SELVITYS MEIKON ALUEEN METSÄSTYKSESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS MEIKON ALUEEN METSÄSTYKSESTÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS MEIKON ALUEEN METSÄSTYKSESTÄ Reijo Orava Visa Eronen Olli Rautiainen Uudenmaan riistanhoitopiiri

2

3 3(28) Tiivistelmä Tämä selvitys on laadittu Meiko Lappträsk, FI , Natura alueen hoidon ja käytön suunnittelun tueksi. Selvityksessä esitellään Meiko Lappträsk Naturaalueen ja sitä ympäröivien alueiden metsästysjärjestelyjä ja riistaeläinkantoja. Selvityksessä tarkastellaan aluetta, jonka rajaavat kantatie 51, Siuntiontie (no 115), Siuntio-Evistskog tie (no 1130) ja Evistskog Kirkkonummi tie (11256). Tavoitteena on arvioida mitä vaikutuksia Natura-alueen nykyisillä ja mahdollisilla tulevilla metsästysrajoituksilla on alueen hirvieläinkantoihin ja niiden säätelyyn, sekä hirvieläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Tarkoituksena on myös tuoda esille keinoja, joilla metsästystä voitaisiin tehostaa ja toimintamalleja jotka vähentäisivät metsästäjien ja alueen muiden käyttäjien välisiä jännitteitä. Haastattelututkimuksella selvitettiin selvitysalueen hirvieläinkantojen koko. Selvitysalueella oli maaliskuussa 2007 noin hirveä, yksilötiheys noin 13 / 1000 ha, valkohäntäpeuraa, 21 yksilöä / 1000 ha ja metsäkaurista, 17 yksilöä / 1000 ha. Alueelta metsästetään vuosittain keskimäärin noin 32 hirveä ja noin 60 valkohäntäpeuraa. Näiden metsästämiseksi koko selvitysalueella metsästetään vuosittain 1730 harrastepäivää. Näistä 42 % kuluu hirven, 45 % valkohäntäpeuran ja 13 % metsäkauriin metsästykseen. Tuloksen mukaan hirvieläinten metsästys ei käynnisty Kirkkonummella heti kauden alussa, vaan täydessä mitassa vasta lokakuun jälkipuoliskolla. Metsästysalueiden pirstoutumisesta johtuva kokonaiskehityksen kulku huolestuttaa riistataloudesta ja hirvieläinkantojen hoidosta vastuussa olevia. Tavanomaisen, yhteiskunnalle edullisen kantojen säätelyn vaikeutuessa tiestölle ja taajamiin kulkeutuvat hirvieläimet aiheuttavat enenevässä määrin turvallisuusriskejä ja onnettomuuksia. Vaaraa aiheuttavat ja vammautuneet hirvieläimet joudutaan lopettamaan viranomaisten erikoistoimin. Hirvieläinkantojen runsauden vaikutus onnettomuuksiin on todettu tutkimuksissa. Hirvieläinonnettomuuksien määrä riippuu lineaarisesti hirvieläinten ja toisaalta liikennesuoritteen määrästä. Uudellamaalla lähes joka kymmenes metsästyskauden jälkeen eloon jäävä hirvieläin on osallisena liikenneonnettomuudessa seuraavan vuoden aikana. Selvitysaluetta ympäröivällä tiestöllä on vuosittain tapahtunut noin 30 viranomaisille ilmoitettua hirvieläinonnettomuutta. Asutus, suuret pellot ja järvet pirstovat selvitysalueen pinta-alasta 47 % hirvieläinten metsästykseen kelvottomaksi. Jäljelle jäävästä metsästyskelpoisesta pinta-alasta 33 % kuluu Meiko Lappträsk Natura-alueeseen. Teoreettisesti tarkasteltuna resurssiyksikköä kohti laskettu metsästystulos on nykytilanteessa pirstoutumisesta johtuen noin puolet (40 70 %) siitä, mitä se olisi vastaavalla yhtenäisellä metsästysalueella. Jos Natura-alueiden suojelu toteutetaan niin, että metsästys niillä kielletään kokonaan, pirstoutumisaste kasvaa 63 prosenttiin ja alueelle tulee merkittävän suuria metsästyskieltolohkoja. Metsästyksen tuloksessa tämä merkitsisi pudotusta; tulos olisi noin kolmasosa (20-40%) vastaavan yhtenäisen alueen tuloksesta. Lisäksi on huomioitava, että myös hajarakentaminen pirstoo aluetta edelleen, mikä väistämättä johtaa metsästyksen vaikeutumiseen. Tästä syystä metsäalueen yhtenäisten sisäosien merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Kokemuksesta tiedetään, että kantojen säätely on vaikeutunut sirpaloitumisen vuoksi parin vuosikymmenen aikana. Metsästysrajoitusten lisääminen merkitsisi hirvieläinkantojen säätelyn vaikeutumista entisestään, todennäköisesti kantojen runsastumista ja liikennevahinkojen kasvua. Kantojen säätelystä selviydytään nykyedellytysten vallitessa, mutta metsästystehokkuuden laskua ei kuitenkaan voida

4 kompensoida loputtomasti metsästysponnistusta kasvattamalla. Tästä syystä alueen käytön suunnittelussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta myös metsästysjärjestelyitä muutettaessa. Radikaalit muutokset johtavat yhteiskunnan kannalta ei toivottuihin tuloksiin. Voidaan perustellusti kysyä, onko tarkoituksenmukaista siirtää metsästystä yhä enemmän asutuksen lomaan, jotta yhtenäisillä metsäalueilla ei tarvitse metsästää? 4(28) Alueiden käyttötarve ja käyttökertojen määrä riippuu metsästystilanteiden tehokkuudesta. Mitä tehokkaampia metsästyskerrat ovat, sitä harvemmin alueilla tarvitsee käydä ja sitä pienempi on alueen muiden käyttäjien sopeutumistarve. Sopeutumistarpeeseen voidaan vaikuttaa myös metsästystavan valinnalla, metsästyksen ajoituksella, metsästyksen alueellisella ohjaamisella sekä tiedotuksella. Koska hoito- ja käyttösuunnitelma voi vaikuttaa alueen tulevaan metsästyskäyttöön, mikä voi johtaa YVA-lain (468/1994) tarkoittamiin ympäristövaikutuksiin, on suunnitelman ympäristövaikutuksia arvioitava metsästyksen ja riistakantojen säätelyn näkökulmasta. Suunnitelmaa tekevän viranomaisen on selvitettävä millaisia vaikutuksia suunnitelmalla voi olla riistakantoihin suunnittelualueella. Koska mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset todennäköisesti ilmenevät myös alueen ulkopuolella, ei viranomainen voi sivuuttaa velvollisuuttaan tarkastella näitäkin vaikutuksia suunnitteluprosessinsa yhteydessä. Metsästyskysymysten ja niiden ympäristövaikutusten tarkastelua ei tule sivuuttaa silläkään perusteella, että monilla luonnonsuojelualueilla eläinten tappaminen on kielletty rauhoitusmääräyksissä jo ennen alueiden hoidon ja käytön suunnittelua. Pikemminkin tämä seikka erityisesti velvoittaa suunnitelmaa tekevän viranomaisen selvittämään jo tehtyjen päätösten mahdolliset haitalliset vaikutukset, etenkin mikäli niiden selvittäminen on Luontodirektiivin (92/43/ETY) hengen ja sen 6 artiklan tulkintaoppaan ohjeiden vastaisesti suojelun toteutuksen yhteydessä laiminlyöty. Tällainen tarkastelu voi johtaa jopa tehtyjen suojelupäätösten ehtojen muuttamiseen. Riistakantojen säätelyn suunnitelma tulisi kirjoittaa hoito- ja käyttösuunnitelmaan, jolloin se tulee kaikkien alueen käyttäjien tietoon. Se, että suunnittelu tässä vaiheessa koskee vain osaa Natura-alueesta, ei vähennä tätä tarvetta. Se paremminkin korostaa tarvetta, koska nyt laadinnassa oleva Kirkkonummen valtionmaita koskeva suunnitelma tulee linjaamaan koko Meiko - Lappträsk:in Natura alueen hoitoa ja käyttöä.

5 5(28) SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa Riistanhoitopiirin tehtävä asiassa Alueen kuvaus ja rajaus Metsästysalueet Hirvieläinkantojen suuruus Hirvieläinten aiheuttamat vahingot Liikennevahingot Hirvieläinten aiheuttamat muut haitat Alueen metsästys Metsästyksen laajuus Metsästysmenetelmät Metsästyssaalis Metsästyksen ajoittuminen Metsästyksen ja muun luonnonkäytön konfliktit Pohdintaa ja toimenpide-esityksiä YVA- menettelyn soveltaminen Natura-alueen metsästysrajoitusten ja - järjestelyjen tarkasteluun Metsästysalueiden pirstoutumisen vaikutus hirvieläinkantojen säätelyyn Varovaisuusperiaate Kannansäätelysuunnitelmat osaksi hoito- ja käyttösuunnitelmaa Alueiden käytön ja metsästyksen suunnittelu keinona ristiriitojen vähentämisessä Tiedottaminen... 28

6 6(28) 1. Taustaa Tämä selvitys on laadittu Meiko Lappträsk, FI , Natura alueen hoidon ja käytön suunnittelun tueksi. Selvityksessä esitellään Meiko Lappträsk Naturaalueen ja sitä ympäröivien alueiden metsästysjärjestelyjä ja riistaeläinkantoja. Vaikka hoidon ja käytön suunnittelua toteutetaan Kirkkonummen ja Siuntion kuntien puolella sijaitseville alueille erikseen, on tässä selvityksessä katsottu tarkasteltavan asian luonteen vuoksi tarkoituksenmukaisimmaksi käsitellä koko Natura 2000 alueen, ja ympäröivien alueiden, metsästyskysymyksiä samanaikaisesti. Valtioneuvosto liitti Meiko Lappträsk:in alueen Natura 2000 ohjelmaan päätöksellään Natura-alue on moniosainen luontokokonaisuus, josta pääosa on metsäistä rakentamatonta järviylänköä. Natura-alueen perustan muodostavat valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet. Erillisinä pienempinä alueina kokonaisuuteen kuuluu seitsemän lehtojensuojeluohjelman lehtoa, sekä yksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue. Alueeseen kuuluu kymmenen yksityismaan luonnonsuojelualuetta, sekä yksi asetuksella perustettu valtion luonnonsuojelualue (VNA 1382/2006). Aluekokonaisuus sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja on arvokas erityisesti yhtenäisyytensä ja laajuutensa vuoksi. Alue jää Siuntion ja Kirkkonummen taajamien väliin ja Natura-aluetta ympäröivää seutua leimaa tiheähkö hajarakentaminen. Tavoitteena on selvittää mitä vaikutuksia Natura-alueen nykyisillä ja mahdollisilla tulevilla metsästysrajoituksilla on alueen hirvieläinkantoihin ja niiden säätelyyn, sekä hirvieläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Selvityksessä pyritään myös arvioimaan onnistuisiko hirvieläinkantojen riittävän tehokas säätely vain Natura-rajauksen ulkopuolella metsästäen. Tarkoituksena on myös tuoda esille keinoja, joilla metsästystä voitaisiin tehostaa ja toimintamalleja jotka vähentäisivät metsästäjien ja alueen muiden käyttäjien välisiä jännitteitä. Selvitys perustuu seuraaviin tietolähteisiin: Hirvieläinten metsästyksen saalisilmoitukset vuosilta ja Tielaitoksen eläinonnettomuustilastot vuosilta Maanmittauslaitoksen maastotietokanta: rakennukset Kirkkonummen yleiskaava ja Siuntion maankäytön kehityskuva Meikon alueella toimivien metsästysseurojen ja seurueiden antamiin tietoihin. Tiedot saatiin haastattelemalla 7 seurueen hirvieläinmetsästyksestä vastaavaa metsästyksenjohtajaa (haastattelijana Olli Rautiainen ajalla ) Haastatteluiden kohderyhmäksi valittiin hirvieläinten metsästyksenjohtajat, koska heillä katsottiin olevan keksitetysti hallussaan ne tiedot, joilla pystyi vastaamaan selvityksen tavoitteen kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kysymykset esitettiin haastateltaville vapaamuotoisesti ja sisältö oli seuraava: metsästysseuran toiminta-alue, metsästykseen käytetyt ja sen rajaus seuran jäsenmäärä ja heidän osallistumisensa eri metsästysmuotoihin harrastepäivinä mitattuna eri riistalajien metsästyksessä käytetyt menetelmät ja niillä saatu saalis eri riistalajien metsästyksen ajoittumien metsästyskaudelle hirvieläinkantojen suuruus talvilaskennassa ja kannan muutokset vuoden eri aikoina arviot hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen vakavuudesta metsästykseen liittyvät konfliktitilanteet metsästyksen järjestäminen sekä metsästysrajoitusalueiden ja suojelualueiden vaikutus siihen Lisäksi haastateltavien tuli sijoittaa saalisilmoituksissaan ilmoittamansa hirvieläinten kaadot kartalle.

7 7(28) 1.1. Riistanhoitopiirin tehtävä asiassa Riistanhoitopiiri on metsästyslaissa säädetty riistatalouden ja metsästyksen aluehallintoviranomainen, joka maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa huolehtii riistavarojen kestävästä käytöstä. Tavoitteena on lisäksi se, että riistalajistosta ei aiheutuisi kohtuuttomia haittoja ja vahinkoja. Tästä näkökulmasta Uudenmaan erityisongelma on runsaasta tiestöstä ja suuresta liikennesuoritteesta johtuva eläinonnettomuuksien suuri määrä. Hirvieläinten kannansäätelyn kannalta on tärkeää, että alueella säilyy riittävästi metsäalueita, joilla kannansäätely on metsästyksen keinoin mahdollista Alueen kuvaus ja rajaus 2. Metsästysalueet Selvityksessä tarkastellaan aluetta, jonka rajaavat kantatie 51, Siuntiontie (no 115), Siuntio-Evistskog tie (no 1130) ja Evistskog Kirkkonummi tie (11256). Jatkossa selvitysalueella tarkoitetaan tätä yllämainittujen teiden rajaamaa aluetta ja Meikon Natura-alueella sen sisään rajattua Natura-ohjelmaan kuuluvaa alueen osaa. Koko selvitysalueen pinta-ala on ha. Natura-ohjelman alueesta jää sen sisään noin 1900 hehtaaria. Aluerajukseen päädyttiin, koska tarkastelun keskeisin näkökulma on liikenneturvallisuus. Eläinonnettomuuksien määrä on suorassa suhteessa hirvieläinkantojen kokoon ja liikennesuoritteeseen. Mahdolliset muutokset Naturaalueen metsästyskäytäntöihin vaikuttavat ensisijaisesti ko. alueen hirvieläinten metsästyksen tehokkuuteen ja sitä kautta hirvieläinkantojen kokoon ja onnettomuuksien määrään sitä ympäröivällä tiestöllä. Käyttökelpoisen metsästysalueen suuruutta Meikon alueella selvitettiin paikkatietoanalyysillä. Metsästyskelpoisella alueella tarkoitetaan aluetta, joka jää jäljelle kun kokonaispinta-alasta vähennetään järvet, asutut alueet ja suuret pellot. Selvitysalueen metsästystä ei ole tässä yhteydessä kattavasti tarkasteltu metsästyslain 6, 11 tai 17 :n metsästyksen luvallisuuden näkökulmasta. Maanomistaja on metsästysoikeuden omistaja ja päättää metsästyksestä alueellaan, sekä voi vuokrata metsästysoikeuden toiselle. Metsästysoikeuden haltija voi antaa alueelle metsästysluvan. Järvet eivät ole maanisäkkäiden elinympäristöä, eivätkä siten myöskään metsästykseen soveltuvia alueita. Metsästyslaki kieltää eläimen ampumisen 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta (ilman omistajan nimenomaista lupaa). Suuret peltoaukeat ovat alueita, joilla hirvieläimet eivät viihdy ja jonne niitä ei voida metsästyksen yhteydessäkään ajaa. Suurten peltojen pinta-alana on vähennetty se osa peltojen pinta-alasta, joka on yli 100 metrin etäisyydellä lähimmästä metsänreunasta. Lisäksi on rajattu pois pellot, jotka ovat kokonaan tai metsään rajoittuvilta osiltaan asutuksen ympäröimää. Laskelma on esitetty seuraavassa: Osuus alueesta Selvitysalue 100,0 % - järvet 8,4 % - asutus (150 m rakennuksista) 35,0 % - suuret peltoaukeat 3,9 % Metsästyskelpoinen alue 52,7 % - Natura-rajauksen alue (maa-ala) 15,8 % Natura-alueen ulkopuolella oleva metsästyskelpoinen alue 36,9 %

8 8(28) Selvitysalueen metsästyskelpoinen alue on nyt siis 5152 hehtaaria eli 52,7 % selvitysalueen kokonaispinta-alasta. Natura-alueen osuus metsästyskelpoisesta alueesta on 32,6 %. Analyysikartta, josta edellisessä asetelmassa esitetty laskelma on tehty, on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Metsästykseen soveltuva alue ja Natura-alueen rajaus. Värien selitykset: asutus on kuvattu vaaleanpunaisella, järvet sinisellä, suuret pellot tumman vihreällä. Natura-alue (vaalean vihreä) ja muu alue (keltainen ja valkoinen) on metsästykseen soveltuvaa aluetta. Alueen soveltuvuutta metsästykseen selvitettiin myös toisella tavalla. Haastattelujen yhteydessä metsästyksenjohtajia pyydettiin rajaamaan kartalle metsästyksessä käyttökelpoiset ajoalueet. Näiden alueiden yhteispinta-ala oli 5270 hehtaaria. Se sisältää kaikki kiinteistöt ja Natura-alueet, vaikka niille ei olisikaan tällä hetkellä metsästysoikeutta. Natura-rajauksen alueita sisältyy neljän seuran tai seurueen toiminta-alueisiin (nykyisiin tai aiempiin) seuraavasti: Seuran ilmoittama metsästyskelpoisen Seuran tai seurueen nimi alueen koko, noin hehtaaria 1) Selvitysalueella Tästä Natura-alueilla Evitskog jakt- och viltvårdsförening rf. Kurk jaktlag Båtvik jaktsällskap 250 Söndra Sjundeå jaktförening 450 Käla jaktlag Sjundby jaktlag Karlskog jaktlag 710 Yhteensä ) kaikkia alueita eivät ole välttämättä vuokrattu tai saatu vuokrattua seuran käyttöön

9 9(28) Metsästysalueilla on myös metsästyksen ja riistan oleskelun kannalta laadullisia eroja. Haastattelun yhteydessä todettiin seuraavat laadulliset tekijät: hirvieläimet viihtyvät ja asettuvat päivämakuulle mieluimmin suuriin yhtenäisiin metsäkappaleisiin kuin asutuksen sisässä oleviin metsälohkoihin metsästyksen aikana hirvieläimet oppivat väistämään rauhallisiin ja suurempiin metsäkuvioihin hirvieläimet siirtyvät metsistä pelloille ja pellon reunoihin ruokailemaan illan hämärtyessä Meikon luonnonsuojelualueen tällä hetkellä voimassaoleva metsästyslupatilanne on esitetty kuvassa 2. Kartta perustuu metsästysoikeuden vuokraajan ilmoitukseen. Kuva 2. Voimassaolevat metsästysrajoituksen Meikon luonnonsuojelualueella keväällä Hirvieläinkantojen suuruus Uudenmaan hirvieläinkantoja seurataan vuosittain maaliskuun alussa tehtävällä suuriistalaskennalla. Sen mukaan alueen riistanhoitoyhdistyskohtaiset hirvieläinkantojen keskitiheydet olivat seuraavat: Kirkkonummi, yks. /1000 ha Siuntio, yks./1000 ha Hirvi 6 5 Valkohäntäpeura 9 9 Metsäkauris 15 5 Tiheyksiä laskettaessa on yllä olevassa taulukossa käytetty koko kunnan maapintaalaa.

10 10(28) Kuvan 3 kartassa on esitetty hirvieläinkantojen yhteistiheys muutaman aluetta ympäröivän kunnan alueella. Selvitysalueen hirvieläinkannat ovat suhteellisen runsaat, kokonaispinta-alaan suhteutettuna tiheytenä ilmaisten 8-25 eläinyksilöä tuhannella hehtaarilla. Kuva 3. Hirvieläinkantojen yhteistiheys (yks./1000ha) maaliskuussa Selitteet: päätiestö on kuvattu punaisella ja kunnanrajat mustalla. Tiheys on laskettu 10 kilometrin säteellä. Pistemäinen kantatieto on sidottu kunkin laskentaan osallistuneen metsästysseuran toiminta-alueen keskipisteeseen (kuvattu mustalla pisteellä). Tiheys on menetelmästä johtuen laskettu kokonaispinta-alalle. Tieto ei siis yksityiskohtaisen tarkasti kuvaa eläinten sijaintia laskentahetkellä tai pienemmän osa-alueen todellista eläintiheyttä. Haastattelututkimuksen perusteella pystyttiin muodostamaan tarkempi kuva selvitysalueen hirvieläinkantojen suuruudesta talvella Näin saatu eläintiheys ilmenee seuraavasta asetelmasta. Tiheysluvut on ilmoitettu kohdassa 3. selostettua metsästyskelpoista pinta-alaa kohti. Hirvieläimet oleskelevat todennäköisimmin tällä alueella. Metsästyskelpoista aluetta laskettaessa kokonaisalasta on poistettu järvet, suuret pellot sekä asutus (alue 150 metriä rakennuksista). Laji Yksilömäärä Tiheys Hirvi yks. ~ 13 yks. /1000 ha Valkohäntäpeura yks. ~ 21 yks. /1000 ha Metsäkauris yks. ~ 17 yks. /1000 ha Selvitysalueen hirvikanta runsastuu talveksi metsästyksestä huolimatta. Alue on hirville sopivaa talvehtimisaluetta ja sinne tapahtuu muuttoa talveksi. Alueen syyskannaksi metsästyksen käynnistyessä haastateltavat arvioivat noin 50 hirveä. Syksyn kuluessa alueelta metsästetään noin 30 hirveä ja liikenne poistaa muutaman, mutta sisään muutosta johtuen alueella on maaliskuussa hirviyksilöä.

11 11(28) 4. Hirvieläinten aiheuttamat vahingot 4.1. Liikennevahingot Eläinonnettomuuksia on tarkasteltu tielaitoksen tilastojen perusteella. Tielaitos kerää tietonsa poliisin tietojärjestelmästä paikkatietoon sidottuna. Tässä selvityksessä on tarkasteltu eläinonnettomuuksia vuosilta Uudenmaan tiepiirin alueella tilastoitui tuona ajanjaksona yhteensä 5600 hirvieläinonnettomuutta. Näistä 1510 oli hirvikolareita ja 4090 peura- tai kaurisonnettomuuksia. Henkilövahinkoja aiheutui 8,5 prosentissa hirvikolareita ja 0,7 prosentissa peuraonnettomuuksia. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 5 henkilöä eli keskimäärin 0,8 henkilöä vuodessa. Kaikki kuolemaan johtaneet hirvieläinonnettomuudet olivat hirvionnettomuuksia. Loukkaantumiseen johti 159 (keskimäärin 27 tapausta vuodessa) onnettomuutta ja niissä loukkaantui 194 henkilöä (keskimäärin 32 henkilöä vuotta kohden). Seuraavasta asetelmasta ilmenee tilastoitujen hirvieläinonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo, kannan keskimääräinen koko maaliskuun alun suuriistalaskennassa sekä kunkin lajin riski joutua liikenneonnettomuuteen. Uudenmaan Hirvi Valkohäntä-peura Metsäkauris riistanhoitopiiri Kannan suuruus maaliskuun alussa Onnettomuuksia vuodessa, keskimäärin Onnettomuusriski, % 6 % 10 % 3 % Tuloksen tulkintaa vaikeuttaa se, että tielaitoksen tilastoissa peurakolarit luokkaan kirjautuvat kaikki kauriseläinten (valkohäntäpeura, kuusipeura ja metsäkauris) kanssa tapahtuneet onnettomuudet. Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen pitämien loukkaantuneiden eläinten jäljestystä koskevien tilastojen mukaan voidaan kuitenkin arvioida, että metsäkauriin onnettomuustiheys talvikantaan suhteutettuna noin 3 %. Peurakolarit ja niiden riski on jaettu tämän tiedon perusteella valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kesken. Kirkkonummen ja Siuntion alueella hirvieläinten riski jäädä liikenteen uhriksi on todennäköisesti hiukan suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Hirven talvikantaan (keskimäärin 310 yks.) suhteutettu onnettomuusmäärä (keskimäärin 23 vuodessa) antaa onnettomuusriskiksi 7,2 prosenttia. Suuremman suhteellisen riskin selittää asutustiheydestä johtuva koko Uuttamaata korkeampi liikennemäärä. On myös huomattava, että riski on laskettu talvikannasta, jolloin kannan taso on alimmillaan. Syyskanta on vasontakauden jälkeen tyypillisesti % talvikantaa suurempi. Maksimikanta antaisi siis noin kolmanneksen pienempiä riskilukuja. Talvikantaa on kuitenkin käytetty siksi, että hirvieläintilastoinnissa käytettävät luvut tarkoittavat aina talvikantalukuja. Kuvan 4 kartassa on esitetty Uudenmaan ongelmallisimmat eläinonnettomuuspaikat. Rannikon suuntaisella kantatie 51:llä tapahtuu runsaasti onnettomuuksia. Meiko Lappträsk:in Natura-alueen eteläpuolella Kantvikin kohdalla on yksi pahimmista pisteistä tällä tiellä. Muita ongelmakohteita ovat Turun moottoritie Veikkolassa Kirkkonummen pohjoisosassa ja Kehä III:n ja kantatie 51:n risteyksen tienoot Kirkkonummella.

12 12(28) Kuva 4. Hirvieläinonnettomuuksien jakautuminen Länsi-Uudenmaan tiestölle. Selvitysaluetta ympäröivällä tiestöllä tapahtui ajanjaksolla hirvieläinonnettomuuksia seuraavan asetelman mukaisesti: Hirvi Peura/Kauris Kantatie Fremböle- Siuntiontie, (115) 3 13 Siuntio-Evitskog, (1130) 4 36 Evitskog- Kirkkonummi, 7 22 Yhteensä Keskimäärin vuodessa 46 7, Metsäkaurisonnettomuuksien osuus selvitysalueella on noin Kirkkonummen riistanhoitoyhdistyksen ilmoituksen mukaan noin viidennes peuraonnettomuuksiksi tilastoiduista tapauksista. Alueen riistanhoitoyhdistysten jäljestystoiminnasta vastaavien arvion mukaan kolarin osapuolena olevien hirvieläimet aiheuttavat seuraavat jatkotoimet: 65 % kuolee onnettomuuspaikalle tai lähialueelle 20 % loukkaantuu ja ne lopetetaan jäljestyksen jälkeen 15 % loukkaantuu, mutta niitä ei heti löydetä, ne löytyvät myöhemmin tai parantuvat ja lopetetaan metsästyksen yhteydessä Eläinonnettomuuksien sijoittuminen tiestölle sekä onnettomuuksien tihentymäkohdat on esitetty kuvassa 5. Onnettomuudet keskittyvät Kantatielle 51, mikä on liikennesuorite ja ajonopeudet huomioon ottaen luonnollista.

13 13(28) Kuva 5. Hirvieläinonnettomuudet selvitysaluetta ympäröivällä tiestöllä vuosina Onnettomuuspisteet: vihreä kuvaa hirvionnettomuuksia ja sininen peurasekä kaurisonnettomuuksia. Kantvikin tihentymäkohdassa, jonka pituus on 2 km, tapahtui tarkasteluajanjaksona 35 hirvieläinonnettomuutta. Hirvieläinonnettomuuksien jakautuminen vuoden eri kuukausille ilmenee kaaviosta 1. 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % Hirvi Uusimaa HirviSelvitysalue Peura Uusimaa Peura Selvitysalue 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kaavio 1. Hirvi- ja peuraonnettomuuksien kuukausittainen jakauma Uudenmaan tiepiirin ja selvitysalueen tiestöllä. Tiedot perustuvat vuosina tilastoituihin onnettomuuksiin.

14 14(28) Hirvikolareiden määrähuiput ajoittuvat kesäkuulle, joka on edellisvuotisten vasojen vieroitusaikaa, sekä syyskuulle, jolloin on hirven kiima-aika. Peurakolareiden selvä huippu on marraskuussa, jolloin on valkohäntäpeuran kiima-aika. Ainoa merkittävä poikkeama selvitysalueen jakaumassa koko Uudenmaan jakaumaan verrattuna on hirvikolareiden lisääntyminen lokakuusta joulukuuhun siirryttäessä. Tämä tukee alueen metsästyksenjohtajien havaintoja: alueelle siirtyy ympäröivien alueiden hirviä talvehtimaan Hirvieläinten aiheuttamat muut haitat 5. Alueen metsästys Liikenteen lisäksi hirvieläimet aiheuttavat vahinkoja mm. viljelmillä, metsänuudistusaloilla, pihoissa, puutarhoissa ja golf-kentillä. Haastattelun yhteydessä kysyttiin metsästyksenjohtajilta heidän käsitystään erilaisista hirvieläinten aiheuttamista vahingoista. Heille esitettiin kysymys: Ovatko hirvieläimet aiheuttaneet vahinkoja alueellanne? Vastausvaihtoehdot olivat; ei 0, hiukan 1, häiritsevästi 2, paljon 3 ja erittäin paljon 4. Vastauspisteiden keskiarvot hirvieläinlajeittain kuvaavat vastaajien näkemystä eri vahinkolajien merkitystä ja ilmenevät seuraavasta asetelmasta: Liikenne Metsätalous Maatalous Jokin muu Hirvi 2,1 1,6 1,0 1,1 Valkohäntäpeura 2,4 1,0 1,1 0,9 Metsäkauris 1,4 1,0 0,6 0,6 Metsästyksenjohtajat kokevat liikenteelle aiheutuvat haitat selvästi merkittävämmäksi kuin muut haitat. Alueen maanomistajien sietokynnys hirvieläinvahinkoja kohtaan on kuitenkin suhteellisen korkea. Muutaman viime vuoden aikana alueelta ei ole tehty maaseutuviranomaisille korvaushakemuksia hirvieläinten aiheuttamista maatalous-, puutarha- tai metsätalousvahingoista Metsästyksen laajuus Selvitysalueella metsästää yhteensä 7 eri metsästysseuraa tai seuruetta. Seuroihin ja seurueisiin kuuluu yhteensä 125 henkilöä. Heistä 108 osallistuu hirven metsästykseen, 93 valkohäntäpeuran ja 95 metsäkauriin metsästykseen. Pienpetojen pyyntiin ottaa osaa 60 henkilöä ja muuhun metsästykseen (rusakko, vesilinnut) 47 henkilöä. Metsäkanalintuja alueella ei metsästetä, muutamaa pyytä lukuun ottamatta. Vuotuisia harrastepäiviä seurueisiin kuuluvilla metsästäjillä on hirvieläinten metsästyksessä keskimäärin 25 ja koko joukolla yhteensä Jos tämä jaetaan seurojen koko alueen ja selvitysalueen pinta-alojen suhteessa (0,64) saadaan selvitysalueella hirvieläinmetsästykseen käytettyjen harrastepäivien määräksi Tästä 42 % kuluu hirvenmetsästykseen, 45 % valkohäntäpeuran ja 13 % metsäkauriin metsästykseen. Pienriistan metsästys tapahtuu alueella yksittäisten metsästäjien ja maanomistajien toimesta, joten hirviseurueiden johtajien haastattelulla ei asiasta saatu tarkkaa tietoa. Pienpetojen pyyntiä tehdään pääasiassa loukkupyyntinä ja lisäksi noin 200 harrastepäivää erilaisilla aktiivisilla pyyntimuodoilla. Muuta pienriistaa alueella metsästetään suhteellisen vähän, ehkä harrastepäivän verran.

15 15(28) 5.2. Metsästysmenetelmät Metsästyslaki säätää, että seurueena pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä metsästettäessä metsästyksellä on oltava metsästyksen johtaja, joka vastaa metsästyksen turvallisesta järjestämisestä sekä siitä, että metsästys tapahtuu metsästyslain ja -asetuksen säädösten sekä pyyntiluvan ehtojen mukaisesti. Hirvieläinten metsästykseen osallistuvilta vaaditaan metsästyskortti (edellyttää metsästäjätutkintoa) sekä todistus lakisääteisen ampumakokeen suorittamisesta. Hirvieläimiä metsästetään selvitysalueella kolmella eri päämenetelmällä; miesajolla, koiraa käyttämällä ja vahtimalla. Menetelmien osuus saalismäärällä mitattuna ilmenee kaaviosta 2. Metsästysmenetelmät hirvieläinten metsästyksessä Hirvi Miesajo Valkohäntäpeura Koirametsästys Vahtiminen Metsäkauris % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaavio 2. Hirvieläinsaaliin jakautuminen eri metsästysmenetelmien kesken selvitysalueella. Miesajometsästyksellä tarkoitetaan menetelmää, jossa ihmisketju liikkuu ajolohkolla karkottaen eläimet kohti ampujien muodostamaa passiketjua. Passiketju sijoitetaan yleensä ajokuvion vastakkaiselle reunalle ja sen sivuille. Myös ajoketjun taakse saatetaan asettaa passimiehiä, koska eläimet usein kääntyvät ajoa vastaan ja luikahtavat ajoketjun välistä ajon taakse. Miesajon tukena saatetaan käyttää ns. karkottavia koiria. Koiran tehtävä on löytää ajoalueella lymyävät hirvieläimet ja karkottaa ne liikkeelle. Koirametsästyksessä on kaksi variaatioita hirvieläinlajista ja koiran toimintatavasta riippuen. Hirvikoirilla tarkoitetaan haukkuvia koiria, joiden toimintatapa on hirveä paimentava. Koira etsii hirven pyrkien pysäyttämään sen seisontahaukkuun. Jos tämä onnistuu, voidaan yrittää ampua hirvi koiran haukusta. Ampuja siis pyrkii hiipimään ampumaetäisyydelle. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu vaan hirvi karkkoaa koiran haukusta, jolloin koiran tehtävä on jäljittää hirveä ja pyrkiä uuteen seisontahaukkuun. Tällaisen tilanteen varalta, Etelä-Suomen oloissa lähes aina, on ennen koiran irtilaskua muodostettu ampujien passiketju metsästysalueen ympärille tärkeiksi arvioiduille hirven siirtymisreiteille. Passimiesten tehtävä on kaataa koiran haukusta karkottunut hirvi.

16 16(28) Hirvieläinten metsästykseen saadaan käyttää vain sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on alle 28 cm. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vain mäyräkoira on sallittu ajavana koirana. Mäyräkoiraa käytetään yleisimmin valkohäntäpeuran ajometsästyksessä. Passimiehet asetetaan metsästysalueen ympärille tai sen sisään tunnetuille eläinten kulkureiteille. Koiran tehtävä on etsiä alueelta riistaeläin ja ryhtyä ajamaan sitä haukkuen. Ajoeläin liikkuu mäyräkoiran edessä yleensä koiran ajoa kuunnellen. Se pakenee hetken matkaa kunnes pysähtyy kuuntelemaan koiran lähestymistä ja siirtyy taas uudelleen ajon edellä. Passimiesten tehtävä on kaataa koiran edessä siirtyvä eläin. Vahtimismetsästyksellä tarkoitetaan metsästystapaa, jossa metsästäjä asettuu odottamaan omia aikojaan liikkuvaa eläintä. Hirvieläimet lähtevät liikkeelle illan alkaessa hämärtyä ja siirtyvät päivälepopaikoilta ruokailukohteisiin. Vahtimispaikat sijoitetaankin tämän vuoksi yleisimmin ruokailupellon tai ruokailupaikan tuntumaan tai sinne johtavien polkujen varteen. Vahtimismetsästys soveltuu automaattisen turvallisuutensa vuoksi hyvin alueille, jossa on paljon ihmistoimintoja. Omia aikojaan tarkkaavaisena liikkuva eläin ei tule alueelle, jossa se saa havaintoja ihmisistä. Jos vahtimispaikan läheisyydessä on ulkopuolisia liikkujia, eläimet karkottuvat ja mahdollisuutta riistalaukaukseen ei synny. Vahtimismetsästyksen etuna on myös se, että siinä on mahdollisuus rauhassa tarkkailla ja valikoida eläimiä ennen kaatolaukausta Metsästyssaalis Tiedot hirven ja valkohäntäpeuran metsästyssaalista perustuvat saalisilmoituksiin, jonka hirvieläinten pyyntiluvan saajat ovat antaneet lakisääteisesti riistanhoitopiirille. Saaliin lajin, iän ja sukupuolen lisäksi ilmoitukseen merkitään kiinteistö, jolta saalis on saatu. Selvitystä varten hirven ja valkohäntäpeuran saalistiedot vuosilta ja sijoitettiin kartalle niihin maastonkohtiin, joissa eläimet oli kaadettu. Tarkasteluun haluttiin mukaan myös vanhempia tietoja, koska kuluvalla vuosikymmenellä metsästystä on rajoitettu Kirkkonummen puoleisella Natura-alueella. Selvitysalueella kaadettiin luvun neljänä tarkasteluvuonna yhteensä 130 hirveä ja 55 valkohäntäpeuraa ja 2000-luvun vuosina 128 hirveä ja 241 valkohäntäpeuraa. Alueella ei luvulla metsästetty metsäkaurista. Haastattelutuloksen mukaan metsäkauriita on viime vuosina ammuttu selvitysalueella vuosittain noin 10 yksilöä. Hirvi- ja valkohäntäpeurasaalis koko selvitysalueella sekä Natura-alueella tarkastelun kahtena ajanjaksona ilmenee seuraavasta asetelmasta: Hirvi Valkohäntäpeura 1990-luku, koko alue, kesimäärin/vuosi 32,5 13,8 - josta Kirkkonummella 15,0 3,3 - josta Siuntiossa 17,5 10,5 - josta Natura-rajauksen alueella 5,8 2, luku, koko alue keskimäärin/vuosi 32,0 60,3 - josta Kirkkonummella 13,0 26,0 - josta Siuntiossa 19,0 34,3 - josta Natura-rajauksen alueella 7,0 7,3 Asetelma osoittaa, että 1990 luvulla 18 % hirvisaalista ja 6 % peurasaaliista saatiin Natura-alueelta luvulla vastaavat osuudet ovat 22 % ja 12 %. Natura-alueelta

17 17(28) saadun saaliin osuus on hiukan kasvanut siitä huolimatta, että alueen metsästykseen on tullut rajoituksia. Eläimiä on voitu kaataa vain osalla valtion aluetta. Osassa Naturaaluetta metsästys on kielletty kokonaan ja valtaosassa vain ajaminen on sallittu (kuva 2). Saalismäärien tarkastelun perusteella ei voida tehdä päätelmiä eri alueiden metsästyskelpoisuudesta. Saalimäärät perustuvat ennalta määrättyihin pyyntilupien kiintiöihin, jotka jokainen seura metsästää käytössään olevilta alueilta eikä metsästystä ole voitu vapaasti siirtää tai painotta sinne, missä hirvieläimiä esiintyy tai mistä ne olisivat helpoimmin metsästettävissä. Selvitystä varten hirven ja valkohäntäpeuran saalistiedot vuosilta ja sijoitettiin kartalle niihin maastonkohtiin, joissa ne oli kaadettu. Saalisilmoitukseen eläimen ampumispaikka on merkitty kiinteistön tarkkuudella ja haastateltavat osoittivat kaadonpaikan aiemmin ilmoittamansa tiedon perusteella. Haastateltavat osasivat osoittaa maastonkohdat suhteellisen helposti, mutta pienet sijaintivirheet ovat mahdollisia. Kuva 6. Hirvieläinten kaatojen sijoittuminen vuosina (sininen väri). Huom. asutuksen sijaintitieto (vaaleanpunainen) on vuodelta 2006.

18 18(28) Kuva 7. Hirvieläinten kaatojen sijoittuminen vuosina (keltaruskea väri) ja niiden alla kaatojen sijoittuminen 1990-luvulla (sininen väri). Karttaan merkityt hirvieläinten ampumispaikat piirtävät kartalle metsästyksessä käytettyjen passipaikkojen ketjut. Tarkastelussa havaittiin, että molempina tarkasteluajanjaksoina hirvieläinten kaadot olivat tapahtuneet pääpiirteittäin samoilla alueilla. Muutoksia paikoissa olivat kuitenkin aiheuttaneet seuraavat tekijät: passipaikkoja on siirretty asutuksen lisääntymisen vuoksi metsästysvuokrasopimukset ovat päättyneet (mm. Metsähallitus Naturaalueella) 5.4. Metsästyksen ajoittuminen Haastattelun yhteydessä kysyttiin hirvieläinten metsästyksen ajoittumista metsästyskaudelle. Tulokset ilmenevät kaaviosta 3.

19 19(28) Kaavio 3.Niiden päivien lukumäärä joina eri hirvieläinlajeja metsästetään selvitysalueella alueella toimivissa metsästysseuroissa ja -seurueissa. Luku ilmaisee metsästyspäivien keskimääräisen lukumäärän kahden viikon jaksoissa. Päivien määrä ei ole yhteenlaskettavissa, koska suurelta osin samanaikaisesti metsästetään useampia eläinlajeja. Metsästysasetuksen mukaan metsäkauriin metsästysaika alkaa syyskuun alussa, ja hirven sekä valkohäntäpeuran metsästysaika syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Hirvenmetsästys päättyy joulukuun puolivälissä ja muiden hirvieläinten tammikuun lopussa. Metsäkaurisuroksella on lisäksi kuukauden metsästysaika toukokuun puolivälistä alkaen. Tuloksen mukaan hirvieläinten metsästys ei käynnisty Kirkkonummella heti kauden alussa, vaan täydessä mitassa vasta lokakuun jälkipuoliskolla. Intensiivisin metsästyskausi on lokakuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Metsästyksen intensiteetti vähenee kauden loppupuolella hirvenmetsästyksen päätyttyä joulukuun puolivälissä.

20 20(28) 6. Metsästyksen ja muun luonnonkäytön konfliktit Haastattelussa tiedusteltiin metsästyksenjohtajien kokemuksia metsästyksen ja muun luonnonkäytön konflikteista selvitysalueella. Seuraavassa yhteenveto tärkeimmistä esille tulleista seikoista: konkreettisia vaaratilanteita ulkopuoliselle ei ole rekisteröity ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen alueella liikkuu erityisesti viikonloppuisin runsaasti ulkoilijoita, mikä edellyttää erityistä huolellisuutta metsästyksen järjestelyssä. Liikkujia on runsaimmin tieverkoston läheisyydessä. Natura-alue ei tässä suhteessa poikkea muista seurojen metsästysalueista. monet luonnossa liikkujat ovat positiivisesti kiinnostuneita metsästyksestä haluten mm. nähdä saaliseläimiä luonnossa liikkujat ovat saattaneet hätääntyä huomatessaan joutuneensa alueelle, jossa metsästys on käynnissä. Ulkoilijat kokevat ampumisesta aiheutuvan vaaraa itselleen. kaikki luonnossa liikkujat eivät koe metsästystapahtumia vaarallisina, koska tulevat metsästysalueelle tietoisina ajojen käynnissä olosta. metsästyksen vastustus ilmenee alueella lähinnä passitorneille tapahtuvana ilkivaltana kiivaimmat keskustelut ulkoilijoiden kanssa syntyvät, kun ulkoilijalle kerrotaan, että koiran irtipito toisen maalla ilman lupaa on aina kielletty. Haastateltavat mainitsivat konfliktien syiksi tiedotuksen puutteen, piittaamattomuuden ja tarkoituksellisen ilkivallan. Tiedotuksen puute johtaa metsästyksen ja alueen muun käytön ristiriitoihin tyypillisimmin hirvijahdin yhteydessä. Hirvenmetsästykseen kulloinkin käytettävät metsäalueet eivät pääsääntöisesti ole etukäteen alueen muiden käyttäjien tiedossa. Esimerkiksi sienestäjät tulevat toisinaan tietämättään valinneeksi sienestysalueekseen alueen, jonka hirvenmetsästäjät ovat suunnitelleet käyvänsä läpi. Tilanne voi olla molempien osapuolien kannalta kiusallinen. Hirvimiehet toki tuntevat alueensa ja usein voisivat muut alueen käyttäjät huomattuaan vielä muuttaa suunnitelmaansa. Suuren joukon toimintastrategian nopea muuttaminen ja alueen vaihtaminen on kuitenkin usein epäkäytännöllistä ja hukkaa tehokasta metsästysaikaa. Tietyn alueen läpikäynti voi lisäksi olla tärkeää päivän muiden metsästysalueiden metsästyksen tuloksellisuuden kannalta, sillä kyseisessä motissa mahdollisesti karkaavat hirvet voidaan saada saaliiksi seuraavasta motista. Alueen muut käyttäjät voisivat usein siirtyä ajoalueen ulkopuolelle, tai ainakin pysytellä turvallisen matkan päässä ampumapaikoista. Hyvät sieni- tai marjapaikat saattavat sijaita metsästyksenkin kannalta kriittisillä alueilla, eikä hyvältä apajalta siirtyisi mielellään muualle, etenkään, jos vastaavien marjapaikkojen tai sienimaastojen sijainnista ei ole tietoa. Sekä hirvenmetsästys, että sienestys ja marjastus tapahtuvat paljolti alueiden halki kulkevilta teiltä lähtien ja näiden käyttömuotojen kohtaaminen on siksi suhteellisesti yleistä. Muiden ulkoilijoiden ja retkeilijöiden on helpompi valita polkunsa siten, että hirvenmetsästys ei häiriinny, eikä häiritse omaakaan kulkemista. Merkityt tai muutoin tiedetyt ulkoilureitit ja retkeilykeskittymät on mahdollista huomioida metsästyksen suunnittelussa, kuten jo nytkin pitkälti on tehty. Hirvenmetsästyksen ja muun ajometsästyksen ja alueen muiden käyttömuotojen välisiä ristiriitoja voitaneen vähentää parhaiten lisäämällä tiedottamista. Jo nytkin

21 21(28) käytetyt merkit teiden varsilla kertovat muille käyttäjille, että alueella on käynnissä hirvenmetsästys. Kanssakäyminen ja keskusteluyhteys metsästäjien ja muiden alueiden käyttäjien välillä on avain onnistumiseen. Alueiden käytöstä voisi ehkä tiedottaa kuvaamalla kunakin päivänä käytettävät alueet tienvarsiin pystytettävillä tauluilla. Ajantasaisimman tiedon jahdin kulusta ja etenemisestä päivän kuluessa saisi kuitenkin suoraan metsästäjiltä. Metsästys voi potentiaalisesti aiheuttaa riskejä alueen muille käyttäjille, jos he liikkuvat ampumapaikkojen läheisyydessä. Riskitilanteiden mahdollisuutta voidaan tehokkaimmin vähentää, kun ampumapaikat ja alueen muu käyttö ohjataan ajallisesti eroon toisistaan. Seuruemetsästyksessä käytetään vaatetuksessa hyvin näkyviä huomiovärejä, joilla liikkumista ampumapaikkojen läheisyydessä voidaan tehdä turvallisemmaksi. Suomalaisella maaseudulla on luonteva ja pitkä perinne huomiovärien käytöstä muidenkin kuin metsästäjien vaatetuksessa hirvenmetsästyksen aikaan metsissä liikuttaessa. Tämän perinteen vaaliminen myös taajempaan asuttujen alueiden metsissä olisi omiaan lisäämään sekä metsästäjien että muiden luonnossa liikkujien turvallisuudentunnetta. Jo värikkään päähineen käyttö helpottaa liikkujan havaitsemista ratkaisevasti. Tiedotuksella voidaan ennalta ehkäistä ristiriitojen syntymistä antamalla eri käyttäjäryhmille eväitä huomioida toisensa omaehtoisesti tai ohjauksen myötä. Avoimuus ja luonteva kanssakäyminen tiedonvaihtoineen lisäävät sopeutumishalua ja vähentävät ennakkoluuloja sekä tietämättömyydestä eri osapuolille koituvia haittoja. Piittaamattomuus tulee useimmin esille koirien kiinnipitosäännöksien noudattamattomuutena. Monet koiranomistajat eivät välitä metsästyslain kiellosta pitää koira vapaana toisen alueella. Haastateltavien mukaan koiranomistajien suhtautuminen oikeuksiaan valvovien maanomistajien huomautuksiin on usein uhmakasta ja koirat lasketaan uudelleen irti pian kohtaamisen jälkeen. Koirien kiinnipidosta on monilla alueilla muistutettu kiinnittämällä teiden varsille koirakurista muistuttavia tauluja. Selvitysalueella on esiintynyt tarkoituksellista ilkivaltaa, joka on kohdistunut lähinnä hirvenammuntatorneihin. Tarkoituksellisen ilkivallan takana voi olla monenlaisia motiiveja, mutta niitä ei tunneta. Muualla Suomessa havaituissa vastaavissa tilanteissa on toisinaan ollut kyse aatteellisesta metsästyksen vastustamisesta ja tavoitteena on ollut jopa metsästäjien vammauttaminen torneja sabotoimalla. Toisaalta kyseessä on voinut ehkä olla hetken mielijohteesta tehty ilkivalta, jonka taakse ei kätkeydy sen suurempia aatteellisia latauksia. Tarkoituksellista ilkivaltaa voi kenties vähentää lisäämällä tiedotusta ja avoimuutta hirvenmetsästykseen liittyvissä kysymyksissä. Ilkivallan tekijät kuitenkin toimivat usein spontaanisti, eikä heidän toimintaansa ole helppo ohjata.

22 7. Pohdintaa ja toimenpide-esityksiä Meiko Lappträsk:in Natura-alue liittyy sijaintinsa perusteella laajempaan suojelualueiden ketjuun, johon kuuluvat Meikon lisäksi Nuuksion alue sekä Sipoonkorpi. Nämä luonnonsuojelualueet muodostavat ruuhkaiselle Uudellemaalle yhtenäisten luonnontilaisten metsäalueiden verkoston, joka on tärkeä ja arvokas ulkoilu- ja luontokohteiden kokonaisuus pääkaupunkiseudun ihmisille. Näiden luonnonsuojelualueiden merkitystä lisäävät Nuuksion alueen läheisyydessä sijaitsevat Espoon ja Helsingin kaupunkien laajahkot ulkoilualueet. 22(28) Kuva 8: Meikon, Nuuksion ja Sipoonkorven metsäalueiden sijoittuminen päätiestön suhteen sekä tiheyspinta hirvikannasta talvella Ekologisen verkoston tärkeinä osina yhtenäiset metsäalueet ovat samalla rauhaisimpia alueita, joihin myös hirvieläimet keskittyvät. Suurikokoisten hirvieläinten elinpiirit ovat siksi laajoja, että ne pystyvät ja oppivat väistämään metsästystä metsästykseltä rauhoitetulle alueelle. Hirvieläinkantojen säätely on luonnonsuojelualueiden ja maanomistajien metsästysrajoituspäätöksistä johtuen ja runsaasta ulkoilukäytöstä johtuen hankalaa. Metsästys vaikeutuu ja metsästystulos heikkenee. Tällä on vaikutusta laajemman alueen kantoihin ja sitä kautta edelleen liikenneturvallisuuteen. Yhteiskunnan kokonaisedun ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä, että eläinkannat saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla. Hirvieläinkantojen runsauden vaikutus onnettomuuksiin on todettu tutkimuksissa (mm. Haikkonen, H. ja Summala, H.: Hirvikanta, liikenne ja hirvikolarit. Liikenneministeriön julkaisuja 20/2000, Helsinki 2000). Hirvieläinonnettomuuksien määrä riippuu lineaarisesti hirvieläinten ja toisaalta liikennesuoritteen määrästä. Kummassakin tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan onnettomuuksien määrään. Jos siis hirvieläinkantojen säätely jollain alueella epäonnistuu ja kanta jää tavoiteltua runsaammaksi, on eläinonnettomuuksien määrä seuraavan vuoden aikana suurempi kuin, jos tavoiteltu alennettu kannan taso olisi

23 23(28) saavutettu. Eläinten kolaririskin perusteella tiedetään, että Uudellamaalla lähes joka kymmenes metsästyskauden jälkeen eloon jäävä hirvieläin on osallisena liikenneonnettomuudessa seuraavan vuoden aikana Metsästysalueiden pirstoutumisesta johtuva kokonaiskehityksen kulku huolestuttaa riistataloudesta ja hirvieläinkantojen hoidosta vastuussa olevia. Tavanomainen, yhteiskunnalle edullisen kantojen säätelyn vaikeutuessa tiestölle ja taajamiin kulkeutuvat hirvieläimet aiheuttavat enenevässä määrin turvallisuusriskejä ja onnettomuuksia. Vaaraa aiheuttavat ja vammautuneet hirvieläimet joudutaan lopettamaan viranomaisten erikoistoimin YVA- menettelyn soveltaminen Natura-alueen metsästysrajoitusten ja - järjestelyjen tarkasteluun Vallitseva ympäristöhallinnon käytäntö on ollut, että kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmille ei ole tehty ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (468/1994) määriteltyä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska perinteisessä luonnonsuojelumielessä hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia verraten tilanteeseen, että suunnitelmaa ei olisi lainkaan laadittu. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista kuitenkin velvoittaa 24 :ssä viranomaista selvittämään ja arvioimaan ympäristövaikutukset riittävässä määrin viranomaisen valmistellessa sellaisia suunnitelmia ja ohjelmia, joiden toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, vaikka niihin ei sovellettaisi YVA-lain säännöksiä varsinaisesta arviointimenettelystä. Hankkeesta vastaavan on lisäksi oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Vaikka ympäristöviranomaisten yleinen tulkinta on hoito- ja käyttösuunnitelmien oikeusvaikutuksia arvioitaessa ollut, että hoito- ja käyttösuunnitelmilla ei ole suoranaisia oikeusvaikutuksia, ohjaa Meiko Lappträsk:in Natura-alueen hoidon ja käytön suunnitelma aluetta hallinnoivien viranomaisten päätöksen tekoa mm. hirvieläinten metsästyksestä alueella päätettäessä. Aluetta hallinnoiva viranomainen ei voi itsenäisesti sallia alueella tehtävän toimia, joita ei ole hoito- ja käyttösuunnitelmassa käsitelty. Koska suunnitelma voi vaikuttaa alueen tulevaan metsästyskäyttöön, mikä voi johtaa YVA-lain tarkoittamiin ympäristövaikutuksiin, on suunnitelman ympäristövaikutuksia arvioitava myös metsästyksen ja riistakantojen säätelyn näkökulmasta. Suunnitelmaa tekevän viranomaisen on myös selvitettävä millaisia vaikutuksia suunnitelmalla voi olla riistakantoihin suunnittelualueella. Koska mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset todennäköisesti ilmenevät myös alueen ulkopuolella, ei viranomainen voi sivuuttaa velvollisuuttaan tarkastella myös näitä vaikutuksia suunnitteluprosessinsa yhteydessä. Metsästyskysymysten ja niiden ympäristövaikutusten tarkastelua ei tule sivuuttaa silläkään perusteella, että monilla luonnonsuojelualueilla eläinten tappaminen on kielletty rauhoitusmääräyksissä jo ennen alueiden hoidon ja käytön suunnittelua. Pikemminkin tämä seikka erityisesti velvoittaa suunnitelmaa tekevän viranomaisen selvittämään jo tehtyjen päätösten mahdolliset haitalliset vaikutukset, etenkin mikäli niiden selvittäminen on Luontodirektiivin (92/43/ETY) hengen ja sen 6 artiklan tulkintaoppaan (Natura alueiden suojelu ja käyttö luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset, Euroopan yhteisöt 2000) ohjeiden vastaisesti suojelun toteutuksen yhteydessä laiminlyöty. Tällainen tarkastelu voi johtaa jopa tehtyjen suojelupäätösten ehtojen muuttamiseen.

24 7.2. Metsästysalueiden pirstoutumisen vaikutus hirvieläinkantojen säätelyyn 24(28) Pirstoutumisen vaikutuksesta metsästykseen tulokseen ei ole saatavilla empiiristä tutkimustietoa. Käytännön havaintojen, arkitiedon ja loogisen päättelyn avulla asiasta voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavia päätelmiä. Metsästysalueen pirstoutuminen voi tapahtua kahdella tavalla (kaavio 4): Sirpaloitumalla, kun alueesta putoaa pois pieniä paloja sieltä täältä tai Lohkoutumalla, kun alueesta poistuu paloja suurempina lohkoina. Alkutilanteessa, jolloin alue on kokonaisuudessa metsästyskäytössä, metsästystulosta kuvataan suhdeluvulla 100 ja lopputilanteessa, kun koko alue on muuttunut metsästyskieltoalueeksi, tulos on 0. Kaavio 4: Teoreettinen tarkastelu metsästysalueen sirpaloitumisen vaikutuksesta metsästystulokseen. Sirpaloitumisen edetessä vaikutus metsästystulokseen on vaihtoehdoissa erilainen. Pienet sirpalealueet eivät haittaa juurikaan metsästystä. Hirvieläimet liikkuvat koirametsästyksessä alueen läpi tai hakeutuvat sen ulkopuolelle ruokailemaan. Metsästys voidaan järjestää sijoittamalla passipaikat sirpalealueiden lomaan eikä pirstoutuminen alkuvaiheessaan vaikuta dramaattisesti metsästystulokseen. Sirpaloitumisen edetessä vaikutus tietysti lisääntyy ja kieltoalueiden osuuden lähestyessä 100 prosenttia metsästystulos lähestyy 0:aa. Jos metsästysalueesta poistuu suurempia yhtenäisiä lohkoja, muodostuu riittävän suuria suoja-alueita, joiden sisällä hirvieläin voi oleskella pitkäänkin metsästyksen ulottumattomissa. Metsästyskieltoalueiden lisääntyminen lohkoutumalla vaikuttaa siten nopeammin metsästystulokseen. Uudellamaalla metsästysalueiden pirstoutumiseen vaikuttavat monet tekijät, joista tärkeimpiä: yksityinen henkilö alueen omistajana päättää omista lähtökohdistaan olla vuokraamatta aluetta hirvieläinten metsästykseen

25 25(28) julkisyhteisö, kuten kunta tai seurakunta, ei salli alueellaan metsästystä, koska demokraattisessa päätöksenteossa metsästys ei saavuta enemmistön hyväksyntää tai ei päästä yksimielisyyteen siitä kenelle alueen metsästysoikeus vuokrataan metsästystä rajoitetaan suojeluohjelmiin kuuluvilla alueilla perustellen sitä luonnonsuojelullisilla periaatteilla hajarakentaminen pirstoo metsästysalueita. Lain mukaan ampuminen on kielletty 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Asian merkitystä kuvaa se, että esim. tämän selvityksen selvitysalueella hajarakentaminen leikkaa 35 % alueen pinta-alasta. Tämän selvityksen selvitysalueella alueiden pirstoutumista tapahtuu kaikista näistä syistä. Kohdassa 2 esitetyn laskelman perusteella todetaan, että alue on pirstoutunut 47 prosenttisesti. Jos otetaan huomioon Meiko Lappträsk:in Natura-alueella olevat rajoitukset pirstoutumisaste nousee edelleen jonkin verran. (Tarkastelusta puuttuvat kokonaan ne rajoitukset, joita yksityiset omistajat ovat aiheuttaneet jättäessään alueen vuokraamatta metsästykseen). Kaavion 4 periaatteen mukaan tarkasteltuna metsästystulos resurssiyksikköä kohti laskettuna on nykytilanteessa noin puolet (40 70 %) siitä, mitä se olisi vastaavalla yhtenäisellä metsästysalueella. Kaaviossa 4 esitetyn teorian mukaan lisärajoituksilla on pinta-alassa mitattua merkitystään huomattavasti suurempi vaikutus metsästyksen tulokseen. Jos Natura-alueiden suojelu toteutetaan niin, että metsästys niillä kielletään kokonaan, pirstoutumisaste kasvaa 63 prosenttiin ja alueelle tulee merkittävän suuria metsästyskieltolohkoja. Metsästyksen tuloksessa tämä merkitsisi pudotusta; tulos olisi noin kolmasosa (20-40%) vastaavan yhtenäisen alueen tuloksesta. Kuntien yleiskaavoituksen ja maankäytön kehityskuvien tavoitteeksi on asetettu, että haja-asutusalueiden rakentamista pyritään suuntaamaan kylätaajamiin, aiemman asutuksen lähelle ja tiestön varteen. Yksittäisillä tiloilla on kuitenkin kaavamääräysten mukaan edelleen käyttämättömiä rakennusoikeuksia, joten hajarakentaminen pirstoo aluetta edelleen, mikä merkitsee metsästyksen vaikeutumista. Tästä syystä metsäalueen yhtenäisten sisäosien merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Metsästysrajoitusten lisääntyminen ja lisääminen merkitsee hirvieläinkantojen säätelyn vaikeutumista, todennäköisesti kantojen runsastumista ja liikennevahinkojen kasvua. Kuinka paljon, on määrällisesti mahdotonta tarkkaan arvioida. Asiaa voidaan kompensoida lisäämällä metsästyspainetta selvitysalueen muissa osissa. Alueet joilla metsästystä täytyisi lisätä ovat kuitenkin asutuksen pirstomia. Metsästystä häiritsee se, että pyydettävillä eläimillä on mahdollisuus paeta kieltoalueille ja pyyntiyritys jää tyhjäksi. Tämä merkitsee metsästykseen käytettävän työmäärän kasvua ja lisääntyvää metsästyspäivien ja pyyntiyritysten määrää. Lisäksiselvitysalueiden reuna-alueilla tapahtuva metsästys saattaa karkottaa eläimiä tiestölle enemmän kuin pyynti yhtenäisissä metsissä sen sisäosissa. Voidaan kysyä, onko tarkoituksenmukaista siirtää metsästystä yhä enemmän asutuksen lomaan, jotta yhtenäisillä metsäalueilla ei tarvitse metsästää?

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysasetuksen muuttaminen Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien

Lisätiedot

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v )

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v ) Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla Suomen riistakeskus (v.16.8.2017) 1 16.8.2017 Hirvieläinten metsästys vahtimalla Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (759/2016)

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET

Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Noudata erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta aseenkäsittelyssä. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 614 /2007 214 Metsästysoikeuden vuokraaminen/hakemukset Kaukon Erämiehet ry:ltä ja Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot ry:ltä Maankäyttö/SK: Kaukon Erämiehet ry on esittänyt kaupungille, että

Lisätiedot

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2017-2018 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: - Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan

Lisätiedot

HIRVIELÄINONNETTOMUUDET ITÄ-SUOMESSA VUOSINA

HIRVIELÄINONNETTOMUUDET ITÄ-SUOMESSA VUOSINA HIRVIELÄINONNETTOMUUDET ITÄ-SUOMESSA VUOSINA 2012-2016 Perustietoja hirvieläinonnettomuuksista Lähde: Poliisin tilastot, onnettomuusrekisteri, vuodet 2012-2016 HUOM! Kattavia tilastoja peuraonnettomuuksista

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).

Lisätiedot

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2018-2019 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan

Lisätiedot

Tielaitos LIIKENNEONNETTOM UUDET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN

Tielaitos LIIKENNEONNETTOM UUDET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN Tielaitos LIIKENNEONNETTOM UUDET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN 19901994 Helsinki 125.1994 g VEL/O Tielaitos Kirjasto Doknro: Nideriro: Tielaitoksen onnettomuustilasto koostuu niistä yleisillä

Lisätiedot

SORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA

SORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA Sivuja: 1(7) SORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS 2017-2018 VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA Metsästyksen johtaja Väinö Koli 0443424000 Varajohtaja Kalle Mäkinen 0445448288 Nämä ohjeet ja liitteet voit

Lisätiedot

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI 2016 Hirvitalousalueet Hirvikannan hoidossa käytetään vahvistettua hirvitalousaluejakoa. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu kokonaan tai osittain neljä hirvitalousaluetta.

Lisätiedot

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi riistanhoitomaksusta

Lisätiedot

Metsästysluvan saajan edustajana toimii Jyrki Pitkänen, puh ,

Metsästysluvan saajan edustajana toimii Jyrki Pitkänen, puh , METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Metsästysluvan saaja Posion yhteismetsä (Y-tunnus 0191909-4) Posiontie 44 97900 Posio puh. 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Metsästysluvan saajan edustajana

Lisätiedot

METSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen

METSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: POSION YHTEISMETSÄ Y-tunnus 0191909-4 Posiontie 44 97900 Posio 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Pyyntiluvan

Lisätiedot

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14

Lisätiedot

Ohjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella

Ohjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella Ohjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella Suomen riistakeskus 2016 1. Metsästyksenjohtajan tehtävät lainsäädännössä Hirvieläinten metsästyksessä on oltava

Lisätiedot

Ostetun pyyntioikeuden tiedot ja maksettu hinta ilmoitetaan sähköpostitse pyyntioikeuden ostajalle.

Ostetun pyyntioikeuden tiedot ja maksettu hinta ilmoitetaan sähköpostitse pyyntioikeuden ostajalle. LIITE 2 METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: KUUSAMON YHTEISMETSÄ Y-tunnus 9116845-7 Kitkantie 21 93600 KUUSAMO +358 407 500 026 Pyyntiluvan saajan edustaja:

Lisätiedot

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan koulutus

Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtaja ML 28 hirvieläimen pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ilmoitus johtajista kirjallisena rhy:lle ennen metsästystä metsästykseen osallistuva

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2015 A. LASKENTAOSA 2015 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Ostetun pyyntioikeuden tiedot ja maksettu hinta ilmoitetaan sähköpostitse pyyntioikeuden ostajalle.

Ostetun pyyntioikeuden tiedot ja maksettu hinta ilmoitetaan sähköpostitse pyyntioikeuden ostajalle. LIITE 2 METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: KUUSAMON YHTEISMETSÄ Y-tunnus 9116845-7 Kitkantie 21 93600 KUUSAMO +358 407 500 026 Pyyntiluvan saajan edustaja:

Lisätiedot

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>

Lisätiedot

HIRVIELÄIMEN PYYNTILUPAHAKEMUS metsästyslain 8 :n alueelle (valtion maita yli 1000 ha)

HIRVIELÄIMEN PYYNTILUPAHAKEMUS metsästyslain 8 :n alueelle (valtion maita yli 1000 ha) Suomen riistakeskuksen merkinnät Saapunut Suomen riistakeskukseen: HIRVIELÄIMEN PYYNTILUPAHAKEMUS metsästyslain 8 :n alueelle (valtion maita yli 1000 ) Pvm / 20 vastaanottajan kuittaus: Rhy nro Päätös

Lisätiedot

Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt

Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt Metsästysajat Merihanhi ja kanadanhanhi peltoalueella maanomistajan luvalla 10.8. klo 00.00 kauden loppuun. Merihanhi ja kanadanhanhi 20.8 klo 12.00 kauden

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

KARHUNMETSÄSTYKSEN YHTEISLUPA SÄÄNNÖT ALUEENA JÄMSÄ JA KORPILAHTI.

KARHUNMETSÄSTYKSEN YHTEISLUPA SÄÄNNÖT ALUEENA JÄMSÄ JA KORPILAHTI. Jämsän seudun rhy / V-ML KARHUNMETSÄSTYKSEN YHTEISLUPA SÄÄNNÖT 2017. ALUEENA JÄMSÄ JA KORPILAHTI. YLEISTÄ Alueella on vakiintunut ja voimakkaasti kasvava karhukanta. Karhuhavainnot, myös pentuehavainnot

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003 Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Metsästyksen johtajan perustaidot Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Koulutuksen sisältö Metsästyksen johtaja ja tehtävät Metsästysajat ja tavat Turvallinen metsästys Aseen kuljettaminen Metsästys yleisen

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Metsästyksen johtajan perustaidot Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Koulutuksen sisältö Metsästyksen johtaja ja tehtävät Metsästysajat ja tavat Turvallinen metsästys Aseen kuljettaminen Metsästys yleisen

Lisätiedot

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Metsästyksen johtaminen

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Metsästyksen johtaminen Metsästyksenjohtajan perustaidot Metsästyksen johtaminen Metsästyksenjohtajan perustaidot Metsästyksen johtaminen Sami Tossavainen & Ohto Salo, Suomen riistakeskus 2015 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot

Lisätiedot

METSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen

METSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: POSION YHTEISMETSÄ Y-tunnus 0191909-4 Posiontie 44 97900 Posio 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Pyyntiluvan

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Porot ja koirat Merja

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinten metsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinten metsästyksen johtaminen Metsästyksen johtajan perustaidot Hirvieläinten metsästyksen johtaminen Metsästyksen johtaja Metsästyslaki 30 velvoittaa pyyntiluvan saajan nimeämään metsästyksen johtajan. Tunnettava metsästäjien kyvyt

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa

Lisätiedot

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Villisikakanta-arvio tammikuussa Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet Tielaitos yleisillä teillä

Hirvieläinonnettomuudet Tielaitos yleisillä teillä Hirvieläinonnettomuudet Tielaitos yleisillä teillä 1994-95 Helsinki 1997 Tiehallinto Liikenne- ja tiestötiedot Hirvieläinonnettomuudet ylesillä teillä 1994-95 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO I Kuvaluettelo Kuva

Lisätiedot

POLAMK , Tampere

POLAMK , Tampere POLAMK 22.-23.5.2018, Tampere Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Yleistä Metsästyslaki

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oma riistan hirvitiedoista

Oma riistan hirvitiedoista Oma riistan hirvitiedoista Luken tuottamien automaattisten hirviraporttien esittely ja tulkintaohjeita Hirvieläinten verotussuunnittelutiimi Suomen riistakeskus / Luonnonvarakeskus tuomas.kukko@luke.fi

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki 2015 Jarmo Kiuru Kustantaja: Oikeusasematieto Oy, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD - Books on Demand, Nordsteds,

Lisätiedot

Tielaitos LIIKENNEONNETTOMUU DET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN

Tielaitos LIIKENNEONNETTOMUU DET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN Tielaitos LIIKENNEONNETTOMUU DET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN 1989-1993 HeIsink 14.4.1994 ög 7/E/,iut Tielaitos Kuasto Doknro: Nidenro: Tielaitoksen onnettomuustilasto koostuu niistä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki SISÄLLYS 1 Esipuhe 7 2 Metsästäjäkohtaiset vaatimukset 11 2.1 Metsästäjätutkinto 11 2.2 Ampuma-ase ja patruuna 13

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Metsästysoikeuksien luovuttamisen periaatteet ja metsästystaksat Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Lisäselvityspyyntö koskien hirvieläimen pyyntilupahakemuksen vuokramaita ja ampujaluetteloa

Lisäselvityspyyntö koskien hirvieläimen pyyntilupahakemuksen vuokramaita ja ampujaluetteloa Kaihua Jouko Juhani 11.6.2019 Javaruksentie 126 99510 Raudanjoki Lisäselvityspyyntö koskien hirvieläimen pyyntilupahakemuksen vuokramaita ja ampujaluetteloa Olette hakemusasiakirjojen mukaan hakeneet hirvieläinten

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Lisätiedot

K O I L L I S L O H K O S O P I M U S

K O I L L I S L O H K O S O P I M U S K O I L L I S L O H K O S O P I M U S Mouruvaaran metsästysseura ry Nissin seudun erä ry Rukan metsästäjät ry Suiningin metsästysseura ry Suininki-Itäperän metsästysseura ry Vuotungin metsästysseura ry

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan koulutus

Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtaja ML 28 hirvieläimen pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ilmoitus johtajista kirjallisena rhy:lle ennen metsästystä metsästykseen osallistuva

Lisätiedot

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018

LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 Tieliikenneonnettomuudet Kauniaisissa Vuosi 2017 oli ennätysturvallinen liikenteessä sekä Kauniaisissa, että koko maassa. Iliitu-tilaston mukaan Kauniaisissa sattui viime

Lisätiedot

Metsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtaminen Metsästyksenjohtajan perustaidot Metsästyksen johtaminen Sami Tossavainen & Ohto Salo Metsästyksenjohtaja Metsästyslaki 30 velvoittaa pyyntiluvan saajan nimeämään metsästyksenjohtajan. Tunnettava metsästäjien

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina

Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina Liikenne Hämeenlinnassa vuosina 2013-2017 Liikenne Hämeenlinnassa v. 2013-2017 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan * * * Loukkaantumiseen johtaneet (kpl) Vuosina 2013-2017 40 % kaikista

Lisätiedot

Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta

Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta 21.3.2017 Nykytila Hossa-Irnin paliskunta on jakautunut 3 kunnan alueelle Poronhoitoalueen pahinta

Lisätiedot

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin.

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin. VAPO (5) METSÄSTYSVUOKRASOPIMUS Vuokranantaja VAPO Oy (jäljempänä yhtiö) Vuokralainen Teerilammen Jahtimiehet Ry Yhteyshenkilöt Vuokranantaja: Jari Mikkonen, PI 38, 9000 Oulu, 0079593 jari.mikkonen@vapo.fi

Lisätiedot

HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASOPIMUS METSÄSTYSKAUDELLE /

HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASOPIMUS METSÄSTYSKAUDELLE / HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASOPIMUS METSÄSTYSKAUDELLE / 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämä sopimus on sopijaosapuolten välinen yksityisoikeudellinen sopimus, jossa sovitaan hirvieläinten pyyntilupien

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Metsästyksen johtaminen

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Metsästyksen johtaminen Metsästyksenjohtajan perustaidot Metsästyksen johtaminen Metsästyksenjohtajan perustaidot Metsästyksen johtaminen Sami Tossavainen & Ohto Salo, Suomen riistakeskus 2015 päivitetty 16.8.2017 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Hakemus on tehtävä huolellisesti. Väärien tietojen antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen, asiavirheen korjaamiseen itse päätöksen osalta tai mahdolliseen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYKSEN JOHTAJIEN KOULUTUS SAARENKYLÄ 6.9 / 8.9.2005

HIRVENMETSÄSTYKSEN JOHTAJIEN KOULUTUS SAARENKYLÄ 6.9 / 8.9.2005 HIRVENMETSÄSTYKSEN JOHTAJIEN KOULUTUS SAARENKYLÄ 6.9 / 8.9.2005 YLEISTÄ: Pyyntiluvan saaja nimeää metsästyksen johtajan. (ML 28 ) - jokaisella seurueella yhteisluvassa oma johtaja - muodollisesti nimeää

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2019

Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2019 Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2019 Lupien jakaminen Luvansaaja tai luvan yhteyshenkilö (luvan pääkäyttäjä) jakaa kaadetuksi suunnitellut pyyntiluvat

Lisätiedot

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Jani Körhämö, Suomen riistakeskus 2015 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot on koulutusmateriaali

Lisätiedot

LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY:N HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT OSALLISTUMISOIKEUS Hirviseurueeseen pääsevät halutessaan kaikki metsästysseuran jäsenet täyttäessään kaikki metsästyslain

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies MMM:n ajankohtaista Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 3.3.2016 1 Suden kannanhoidollinen metsästys Alustava arvio onnistumisesta ennen kesää Talven kanta-arvio Luken arvio saaliin rakenteesta (naaraat,

Lisätiedot

Luonnos 22.5.2015. 1.2 Vuokralainen Merimaskun Metsästäjät r.y., yhdistyksen rekisterinumero 123.918.

Luonnos 22.5.2015. 1.2 Vuokralainen Merimaskun Metsästäjät r.y., yhdistyksen rekisterinumero 123.918. 1 Osapuolet 1 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 1.2 Vuokralainen Merimaskun Metsästäjät r.y., yhdistyksen rekisterinumero 123.918. 2 Vuokran kohde 2.1 Vuokra-alue Naantalin kaupungin

Lisätiedot

Hirvenmetsästyksen muuttunut lainsäädäntö. Sauli Härkönen Kuopio, Eräilta

Hirvenmetsästyksen muuttunut lainsäädäntö. Sauli Härkönen Kuopio, Eräilta Hirvenmetsästyksen muuttunut lainsäädäntö Sauli Härkönen Kuopio, Eräilta 23.1.2019 Metsästyslain muutokset 26 Hirvieläimen pyyntilupa Vanha Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus.

Lisätiedot

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ METSÄNTUTKIMUSLAITOS Määräys 18.11.1996 Nro JS IO Sisältöalue Aulangon luonnonsuojelualueen järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki 7111923: 3, muut L 672/91: 16d Kohderyhmät

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2001 N:o 818 824 SISÄLLYS N:o Sivu 818 Tasavallan presidentin asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä

Lisätiedot

Pienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET

Pienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET Pienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Kiinnitä huomiota aseen turvalliseen käsittelyyn. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot