PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1. Aika klo Paikka Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Sisällysluettelo Laatimispäivä Nro 2/ KOKOUSTIEDOT EI VIRALLINEN Aika klo Paikka Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti KÄSITELLYT ASIAT SIVU KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 3 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 4 LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIN VUODEN 2007 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEISTA 5 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN ASETTAMINEN 6 ETELÄ-SUOMEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN EAKR-OHJELMAN EU- YKSIKÖN PERUSTAMINEN 9 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2008 JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA LAUSUNTO UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 12 LAUSUNTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA 13 LAUSUNTO PENNALA-PASINAN POHJOISOSAN ASUINALUEIDEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA 14 LAUSUNTO LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA 15 LAUSUNTO VIERUMÄEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 16 LAUSUNTO MERI- JA SISÄVESIVÄYLIEN KEHITTÄMISOHJELMASTA KOKOUSTILOJEN KÄYTÖN PERIAATTEET 19 TIEDOKSISAANTIASIAT 20 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 20 AJANKOHTAISKATSAUS 21 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 PUHEENJOHTAJA MIKA KARI

2 KOKOUSTIEDOT Aika klo Paikka Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti OSALLISTUJAT pj Mika Kari x Jarkko Nissinen vpj Matti Viljanen x Leena Luhtanen Pekka Asikainen x Raimo Honkanen Eija Bouras x Sari Hänninen Päivi Koskimaa x Maija-Liisa Mamia Risto Kuoppa x Jarmo Kaalikoski Leena Mantere x Sonja Falk Pirkko Mörttinen x Salla Ojala Irmeli Perkiö x Hannele Rämö Vuokko Rolig x Matti Tanskanen Aimo Ryynänen - Kalle Jokinen Antti Räsänen x Rauno Hännikäinen Reijo Savurinne x Lasse Meriheinä Timo Seppälä x Juha Pihanen Maakuntavaltuuston pj Jorma Pitkälä x 1 varapuheenjohtaja Marjaleena Tuliainen x 2 varapuheenjohtaja Tero Mölsä x Muut osallistujat Esa Halme x Leo Barman - Riitta Nyqvist x ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mika Kari Riitta Nyqvist KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Aika ja paikka Lahti / 2007 Allekirjoitukset Leena Mantere Vuokko Rolig PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen liiton toimistossa / 2007 klo NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Pöytäkirjanpitäjä Riitta Nyqvist

3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostina maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille sekä maakuntahallituksen esittelijälle ja sihteerille. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti maakuntahallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua maakuntahallituksen jäsentä tai läsnäolevaa varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjat tarkastetaan pääsääntöisesti seuraavassa kokouksessa tai tarpeen vaatiessa muulla tavoin. valitsee tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi Leena Mantereen ja Vuokko Roligin. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi.

4 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen liiton ja Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnon yhteinen, kuntien johtama Palvelurakenneuudistus -projekti kestää vuoden 2008 loppuun saakka. Projektin toimenpiteinä toteutetaan myös valtakunnallisen Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä on raamitettu puitelaissa. Eduskunta hyväksyi tammikuussa hallituksen esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä kuntajakolain ja varainsiirtoveron muuttamisesta. Puitelaki tulee voimaan helmikuussa 2007 ja sen voimassaolo kestää vuoden 2012 loppuun. Puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia elokuun loppuun mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Puitelaki antaa nimensä mukaisesti kunnille puitteet kun ne uudistavat kunta- ja palvelurakenteita. Asian on valmistellut erityisasiantuntija, palvelurakenneuudistusprojektin pääsihteeri Jaana Simola, puh merkitsee tiedoksi annettavan selvityksen kunta- ja palvelurakenne projektista. Keskustelun jälkeen ehdotus hyväksyttiin.

5 LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIN VUODEN 2007 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄ- MISHANKKEISTA Etelä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt maakunnan liiton lausuntoa mennessä vuoden 2007 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista. Lausunto koskee lääninhallituksen ratkaistavaksi kuuluvien hankkeiden valtionavustuksia. Kehittämishankkeelle tarjottavalla valtakunnallisella tuella pyritään edistämään sellaisten laajojen hankkeiden syntymistä, joissa alueelliset tarpeet olisi sovitettu yhteen valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Kehittämishankkeiden painoalueet määräytyvät kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen sekä Alkoholiohjelman pohjalta. Etelä-Suomen lääninhallituksella on käytettävissä vuoden 2007 määrärahoja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin sekä sosiaali- ja alkoholiohjelmien mukaisiin kehittämishankkeisiin Lisäksi jaettavana on vuodelta 2006 jakamatta jäänyttä ja palautunutta terveydenhuollon kehittämisrahaa ja sosiaalihuollon kehittämisrahaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle osoitettiin määräajan kuluessa yhteensä 52 hankehakemusta, joista sosiaali- ja terveydenhuollon hakemuksia oli 33 (haettujen avustusten summa oli ) ja kansallisen terveyshankkeen hakemuksia oli 19 (haettujen avustusten summa oli ). Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankehakemukset Päijät-Hämeestä ei ole hakemuksia. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen kehittämishakemukset Hakija/hanke kok.kust. haettu eslh:n es. valtion av Lahden kaupunki HIH Hoida itse hampaasi Asian on valmistellut erityisasiantuntija Jaana Simola, puh päättää antaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle seuraavansisältöisen lausunnon: Pyydettynä lausuntona Etelä-Suomen lääninhallitukselle sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista vuodelle 2007 Päijät-Hämeen liitto esittää seuraavaa: Sosiaali- ja alkoholiohjelman mukaisia hankehakemuksia ei Päijät-Hämeestä ollut yhtään ja kansallisen terveydenhuoltohankkeen mukaisia hankehakemuksia Päijät- Hämeestä oli yksi kappale, jolle läänihallituksen sosiaali- ja terveysosaston ehdotuksessa ei olla esittämässä rahoitusta. Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomauttamista lääninhallituksen tekemään ehdotukseen rahoitettavista hankkeista.

6 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN ASETTAMINEN Laki rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1401/2006) tuli voimaan Laki koskee kaudelle hyväksyttäviä ohjelmia. Lain 17 :n mukaan kussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmän toimikausi jatkuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen. Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan kuitenkin valtuuston toimikaudeksi. Valinta on tehty kaudeksi Yhteistyöryhmän kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina osapuolina 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä 3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edistävät tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Maakunnan yhteistyöryhmän peruskokoonpano on lain perustelujen mukaan edelleen puheenjohtaja. Siltä osin kuin järjestö ei tule valituksi yhteistyöryhmän jäseneksi, olisi mahdollista nimetä järjestö asiantuntijaksi. Asiantuntijoina voisivat olla tasaarvo- ja ympäristöjärjestöjen, yliopistojen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien, Finnvera Oyj:n ja muiden alueen kehittämisen kannalta tärkeiden organisaatioiden edustajia silloin, kun niiden edustajat eivät ole yhteistyöryhmän jäseniä. Asiantuntijat kutsuu yhteistyöryhmä. Jäsenten lisäksi maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu luottamushenkilö, sekä osapuolten ehdotuksesta kolme varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä. Osapuoliin edustetuiksi tulevat tahot tekevät ehdotuksen edustajikseen sekä heidän henkilökohtaisiksi varaedustajikseen. Maakunnan yhteistyöryhmän asettamiseksi Päijät-Hämeen liitto on pyytänyt seuraavia tahoja tekemään ehdotuksensa edustajista ja heidän henkilökohtaisista varaedustajistaan. Tasa-arvolain toteuttamiseksi kaikkia tahoja on pyydetty ehdottamaan sekä varsinaiseksi edustajaksi että varaedustajaksi mies- ja naisehdokkaat. Lisäksi on pyydetty ehdotusta varapuheenjohtajaksi. Ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot: Hämeen TE-keskus Hämeen TE-keskus/maaseutuosasto Hämeen TE-keskus/yritysosasto Hämeen TE-keskus/työvoimaosasto Hämeen ympäristökeskus Hämeen tiepiiri Etelä-Suomen lääninhallitus Lahden yliopistokeskus ja siihen kuuluvat yliopistojen yksiköt Alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt: Päijät-Hämeen yrittäjät ry Hämeen kauppakamari Metsäkeskus Häme-Uusimaa MTK-Häme AKAVA Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Suomen toimihenkilöjärjestö STTK Elinkeinoelämän keskusliitto EK

7 Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Marja Koivula, puh päättää asettaa Päijät-Hämeen maakunnan yhteistyöryhmän ohjelmakaudeksi ja kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen kokoonpanossa, joka vastaa ohjelmakauden kokoonpanoa. Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajina jatkavat maakuntahallituksen nimeämät valtuustokauden edustajat. Maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat: Lahti 2 jäsentä Hämeenkoski Kärkölä Heinola 2 jäsentä Nastola Orimattila Varajäsenet: Lahti Padasjoki 2 Heinola Hartola Asikkala Hollola Kärkölä Poliittinen jakauma: SDP 3, Kokoomus 3, Keskusta 2 Ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot: Hämeen TE-keskus Hämeen TE-keskus/maaseutuosasto Hämeen TE-keskus/yritysosasto Hämeen TE-keskus/työvoimaosasto Hämeen ympäristökeskus Hämeen tiepiiri Etelä-Suomen lääninhallitus Lahden yliopistokeskus ja siihen kuuluvat yliopistojen yksiköt Alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt: Päijät-Hämeen yrittäjät ry Hämeen kauppakamari Metsäkeskus Häme-Uusimaa MTK-Häme AKAVA Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Suomen toimihenkilöjärjestö STTK Elinkeinoelämän keskusliitto EK Maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet kokouksessa esitettävän, eri organisaatioiden esityksiin perustuvan ehdotuksen mukaan.

8 Lisäksi maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtajan tulee olla kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu luottamushenkilö. Varapuheenjohtajien tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä. maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja: maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari I varapuheenjohtaja: Leena Luhtanen II varapuheenjohtaja: TE-keskuksen johtaja Pekka Savolainen III varapuheenjohtaja: Maakuntajohtaja totesi, että kaikilta ohjelmaa rahoittavilta valtion viranomaisilta ja muilta valtionhallintoon kuuluvilta organisaatioilta sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmiltä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöiltä ei ole vielä saatu esityksiä yhteistyöryhmään nimettävistä jäsenistä ja varajäsenistä. Maakuntajohtaja muutti päätösesitystään siten, että tässä kokouksessa päätettäisiin, että maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajina jatkavat maakuntahallituksen nimeämät valtuustokauden edustajat ja että puheenjohtajana jatkaa Mika Kari ja I varapuheenjohtajana Leena Luhtanen ja että muilta osin asian käsittely siirrettäisiin seuraavaan kokoukseen. Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat ja varaedustajat ovat: Mika Kari (SDP, Lahti) puheenjohtaja Leena Luhtanen (KOK, Lahti) I varapj. Jorma Pitkälä (KOK, Hämeenkoski) Pirkko Mörttinen (KOK, Kärkölä) Irmeli Perkiö (SDP, Heinola) Reijo Savurinne (SDP, Nastola) Susanna Iivonen-Pekesen (SDP, Lahti) Timo Virtanen (KESK, Heinola) Tero Mölsä (KESK, Orimattila) Matti Viljanen (KOK, Lahti) Antti Räsänen (KOK, Padasjoki) Seija Saittakari, KOK, Heinola) Vuokko Rolig (SDP, Hartola) Eija Bouras (SDP, Asikkala) Marjaleena Tuliainen (SDP,Hollola) Heikki Särkiö (KESK, Padasjoki) Raimo Suni (KESK, Kärkölä) hyväksyi maakuntajohtajan muuttaman päätösesityksen

9 ETELÄ-SUOMEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN EAKR-OHJELMAN EU-YKSIKÖN PERUSTAMINEN Valtioneuvosto hyväksyi ohjelmakauden EU-ohjelmat komissiolle jätettäviksi. Komissiolla on neljä kuukautta aikaa hyväksyä ohjelmat. Eduskunta hyväksyi Rakennerahastolain (1401/2006) ja se astui voimaan Lain 8 :ssä säädetään, että hallintoviranomainen voi siirtää seurantakomiteaan liittyviä valmistelua ja seurantakomiteassa tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa koskevia tehtäviä aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ohjelma-alueella sille maakunnan liitolle, josta ohjelma-alueen maakunnan liitot ovat kirjallisesti sopineet. Etelä-Suomen maakuntien yhdessä laatiman ja maakuntahallitusten hyväksymän ohjelman mukaan Etelä-Suomessa tällaisia tehtäviä tulee maakuntien yhteisellä päätöksellä hoitamaan Päijät-Hämeen liittoon perustettava EU-yksikkö. EU-yksikön toiminnasta raportoidaan liittouman maakuntajohtajista koostuvalle valmistelutoimikunnalle sekä vuosittain myös maakuntien maakuntahallituksille. EU-yksikkö tulee hoitamaan Etelä- Suomen ohjelman temaattisen osion hallinnoinnin sekä mahdollisesti muita yhteisesti sovittavia, suuralueen yhteisiä toimintoja. Valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista (luonnos , 16 ) säädetään edelleen, että aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelma-alueen maakunnan liitto, josta ohjelma-alueen maakunnan liitot ovat kirjallisesti sopineet, hoitaa seuraavat tehtävät: 1) tarkastelee täytäntöönpanon tuloksia ja erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista (edistymisraportti); 2) laatii vuosikertomusta varten kertomuksen, joka sisältää tiedot: a) toimenpideohjelman ja toimintalinjojen täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä suhteessa todennettavissa oleviin erityistavoitteisiin ja ilmaistuna määrällisesti silloin, kun se on mahdollista ja käyttäen toimenpideohjelman indikaattoreita toimintalinjatasolla; b) toimenpideohjelman rahoituksen toteutumisesta; c) rahoitusosuuden ohjeellisesta jakautumisesta menoluokittain; ja d) teknisen tuen käytöstä; sekä 3) valmistelee ehdotuksen toimenpideohjelman tarkastamiseksi. Hallinnon rahoitus katetaan ohjelman teknisestä tuesta. Teknistä tukea käytetään toimiin, jotka liittyvät hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen, valvontaan ja tarkastukseen sekä toimiin, joilla parannetaan rahaston täytäntöönpanoa koskevia valmiuksia sekä suuraluetasolla että maakunnissa. Teknisen tuen käytöstä päättää vuosittain ohjelman seurantakomitea käyttösuunnitelman pohjalta. Aluetasolla käyttösuunnitelmat hyväksytään maakunnan yhteistyöryhmissä. Seurantakomitea käsittelee yhden yhteisen ohjelmaa koskevan käyttösuunnitelman. Teknisestä tuesta rahoitettava toiminta kattaa ohjelman hallinnollisia tehtäviä hoitavan henkilöstön palkka-, matka- ja toimistokulut seurantakomiteoiden ja maakuntien yhteistyöryhmien kokousten järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ohjelman seurantaan liittyvien tietojärjestelmien hankinta-, kehittämis- ja ylläpitokulut ohjelman toteuttamista edistävän koulutuksen aiheuttamat kustannukset ohjelmaan liittyvät tutkimukset ja selvitykset tiedotusmateriaalin tuottaminen ohjelman valvonta ja tarkastus ohjelman arviointi ylimaakunnallisten hankkeiden, hankekokonaisuuksien tai pilottihankkeiden valmisteluun liittyvät kustannukset.

10 Teknisen tuen osuus on enimmillään 4 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. EU rahoittaa teknisestä tuesta puolet, valtio toisen puolen. Yhteensä teknistä tukea tulee olemaan euroa. Seurantakomitea päättää teknisen tuen maakunnittaisesta ja hallinnonaloittaisesta jaosta. EU-yksikkö on seurantakomitean ja kaikkien Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien alainen yksikkö ja avustaa erityisesti seurantakomiteaa. Etelä-Suomen maakuntien maakuntajohtajat ovat päättäneet ohjelmajohtajan toimen perustamisesta ja avoimesta hausta helmikuun loppuun mennessä. Mahdollisista muista toimista päätetään sitten, kun seurantakomitea on päättänyt ohjelman teknisen tuen jakamisesta eri viranomaisille. Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Marja Koivula, puh päättää, että Päijät-Hämeen liitto ottaa vastuulleen Etelä- Suomen EAKR-ohjelman yhteisen EU-yksikön tehtävät. 2. päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään kaikki Etelä- Suomen EAKR-ohjelman suuraluekohtaisen temaattisen toimintalinjan rahoituspäätökset sen jälkeen kun Etelä-Suomen maakuntajohtajat yhdessä ovat tehneet valinnan rahoitettavista projekteista. 3. merkitsee tiedoksi, että maakuntajohtajalle liiton tehtävien hoitamiseksi annettu toimivalta riittää muiden EU-yksikön tehtävien hoitamiseksi.

11 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2008 JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Päijät-Hämeen liiton johdolla valmistellaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi, arvion niiden rahoittamisesta ja maakunnan valtionrahoitusesityksen valtion talousarvion aluekehityksen määrärahoista. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion osalta maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä ainakin: 1) arvio ohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista seuraavana vuonna; 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja kansallisen julkisen rahoituksen jakaumasta toimintalinjoittain; 3) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa; 4) rakennerahasto-ohjelman painotukset seuraavana varainhoitovuonna; 5) hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään rakennerahastolain 21 :n nojalla vuosittain talousarvioehdotuksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä yhdessä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Valmistelun aikataulu on luettavissa kotisivulta Asian on valmistellut aluekehityspäällikkö Juha Hertsi, puh merkitsee tiedoksi valmistelun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2008 ja maakunnan yhteistyöasiakirjan 2008 osalta.

12 LAUSUNTO UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA Uudenmaan liitto pyytää liiton lausuntoa Uudenmaan 1. vaihekaavan luonnoksesta mennessä. Kaava-asiakirjoihin voi tutustua Uudenmaan liiton kotisivuilla osoitteessa Uudenmaan 1. vaihekaavan tarkoituksena on täydentää vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Aiemman kaavaprosessin aikana nousi esiin asiakokonaisuuksia, joiden käsittelemiseksi Uudenmaan maakuntahallitus päätti käynnistää syyskuussa 2003 erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnan. Vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä on selvitetty ja kaavassa on käsitelty seuraavia asiakokonaisuuksia: jätehuolto, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumaradat, liikenteen varikot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsäalueet ja hiljaiset alueet. Asian on valmistellut suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen, puh päättää antaa Uudenmaan liitolle seuraavan sisältöisen lausunnon: Päijät-Hämeen liitto esittää pyydettynä lausuntona Uudenmaan 1. vaihekaavasta, joka on päivätty , seuraavaa: Uudenmaan liitto on edennyt maakuntakaavoituksessa jo toiselle maakuntakaavakierrokselle 1. vaihemaakuntakaavaan merkeissä. Uudenmaan liiton ote maakuntakaavan tarkistamisessa ja täydentämisessä on onnistunutta. Erityisen ansiokasta on ollut liittää kaavatyöhön liittyvien selvitysten tiivistelmät lausuntopyynnön mukaan. Kumottavat ja uudet asiat merkinnöissä ja määräyksissä on myös esitetty selkeästi. Kartalla tapahtuvien muutosten havaitseminen on vähän ongelmallista erillisiltä erimittakaavaisilta kartoilta tarkasteltuna. Uudenmaan ja Päijät-Hämeen raja-alueiden maankäytön yhteen sovittamisessa ei ole varsinaisesti ongelmaa. Päijät-Hämeen maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaavojen eriaikaisesta etenemisestä ja painotuksista johtuen maankäytössä on väistämättä eroavuuksia. Päijät-Hämeen nykyisellä maakuntakaavakierroksella ei otettu aktiivisesti kantaa moottoriurheilu- ja ampuma-alueisiin, joiden esittäminen puolestaan Uudenmaan kaavassa on pohdittu selvityksiin perustuen. Päijät- Hämeen suunnalta katsottuna Hennan alueen jatkuminen logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeenä Mäntsälän Levannon risteysalueelle olisi ollut perusteltua. Näkyvin ero aihealueena tulee olemaan ekologisten verkostojen käsittely kaavoissa. Uudenmaan 1. vaihekaavassa on päädytty esittämään MLY-aluevarausmerkinnällä metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Päijät-Hämeen nyt vahvistettavana olevassa kaavassa on asia käsitelty informatiivisempana ja näin ollen esitetty ekologista verkostoa koskevat asiat kaavaselostuksen liiteosassa. Ekologisen verkoston merkitys lajien säilymisen ja suotuisan suojelutason säilyttämisessä on kiistaton; yksittäiset pienet tai suuremmatkaan suojelualueet eivät yksin takaa tavoitetta. Keskustelu oikean merkintätekniikan löytämisestä aluevarauksen, erityisominaisuutta kuvaavan osa-aluemerkinnän ja informatiivisemman liiteaineistossa esittämisen välillä on varmasti monitahoinen. Uudenmaan 1. vaihekaavan valinnalla ja sen menestymisellä tulee varmasti olemaan heijastusvaikutuksia kaikkiin tuleviin maakuntakaavoihin.

13 LAUSUNTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Keski-Suomen liitto pyytää liiton lausuntoa Keski-Suomen maakuntakaavaehdotuksesta mennessä. Maakuntakaava-aineisto on nähtävillä Keski-Suomen liiton kotisivuilla osoitteessa: Päijät-Hämeen maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Keski-Suomen maakuntakaavaluonnosta. Lausunnossa kiinnitettiin silloin lähinnä huomiota maakuntien välisiin eroavuuksiin kuten mittakaavaan, sisältökysymyksiin ja muutamiin maakuntien raja-alueilla oleviin yksityiskohtiin. Keski-Suomen maakuntakaavassa on pitäydytty 1: mittakaavassa. Maakuntakaavakartta on asetettu nähtäville kuusiosaisena karttasarjana yhdessä merkintöjen ja määräysten, kaavaselostuksen ja alueluettelon kanssa. Päijät-Hämeen raja-alueelle kohdistuva maankäyttö löytyy karttalehdeltä numero kuusi. Asian on valmistellut suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen, puh päättää antaa Keski-Suomen liitolle seuraavan sisältöisen lausunnon: Päijät-Hämeen liitto esittää pyydettynä lausuntona Keski-Suomen maakuntakaavaehdotuksesta, joka on päivätty , seuraavaa: Keski-Suomen maakuntakaavaehdotus on selkeä kokonaisuus, kun käytössä ovat yhtä aikaa kuusiosainen maakuntakaavakartta ja alueluettelo. Alueluettelo ja siinä esitetyt teemakohtaiset kartat ja tarkemmat kartat osa-alueilta selkeyttävät hyvin suurimittakaavaista maakuntakaavakarttaa. Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakuntien raja-alueille jää merkintäteknistä eroa erityisesti tieverkon osalle. Valtatiet 4 ja 24 on maakunnissa esitetty eri tavoin. Päijät- Hämeen liitto haluaa kuitenkin merkintäerosta huolimatta korostaa molemman pohjoiseteläsuuntaisen valtatien tärkeyttä valtakunnan tieverkossa. Maantien 3254 on Päijät- Hämeen näkökulmasta edelleen merkittävä yhteys Padasjoelta Tampereen suuntaan ja on siksi edelleen esitetty maakuntavaltuuston hyväksymässä Päijät-Hämeen maakuntakaavassa kehitettäväksi yhdystiestä seututieksi. Keski-Suomen maakuntakaavassa on huomattavan paljon vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintöjä km ja km-1 verrattuna Päijät-Hämeen maakuntakaavaan siitä huolimatta, että Keski-Suomi on pinta-alaltaan kolme kertaa Päijät-Hämettä suurempi ja asukasmäärältään reilun 30 % suurempi. Maankäyttö- ja rakennuslain määritelmä vähittäiskaupan suuryksiköstä ja erityisesti esitetty 2000 kerros-m 2 pinta-alaraja ovatkin varsin tiukkoja kaupan nykyiseen palvelutasoon verrattuna. Toinen selittävä tekijä on se, että Päijät-Hämeen keskustatoimintojen alueen ja kohteen merkinnän on lähtökohtaisesti todettu mahdollistavan vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle. Erot maakuntakaavojen sisällössä ja raja-alueiden maankäytössä ovat suhteessa vähäisiä, koska ratkaisut ovat perusajatuksiltaan samansuuntaisia. Päijät-Hämeessä ei esimerkiksi ole esitetty moottorikelkkareitistöjä, mutta käytännön toimijat ovat yhteistyössä keskenään. Erot raja-alueiden maankäytössä on hoidettavissa yhteistyöllä jatkosuunnittelussa ja toteuttamishankkeiden yhteydessä.

14 LAUSUNTO PENNALA-PASINAN POHJOISOSAN ASUINALUEIDEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Orimattilan kaupunki pyytää liiton lausuntoa samaan aikaan nähtäville laitetuista Pennala Pasinan osayleiskaavan muuttamista koskevista kaavaluonnoksista mennessä. Tässä asiakohdassa on käsiteltävänä osayleiskaavan toinen osa eli Pennala Pasinan pohjoisosan asuntoalueiden osayleiskaava. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Orimattilan kaupungin kotisivuilla osoitteessa: Pennala Pasina osayleiskaava sai lainvoiman vuonna 2000, mutta se ei sisältänyt riittäviä kasvuvarauksia. Osayleiskaava laadittiin silloin Päijät-Hämeen vahvistetun seutukaavan mukaisesti. Osayleiskaavaa on lähdetty muuttamaan osissa, joista ensimmäinen osa sai lainvoiman Muutoksen kohteena olivat silloin työpaikka- ja teollisuusalueet Lahden tien varressa. Nyt puheena olevassa osayleiskaavaluonnoksessa on keskitytty Pennala Pasinan pohjoisosan asuntoalueisiin. Asian on valmistellut suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen, puh päättää antaa Orimattilan kaupungin tekniselle lautakunnalle seuraavan sisältöisen lausunnon: Päijät-Hämeen liitto esittää pyydettynä lausuntona Pennala-Pasinan pohjoisosan asuinalueiden osayleiskaavaluonnoksesta, joka on päivätty , seuraavaa: Pennala-Pasina alue on ollut jo pitkään voimakkaan kasvun kohteena. Muutostarve vahvistetun seutukaavan ja puheena olevan osayleiskaavan alueella on ilmeinen. Parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana oleva maakuntakaava on laadittu lähtökohtana Lahden kaupunkiseudun rakennemallityö ja Orimattilan kaupungin kehittämistarpeet. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa osayleiskaavan pohjoisosan asuntoalueiden muutosalue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle A125 ja teollisuus- ja varastoalueelle T44. Lisäksi alue kuuluu Miekkiön Renkomäen Pennalan kehittämisenkohdealueeseen kk4. Maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti alueen läpi pohjois-etelä suunnassa. Osayleiskaavahanke on maakuntakaavan mukainen ja tarkentaa hyvin maakuntakaavassa esitettyä maankäyttöä. Asumisen keskittäminen pohjoisosassa Lahdentien länsipuolelle kauemmas liikenneväylästä on kannatettava ratkaisu.

15 LAUSUNTO LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Orimattilan kaupunki pyytää liiton lausuntoa samaan aikaan nähtäville laitetuista Pennala Pasinan osayleiskaavan muuttamista koskevista kaavaluonnoksista mennessä. Tässä asiakohdassa on käsiteltävänä osayleiskaavan kolmas osa eli Länsi- Pennalan osayleiskaava. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Orimattilan kaupungin kotisivuilla osoitteessa: Pennala Pasina osayleiskaava sai lainvoiman vuonna 2000, mutta se ei sisältänyt riittäviä kasvuvarauksia. Osayleiskaava laadittiin silloin Päijät-Hämeen vahvistetun seutukaavan mukaisesti. Osayleiskaavaa on lähdetty muuttamaan osissa, joista ensimmäinen osa sai lainvoiman Muutoksen kohteena olivat silloin työpaikka- ja teollisuusalueet Lahden tien varressa. Maakuntahallituksen asialistan edellisessä asiakohdassa on keskitytty Pennala Pasinan pohjoisosan asuntoalueita koskevaan osayleiskaavan muutokseen. Tässä asiakohdassa käsiteltävänä on kolmannen muutososan eli Länsi- Pennalan teollisuusalueen osayleiskaavaluonnos. Kolmannen osan kaavamuutos on jatkoa Lahdentien länsipuolelle kehittymässä olevalle työpaikka- ja teollisuusalueelle, jota varten myös liittymäjärjestelyt on hoidettu. Kaavaluonnoksessa pääosa alueesta on osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alueeksi. Alueen keskelle jää maa- ja metsätalousaluetta ja suojavyöhyke olemassa olevan pienehkön pientaloalueen suojaamiseksi. Suurjännitelinjan yhteystarpeesta ja yhdyskuntateknisen huollon alueesta on myös huolehdittu. Asian on valmistellut suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen, puh päättää antaa Orimattilan kaupungin tekniselle lautakunnalle seuraavan sisältöisen lausunnon: Päijät-Hämeen liitto esittää pyydettynä lausuntona Länsi-Pennalan teollisuusalueen osayleiskaavaluonnoksesta, joka on päivätty , seuraavaa: Pennala-Pasina alue on ollut jo pitkään voimakkaan kasvun kohteena. Muutostarve vahvistetun seutukaavan ja puheena olevan osayleiskaavan alueella on ilmeinen. Parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana oleva maakuntakaava on laadittu lähtökohtana Lahden kaupunkiseudun rakennemallityö ja Orimattilan kaupungin kehittämistarpeet. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa osayleiskaavan muutosalue kolme sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle T46. Alueella sijaitsee maakuntakaavassa energiahuollonalue EN2 ja katkoviivalla osoitettu voimalinjan yhteystarve. Lisäksi alue kuuluu Miekkiön Renkomäen Pennalan kehittämisenkohdealueeseen kk4. Osayleiskaavahanke on maakuntakaavan mukainen ja tarkentaa hyvin maakuntakaavassa esitettyä maankäyttöä.

16 LAUSUNTO VIERUMÄEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Heinolan kaupungin tekninen palvelukeskus pyytää liiton lausuntoa Vierumäen osayleiskaavaehdotuksesta mennessä. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Heinolan kaupungin kotisivuilla osoitteessa: Päijät-Hämeen liitto käsitteli kokouksessaan Vierumäen osayleiskaavaluonnosta. Lausunnossa painotettiin silloin asumiselle varattujen alueiden toteuttamisjärjestyksen merkitystä kaupungin talouden kannalta, kiinnitettiin huomiota ulkoilureitteihin, kulttuuriympäristöselvitysten vaikutuksiin kaavaluonnosratkaisussa sekä Savonradan esittämistapaan, radan vaikutuksiin asumisen ja asemalle johtavien liikenneyhteyksien esittämiseen. Kaavaa varten on myös käynnissä selvitys Vierumäen osayleiskaavavaihtoehtojen pohjavesiriskien arviointi (luonnos ), jonka tavoitteena on löytää keinoja sovittaa maankäytönsuunnittelun keinoin yhteen alueella olevien merkittävien pohjavesivarojen suojelu, olemassa oleva maakäyttö ja sen laajenemistarpeet. Asian on valmistellut suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen, puh päättää antaa Heinolan kaupungin tekniselle palvelukeskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon: Päijät-Hämeen liitto esittää pyydettynä lausuntona Vierumäen osayleiskaavaehdotuksesta, joka on päivätty , seuraavaa: Heinolan kaupunki on täydentänyt ja tarkentanut kaavatyön edetessä kaavaselvityksiä ja osayleiskaavaluonnosta kaavaehdotukseksi. Tarkennukset ja täydennykset koskevat mm. luonnon- ja kulttuuriarvoja, pohjavesiarvoista johtuvia tarkennuksia aluevarauksiin ja joitakin yksittäisiä aluevaraustarkennuksia. Kaavaan on myös liiton aiemman lausunnon mukaisesti esitetty yhteystarve Vierumäen raitilta asemalle ja melusuojauksen tarve radan varressa sijaitsevien asuinalueiden kohdalle. Osayleiskaavakartta tarkentaa hyvin maakuntavaltuuston maakuntakaavassa esitettyä maankäyttöä. Kaavaselostuksessa on varsin seikkaperäisesti esitetty selvitystä suunnittelualueen oloista, kaavan vaikutuksista ja osayleiskaavan suhteesta valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin. Selostuksessa ei kuitenkaan ole kuvausta kaavan toteuttamisesta, sen ajoituksesta ja seurannasta, joilla olisi merkitystä liiton osayleiskaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa mainitun asumisen toteutusjärjestyksen näkökulmasta. Asiakirjat palautetaan liitteenä.

17 LAUSUNTO MERI- JA SISÄVESIVÄYLIEN KEHITTÄMISOHJELMASTA Merenkulkulaitos on lähettänyt meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelman mahdollista lausuntoa varten. Raportti on saatavissa sähköisessä muodossa Merenkulkulaitoksen kotisivulta: Kehittämisohjelman tavoitteena on tunnistaa väylästön kehittämistarpeet ja se on vesiväylien osalta lähtökohta liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnittelulle. Kehittämisohjelman laadintaa on ohjannut työryhmä, johon osallistui Etelä-Suomen maakuntien liittouman edustajana suunnittelupäällikkö Ari Pietarinen Kymenlaakson liitosta. Työ käynnistettiin tarvekyselyllä, joka suunnattiin satamille, varustamoille ja teollisuuslaitoksille sekä maakuntaliitoille. Hanke-ehdotusten alustavan käsittelyn jälkeen jatkokäsittelyyn valituista hanke-ehdotuksista tarkistettiin alustavat kustannusarviot sekä tehtiin yhteiskuntataloudelliset kannattavuuslaskelmat. Työryhmä esittää, että rannikon kauppamerenkulun väylien kehittäminen vuosina tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Olemassa olevien väylien palvelutaso ja turvallisuus taataan ensisijaisesti. Väylien palvelutason ja turvallisuuden varmistamiseen esitetään kahtena ensimmäisenä tarkasteluvuotena 4 milj. euron lisäystä vuodessa ja sen jälkeen lisäystarve olisi 2 milj. euroa vuodessa. Vuosina tämä merkitsee 12 milj. euron lisärahoitusta. 2. Vuosina toteutetaan hankearviointien perusteella kannattavimmat meriväylähankkeet, jotka ovat Uudenkaupungin, Pohjankurun, Porin ja Rauman väylät, joiden rahoitustarve valtion osalta on yhteensä noin 32 milj. euroa. Työryhmän lähtökohtana on ollut, että uusien hankkeiden toteutus ei aiheuta väylämaksuun korotustarvetta. Vuoden 2011 jälkeen toteutettavia muita mahdollisia hankkeita tulee arvioida uudestaan yksittäin. 3. Merenkulkulaitos toteuttaa tarvittaessa jatkoselvityksiä sisävesien hanketarpeista ja vaadittavista kehittämistoimenpiteistä, kun Saimaan kanavan vuokrasopimusneuvottelut ovat edenneet riittävästi. Asian on valmistellut maakuntainsinööri Erkki Rope, puh päättää antaa Merenkulkulaitokselle seuraavan sisältöisen lausunnon: Pyydettynä lausuntona meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjaleimasta , jota koskeva kirje on päivätty Päijät-Hämeen liitto esittää seuraavaa: Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma perustuu nykyisten väylien ja satamien kehittämistarpeeseen. Ohjelmassa ei ole arvioitu vesiliikenteen roolin muutosta liikennepolitiikassa. Myöskään kansallista logistiikkastrategiaa ei ole ohjaamassa kuljetusjärjestelmän kehittämistä. Liitto esittää että Merenkulkulaitos muiden väylävirastojen ja alueellisten toimijoiden kanssa yhdessä laatisi kansallisen logistiikkajärjestelmän vision ja tavoitteet. Näin kuljetusjärjestelmiä koskevat muutospaineet tulisivat pohdittua eri liikennemuotoja koskevana kokonaisuutena. Toimintaympäristön muutokset, EU:n liikennepolitiikka, ilmastomuutos ja Suomen asema kansainvälisessä kuljetusjärjestelmässä vaativat selvittämistä ja ovat tausta-aineistoa jolla vesiliikenteen kehittämisohjelmaa arvioidaan. Maakuntien alueidenkäytön suunnittelun aikatähtäys on pitkä ja varautuminen maankäytössä tulevaisuuden väylähankkeisiin on tarpeellista toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi. Kehittämisohjelmaan tulisi lisätä sellaisten selvitysten tekeminen, joilla

18 tarkennetaan maakuntakaavoissa esitettyjen pitemmän ajan väylävarausten mitoitustarvetta ja toteuttamisen ajoitusta. Tällaisia vesiväyliä ovat Päijät-Hämeessä Mäntyharjun kanava ja Kymijoen meriyhteys. Näitä selvityksiä voi käyttää myös hyväksi kansallisen logistiikkastrategian laatimisessa

19 KOKOUSTILOJEN KÄYTÖN PERIAATTEET Kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa on todettu: Uudet tilat antavat aiempaa paremman mahdollisuuden myös varsinaisten kokousten ulkopuolella tapahtuvalle toiminnalle. Asian on valmistellut hallintojohtaja Riitta Nyqvist, puh päättää, että liiton kokoustiloja voidaan luovuttaa maakuntajohtajan tai hallintojohtajan päätöksellä myös varsinaisten kokousten ulkopuolella liiton toimintaan läheisesti liittyvään tai liiton toimintaa tukevaan käyttöön seuraavin periaattein: tiloja ei tarvita liiton omiin tarpeisiin virka-ajan ulkopuolella on paikalla liiton henkilökuntaan kuuluva henkilö, joka vastaa ovien avaamisesta ja sulkemisesta tilojen käytöstä ei peritä vuokraa

20 TIEDOKSISAANTIASIAT merkitsee tiedoksi tausta-aineistona lähetetyt: vuoden 2006 työllisyystilasto väestönmuutosten ennakkotiedot I-IV vuosineljännes VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Tausta-aineistona lähetetään maakuntahallituksen jäsenille maakuntajohtajan päätösluettelon päätökset: Rahoitusrakenteen muuttaminen Palvelurakenneuudistus Päijät-Hämeessä - hankkeessa (hankenro 623) ( 3) Kustannusrakenteen muutos Lahden seudun markkinointiviestintä hankkeessa (nro 472) ( 4) Maakuntatunnuksen käyttöoikeuden myöntäminen Päijät-Hämeen Kalamiespiiri ry:lle ( 5) Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Karoliina Tikan palkkaaminen harjoittelijaksi Brysselin toimistoon ( 6) Lahden Seudun Maakuntatalo Oy nimisen yhtiön osakkeiden ostaminen ( 7) Hakemus maakunnan kehittämisrahan myöntämiseksi hankkeelle Pietari-Lahti Idbmpro-ohjelma, esiselvitys (fimos ) ( 8) Hakemus maakunnan kehittämisrahan myöntämiseksi hankkeelle Uusia tapahtumia Päijät-Hämeeseen (fimos ) ( 9) Hakemus maakunnan kehittämisrahan myöntämiseksi hankkeelle Karjala Lahdessa artikkelikokoelmaa varten ( 10) Hakemus maakunnan kehittämisrahan myöntämiseksi hankkeelle Lahden yrittäjänaiset ry:n historiikki (fimos ) ( 11) Hakemus maakunnan kehittämisrahan myöntämiseksi hankkeelle HeiA 2005 (fimos ) ( 12) Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen Päijät-Hämeen Osaamiskeskusohjelman hankkeelle: Oske Invest (korkohanke) (hankenro 658) ( 13) Hakemus maakunnan kehittämisrahan myöntämiseksi hankkeelle Uuden hartolalaisen oopperan tuottaminen ja esityskuntoon saattaminen (hankenro 529, fimos ) ( 14) Jatkoajan myöntäminen Terveysliikunnan professuuri hankkeelle (fimos ) ( 15) Hakemus maakunnan kehittämisrahan myöntämiseksi hankkeelle Vastaanottotoimikunnasta attaseoiksi lahtelaisen attaseatyön historia (hankenro 533, fimos ) ( 16) Lausunto VT 12 Kukonkoivun liittymän tiesuunnitelmasta ( 17) Hallintojohtajan tekemät päätökset /2006 ja 1-10/2007 ovat nähtävillä kokouksessa.