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto ohjelma Varattu ja

Lisätiedot

TEM-analyyseja 20/2010

TEM-analyyseja 20/2010 TEM-analyyseja 20/2010 Maakuntien suhdannekehitys 2008-2010 Anssi Kaarna Ilkka Mella ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-262-1 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 2008-2010 Anssi Kaarna Ilkka Mella Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-9/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot