HOITOTYÖN SÄHKÖISEN RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KÄYTTÖÖNOTTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOTYÖN SÄHKÖISEN RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KÄYTTÖÖNOTTO"

Transkriptio

1 HOITOTYÖN SÄHKÖISEN RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KÄYTTÖÖNOTTO Leena Laattala ja Tiina Oksanen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Laattala, Leena & Oksanen, Tiina. Sähköisen rakenteisen kirjaamisen käyttöönotto. Pieksämäki, kevät 2009, 60 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten siirtyminen hoitotyön sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen koettiin keskisuomalaisessa terveyskeskussairaalassa. Tutkimuksessa tutkittiin myös, miten tietoja diabeteksen hoidosta kirjattiin sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusaineistoa. Ensimmäinen osa tutkimusaineistosta kerättiin syksyn 2008 aikana strukturoidulla kyselylomakkeella terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalta (n=59). Toinen osa tutkimusaineistosta kerättiin potilaiden (n=3) sähköisistä hoitokertomuksista kahden viikon ajalta syksyllä Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto analysoitiin SPSS -ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat sähköiseen kirjaamiseen suhtautumisen muuttuneen positiivisemmaksi käytön myötä. Tietotekniikan osaaminen ja koulutus koettiin riittäväksi. Tietojärjestelmän käyttö koettiin melko hankalaksi ja ohjelmaa ei pidetty kovin käytännöllisenä. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että raportointi ja hoitotyön kokonaisuuden hahmottaminen ohjelmaa käytettäessä oli hankalaa. Suurimman osan mielestä sähköinen rakenteinen kirjaaminen oli aikaa vievää. Tutkimuksen mukaan potilasturvallisuus ei ollut parantunut. Hoidon jatkuvuus sekä jatkohoito oli selkeytynyt. Sähköisistä hoitokertomuksista kerätyn aineiston mukaan diabeteksen hoitotietoja oli kirjattu ohjelmassa hoitotyön suunnitteluun ja toteutukseen. Hoitotyön arvioinnista ei ollut kirjattu lainkaan. Asiasanat: kirjaaminen, hoitotyö, luokitus, prosessit, kriteerit, kvalitatiivinen tutkimus ja kvantitatiivinen tutkimus, diabetes

3 ABSTRACT Laattala, Leena and Oksanen, Tiina Taking Stuctrured Electric Files into Use in Nursing. 60 p., 2 appendices. Language:Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Bachelor of Nursing, Nurse. The purpose of this study was to examine how taking structured electric files in use was experienced in nursing in the Central-Finland healthcare centre. It was also examined what data about nursing of diabetics was recorded in the database. In the study two different materials were used. The first part of the material was collected during autumn 2008 by structured questionnaire from nursing staff (n=59) in the health centre hospital. The other part of the material was collected from patients` (n=3) electric files during two weeks in autumn The material of the study was analysed by quantitative and qualitative methods. The qualitative material was analysed with Statistical Package for the Social Sciences (SPSS) -programme. The nursing staff estimated that they had a positive change in their attitudes towards electric documentation while using it. Information technology know-how and education was evaluated good enough. The software used was evaluated quite difficult to use and the program was considered not practical. Half of the respondents thought that reporting and perceiving the entity of nursing while using the program was difficult. Most of the respondents thought that structured electric recording took too much time. While using the electric documentation the safety of the patients was not increased. Continuity of nursing and follow-up treatment became clearer. According to the data collected from nursing database diabetics nursing data was recorded in components of design and implementation for nursing. In the evaluation component, nothing was recorded. Keywords: documentation, nursing, classification, process, criterions, qualitative examination, quantitative examination, diabetes

4 SISÄLTÖ 1 HOITOTYÖN SÄHKÖINEN RAKENTEINEN KIRJAAMINEN SÄHKÖINEN POTILASASIAKIRJA JA RAKENTEINEN KIRJAAMINEN Sähköinen rakenteinen kirjaaminen Hoitotyön ydintiedot Suomalainen hoitotyön luokitus HOITOTYÖN PROSESSI Hoitoprosessin vaiheet Hoitotyön dokumentointi Sähköistä potilastietoa koskeva lainsäädäntö ja potilaan tiedonsaantioikeus Diabeetikon hoitotyön kirjaamisen kriteerit KOKEMUKSIA HOITOTYÖN SÄHKÖISEN RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KÄYTTÖÖNOTOSTA Käyttöönottoprojekti, HUS Pilotointi Seinäjoella Kokemuksia rakenteisesta kirjaamisesta Tampereelta Käyttöönotto kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Sähköisen kirjaamisen kokemusten vertailua TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusympäristö ja kohderyhmä Tutkimusmenetelmät Kyselylomakkeen laatiminen ja aineistonkeruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Kokemuksia siirtymisestä sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen Vastausten vertailua työkokemuksen mukaan Diabeetikon hoitotyön tietojen kirjaaminen Diabeetikon hoitotyön prosessin kirjaaminen... 35

5 7.4.2 Diabeetikon hoitotyön tietojen kirjaamisessa käytetyt komponentit Vastaajien kehitysehdotuksia ja mielipiteitä diabeetikon hoitotyön kirjaamisesta Diabeetikon hoitotyön kirjaaminen potilasasiakirjoissa KESKEISET TUTKIMUSTULOKSET, JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISHAASTEET Tutkimustuloksia Diabeteksen kirjaaminen ja haasteet Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Tutkimusprosessista JATKOTUTKIMUSAIHEET, RAPORTOINTI JA HYÖDYNNETTÄVYYS LÄHTEET LIITE 1: SAATEKIRJE KYSELYLOMAKKEESEEN LIITE 2: KYSELYLOMAKE... 55

6 1 HOITOTYÖN SÄHKÖINEN RAKENTEINEN KIRJAAMINEN Sairaanhoitaja (amk)-tutkintoon kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Valitsimme opinnäytetyön aiheeksi sähköisen rakenteisen kirjaamisen. Olemme kiinnostuneita päivittäisen hoitotyön kirjaamisesta ja sen kehittämisestä. Opinnäytetyötä tehdessä saamme kokemusta kvantitatiivisen tutkimuksen tekemisestä ja tutkimustulosten analysoimisesta sekä ymmärrämme tutkimustiedon merkityksen hoitotyössä. Sähköinen rakenteinen kirjaaminen on hoitotyössä uutta, haasteellista ja mielenkiintoista. Perehdymme työssämme hoitotyön sähköisen rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoon, sähköiseen kirjaamiseen liittyviin käsitteisiin ja aikaisempiin tutkimuksiin sekä tutkimuksen tekemiseen ja sen tavoitteisiin. Keväällä 2006 terveyskeskussairaalassa tehtiin alustava päätös liittyä verkostojäseneksi valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeeseen. Tämä mahdollisti henkilökunnan osallistumisen hankeen yhteiskokouksiin, koulutuksiin ja pilotoinnin kokemusten hyödyntämiseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Yhdessä työyhteisön kanssa päädyimme tekemään tutkimusta sähköisen kirjaamisen käyttöönotosta sekä diabeetikon hoitotyön kirjaamisesta. Yhteistyökumppaneina on ollut tutkimuksen toteuttamisessa Keski-Suomessa sijaitsevan terveyskeskussairaalan vuodeosastot. Kansallinen yhtenäinen potilaskertomus asettaa osaamisen vaatimuksia sairaanhoitajille hoitotyössä. Hoitotyön prosessin ja suomalaisen tarve- ja toimintoluokituksen on oltava osa kaikkien sairaanhoitajien ydinosaamista, jotta he osaavat hyödyntää sähköistä potilaskertomusta potilaan hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työvälineenä. (Ahonen & Peippo 2008, 139.) Tämän vuoksi aiheemme on erittäin ajankohtainen. Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen myötä tarve- ja toimintoluokitukset otetaan käyttöön ja kirjaamisen toimintatavat muuttuvat. Syksyllä 2006 aloitettiin rakenteisen kirjaamisen mallin koulutus Keski-Suomessa sijaitsevan terveyskeskussairaalan henkilökunnalle ja syksyllä 2007 linjattiin terveyskeskussairaa-

7 7 lan osastojen siirtymisestä rakenteiseen kirjaamiseen alkaen. Samaan aikaan tarkistettiin laitekanta ja hankittiin langattomaan ympäristöön soveltuvat kannettavat tietokoneet ja mobiilityöpisteet. Lokakuussa 2007 järjestettiin koko sairaalan henkilökunnalle valtakunnallisen hoitotyön kehittämishankkeen vetämänä yhteinen puolen päivän koulutustilaisuus. Sairaalan kirjaamistyöryhmä sai teoriaopetusta rakenteisesta kirjaamisesta ja he veivät tietoa omille osastoilleen potilas-case-tapauksina. Tammikuussa 2008 saatiin käyttöön hoitokertomuksen koulutusympäristö, mikä helpotti valmistautumista hoitotyön sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen. Ohjelmistokoulutukseen osallistuivat sairaalan kaikki ammattiryhmät. Aikataulun mukaisesti sairaalan kaikki osastot siirtyivät viikon sisällä sähköisen hoitokertomuksen käyttöön kaikkien potilaiden osalta. (Pyhälä-Liljeström 2008.) Tutkimuksemme kysely toteutettiin terveyskeskussairaalan neljällä vuodeosastolla syksyllä Tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi siirtyminen hoitotyön sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen koettiin terveyskeskussairaalassa ja miten diabeetikon hoitotyön tietoja kirjattiin rakenteisesti. Tutkimuksen avulla kirjaamisesta saatiin tietoa, joka antaa valmiuksia, helpotusta ja rohkeutta toimia käytännön työssä. Lisäksi selvitimme, miten potilaan tietoja kirjataan rakenteisesti potilasasiakirjoissa. Tutkimuksen tuloksia yhteistyökumppani voi hyödyntää kirjaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Mahdollisesti he saavat ratkaisuja myös käytännön ongelmiin. Käytännön ongelmia saattaa tulla silloin, kun osastolle tulee uusia työntekijöitä ja opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet koulutusta hoitotyön sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen tai Suomalaiseen tarve- ja toimintoluokituksiin.

8 8 2 SÄHKÖINEN POTILASASIAKIRJA JA RAKENTEINEN KIRJAAMINEN Opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä ovat sähköinen rakenteinen kirjaaminen, hoitotyön ydintiedot, Suomalaisen hoidon tarveluokitus, Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus, hoitotyön prosessi ja hoitotyön dokumentointi. Mielestämme myös sähköistä potilastietoa koskeva lainsäädäntö ja potilaan tiedonsaantioikeus sekä diabeetikon hoitotyön kirjaamisen kriteerit ovat meidän tutkimuksessamme tärkeitä. 2.1 Sähköinen rakenteinen kirjaaminen Hoitotyön sähköinen kirjaaminen perustuu valtakunnallisiin sähköisen potilaskertomuksen määrittelyihin ja toimeenpanosuosituksiin. Hoitajat tarvitsevat tietoteknistä osaamista hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kirjaamisessa sähköiseen potilaskertomukseen. Sähköiseen potilaskertomukseen kirjattava tieto on tärkeää ryhmitellä yhtenäisen rakenteen mukaisesti valtakunnallisesti. Tietojärjestelmiin liittyvä suuri haaste ja mahdollisuus on se, että tietokantoihin kertaalleen tallennettua tietoa voi käyttää moneen tarkoitukseen, kun tiedot tallennetaan vakioidun rakenteen ja sisällön mukaan. Rakenteisen kirjaamisen avulla voidaan tuottaa helpommin tilastoja ja raportteja hoitotyön suunnitteluun, johtamiseen, hoitotyön toiminnan ohjaukseen ja laadunvarmistamiseen. Rakenteisessa potilaskertomuksessa tiedot ryhmittyvät samojen asiakokonaisuuksien alle. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora- Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, 186.) Terveydenhuollon eri ammattiryhmät, kuten sairaanhoitajat, fysioterapeutit, psykologit, ravitsemusterapeutit ja sosiaalityöntekijät kirjaavat tietojaan joko hoitokertomukseen tai ammattiryhmäkohtaisille näkymille (Ikonen 2007, 13). Kaikkien, jotka käyttävät sähköistä potilastietojärjestelmää, myös opiskelijan, on keskeistä ymmärtää sähköisen potilaskertomuksen rakenne ja erilaiset tietokokonaisuudet. Tietokokonaisuuksia ovat näkymä, hoito-

9 9 prosessinvaihe, otsikko ja ydintiedot, jotka toimivat tiedon tallennuksen ja arkistoinnin perustana. (Ahonen ym. 2007, 191.) Siirryttäessä sähköisiin potilaskertomuksiin, on sovitulla hoitosuunnitelman rakenteella ratkaiseva merkitys tietojen hyödyntämisessä. Sähköisen potilaskertomuksen keskeisten tietojen rakenteistaminen mahdollistaa muun muassa seuraavia asioita: haettava tieto löytyy suuresta tietojoukosta voidaan tehdä erilaisia yhteenvetoja sähköiseen potilaskertomukseen voidaan liittää päätöksenteon tuen järjestelmiä hoitotyön laatua voidaan seurata omassa organisaatiossa voidaan verrata tietoja eri toimintayksiöiden ja alueiden välillä tai kansallisesti tietoja voidaan hyödyntää tilastoinnissa, lakisääteisissä hoitotyön toiminnan seurannassa ja hoidon saatavuuden seurannassa standardoidussa muodossa talletettu tieto tarjoaa myös tutkimukselle luotettavia ja yhtenäisiä muuttujia, joista saadaan tietoa eri toimintojen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja hoitoaikojen kestosta tallennettua tietoa voidaan hyödyntää johtamisessa ja kustannusten seurannassa aikamääreiden liittäminen tietoihin mahdollistaa erilaisten laatumittareiden kehittämisen ja käyttämisen tiedosta voidaan koota perustietokantoja ja tietovarastoja. (Häyrinen & Ensio 2007, ) 2.2 Hoitotyön ydintiedot Sähköisen potilaskertomuksen ydintiedoilla tarkoitetaan keskeisiä potilaan terveyden- ja sairaanhoidon tietoja. Niillä kuvataan ja arvioidaan joko suunniteltua tai toteutunutta hoitoa tai niitä molempia. Sähköisen kirjaamisen ydintietojen tarkoituksena on yhtenäistää kirjaamisen sisältöjä. (Häyrinen & Ensio 2007, ) Hoitotyön ydintietoja ovat: hoidon tarve hoitotyön toiminto

10 10 hoidon tulos hoitoisuus hoitotyön yhteenveto. Hoitotyön ydintietojen tarkoituksena on antaa pääpiirteittäin kokonaiskuva potilaan terveys- ja sairaushistoriasta ja siihen liittyvästä hoidosta ja ohjauksesta (Saranto, Ensio, Tanttu & Sonninen 2007, 104.) Sähköisen potilaskertomuksen ydintietoja ovat esimerkiksi potilaan, hoitojakson ja -käynnin tunnistetiedot, tutkimukset, toimenpiteet, lääkehoito, toimintakyky sekä hoitotyön tiedot (Jokinen 2005, 16.) Hoitotyön ydintietojen kirjaaminen rakenteisessa muodossa edellyttää, että käytetään standardoituja termistöjä kuten sanastoja, nimikkeistöjä ja luokituksia. Hoitotyön sisältöä kirjataan hoitoprosessin eri vaiheissa luokituksesta valittavalla luokalla, jota täydennetään vapaalla tekstillä. Hoitotyön tarve, toiminnot ja tulokset sisältävät arvioinnin. Hoitotyön ydintietoihin sisällytetään hoitotyön yhteenveto, johon tiivistetään potilaan saama hoitotyö ja sen vaikutukset tietyn ajanjakson jälkeen, esimerkiksi potilaan siirtyessä toiseen hoitopaikkaan tai kotiin. (Häyrinen & Ensio 2007, ; Lundgrén-Laine & Salanterä 2007, 30; Jokinen 2005, 26.) 2.3 Suomalainen hoitotyön luokitus Suomalainen hoidon tarveluokitus ja Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus on kehitetty Home Health Care Classification -luokituksen pohjalta. HCC-luokitukseen perustuva suomalainen hoitotyön tarveluokitus on alunperin kehitetty 1990-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa. HCC-luokitus on nähtävissä osoitteessa (Ensio & Saranto 2004,46,48.) Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus (SHToL) on kehitetty luvulla alkaneessa tutkimushankkeessa Kuopion yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Luokituksen jatkokehitystä on toteutettu Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä. (Jokinen 2005, 29.)

11 11 Suomalainen hoidon tarveluokituksen ja suomalainen hoitotyön toimintoluokituksen työstäminen käynnistyi vuosina alueellisessa hankkeessa. Tavoitteena oli aikaansaada yhtenäinen termistö hoitotyön ydintietojen kuvaamiseksi. Hoidon suunnitteluvaiheessa hoidon tavoitteet kirjataan tarveluokituksesta valitun komponentin alle. Hoidon toteutusvaiheessa käytetään suomalaista hoitotyön toimintoluokitusta samalla periaatteella. Tavoitteena on, että hoidon tavoitteet ja toteutus kohdentuvat luokituksesta valittuun hoidon tarpeeseen. Hoidon arviointi hoitojakson aikana tai sen päättyessä on kirjattava samojen periaatteiden mukaan. Hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeen ydintietojen asiantuntijaryhmä on keväällä 2007 käyttäjäkyselyjen ja käytön seurantatietojen perusteella arvioinut ja kehittänyt hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksia. Finnish Care Classification (FinCC) koostuu kahdesta hierarkkisesta luokituksesta (SHTaL ja SHToL) sekä tulosluokituksesta (SHTuL). (Linjamo, Kaakinen & Ensio 2008, 3.) Opinnäytetyön aikana luokitukset ovat muuttuneet. Osastoilla, joissa teimme tutkimuksen oli käytössä suomalainen hoidon tarveluokitus versio 1.0a ja suomalainen hoitotyön toimintoluokitus versio 1.2.a. Luokitukset on tarkoitettu käytettäviksi hoitotyön kirjaamiseen sähköisessä potilaskertomuksessa. Niiden avulla voidaan kirjata hoitoprosesseja, luokitella kliinistä hoitoa, kehittää näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä, tehdä potilas- ja väestökohtaisia analyyseja sekä ennustaa hoidon tarpeita ja resursseja. Luokitusta voidaan hyödyntää myös tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä elektronisten, kliinisten hoitopolkujen kehittämisessä. (Häyrinen & Ensio 2007, ) Kuusivaiheiseen hoitotyön prosessiin rakentuva luokitus on ryhmitelty 21 osatekijään eli komponenttiin. Ne kuvaavat neljää hoitotyön osa-aluetta, jotka ovat potilaan toimintakyky, käyttäytyminen sekä fyysinen ja psyykkinen terveydentila. Komponentteja käytetään diagnoosien ja toimintojen luokittelussa. (Jokinen 2005, 30.) Komponenttien mukaan ryhmitellyt hoitotyön toiminnot jakautuvat kahdelle eri tasolle: pääluokkiin ja niitä konkreettisesti tarkentaviin alaluokkiin (Ensio 2001, 92-98; Ensio & Saranto 2004, 46-48; Jokinen 2005, 31.) Vapaa kirjaaminen tapahtuu valitun pää- ja alaluokan jälkeen (Saranto ym. 2007, 115; Jokinen 2005, 31).

12 12 Toimintoluokitus on koodattu niin, että siihen voidaan tarvittaessa lisätä luokkia siten, ettei sen hierarkkinen rakenne muutu. Koodi voi muodostua kahdesta tai kolmesta merkistä, jotka erotetaan pisteellä. Ensimmäinen merkki kuvaa komponenttia, seuraava pääluokkaa ja sen järjestysnumeroa sekä viimeinen alaluokkaa ja sen järjestysnumeroa. Luokiteltua kirjausta voidaan tarvittaessa täydentää vapaamuotoisella ja kuvailevammalla tekstillä ( Ensio 2001, 93, 101; Ensio & Saranto 2004, 47-49; Jokinen 2005, 31.) Tulosluokituksella (SHTuL) arvioidaan hoidon tarpeeseen liitettävää hoidon tulosta kolmella eri vaihtoehdolla (tulos ennallaan, tulos parantunut, tulos heikentynyt). (Linjamo ym. 2008, 3.) 3 HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön kirjaamisen viitekehyksenä on jo 1970-luvulta lähtien käytetty hoitotyön prosessia. Hoitotyön prosessi kuvataan myös ajattelun apuvälineeksi tai ammatillisen hoitotyön menetelmäksi, joka auttaa hoitajia päätöksenteossa ja arvioinnissa. Prosessin avulla potilaan hoito voidaan hahmottaa kokonaisvaltaisesti sekä jäsentää loogisesti yksilöllistä hoidon suunnittelua ja kirjaamista. (Jokinen 2005, 22.) 3.1 Hoitoprosessin vaiheet Sairaanhoitaja perehtyy yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa potilaan lähtötilanteeseen ja tekee tulohaastattelun. Potilaan tarpeet määritellään vastaamalla mitä -kysymykseen. Samalla mietitään, mitkä ovat potilaan voimavarat ja hoidon tarpeet. Kun hoitotyön prosessissa käytetään luokittelevaa kirjaamista, voidaan näyttöön perustuvaa tietoa hyödyntää päätöksenteossa. Siinä voidaan hyödyntää myös potilaan aikaisemman potilaskertomuksen yhteenvetoa ja kysyä, millä hakusanalla tietoa tulee etsiä. Näin saadaan potilaan tilanteesta mahdollisimman laaja kuva. Kun potilaan hoidon tarve on määritelty, niin ennen kirjaamis-

13 13 ta mietitään vielä hoidon tarvetta kuvaava komponentti eli luokka. Potilaan voimavarat voidaan myös kirjata saman komponentin alle, jos ne liittyvät sen aiheeseen. Hoidon tarpeen määrittelyn jälkeen asetetaan hoitotyön tavoitteet ja valitaan tehtävät toiminnot. Potilaan ja moniammatillisen tiimin on tärkeää asettaa potilaan hoidon tavoitteet niin konkreettisiksi, että niiden toteutuminen voidaan arvioida määritellyn ajan jälkeen. Yhdenmukainen toiminta tavoitteen suuntaan on mahdollista, kun konkreettiset tavoitteet on kirjattu kaikkien hoitoon osallistuvien luettaviksi. Hoitotyön toimintojen valinnassa käytetään apuna toimintoluokitusta. Tällöin vastataan miten -kysymykseen. Hoitotyön suunnittelu kirjataan potilaskertomukseen. Potilaan oman kokemuksen sekä hoidon vaikutusten seuranta ovat molemmat keskeisessä osassa hoitotyön kirjaamisessa. Tällöin vastataan miksi -kysymykseen. Valtakunnallisessa hoitotyön kirjaamisen hankkeessa ollaan kehittämässä luokitusta myös hoidon tulosten kirjaamiseen. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora-Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, ) Opinnäytetyön tekemisen aikana hoidon tulosten kirjaamisen luokitukset ovat jo valmistuneet. Yhteenveto auttaa jäsentämään potilaan hoitoa hoitojakson aikana sekä myöhemmin koko hoitoketjussa. Yhteenvedot sisältävät tietoa, jolla on merkitystä myös seuraavalla hoitojaksolla. Erilaisten näkymien tietosisältö käsittää hoitoprosessin eri vaiheet tulotilanteesta loppuarvioon. Hoitoprosessin vaiheet kansallisen hankkeen mukaan ovat tulotilanne, hoidon suunnittelu, hoidon toteutus ja hoidon arviointi. (Ahonen ym. 2007, 191.) 3.2 Hoitotyön dokumentointi Hoitotyön dokumentointi on yksittäistä potilasta koskevaa tietoa, joka kirjataan potilasasiakirjoihin. Hoitotyön kirjaamisen kehittämiseksi on rakennettu tarveluokituksia, hoitotyön toimintoluetteloita ja malleja sekä erilaisia standardoituja termejä ja rakenteita kirjata tietoja. Keskeistä dokumentoinnissa on tiedon laatu ja sisältö sekä se, miten tätä tietoa käytetään. Hoitotyön dokumentointia voidaan parantaa mm. omaksumalla yksilöllinen hoitofilo-

14 14 sofia koko hoitotyön lähtökohdaksi ja samalla hoitotyön dokumentoinnin perustaksi. (Hallila 2005, ) Potilaslaissa potilasasiakirjat määritellään potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviksi, laadituiksi tai saapuneiksi asiakirjoiksi tai teknisiksi tallenteiksi, jotka sisältävät potilaan terveydentilaa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Juridisessa mielessä sähköinen potilasasiakirja on siis kyseisessä potilaslain kohdassa tarkoitettu tekninen tallenne. Terveydenhuollon sähköinen asiakirja on tekninen kooste, jonka potilastietojärjestelmä muodostuu merkinnöistä. Asiakirja allekirjoitetaan sähköisesti sen eheyden ja kiistämättömyyden takaamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimusasiakirjat ja lausunnot sekä lääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat. Potilasasiakirjoja ovat myös muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat. (Saranto, Ensio, Tanttu & Sonninen 2007, 12.) Potilaskertomus on potilaskohtainen asiakirjakokonaisuus, joka sisältää tietoa potilaan sairauksista ja niiden hoidoista. Tietoa muodostuu potilaan hoitoprosessin aikana. (Jokinen 2005, 16.) 3.3 Sähköistä potilastietoa koskeva lainsäädäntö ja potilaan tiedonsaantioikeus Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tuli voimaan Sen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen turvallista käsittelyä. Tavoitteena on edistää asiakkaan tiedonsaantia omista asiakastiedoistaan sekä niiden käsittelyyn liittyvistä lokitiedoista. Lokitiedot ovat kirjautumiseen liittyviä automaattisesti koneelle kirjautuvia tunnistamistietoja, kuten kuka järjestelmää on käyttänyt ja milloin järjestelmää on käytetty. (Sanastokeskus TSK 2004.) Valtakunnallisesti keskitetyn potilastietojen käsittely- ja arkistointijärjestelmän luominen on olennaista lakiesityksessä. Laki sisältää säännöksiä asiakastietojen sähköisen käsittelyn yleisistä vaatimuksista. Tietojen käytettävyys, eheys ja säilyminen sekä asiakkaan yksityisyyden suoja turvataan tietoja

15 15 käytettäessä lain avulla. Yleisiin vaatimuksiin asiakastietoja käytettäessä kuuluu myös velvollisuus seurata asiakastietojen käyttöä ja luovutusta. Tietojen käyttö on rekisterinpitäjän omaa toimintaa ja tietojen luovuttamisella tarkoitetaan tietojen antamista toiselle sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjälle tai muulle tiedon tarvitsijalle. Jokaisesta asiakastiedon käyttötapahtumasta on velvoite kerätä käyttölokitiedot sekä pitää ajantasaista rekisteriä omien asiakasrekisterien käyttöoikeuksista. Myös tietojen luovutusta on seurattava. Jokaisesta käyttö- tai luovutuskerrasta jää lokimerkintä. Niiden avulla pystytään jäljittämään tietojen väärinkäyttö jälkikäteen, joten sillä on myös tietojen väärinkäytössä ennaltaehkäisevä vaikutus. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on ollut saada kaikki potilaskertomusjärjestelmien yhteiset osat määrityksiltään samanlaisiksi. (Salo 2007, ) Potilaalla tulee olla riittävästi tietoa hoitosuhteeseen vaikuttavista seikoista. Ammattitietoa ei tule antaa, jos tieto aiheuttaisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Tietojen antaminen potilaalle on osa potilaan kokonaisvaltaista kohtelua. (Sorvari 2004, 31.) Potilaalla on henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus omiin potilastietoihinsa sekä tiedonsaantioikeus potilastietojensa käyttöön liittyviin lokitietoihin, minkä avulla hänellä on mahdollisuus seurata tietojensa käyttöä. Siirryttäessä keskitettyyn tietojärjestelmäkokonaisuuteen on syytä samalla huolehtia siitä, että potilaalla on riittävän laajat oikeudet seurata tietojensa käyttöä. Täysi-ikäinen potilas voi saada sähköisen katseluyhteyden avulla tietoa joistakin potilastiedoistaan, esimerkiksi lähetteistä, hoitopalautteista, hoito-ohjeista sekä lääkemääräystiedoista. Katseluyhteys on vielä suunnitteilla ja on suunniteltu, että sen toteuttaisi Kansaneläkelaitos valtakunnallisena tietojärjestelmäpalveluna. (Salo 2007, ) 3.4 Diabeetikon hoitotyön kirjaamisen kriteerit Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen -kirjassa on annettu esimerkkejä kansallisten suositusten mukaisesta hoitotyön sähköisestä kirjaamisesta. Yhdessä esimerkissä on 45-vuotias potilas, Erkki, jota on tutkittu jatkuvan väsymyksen ja janoisuuden vuoksi. Hänellä on todettu olevan sokeritauti. Potilaan osastolle tulosyynä on Diabetes mellitus, ja potilas tulee sairaalahoitoon, jotta sokeritasapaino saadaan hallintaan. Hoitajan tehtävänä on määritellä

16 16 yhdessä potilaan kanssa hoidon tarpeet. Lääkärin määräykset eivät näy tässä esimerkissä taulukossa 1, vaikka ne ovat mukana hoitajan työtä ohjaavina tekijöinä. (Saranto ym. 2007, )

17 17 TAULUKKO 1. Hoitotyön sähköinen kirjaaminen ja diabetes (Saranto ym. 2007, ) HOIDON SUUNNITTELU HOIDON TOTEUTUS HOIDON ARVIOINTI Hoidon tarve (Luokitus: SHTaL) Hoidon tavoitteet Suunnitellut toiminnot (SHToL) Hoitotyön toiminto (SHToL) Potilaan tila: Parantunut Ennallaan Huonontunut Aktiviteetti. Väsymys: Potilas on tuntenut itsensä tavallista väsyneemmäksi Väsymyksen helpottumien Fyysinen tasapaino. Aineenvaihdunnan häiriö: verensokeri epätasapainossa. Verensokeri saadaan tasapainoon. Lääkehoito. Lääkitykseen Insuliinin käytön Lääkehoidon Lääkehoidon ohjaus: harjoiteltu potilas ymmärsi diabetek- liittyvä tiedonpuute: insuliinin oppiminen. ohjaus potilaan kanssa insuliinin pistä- sen hoidon ja insuliinihoi- käytössä ohjauksen tarvetta. mistä. Potilas sai ohjeet myös don käyttöön liittyvät kirjallisena. ohjeet sekä osasi pistää insuliinin. Ravitsemus: Ravitsemukseen Oikean ravitsemuk- Ravitsemukseen Ravitsemukseen liittyvä ohjaus: potilas hyväksyi ja ym- liittyvä tiedonpuute: ruokavalio- sen oppiminen. liittyvä ohjaus. Diabeteksen hoitoon liittyvän märsi ravitsemuksen ohjauksen tarve (rasvojen ja ravitsemuksen ohjaus toteutettu. merkityksen diabeteksen sokerin käyttö). Annettu ohjeet myös kirjallisena. hoidossa ja on motivoitu- Keskusteltu potilaan kanssa nut hoitoonsa. hänen ruokavaliostaan ja käyty läpi ohjekirjan sisältöä. Terveyskäyttäytyminen. Liikunnan merki- Liikuntatottu- Liikuntatottumusten selvittämi- potilas ymmärsi liikunnan Terveyttä edistävän käyttäyty- tyksen ymmärtä- musten selvittä- nen: Keskusteltu potilaan kanssa vaikutuksen sokeritasa- misen vaihtelu: liikunta jäänyt minen sokeritaudin minen. Terveys- hänen liikuntamuodoistaan ja painoon ja terveyden vähiin sokeritasapainon vaihte- hoidossa. käyttäytymiseen harrastuskertojen määrästä. ylläpitämiseen ja oli luista johtuvan väsymyksen liittyvä ohjaus. Potilas kertoo säännöllisen halukas lisäämään liikun- vuoksi liikunnan jääneen lähes koko- taa omaan viikko- naan. ohjelmaansa. Terveyskäyttäytymiseen liittyvä ohjaus: Potilaan kanssa kerrattu liikunnan merkitystä terveyden ylläpitäjänä. Käyty läpi kirjallisen ohjeen sisältöä sekä liikunnan vaikutusta energiankulutukseen ja insuliinitasapainoon.

18 18 Terveyskeskussairaalassa on tehty hoitomalli diabeetikon hoidosta sisäiseen tietoverkkoon keväällä 2007, joka on tarkistettu Keskeiset hoidon perustaksi kerättävät tiedot diabeetikon hoidossa ovat: Minkä tyypin diabetes ja milloin sairaus puhjennut? Minkälainen on tämän hetkinen hoito ja miten aikaisemmin on diabetesta hoidettu: insuliini- ja tablettilääkitys? Millainen ruokavalio käytössä? Mikä verenpaine-, sydän- ja veren rasva-arvojen lääkitys on tällä hetkellä? Missä ja milloin on saanut diabetesohjausta? Onko tarpeen kerrata asioita? Missä ja milloin on käynyt kontrollikäynneillä? Onko käytössä oma verensokerimittari? Kotiseurannan tulokset tarkistetaan. Milloin on otettu HbA1c ja sen arvo? Millaiset ravinto- ja liikuntatottumukset (ruoka- ja liikuntapäiväkirja)? Milloin näöntarkastus on tehty ja milloin silmänpohjat tutkittu? Milloin tutkittu mikroalbuminuria, kreatiniini-arvot ja onko virtsavaivoja? Millainen on ihon kunto pistospaikoissa sekä millainen on pistämistekniikka? Millainen on jalkojen iho, verenkierto, asento ja tunto sekä kenkien kunto? Onko tarvetta jalkahoitajalle? Millaista on alkoholin käyttö ja kuinka paljon tupakoi? Millainen on suunkunto ja milloin on käynyt viimeksi hammaslääkärillä tai hammashoitajalla? Onko kipuja? Onko ongelmia vatsan- ja ruuansulatuksen toiminnassa? (Jyväskylän kaupunki 2007.)

19 19 4 KOKEMUKSIA HOITOTYÖN SÄHKÖISEN RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KÄYTTÖÖNOTOSTA Annikki Jauhiainen kertoo väitöskirjassaan "Tieto- ja viestintätekniikka tulevaisuuden hoitotyössä", että hänen tutkimuksensa tarkoituksena oli kuvata, millaisia näkemyksiä terveydenhuollon ammattilaisilla sekä potilailla oli tieto- ja viestintätekniikan käytöstä hoitotyössä. Tutkimuksella haettiin myös tietoa hoitotyöntekijöiden ominaisuuksista ja potilaan tietoyhteiskuntavalmiuksista sekä tietotekniikan ammattilaisten ja hoitotyöntekijöiden yhteistyöstä. Jauhiainen (2004) toteaa, että useissa tutkimuksissa on todettu hoitotyöntekijöiden tieto- ja viestintätekniikan valmiudet riittämättömiksi. Siksi hoitotyön tiedonhallinnan osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota erilaisin koulutuksin ja perehdyttämällä hoitotyöntekijöitä uusiin tietojärjestelmiin ja työkäytäntöihin. Tulevaisuudessa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen turvaa hoidon jatkuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi se parantaa hoidon kustannusvaikuttavuutta ja laatua sekä auttaa näyttöön perustuvan tiedon hyväksikäyttöä. Tulevaisuuden hoitotyöntekijän osaaminen muodostuu hoitamisen osaamisesta, hoitotyön tiedonhallinnasta sekä muutoksen hallinnasta ja kehittämisestä. (Jauhiainen 2004, 19, 62, 145, , 158.) Tutustuimme neljään tutkimukseen, jotka käsittelivät sähköistä rakenteista kirjaamista. Ensimmäisessä tutkimuksessa on esimerkki käyttöönottoprojektista Helsingin yliopistosairaalassa (HUS). Toisessa tutkimuksessa on hoitotyön rakenteisen kirjaamisen pilotoinnin kokemuksia Seinäjoen keskussairaalan lastentautien toiminta-alueella. Kolmannessa tutkimuksessa selvitetään kokemuksia rakenteisesta kirjaamisesta Tampereelta. Viimeisessä tutkimuksessa kuvattiin, millaisia muutoksia sähköisen potilaskertomusjärjestelmän käyttö on tuonut päivittäiseen työhön sairaanhoitajien näkökulmasta.

20 Käyttöönottoprojekti, HUS Helsingin yliopistosairaalassa (HUS) tieto- ja lääkintätekniikan pääsuunnittelija, sairaanhoitaja Maria Pohjanvuori on kirjoittanut Hoitotyön vuosikirjaan 2007 artikkelin "Sähköinen moniammatillinen hoitokertomus - esimerkki käyttöönottoprojektista yliopistosairaalassa". Hänen mukaansa sähköisen hoitokertomuksen käyttöönotto on projekti, jonka tuloksena potilaan hoito- tai kuntoutusjakson aikana syntyvät merkinnät kirjataan sähköiseen potilaskertomukseen. Käyttöönottoprojektissa keskeistä on selvittää potilaiden hoidon dokumentoinnin nykytila. On myös suunniteltava merkintöjen kirjaamista potilaskertomusohjelmistoon. Potilastiedon jatkohyödyntäminen ohjelmistoissa edellyttää aina tiedon rakenteisuutta. Moniammatillisen hoitokertomus yhdenmukaistaa potilastietoja, helpottaa tiedon löytämistä ja edistää kansallista terveyshanketta. (Pohjanvuori 2007, ) Pohjavuoren artikkeli esittelee sähköisen potilaskertomuksen käyttöönottotapaa ja valottamaan potilaskertomuksen sisältöä ja tiedon rakenteistamista käytännössä. Hän kuvaa suomalaisen potilaskertomuksen kehitystä sähköiseksi potilaskertomukseksi. Artikkelin pääpaino on päivittäisissä merkinnöissä, merkintöjen rakenteessa ja rakenteen käyttöönotossa. Moniammatillisen hoitokertomuksen käyttöönotolla tarkoitetaankin potilaskertomusohjelmiston käyttöönottoa ja päivittäisillä merkinnöillä, kuten hoitosuunnitelmat, määräykset, ohjeet ja lääkitystiedot, merkitään yhteisesti sovittuun rakenteiseen muotoon. Käyttöönottoon vaikuttavat myös potilaskertomusohjelmistojen tekniset valmiudet ja järjestelmiä käyttävien organisaatioiden arkitoiminta. (Pohjanvuori 2007, 169.) Pohjavuoren mukaan on otettava harkiten käyttöön uudet potilaskertomusohjelmistot ja on perusteltava koko henkilöstölle rakenteisen potilaskertomuksen mielekkyys toiminnan häiriintymättä. Rakenteisen potilaskertomuksen käyttöönotto hidastaa aluksi työtahtia. Sähköisen hoitokertomuksen reaaliaikaisuusvaatimus edellyttää kaikilta joustavuutta ja valmiutta toimenkuvien muutoksiin. Henkilöstön tehtävänä on kertoa ohjelmistolle, mihin kontekstiin potilastiedot kulloinkin kuuluvat, koska ohjelmistot eivät automaattisesti rakenteista potilaskertomuksia. Päivittäisen kirjaamisen rakenteistaminen voi kuitenkin onnistua melko yksinkertaisin keinoin. Käyttöönottojen myötä potilaiden hoito on kaikkialla mahdollista

21 21 hahmottaa prosessivaiheiden kautta ja käsitteet palvelevat lähes poikkeuksetta käyttäjiä. Rakenteellinen potilaskertomus yhtenäistää ja selkiyttää päivittäisiä merkintöjä sekä auttaa eri ammattiryhmiä ymmärtämään toistensa merkintöjä. Yhteinen perusrakenne helpottaa sähköisen hoitokertomuksen käyttöä. (Pohjanvuori 2007, ) 4.2 Pilotointi Seinäjoella Kristiina Aukeala (2007) on tutkinut hoitotyön rakenteisen kirjaamisen pilotoinnin kokemuksia Seinäjoen keskussairaalan lastentautien toiminta-alueella. Mukana olivat kaikki lastenyksiköt: poliklinikka, neurologian päiväosasto, vastasyntyneiden teho-osasto, lasten ja nuorten vuodeosasto sekä tartuntatautien osasto. Hoidok-hankkeen koulutukset aloitettiin alkuvuodesta 2006 asteittain. Vuoden 2007 alusta keskola aloitti ensimmäisenä sähköisen kirjaamisen. Tukihenkilöt ja projektin vetäjät olivat aluksi hyvin tiiviisti mukana toteutuksessa. Aluksi kirjattiin vain yksi asiakas päivässä. Kirjaamista harjoiteltiin myös malliesimerkein eri asiakasryhmistä. (Aukeala 2007.) Hoitohenkilökunta koki kirjaamisen aikaa vieväksi. Atk-ohjelma oli vaikea ja hidas käytössä. Asiat oli hajautettu liian pieniin osiin ja tietojen haku oli hidasta. Tästä syystä tutkittavien kokemus oli, että kokonaisuus katosi, hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus heikkeni eikä ohjelmaa voitu hyödyntää raporttien pidossa. (Aukeala 2007.) Kirjaamiskokeilun jälkeen todettiin, että kirjaamisen tulisi olla selkeämpi, yksinkertaisempi ja nopeampi. Komponentti-tasoinen kirjaaminen koettiin hyväksi. Edellytyksenä oli hoitotyön prosessin tuntemus: tarve, tavoite, toteutus ja arviointi. Tärkeänä pidettiin myös rakenteisen kirjaamisen tuntemusta, koulutuksen riittävää saantia, moniammatillista yhteistyötä, tukihenkilöiden nimeämistä sekä tietokoneen peruskäytön hallintaa. Työntekijöiden tulisi myös nähdä asiat tulevaisuudessa ja heidän olisi saatava aikaa sopeutumiseen. (Aukeala 2007.)

22 22 Osastolla ei pystytty laajentamaan kirjaamista, koska työntekijöillä oli omaksuttavana kaksi vierasta asiaa yhtä aikaa. Käytännön ongelmia oli tietojärjestelmien toimivuudessa ja atk:n käyttö oli osalle henkilöstöstä vierasta. Osasto oli luonteeltaan akuutti, missä kirjatiin paljon ja tarkkaan sekä käytetiin arvion mukaista kirjaamista. Sähköisen kirjaamisen käyttöönottoa hankaloitti myös hoitoisuusluokituksen mukainen kirjaaminen. Lisäksi tiedon hakeminen hakusanoilla oli henkilökunnalle uutta. Kaikkiaan henkilökunnan asenne sähköiseen kirjaamiseen oli positiivinen. (Aukeala 2007.) 4.3 Kokemuksia rakenteisesta kirjaamisesta Tampereelta Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön tietohallinnasta Ritva Jarmas on tutkinut kokemuksia rakenteisesta kirjaamisesta Tampereella. Tampereen kotisairaalassa on käytössä Pegasos-järjestelmä, minkä tavoitteena on moniammatillisen työn paraneminen. Hoitojaksolla on pääsääntöisesti vain yksi hoitosuunnitelma, joka aloitetaan jo pre-käynnillä ja sitä muokataan tarvittaessa. Kotisairaala aloittaa hoitosuunnitelman tekemisen jo kartoituskäynnillä. (Jarmas 2007.) Tarpeet haetaan tarveluokituksesta, josta valitaan ala- tai pääluokka ja sitä muokataan vapaamuotoisella tekstillä. Tarpeet voidaan priorisoida myös numeroimalla. Tavoitteet kirjataan lyhyesti vapaamuotoisesti ja ne kuvataan potilaan tilana ja vointina. Kullekin tarpeelle valitaan toiminnot luokituksen ala- ja pääluokista. Yksilöinti tehdään vapaamuotoisella kirjoituksella. Toimintoja valitaan tarvittaessa ristiin eri komponenttien alta. Päivittäinen kirjaaminen on aikaisempaa helpompaa, kun tarpeet ja toiminnot on valmiiksi mietitty ja otsakkeet ohjaavat hyvin käyttäjää. Tiedonhaku hoitosuunnitelmasta on helppoa. (Jarmas 2007.) Tampereella Kotisairaala tekee kaikki hoitosuunnitelmansa ja dokumentointinsa luokituksia käyttäen eikä halua luopua toimintatavasta. Kirurgisella osastolla luokitukset ovat jo täysin käytössä. Sisätautiosaston resurssipulan vuoksi aivan kaikkien potilaiden hoitosuunnitelmia ei ole voitu tehdä luokituksien avulla. Korjausehdotuksia luokituksiin on esitetty. Pegasos-

23 23 järjestelmä on ollut hidas käyttää ja se toimi virheellisesti jonkin aikaa. Ohjelmaan kaivattiin myös hoitotyön tiivistelmää. Ohjelman avulla saatuja tilastotietoja on hyödynnetty toiminnan arviointiin ja koulutuksen tarpeeseen sekä ohjaukseen. Jatkossa tulee huomioida riittävä koulutus ja koulutetut tukihenkilöt käyttäjille, jotta ohjelmaa voidaan riittävästi hyödyntää. Tavoitteena on, että vuoden 2008 loppuun mennessä Tampereella kaikkien erikoissairaanhoidon osastojen hoitajat dokumentoivat hoitotyön käyttäen luokituksia. (Jarmas 2007.) 4.4 Käyttöönotto kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Hartikainen (2008) on tutkimuksessaan kuvannut, millaisia muutoksia sähköisen rakenteisen potilaskertomusjärjestelmän käyttö on tuonut päivittäiseen työhön Kuopiossa. Muutoksia tutkittiin sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olivat erikoissairaanhoidon prosessit: potilaan tulohaastattelu, lääkärinkierto ja suullinen raportointi. Tutkimuksessa selvitettiin, miten potilaan tietojen kirjaaminen tulohaastattelussa ja lääkärinkierrolla sekä suullinen raportointi toteutettiin erikoissairaanhoidossa ennen tietojärjestelmän käyttöönottoa, miten uusia kirjaamis- ja raportointikäytäntöjä suunniteltiin ja miten uudet käytännöt toteutuivat noin vuosi sähköisen potilaskertomusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksen viitekehyksenä oli kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja lähestymistapana kehittävä työntutkimus. Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan operatiivisten alojen tulosalueella. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemat muodostettiin ekspansiivisen oppimissyklin avulla. Tutkimusaineisto koostui kymmenen sairaanhoitajan haastattelusta. (Hartikainen 2008, 27, ) Hartikaisen (2008) tutkimuksessa sairaanhoitajat kokivat ajoittain epävarmuutta tietokoneen käytössä. Raportointi oli haastateltavien mielestä huonontunut, potilaan tietojen selaaminen järjestelmästä vie enemmän aikaa. Useimmiten suullista raportointia pidettiin ulkomuistista. Tutkimuksessa todettiin, että järjestelmän hitaus ja sen avaaminen oli paperiseen potilaskertomukseen verrattuna työläämpää. Hartikaisen (2008) mielestä kirjoitusvirheiden korjaaminen oli helpompaa. Otsikot ohjaavat kirjaamista ja järjestelmään kirjaami-

24 24 nen on nykyään entistä selkeämpää ja järjestelmällisempää. Tietojen löytyminen on helpompaa kuin paperiaikaan ja tiedot löytyvät eri osioista otsikoiden alle kirjoitettuna. Kirjaaminen on parantunut ja asioita tulee kirjattua enemmän. Kannettavaa tietokonetta ei voitu ajoittain käyttää käyttöongelmien vuoksi. (Hartikainen 2008, 43, ) 4.5 Sähköisen kirjaamisen kokemusten vertailua Kaikissa käyttöönottoprojekteissa keskeistä oli selvittää potilaiden hoidon dokumentoinnin nykytila ja suunnitella merkintöjen kirjaaminen potilaskertomusohjelmistoon. Potilastiedon jatkohyödyntäminen ohjelmistoissa edellyttää aina tiedon rakenteisuutta. Tilastotietoja on hyödynnetty toiminnan arviointiin ja koulutuksen tarpeeseen sekä ohjaukseen. Seinäjoella kirjaaminen koettiin aikaa vieväksi, atk-ohjelma oli vaikea ja hidas käytössä, asiat hajautettu liian pieniin osiin sekä tietojen haku oli hidasta. Tästä syystä kokonaisuus katosi, hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus heikkeni ja raporttien pidossa ei voitu ohjelmaa hyödyntää. Kirjaamiskokeilun jälkeen todettiin, että kirjaamisen tulisi olla selkeämpi, yksinkertaisempi ja nopeampi. Asiaa hankaloitti myös hoitoisuusluokituksen mukainen kirjaaminen ja tiedon hakeminen hakusanoilla oli uutta. Kaikkiaan henkilökunnan asenne sähköiseen kirjaamiseen oli positiivinen. Hoitotyön tiivistelmää kaivattiin. Jatkossa tulisi huomioida riittävä koulutus atk-ohjelman käyttöön ja koulutetut tukihenkilöt sen käyttäjille. Moniammatillisen hoitokertomuksen odotetaan yhdenmukaistavan potilastietoa ja helpottavan tiedon löytämistä. Sen toivotaan edistävän kansallisen terveyshankkeen ydintietomääritysten mukaisten tietosisältöjen koostumusta. Lisäksi sen toivotaan selkiyttävän päivittäisiä merkintöjä ja auttavan eri ammattiryhmiä ymmärtämään toistensa merkintöjä. Yhteinen prosessipohjainen perusrakenne helpottaa navigointia sähköisessä hoitokertomuksessa. Käyttöönottojen myötä potilaiden hoito on kaikkialla mahdollista hahmottaa prosessivaiheiden kautta ja samat käsitteet palvelevat lähes poikkeuksetta käyttäjiä yli erikoisalojen. Komponenttitason kirjaaminen koettiin hyväksi, koska se selkeytti kirjaamista.

25 25 5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata keskisuomalaisen terveyskeskussairaalan siirtymistä hoitotyön sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen. Tutkimuksen avulla selvitetään myös diabeetikon hoitotyön kirjaamista. Tutkimusongelmat ovat: 1. Millaiseksi siirtyminen rakenteiseen kirjaamiseen koetaan terveyskeskussairaalassa? 2. Miten diabeetikon hoitotyön tietoja kirjataan rakenteisesti hoitajan näkökulmasta? 3. Miten diabeetikon hoitotyön kirjaaminen on toteutunut potilasasiakirjoissa? Opinnäytetyömme tavoitteena on kehittää tutkivan otteen perustaitoja sekä valmiuksia kehittää hoitotyötä käytännössä. Hoitotyön sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen perehtyminen antaa meille valmiuksia, keinoja ja rohkeutta toimia käytännön työssä. Tutkimuksen myötä saadaan uutta tietoa kirjaamisesta ja voidaan kehittää käytäntöä sujuvammaksi ja toimivammaksi myös opiskelijoiden ja sijaisten osalta.

26 26 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Tutkimusympäristö ja kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat keskisuomalaisen terveyskeskussairaalan osastojen 1, 2, 4 ja 5 vakituiset sairaan-, perus- ja lähihoitajat, varahenkilöt ja pitkäaikaiset sijaiset (n=80). Pitkäaikaisella sijaisella tarkoitimme vähintään kaksi kuukautta työsuhteessa ollutta hoitajaa. Tutkimuksen otantamenetelmänä käytettiin kiintiöpoimintaa (quota sampling), koska menetelmä on edullinen, nopea ja käyttökelpoinen (Heikkilä 2004, 40). Tutkimukseemme valittiin tutkimuksen kriteerit täyttävät hoitajat, jotka olivat aineistokeruun aikana työssä, ja jotka olivat kirjanneet sähköisesti rakenteisen kirjaamisen mukaan. Tarkoituksenamme oli myös poimia otantoja rakenteisesta kirjaamisesta potilasasiakirjoista (n=4). Tutkimuslupa oli saatu terveyskeskussairaalan ylihoitajalta. Potilaiden sähköisten kirjaamismerkintöjen poimintoja varten pyydettiin kirjallinen lupa sairaalan ylilääkäriltä sekä potilailta itseltään. 6.2 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmänä käytämme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Keskeistä kvantitatiivisessa tutkimuksessa ovat johtopäätökset aikaisemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat, hypoteesien esittäminen ja käsitteiden määrittely. Aineiston keruuta suunniteltaessa on tärkeätä, että havaintoaineisto soveltuu määrälliseen eli numeraaliseen mittaamiseen. Tulosten tulee päteä perusjoukkoon, mistä otetaan tietty otos. Tutkimustuloksissa muuttujia muodostetaan taulukkomuotoon ja aineisto saatetaan tilastollisesti käsiteltävään muotoon. Tutkimusmenetelmän avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä (Heikkilä 2004, 16). Päätelmiä tuloksista tehdään ha-

27 27 vaintoaineiston tilastollisen analysointiin perustuen, esimerkiksi tulosten kuvailua prosenttitaulukoiden avulla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 136.) Kvalitatiivista tutkimusta käytämme tutkiessamme diabeetikoiden hoidon kirjaamisessa käytettyjä komponentteja. Pyrimme analysoimaan niitä mahdollisimman tarkasti. Kvalitatiivinen tutkimus sopii hyvin toiminnan kehittämiseen tai vaihtoehtojen etsimiseen sekä sen avulla voidaan antaa virikkeitä jatkotutkimuksille. (Heikkilä 2004, 16.) Otamme sähköisen rakenteisen kirjaamisen tiedot Effican Whoike-ohjelmasta ja teemme niistä sisällönanalyysin. Sisällönanalyysillä tiivistetään kerätty tietoaineisto niin, että voidaan kuvailla lyhyesti ja yleistävästi tutkittavia ilmiöitä, tai että niiden suhteet saadaan selkeästi esiin. Sisällönanalyysi voi olla joko määrällistä tai laadullista, jota käytetään yleisesti hoitotieteen piirissä. Ensin on laadittava kirjaamisen kriteerit hoitotyön suunnitelmien tarkastelua varten. Kirjaamisen kriteereiden esiintyvyyttä tarkastellaan toteutuneen hoitotyön kirjauksista. (Hallila 2005, ) Tutkimukseemme saamme aikaisemmin laaditut diabeetikoiden kirjaamisen kriteerit terveyskeskussairaalasta. Kriteerien avulla vertaamme toteutunutta kirjaamista potilasasiakirjoista. 6.3 Kyselylomakkeen laatiminen ja aineistonkeruu Kvantitatiivinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka kysymykset muodostuivat tutkimukseen perehtymisen myötä. Sähköisen kirjaamisen ja kokonaisvaltaisen hoitotyön kehittämisen kannalta tärkeitä ovat hoitotyöntekijöiden näkemykset ja mielipiteet. Tarvitaan tietoa sähköisen kirjaamisen sisällöstä, eduista, ongelmista, ohjelmien käytettävyydestä ja moniammatillisesta työskentelystä. Tutkimustietoa tarvitaan toimintaa kehitettäessä. (Jauhiainen 2004, 159.) Tutkimuslomake muodostui saatekirjeestä (Liite 1) ja varsinaisesta kyselylomakkeesta (Liite 2). Saatekirjeen tarkoituksena oli motivoida vastaajaa täyttämään lomake, selvittää tutkimuksen taustaa ja vastaamista. (Heikkilä 2004, ) Tätä tutkimusta varten laadittiin strukturoitu kyselylomake kevään 2008 aikana. Syyskuun alussa 2008 testasimme kyselylomaketta. Esitestauksen teimme 10 hengelle. Esitestauksen

28 28 kohdejoukon tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään kysymysten ja ohjeiden selkeys ja riittävyys. (Heikkilä 2004, 61.) Esitestauslomakkeessa kysyimme avoimena kysymyksenä kehitysehdotusta kyselylomakkeesta. Testaamisen jälkeen teimme joitakin muutoksia kyselylomakkeeseen, vaikka muutosehdotuksia ei tullut. Kyselylomakkeesta muokkasimme koulutus-vastausvaihtoehtoja sekä avointa kysymystä että ulkoasua selkeämmäksi. Kysyimme kehitysehdotusta diabetespotilaan kirjaamisesta/hoitotyön sähköisestä rakenteisesta kirjaamisesta. Mielestämme saamme kyselylomakkeen kysymysten avulla vastaukset tutkimusongelmiin. Tutkimuslomakkeet (n=80) jaoimme neljälle eri osastolle syyskuun viimeisellä viikolla Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Kyselyn vastausaikaa jatkettiin noin viikolla, koska kyselyn alkaminen viivästyi useilla päivillä. Kyselylomakkeet (n=59) palautettiin suljetussa kirjekuoressa palautuslaatikkoon, jonka noudimme kyselyn päätyttyä kolmen viikon päästä kyselyn alkamisesta. Vastausprosentti oli 73,8 %. Diabeetikon hoitotyön sähköisestä rakenteisesta kirjaamisesta teimme otannan Effican Whoike-ohjelmasta kyselyn aikana. Kysyimme terveyskeskussairaalan osastonhoitajilta, oliko tutkimuksen aikana hoidossa osastolla diabetespotilaita, jotka sopisivat tutkimuksen otantaan. Yhden sähköisistä hoitokertomuksista kerätyn aineiston hylkäsimme perussairauden vuoksi. Otannan avulla saimme tietoja siitä, minkälaisia komponentteja on käytetty diabeteksen hoitotyön kirjaamisessa. Teimme yhden otannan, johon poimimme neljä hoitodokumenttia. Yksi hylättiin potilaan perusssairauden vuoksi. Tarkoituksena on myös vertailla kyselytuloksia Whoike-ohjelman kirjauksiin. 6.4 Aineiston analysointi Kyselyn tutkimustuloksia analysoitiin SPSS-ohjelman (Statistical Package for the Social Sciences) avulla. Tulosten käsittely on kätevää SPSS-ohjelman avulla. Taustamuuttujina käytimme ikää, koulutusta ja työtilannetta sekä työkokemusta hoitoalalla.

29 29 Teimme otannan tutkiessamme diabeetikkojen sähköisessä kirjaamisessa käytettyjä komponentteja. Otimme kolmen diabetespotilaan sähköisen rakenteisen kirjaamisen tiedot Whoike -ohjelmasta ja teimme niistä sisällönanalyysin. Tutkimme käytettyjä komponentteja diabeetikon potilasasiakirjoista kahden viikon seurantajaksolla. Tutkimme mitä komponentteja oli käytetty diabeetikon hoidon kirjaamisessa. Analysoimme kuinka monen potilaan hoitokertomuksessa oli käytetty kutakin komponenttia hoitojakson alussa ja lopussa. Diabeetikon kirjaamisen kriteereiden mukaan otimme joitakin esimerkkejä suunnittelun ja toteutuksen kirjaamisesta.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet

Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet Pirjo Kettunen Osastonhoitaja/projektisuunnittelija/Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen yhdyshenkilö Itä-Savon sairaanhoitopiiri ATK-päivät

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus

Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus Pirkko Nykänen, Tampereen yliopisto Anne Kuusisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri Johanna Viitanen, Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

RAKENTEINEN KIRJAAMINEN

RAKENTEINEN KIRJAAMINEN RAKENTEINEN KIRJAAMINEN Päivi Rantamartti Hoitotyön opettaja, sh, TtM Ammattiopisto Lappia/ Hyvinvointiala Toimiva kotihoito Lappiin -Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen hanke 10.4 ja 19.4.2018 1

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010. Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP

Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010. Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010 Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP 173 800 asukasta 129 700 hoit.päivää 194 700 pkl-käyntiä 24 650 hoitojaksoa Henkilöstö Hml 1508 Rmk 342 Yhteensä 1850

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu

Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty. mistyön. TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön n tulevaisuuden skenaariot kehittämisty mistyön lähtökohtana TtT,, yliopettaja Annikki Jauhiainen Savonia-ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Professori Kaija Saranto & Professori Kerttu Tossavainen,

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN SOMERON KOTIHOIDOSSA

KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN SOMERON KOTIHOIDOSSA Opinnäytetyö YAMK Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen 2011 Susanna Höykinpuro KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN SOMERON KOTIHOIDOSSA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 6 2. KEHITTÄMISPROJEKTIN TAUSTA 7 2.2 Kehittämisprojektin

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen kansallisista määrittelyistä

Hoitotyön kirjaamisen kansallisista määrittelyistä Hoitotyön kirjaamisen kansallisista määrittelyistä Kristiina Junttila Kehittämispäällikkö, HUS hoitotyön johto THL:n Kansallisesti yhdenmukaisten rakenteisten potilaskertomusten asiantuntijaryhmän (KAYRA)

Lisätiedot

Apotti: tiedosta turvaa

Apotti: tiedosta turvaa Apotti: tiedosta turvaa LabQuality Days 7.2.2019 Antti Iivanainen LT,Yel, Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys Clinical and Social Care Lead Oy Apotti Ab Mihin pyrimme ja missä olemme TIETOA!

Lisätiedot

Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen

Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen SosKanta-hanke, webcast-info 13.11.2018 Jaana Taina ja Kati Utriainen Sisältö Tavoite, määrittely- ja muutosprosessi Keskeiset muutokset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISEN MALLIN MUKAISEN HOITOTYÖN YHTEENVEDON KÄYTTÖÖNOTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KOUVOLAN PÄÄTERVE- YSASEMAN OSASTO KAHDELLE

VALTAKUNNALLISEN MALLIN MUKAISEN HOITOTYÖN YHTEENVEDON KÄYTTÖÖNOTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KOUVOLAN PÄÄTERVE- YSASEMAN OSASTO KAHDELLE KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja AMK Eija Hirvi VALTAKUNNALLISEN MALLIN MUKAISEN HOITOTYÖN YHTEENVEDON KÄYTTÖÖNOTON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KOUVOLAN PÄÄTERVE-

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi ABSTRAKTI Hoitotyön yhteenveto on yksi laadun kehittämisen väline hoitotyön laadun lisäämiseen ja potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä

KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä Malli: Asiakastietojen käsittely 1 (7) KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä Ohje: Tämän ohjeen kohderyhmä on terveydenhuollon toimintayksikön johto. Ohje on

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto potilaan jatkohoidon turvaajana. Tiina Hassinen projektisuunnittelija, TtM Vsshp

Hoitotyön yhteenveto potilaan jatkohoidon turvaajana. Tiina Hassinen projektisuunnittelija, TtM Vsshp Hoitotyön yhteenveto potilaan jatkohoidon turvaajana Tiina Hassinen projektisuunnittelija, TtM Vsshp Rakenteisen hoitotyön yhteenvedon testaaminen Lähtökohtana: Laaja kirjallisuuskatsaus, kansalliset määritykset

Lisätiedot

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen

Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen Minna Kälviä 8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät EKSOTE 1 3.5.2019 Eksoten sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut 30.08.2018 Satakunnan sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist tietohallintopäällikkö Satakunnan järjestelmätilanne Kahdeksan eri organisaatiota,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa

Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa Oy Apotti Ab Piritta Wartiainen, tuotepäällikkö, VTM, sosiaalityöntekijä 8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät, Tampere Mikä on Apotti? Parempaa

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät Potilastiedon arkisto Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät 26.6.2014 Potilastiedon arkiston hyödyt arkistonhoitajan työssä Arkiston käyttöönotto tuo mukanaan seuraavia hyötyjä Potilasasiakirjojen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso

Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajan toiminta kriisihoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erityistyöntekijät

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

KANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN KIRJAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO

KANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN KIRJAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO Terveydenhuollon Atk-päivät 19 20.5.2008 Lahti, Sibeliustalo KANSALLISESTI YHTENÄINEN HOITOTYÖN SYSTEMAATTINEN JAAMISMALLI JA SEN KÄYTTÖÖNOTTO Kaarina Tanttu, Projektijohtaja, HTT, TtM VSSHP / Hallintokeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA

KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA R I I K K A U U S I V A A R A S A I R A A N H O I T A J A K I R U R G I A N P O L I K L I N I K

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 1 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Hallitussihteeri Päivi Salo 2 Taustaa hallituksen esitys (HE 253/2006 vp) hyväksytty eduskunnassa 12.12.06 laki (159/2007)

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Apotin vaikutus tklääkärin

Apotin vaikutus tklääkärin Apotin vaikutus tklääkärin työhön Laatija: Marko Raina, Vantaan kaupunki ja Oy Apotti Ab Turvallisuusluokittelu: rajoitettu Dokumentin tila: valmis Päivämäärä: 4.9.2019 Tausta ja sidonnaisuudet Ylilääkäri,

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky. Suomalaisen hoitotyön luokituksen käytännön pilotti

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky. Suomalaisen hoitotyön luokituksen käytännön pilotti FF Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky. Suomalaisen hoitotyön luokituksen käytännön pilotti Eija Kivekäs ESTER-projektipäällikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Effica hoitokertomuksen pilotointi Etelä-Savon

Lisätiedot

HOITOTYÖN KANSALLISEN KIRJAAMISMALLIN JA HOITOKERTOMUSTEN KÄYTETTÄVYYS YHTEENVETORAPORTTI

HOITOTYÖN KANSALLISEN KIRJAAMISMALLIN JA HOITOKERTOMUSTEN KÄYTETTÄVYYS YHTEENVETORAPORTTI HOITOTYÖN KANSALLISEN KIRJAAMISMALLIN JA HOITOKERTOMUSTEN KÄYTETTÄVYYS YHTEENVETORAPORTTI Pirkko Nykänen, Johanna Viitanen, Anne Kuusisto 1 JOHDANTO Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen on työtehtävä,

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen asiantuntijaryhmän suositukset

Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen asiantuntijaryhmän suositukset Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen asiantuntijaryhmän suositukset Pirkko Nykänen Professori, Tampereen yliopisto 1 Terveydenhuollon ehoito2011 Pirkko atk-päivät Nykänen 2012 8.11.2011 Kansallinen tavoite

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu

Lisätiedot