Depression hyvä hoito perusterveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Depression hyvä hoito perusterveydenhuollossa"

Transkriptio

1 Julkaistu Katsaus verkossa ensin tieteessä Maria Vuorilehto LT, yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti HUS, Helsingin ja vanhuspsykiatrian tulosyksikkö Kirsi Riihimäki LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatrian tulosyksikkö Depression hyvä hoito perusterveydenhuollossa Depression tunnistaminen edellyttää valppautta, ja apuna voi käyttää yksinkertaisia menetelmiä. Depression hyvä hoito on edelleen liikaa pelkän lääkehoidon varassa. Potilaan omahoito ja lyhyet psykoterapeuttiset hoidot jäävät usein sivuosaan. Psykiatrinen konsultaatioapu erikoissairaanhoidosta tehostaa depression hoitoa perusterveydenhuollossa. Tietotekniikan käyttö hoidossa ja hoidon tukemisessa ovat tulevaisuudessa oleellinen osa hyvää hoitoa. Vertaisarvioitu VV Joka kymmenes terveyskeskuspotilas sairastaa depressiota, vaikka käynnin syy olisikin somaattinen (1,2). Terveyskeskuksessa hoidetaankin valtaosa depressiopotilaista. Huonoa depression tunnistamista on pidetty hoidon pullonkaulana, mutta tutkimuksissa yleislääkärit tunnistavat kuitenkin vaikeammat depressiot huomattavasti paremmin kuin lievemmät taudinkuvat, jotka saattavat väistyä ilman hoitoakin. Depression hoidon kehittämiseen perusterveydenhuollossa on panostettu 2000-luvulla ja sille on annettu kalliin kansanterveysongelman asema; lamaahan se toimintakykyä enemmän kuin yleisimmät krooniset somaattiset sairaudet ja joka kuudes uusi eläke myönnetään depression perusteella. Siitä huolimatta suurimmassa osassa kunnista depressiota ei edelleenkään hoideta yhtenäisin näyttöön perustuvin menetelmin (3,4). Depression tunnistaminen Seulonta riskiryhmissä Käypä hoito -suosituksessa (1) kannustetaan seulomaan depressio-oireita sellaisissa potilasryhmissä, joissa niiden todennäköisyys on suuri. Se onkin luontevaa niissä riskiryhmissä, jotka käyvät terveys tarkastuksissa tai järjestelmällisessä seurannassa, kuten työttömien terveystarkastuksissa, diabeteksen vuosikontrolleissa tai synnytyksen jälkitarkastuksissa (5). Jotkin suuren depressioriskin ryhmät jäävät yhä järjestelmällisestä seulonnasta paitsi, kuten sydäninfarktin tai aivohal vauksen sairastaneet (6). Tunnistaminen vastaanoton yhteydessä Silloinkin, kun potilas kuuluu riskiryhmään, depressioepäily jää usein yleislääkärin valppauden varaan; tällaisia ryhmiä ovat etenkin moniongelmaiset, epämääräisesti oireilevat, unettomat (7) ja terveyspalvelujen suurkuluttajat. Myös erikoislääkäriltä huomaamatta jääneet neurologisten tai onkologisten potilaiden depressio-oireet edellyttävät valppautta. Tuoreessa englantilaisessa hoitosuosituksessa onkin luovuttu seulonnan suosittamisesta (8) ja kehotetaan sen sijaan tarkkuuteen, kun potilaalla on ollut depressio aiemmin tai krooninen, toimintakykyä heikentävä somaattinen sairaus. Siinä ehdotetaan käytettäväksi kahden kysymyksen menetelmää: 1) Oletko kuluneen kuukauden aikana usein tuntenut itsesi masentuneeksi, alakuloiseksi tai toivottomaksi? 2) Onko sinua kuluneen kuukauden aikana usein vaivannut se, että et ole juurikaan kiinnostunut tai nauti mistään? Myöntävän vastauksen jompaankumpaan kysymykseen tulisi johtaa tarkempaan diagnostiseen arviointiin (9). Erityisen suuri depressioriski on potilailla, jotka sairastavat muita mielenterveyshäiriötä. Kahden kysymyksen seulan tai muun kyselylomakkeen käyttö kuuluu rutiininomaisesti esimerkiksi paniikkihäiriötä tai sosiaalista fobiaa sairastavan sekä päihdeongelmista (10) tai työuupumuksesta (11) kärsivän potilaan asianmukaiseen tutkimiseen. Tunnistamisen apuvälineet Suomenkielisistä seulontakyselyistä yleisimmin käytetty on Beckin masennuskysely (BDI), joka sopii myös hoidon tehon seuraamiseen ja laajan käyttönsä vuoksi tiedonkulkuun hoitotahojen välillä. DEPS-seula on kehitetty nimenomaan suomalaiseen perusterveydenhuoltoon (12), mutta muissa yhteyksissä se on vähem- 3259

2 Katsaus verkossa ensin Erota Somaattiset sairaudet hypotyreoosi, anemia, B 12 -vitamiinin ja folaatin puutos, diabetes, hyperkalsemia Suru äskettäinen menetys, yhteys muihin ihmisiin, toimintakyky ja itsetunto säilyvät Päihteet neljän viikon r aittiuskokeilu Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus 2009 (päivitetty ). 2 Vuorilehto M. Depressive disorders in primary health care. Academic dissertation. Publications of the National Public Health Institute A14/ Vuorilehto M, Kivekäs T. Depressiohoitaja terveyskeskuslääkärin yhteistyökumppanina vielä vakiintumaton toimintamalli. Yleislääkäri 2012;27(8): Honkonen T, Vuorilehto M. Masennuksen lyhytpsykoterapia vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2011;66: Valtioneuvoston asetus neuvola toiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/ view/ Luutonen S. Sepelvaltimotautipotilaan masennuksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2007;62: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimus seura ry:n asettama työryhmä. Unettomuuden hoito. Käypä hoito -suositus NICE: Depression: The NICE Guideline on the Treatment and Management of Depression in Adults (Updated edition). Lontoo: National Institute for Health and Clinical Excellence Whooley MA, Avins AL, Miranda J, Browner WS. Case-finding instruments for depression. Two questions are as good as many. J Gen Intern Med 1997;12: män käytössä. Uusin, työterveyshuollossa jo omaksuttu seulontaväline on PHQ-9. Muita toimiviksi osoitettuja kyselyjä ovat vanhuspotilaille tarkoitettu Geriatric depression scale (GDS-15) ja neuvola-asiakkaiden Edinburgh postnatal depression scale (EPDS). Kaikkien seulontakyselyjen heikkouksia ovat huono spesifisyys ja väärien positiivisten tulosten runsaus. Depressioksi nimetäänkin aiheetta elämänkriisejä ja muuta pahoinvointia. Medikalisoituminen lisääntyy ja jatkotoimenpiteiden pohtiminen kuormittaa henkilöstöä. Lisäksi seulontakyselyjä käytetään virheellisesti diagnostisen haastattelun korvikkeena. Depressiodiagnoosi Diagnostisten kriteerien tarkistaminen Masennustila-oireyhtymän (ICD-10; F32 ja F33) ydinoireita ovat masentunut tai alakuloinen mieliala, kiinnostuksen tai nauttimisen puuttuminen eli anhedonia ja lisääntynyt uupumus (1). Näistä oireista tulee todeta vähintään kaksi ja sen lisäksi kaksi muuta oiretta. Täyttääkseen diagnostiset kriteerit oireiden pitää jatkua vähintään kaksi viikkoa ja aiheuttaa merkittävää kärsimystä tai haittaa. Esimerkiksi lääkärin vastaanotolle hakeutuminen ilmentää tarkoitettua kärsimystä. Somaattinen sairaus aiheuttajana tai oheissairautena Somaattisiin sairauksiin voi liittyä erehdyttävästi depression kaltaisia oireita. Väsymys, unihäiriöt ja ruokahalumuutokset ovat tavallisia esimerkiksi pahanlaatuisissa kasvaimissa ja munuaisen tai maksan vajaatoiminnassa. Sen sijaan mielialan muutokset tai anhedonia johtuvat harvemmin somaattisesta sairaudesta. Depressiota epäiltäessä on kokemusperäisesti ryhdytty laboratoriotestein sulkemaan pois hypotyreoosi, anemia, B 12 -vitamiinin ja folaatin puutos ja usein diabetes tai hyperkalsemia. Vanhuksilla, joilla on elämänsä ensimmäiset depressio-oireet, on erityisesti tarkistettava orgaanisen sairauden mahdollisuus. Muun muassa muistisairaudet alkavat usein masennusoirein, ja myös kakektisten sairauksien oireet voidaan herkästi tulkita depressioksi. Somaattisesti sairailla esiintyy usein depressiota. Heillä se lisää kuolleisuutta ja huonontaa elämänlaatua, ja sitä on hoidettava kuten depressiota yleensäkin (13). Depressio-oireita aiheuttavat lääkkeet Tavallisista yleislääkärin aloittamista lääkehoidoista pitkät kortisonihoidot aiheuttavat noin joka kymmenennelle harmillisia mielialan muutoksia (14). Myös opioidien käyttö voi olla kliinisen depression takana. Ehkäisypillerien käyttäjät raportoivat herkästi masennusoireita, mutta ne eivät liity hormonien vaikutukseen vaan muihin, psykologisiin tekijöihin (15). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen Pienellä osalla potilaista depressio liittyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, jossa masennusjaksot ovat huomattavasti yleisempiä kuin maniat ja hypomaniat (16). Depressiojaksoa edeltänyttä hypomaniaa on vaikea tunnistaa. Käyttökelpoinen apuväline on Mood Disorder Questionnaire (MDQ), kunhan muistaa, että alle puolet positiivisista löydöksistä osoittautuu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi tarkassa diagnostisessa selvittelyssä (1). Surun erottaminen depressiosta Surun ja depression erottaminen toisistaan voi olla hankalaa (17). Pitkittyessään suru täyttää usein vakavan masennustilan kriteerit ja reagoi hoitoon samalla tavalla. Äskettäistä menetystä sureva henkilö kuitenkin usein pitää yhteyttä muihin ihmisiin ja säilyttää itsetuntonsa ja toimintakykynsä paremmin kuin depressiopotilas. Lisäksi hänen ajatuksensa suuntautuvat menetettyyn henkilöön eivätkä ole niin toivottomuuden sävyttämiä. Depressio ja päihdeongelma Merkittävin erotusdiagnostinen ryhmä ovat päihdeongelmaiset potilaat (18 23). Alkoholin riskikäyttäjiä on terveyskeskuksessa kymmenesosa nais- ja viidesosa miespotilaista. Heidän depression kaltaisia oireitaan ei kliinisen kuvan perusteella erota itsenäisestä depressiosta (20). Käytännössä alkoholin riskikäyttäjille kannattaa mini-intervention (22) tukemana suosittaa uutta arviota neljän viikon raittiuden tai korkeintaan vähäisen käytön jälkeen. Jos oireet edelleen jatkuvat, depressio lienee itsenäinen. Riippuvuustasoisesta alkoholiongelmasta kärsivälle neljän viikon raittius voi osoittautua mahdottomaksi. Silloin tutkimus ja hoito kannattaa suunnitella yhteistyössä päihdehuollon erityispalvelujen kanssa (10,23). Neljän viikon 3260

3 tieteessä Arvioi itsetuhoisuuden vakavuus Itsemurha-ajatusten tiheys, kesto ja itsepintaisuus Itsemurhasuunnitelma ja -valmistelut Aiemmat itsemurhayritykset Läheisen itsemurha Päihdeongelma Persoonallisuushäiriö Syvä toivottomuus Miessukupuoli 10 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito: työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos Poutanen O, Koivisto AM, Salokangas RK. The Depression Scale (DEPS) as a case finder for depression in various subgroups of primary care patients. Eur Psychiatry 2008;23: Watson LC, Amick HR, Gaynes BN ym. Practice-based interventions addressing concomitant depression and chronic medical conditions in the primary care setting: A systematic review and meta-analysis. J Prim Care Community Health 2013;4: Curtis JR, Westfall AO, Allison J ym. Population-based assessment of adverse events associated with long-term glucocorticoid use. Arthritis Rheum 2006;55: Keyes KM, Cheslack-Postava K, Westhoff C ym. Association of hormonal contraceptive use with reduced levels of depressive symptoms: a national study of sexually active women in the United States. Am J Epidemiol 2013;178: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus Zisook S, Shear K. Grief and bereavement: what psychiatrists need to know. World Psychiatry 2009;8(2): raittiuden sääntöä voi soveltaa muidenkin päihteiden käyttäjiin (21). Depression vaikeusasteen ja toistuvuuden arvioiminen Depression vaikeusaste vaikuttaa hoidon ja hoito paikan valintaan (24). Se arvioidaan oireiden lukumäärän, oiremittarien (esim. BDI) tai toimintakyvyn heikkenemisen perusteella. Suurin osa perusterveydenhuollon potilaiden depressiosta on lievää tai keskivaikeaa (1,2). Valitettavan usein depressio on jo toistuvaa (F33) silloin, kun potilas ensimmäisen kerran saa apua siihen. Itsemurhavaaran arviointi Itsemurhaan päätyneillä on useimmiten ollut depressio (25). Itsemurhayritykset lisääntyvät suhteessa depression vaikeusasteeseen, ja ne ovat yleisempiä erikoissairaanhoidon depressiopotilailla kuin terveyskeskuksen potilailla. Kuitenkin lähes puolella masentuneista terveyskeskuspotilaistakin on joskus kuolemantoiveita (2). Tuoreen kotimaisen tutkimuksen mukaan joka kymmenes terveyskeskuksen depressiopotilas yrittää itsemurhaa viiden vuoden seurannan aikana (26). Potilaat eivät juuri koskaan oma-aloitteisesti mainitse kuolemantoiveista tai itsemurhaaikeista (27). Huoleen on aihetta, jos potilas saa 2 pistettä itsetuhoisuutta koskevassa BDI:n kysymyksessä. Se ennustaa itsemurhayritystä yli 40 %:n todennäköisyydellä seuraavan puolen vuoden aikana. Nolla pistettä puolestaan merkitsee vähäistä riskiä (28). Itsemurha-ajatusten vakavuutta arvioidaan kysymällä niiden tiheyttä, kestoa ja itsepintaisuutta sekä mahdollisia konkreettisia suunnitelmia ja valmisteluja. Lisääntyneen itsemurhavaaran merkkejä ovat aiemmat itsemurhayritykset, läheisen itsemurha, päihdeongelma, persoonallisuushäiriö ja syvä toivottomuus; myös miessukupuoli lisää riskiä (29). Akuutti itsemurhariski edellyttää päivystyksellistä erikoissairaanhoidon arviota. Depression hoito Hyvä depression hoito on potilaan, lääkärin ja hoitajan yhteistyötä, johon voi osallistua muitakin tahoja. Potilailla voi olla samanaikaisesti tarpeita, jotka liittyvät somaattisiin sairauksiin, muihin mielenterveysongelmiin tai sosiaalisiin ongelmiin, joten case-manager-tyyppinen työntekijä tarvitaan vastaamaan tiedonkeruusta ja -kulusta. Luontevimmin tämä rooli sopii depressiohoitajalle tai psykiatriselle sairaanhoitajalle, joka myös samanaikaisesti seuraa toipumista ja hoitoon sitoutumista, antaa psykoedukaatiota ja opastaa omahoitoon. Tällainen depression hoidon kolmiomalli perustuu yleislääkärin, konsultoivan psykiatrin ja hoitajan yhteistyöhön. Tutkimuksissa kolmiomallin on osoitettu tehostavan depression hoitoa perusterveydenhuollossa (30). Suomessa se on käytössä monissa, mutta ei läheskään kaikissa terveyskeskuksissa (4). Osa depressiohoitajista kuuluu psykiatrisen erikoissairaanhoidon organisaatioon, vaikka työ kohdentuukin perusterveydenhuollon potilaisiin (3). Perusterveydenhuollossa depression ennustetta usein heikentää akuutti tai krooninen somaattinen sairaus ja psykiatrinen monihäiriöisyys (2,26). Erityisesti ahdistuneisuus, samanaikainen päihdeongelma ja epävakaa persoonallisuus vaikuttavat hoidon valintaan (1). Lisäksi depressio on usein pitkäaikaista ja toistuvaa (26), mikä viittaa siihen, että uusien jaksojen ehkäisyyn ja hoidon jatkuvuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Krooniseen depressioon voi olla apua lääkityksen ja psykoterapian yhdistelmästä (31), mutta niihin perustuvista malleista, jotka sopisivat yleislääkärin käyttöön, ei ole tutkimus tietoa (32). Potilaiden eläkkeellesiirtymistä on usein edeltänyt niukka hoito (33,34), vaikka varhaisella tehokkaalla hoidolla toimintakyvyn menettäminen saataisiin estetyksi (11). Depression uusiutumiselle altistaa osittainen toipuminen edellisestä depressiojaksosta, ja ajan mittaan depressio laukeaa yhä vähäisemmästä kielteisestä tapahtumasta. Omahoito Potilaan vastuulla on depression omahoito, ja siihen hän tarvitsee opastusta esimerkiksi depressiohoitajalta. Oireita voi lievittää jo vähäisellä liikunnalla (1), työkuormituksen keventämisellä ja humalajuomisen välttämisellä. Hyviä tuloksia on saatu tutkimusasetelmissa, joissa potilaat ovat saanet kirjallisena tai tietokoneohjelmina 3 6 kertaa opastusta ja kognitiivisia harjoituksia esimerkiksi mielialan seurantaan ja kielteisten ajatusten tunnistamiseen (8). Suomessa tämäntapainen opastus kuuluu depressiohoitajien an- 3261

4 Katsaus verkossa ensin 18 Seppä K. Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Levola J, Holopainen A, Aalto M. Depression and heavy drinking occasions: a cross-sectional general population study. Addict Behav 2011;36: Schuckit MA, Smith TL, Kalmijn J. Relationships among independent major depressions, alcohol use, and other substance use and related problems over 30 years in 397 families. J Stud Alcohol Drugs 2013;74: Patten SB, Lamarre CJ. Can druginduced depressions be identified by their clinical features? Can J Psychiatry 1992;37: Heljälä L, Jurvansuu H, Kuokkanen M. Alkoholin riskikäyttäjien miniinterventio työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ohjelmat/mielijapaihde 24 Barbui C, Tansella M. Identification and management of depression in primary care settings. A metareview of evidence. Epidemiol Psichiatr Soc 2006;15: Arsenault-Lapierre G, Kim C, Turecki G. Psychiatric diagnoses in 3275 suicides: a meta-analysis. BMC Psychiatry 2004;4: Riihimaki K. Long-term outcome of depressive disorders in primary health care. Academic dissertation. National Institute for Health and Welfare 2014, Research Isometsa ET, Heikkinen ME, Marttunen MJ, Henriksson MM, Aro HM, Lonnqvist JK. The last appointment before suicide: is suicide intent communicated? Am J Psychiatry 1995;152: Vuorilehto M, Valtonen HM, Melartin T, Sokero P, Suominen K, Isometsa ET. Method of assessment determines prevalence of suicidal ideation among patients with depression. Eur Psychiatry 2014;29: Rihmer Z, Gonda X. Prevention of depression-related suicides in primary care. Psychiatr Hung 2012;27: get_file?folderid= &name= DLFE pdf 31 Spijker J, van Straten A, Bockting CL, Meeuwissen JA, van Balkom AJ. Psychotherapy, antidepressants, and their combination for chronic major depressive disorder: a systematic review. Can J Psychiatry 2013;58: Hegarty K, Gunn J, Blashki G, Griffiths F, Dowell T, Kendrick T. How could depression guidelines be made more relevant and applicable to primary care? A quantitative and qualitative review of national guidelines. Br J Gen Pract 2009;59:e tamaan psydoedukaatioon tai ohjattuihin itsehoitoryhmiin, kuten depressiokouluun (30). Käytettävissä ovat myös esimerkiksi Irti masennuksesta -kirja (35), Depressiokoulu-kirja (36) sekä verkko-ohjelmina Moodgym (37). Sitoutuminen hoitoon Potilaat näyttävät sitoutuvan paremmin sellaisiin hoitomuotoihin, jotka he saavat itse valita (38,39). Monet valitsisivat mieluummin psykoterapeuttisen hoidon kuin lääkityksen. Aikaisempi onnistunut hoito tasoittaa tietä saman hoitomenetelmän käytölle. Potilaat, jotka arvioivat depressio-oireensa hankaliksi ja uskovat lääkityksen auttavan, sitoutuvat hoitoon paremmin kuin sellaiset potilaat, joiden oireet ovat lieviä, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta depressiolääkityksestä tai joilla on ennakkoluuloja lääkitystä kohtaan (40). Ennakkoasenteet koskevat tavallisimmin riippuvuutta ja sivuvaikutuksia. Psykoedukaatio lääkityksen merkityksestä ja seurauksista hälventää niitä. Depressiohoitajamallin tehokkuus perustuu osittain juuri lääkitykseen sitoutumiseen (1,3). Perusterveydenhuollolla on myös hoito-organisaationa oltava valmiuksia huolehtia depressiopotilaiden pysymisestä hoidossa ja seurannassa. Lääkehoidon teho ja valmisteen valinta Masennuslääkkeistä saa apua noin kaksi kolmasosaa depressiopotilaista (1) (taulukko 1). Tutkimuksissa teho on sitä ilmeisempi, mitä vaikeampi depressio on kyseessä, mutta käytännössä hoitovaste on yksilöllinen. Lääkkeiden tehossa on pieniä eroja (1). Essitalopraami, mirtatsapiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat kliinisissä kokeissa olleet hieman muita tehokkaampia. Lääkeresistentiksi kutsutaan depressiota, johon ei saada vastetta kahdella asianmukaisella lääkehoito yrityksellä. Erikoissairaanhoidossa hoitoa voidaan silloin tehostaa yhdistelmälääkityksillä. Somaattisesti sairaan potilaan masennuslääkkeen valintaa ohjaavat haittavaikutusprofiili ja lääkkeiden interaktiot. Tulehduskipulääkkeitä tai varfariinia käyttävillä potilailla maha-suolikanavan verenvuotoriski pitää huomioida SSRIlääkehoidon aikana (41). Migreenipotilailla triptaanien hyvin runsas käyttö yhdessä SSRI-lääkkeiden kanssa voi altistaa serotonergisille haittavaikutuksille (42,43). Niin sanottu serotoniinioireyhtymä on kuitenkin hyvin harvinainen. Naratriptaanin ja eletriptaanin interaktioprofiilit ovat depressiolääkityksen kannalta suotuisimmat (42,43). Monia kipulääkkeitä ja serotonergisiä masennuslääkkeitä samanaikaisesti käytettäessä serotoniinioireyhtymän riski on suurentunut: tramadolia käyttävän kipupotilaan pitää välttää kaikkia serotonergisiä lääkkeitä, mutta kodeiinin tai etyylimorfiinin kanssa samanaikaisesti sopivat sitalopraami, essitalopraami, sertraliini ja venlafaksiini (43). Kipupotilailla kodeiinin, tramadolin ja etyylimorfiinin analgeettinen teho vähenee fluoksetiini-, paroksetiini-, duloksetiini- ja bupropionihoidon aikana; parempia valintoja ovat sitalopraami, essitalopraami, sertraliini ja venlafaksiini. Masentuneiden kipu potilaiden hoidossa voi hyödyntää venlafaksiinin ja duloksetiinin itsenäistä kipua lievittävää vaikutusta. Lääkeannokset ja siedettävyys Masennuslääkkeitä on käytettävä riittävinä annoksina, joita suurennetaan, kunnes toipuminen on täydellistä tai maksimiannos on käytössä (taulukko 1). Jos vaste puuttuu noin neljän viikon jälkeen, vaihdetaan valmistetta. Tehoton SSRI-lääke kannattaa vaihtaa jo keskisuuren annoksen jälkeen (44). Lääkeyhdistelmistä kannattaa konsultoida psykiatria. Joka kuudes potilas keskeyttää masennuslääkehoidon sivuvaikutusten vuoksi. Masennuslääkkeitä aiemmin käyttäneille kannattaakin aloittaa heidän aiemmin hyvin sietämänsä tehokas lääkitys. Ensikertalainen tarvitsee todennäköisesti enemmän informaatiota hoitomyöntyvyyden tukemiseksi. Essitalopraami ja sertraliini ovat tutkimuksissa olleet parhaiten siedettyjä (1), mutta käytännössä sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä. Suurin osa niistä häviää ensimmäisen viikon kuluessa, mutta pitkäaikaisessa hoidossa seksuaalisten toimintojen häiriöt SSRI-lääkkeitä ja venlafaksiinia käyttävillä sekä painonnousu mirtatsapiinia käyttävillä saattavat johtaa lääkkeen vaihtoon. Venlafaksiini voi myös aiheuttaa verenpaineen nousua. Vanhuksilla on muistettava SSRI-lääkkeiden aiheuttama hyponatremia. Oraalista antikoagulanttihoitoa käyttävien potilaiden tromboplastiiniaikaa kannattaa seurata tiheästi SSRI-lääkitystä aloitettaessa ja lopetettaessa (45). 3262

5 tieteessä Taulukko 1. Tavallisten masennuslääkkeiden annostelu, yleiset sivuvaikutukset, interaktiot ja muuta lääkkeen käytössä huomioitavaa terveyskeskuslääkärin kannalta. Lääkkeen geneerinen nimi Hoitoannos, mg/vrk Yleiset sivuvaikutukset Erityisesti huomioitavat interaktiot Muuta huomioitavaa Essitalopraami Fluoksetiini Fluvoksamiini Paroksetiini Sertraliini Sitalopraami Spesifisille serotoniinin takaisinoton estäjille (SSRI) yhteiset sivuvaikutukset: pahoinvointi, suolistooireet, seksuaalitoimintojen häiriöt SSRI-lääkkeiden erityisesti huomioitavat interaktiot: Tramadolin kanssa serotonergisen oireyhtymän riski Tulehduskipulääkkeiden ja varfariinin kanssa maha-suolikanavan vuotoriski SSRI-lääkkeistä muuta huomioitavaa: Ensisijainen lääke, jos samanaikainen ahdistuneisuushäiriö, päihdehäiriö tai epävakaa persoonallisuushäiriö Jos tehoton, kannattaa vaihtaa jo keskisuuren annoksen jälkeen Vanhuksilla hyponatremiariski Venlafaksiini Kuten SSRI-lääkkeet Kuten SSRI-lääkkeet Itsenäinen kipua lieventävä vaikutus Verenpaineen seuranta aiheellista Vanhuksilla hyponatremiariski Duloksetiini Pahoinvointi, suun kuivuminen, päänsärky, uneliaisuus Mirtatsapiini Painonnousu, väsymys Kuten SSRI-lääkkeet Itsenäinen kipua lieventävä vaikutus Verenpaineen seuranta aiheellista Vanhuksilla hyponatremiariski Agomelatiini Päänsärky, huimaus Maksan toimintaa kontrolloitava aluksi toistuvasti Bupropioni Unettomuus Moklobemidi Unettomuus, huimaus 33 Honkonen TI, Aro TA, Isometsa ET, Virtanen EM, Katila HO. Quality of treatment and dis ability compensation in depression: comparison of 2 nationally representative samples with a 10-year interval in Finland. J Clin Psychiatry 2007;68: Suominen K, Kronqvist K, Karjalainen K, Husman K, Katila-Keso L, Haanpää M. Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? Suom Lääkäril 2013;68: Stenberg J, Saiho S, Pihlaja S, Service H, Holi M, Joffe G. Irti masennuksesta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Koffert T, Kuusi K. Depressiokoulu: opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja: työkirja. Suomen Mielenterveysseura, SMSTuotanto Oy A-klinikkasäätiö. fi 38 Raue PJ, Schulberg HC, Heo M, Klimstra S, Bruce ML. Patients depression treatment preferences and initiation, adherence, and outcome: a randomized primary care study. Psychiatr Serv 2009;60: van Schaik DJ, Klijn AF, van Hout HP ym. Patients preferences in the treatment of depressive disorder in primary care. Gen Hosp Psychiatry 2004;26: Lääkehoidon pituus Lääkehoidon pituudesta kannattaa puhua potilaan kanssa etukäteen. Ensimmäisen ja toisen depressiojakson jälkeen lääkitystä jatketaan yleensä samalla annoksella puoli vuotta oireettomuuden jälkeen (1). Uusiutumista ehkäisevää lääkitystä jatketaan sitä pidempään, mitä toistuvampaa ja vaikeampaa depressio on ollut. Lääkehoito lopetetaan asteittain muutaman viikon aikana fyysisten lopetusoireiden välttämiseksi. Niistä kiusallisimpia lienevät pienen sähköiskun kaltaiset huimaavat tuntemukset. Ennen lääkityksen lopettamista kannattaa potilaan kanssa keskustella uusiutuvan depression varomerkeistä eli siitä, miten juuri hän tunnistaa mahdollisen uuden depression ensimmäiset oireet ja mihin toimenpiteisiin silloin kannattaa ryhtyä. Psykoterapeuttiset hoidot Terveyskeskuksissa ei perinteisesti ole tarjottu psykoterapiaa depression hoidoksi, vaikka monilla depressiohoitajilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla on psykoterapiakoulutus (3). Perusterveydenhuollossakin on tutkimusnäyttöä lyhyiden psykoterapioiden tehosta: interpersonaalisesta, ratkaisukeskeisestä ja kognitiivisesta terapiasta (1,46,47). Myös tietokoneavusteisen lyhyen kognitiivisen psykoterapian hyödyistä on näyttöä. Lyhyet terapiat sopivat erityisesti ensimmäistä kertaa sairastuneille sekä lievästi tai keskivaikeasti oireileville potilaille, joilla ei ole juuri muita mielenterveyden ongelmia. Ne sopivat myös toistuvissa masennuksissa uusien jaksojen estoon. Videovälitteiset psykoterapiat ja psykoterapeutin avustamat verkkoterapiat ovat jo joillain alueilla terveyskeskuspotilaiden saatavilla (48). Terveyskeskuslääkärit voivat myös ohjata potilaita erikoissairaanhoidon järjestämään psykoterapeutin avustamaan verkkoterapiaan. Psykoterapiahoidot ovat yleensä erikoissairaanhoidon järjestämiä. Myös Kansaneläkelaitoksen psykoterapiakuntoutukseen edellytetään psykiatrian erikoislääkärin arviota. Hoidon seuranta Depression hoidon seuranta on tehostunut, kun terveyskeskuksiin on saatu depressiohoita- 3263

6 Katsaus verkossa ensin 40 Brown C, Battista DR, Bruehlman R, Sereika SS, Thase ME, Dunbar-Jacob J. Beliefs about anti depressant medications in primary care patients: relationship to self-reported adherence. Med Care 2005;43: van Walraven C, Mamdani MM, Wells PS, Williams JI. Inhibition of serotonin reuptake by antidepressants and upper gastrointestinal bleeding in elderly patients: retrospective cohort study. BMJ 2001;323: Kalela M. Onko triptaaneilla todellisia eroja? Duodecim 2004;120: terveysportti/sfinx.koti 44 Adli M, Baethge C, Heinz A, Langlitz N, Bauer M. Is dose escalation of antidepressants a rational strategy after a medium-dose treatment has failed? A systematic review. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2005;255: Serebruany VL. Selective serotonin reuptake inhibitors and increased bleeding risk: are we missing something? Am J Med 2006;119: Cape J, Whittington C, Buszewicz M, Wallace P, Underwood L. Brief psychological therapies for anxiety and depression in primary care: meta-analysis and meta- regression. BMC Med 2010;8: Cuijpers P, van Straten A, van Schaik A, Andersson G. Psychological treatment of depression in primary care: a meta-analysis. Br J Gen Pract 2009;59:e aspx 49 DeVido JJ, Weiss RD. Treatment of the depressed alcoholic patient. Curr Psychiatry Rep 2012;14: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus Bull SA, Hu XH, Hunkeler EM ym. Discontinuation of use and switching of antidepressants: influence of patient-physician communication. JAMA 2002;288: dehko. Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. English summary > in english Good treatment of depression in primary health care jia ja psykiatrisia sairaanhoitajia (3). Lääkehoidon alkuvaiheessa hoidon tehoa ja hoitomyöntyvyyttä pitää seurata oiremittarein (esim. BDI). Aktiivisella seurannalla on myönteinen vaikutus hoitoon sitoutumiseen (51). Depression ja muiden samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden hoito Samanaikaiseen depressioon ja päihdeongelmaan suositellaan myös samanaikaista hoitoa. Se edellyttää sekä päihdetyön että psykiatrian asiantuntemusta ja usein yhteistyötä eri organisaatioiden kesken. Lievemmissä ongelmissa terveyskeskuksen depressiohoitaja ja päihdehoitaja voivat muodostaa työparin. Lääkehoidosta on vaihtelevia suosituksia (1,10,49). Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan SSRI-ryhmän lääkkeistä voi olla hyötyä masennusoireiden tai alkoholinkäytön tai joskus molempien hallinnassa (1). Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksessa SSRI-lääkkeellä luvataan olevan mahdollisesti tehoa ahdistuneisuuteen, mutta depression lääkehoitoa suositellaan vain, jos masennus ei johdu juomisesta (10). Kognitiivisen psykoterapian menetelmät ovat tuloksekkaita sekä depression että päihdeongelman hoidossa (1,10). Viidenneksellä terveyskeskuksen depressiopotilaista on epävakaa persoonallisuushäiriö (26). Epävakaus voi ilmetä vaikeutena sitoutua somaattisen sairauden sovittuun hoitoon, itsensä vahingoittamisena, äkillisesti alkavina lyhytkestoisina mielialan laskuina sekä elämän- ja ihmissuhteiden kriiseinä (50). Vaikka nämä hoitoa mutkistavat ilmiöt ovat monen potilaan kohdalla tuttuja, persoonallisuushäiriö jää useimmiten nimeämättä eikä potilaita ohjata erikoissairaanhoidon hoito-ohjelmiin, vaikka oireet olisivat vaikeatkin (50). Useimmiten hoito jää yleislääkärin tehtäväksi potilaan sitoutumisongelmien vuoksi. Epävakaan persoonallisuuden Käypä hoito -suosituksessa arvioidaan yleislääkärin tarvitsevan nopeaa ja joustavaa konsultaatioapua erikoissairaanhoidosta. Lääkehoidoksi suositellaan SSRI-ryhmän lääkkeitä (50). Ahdistuneisuushäiriöitä on jopa puolella perusterveydenhuollon masennuspotilaista (2). Etenkin nuorena alkanut sosiaalisten tilanteiden pelko voi edeltää masennusta. Ensisijaisesti SSRI-ryhmän lääkkeet ja psykoterapia ovat yleensä tehokkaita molempien hoidossa. Lääkitys kannattaa aloittaa tavallista pienemmillä annoksilla, jotta vältettäisiin hoidon alussa mahdollisesti lisääntyvä ahdistuneisuus. Hoidon porrastus ja yhteistyö Depressio on yleinen ja kallis sairaus, joka pitäisi tunnistaa ja hoitaa tehokkaasti mahdollisimman varhain. Siihen perusterveydenhuollossa on hyvät mahdollisuudet erikoissairaanhoidon tukemana. Käytettävissä on tutkimustietoon perustuvia tunnistamisen ja hoidon organisoinnin malleja. Kolmiomallissa hoitaja, yleislääkäri ja konsultoiva psykiatri tekevät yhteistyötä (30). Erikoissairaanhoidon tarjoama nopea ja joustava konsultointiapu on tehokasta. Potilaiden omahoitoa voidaan edistää tarjoamalla heille opastusta yksilöllisesti tai ryhmissä. Uudet verkkovälitteiset psykoterapiat ja omahoito-ohjelmat ovat nekin osoittautuneet tehokkaiksi. Hoito-organisaatioiden työnjaon vaikutuksesta depression ennusteeseen ei ole yksiselitteistä tutkimustietoa. Perusterveydenhuollon saama psykiatrinen konsultaatiotuki parantaa esimerkiksi depression kolmiomallissa olevien potilaiden toipumista (1). Myös kahden kuukauden sairauspoissaolosta kannattaa konsultoida psykiatria ja lisäksi käynnistää työterveyshuollon toimenpiteet (11). Kiireettömän hoidon kriteerien perusteella yleislääkärille tulee tarjota konsultaatiotukea, jollei potilaan lievä tai keskivaikea masennus väisty kolmen kuukauden asianmukaisessa hoidossa tai potilas on sairastunut depressioon jo kolmannen kerran. Erikoissairaanhoidossa hoidettaviksi määritellään vaikeat depressiot, lääkeresistentti depressio, potilaat joiden toimintakyky ei palaudu puolessa vuodessa sekä vaikeasti monihäiriöiset potilaat, erityisesti persoonallisuushäiriöiset. Välitöntä psykiatrista arviota tarvitaan, kun depressiopotilas on psykoottinen, vakavasti itsetuhoinen tai kyvytön huolehtimaan itsestään. Depression hyvän hoidon merkitystä perusterveydenhuollossa tuskin kukaan vähättelee, mutta saattaisimme lisäksi tarvita valtakunnallisen, DEHKOn kaltaisen (52), ohjelman, joka koordinoisi hoitomenetelmien soveltamista, levittämistä, laaduntarkkailua ja koordinoisi perusterveydenhuollon tarjoaman hoidon saumatonta ja potilaslähtöistä nivoutumista psykiatriseen hoitoon ilman tarpeettomia rajaaitoja. n 3264

7 tieteessä english summary Maria Vuorilehto M.D., Specialist in General Medicine and Psychiatry, Psychotherapist The Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS), Department of Helsinki and Geriatric Psychiatry Kirsi Riihimäki M.D., Psychiatrist, Psychotherapist The Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS), Hyvinkää Hospital Area, Department of Psychiatry Good treatment of depression in primary health care Major depression is a common and expensive disorder, the recognition of which requires general practitioners alertness. The two-question case-finding instrument and more extensive screening questionnaires are excellent tools for recognition. It is recommended that the planning of an early effective treatment involve cooperation between a general practitioner, a nurse and a psychiatrist visiting practices regularly. The participation of patients themselves in the treatment could be encouraged more than at present. Computer-mediated psychotherapies and guided self-help for depression will form a substantive part of optimal care in the future. 3264a

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille 8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Merja Viikki ja Esa Leinonen TEEMA: KATSAUS PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö

Lisätiedot

Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö

Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö 25.10.2016 Psyk el, LT Katinka Tuisku HYKS Erityispoliklinikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk kunta-alan työntekijöillä

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 1 (12) 71 Lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön ruotsinkielisistä avohoidon mielenterveyspalveluista HEL 2012-001050 T 06 00 00 Päätös

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio 09.09.09 1. TTL TOIMINTAYMPÄRISTÖT VAIHTELEVAT TERVEYSTALO: 4 toimipistettä,

Lisätiedot

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen TAUSTAA Osa HUS:n www.terveyskylä.fi verkkopalvelukokonaisuutta IT psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen yksikkö (HUS) Jokaisessa sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot