Maatilavalvonnat hyvällä mallilla

Transkriptio

1 M Itella Posti Oyj MTK-Uusimaan tiedotuslehti 2012 Maatilavalvonnat hyvällä mallilla Karkkilassa saa luomupossua suoraan tilalta Maailman viljamarkkinoilla niukkuutta

2 2 uusmaalainen J a a k k o H o l s t i Eteläisin osa Suomesta on nyt ollut puolitoista kuukautta jatkuvien matalapaineiden reitillä. Syyskuun sademäärä oli Uudellamaalla paikoin kolminkertainen normaalista ja esimerkiksi Helsingissä syyskuu oli sateisin 168 vuoteen. Mäntsälän Hirvihaarassa, kuten Pohjois-Uudellamaalla yleisestikin, satoi syyskuun 23. päivä vuorokaudessa miltei kuukauden normaali sademäärä. Täten ei ole ihmeteltävää, että säätilastojen mukaan Uusimaa oli syyskuussa, tärkeimpänä sadonkorjuukuukautena, Suomen sateisin alue. Ja sama meno on jatkunut lokakuussa; pienehköt matalapaineet ovat seuranneet toinen toistaan. Puintimiehille ei ole ollut tarjolla juurikaan puintipäiviä vaan lähinnä tunteja. Se että alueemme sadosta on saatu arviolta korjatuksi 85 90%, on suoranainen ihme. Varsinkin kun ottaa huomioon sen, että alueellamme on paljon suuria ja suurehkoja viljatiloja, joilla puimuri- ja kuivauskapasiteetti on rajoittanut puintien etenemistä. Tässä vaiheessa voi miltei jo todeta sadonkorjuun päättyneen eli kaikkia viljoja ei saada valitettavasti korjattua sateiden pahoin pehmittämiltä pelloilta. Öljykasveja voidaan ehkä vielä puida mutta puimattomien viljojen laatu on paikoin jo erittäin heikko. Maaseutuviraston tuoreessa tiedotteessa ohjeistetaan viljelijöitä tekemään nyt välittömästi satovahinkoilmoitus, mikäli satoa ei ole voitu korjata. Ilmoitus on tehtävä, vaikkei hakisikaan satovahinkokorvausta. Vain ilmoituksen turvin viljelijä säilyttää oikeutensa tukiin. MTK kehottaa nyt kaikkia viljelijöitä ilmoittamaan kärsimänsä vahingot, vain näin saadaan selville todellinen Vetoomus kuntapäättäjille lähiruokaa lapsille ja aikuisille Ei puintipäiviä, vaan puintitunteja Nummi-pusulalainen MMM Kirsi Viljanen aloitti maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattorina maaliskuussa Hänen tehtäviinsä kuuluu hallitusohjelmaan kirjatun lähiruoan kehittämisohjelman sisällön suunnittelu, koordinointi sekä käytännön organisointi. Elintarvikeala on jo entuudestaan tullut Viljaselle tutuksi valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän kautta. Ruoka-Suomen ansiosta hänellä on hyvät yhteydet lähiruoan ruohonjuuritasolle. Maatilalta kotoisin olevalle Kirsille maatalous on aina ollut läsnä, joten uravalintakin sujui luontevasti. Ruoanlaitto ja leipominen lähellä tuotetuista raaka-aineista ovat hänelle tärkeitä harrastuksia, jopa elämäntapa. Kokemusta ja näkemystä löytyy sekä tuottajan että kuluttajan näkökulmasta. Hallituksen lähiruokaohjelmalla parannetaan mm. pienimuotoisen elintarvikejalostuksen mahdollisuuksia lainsäädännön keinoin. Suomessa on elintarvikealan yritystä, joista 90 % alle 20 hlöä työllistäviä. Näin kuntavaalien aikaan Kirsi Viljanen vetoaa tuleviin kuntapäättäjiin, että lähiruoan osuus olisi jatkossa mahdollisimman suuri julkisissa hankinnoissa. Lähiruoka on mahdollisuus ja merkittävä asia koko yhteiskunnalle, hän toteaa. vahinko-pinta-ala. Sademäärätilastoilla MTK ei voi ajaa esimerkiksi yleiskorvauksen maksua. Maa- ja metsätalousministeriössä on alettu selvittämään komission suuntaan satovahinkoprosessia. Yleiskorvausten maksamisen edellytys on ollut erillissopimus EU-komission kanssa. Peltojen muokkaukset ovat pitkälti jäämässä keväälle, jolleivät kevyet pakkaspäivät tilannetta muuta. Nurmia ja rinnemaita voidaan vielä ehkä kyntää mutta kultivointi ei onnistu. Sateet ja märkyys ovat suuresti haitanneet myös lannan levitystä. Maaseutuvirasto ohjeistaa tiukasti, että lannan levitystä voi jatkaa saakka, jos maa on sula ja kuiva. Lannan levityksestä ei saa aiheutua maan tiivistymistä. Täten tilanne on monella karjatilalla todella tuskainen ja tätä tuskaa ei todellakaan lievitä ympäristöministeriön kehote viedä lanta jätevedenpuhdistamoille. Maaseudun Tulevaisuus - lehtemme teki kyselyn tästä puhdistamoille ja vastaus oli yksiselitteinen ei, emme ota vastaan. Kesällä viljakasvustot olivat lupaavia ja täten viljelijöiden satoodotukset korkealla mutta toisin kävi. Jälleen kerran talonpoika oli säiden armoilla. Taistelun kautta satoa saatiin talteen osin suurinkin laatumenetyksin ja korkein kuivatuskustannuksin. Ainoana lohtuna lienee se, että viljan markkinahinnat ovat tyydyttävällä tasolla ja jopa viljan hintakuilu Eurooppaan on tasoittunut. Kirsi Viljanen vieraili Karjalohjan elonkorjuutorilla. Uudenmaan Konerengas ry on viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien perustama yhdistys. Yhdistys ylläpitää rekisteriä urakointipalvelujen tarjoajista. Varsinaisen toimintansa se aloitti vuonna 2004 ja muutaman vuoden kehittelyn jälkeen Konerengas aktivoi nyt toimintaansa ja avaa vuonna 2013 nettisivut, jotka välittävät tietoa lähialueen yrittäjistä ja palveluista. Yhdistyksen jäsenenä Sinulla on mahdollisuus tarjota maa- ja metsätalouden, maanrakennuksen ja kunnossapidon sekä muiden työ- ja palvelualojen palveluja sekä yrityksille että yksityisille henkilöille. Konerenkaan jäsenenä toimit itsenäisenä yrittäjänä, omistat koneesi, laskutat työsuorituksensa sekä vastaat myös työsi laadusta. Nettisivujen lisäksi Uudenmaan Konerenkaan tavoitteena on tehostaa jäsentensä konekapasiteetin käyttöä sekä maatalouden Simonkatu 6A Helsinki puh etunimi.sukunimi@mtk.fi toim.joht. agr. Jaakko Holsti järjestöagrologi Elina Sorvali p järjestöagrologi Martti Mäkelä vuorotteluvapaalla järjestöassistentti Tuula Kerko-Ervasto maaseutunuorten asiamies Meri Ojanen p uusmaalainen Kannen kuva: Maisemakuva Porvoosta Kuvaaja: Jaakko Holsti MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija: MTK-Uusimaa Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Allatum Pori, 2012 Uudenmaan Konerenkaalle rakennetaan nettiin markkinointikanava sisällä että sen ulkopuolella. Konerengas järjestää jäsenilleen yrittäjätapaamisia ja kursseja sekä opintomatkoja, joiden aiheena ovat toimialan ajankohtaiset kysymykset. Nyt Sinulla on oiva mahdollisuus ilmoittautua mukaan konerenkaan toimintaan. Jäseneksi liittyminen tapahtuu täyttämällä jäsenhakemuskaavake, joka löytyy sivustolta. Voit myös tilata lomakkeen MTK- Uusimaan toimistosta ( ). Jäsenmaksu on tällä hetkellä 40 vuodessa. Uudenmaan Konerengas ry:n hallitus käsittelee uudet jäsenhakemukset, jonka jälkeen jäseneksi hyväksytyn tiedot siirretään konerenkaan nettisivuille hänen niin halutessaan. Lisätietoja yhdistyksestä saat puheenjohtajilta Hannu Jääskeläinen ( ) sekä Mikko Leikola ( ).

3 Tallien sijainti sekä tilojen pienehköt pinta-alat tuovat omat haasteensa lantahuollolle. Lantaa tulee hevosesta vuosittain kiitettävä määrä ja jätelain mukaan lanta tulisi ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena kasvintuotannossa. Lannan sijoittaminen kaatopaikalle on vastoin jätelain ja valtakunnallisen jätesuunnitelman periaatteita. Lannan poltto ja käyttö energiana olisi Ruotsin mallin mukaisesti loistava ajatus, mutta Suomen lainsäädäntö tekee siitä käytännössä mahdotonta. Poltto olisi periaatteessa sallittua, mutta sitä voi tehdä vain tietynlaisissa polttolaitoksissa ja se tarvitsee jatkuvat päästömittaukset. Käytännössä tällainen laitos on tavalliselle yksityisyrittäjälle mahdoton perustaa. Lantaloille ja patteroinnille tiukat määräykset Nitraattiasetus koskee kaikkia eläinsuojia ja kaikkea pelto- ja puutarhaviljelyä. Tämän tiukan asetuksen mukaan lannan varastointiin tulee olla vuoden tilatarpeelle mitoitettu tiivispohjainen lantala, josta ei pääse syntymään valumia ympäristöön tai vaihtoehtoisesti lantavarastona toimiva siirtolava sekä sopimus lannan luovuttamisesta viljelijän kanssa. Laskennallisesti yhdestä hevosesta syntyy vuosittain 12 m³ lantaa. Laidunkauden aikana laitumelle jäävä lannan osuus voidaan vähentää lantalatilavuudesta. Lantalan puuttuessa lantaa voidaan tilapäisesti säilyttää myös oikein tehdyssä lantapatterissa. Patteri tehdään sille peltolohkolle, jolle se tullaan levittämään. Patterista ei saa tulla valumia eikä vaaraa vesistöille. Patteroinnista on lisäksi tehtävä joka vuosi valvontailmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle. Hevosenlanta sopii suuren kuiva-ainepitoisuutensa ja kompostoituvuutensa vuoksi hyvin patteroitavaksi. Tuubit ja rummut kompostoinnin vaihtoehtoina Lannoitelain tavoitteena on mm. edistää hyvälaatuisten ja turvallisten lannoitevalmisteiden tarjontaa sekä riittävien tietojen antamista lannoitevalmisteista. Lannoitevalmistelakia sovelletaan hevosenlannan hyötykäyttöön, mikäli lantaa saatetaan markkinoille tai sitä sekoitetaan muihin aineisiin lannoitevalmisteen tekoa varten. Tilalta toiselle sopimuksen mukaan lantaa luovutettaessa valmistelakia ei sovelleta. Lannan ravinteiden tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan vähentää keinolannoitteiden valmistusta ja käyttöä. Hevosen lantaa lannoitteena voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kompostoinnin kautta. Yksi vaihtoehto erityisesti purulannan kompostoimiseen on tuubikompostointimenetelmä, jossa lantaa pakataan pitkään aumamuoviputkeen erityisellä traktoriin kytkettävällä pakkauslaitteella. Lannan kompostoituminen nopeutuu tuubissa salaojaputkella ja puhaltimella tehostetun ilmanvaihdon sekä mustan muovikalvon lämpövaikutuksen avulla. Menetelmä on käytössä ainakin Hyvinkäällä Markus Eerolan tilalla. Miinuksena tässä menetelmässä ovat investoinnit, joita viljelijä joutuu tekemään menetelmän käyttöönottoa varten (mm. tuubituslaite sekä siirtolavoja lannan välivarastointiin). Toinen näppärä kompostointitapa hevosenlannalle on rumpukompostointi. Se nopeuttaa lannan kompostoitumista ilmastus- ja lämpövaikutuksen avulla. Yleensä kompostimassaa pyöritetään vaaka-akselinsa ympäri pyörivässä rummussa, jolloin kompostimassa siirtyy rummun sisällä eteenpäin sekoittuen ja ilmastuen. Rumpukompostori on kuitenkin talliyrittäjälle melko kallis investointi jälkikompostointikenttineen. Rumpukompostoinnissa syntyvä lämmin hiilidioksidihöyry on mahdollista käyttää hyödyksi esimerkiksi tallirakennusten lämmittämiseen. Erikokoisia rumpukompostoreja on käytössä eri puolella Suomea. Turvetta kuivikkeeksi Kompostoitava massa pienenee kompostoinnin aikana noin kolmanneksen, ja muuttuu tasalaatuiseksi, hajuttomaksi ja hygieeniseksi. Kompostoitumisprosessiin vaikuttavat kompostoitavan massan kosteus, ja hiili-typpi suhde sekä riittävä ilmanvaihto mikrobitoimintaa varten. Hevosenlannan kompostoitumiseen vaikuttaa oleellisesti käytetty kuivikemateriaali. Talleilla käytetään yleisimmin kuivikkeena puupurua, mutta sen ongelmana on hidas kompostoituminen. Hajotessaan kuivikepuru syö lannan typpeä ja näin köyhdyttää kompostimullan ravinnearvoa. Parasta kuiviketta kompostoitumista ajatellen on turve. Se on hyvää maanparannusainetta pelloille. Lannan laitos- ja ammattimaiseen käsittelytoimintaan tarvitaan lannoitelain mukainen ympäristölupa. Hevosenlantaa ja hevosenlantakompostia on perinteisesti pidetty ja pidetään edelleen hyvänä lannoitteena ja maanparannusaineena. Hevosen turvekuivikelannasta ravinteet liukenevat tasaisemmin ja hitaammin maaperään kuin vertailuissa käytetyissä mineraalilannoitteesta tai kompostoituneesta karjanlannasta. Nitraattiasetuksen mukaan lannasta on teetettävä typpianalyysi viiden vuoden välein. Analyysin tekee joko lannan luovuttaja tai vastaanottaja. Viljelijä pystyy hyödyntämään tämän analyysin tuloksia omassa lohkokirjanpidossaan. Lantaa saa levittää välisenä aikana maan ollessa sula (poikkeuksellisesti asti). Hevosenlantaa voi levittää vuodessa 30 tn/ha eli 60 m³/ha. Tämä vastaa noin 170 kg/ha/vuosi typpikuormaa. uusmaalainen 3 Uudellamaalla jo hevosta lannan hyödyntäminen haasteena Hevostalous on Suomessa kovassa kasvussa. Suomen hevosesta pääosa on Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Parissa kymmenessä vuodessa hevosten lukumäärän arvioidaan kasvavan peräti hevoseen. Kaikista Suomen talleista noin 75 % sijaitsee maatilan yhteydessä. Tuoreen selvityksen mukaan Uudellamaalla on yli hevosta ja tallia. Uudenmaan tallien erityispiirteitä ovat taajamaläheisyys, muuta maata keskimäärin suuremmat talliyksiköt sekä luonnollisesti suuri potentiaalinen asiakasjoukko. Hevosvoimaa heinäpellolla ennen vanhaan. Hevostallit ja maatilat yhteistyöhön Hevosenlannan käytön tehostaminen viljelyssä on varmasti mahdollista. Hevostilojen pintaalat ovat keskimääräistä pienempiä, joten lantahuoltoonsa ne tarvitsevat yhteistyökumppaneita. Hevosyritysten ja maatilojen välisen verkostojen luominen ja kehittäminen hyödyttää molempia. Yritysten välisiin sopimuksiin voi lannan käytön lisäksi kytkeä myös esimerkiksi rehukaupan. Kemiallisten lannoitteiden hinnan hipoessa pilviä, olisi tässä sekä edullinen että kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu tulevaisuuteen. Elina Sorvali järjestöagrologi MTK-Uusimaa NYT ON VILJA- KAUPPOJEN AIKA! OSTAMME VILJAA JA ÖLJYKASVEJA Raisioagro on varma ja luotettava vaihtoehto, kun tarvitset asiantuntevaa kumppania viljakauppaan. Ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi tai lue lisää verkkosivuiltamme. shop.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.

4 4 uusmaalainen Kolme vuosikymmentä viljelijäkursseja mitä on saatu aikaan? Maatilojen määrä vähenee, mutta samaan aikaan maaseudulla viriää uutta yritystoimintaa. Hankkeet, koulutukset ja nettisivut palvelevat uusmaalaisia viljelijöitä; tarjoavat tietoa ja tukevat tilojen kehittämistä. Aiemmin viljelijöiden täydennyskoulutusta järjestivät maatalousoppilaitokset, jotka saivat siihen valtion rahoitusta. EU-aikana koulutuksia ovat järjestäneet hankerahoituksella oppilaitosten lisäksi viljelijöiden neuvonta- ja etujärjestöt sekä tutkimuslaitokset ja viranomaiset. Elinkeinojen monipuolistamista Maatilojen kannustaminen yrittäjyyteen ja toiminnan kehittämiseen alkoi jo 30 vuotta sitten kun Järvenpään maatalousnormaalikoulu järjesti maaseutuelinkeinojen monipuolistamista edistäviä kursseja, viljelijöiden täydennyskoulutusta järjestettiin Suitiassa ja Carrefour Uusimaa Nyland järjesti maaseutuyrittäjille ammattimatkoja mm. Hollantiin ja Brysseliin tutustumaan maatalouspolitiikan päätöksentekoon ja Keski-Eurooppalaiseen maatalouteen. Uudenmaan maaseutuopisto rahoitti 1990-luvulla UusiMaaSeutuprojektin, joka järjesti kursseja erikoiskasvien tuotannosta, elintarvikkeiden jatkojalostuksesta, palveluyrittäjyydestä, metsätalousyrittäjyydestä, maataloustuotteiden logistiikan kehittämisestä ja tuotteiden markkinoinnista. Projekti kokosi viljelijöille myös tapahtumakalenterit, jotka posti jakoi maaseudun talouksiin. EU toi tukiviidakon EU-aika toi tarpeen EU-tukikoulutuksille. Aluksi tuottaja- ja neuvontajärjestöt järjestivät tukikoulutuksia. Vuodesta 2000 alkaen maaseutuohjelmista on rahoitettu koulutushankkeita ja viljelijöiden koulutus on siitä lähtien järjestetty pääosin maaseutuohjelmien hanketuilla. Uusimaaseutu II hanke järjesti tukikoulutuksien lisäksi metsänhoitokursseja naisille ja yleistä metsätalouskoulutusta. Erityisen kysyttyjä olivat tietotekniikkakoulutukset, sillä viljelijöillä oli tarve saada oppia tietokoneen käytössä. Kehittyvä maatila hankkeen (Gårdar i Utveckling) aikana erityisen suosittuja olivat työkyvyn ylläpitämisen -kurssit. Vuoden 2005 tilatukiuudistus merkitsi viljelijätukiin hyvin suuria muutoksia ja hanke tarjosikin erilaisten kurssien ja tukikoulutusten lisäksi tukineuvontaa. Viljelijätapahtumien tiedottamisessa alkoi nettiaika, kun hanke perusti tukiviidakko.fi sivut. Viime vuosina viljelijöille suunnattuja hankkeita on ollut useita ja maatiloille ja maaseutuyrityksille on koulutusta ja tiedotusta ollut laaja valikoima. Uusimaaseutu.fi sivuilla tietoa Hankkeilla halutaan tukea maaseutua yhteiskunnan muutoksissa. Kehittämis- ja investointihankkeilla valmistaudutaan tulevaisuuden muutoksiin, kehitetään maaseutuyritysten toimintaympäristöä ja parannetaan maaseudun asumisviihtyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Esimerkiksi tietoyhteyksien parantamisessa on edelleen paljon tehtävää. Ilman nopeasti toimivaa laajakaistayhteyttä ei maalaiskylän kehittäminen ja työnteko maalla enää ole monellekaan mahdollista. Maatiloille ja maaseutuyrityksille suunnattuja kursseja on kattavasti. ProAgria Uusimaalla on hankkeita mm. kasvinsuojeluun, maito- ja lammastilojen kehittämiseen sekä maatilojen vesiensuojelun edistämiseen. Ruotsinkielisille viljelijöille tuottajajärjestö NSP:llä on maatilojen talousasioiden koulutushanke Greppa Marknaden ja luomuviljelyyn siirtyville tiloille Eko Nu -hanke. MTK-Uusimaa järjestää urakointikoulutusta. Uudenmaan ELY-keskuksella on käynnissä erinomainen RaHa-hanke, jossa etsitään viljelijöiden kanssa keinoja peltojen ravinnehuuhtoumien vähentämiseen. Hämeen ammattikorkeakoulun Uusimaaseutu-hanke järjestää edelleen keväisin infotilaisuuksia maataloustukien muutoksista ja maaseudun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön mahdollisuuksista. Omavarainen energiantuotanto on tulossa yhä merkittävämmäksi maaseudulla. Uudenmaan maaseudun koulutusten kattava osoite on uusimaaseutu.fi/nylandsbygd.fi. Sivustolle on koottu tietoa, tapahtumia ja tiedotteita. Sivuilta löytyvät yhteystiedot tilaisuuksien järjestäjiin ja ilmoittautuminen tapahtumiin onnistuu sivuston kautta. Entä tulevaisuus? Nykyiset hankkeet päättyvät maaseutuohjelmakauden päättyessä vuonna Uutta ohjelmakautta suunnitellaan ja todennäköisesti uudellakin kaudella (2014 alkaen) on hankkeita. Uudellamaalla on paljon muutoksia meneillään. Viisi ProAgriaa yhdistyy ProAgria Etelä-Suomeksi, Uudenmaan ruotsinkielinen neuvontajärjestö NSL ja tuottajajärjestö NSP yhdistävät voimiaan ja kuntien maaseututoimet järjestäytyvät kolmeksi yhteistoiminta-alueeksi. Myös maatalousalan opetuksessa tapahtuu muutoksia. Agrologien ammattikorkeakoulutasoinen koulutus loppuu Uudellamaalla Novian siirtäessä ruotsinkielisen agrologikoulutuksen Tammisaaresta Vaasaan ja HAMK:n siirtäessä agrologi- ja ympäristöalan opetuksen Hyvinkäältä Mustialan ainutlaatuisiin puitteisiin. Maa- ja metsätaloustieteen korkeakoulutusta on Helsingin Yliopistolla ja maatalouden perusopetusta Hyrialla Hyvinkään maaseutuopistolla ja Keudalla Mäntsälässä Saarentauksessa. Muutosten myötä hankkeiden merkitys Uudenmaan maaseudun kehittämisessä kasvaa. Mitä on saatu aikaan? Viljelijäkurssit ovat toimineet ajan hengessä. Koulutusta on tarjottu uusista asioista ja uusia välineitä on otettu käyttöön tiedottamisessa. Toivottavasti jatkossa mukaan tulee lisää uusia toimijoita. Kaikkihan me tehdään töitä yhteisen päämäärän, maaseudun ympäristön säilyttämisen ja maaseudun toiminnan kehittämisen eteen. Ruokaa tarvitaan jatkossakin ja maaseudun arvostus on nousussa! Toteaa Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Jukka Korhonen, joka on ollut hankkeiden ja viljelijäkoulutusten käynnistävänä voimana jo vuodesta 1990 luvulta lähtien. Kirjoittaja Sonja Pyykkönen toimii EUosarahoitteisen Uusimaaseutu-hankkeen projektipäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa.

5 uusmaalainen 5 Hyvällä maan rakenteella parempia satoja ja vähemmän huuhtoumia Hyvä peltomaan kasvukunto on edellytys hyville sadoille. Hyvärakenteisessa maassa sadevesi suodattuu pellon pinnalta tasaisesti ja kestävä maan mururakenne kestää sateen aiheuttamaa liettymistä estäen maa-aineksen huuhtoutumista vesistöihin. Suurin osa peltoviljelyn ravinnehuuhtoumasta tapahtuu satokasvin kasvukauden ulkopuolella. Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman eroosiolta suojaavaa kasvipeitettä ja typpeä huuhtoutuu valumavesien mukana. Kasvukauden ulkopuolella tehtävät toimenpiteet edesauttavat niin vesiensuojelua kuin parantavat maan rakenneta. Maan rakenne vaikuttaa kasvien kasvuun kasvien juuret vaikuttavat maan rakenteeseen. Maata parantavat kasvit omaavat syvän juuriston, mikä murustaa ja kuohkeuttaa maata. Juuristo jättää juurikanavia, jotka helpottavat seuraavan satokasvin juurten kasvua. Juurikanavat helpottavat myös veden nopeaa imeytymistä maahan sateiden jälkeen. Monivuotiset nurmet jättävät suuren juurimassan maahan lisäten maan orgaanisen aineksen pitoisuutta. Lisääntynyt multavuus lisää ravinteiden vapautumista, parantaa maan vesitaloutta ja mururakennetta sekä helpottaa muokkausta. Pellon kasvukunnon hoito vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Hyödyt saavutetaan pitkällä aikavälillä. Hyvälaatuinen peltomaa tuottaa hyvän sadon aiheuttamatta suurta ympäristökuormitusta. Keinoja maan parantamiseen Yksipuolisessa viljanviljelyssä pellolle ei jää sadonkorjuun jälkeen kuin oljet ja puintitähteet. Kasvinviljelytiloilla on kuitenkin keinoja lisätä vihreää kasvipeitteisyyttä, joka suojaa pellon pintaa eroosiolta ja kerää liukoisia ravinteita kasvustoon. Samalla maan kasvukunto paranee. Aluskasveista hyötyä sateisena syksynä Aluskasveilla tarkoitetaan kasveja mitkä kasvavat yhdessä satokasvin kanssa, mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Aluskasveja viljelemällä voidaan vähentää typen huuhtoutumista, suojata maata eroosiolta. Kosteana syksynä aluskasvit kuivattavat maata ja mahdollistavat näin syysmuokkauksen paremmissa olosuhteissa. Alus- ja kerääjäkasvit kannattaa muokata maahan niin myöhään syksyllä kuin muokkaus on maan rakennetta vahingoittamatta mahdollista. Alus- ja kerääjäkasvit toimivat myös tehokkaana talviaikaisena kasvipeitteenä, jos niiden lopetus jätetään kevääseen. Yksivuotiset alus- ja kerääjäkasvit kuolevat talvella. Uusi kasvusto voidaan perustaa tällöin pelkän kylvömuokkauksen jälkeen tai suorakylväen. Lue lisää aluskasveista: > Tietoa ja materiaalia viljelijöille Viherlannoitusnurmilla monia hyötyjä Monivuotisia viherlannoitusnurmia voidaan hyödyntää viljelykierrossa muun muassa maan rakenteen (pinta- ja pohjamaa) parantamiwseen sekä eloperäisen aineksen ja biologisen aktiivisuuden lisäämiseen. Biologinen typensidonta vähentää keinolannoitteiden tarvetta. Monivuotisia viherlannoitusnurmia voidaan hyödyntää viljelykierrossa muun muassa maan rakenteen (pinta- ja pohjamaa) parantamiseen sekä eloperäisen aineksen ja biologisen aktiivisuuden lisäämiseen. Myös työhuiput keväällä ja syksyllä tasaantuvat tilalla kun osa pellosta on nurmena. Maata parantavat kasvit omaavat syvän juuriston, mikä murustaa ja kuohkeuttaa maata. Juuristo jättää juurikanavia, jotka helpottavat seuraavan satokasvin juurten kasvua. Juurikanavat helpottavat myös veden nopeaa imeytymistä maahan sateiden jälkeen. Kari Koppelmäki Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) -hanke Uudenmaan ELY-keskus Aluskasvien hyötyjä: Keräävät liukoista typpeä maasta Kilpailevat rikkakasvien kanssa Sitovat typpeä ilmasta (palkokasvit) Lisäävät maan mikrobitoimintaa Ylläpitävät maan rakennetta Parantavat maan muokkautuvuutta Lisäävät maan multavuutta Lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä Viljelijäkokemuksia Mäntsälästä Mäntsäläläinen viljelijä Pekka Nummela on osallistunut RaHa-hankkeeseen kokeilemalla aluskasvien viljelyä. Kesällä 2011 kylvettiin timoteitä ohran aluskasviksi ja kuluneella kasvukaudella kevätvehnän aluskasvina on kasvanut italian raiheinä. Ensimmäisenä vuotena kylvin timotein siemenen pintaan vasta orasvaiheessa. Kuivuudesta johtuen aluskasvi ei taimettunut. Tänä vuonna kylvö tehtiin 3-4 päivää vehnän kylvön jälkeen ja riittävän kosteuden ansiosta aluskasvi taimettui tasaisesti. Olisi myös varmempaa, jos siemenen saisi mullattua esimerkiksi äkeellä tai jyräämällä, mutta siihen ei ole tilalla sopivaa konetta, kertoo Nummela. Havaintokoelohkolta on otettu tänä syksynä maaperänäytteitä hankkeen toimesta, joiden avulla arvioidaan vaikutusta typen huuhtoutumisriskiin. Havaintoja tehdään myös maan rakenteesta ja kasvustosta. Tämän vuoden kasvusto näyttää onnistuneen tasaisesti. Aluskasvi näytti myös vaikuttaneen vehnän kasvuun, sillä se näytti myös valmistuneen aikaisemmin kuin muut vehnät, pohtii Nummela. Nummelaa kiinnostaa myös laajamittaisempi aluskasvien viljely. Jos aluskasvien viljelyä tuetaan jatkossa, niin niitä voisi viljellä isommassakin mittakaavassa. Hankkeeseen osallistumalla saa kokemusta uusista viljelymenetelmistä, jolloin niiden käyttöönotto on helpompaa tarvittaessa.

6 6 uusmaalainen Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto Viljelijöitä 1500, peltoa ha Toimipaikat Inkoo Nummelan kunnantalo, Asemantie 30 Kaksikielinen Maaseutujohtaja Mårten Engberg 8 maaseutuasiamiestä Pohjois-Uudenmaan maaseutuhallinto Viljelijöitä 1150, peltoa ha Toimipaikat Mäntsälän kunnantalo, Heikinkuja 4 Hyvinkää, Nikinharjunpolku 2 Maaseutupäällikkö Eero Laaksonen 5 maaseutuasiamiestä 2 palvelusihteeriä Pukkila ja Myrskylä liittyvät Orimattilan alueeseen Itä-Uudenmaan maaseutuhallinto Viljelijöitä 1000, peltoa ha Toimipaikat Liljendal, Backasinkuja 1A Porvoo kunnan virastotalo, Rihkamatori A Suomen- ja ruotsinkielinen palvelu Maaseutujohtaja: Sam Wickholm 5 maaseutuasiamiestä, 2 toimistosihteeriä Karttapohja: Uudenmaan liitto Maataloussihteerit muuttavat Uudellemaalle kolme maaseututoimea ja kuusi toimistoa Vuoden 2013 alussa monissa kunnissa maaseututoimistot lakkautetaan ja tilalle perustetaan useamman kunnan viljelijöitä palvelevia maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita. Suomessa on ollut noin 250 maaseututoimea, jotka yhdistyvät nyt 61 yksiköksi. Niissä on vähintään viisi työntekijää ja suurimmalla osalla asiakkaina yli 1000 viljelijää. Hallituksen kuntauudistuksen myötä yhteistoiminta-alueiden määrän oletetaan vähenevän jonkin verran lisää. Kunnat ovat valmistelleet keskenään sopimukset siitä miten toiminta järjestetään; annetaanko maaseutupalveluiden järjestämisvastuu yhdelle kunnalle vai kuntayhtymälle. Uudellamaalla ei ole yhtään kuntaa jossa olisi jo ennestään uudistuksen vaatimaa vähintään 800 viljelijää, joten jokaisessa maaseututoimessa tapahtuu muutoksia. Käyttöön otetaan ns. isäntäkuntamalli, jolloin yksi sopimusalueen kunnista toimii isäntäkuntana ja tuottaa palvelut useammalle naapurikunnalle. Työntekijät siirtyvät vuoden 2013 alusta isäntäkuntien palvelukseen. Sopimukset kuntien kesken on tehty ja alueelle muodostuu kolme maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta, joilla kullakin on kaksi toimipistettä. Viljelijät voivat vapaasti käyttää kumpaa tahansa alueensa toimipistettä. Myrskylän ja Pukkilan kunnat tekivät sopimukset Orimattilan kunnan kanssa, joten niiden viljelijät hoitavat asioitaan jatkossa Hämeen puolella. Pohjois-Uudenmaan maaseutuhallinto Pohjois-Uudellamaalla Mäntsälä ottaa vastuun maaseutupalvelujen järjestämisestä kahdeksan kunnan alueella. Maaseututoimessa tulee työskentelemään kahdeksan henkilöä Mäntsälän kunnantalolla ja Hyvinkään Nikinharjulla. Työntekijät ovat jo entuudestaan tuttuja toisilleen ja ovat tehneet tähänkin asti yhteistyötä. Palveltavana on noin 1150 maatilaa, joilla on peltoa lähes ha ja tukia myönnetään yli 30 M vuodessa. Maatiloista ja pelloista yli puolet on Mäntsälän ja Nurmijärven kunnan alueilla. Toiminta-alue on pinta-alaltaan melko pieni, joten viljelijöiden asiointimatkat ei tule olemaan 50 km pidempiä mistään päin aluetta riippumatta siitä kummassa toimistossa haluaa asioida. Maataloustukien hakuaikaan maaseutuasiamiehet järjestävät viljelijöille asiointimahdollisuuksia myös Pornaisten, Askolan ja Tuusulan kunnissa. Itä-Uudenmaan maaseutuhallinto Itä-Uudellamaalla maaseutuhallinnon toiminnan järjestää Loviisan kaupunki. Viljelijöille ennestään tutut maaseutuasiamiehet jatkavat työtään Liljendalissa ja Porvoon kaupungin virastotalossa. Helsingistä Ruotsinpyhtäälle ulottuvalla alueella on noin 1100 maatilaa, joista yli puolet niistä on Porvoon ja Loviisan kuntien alueilla. Peltoa alueella on ha. Viljelijöiden asiointimatkat eivät tälläkään alueella Maaseutuhallinnon toimintamalli Orimattilassa Päijät-Häme, paitsi Orimattila, on yhtä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta ja sitä hallinnoidaan Asikkalasta. Orimattilan kaupunki sekä Iitin, Myrskylän ja Pukkilan kunnat ovat muodostaneet maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, jonka toiminta alkaa Isäntäkuntana toimii Orimattilan kaupunki. Tähän toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu n tilaa. Tehtävien hoitamiseen tarvitaan sopimuksen mukaisesti kolme vakinaista ja kaksi osa-aikaista henkilöä. tule olemaan pitkiä, enimmillään vain n. 40km. Maaseutuasiamiehet palvelevat kahdella kielellä ja ruotsinkielisiä maaseutupalveluja myydään myös Myrskylän kunnalle. Alue on hyvin monipuolinen Helsingin ja Vantaan kaupunkiviljelijöistä satoja vuosia vanhoihin perinteikkäisiin maatiloihin ja idässä sijaitseviin Uudenmaan merkittävimpiin sikaloihin. Alueella asuu valtava määrä asukkaita, , mikä vaikuttaa maatilojen toimintaan. Itä-Uudellamaalla tehdään edistyksellistä työtä lähiruoan, tuotteiden jalostuksen ja tilamyynnin edistämiseksi. Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto Länsi-Uusimaa on alueista suurin kun 11 kuntaa sopivat keskenään maatalousyhteistyöstä. Työntekijöitä Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnossa tulee olemaan yhdeksän Inkoossa ja Vihdin kunnantalon toimipisteissä. Asiakkaita on enemmän kuin muilla alueilla, noin 1500 tilaa ja ha peltoa. Viljelijöistä suomenkielisiä on 60 % ja ruotsinkielisiä 40 %. Alueen suuren pinta-alan vuoksi viljelijöiden asiointimatkat maaseututoimeen voivat olla pisimmillään lähes 100km. Viljelijöiden palveluun onkin alusta alkaen kiinnitetty huomiota, sillä tukihaun ajaksi kaikkiin alueen kuntiin aiotaan järjestää hakemusten vastaanottopisteet. Maaseututoimien palvelut kehittyvät Maaseututoimet vastaavat viljelyyn liittyvien tehtävien lisäksi mm. hirvi-, peto ja tulvavahinkoasioista sekä valmiussuunnitelmiin liittyvistä asioista. Yksi uudistuksen tavoitteista on, että se johtaisi aktiiviseen maaseututoiminnan kehittämiseen. Isommilla yksiköillä helpompi kehittää palveluja. Useamman työntekijän toimistoilla yhden työntekijän sairastuminen ei sulje toimistoa ja toimiston aukioloaikoja on mahdollisuus sujuvoittaa. Uudistuksella halutaan myös varmistaa toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa osaamisen siirtämisen työntekijöitä rekrytoitaessa. Kaikki kolme maaseututoimea aikovat palkata keväisin kiireavuksi harjoittelijoita. Maaseutuasiamiehillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet osallistua alueensa kehittämiseen. Paikallisilla kehittämistehtävillä, kuten maaseutuyrittäjien neuvonnalla ja erilaisilla maaseudun kehittämishankkeilla voidaan edistää maaseudun kehittymistä ja tuoda maaseudun merkitystä näkyvämmäksi. Kunnat päättävät miten paljon maaseututoimia käytetään maaseudun kehittämiseen. Kuntien maaseutuhallinto voi tuoda alueelliseen strategiatyöhön paikallista näkemystä ja maaseutuasiamiehiä pidetäänkin tärkeänä saada mukaan työryhmiin. Uudellamaalla maaseutuasiamiehet haluavat edistää sähköisten viljelijäpalveluiden käyttöä. Viljelijöiden kysymyksiin vastataan mielellään sähköpostilla ja sähköisen tukihaun käyttämiseen kannustetaan. Sähköisen tukihakemuksen tekemisessä annetaan opastusta ja hakemusten saapuminen vahvistetaan viljelijöille. Useissa kunnissa on jo vuosia järjestetty tukikoulutuksia yhteistyössä tuottajajärjestöjen kanssa ja tätä aiotaan jatkaa edelleen. Tulevasta muutoksesta tiedotetaan viljelijöitä viljelijäkirjeillä loppusyksyn aikana ja uudistuksesta puhutaan kevään 2013 tukikoulutuksissa! Sonja Pyykkönen projektipäällikkö, EU-osarahoitteinen Uusimaaseutu-hanke Hanke järjestää kuntien maaseutuhallinnon kanssa keväisin tuki-infoja, joissa tiedotetaan maataloustukien muutoksista.

7 uusmaalainen 7 Kampanja kotimaisen ruoan puolesta Yllättävän suuri osa kotimaisiksi apulääkkeeksi tähän haasteelliseen tehtävään Ruokapakkausten alkuperämerkinnät hämmentävät jaoimme suurennuslaseja kuluttajille, jotta mielletyistä tuotteista tuotetaankin joko kokonaisuudessaan tai pienen pienet ja osin muutenkin puutteelliset pakkausmerkinnät saattaisivat paljastua. Kuluttajia muistutettiin, että elintarvikeketjuun perämaa merkintöjen puutteellisuudesta. Uus- Gallupissa kyseltiin ruokapakkausten alku- jossain tuotantovaiheessa jossain muualla Kampanja kuin kotimaisen Suomessa. ruoan puolesta linkittyvät sadattuhannet työpaikat ovat viime maalaisista vastaajista 66 prosentin mielestä MTK nosti asiaa esille kampanjassaan viime huhtikuussa. kotimainen ruoka on vastuullisesti tuotettua puutteita oli vastaajien mielestä liha- ja kala- kädessä kuluttajan päätöksien takana ja että alkuperämerkinnät ovat puutteellisia. Eniten Yllättävän suuri osa kotimaisiksi mielletyistä tuotteista tuotetaankin joko kokonaisuudessaan tai jossain tuotantovaiheessa jossain muualla kuin Suomessa. MTK nosti asiaa esille kampanjassaan Maataloustuottajien iskujoukot ja sen tuotantoketjussa otetaan huomioon sekä tuotteissa. Miltei kaikki vastaajat pitivät harhaanjohtavana, jos kotimaisilta kuulostavien viime huhtikuussa. Maataloustuottajien iskujoukot jalkautuivat kautta maan suurimpien jalkautuivat kautta maan suurimpien markettien edustalle ja eläinten että ympäristön hyvinvointi. markettien edustalle ja nostivat ruoan alkuperän esille mm. kuluttajakyselyllä. nostivat Kotimaisen ruoan ruoan alkuperän ja kuluttajan esille valinnanoikeuden puolesta järjestettiin Uudellamaalla tapahtuma mm. kuluttajakyselyllä. Porvoossa, Vihdissä, Lohjalla ja Itäkeskuksessa. Reilut kaksikymmentä tuottajaa muistuttelivat kuluttajia gallupin avulla, että ruoan kaikkien raaka aineiden alkuperää on välillä melkein mahdoton Kotimaisen selvittää. ruoan Ensiapulääkkeeksi ja kuluttajan valinnanoikeuden puolesta jotta pienen järjestettiin pienet ja Uudellamaalla osin muutenkin puutteelliset pakkausmerkinnät saattaisivat paljastua. tähän haasteelliseen tehtävään jaoimme suurennuslaseja kuluttajille, tapahtuma Kuluttajia Porvoossa, muistutettiin, Vihdissä, että Lohjalla elintarvikeketjuun ja linkittyvät sadattuhannet työpaikat ovat viime Itäkeskuksessa. Reilut kaksikymmentä tuottajaa muistuttelivat kuluttajia gallupin avulla, kädessä kuluttajan päätöksien takana ja että kotimainen ruoka on vastuullisesti tuotettua ja sen tuotantoketjussa otetaan huomioon sekä eläinten että ympäristön hyvinvointi. että ruoan kaikkien raaka-aineiden alkuperää on välillä melkein mahdoton selvittää. Ensi- tuotemerkkien valmistusmaa ei olekaan Suomi tai pääraaka-aine tuleekin ulkomailta. Parempien alkuperämerkintöjen saamiseksi pakkauksiin 44 prosenttia vastaajista piti parhaana lääkkeenä asiaan puuttumista lailla. Tärkeimpänä kotimaisen ruoan valintakriteereinä pidettiin puhtautta, työllisyyttä sekä turvallisuutta. Elina Sorvali järjestöagrologi MTK-Uusimaa Kuvateksti: Hyvää Suomesta merkki. Eli kansankielellä joutsenlippu. Tämä on vapaaehtoinen ruoan Hyvää Suomesta-merkki. alkuperämerkki, joka kertoo Eli kansankielellä kala, joutsenlippu. kananmuna ja Tämä maito ovat on aina va- 100 % suomalaista. Myös muista tuotteen raaka aineista nopeasti kuluttajalle, että elintarvike on valmistettu Suomessa, liha, paaehtoinen ruoan alkuperämerkki, vähintään 75 % on suomalaista. joka kertoo nopeasti kuluttajalle, että elintarvike Ruokapakkausten on valmistettu alkuperä Suomessa, merkinnät hämmentävät liha, kala, kananmuna ja maito ovat aina 100 Gallupissa % suomalaista. kyseltiin ruokapakkausten Myös muista alkuperämaa merkintöjen puutteellisuudesta. Uusmaalaisista tuotteen vastaajista raaka-aineista 66 prosentin vähintään mielestä 75 alkuperämerkinnät ovat puutteellisia. Eniten puutteita oli % on suomalaista. Porvoon ja naapuriyhdistysten tuottajien iskujoukot kuluttajatyössä S-marketin pihalla. vastaajien mielestä liha ja kalatuotteissa. Miltei kaikki vastaajat pitivät harhaanjohtavana, jos kotimaisilta kuulostavien tuotemerkkien valmistusmaa ei olekaan Suomi tai pääraaka aine tuleekin ulkomailta. Parempien alkuperämerkintöjen saamiseksi pakkauksiin 44 prosenttia vastaajista piti parhaana lääkkeenä asiaan puuttumista lailla. Tärkeimpänä OSTAMME kotimaisen ruoan valintakriteereinä pidettiin puhtautta, työllisyyttä sekä turvallisuutta. kaikkia viljoja - öljykasveja omalle puristamollemme - kaiken kokoisia eriä Elina Sorvali järjestöagrologi MTK Uusimaa Porvoon satamaan ostamme kauraa ja vehnää OTA YHTEYTTÄ! Avena - ammattina viljakauppa Espoo Johan Andberg Hanna Ikävalko Andrea Landers Seija Uuskoski Sari Tuominen Kouvola Kenneth Ahlqvist Anne Perätalo Pori Matti Koskela Anne Seppälä Salo Matti Hämäläinen Juha Mikola Loimaa Juha Mikola Vaasa Bror Staffas Viljakaupan ykköspaikka Katso kilpailukykyiset hintamme

8 8 uusmaalainen Pinta-alatukien valvonnat hyvällä mallilla Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on tänä vuonna vajaa 4000 tukea saavaa maatilaa. Kokotilan peltoalavalvonta tehdään tänä vuonna 224 tilalle. Tarkastukset ovat sujuneet hyvin, aikatauluissa ollaan tällä hetkellä jopa vähän edellä. Kaikki kokotilavalvonnat on tarkoitus saada tehdyiksi lokakuun ensimmäiseen viikkoon mennessä. Peltolohkorekisterin pinta-alojen ristiintarkastuksia tehdään syksyn kuluessa noin 400 tilalle. Muiden ristiintarkastusten, kuten LFA- ja ympäristötuen ehtojen piirissä on tänä vuonna vajaa 200 tilaa. Loppuvuodesta aloitetaan ympäristötuen lannoitus- ja kasvipeitteisyystarkastukset. Eläinpalkkiovalvonnat saadaan tehdyksi marraskuun loppuun mennessä. Tarkastukset ovat sujuneet loistavasti, maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Jussi Ylitalo kertoo. Hän toteaa sen olevan paitsi hyvää työtä tekevän ELYn vakinaisen henkilökunnan, myös yksikköön palkattujen osaavien ja ammattitaitoisten määräaikaisten työntekijöiden ansiota. Myös valvottujen tilojen aiempaa pienemmät tilakoot nopeuttivat tarkastuksia. Otannassa painotettiin tiloja, jotka eivät ole ennen olleet mukana. Valvottujen tilojen keskikoko oli tänä vuonna 34 hehtaaria ja viime vuonna 46 hehtaaria. Tilatuen pinta-alaseuraamukset ovat pysyneet entisellä tasolla ja tukileikkausten määrä on ollut viime vuosina jopa laskusuuntainen; ilmakuvakartat ovat tarkentuneet entisestään. Ympäristötukien seuraamuksia annetaan eniten viljavuustutkimuksista. Uudenmaan ELY muistuttaa viljavuustutkimuksiin liittyvästä taannehtivasta sanktiosta: Tukia peritään takaisin siitä saakka kun viljavuustutkimus on puuttunut. Myös pientareisiin ja suojakaistoihin kannattaa kiinnittää huomiota myös niistä aiheutuu seuraamuksia. Luomuviljelyn suosio nousussa Uudenmaan ELY kannustaa viljelijöitä sekä luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisessä että suojavyöhykkeiden perustamisessa. Luomuviljelyn osuus on tarkoitus nostaa reilusti yli 10 prosenttiin koko alueen peltoalasta lähivuosina. Luomutuotteiden määrää halutaan lisätä lähemmäs lisääntynyttä kysyntää. Tavoitteet on selvästi ylitetty suhteessa vuonna 2011 asetettuihin tavoitteisin, ryhmäpäällikkö Jarmo Kitula toteaa. Luonnonmukainen viljelyala on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna noin 1694 ha. Uudenmaan alueella aloitti tänä vuonna luomuviljelyn 28 uutta viljelijää. Luonnonmukaisesti viljellyn peltopinta-alan määrä on noin ha, mikä on noin 10 prosenttia kokonaispeltopinta-alasta. Luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimuksia tehdään tänä vuonna yhteensä noin 4600 hehtaarille. Luomuviljelyn lisääntymiselle antaa mahdollisuuksia erityisesti luomumarkkinoiden kasvu ja hyvä kysyntätilanne. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa panostusta lähi- ja luomuruoan osuuden kasvattamiseen myös ensi vuonna. Luomua edistetään jo nyt tuilla, neuvonnalla ja hankerahalla sekä yrittäjien koulutuksella. Koulutusta, neuvontaa ja investointien tukemista ehdotetaan jatkossakin toimenpiteiksi, joilla haetaan elinkeinon kanssa yhdessä kasvua. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille luodaan erillinen tuki luomukasvinviljelylle ja kotieläintuotannolle. Hankehauissa luomu säilyy yhtenä painopistealueena. Uudenmaan ELY tekee edelleen parhaansa, jotta mahdollisimman moni viljelijä hakisi maatalouden ympäristötuen erityistukea luonnonmukaiseen tuotantoon ja lisäksi sitoutuisi toteuttamaan tilallaan vesiensuojelutoimenpiteitä. Uudenmaan ELYn alueella on jo tehty esimerkiksi noin 400 suojavyöhykesopimusta ja ne kattavat noin 1500 hehtaarin peltopinta-alan. Yleissuunnitelmien perusteella suojavyöhykkeiden tarve alueella olisi lähes hehtaaria. Suojavyöhykesopimuksia tehdään tänä vuonna yhteensä noin 270 hehtaarille. Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahoja vielä jäljellä Seuraava ohjelmakausi pyörähtää käyntiin ja sen valmistelu on par aikaa vauhdissa. EU:n monivuotinen rahoituskehys selviää tämän vuoden aikana ja ohjelmaluomus on pääpiirteittäin valmis vuoden lopussa. Ohjelmakausi päättyy ensi vuonna ja seuraava käynnistyy näillä näkymin Uudenmaan ELY-keskus on jakanut tällä ohjelmakaudella 25 miljoonaa euroa maaseudun EU-rahoja. Rahaa on vielä jäljellä. Jos haluaa hyödyntää tämän ohjelmakauden tukia, vielä ehtii hakea, ryhmäpäällikkö Maria Konsin-Palva rohkaisee. Nyt on siis alkamassa nykyisen ohjelmakauden viimeinen vuosi, eikä uuden ohjelmakauden tukimuotoja tiedetä vielä. Viimeiset tukipäätökset tehdään vuoden 2013 aikana ja niihin kuuluvien toimien on oltava valmiit vuoden 2014 loppuun mennessä. ELY-keskus tukee maatilojen kehittämistä myöntämällä niille erilaisia tukia. Perusmaatalouden rakennetuella voi rahoittaa esimerkiksi kotieläinrakennusten tai viljakuivurin rakentamista tai kunnostusta. Sukupolvenvaihdostilanteissa voidaan myöntää Nuoren viljelijän aloitustukea. Maaseudun yritystukea ei sen sijaan myönnetä maatalouden harjoittamiseen. Maaseudun yritystuki on tarkoitettu maatalouden ulkopuolisen toiminnan tukemiseen, esimerkiksi maatilamatkailuun, palvelutuotantoon tai tilakaupan pitämiseen. Jäsenmatkakohteena Tsekin tasavalta MTK-Uusimaa järjestää ensi keväänä Ok-matkojen kanssa yhteistyössä ensimmäisen jäsenmatkansa ja kohteeksi valikoitui kymmenen miljoonan asukkaan Tsekki. Valintaan vaikutti historialliset nähtävyydet, murroksessa oleva maatalous sekä lyhyet lentomatkat. Tällä hetkellä 70 % Tsekin viljelyalasta ja yli 80 % kotieläintuotannosta on osuuskunta- tai yhtiömuotoisten tilojen omistuksessa. Peltoa osuuskuntatiloilla on keskimäärin 800 hehtaaria, kun vastaavasti yksityisomistuksessa olevilla tiloilla keskimääräinen peltoala on 30 hehtaaria. Maitotilojen keskikoko on lehmää ja keskituotos noin 5500 kiloa. Suuri osa Tsekin jalostavasta teollisuudesta on ulkomaalaisessa omistuksessa. Esimerkiksi maan oman meijeriteollisuuden kilpailukyky on heikko. Ongelmana on, että raakamaito matkaa Saksaan jalostettavaksi ja tuodaan sieltä korkean jalostusasteen tuotteina takaisin, jolloin arvonlisäys jää ulkomaille. Noin 40 % Tsekissä kulutetuista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Tsekkiläiset tilat ovat viime vuosina investoineet paljon. Korkea velkaisuusaste ja alhainen tuottajahinta ovat johtaneet monet tilat kannattavuuskriisiin. Täten erityisesti maan kotieläintuotanto on supistunut. Eurooppalaisen tuottajan haasteisiin on suomalaisen viljelijän helppo samaistua. Mittakaava ja näkökulma vain vaihtelevat. Huolenaiheista suurin on alhainen tuottajahinta, joka ei kata kunnolla tuotantokustannuksia. Kannattavuus on heikko ja velkaisuusaste korkealla. Suora siirtyminen vapaaseen markkinatalouteen oli 90-luvun alussa raju ja nopea. Tilat siirtyivät takaisin aikaisemmille omistajille yleensä alkuperäisessä koossa. Seurauksena oli, että maassa oli paljon pieniä, huonokuntoisia ja elinkelvottomia maatiloja, joissa peltoa oli noin viisi hehtaaria, koneita ei nimeksikään ja omistajat asuivat kaupungeissa. Yhteys maatalouteen oli vuosikymmenten aikana katkennut. Moni kolhoosi siirtyikin kokonaisuutena perustettavien osuuskuntien haltuun. Lähde mukaan tutustumaan keväiseen Tsekkiin. Saimme neuvoteltua matkan hinnan houkuttelevalle tasolle, joten oletamme 50 hengen matkakiintiön täyttyvän nopeasti. Luonnollisesti opintomatkan hinta on verotuksessa vähennyskelpoinen. Lue lisää jäsenmatkasta OK-matkojen ilmoituksesta sivulta 11. Tekstin maatalousinfo: Antti Vauhkosen, Elisa Uusi-Heikkilän ja Päivi Rönnin hankematkaraportista Maatalouden rakennetuen tämän vuoden viimeinen hakupäivä on 19. lokakuuta. Uusi hakukierros pyörähtää käyntiin ensi vuoden alussa. Konsin-Palva muistuttaa, ettei esimerkiksi rakennustyötä saa käynnistää ennen tukipäätöksen saamista. Joten, jos haluaa ehtiä aloittaa rakentamisen keväällä, ja luvat ovat kunnossa, kannattaa tukea hakea nyt. Nuoren viljelijän aloitustuissa ja maaseudun yritystuissa on jatkuva haku. Hämeessäkin valvonnat aikataulussa Valvonnat ovat edenneet tänä vuonna myös Hämeessä hyvin. Viimeiset koko tilan valvonnat on jo tehty ja pinta-ala ristiintarkistusten käsittely on käynnistynyt. Täten valvonnan vuoksi maksukiellossa olevat tilat saataneen valvottua ja maksatukset vapautettua ennen kuin joulukuun maksatukset käynnistyvät. Seuraamukset ovat samalla tasolla kuin viime vuonna. Myös eläinvalvonnoissa Häme etenee aikataulun mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskus, Memmi Ojantola Hämeen ELY-Keskus, Juha Poutiainen

9 uusmaalainen 9 Rypsi/rapsi hankkeesta potkua öljykasvien viljelyyn MTK:n öljykasvijaosto on jo pitkään ollut huolissaan kevätrypsin ja rapsin heikoista satotasoista. Vielä luvulla öljykasveista saatiin jopa kg/ha keskisatoja mutta 2000-luvulla satotasot ovat jääneet alle kg/ha. Tästä syystä rypsin/rapsin viljelyalat ovat myös pudonneet. Viljan hinnan romahdus nosti hetkellisesti öljykasvien viljelyhalukkuutta vuonna 2010, jolloin ylitettiin hehtaarin raja. Tänä vuonna viljelyksessä oli enää alle hehtaaria. Näillä hehtaarimäärillä ei pystytä nostamaan kotimaisen valkuaisrouheen omavaraisuusastetta kestävälle tasolle. Öljykasvien ongelmakohdat Samaan aikaan viljakasvien sadot ovat nousseet roimasti. Parhaimmat viljelijät tavoittelevat jopa kg:n hehtaarisatoja. Paljon on keskusteltu öljykasvien ongelmista teollisuuden, tutkijoiden ja kasvinsuojelualan toimijoiden kesken. Ajatuksia ja arvailuja on tullut runsaasti. Varsinaista aukotonta tutkimustietoa on niukasti saatavilla. Päällimmäiseksi ovat nousseet peittausaineiden heikko teho, kirppojen lisääntyminen varsinkin Etelä-Suomessa, mahdollinen kuoriaisresistenssi, möhöjuuri sekä lyhyt kukinta (pölytys, helteet ym.). Lisäksi ammattimaista viljelyä haittaavat korkeat tuotantokustannukset ja ailahteleva tukipolitiikka. Lisääntynyt vuokraviljely heikentää useinkin maan rakennetta ja ph-arvoja, koska vuokramaihin ei tehdä riittäviä satsauksia. Niinpä MTK:n öljykasvijaosto otti härkää sarvista ja lähti kehittelemään omaa rypsi/rapsi hanketta yhdessä VYR:in, ETL/Öljynpuristamoyhdistyksen ja Svensk Rapsin kanssa. Tarkoituksena on koota yhteen kaikki olemassa oleva öljykasvitieto ja käynnistää tehokas tutkimus- ja koetoiminta. Erityisesti halutaan panostaa syysrapsin viljelyvarmuuteen. Rypsi/Rapsi hanke etenee Rypsi/Rapsi hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin kesän 2012 aikana. Hankkeen vetäjä Ingela Hildén haastatteli viljelijöitä ja maatalousalan toimijoita sekä vertaili eri tutkimuslaitosten koetoimintaraportteja. Hankkeen tiimoilta on kylvetty 8 lajikkeen syysrapsi koekentät sekä Suomessa että Ruotsissa. Haastatteluissa toivottiin lisää tutkimustuloksia varsinkin maanmuokkaustapaan, kylvöön (ajankohta, syvyys, siemenmäärä), kasvinsuojeluun, lannoitukseen ja lajikeominaisuuksiin. Työsarkaa riittää kaikille toimijoille. Jatkossa panostetaan juuri käytännön Pentti Ervasto ihailemassa Johan Gerken syysrapsikasvustoja Mustiolla, josta puitiin 4000 kg:n hehtaarisato. toimiin ja rahoituspohjan laajentamiseen. Rypsi/rapsi hanke ei ratkaise lopullisesti öljykasvien viljelyongelmia vaan tutkimuksen pitää olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoden huonoista sadoista huolimatta MTK:n öljykasvijaosto toivoo viljelijöiden uskovan öljykasvien viljelyn kannattavuuteen. Viljellään edelleenkin öljykasveja ja tavoitellaan yli 2000 kg:n hehtaarisatoja. Pentti Ervasto MTK:n öljykasvijaoston puheenjohtaja Karjalohja Maatalouskaupan ammattilaiset palveluksessasi! NURMIJÄRVI MÄNTSÄLÄ KORPISAAREN VARAOSAPALVELU Myyntipäällikkö, työkoneet Hannu Kuisma gsm puh. (09) hannu.kuisma@ k-maatalous.fi Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Timo Koskela gsm puh. (09) timo.koskela@ k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet ja työkoneet Markku Kostiainen gsm puh. (09) markku.kostiainen@ k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet Esa Hyvämäki gsm puh. (09) esa.hyvamaki@ k-maatalous.fi Myyntipäällikkö, viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Mika Korhonen gsm puh. (019) mika.korhonen@ k-maatalous.fi Työkoneet, tuotantotarvikkeet Markku Koskelainen gsm puh. (019) markku.l.koskelainen@ k-maatalous.fi Varaosat ja myymälämyynti Pekka Paajanen puh. (03) pekka.paajanen@k-maatalous.fi Pienkoneet ja varaosat Ari Laine puh. (03) ari.laine@k-maatalous.fi Varaosapalvelumme palvelee Sinua Hämeenlinnassa. Traktori- ja puimurimyynti Clas-Göran Westerlund gsm clas-goran.westerlund@kesko.fi K-MAATALOUS KORPISAARI Nurmijärvi, Ojakkalantie 2 Mäntsälä, Maisalantie 17 Riihimäki, Teollisuuskatu 6 Hämeenlinna, Luukkaankatu 4 Traktori- ja puimurimyynti Marko Suuronen gsm marko.suuronen@kesko.fi Ammattitaitoista varaosapalvelua Hämeessä ja Uudellamaalla. Tervetuloa! K-MAATALOUS

10 10 M e n o s s a m u k a n a uusmaalainen Lohjan seudun MTK:n jäsenmatka suuntautui tänä vuonna Loimaan ja Kanta- Hämeen alueille. Tutustumiskohteina olivat Strutsitila Polar Loimaalla, Okranäyttely Oripäässä sekä Vekkilän museotila Tammelassa. Varsinkin strutsi-tilan toiminta hautomoineen kiinnosti runsasta matkailijajoukkoa. Tilalla oli myynnissä strutsinlihaa ym. strutsin sulkiin ja nahkaan liittyvää tavaraa. Okra-näyttelystä moderneine koneineen siirryttiin suoraan 1700-luvulle Tammelan Vekkilän museotilan pihapiiriin. Päivä oli antoisa poikkileikkaus runsaan 300-vuoden ajalta. Viljavaliokunnan jäseniä tutustumassa Yaran koetilan viljelyksiin Vihdissä. Valio ja MTK järjestivät yhteistyössä Laitumelle lasku-tilaisuuksia keväällä pitkin Suomea. Uudenmaan tilaisuus oli toukokuussa Vakkilaisen tilalla Nurmijärvellä. Paikalla lehmiä ihastelemassa vieraili lähes 400 ihmistä, suurin osa lapsiperheitä. Maanomistajaseminaari järjestettiin Aktia-pankin kanssa yhteistyössä Askolassa. Seminaari keräsi noin 50 kuulijaa. Pekka Viljaselle Vihdistä luovutettiin järjestön korkein huomionosoitus MTK:n kunniamerkki MTK:n liittokokouksessa Savonlinnassa. MTK-Uusimaan avoimet ovet- tapahtuma järjestettiin syyskuun puolivälissä Katteluksen tilalla Karjalohjalla. Tilan emäntä Terhi Haataja ja paikallinen tuottajayhdistys olivat tehneet valtavan työn tilaisuuden onnistumiseksi. Sateesta huolimatta tilalle poikkesi noin sata kävijää ja varsinkin lasten iloinen nauru ja innostuneisuus saivat kaikki hyvälle tuulelle. Lapsille oli puuharata, polkutraktoreita ym. mukavaa. Välillä käytiin maistelemassa tilan omaa ruisleipää, omenaleivonnaisia sekä Ali-Alhan luomumehuja. Suurkiitokset Katteluksen tilalle ja muille järjestäjille Joukko viljelijöitä kokoontui Mäntsälään RaHahankkeen pellonpiennartapahtumaan kuulemaan kokemuksia aluskasviviljelystä. Tasavallan Presidentin myöntämät Kunniamerkit jaettiin johtokuntaseminaarin yhteydessä Tallinnassa. Vasemmalla Marketta Raekannas (SVR M I kr), Matti Kalsola (SVR Ar), Pentti Ervasto (SL ar), ja Christer Gustafsson (SL ar).

11 uusmaalainen 11 Kevään puheenjohtajien ja sihteerien kokouksessa vierailtiin Uudenmaan Ely-keskuksessa tutustumassa ajantasaiseen ympäristö- ja maapolitiikkaan. Suunnittelija Johan Sundberg kertomassa orgaanisista lannoitevalmisteista ja niiden käytöstä. Karjalohja-Sammatin maataloustuottajien elonkorjuu-iltatori keräsi jälleen sankoin joukoin myyjiä sekä ostajia Karjalohjan Seurojentalolle. Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen kertoi ministeriön lähiruoan kehittämisohjelmasta ja trubaduuri Seppo Soittila viihdytti yleisöä harmonikka-musiikilla. Tarjolla oli uuden sadon kasviskeittoa ja paikallisista omenoista tehtyä omenapaistosta. Tapahtuman kruunasi hytittömien traktorien kavalkadi. Tänä vuonna yhdistysten nettisivuille on saatu paljon uutta ahkerien nettisivuvastaavien ansiosta. Nettisivujen päivityskoulutusta Simonkadulla. Oikealla vuosien kokemuksen sivujen päivityksestä omaava Pentti Urhonen. Kerkkoon kyläyhdistyksen perinteiset syysmarkkinat Henttalan tilalla Porvoossa keräsivät tänäkin vuonna arviolta tuhat lähiruuan ystävää. MTK-Uusimaan jäsenmatka Tšekin maatalouteen Lähde mielenkiintoiselle tutustumismatkalle Prahaan ja Třeboňiin tutustumaan Tšekin maatalouden eri alueisiin! Koemme lumoavan Prahan tunnelmaa, maistelemme Mělnikin viinejä, kuulemme mietteitä EU:n maatalouspolitiikan vaikutuksesta Tšekeissä. Tutustumme Etelä-Böömissä Unescon suojelemaan Holašovicen maatalouskylään, Euroopan suurimpaan makean veden kalanviljelylaitokseen ja tietysti nautakarja- ja kasvinviljelytiloihin unohtamatta Budějovický Budvaria! Matkan hinta: 899 euroa/henkilö kahden hengen huoneessa, lisämaksu yhden hengen huoneesta 110 euroa/henkilö Hintaan sisältyy Finnairin reittilennot turistiluokassa Helsinki-Praha-Helsinki, majoitus kahden hengen huoneessa aamiaisella, 4 lounasta ja 2 illallista, erikoisohjelma: retket ja sisäänpääsyt ohjelman mukaisesti, suomenkielisen oppaan palvelut Pyydä ohjelma toimistostamme piipi.nyberg@nfc.fi tai katso Ilmoittautumiset viimeistään Piipi Nyberg OK-Matkat/Nordic Ferry Center Oy, vastuullinen matkanjärjestäjä Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin. Matkan toteutuminen edellyttää vähimmäislähtijämäärää.

12 12 uusmaalainen - luomulihaa suoraan tilalta Saavun toimittajana Kiven tilalle kihisten kysymyksiä. Viikkiläisenä opiskelijana en ole ikinä käynyt sikalassa ja minua kiinnostaa nyt kaikki. Mikä se sellainen sikatila on, joka niittää yrittäjyyspalkintoja vasemmalta ja oikealta ja tilan lihalle on oikein jonotuslista? Onko luomuliha nykymarkkinoilla näin kova juttu? Timo toimii työnjohtajana myös omalla kotitilallaan Mäntsälässä, jota hoidetaan samoin voimin. Reetta linjaakin että läheisten tuki on ehdoton edellytys, ilman vahvaa lähipiiriä homma ei toimisi. Toinen edellytys on toimivat yhteistyökuviot. Tila tuottaa sikojen rehuista %. Loput tulevat lähialueen luomutiloilta. Paljon puhuttua valkuaista possut saavat herneestä, härkäpavusta ja rypsirouheesta. Kolmas elinehto löytyy sijainnista. Nykyinen konsepti ei toimisi kuin tarpeeksi lähellä suurta asutuskeskusta. Perillä minua on vastassa perheen pienimmäinen Paula, 2v. Kohta Reetta saapuu paikalle ja käymme pikaisella kierroksella tilan teurastamossa. Siistit pienet tilat on mitoitettu enintään 12 sian teurastukseen. Perheessä on selkeä työnjako, isäntä Timo Koli hoitelee elävät, Reetta kuolleet. Maanantai on tilalla teurastuspäivä. Tiistaisin tarkastetaan liha ja loppu työviikko menee paloitellessa ja asiakkaita palvellessa. Lihat asiakas saa haluamallaan tavalla leikattuna ja valmiiksi vakuumipakattuina. Emakoista on tilalla luovuttu hiljattain ja nyt porsaat ostetaan Timo Himbergin tilalta, Suomusjärveltä. Tässä onkin tilan sikojen ainoa kuljetusmatka, siat kun kulkevat alle 50 metrin teuraskuljetuksensa omin sorkin. Timo hoitaa elävien sikojen lisäksi myös peltotyöt. Ei ihan yksin onneksi. Mukaan on värvätty lähipiiristä kaikki kynnelle kykenevät. Traktorin ratista tapaa ainakin (Reetan) isää, molempien veljiä, siskoa, veljen vaimoa.. Erikoistu, laajenna tai lopeta Palaan alkutekijöihin, miten on tultu nykyiseen? Kiven tilalla tuotetaan nyt toisessa sukupolvessa luomusikoja. Ensimmäiset siat tilalle tulivat jo 60-luvulla. Vuonna -89 siirrettiin tilan pellot luomuun ja vuonna 1999 siat. Oma tilateurastamo rakennettiin jo aiemmin, vuonna Enteiltiin EU-jäsenyyttä ja rajua rakennemuutosta. Silloin jo oli näkyvissä, että pienen tilan vaihtoehdot olivat vähäiset, erikoistu, laajennu tai lopeta. Reetan isä, Seppo Kivi, päätyi erikoistumiseen. Vuonna 2004 tehtiin tilalla sukupolven vaihdos. Ennen tilan ottamista sekä Reetta että Timo kerkisivät kumpikin tahoillaan keräämään työkokemusta tilan ulkopuolelta. Tätä he pitävät kasvattavana ja rikastavana kokemuksena. Molempien yhteisenä harrastuksena on ollut myös partio ja niissä merkeissä pari ensi kerran tapasikin. Käymme vielä katsomassa sikojen ulkoilualuetta ja puheisiin nousee kesäkuussa järjestetty avoimien ovien päivä. Ajatus yleisötapahtumasta oli hautunut jo pitkään ja nyt tuntui, että päivä oli pakko järjestää. Haluttiin näyttää kuluttajille, että siankasvatus ei ole salatiedettä. Osallistujat pääsivät katsomaan sikojen tiloja, ikkunoita, rehustusta. Paljon positiivista palautetta keränneeseen päivään osallistui n. 200 henkeä. Sikojen lisäksi uteliaat pääsivät kurkkaamaan työkoneisiin ja maistelemaan tilan lihasta teetettyjä makkaroita. Meidän aikuisten jutellessa toinen tilan lapsista, Toivo 6 v., syöttää ulkoilemassa oleville sioille rikkaruohoja. Lihalla jopa kuukausien jonot Osuuskunta Tuottajain Maito Siirrymme sisälle juomaan kahvia. Reetta haluaa korostaa, että ei Kiven tilan arki ihan auvoista ole. Suurimmaksi haasteeksi hän listaa asiakaskontaktien hallinnan. Ihmisten erilaiset odotukset, etääntyminen tuotannosta ja erilaiset idealistiset käsitykset tuottavat päänvaivaa. Varsinaisina asiakkaina on lähinnä yksityishenkilöitä, vähemmän ruokapiirejä ja yllättäen ravintoloita ei juuri ollenkaan. Kysyntää piisaa yli tarjonnan ja lihaa joutuu odottamaan toisinaan jopa useita kuukausia. Vuosien myötä kysyntä on tasoittunut hieman ympärivuotisemmaksi. Tilanne on nyt selkeästi parempi, kuin SPV:n aikoihin vuonna Tällöin alettiin kehitellä mm. 20kg:n possukassia, kevyempää väliaskelta sianpuolikkaaseen, tilan alkuperäiseen myyntiyksikköön. Osaltaan kysyntää lisää nyt myös vallitseva luomubuumi. Keräilen kamppeitani kasaan ja ihailen vielä hetken maisemia. Olen tainnut ylittää kysymyksilläni jo lastenkin sietorajan. Lähtiessä he jo huutelevat vanhemmilleen, että mennään jo töihin! Siellä niitä Tulevaisuuden Tekijöitä kasvaa. Meri Ojanen maaseutunuorten asiamies MTK-Uusimaa, MTK-Häme, NSP

13 uusmaalainen 13 Kohtaako kysyntä ja tarjonta koneurakoinnissa? Koneurakoinnista keskusteltaessa kuulee usein puhuttavan, että asiakkaista on puutetta tai heitä on ainakin niukasti. Vastaavasti konepalveluja tarvitsevat yritykset ja yksityiset asiakkaat tuskailevat etteivät löydä työlle tekijöitä. Koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä koskee koneurakointia sekä maatalouden piirissä että sen ulkopuolella. Eikö meillä ole riittävästi tietoa? Mitä lääkkeeksi? Koneyrittäjän kannattaa miettiä tarkkaan, keitä ovat hänen asiakkaansa, ovatko ne esimerkiksi maatiloja vai muita yrityksiä tai kenties molempia. Kun asiakaskunta on määritelty, niin tämän jälkeen yrittäjän kannattaa tuotteistaa tarjoamiansa koneurakointipalvelut ja markkinoida niitä eri kanavia hyödyntäen. Näin markkinoilla tiedetään, millaisia urakointipalveluja on tarjolla ja tietenkin mistä niitä saa. Kohderyhmäajattelu on tärkeä, sillä lähes aina asiakkaiden tarpeet ja toiveet ovat erilaisia toimialasta riippuen. Myös oman ammatti- ja yrittäjäosaamisen parantamisella ja oikeilla markkinointitoimenpiteillä voidaan lisätä ja luoda kysyntää. Tämän lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla koneyrittäjien kilpailukykyä ja lähtötilannetta voidaan parantaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa oikeisiin ja realistisiin lähtötietoihin perustuvat kannattavuus- ja koneinvestointilaskelmat. Uusmaalaisten Urakka - hankkeessa on lähdetty siitä, että nykyaikaisten talous- ja kannattavuuslaskentamallien käyttöönotto ja oman yrittäjäosaamisen kehittäminen ovat urakointitoiminnan keskeiset kulmakivet. URAKKA- hanke kehittää urakointipalveluita Uudellamaalla tänä vuonna käynnistyneessä URAKKA- hankkeessa kehitetään maatilojen koneurakointitoimintaa ja urakointipalvelujen parempaa hyödyntämistä alueella. Päätavoitteena on tuottaa koneurakoitsijoiden käyttöön ratkaisumalleja taloudellisesti järkeviin koneinvestointeihin ja töiden organisointiin. Lähtökohtina ovat urakointimahdollisuuksien kartoitus ja tieto asiakkaiden tarpeista sekä toisaalta urakoitsijan omat resurssit ja tavoitteet. Tietoa näistä kerätään niin koneurakointia harjoittavilta maatiloilta kuin urakointipalveluita nykyisin ostavilta sekä potentiaalisilta asiakkailta. Kyselyiden avulla selvitetään mm. koneurakoinnin nykyistä yleisyyttä, kohteita ja laajuutta sekä lähitulevaisuuden potentiaalisia koneurakointimahdollisuuksia. Samalla kehitetään urakointityön laadunhallintaa, tarjouslaskentaa ja sopimuskäytäntöjä. Hankkeessa kehitetään myös konerengastoimintaa yhtenä koneurakointimuotona. Hankkeen tuloksista hyötyvät sekä koneurakoitsijat että urakointipalveluiden ostajat. Hanketta toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK- Uusimaa ja ruotsinkielinen tuottajaliitto NSP. Hanketta rahoittaa Uudenmaan Ely-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämis-ohjelmasta. Yrittäjäkysely tulossa Urakka-hankkeessa lähetetään loppuvuoden aikana Uudenmaan maatilayrittäjille sähköpostitse kutsu osallistua koneurakointia käsittelevään nettikyselyyn. Kyselyssä kartoitetaan kokemuksia niin maatilayrittäjien tekemistä koneurakoinneista kuin heidän ostamistaan urakointipalveluista. Kyselyyn kannattaa vastata ja olla osaltaan kehittämässä koneurakointipalveluita. Kyselyyn vastanneille tiedotetaan hankkeen tuloksista sekä järjestettävistä yrittäjätilaisuuksista. Lisätietoja: Eerikki Kaila, Työtehoseura , eerikki.kaila@tts.fi, Christer Gustafsson, MTK-Uusimaa , carlcgustafsson@gmail.com, Jaakko Holsti, MTK-Uusimaa , jaakko.holsti@mtk.fi Maatalousyrittäjän arjessa aktiivisesti mukana -paikallinen ja palveleva Säästöpankki Säästöpankin asiantuntijat ja monipuoliset palvelut ovat käytettävissä niin yritystoiminnassa kuin omissa ja perheen henkilökohtaisissa raha-asioissa. Tule käymään tai soita, puh Karjalohja Karkkila Kirkkonummi Lohja Lohjan Asema Nummela Pusula Sammatti Saukkola Virkkala

14 14 uusmaalainen Viljamarkkinoilla haasteellinen vuosi Viljojen maailmanmarkkinahinnat ovat pysytelleet historiallisesti varsin korkealla tasolla. Sadot suurissa tuottajamaissa kuten Venäjällä ja Ukrainassa ovat jäämässä jopa yli 20 prosenttia viimevuotisesta. Kazakstanissa sato tulee jäämään noin puoleen edellisvuodesta. Huonot satonäkymät ovat ruokkineet huhuja, joiden mukaan Venäjä (ja mahdollisesti myös Ukraina) olisi asettamassa vehnälle vientirajoituksia. Viranomaiset ovat toistuvasti pääosin kieltäneet huhut. Myös EU-27 -alueen kokonaissatoarviota on edelleen hieman laskettu, sekä viljojen että öljykasvien osalta. Vehnän osalta sato on läntisessä Euroopassa pääosin suhteellisen normaali, lukuun ottamatta Iso-Britanniaa, jossa pudotusta viime vuoteen tulee esim. vehnän osalta noin 13 prosenttia. Euroopan komissio ennustaa kokonaisviljasadoksi 276,2 miljoonaa tonnia, mikä on noin 7 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna Coceralin ennuste öljykasvisadoksi on 26,9 miljoonaa tonnia, mikä on 1,8 miljoonaa tonnia edellisvuotista vähemmän. Yhdysvaltain maatalousministeriö USDA alensi lokakuun kysyntä- ja tarjontaennusteessaan arviotaan maailman kokonaisviljatuotannosta 2,236 miljardista 2,228 miljardiin tonniin ja loppuvarastoja 432 miljoonasta 421 miljoonaan tonniin. Soijapapujen osalta USDA korjasi ennustettaan ylöspäin sekä tuotannon että loppuvarastojen osalta. Soijapapujen pitkään jatkunut voimakas hintojen nousu on viime viikkoina taittunut ja markkinahinnat ovat tulleet alas ennätystasoltaan. Suomessa poikkeuksellinen kasvukausi Suomessa tämän syksyn puintiaika on venynyt pitkäksi sateisten säiden takia. Sadonkorjuu on ollut yksi hankalimmista miesmuistiin. Jo kylvöaika oli pitkä, ensimmäiset aloittivat Läntisellä Uudellamaalla vapun tienoilla ja osassa Uuttamaata kylvöt venyivät sateiden takia kesäkuulle. Kesällä sateet vaikeuttivat monin paikoin kasvinsuojeluruiskutuksia. Puinnit päästiin aloittamaan pari viikkoa normaalia myöhemmin ja jonkin verran on edelleen puimatta. Läntisellä Uudellamaalla suuri osa saatiin puitua ennen syyskuun lopun kovia sateita, kun taas Keski- ja Itä Uudellamaalla oli merkittävä osa puimatta. Tilojen väliset erot ovat suuria johtuen paikallisista sääolosuhteista, laji- ja lajikevalinnoista jne. Sateiden jatkuessa näyttää siltä, että osa sadosta jää puimatta. Avenan vastaanottoanalyysien perusteella kevätvehnän valkuaiskeskiarvo on tänä vuonna Uudellamaalla hieman alle 13 %, mikä on pari prosenttiyksikköä alempi kuin edellisvuonna. Syysvehnän valkuaisessa ero edellisvuoteen on vielä isompi. Aikaisemmin puiduissa vehnissä sakoluvut olivat korkeat, mutta syyskuun lopun jälkeen sakoluvut ovat olleet alempia. Vehnistä on ollut rehuvehnää huomattavasti suurempi osa kuin edellisvuonna alhaisemmasta valkuaispitoisuudesta ja sakoluvusta johtuen. Kaura on toistaiseksi ollut laadultaan hyvää, hehtolitrapaino keskimäärin yli 58kg ja suurijyväistä. Ohran hehtolitrapaino on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Rukiit saatiin puitua ajoissa ja ne ovat hyvälaatuisia. Homeongelma on tänä vuonna ollut suurempi kuin edellisvuonna johtuen tämän kauden sääolosuhteista. Läntisellä Uudellamaalla on öljykasvit pääosin puitu, kun taas muualla Uudellamaalla on vielä jonkin verran puimatta. Avenan puristamolle Mildolaan vastaanotettujen öljykasvien öljypitoisuus on tähän mennessä ollut selvästi parempi kuin viime vuonna. Uusmaalaisten uusi vientisatama Avena avasi vuosi sitten Porvoon satamaan Tolkkisiin uuden vastaanottopaikan. Satama on Uudenmaan viljelijöitä ajatellen erinomaisessa paikassa. Keskeisen sijainnin ansiosta se on Uusmaalaisia ajatellen kustannustehokas toimituspaikka. Ensimmäisen vuoden Tolkkinen toimi kauran vientisatamana. Sen kautta vietiin maailmalle useita laivalasteja viljaa. Tälle satokaudelle vastaanotto- ja varastokapasiteetti on kaksinkertaistettu ja satama on toiminut kauran lisäksi myös vehnän vastaanottopaikkana. Muutama kaura- ja vehnälaiva on jo lähtenyt tänä syksynä Tolkkisista. Tolkkisen toimintoja tullaan jatkossa edelleen kehittämään. Pekka Hyssy Hankintapäällikkö Avena Nordic Grain Oy tehokkuus turvaa tulevaisuuden Lihantuottajan paras turva on omissa käsissä oleva kustannustehokas teollisuus. Atria on Itikan ja Lihakunnan tuottajien tulevaisuuden tae. Atrian huippunykyaikainen nautateurastamo valmistuu vuoden 2013 alkupuolella. Atria on naudanteurastuksen ykkönen Suomessa ja kotimaiseen lihaan sitoutunut varma markkinakanava. Itikka osuuskunta ja Lihakunta tarjoavat jäsenilleen monia rahanarvoisia etuja. Lisänä Atria-ketjun vahvuudet: A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut. A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri. AtriaNauta ja AtriaSika ovat tuottajan vahva kumppani arjen työssä. Lisätietoa puh

15 Joukko uusmaalaisia ja hämäläisiä seikkailunhaluisia maaseutunuoria suunnisti viime keväänä Islantiin oppimaan lisää maan luonnonvara-alasta. Pääpaino matkan ohjelmassa oli maataloudessa, mutta kalatalous ja geoterminen energian- ja lämmöntuotanto sai myös osansa. uusmaalainen 15 Maaseutunuorten seikkailu Islannissa Terveiset nuorille! Nuorten tuottajien ryhmä tentattavana Islannin Maatalousyliopistolla. Tiistain retkikohteenamme oli vierailu paikalliseen maatalousyliopistoon, Landbunadarháskólí Islandsíin. Tutustuimme niin yliopiston koulutustarjontaan kuin koetilatoimintaankin. Lounaan yhteydessä koulun oppilaat yllättäen pyysivät meitä tulemaan vierailulle heidän luennolleen. Niin ilman ennakkovaroitusta matkan seikkailijat löysivät itsensä luokan edestä kertomasta englanniksi, suomeksi ja vähän islanniksikin maataloudesta Suomessa. Koulun oppilaat olivat todella kiinnostuneita meistä, erityisesti siitä, minkälaisia muutoksia EU-jäsenyys on tuonut tullessaan maatalouteen. Tapasimme yliopistolla myös hallituksen edustajia paikallisesta maaseutunuorten organisaatiosta Ungur Bóndi, joka on vasta perustettu paikallisen MTK:n rinnalle. Tavoitteena on nostaa entistä paremmin esille nuorten näkemyksiä, antaa todellista tilaa vaikuttamiselle ja edesauttaa nuorten viljelijöiden verkostoitumista. Kuulostaako tutulta? Päivä oli kokonaisuudessaan antoisa, erityisen hienoa oli päästä vaihtamaan kokemuksia paikallisten nuorten kanssa. Keskiviikkona tutustuimme Islannin suureen luonnonvaraan, geotermiseen lämpöön. Ensin elokuvan muodossa saimme kertauksen seismisestä aktiivisuudesta ja tulivuorenpurkauksista Islannissa. Sitten suoraan asiaan, eli geotermistä lämpöä ja sähköä tuottavaan Svartsengin energialaitokseen ihmettelemään jäätävän isoja muttereita. Lopuksi otettiin kaikki ilo alun perin ympäristökatastrofina tunnetusta Blue Lagoonin kylpylästä, joka tänä päivänä on yksi Islannin suosituimmista vierailukohteista. Torstaina suuntasimme Selfossin alueelle. Ensin paikallisen Eviran, Matvaelastofnunin ylieläinlääkäri kertoi meille Islannin tavasta hoitaa eläintauteja. Homma on yksinkertaisuudessaan nerokas. Eläimiä ei rokoteta, vaan taudit hävitetään saarelta. Tiukassa isolaatiossa ja tuontisuojassa patogeenien torjunnassa on onnistuttu loistavasti. Islanti onkin käytännössä vapaa monista tuotantoeläinten taudeista. Seuraavaksi vuorossa oli Sláturfélag Súdurlands, paikallisittain SS, eli Etelä-Islannin tuottajien osuuskuntapohjainen teurastamo. Onnekkaina ja eksoottisina vieraina pääsimme mukaan tutustumaan koko tuotantolinjaan teurastuksesta pakkaamoon. Elintarvikepäivän päätteeksi tutustuimme vielä ohran jalostukseen Islannin isoimpiin ja vanhimpiin kuuluvassa panimossa (Egills Skallagrimsson ehf.). Perjantaina teimme pysähdyksen kalavirastossa. Saimme kuulla kalastukseen liittyvästä kiintiöjärjestelmästä ja erityistä mielenkiintoa herätti tietenkin valaan pyyntiin liittyvät kysymykset. Uteliaille voin kertoa, että Islannissa on pyydetty kahta eri lajia valaita, joista kumpikaan ei ole ollut uhanalainen. Nykyään pyynti rajoittuu lahtivalaaseen (Balaenoptera acutorostrata). Virastovierailun jälkeen teimme pienen kaupunkikierroksen pysähtyen mm. Alvar Aallon suunnittelemaan Pohjolan taloon. Lauantaina huono keli meinasi pistää suunnitelmat uusiksi. Sohjossa ja voimakkaassa sivutuulessa meidät sai kuitenkin perille kohteisiimme bussikuskimme Reynir. Päivän aikana pysähdyimme perinteiselle Islantilaiselle tilalle, jolla oli niin lehmiä, lampaita kuin hevosiakin. Kävimme myös pikaisesti leikkokukkia tuottavassa yrityksessä, mutta pysähdys jäi todella lyhykäiseksi, sillä pelkona oli, että tiet suljettaisiin edestämme. Päivän kohokohta matkanjohtajalle (paremmin tunnettu Styrankina) oli matkan viimeinen tilakohde. Vorsabaer II:n isäntäväki esitteli meille islanninhevosen askellajit ja vaikuttavan tallinsa, mutta myös harvinaiset, nelisarviset lampaansa. Sunnuntaina oli tilaisuus tehdä pikainen katsaus muutamaan Islannin kuuluisaan luonnonnähtävyyteen. Suurin osa porukasta suuntasi kuuluisalle kultaiselle kierrokselle näkemään Geysirin, Gullfossin ja Thingvellirin. Joku rohkea suuntasi myös jäätikkökävelylle. Jäätikkökävelyistä, tuulesta ja tuiskusta huolimatta saimme kaikki turvallisesti kotiin ja takaisin Suomen maalle. Mukana ollut porukka oli kertakaikkisen mahtava. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Meri Ojanen maaseutunuorten asiamies MTK-Uusimaa, MTK-Häme, NSP Tammikuun lopussa tulossa SPV-tilaisuuksia. Seuraa ilmoittelua tai Facebookissa MTK-Uusimaa. Liity nuorten sähköpostilistalle ilmoittamalle tietosi minulle tai puh Maaliskuun lopussa vuorossa maaseutunuorten rento viikonloppumatka Baltiaan tarkemmat tiedot myöhemmin. Suunnitteilla edullinen ja lyhyt reissu. Seuraa ilmoittelua! Terveisin, Meri Ojanen maaseutunuorten asiamies

16 16 Elmeri Nieminen ehdolla MTK:n johtokuntaan Marraskuussa Hämeenlinnaan kokoontuva maaseutunuorten syysparlamentti valitsee jälleen edustajansa MTK:n johtokuntaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kahden päivän aikana eri puolilta Suomea tulevia ehdokkaita haastatellaan ja tentataan sekä suomeksi että englanniksi. Nuorten edustajalle paikka MTK:n johtokunnassa ei aukea helpolla. Viimeksi nuorten edustaja Uudeltamaalta oli Eerikki Viljanen (v ). Viime vuosina meiltä ei ole ollut ehdokasta. Ensi kaudelle on ehdolla dynaaminen ja aktiivinen kasvinviljelijä, metsätalousinsinööri Elmeri Nieminen Myrskylästä. Vuodesta 2010 isäntänä ollut Elmeri on kasvinviljelyn ohessa panostanut metsätalouteen ja urakointipalveluihin. Luottamustehtävistä Elmeri Niemisellä on kokemusta mm. MTK-Uusimaan, Hämeen ja NSP:n yhteisestä nuorten valiokunnasta, jossa hän toimii varapuheenjohtajana. MTK:n edunvalvontatehtävistä hän nostaa esille tuki- ja markkinapolitiikan sekä omaisuuden suojaan liittyvät kysymykset. Maa- ja metsätalousyrittäjät ovat myös merkittäviä maanomistajia, joten maankäyttöasiat ovat tärkeitä omaisuuden arvoon ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Juuri Elmerin kaltaisia innovatiivisia ja tarmokkaita jäseniä tarvitaan MTK:n johtokuntaan! Uudenmaan Konerengas ry järjestää Tieturva 1 -kurssin tiistaina , klo Työtehoseuran / TTS tiloissa (rak.16, neuvotteluhuoneet 1 2), Kiljavantie 6, Rajamäki Tieturva 1 -korttikurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka osallistuvat tiellä tehtävään tienpitoon liittyvään työhön, ja työkoneen kuljettajille, jotka suorittavat työtehtäviä yleisellä tiellä. Koulutuksesta vastaa Piippo & Taari Oy / Ari Taari. Osallistumismaksu on 100 euroa (alv 0 %) sisältäen koulutusmateriaalin, Tieturva 1 -kortin ja rekisteröinnin. Kahvi ja lounas omalla kustannuksella. Jos kurssista halutaan kuljettajien ammattipätevyyspäivä (ns. CAPpäivä), veloitetaan siitä kirjaamismaksua 17 euroa (alv 0 %) rekisteröintiä varten. Ilmoittautuminen kurssille viimeistään , MTK-Uusimaan toimisto: Elina Sorvali, puh , elina.sorvali@mtk.fi, tai Tuula Kerko-Ervasto, puh , tuula.kerko-ervasto@mtk.fi Kurssiohjelman ja lisätietoja Konerenkaasta löydät osoitteesta ja Tervetuloa! uusmaalainen LähiTapiola panostaa maatilojen riskienhallintaan ja talouden hallintaan LähiTapiola jatkaa maatilavakuuttamisessa Lähivakuutuksen ja Tapiolan työtä. Molemmat yhtiöt ovat olleet kärjessä maatilojen vakuuttajina. Jatkossa 19 alueyhtiötä tarjoavat vakuutus-, pankki- ja sijoittajapalvelut alueillaan. Paikallisuus näkyy myös maatilapalveluissa. LähiTapiolan ensimmäinen yhteinen asiakasetu on liikennevakuutusten Bonusturva, jonka ansiosta autoilija ei menetä bonuksia heti ensimmäisestä liikennevahingosta. Lähivakuutus ja Tapiola ovat molemmat olleet kärjessä maatilojen vakuuttajina. Fuusion myötä syntyvä LähiTapiola jatkaa tästä ja painottaa kokonaisvaltaista kumppanuutta. Eri puolilla Suomea palveluista vastaavat 19 alueyhtiötä kukin alueellaan, ja tuovat myös maatilapalveluihin vahvan paikallisen otteen ja osaamisen. Emme katso vain maatilavakuuttamista, vaan myös maatilan taloudenhallintaa ja haluamme jatkossa olla myös sillä sektorilla varteenotettava, osaava kumppani. Tapiola aloitti maatilarahoituksen jo pari vuotta sitten ja nyt haluamme jatkaa sillä linjalla, sanoo asiakkuusjohtaja Petri Pitkänen LähiTapiolasta. Maatilojen riskienhallinnan vahvistaminen on myös tärkeä painopiste. Vahinkoriskien osalta sähkötarkastukset ja palovaroitinjärjestelmien hankinnat ovat merkittäviä riskienhallinnan parantajia. Talousriskien hallinnassa kokonaisvaltainen talouden suunnittelu, seuranta ja toteutus auttavat varautumaan riskeihin. Jokaisen tilan kannattaa varautua puskureilla mahdollisia huonompia hetkiä varten. Huolellinen ajotapa palkitaan Lähivakuutus ja Tapiola sisällyttivät kesäkuun alussa henkilöasiakkaiden liikennevakuutuksiin Bonusturvan, joka suojaa bonusmenetykseltä liikennevahingon sattuessa. Bonusturvan saavat kuljettajat, jotka ovat ajaneet 70 prosentin bonuksilla kolme vuotta ilman vahinkoja. Bonusturva on uuden Lähi- Tapiolan ensimmäinen yhteinen asiakasetu. Etu koskee henkilöasiakkaiden yksityiskäyttöisiä autoja. Turvan saaminen ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä, vaan Bonusturva sisältyy automaattisesti ja ilman lisämaksua niihin Tapiolan ja Lähivakuutuksen liikennevakuutuksiin, joissa täysi 70 prosentin bonus on ollut vähintään kolme vuotta. Tapiolan Loistokaskossa ja Laajassa kaskossa Bonusturva tuli voimaan viime vuonna. Lähivakuutuksen laajimpaan kaskovakuutukseen Bonusturva sisällyttiin alkaen. Liikennevakuutuksen Bonusturvasta pääsevät hyötymään heti myös Tapiolaan tai Lähivakuutukseen tulevat uudet asiakkaat, kunhan heillä on riittävästi vahingottomia vuosia takana edellisessä vakuutusyhtiössään. Kerran vahinkoon käytetty Bonusturva kertyy uudelleen kolmen vuoden vahingottomalla ajolla. Auton vaihdon yhteydessä Bonusturva siirtyy uuteen autoon, kun vakuutus jatkuu Tapiolassa tai Lähivakuutuksessa. Bonusturva on etu, jota muiden yhtiöiden liikennevakuutuksissa ei ole, Petri Pitkänen painottaa. Tapiolan asiakkaat voivat tarkistaa Bonusturvan voimassaolon vakuutustiedoistaan Tapiolan verkkopalvelussa. Verkkopalveluun kirjaudutaan pankin verkkotunnuksilla osoitteessa Lähivakuutuksen asiakkaat saavat lisätietoa Bonusturvasta omasta Lähivakuutuksestaan. Yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta LähiTapiolasta Suomen suurin vahinkovakuuttaja LähiTapiola-ryhmästä muodostuu Suomen suurin ja vakavaraisin vahinkovakuuttaja, jonka arvioitu vahinkovakuuttamisen markkinaosuus on noin 30 prosenttia, vahinkovakuutuksen maksutulo noin miljardi euroa ja omistaja-asiakkaiden määrä noin 1,5 miljoonaa. Uuteen yhtiöryhmään kuuluvat keskusja alueyhtiöiden lisäksi nykyiset Tapiolan pankki- ja varainhoitoyhtiöt, Henki-Tapiola ja Kiinteistö-Tapiola. Vakuutusyhtiö Turvan rooli säilyy ryhmässä ennallaan. LähiTapiola Eläkeyhtiö eli Eläke-Tapiola toimii LähiTapiolan työeläkevakuutuskumppanina. Enemmän osaamista luonnosta AIKUISKOULUTUS - haku Hyrian kotisivujen kautta: - aikuiskoulutuksena tarjolla useita tutkintoja mm. Viljelijän ammattitutkinto - soveltuu maatilan sukupolvenvaihdoksessa edellytettyyn EU-viljelijän pätevyyteen Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto - metsäkursseilta perustietoja ja käytännön metsänhoitotaitoja joustavasti viikonloppuisin Puutarhatalouden perustutkinto - puutarhuri, puutarhatuotannon koulutusohjelma NUORISOASTEEN KOULUTUS - haku kevään ammatillisen koulutuksen yhteishaussa Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto - luonto-ohjaaja, ympäristönhoitaja Maatalousalan perustutkinto - maaseutuyrittäjä, eläintenhoitaja Metsäalan perustutkinto - metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Puutarhatalouden perustutkinto - puutarhuri; puutarhatuotannon koulutusohjelma HYRIA KOULUTUS Uudenmaankatu 249, Hyvinkää puh /

17 uusmaalainen 17 MTK:n hanke navettarakentamisen kustannusjahdissa Tyyppinavetta-hankkeen pilottikohteina olivat elementtien valmistukseen tarkoituksen toteutettiin tänä mukaiset. Myös elementtien valmistussuunni- vuonna kaksi uutta navettarakennusta. Toisen pilottikohteen telmat ns. konepajasuunnitelmat pitää olla tarkat ja yksityiskohtaiset materiaalien hankintaa, Laulumaan Oulaisissa sijaitsevan navetan pitkien sivujen en valmistussuunnitelmat laadittiin Oululaisen katkaisuja ja kokoonpanoa varten. Elementti- Maveplan Oy:n toimesta noin kuukausi ennen seinät tehtiin viime talvena etukäteen valmistetuista seinäele- valmistuksen aloittamista, jolloin materiaalien hankintaan jäi riittävästi aikaa ennen kokoonpanotyön aloittamista. Omaa materiaalia ei menteistä. Kannattiko seinäelementit tehdä itse? Olisiko ollut Laulumaiden kohdalla käytetty vaan kaikki edullisempaa ostaa valmiit elementit tehdastoimituksena tun- varastoitiin osin sisätiloihin tai sääsuojattuna 1 materiaali ostettiin ulkoa. Valmiit elementit netulta valmistajalta tai toimittajalta? Vai hanke olisiko navettarakentamisen ollut järkeväm- maatiloilta kustannusjahdissa yleensä löytyy. ulkotiloihin. Tarkoitukseen sopivia varastotiloja MTK:n pää rakentaa seinät pitkästä Tyyppinavetta-hankkeen pilottikohteina toteutettiin Elementtien tänä vuonna kaksi valmistus- uutta navettarakennusta. tavarasta paikan päällä? ja Toisen pilottikohteen Laulumaan Oulaisissa sijaitsevan navetan pitkien sivujen seinät tehtiin asennuskustannukset viime talvena etukäteen valmistetuista seinäelementeistä. Kannattiko seinäelementit tehdä itse? Olisiko Elementtien ollut edullisempaa valmistus ostaa valmiit elementit tehdastoimituksena tunnetulta valmistajalta tai toimittajalta? Vai olisiko ollut järkevämpää rakentaa Laulumaiden seinät pitkästä kohdalla tavarasta elementtien paikan materiaali-, työ- ja asennuskustannuksista pidettiin tark- päällä? Laulumaan navetan elementit valmisti perheen poika itsenäisesti valmistus pitkälti yksin. Jonkin Elementtien kaa kirjanpitoa. Kustannusten jakautuminen on verran valmistuksessa käytettiin apuna perheen muuta navetan työvoimaa elementit tai ulkopuolista valmisti perheen apua. esitetty poika itsenäisesti elementtien pitkälti asennuskustannus yksin. Jonkin sisältää verran esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa Laulumaan valmistuksessa käytettiin apuna perheen muuta työvoimaa tai ulkopuolista apua. Elementtien valmistus Elementtien valmistus suoritettiin uudessa miestyötuntien lisäksi asennuksessa mukana suoritettiin uudessa melko tyhjillään olevassa puolilämpimässä konehallissa etukäteen helmimaaliskuun melko tyhjillään aikana ennen olevassa varsinaisen puolilämpimässä rakennustyön olleet aloittamista. nosturit Edellytys ja henkilönostimet. valmistukselle on, että tilat Laulumaan valmiin navetan elementtiseinä. ovat konehallissa riittävät elementtien etukäteen käsittelyyn, helmi-maaliskuun siirtoihin, ai-kääntöihikana Elementtien ja varastointiin. valmistus Työssä tuli maksamaan tarvittavat työkalut kaikset puurakenteiset elementit tehtaalta ostettuna ennen myös varsinaisen olla riittävän rakennustyön tehokkaat ja aloitta- laadukkaat kiaan osien n. 64 /m², valmistusta alv 0 % ja sisältäen kokoonpanoa materiaalit, varten. maksavat n /m². Laulumaiden kohdalla pitää Laulumaiden mista. Edellytys kohdalla valmistukselle tilat ja välineet on, olivat että tilat elementtien työt, varastoinnin valmistukseen ja tarkoituksen suunnittelun. mukaiset. Halvimmillaan ulkomaiset pitää pelti-eriste-pelti olla tarkat ja yksityiskohtaiset -elementit anrattuna omavalmiste-elementit eivät siis näytä Myös ulkomaalaisiin peltieriste-elementteihin ver- elementtien ovat riittävät valmistussuunnitelmat elementtien käsittelyyn, ns. siirtoihin, konepajasuunnitelmat materiaalien hankintaa, katkaisuja ja kokoonpanoa varten. Elementtien valmistussuunnitelmat laadittiin kääntöihin ja varastointiin. Työssä tarvittavat nettuihin määrämittoihin katkaistuna vapaasti pelkkää hintaa verrattaessa kilpailukykyiseltä, Oululaisen Maveplan Oy:n toimesta noin kuukausi ennen valmistuksen aloittamista, jolloin materiaalien työkalut pitää hankintaan myös olla jäi riittävän riittävästi tehokkaat aikaa ennen ja kokoonpanotyön autossa työmaa maksavat aloittamista. n Omaa /m², materiaalia alv 0 ei mutta vastaaviin kotimaassa valmistettaviin Laulumaiden laadukkaat osien kohdalla valmistusta käytetty ja vaan kokoonpanoa kaikki materiaali %. Tämä ostettiin hinta ulkoa. ei sisällä Valmiit elementin elementit mahdollisesti varastoitiin puuelementteihin nähden tilanne näyttää päinvastaiselta. Tilanne edullisempiin elementteihin osin varten. sisätiloihin Laulumaiden tai sääsuojattuna kohdalla tilat ulkotiloihin. ja välineet Tarkoitukseen tarvitsemia sopivia leikkauksia varastotiloja tai koloja. maatiloilta Vastaavanlai- yleensä löytyy. nähden paranee, jos asiaa lähestyy näkökulmasta mitä on maksettu talosta ulos ja mitä ei. Laulumaiden tapauksessa valtaosa työ- ja laitekustannuksista maksettiin perheen sisälle (32 % elementtien kokonaiskustannuksista). elementit pystyttiin valmistamaan etukäteen maatilan kiireettömimpänä ajankohtana sydän talvella. Kannattaako seinäelementit valmistaa itse Kyllä ja ei. Jos omat tilat, välineet, aikataulu ja saatavilla oleva työvoima mahdollistavat elementtien valmistamisen omatoimisesti, kannattaa vaihtoehtoa tutkia. Itse tehdystä puupintaisesta seinästä saa näyttävän ja maalaisympäristöön hyvin sopivan yksilöllisen 2 kokonaisuuden. Mikäli käytettävissä on omaa Seinät elementtien paikalla asennuskustannus sisältää miestyötuntien materiaalia lisäksi omasta asennuksessa metsästä, mukana on tilanne olleet vielä nosturit ja rakentaen henkilönostimet. houkuttelevampi. Halvimmillaan seinät toteutetaan elementtirakenteisena n. 64 /mulkomaalaisella 2, alv 0 % sisältäen pelti-eriste materiaalit, -ele- työt, Elementtien Laulumaiden valmistus kohdalla tuli ei vertailulaskelmia maksamaan kaikkiaan tehty varastoinnin seinien ja rakentamisesta suunnittelun. paikanpäällä. Halvimmillaan menteillä. ulkomaiset Miten pelti-eriste-pelti nämä elementit -elementit ulkonäöllisesti annettuihin Yleensä määrämittoihin paikallarakentaminen katkaistuna vapaasti on sitä autossa kannat-työmatavampaa, sisällä elementin mitä rikkinäisempi mahdollisesti seinä tarvitsemia on tai leikkauksia pitkälti kiinni tai katsojasta. koloja. Vastaavanlaiset Hyvällä suunnittelulla puurakenteiset sopivat maksavat Suomalaiseen n maatilarakentamiseen /m 2, alv 0 %. Tämä on hinta ei elementit tehtaalta ostettuna maksavat n /m mitä useampia erilaisia elementtejä seinässä myös 2. Laulumaiden kohdalla ulkomaalaisiin peltieristeelementteihin verrattuna omavalmiste-elementit eivät siis näytä pelkkää hintaa verrattaessa niistäkin voi saada aikaiseksi näyttävän tarvitaan kilpailukykyiseltä, yksittäisen elementin mutta vastaaviin pinta-alan kotimaassa pysyessä näyttää pienenä. päinvastaiselta. Laulumaiden Tilanne kohdalla edullisempiin aikataulu elementteihin nähden paranee, Ari jos Roininen asiaa lähestyy kokonaisuuden. valmistettaviin puuelementteihin nähden tilanne ja näkökulmasta käytettävissä mitä oleva on työvoima maksettu puolsivat talosta seinien laitekustannuksista toteuttamista elementtirakenteisena, maksettiin perheen sisälle koska (32 % elementtien Tyyppinavetta-hanke, kokonaiskustannuksista). MTK ulos ja mitä ei. Laulumaiden tapauksessa projektipäällikkö valtaosa työ- ja ry Esimerkki elementtien valmistuspiirustuksesta (Maveplan Oy). Elementtien Esimerkki valmistus- elementtien ja asennuskustannukset valmistuspiirustuksesta (Maveplan Oy). Laulumaiden kohdalla elementtien materiaali-, työ- ja asennuskustannuksista pidettiin tarkkaa kirjanpitoa. Kustannusten jakautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa esitetty Pilottikohde Laulumaa: seinäelementtien kokonaishinta Seinäelementit 270,74 Ikkunat 99,66 Ovet 6,52 Kokonaisneliöt 376,92 m2 (brutto) Tarvikkeet yhteensä 10185,37 35 % Työ 7300,39 25 % Varastointi, aputyö yms. 2052,20 7 % Suunnittelu 4417,00 15 % Asennus 5542,08 19 % Kaikki yhteensä 29497, % Laulumaan elementit välivarastossa. Neliöhinta tarvikkeet 27,02 Neliöhinta työ 19,37 Neliöhinta varastointi, aputyö yms. 5,44 Suunnittelu 11,72 Asennus 14,70 Neliöhinta yhteensä 78,26 / m2 alv 0 % Seinät paikalla rakentaen

18 18 uusmaalainen Lähde mukaan tutustumaan ruotsalaiseen konerengastoimintaan! Uudenmaan Konerengas ry järjestää opintomatkan Ruotsiin Matkan hinta per henkilö Konerenkaan jäsenille: 160 euroa / 2-hengen hytti B-luokassa 190 euroa / 1-hengen hytissä B-luokassa Ei-jäsenille: 200 euroa / 2-hengen hytti B-luokassa 230 euroa / 1-hengen hytissä B-luokassa Hintaan sisältyy Majoitus 2 tai 1 hengen hyteissä B-luokassa 2 meriaamiaista 2 Buffet-illallinen (sis. ruokajuomat valko-/punaviini olut, virvokkeet) Lounas koetilalla 2 kokouskahvit ja sämpylä Ilmoittautuminen mukaan opintomatkalle viimeistään MTK-Uusimaan toimisto: Elina Sorvali , elina.sorvali@mtk.fi, tai Tuula Kerko-Ervasto , tuula.kerko-ervasto@mtk.fi Lisätietoja Uudenmaan Konerenkaasta: ja Tervetuloa! Ilmoittaudu heti! Ohjelma: Su Kokoontuminen Viking Line terminaalissa, Katajanokka Siirtyminen laivalle m/s Mariella Urakka-hanke Hankkeen esittely ja tavoitteet, konekustannusten ja työmäärän laskentaohjelmien esittely, TTS Konerengastoiminnan kehittäminen Uudellamaalla Laiva lähtee Tukholmaan Viking Buffet -illallinen Ma alkaen Meriaamiainen Saapuminen Tukholmaan Lähtö De Lavalin koetilalle, Hamra gård, Tumbassa (bussikuljetus) Toiminnanjohtaja Sören Forss, Konerengas Sörmland Konerengas Sörmlandin esittely (tulkkaus suomeksi) Konerenkaan suorittamat urakointipalvelut koetilalla noin Lounas Tutustuminen koetilan konekantaan ja robottinavettaan Lähtö satamaan Laiva lähtee Helsinkiin Asiantuntijaluento Omat koneet vai ostopalvelu? Keskustelua Viking Buffet -illallinen Ti alkaen Meriaamiainen Saapuminen Helsinkiin Liity nyt Konerenkaan jäseneksi. Jäsenmaksu on vain 40 euroa vuodessa. Liittymislomakkeen ja esitteen voit tilata MTK- Uusimaan toimistosta. Katetta hinnoittelulla! URAKKA-HANKE JÄRJESTÄÄ KONE- JA MAASEUTUYRITTÄJILLE Kannattava yritystoiminta -päivän , klo , Kiljavantie 6, Rajamäki Päivän tavoitteena on oppia hyödyntämään talouden apuvälineitä omassa yritystoiminnassa aikaisempaa paremmin ja tekemään päätöksiä yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Kouluttajana toimii kokenut yrittäjä ja kouluttaja Matti Vilkkumaa. Päivä on osallistujille ilmainen. Ohjelma Taloudellisen ajattelun perusta talous ja hinnoittelu Myyntikateajattelun perusteet mitä myyntikateajattelu on myyntikate käyttökate/liikevoitto tulos ennen veroja Myyntikateajattelun hyödyntäminen miten hinnoittelen alennusten antaminen maksuajan vaikutus Tulostekijät ja tulosrohmut hinnan, määrän ja kulujen merkitys Tervetuloa! Tule mukaan kuulemaan ja oppimaan miten saadaan tulosta ja pärjätään markkinoilla! Ennakkoilmoituksia tilaisuuteen mennessä: Eerikki Kaila, TTS, , eerikki.kaila@tts.fi, Elina Sorvali, MTK-Uusimaa, , elina.sorvali@mtk.fi, Gunilla Grönholm NSP, , gunilla.gronholm@slc.fi Uudenmaan maaseutu Uusimaaseutu.fi maaseudun tietokanava Uusimaaseutu-hanke Uudenmaan viljelijöille tietoa ajankohtaisista asioista Maataloustuki-infoja sekä tilaisuuksia uusiutuvan energian mahdollisuuksista Tiedotamme myös muiden toimijoiden ja hankkeiden tapahtumista Uudellamaalla järjestettävät tapahtumat löytyvät osoitteesta Miten hyödyntää aurinkoenergiaa? Lauantai klo 9 16, Laurea ammattikorkeakoulu, Hyvinkää Käytännönläheistä tietoa aurinkoenergian hyödyntämisestä lämmön- ja sähkönlähteenä, mitoituksesta, hinnasta ja energian riittävyydestä Tilaisuus on maksuton Ilmoittautumiset 2.11 mennessä sonja.pyykkonen@hamk.fi, puh Lisätietoa: TTSurakka-Uusimaalainen1265x180.indd :01:26

19 uusmaalainen 19 MTK-UUSIMAAN JOHTOKUNTA puheenjohtaja Kallepekka Toivonen varapuheenjohtaja Kimmo Hovi Toni Forsman-Viita Esa Heikkilä Helena Holm Tapani Koskela Jyri Mela Harri Taberman Päivi Rusila Pekka Nummela Eerikki Viljanen Taneli Vuori MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2012 Yhdistys Puheenjohtaja Sihteeri Jäsensihteeri Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen Hannu Jääskeläinen Helsinki Esa Ala-Kantti Tuija Rantalainen Tuija Rantalainen Karjalohja-Sammatti Kirsi Ali-Alha Päivi Seger Aila Harjuranta Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari Hilkka Sorvari Lapinjärvi Kari Rantala Marja-Leena Leuku Kari Rantala Lohjan seutu Jukka Lehtonen Katja Ranta Katja Ranta Myrskylä Toni Forsman-Viita Pentti Urhonen Pentti Urhonen Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä Arja Seppälä Nummi-Pusula Jyri Mela Henri Sarvi Henri Sarvi Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Heli Rissanen Outi Rauta Orimattila Markku Koivisto Juhani Saharinen Juhani Saharinen Pornainen Taneli Vuori Terhi Niinikoski Anne Kanervo Porvoo Tapani Koskela Reino Henttala Reino Henttala Pukkila Päivi Rusila Anu Koivisto Matti Siltala Tuusulan seutu Esa Heikkilä Juho Niemelä Eero Mattila Vihti Eerikki Viljanen Marja Niemi Marja Niemi

20 20 ONKO METSÄTILAN MYYNTI TAI OSTO AJANKOHTAINEN? Etelä-Suomen Etelä-Suomen metsätilat metsätilat LKV LKV / Family Family Timber Timber Finland Finland Oy Oy on on erikoistunut erikoistunut metsätilojen metsätilojen välitykseen välitykseen ja ja tarjoamme tarjoamme Teille Teille ammattitaitoista ammattitaitoista ja ja luotettavaa luotettavaa välityspalvelua välityspalvelua yhdessä yhdessä paikallisten paikallisten metsänhoitoyhdistysten metsänhoitoyhdistysten kanssa. kanssa. Tällä hetkellä meillä myynnissä lähes 200 ha metsää, peltoa ja rantaa. Katso lisätiedot Metsätilakauppa käy hyvin ja kysyntää on eteläisessä Suomessa nyt kaikenkokoisille tiloille. Nyt on hyvä aika tarjota tiloja myyntiin. Suomen suurin metsätilojen kauppapaikka osoitteessa: Katso myynnissä olevat tilat koko Suomen alueelta Hyödynnä TILAVAHTI saat tiedon uusista kohteista sähköpostiisi! Ota yhteyttä kun haluat myydä tai ostaa metsätilan! Mariankatu 8 A 10, Lahti Puh Fax Esko Laitinen Esko MH, LKV Laitinen MH, GSM LKV GSM Puh Puh. esko.laitinen@mhy.fi esko.laitinen@mhy.fi Leena Tetri LKV Leena Tetri GSM LKV Puh. GSM leena.tetri@mhy.fi Puh leena.tetri@mhy.fi turvallinen metsän ammatilainen välittää metsatilat.fi Välityspalkkio 4 % kauppahinnasta + alv 23 % (yht. 4,92 %). Minipalkkio 2150 euroa (sis. alv 23 %) Tuottajayhdistysten syyskokoukset esityslistalla mm. viljamarkkinakatsaus Askola ma klo 19 Pikku Parlamentti, Askolantie 30 Karjalohja-Sammatti ma kahvit klo 18:30 Päiväkummun Aurinkosali Karkkila ti klo 19 ABC Masuuni Lohjan seutu ke klo 18:30 Tapiola, Kauppakatu Lapinjärvi ti klo 19 Teboil, yläkerran kokoustila Myrskylä ke klo 19 Säästöpankki Nummi-Pusula to klo 19 Pusulan Säästöpankki, kokoustila Nurmijärvi-Hyvinkää to klo 18:30 Haavisto Pukkila ma klo 19 Osuuspankin kokoustila, Koivulinnantie 3 Porvoo ti klo 18:30, kahvit klo 18 Aktia-pankki, kokoustilat, Piispankatu 23 B, Orimattila ti klo 19, kahvit klo 18:30 Osuuspankki, Erkontie 11, Orimattila Mäntsälä ke klo 19, kahvit klo 18:30 Mäntsälän Osuuspankin kokoustila, Keskuskatu 6 Vihti ke klo 19 Heinojan kestitupa, Heinojantie 79 Pornainen to klo 18:30 Kunnantalo Tuusulan seutu ke klo 17:00 Agritek Oy, Juurakkokuja 4, Vantaa Helsinki alk. klo 17 Mela, Tapiola MTK-UUSIMAAN SYYSKOKOUS pidetään Helsingissä Valio Oy Pitäjänmäen pääkonttorilla os. Meijeritie 6, Helsinki keskiviikkona 21. päivänä marraskuuta 2012 klo Virallisten kokousedustajien ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkaa klo Ajankohtaisen katsauksen esittää maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen