Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47)

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Ympäristölautakunta Aika klo 09:00-10:00 Paikka Kokoushuone, Riistakatu 5 B, Iisalmi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 58 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 59 Asioiden käsittelyjärjestys 5 60 Ympäristölupa kivenlouhimolle ja murskaamolle sekä asfalttiaseman toiminnalle, Sakari Laitinen 61 Vastine Oinassuon turvetuotannon ympäristölupaa koskevista valituksista 62 Lausunto Pitkäsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseen 63 Viranhaltijapäätökset ajalta Tiedoksiannot Muut asiat

2 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Harmoinen Unto Puheenjohtaja Malmivaara Niilo-Kustaa Varapuheenjohtaja Mehtonen Erkki Jäsen Nousiainen Risto Jäsen Tenhunen Kirsi Jäsen Saapui klo 9.10 Tuovinen Merja Jäsen Veteli Martti Esittelijä, ympäristöjohtaja Korolainen Kauko Yhtymähallituksen puheenjohtaja Tenhunen Jouko Yhtymähallituksen edustaja Kauppinen Helli Pöytäkirjanpitäjä Poissa Kekkonen Anne Jäsen Allekirjoitukset Unto Harmoinen Puheenjohtaja Helli Kauppinen Pöytäkirjanpitäjä Asiat Pöytäkirja tarkastettu Niilo-Kustaa Malmivaara Pöytäkirjantarkastaja Erkki Mehtonen Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja asetettu nähtäville Pöytäkirja pidetään nähtävillä keskiviikkona klo ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut -vastuualueen Iisalmen toimipisteessä

3 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ymplk 57 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallintosäännön mukaan ko kous kutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va ra puheen joh ta ja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsi teltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhtey des sä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä päivää ennen kokousta jäse nil le, kuntayhtymän toimitusjohtajalle, yhtymähallituksen pu heenjoh ta jal le, yhtymähallituksen toimielimeen nimeämälle edustajalle, kun ta yh ty män jäsenkuntien hallituksille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai velvolli suus toimielimen päättämällä tavalla. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus ympä ris tö lau ta kun nan päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan ympäristölautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Harmoinen Unto Kekkonen Anne Malmivaara Niilo-Kustaa Mehtonen Erkki Nousiainen Risto Tenhunen Kirsi Tuovinen Merja puheenjohtaja jäsen, poissa jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, poissa jäsen Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Ympäristölautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Ymplk 58 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Niilo-Kustaa Malmivaaran ja Erkki Mehtosen. Päätös: Ympäristölautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Niilo-Kustaa Malmivaaran ja Erkki Mehtosen.

5 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Ympäristölautakunta Asioiden käsittelyjärjestys Ymplk 59 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi.

6 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Ympäristölupa kivenlouhimolle ja murskaamolle sekä asfalttiaseman toiminnalle, Sakari Laitinen 4/ /2013 Ymplk 60 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiviaineksen lou hin nal le ja murskaukselle sekä asfalttiasemalle, Iisalmi 2. HAKIJA Sakari Laitinen Lampiinsalmentie IISALMI Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kalliokiven louhinnalle ja murskaamiselle sekä asfalt ti ase man toiminnalle toistaiseksi voimassaolevana. Toi min ta paikka sijaitsee Iisalmen kaupungin Varpaiskylässä tilalla Niemelä (kiinteis tö tun nus ). Kiinteistön omistaa hakija Sakari Lai tinen. Koordinaatit: itä, pohjoinen 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty , ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojelulain 30 4 momentin 4) kohdan mukaan ym pä ristö lu pa vaaditaan asfalttiaseman toimintaa, joka on osa luvanvaraista ym pä ris tön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e kohtien mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vä hin tään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.

7 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a, b ja c kohtien mu kaan lupaviranomainen on kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI- LAN NE Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta on myöntänyt Sa ka ri Laitiselle maa-ainesluvan maa-ainestenottoon tilalla Niemelä (RN:o 3:30). Otettava kokonaismäärä on enintään k-m3. Lu pa on voimassa saakka. Toiminnanharjoittaja hakee sa man ai kai ses ti maa-ainesluvalle jatkoa 10 vuodeksi, m3 ko ko nais ot to mää räl le. Toiminnalla (louhinta ja murskaus) on ollut Iisalmen seudun kan santer veys työn kuntayhtymän ympäristölautakunnan (10 ) myön tä mä ympäristölupa, joka on päättynyt Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (ympäristöministeriö vahvis ta nut ) toiminta-alue on merkitty eo Ki vi korpi-mer kin näl lä (maa-ainestenottoalue, kallionlouhinta). POS KI-projek tis sa alueelle ei ole merkintöjä. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue (Niemelä-kiinteistö ) sijaitsee Iisalmen kau pun gin Varpaiskylässä noin 20 kilometrin etäisyydellä kaupungin kes kus tas ta kaakkoon. Toiminta-alue sijaitsee Hon ka kos ki-la pin lahti väliseltä maantieltä (5824) noin 900 metrin etäisyydellä tien län sipuo lel la. Lampiinsalmentieltä matkaa tien eteläpuolella sijaitsevalle toi min ta-alu eel le on noin 650 metriä. Alueelle liikennöidään Lampiin sal men tiel tä lähtevän Hevosmäentien kautta. Niemelä -kiin teistön omistaa Sakari Laitinen. Louhos- ja varastoalueen pinta-ala on noin 2 ha, josta louhosaluetta on noin 1,2 ha. Alueella on olemassa oleva louhos, josta on louhittu kalliota vuo desta 1993 lähtien. Aikaisemmin toiminta ei ole tarvinnut ym pä ris tö lupaa. Nykyisen maa-ainesluvan aikana alueelta on louhittu noin m3 kiviainesta. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon suo je lu aluei ta eikä Natura 2000-verkostoon tai luon non suo je luoh jel miin kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, Hukkasuo (Natura-alue, SL ), sijoittuu Lapinlahden kunnan puolelle. Se sijaitsee toiminta-alueesta lounaaseen noin 5,6 km etäi syy del lä. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luo kitel tu pohjavesialue on Lauttamäen I-luokan pohjavesialue

8 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) ( ), joka sijaitsee noin 5,5 km päässä toiminta-alueesta. Toimin ta-alu een ympäristö on kokonaisuudessaan maa- ja met sä talous käy tös sä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (ym pä ris tömi nis te riö vahvistanut ) toiminta-alueen läheisyyteen on kaa vas sa merkitty kivikautiset asuinpaikat sm , joista lähin sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä. Näillä ei hakijan mukaan ole vaikutusta toimintaan. Lähin vesistö on toiminta-alueen poh joispuo lel la kulkeva Repospuro, joka laskee Ala-Varpasen Re pos lahteen. Matkaa Reposlahteen toiminta-alueelta on noin 850 metriä. Toi min ta-alu eel ta tuleville sade- ja sulamisvesille on rakennettu laskeu tusal las vuonna Vesi johdetaan ojaa pitkin las keu tusal taaseen (sijaitsee toiminta-alueen ja Lampiinsalmentien välissä), josta se johdetaan edelleen Repospuron kautta Ala-Varpaseen. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 500 metrin päässä. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö on louhosalueen reunalta mitattuna noin 710 m etäisyydellä, Lampiinsalmentie toisella puolella, poh joises sa sijaitseva Niemelä ( ), jonka omistaa luvanhakija. Toi sek si lähin vakituisesti asuttu kiinteistö on louhosalueen reunalta mi tat tu na noin 750 m etäisyydellä, Lampiinsalmentie toisella puol lella, pohjoisessa sijaitseva Metsola ( ). Kolmanneksi lähin vakituisesti asuttu kiinteistö on louhosalueen reunalta mitattuna noin 850 m etäisyydellä, Lampiinsalmentie toisella puollella, koil lises sa sijaitseva Suvilahti ( ). Seuraavat vakituisesti asu tut kiinteistöt ovat louhosalueen reunalta mitattuna noin 830 m etäi syy del lä lounaassa sijaitseva Välipuro ( ) ja noin 900 m etäisyydellä kaakossa sijaitseva Saarnimäki ( ). Lähim mäl le vapaa-ajanasunnolle on matkaa toiminta-alueelta noin 1,3 ki lo met riä. Lähimmät porakaivot sijaitsevat hakijan mukaan kiinteistöillä Saarnimäki ( ), noin 900 metrin etäisyydellä, ja Laitila ( ), noin 1 kilometrin etäisyydellä. Muihin alueen asuinkiin teis töi hin puhdas vesi tulee Lauttamäen vesiosuuskunnan verkos ta. Lähin lähde sijaitsee noin 600 metrin päässä pellolla (ei juoma kel pois ta vettä) Lampiinsalmentien varressa. 8. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Louhintaa ja murskausta tehdään silloin kun tarvitaan kyseessä olevia tuotteita. Kaikki murskattava kiviaines otetaan toiminta-alueelta. Toiminta-aika alueella on päivää louhintaa 1-2 vuoden välein ja päivää murskausta 1 2 vuoden välein, yhteensä päivää toimintaa vuosittain tai joka toinen vuosi. Louhinta tehdään räjäyttämällä alueella olevaa kalliota avolouhintana. Kallion pääl lä olevat pintamaat poistetaan ja kallioon porataan räjäytyksiä

9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) var ten tarvittavat reiät käyttäen vaunuporauskalustoa. Rä jäh dys ainee na käytetään dynamiittia, aniittia ja ammoniumnitraattia (AMFO) se kä sytytyksessä sähkönalleja. Yhdellä kerralla irrotetaan noin tonnia kiveä. Arvioitu vuo sit tai nen ottamismäärä voi vaihdella huomattavastikin louheen ja eri murskelaatujen kysynnän mukaan. Kalliosta irrotettu louhe murska taan esim. Lokotrack-tyyppisellä liikkuvalla murskauslaitoksella. Murs kaus lai tos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin ton nia eri murskelajikkeita. Tuotteiden yhteinen arvioitu kes ki määräi nen vuosituotanto on m3 ja maksimissaan vuosituotanto on m3. Murske varastoidaan murskekoon mukaan lajiteltuina eri varastokasoihin varastoalueelle. Eteenpäin mursketta kuljetetaan lä hin nä kesäaikaan nykyistä tieyhtyettä pitkin Hevosmäen metsätien kaut ta maantielle. Kallion porausta tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana ja räjäytykset tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Louhintajaksolla räjäy tyk siä on noin 1-3 kertaa viikossa. Suurten lohkareiden (> 1 m3) pie nen tä mi ses sä ns. rikotuksessa käytetään hydraulista is ku va saraa. Louheen rikotusta tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Rikotusta tehdään 5 10 päivänä toi min ta jak sol la. Murskaus tapahtuu arkisin maanantaista perjantaihin klo sekä mahdollisesti poikkeustilanteissa lauantaisin klo Valmiiden murskeiden lastaus sekä kuljetukset tapahtuvat arki sin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana sekä tarvittaessa lauantaisin ja sunnuntaisin klo välisenä ai ka na. Koneet ja laitteet (louhinta, murskaus, asfaltin valmistus) tuodaan alu eel le jokaista toimintakertaa varten ja viedään kunkin toi men piteen jälkeen pois alueelta. Louhinnan, murskauksen ja asfaltin valmis tuk sen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija. Toiminta-alueelle tullaan sijoittamaan siirrettävä asfalttiasema, mikä li asemalle on tarvetta ja sopimus asfaltin valmistuksesta jonkun as falt ti ura koit si jan kanssa vuosittain tehdään. Asfalttiaseman vuo sittai nen toiminta-aika on 3 6 kuukautta huhtikuu-marraskuu ( ) välisenä aikana. Asfaltin valmistusta suoritetaan arkipäivisin (maa nan tai-per jan tai) klo välisenä aikana. Poik keusta pauk sis sa asfaltin valmistusta voidaan tehdä myös yöllä ja vii konlop pui sin. Kaikki asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines otetaan toiminta-alueelta. Arvioitu asfalttiaseman tuotto on vuo ro kaudes sa keskimäärin tonnia asfalttimassaa.

10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) 8.2 Louhinta ja murskaus Toiminta-aika alueella on päivää louhintaa 1-2 vuoden välein ja päivää murskausta 1 2 vuoden välein, yhteensä päivää toimintaa vuosittain tai joka toinen vuosi. Louhinta tehdään räjäyttämällä alueella olevaa kalliota avolouhintana. Lou hin tajak sol la räjäytyksiä on noin 1-3 kertaa viikossa. Kallion päällä olevat pin ta maat poistetaan ja kallioon porataan räjäytyksiä varten tar vit tavat reiät käyttäen vaunuporauskalustoa. Räjähdysaineena käy tetään dynamiittia, aniittia ja ammoniumnitraattia (AMFO) sekä sy tytyk ses sä sähkönalleja. Yhdellä kerralla irrotetaan noin tonnia kiveä. Arvioitu vuo sit tai nen ottamismäärä voi vaihdella huomattavastikin louheen ja eri murskelaatujen kysynnän mukaan. Murskattava louhe kuormataan murskauslaitokselle kau ha kuor maajal la tai kaivinkoneella alueella olevilta ottorintauksilta. Murskaus tapah tuu esi- ja jälkimurskaimilla, joiden välissä käytetään mah dol lises ti välimurskainta. Lisäksi murskauslaitteistoon kuuluu seuloja ja kul jet ti mia. Kalliosta irrotettu louhe murskataan esim. Metso Mineralsin Lo kotrack-tyyp pi sel lä liikkuvalla murskauslaitoksella. Lokotrack-tyyppinen murs kaus lai tos on tela-alustainen ja se liikkuu louhosrintausta mukail len murskauksen aikana. Murskauslaitos ja murskausasema sijoi te taan louhoksen ottoalueelle louhosrintauksen läheisyyteen. Murs kaus lai tos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin ton nia eri murskelajikkeita. Tuotteiden yhteinen arvioitu kes ki määräi nen vuosituotanto on m3 ja maksimissaan vuosituotanto on m3. Murske varastoidaan murskekoon mukaan lajiteltuina eri va ras to kasoi hin varastoalueelle toiminta-alueen itäreunaan. Eteenpäin mursket ta kuljetetaan lähinnä kesäaikaan nykyistä tieyhtyettä pitkin Hevos mäen metsätien kautta maantielle. Erillistä louhintasuunnitelmaa ei ole kunkin toimintajakson osalta teh ty, vaan hakija sopii urakoitsijan kanssa suullisesti louhinnan etene mi ses tä.

11 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Louhinnassa ja murskauksessa käytetään seuraavia raaka-aineita: Kallion kiviaines ja louhe keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) Räjähdysaineet (louhinta) keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) Aggregaatin polttoöljy (murskaus) keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) t t t 2 t 3 t ei varastoida alueella 15 t 20 t 8 t Työkoneiden polttoöljy (louhinta ja murskaus) keskimääräinen kulutus (t/a) 20 t maksimikulutus (t/a) 30 t varastointitilavuus (t) 18 t Työkoneiden voiteluaineet (louhinta ja murskaus) keskimääräinen kulutus (t/a) 1 t maksimikulutus (t/a) 2 t varastointitilavuus (t) 1 t Louhinnassa käytettävien työkoneiden voiteluaineet varastoidaan ai noas taan toiminta-aikana alueella olevalla erillisellä va ras to alueel la lukittavassa merikontissa. Työkoneiden polttoöljy varastoidaan 2-vaip pai sis sa säiliöissä, jotka niin ikään ovat lukittavissa. Erillisen va ras to alu een maaperä suojataan 0,5 mm paksuisella öl jyn suo jamuo vil la. Kerroksen päälle laitetaan 20 cm: kerros hiekkapitoista maa-ai nes ta, joka vahinkotilanteessa imeyttää öljyn itseensä. Va rasto alu eel le tehdään reunakorokkeet ja ajoluiska. Suojaus tehdään siten, että vahinkotilanteessa mahdollisesti maahan päätyvä öljy saadaan helposti talteen poistamalla suojauskerroksen päällä oleva hiek ka pi toi nen aines. Varastoalue sijaitsee toiminta-alueen itä reunas sa. Työkoneiden tankkauspaikka tehdään samalle alueelle polt to ai neiden varastokentän kanssa. Tankkauspaikalle ei tehdä reu na ko rokkei ta, koska siihen pitää päästä ajamaan koneella, vaan öljyn pääse mi nen ympäristöön estetään sisäpuolisella kallistuksella. Alueella on myös imeytysturvetta. Myös aggregaattivaunun alle tullaan tekemään samanlainen maa perä suo jaus, kuin polttoainesäiliöiden varastoalueelle.

12 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Voiteluaineet säilytetään urakoitsijan huoltovaunussa/kontissa lu kituis sa tiloissa. 8.3 Asfalttiasema Asfalttiaseman laitteet tuodaan alueelle jokaista valmistuskertaa var ten ja viedään pois toimintajakson päätyttyä. Asfalttiaseman tarkem paa sijoituskohtaa ei vielä ole tiedossa. Aseman maaperä tullaan tiivistämään ennen laitoksen paikalle tuontia. Asfaltin valmistusta suoritetaan arkipäivisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana. Poikkeustapauksissa asfaltin valmis tus ta voidaan tehdä myös yöllä ja viikonloppuisin. Näistä il moi tetaan etukäteen ympäristöviranomaiselle. Kaikki asfaltin val mis tukses sa käytettävä kiviaines otetaan toiminta-alueelta. Arvioitu as faltti ase man tuotto on vuorokaudessa keskimäärin tonnia as falt timas saa ja maksimi tonnia. Arvioitu vuosituotanto on kes kimää rin tonnia. Asfalttimassan kuljetukset tapahtuvat aseman toi min ta-ai ka na, mutta raaka-aineiden kuljetuksia voi olla myös muina aikoina. Asfalttiasema sijoitetaan asfaltin valmistuksessa käytettävien murske ma te ri aa lien varastokasojen läheisyyteen, josta murske tuodaan ase mal le pääasiassa kauhakuormaajalla. Murske siirretään kul jet timil la rumpuun, kuumennetaan, seulotaan sekä sekoitetaan si de ainee seen. Asfalttiaseman tyyppi ja luokitus määräytyy as falt ti ura koitsi jan laitteiston mukaisesti. Asfalttiasema on Tielaitoksen luo ki tuksen mukainen A-luokan pölynpoistimella varustettu asema, jossa pö lyn pois to lait teis tol la kerätty pöly kierrätetään uudelleen tuo tantoon. Asfalttiaseman prosessikaavio on esitetty ha ke mus asia kir joissa. Asfalttiaseman tarvitsema energia tuotetaan aggregaatilla, joka käyt tää kevyttä polttoöljyä. Aggregaatin polttoainesäiliöt sijoitetaan sa mal le maaperäsuojatulle alueelle, jossa varastoidaan polttoaineita lou hin nan ja murskauksen aikana. On myös mahdollista, että alu eelle rakennetaan uusi maaperäsuojattu alue. Polttoainesäiliöt ovat 2-vaip pa säi liöi tä ja niissä on laponesto, ylitäytönesto sekä lukitus. Kiviaineksen kuumennukseen käytetään kevyttä ja raskasta polt to öljyä, noin 7 litraa/asfalttitonni.

13 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Asfaltin valmistuksessa käytetään seuraavia raaka-aineita: Murske keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) Bitumi keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) Kalkkifilleri keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) Raskas polttoöljy keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) Kevyt polttoöljy keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) Voiteluaineet keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus (t) t t t t t 100 t t t 100 t 300 t 300 t 30 t 75 t 75 t 10 t 1 t 1 t 0,5 t Kiviaineksen kuivatuksessa käytettävä raskas polttoöljy va ras toidaan suojarakenteella varustetussa säiliössä, jonka tilavuus on korkein taan litraa. Asfaltin täytejauhe (lentotuhka ja kalkkifilleri) va ras toi daan tiiviisiin varastosiiloihin. Bitumin varastointi tehdään va li tun asfalttiurakoitsijan omissa säiliöissä. Alueella ei varastoida polt to ai nei den ja asfaltin valmistuksessa käytettävien aineiden li säksi muita ympäristölle haitallisia materiaaleja. Asemalla käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautolla ja sen tarpeen arvioidaan olevan noin m3/toimintajakso. Paikoitusalue tehdään asfalttiaseman läheisyyteen. Isoja työ ko neiden ja -laitteiden huoltoja alueella ei tehdä, vaan ainoastaan päi vittäi siä tarkistuksia ja huoltoja.

14 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Asfalttiaseman malli ja tyyppi tarkentuvat asfalttiaseman si joit ta misen tultua ajankohtaiseksi, jolloin asfalttiasemasta voidaan antaa tar kem pia tietoja viranomaiselle. Koska lähimmät asuinrakennukset si joit tu vat yli 500 metrin etäisyydelle suunnitellusta laitoksesta, valtio neu vos ton asetuksen asfalttiasemien ym pä ris tön suo je lu vaa ti muksis ta (448/2010) mukainen vähimmäisetäisyys (150 metriä) täyttyy. Asfalttiaseman merkittävimmät päästöt ovat pöly sekä typen ok sidien, rikkidioksidi- sekä hiilidioksidipäästöt. Asfalttiasema on Tie laitok sen luokituksen mukainen A-luokan pölynpoistimella varustettu ase ma, jossa kiviaineksen kuumennuksessa syntyvä pöly kerätään tal teen ja kierrätetään takaisin massan valmistusprosessiin raaka-ai neek si. Pölynsuojaukseltaan A-luokan asfalttiaseman ym pä ristös sä ilmaan leijuvan pölyn pitoisuus, leijuma, pienenee 150 metrin etäi syy del lä alle pitoisuuden 0,4 mg/m Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätteitä muodostuu työmaan toimistorakennuksessa/sosiaalitiloissa se kä koneiden ja laitteiden huolloissa. Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely on seuraava: Jäte Varastointi Muodostuu vuodes Toimituspaikka sa (tn) Yhdyskuntajäte Jätesäiliö, koko 0,5 m3 1 Peltomäen jä te keskus Paperi ja pahvi Jätesäiliö, koko 0,5 m3 1 Peltomäen jä te keskus Metallit Varastokontti 0,5 Kuusakoski Oy Voiteluainejäte Yrityksen huol to ti lat 0,5 Ekokem Liuotinjäte Yrityksen huol to ti lat 0,1 Ekokem Muu vaarallinen jäte Yrityksen huol to ti lat 0,1 Ekokem Yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen 0,5 m3:n jäteastiaan ja toimi te taan Peltomäen jätekeskukselle. Mahdollisesti syntyvät paperi ja pahvijätteet pidetään erillään sekajätteestä. Muutoinkin jätejakeet säi ly te tään erillään toisistaan ja mahdollisuuksien mukaan ohjataan hyö ty käyt töön. Varastoalueelle sijoitetaan henkilöstön käyttöön kom pos toi va wc, jota käyttävät kaikki alueella toimivat työntekijät. Kom pos toi tu nut jäte kuljetetaan pois tarvittaessa.

15 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Jäteöljy varastoidaan yrityksen huoltotiloissa 1,5 m3:n säiliöissä, jotka on sijoitettu voiteluainevarastoon. Myös akut ja öljynsuodattimet va ras toi daan edellä mainitussa varastossa. Yritys toimittaa vaa ral liset jätteet asianmukaisesti esim. Ekokem Oy:lle ja varastoinnin ai kana pitää vaaralliset jätteet erillään niin muista jätejakeista kuin toisis ta vaarallisesta jätteistä. Jätteiden varastointi tapahtuu va ras toalu eel la sosiaalitilojen yhteydessä ja yrityksen huoltotiloissa. Mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvan saa neeseen käsittelypaikkaan. Asfaltin valmistuksessa syntyneet jätteet asfalttiurakoitsija toimittaa toi min ta jak son päättyessä pois. Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jä te huol to suun nitel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luo ki tel ta vis ta jätteistä pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä sekä kivi pö lyä/ki vi tuh kaa. Pintamaat varastoidaan louhoksen päälle ja maa ta käytetään louhintarintauksen suojavallina estämään liik kumis ta vaarallisella alueella lippusiiman ohella. Pintamaat käytetään alu een maisemointiin sekä varastokenttään. Ottoalueelta kuorittavia pin ta mai ta on noin m3-ktr. Kantoja ja hakkuutähteitä on ar vioitu tulevan noin 200 m3-ktr. Kannot haketetaan. Kivipölyä/kivituhkaa ar vioi daan syntyvän noin 500 m3-ktr ja se sekoitetaan murskeeseen se kä asfalttimassaan. Kaivannaisjätteistä ei arvioida syntyvän ympä ris tö vai ku tuk sia. Syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Päästöjä maaperään voi tulla poltto- ja voiteluaineiden varastoista, ase mien voiteluainevuodoista sekä työkoneiden poltto- ja voi te lu ainei den vuodoista. Päästöjä ehkäistään varastoimalla polttoaineet suo ja ra ken tei sis sa säiliöissä ja varastoimalla voiteluaineet ja vaa ralli set jätteet tiivispohjaisessa varastossa. Lisäksi aggregaatin alue se kä voiteluainevaraston ja työkoneiden varastoalueet suojataan tar vit taes sa lupamääräysten mukaisella rakenteella. Suojattu alue puhdistetaan välittömästi, mikäli sille valuu voitelu- tai polt to ai nei ta, ja pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvan saanee seen käsittelypaikkaan. Alueella on 200 litraa imeytysturvetta, jo ka varastoidaan varastokontissa. Vuodoista ilmoitetaan ym pä ris tölu paa valvovalle viranomaiselle ja palolaitokselle.

16 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Louheen murskauksella, louhinnalla eikä asfaltin valmistuksella ole vai ku tus ta lähimpiin vesistöihin. Päästöjä vesistöön ei tule lou hinnas ta, murskauksesta eikä asfaltin valmistuksesta. Toiminta-alue ei si jait se luokitellulla pohjavesialueella. Alueelle ei tule vesijohtoa, eikä alueella ole viemäriä. Tarvittaessa käy tet tä vä vesi tuodaan alueelle säiliössä. Käytetyillä räjähdysaineilla ei ole vaikutusta pohjavesiin. Lou hokseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan pois poraamalla louhok sen pohja noin 1 % kallistuksella nousevaksi. Murskausaseman aggregaatin ja työkoneiden polttoaine säilytetään suo ja ra ken tei ses sa 2-vaippasäiliössä, joissa on laponesto, yli täy tönes to ja lukitus. Asemien erilliset laitteet on varustettu kukin omalla suo ja-al taal la, johon mahtuu kaksinkertainen määrä kussakin laittees sa käytettävää voitelu- tms. ainetta. Lisäksi jokainen työyksikkö on varustettu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moot to rin estäen mm. laitteen vaurioitumisen mahdollisen öl jy vuodon tapahtuessa sekä katkaisee öljyn virtauksen esim. kat ken neesta öljyputkesta. Toiminta-alueelta tuleville sade- ja sulamisvesille on rakennettu laskeu tusal las vuonna Vesi johdetaan ojaa pitkin las keu tusal taaseen (sijaitsee toiminta-alueen ja Lampiinsalmentien välissä), josta se johdetaan edelleen Repospuron kautta Ala-Varpaseen. 9.2 Päästöt ilmaan Louhinnassa syntyy pölyä porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen las tauk ses sa. Toiminnassa syntyvän pölyn leviämistä on arvioitu tielai tok sen julkaisun Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ym pä ristön suo je lu 1994 tietojen perusteella. Murskausasemalla syntyy pölyä kuljetuksissa, murskauksessa sekä seu lon nois sa. Murskauslaitos kuuluu tielaitoksen ym pä ris tön suo jelu jul kai sun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Luokituksen mukai ses sa siirrettävässä asemassa pölyn haitallista leviämistä ym päris töön on vähennetty koteloimalla pölyä aiheuttavia työvaiheita ja tar vit taes sa kastelemassa kesäaikaan kiviainesta. Aseman pölypäästön on arvioitu leviävän haitallisena noin 200 metrin etäisyydelle. Pölystä ei aiheudu haittaa, koska lähin häiriintyvä koh de (hakijan vakituinen asunto) sijaitsee noin 710 metrin päässä murs kaus pai kas ta.

17 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Asfalttiasemalla ilman epäpuhtauspäästöt syntyvät ki vi ai nes mursket ta rumpu-uunissa kuumennettaessa. Rikkidioksidi- (SO2), ty penok si di- (NOx) ja hiilidioksidipäästöt (CO2) muodostuvat raskaan polt to öl jyn poltosta. Pölypäästöt aiheutuvat kuitusuodattimen läpi pää se väs tä pölystä. Asfalttiasema on Tielaitoksen luokituksen mukai nen A-luokan pölynpoistimella varustettu asema, jossa pö lyn poisto lait teis tol la kerätty pöly kierrätetään uudelleen tuotantoon. Pö lynsuo jauk sel taan A-luokan asfalttiaseman ympäristössä ilmaan lei juvan pölyn pitoisuus, leijuma, pienenee 150 metrin etäisyydellä alle pi toi suu den 0,4 mg/m3. Hakemuksessa ei ole esitetty kui tu suo dat timen tyyppi ja rakennetietoja, koska hakijan mukaan suo da tin tyyppi määräytyy urakoitsijan laitteiston mukaisesti. Rumpu-uunin savukaasujen lisäksi kuitusuodattimeen johdetaan myös kiviaineseulalta tuleva kiviainespöly. Pölypäästöt johdetaan vä hin tään 10 metriä korkeisiin ja sisähalkaisijaltaan noin 1 metrin levyi siin teräspiippuihin. Kivipöly johdetaan suodattimilta va ras to siiloon ja sieltä punnittuna täytejauheena asfaltin valmistukseen. Proses sis sa ei tule poistettavaa jätettä. Seuraavassa taulukossa on esitetty asfalttiaseman laskennallisesti ar vioi dut keskimääräiset vuosipäästöt. Aine Hiukkaset Rikkidioksidi (SO2) Typen oksidit (NO x) Hiilidioksidi (CO2) Keskimääräinen vuosipäästö (t/a) 1,22 t 9,88 t 3,48 t t Asfaltin valmistuksessa ei prosessikaasujen lisäksi aiheudu muita pääs tö jä. Toiminta-alueelle johtava tie tulee olemaan murskepintainen, joten ha ki jan mukaan sen käyttämisestä ei arvioida tulevan pölyhaittoja. Tar vit taes sa toiminta-alueelle johtavaa tietä voidaan kastella pölyn le viä mi sen estämiseksi. 9.3 Melu ja tärinä Louhinnassa syntyy melua porauksissa, räjäytyksissä, rikotuksessa se kä louheen lastauksessa. Melu leviää kivenmurskauksessa hai talli se na noin 500 metrin etäisyydelle. Murskausasemalla syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa sekä seu lon nois sa. Murskausasema kuuluu tielaitoksen ym pä ris tön suojelu jul kai sun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Melua vä henne tään sijoittamalla murskauslaitos louhoksen alimmalle kohdalle mah dol li suuk sien mukaan. Lisäksi melua ehkäistään tarvittaessa lai-

18 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) tok sen koteloinnein ja kumituksin sekä murskeen pudotuskorkeutta pie nen tä mäl lä. Asfalttiaseman melulähteitä ovat kiviainesrumpu, rummun imuri sekä poltin. Melu on luonteeltaan tasaista ja matalataajuista. Ko te loimat to man asfalttiaseman aiheuttama melu vähenee alle 55 db(laeq):n noin 250 metrin matkalla. Edellisissä kohdissa esitetyillä toimenpiteillä meluhaitat pyritään pie nen tä mään sellaisiksi, ettei niistä ole haittaa asutukselle. Louhosalueelta on tehty meluselvitys, jonka mukaan lähimmän asutuk sen kohdalla melu on alle 45 db(a). Insinööritoimisto Paavo Risto la Oy on tehnyt vuosina arvion toiminnan ai heut taman melun leviämisestä ympäristöön osana Iisalmen kaupungin melu sel vi tys tä. Arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu lähiasutuksen piha-alueil la häiritsevää meluhaittaa. Tärinästä hakija ei arvioi olevan vaikutusta lähialueen asuin kiin teistöil le, koska ne sijaitsevat niin kaukana toiminta-alueesta. Kalliota kat ko vat myös lustot, jolloin tärinän eteneminen voi katketa tai vaimen tua niihin. Hakijalla ei ole tietoa siitä, onko asuinrakennuksia raken net tu saman kallion päälle, josta louhinta tapahtuu. Hakijan mukaan ennen louhinnan aloittamista lähimpien kiinteistöjen pe rus tukset ja rengaskaivot voidaan katselmoida tarvittaessa. Oletus kui tenkin on, ettei tätä tarvitse tehdä kiinteistöjen suuren etäisyyden vuoksi. 9.4 Liikenne Louhinnan ja murskauksen toiminta-aikana alueelle tulee noin 10 ke vyen liikenteen käyntiä vuorokaudessa ja 1 2 raskaan liikenteen käyn tiä vuorokaudessa. Liikennettä on arkipäivisin (maa nan tai-perjan tai) klo välillä. Alueelle johtava tie on murs ke pin tainen. Valmista murskemateriaalia kuljetetaan tarpeen mukaan työ koh teisiin koko vuoden aikana arkipäivisin ja myös viikonloppuisin, mikäli ma te ri aa lin kuljetus on urakoinnin vuoksi tarpeen. Asfalttiaseman toiminta-aikana alueelle tulee kevyen lii kenteen käyntiä vuorokaudessa ja raskaan liikenteen käyntiä vuo ro kau des sa. Liikennettä on arkipäivisin (maanantai-perjantai) klo välillä, erikoistilanteissa, joista on ilmoitettu etukäteen val von ta vi ran omai sil le, voi liikennettä olla viikonloppuisin. Toiminta-alueelle johtava tie on murskepintainen ja tien pölyämistä es te tään tarvittaessa kastelulla.

19 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Louhinnassa ja murskauksessa käytetään parasta käyttökelpoista tek niik kaa. Louhinnassa tekniikkana käytetään avolouhintaa ja murs kaus ta suoritetaan esim. Metso Mineralsin nykyaikaisilla murskaus lai tok sil la. Asfalttiaseman toiminnassa käytetään valitun urakoit si jan laatujärjestelmää, joka on hyväksytty Rakennuttamisen Laa tu (RALA) ry:n toimesta. Päästöjä ilmaan sekä melupäästöjä vähennetään käyttämällä vii meisim piä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien mi nimoi mi sek si. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai arvokkaita mai sema-aluei ta. Tästä syystä hakija arvioi, että toiminnalla ei ole vai kutus ta luonnonsuojeluarvoihin. Alue ei sijoitu vesistön läheisyyteen eikä luokitellulle poh ja ve si alueel le, joten hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia hyd ro geolo gi siin olosuhteisiin. Vaikutuksia vesien ja maaperän laatuun tor jutaan hakemuksessa kuvatuilla poltto- ja voiteluaineiden va ras toinnis sa käytettävillä suojarakenteilla ja onnettomuuksissa keräämällä va lu nut aine nopeasti talteen. Louhoksen sade- ja sulamisvedet johde taan ojaan ja Repospuroon. Ennen Repospuroa olevaan ojaan on ra ken net tu laskeutusallas, jonka kautta louhosvedet virtaavat ve sistöön. Näin alueelta ei pääse Repospuroon pintavesiä suoraan, vaan ne johdetaan puroon alueelta tulevan ojan jälkeen olevan las keutusal taan kautta. Hakijan mukaan toimet ovat riittävät ottaen huo mioon alueen ympäristöolot, josta syystä toiminnalla ei ole vaikutuksia ve sien laatuun. Louhinnassa ja murskauksessa muodostuva pöly ei hakijan mukaan ai heu ta haittaa lähimmälle asutukselle, koska toiminta on ly hyt kestois ta, eikä pölyn arvioida leviävän lähimpään asutukseen saakka. Toiminnasta aiheutuvan melun haittoja vähennetään hakemuksessa esi te tyil lä toimenpiteillä ja hakija arvioi, ettei melusta ja tärinästä ole hait taa lähiasutukselle. Lisäksi asutuksen ja louhoksen väliin jää män ty- ja sekametsää, joka vaimentaa melun aiheuttamia haittoja. Syrjäisen sijainnin ja lyhyen vuosittaisen toiminta-ajan vuoksi hakija ar vioi, että toiminnasta ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen ja ter vey teen. Kasvillisuuteen toiminnasta aiheutuvat muutokset koskevat hakijan mu kaan vain toiminta-aluetta, eikä louhosaluetta lukuun ottamatta ym pä ris tön kasvistolle ole toiminnasta pidempiaikaista haittaa.

20 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Hakijan mukaan toiminnan ympäristövaikutukset tulevat olemaan pai kal li sia ensisijaisesti maisemallisia. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinnasta ja murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päi väkir jaan merkitään päivittäin tuotantomäärät, polttoaineiden kulutus se kä laitteiden huollot ja poikkeukselliset tapahtumat, kuten on net tomuu det. Myös alueelle varastoitavien materiaalien määrästä pi detään kirjanpitoa. Kirjanpito on lupaa valvovien viranomaisten saa tavil la tarvittaessa. Toimintajaksojen (louhinta, murskaus, asfaltin valmistus) aloit ta mises ta ja lopettamisesta ilmoitetaan ympäristölautakunnalle. Jätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Vaarallisten jätteiden toi mitus ten kuitit säilytetään. Jätteistä pidettävä kirjanpito on ym pä ris tö lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrä pidetään hakemuksen mu kai se na tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päivittäin, se kä hillitsemällä tarvittaessa pölyämistä ja pölyn leviämistä. Poikkeuk sel li set päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Aseman henkilökunta on ammattitaitoista ja laitteet ovat ajan mu kaiset, jolloin henkilökunta suorittaa jatkuvaa käyttötarkkailua. Asfaltinvalmistusjaksoilla työhön valittu urakoitsija pitää toi min ta päivä kir jaa. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät, polt to ainei den kulutus sekä laitteiden huollot ja poikkeukselliset ta pah tumat, kuten onnettomuudet. Myös alueelle varastoitavien ma te ri aalien määrästä pidetään kirjanpitoa. Kirjanpito on lupaa valvovien viran omais ten saatavilla tarvittaessa. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuusriskiä aiheuttavat louhinnan räjäytystyöt, polt to ai neiden varastointi, voiteluaineiden varastointi, tankkaus, vaarallisten jät tei den varastointi, työkoneiden vuotoriski sekä aseman toi min tahäi riöt sekä mahdolliset tulipalot. Louhinnan onnettomuuksia estetään käyttämällä asiantuntevaa louhin ta ura koit si jaa. Polttoaineiden, voiteluaineiden ja vaarallisten jättei den varastoinnin sekä työkoneiden varastoinnin aiheuttamaa ympä ris tö ris kiä vähennetään hakemuksessa kuvatuilla suojauksilla ja si joit ta mal la varastot turvalliseen paikkaan. Asemien toi min ta häi riöitä ja muita onnettomuuksia vähennetään huolloilla ja tarkkailulla.

21 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Ulkopuolisten pääsy alueelle voidaan estää tarvittaessa alueelle joh ta val le tielle asennettavalla lukittavalla puomilla. Tarvittaessa asemat pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin es tä mällä vuodon jatkuminen sekä imeytetään vuotanut aine imey tys ai neeseen tai poistetaan pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja käy tet ty imeytysaine toimitetaan luvan saaneeseen kä sit te ly paikkaan. Onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palolaitoksella ja ym pä ristö lu paa valvovalle viranomaiselle. Asemalla on näkyvässä paikassa kir jal li set ohjeet ilmoitusten tekemisestä onnettomuustilanteissa. Ase man henkilökuntaa on myös koulutettu toimimaan erilaisissa onnet to muus- ja häiriötilanteissa. 13. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Louhinnan, murskauksen ja asfalttiaseman ympäristölupahakemus - Ilmoitus merkitsemisestä ympäristönsuojelutietojärjestelmään Sijaintikartta (1:10 000, 1: ja 1:20 000) sekä ilmakuvat - Maa-aineksen ottosuunnitelma 2006 ja Maa-aineslupa ( ) ja hakemus - Maakuntakaavaote - Lainhuutotodistus Niemelä - Naapuriluettelo ja kartta - Asemapiirros ja ilmakuva (1:2 000) - Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ai nes ten ot ta mis toimin nal le Nykytilannekartta (1:2 000) - Suunnitelmakartta (1:2 000) - Leikkauspiirros (1:500) - Asfalttiaseman prosessikaavio 14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Iisalmen kaupungin ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu Iisalmen Sanomissa. Kuulutuksesta on lisäksi annet tu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella tar kastuk sel la Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.

22 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) 14.3 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Valmistelijan päätösehdotus: 15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Sakari Laitiselle ympäristöluvan kallio ki ven louhinnalle ja murskaukselle sekä asfalttiasemalle Nie melä-ti lal le ( ). Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toi minnas sa noudatettava lupamääräysten ehtoja. 16. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. 17. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 17.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö Nieme lä ) otettuja maa-aineksia. Toiminta-aika louhinnan ja murskauksen osalta on vuosittain enintään 2 kuukautta, eli 40 päi vää. Tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ym pä ri vuoden. Toiminta-aika murskaamisen, poraamisen ja rikotuksen osalta on arki päi vi sin (maanantai perjantai) klo Räjäytyksiä saa teh dä arkipäivisin (maanantai perjantai) 1 3 kertaa viikossa klo Kuormaamisen ja kuljetusten toiminta-ajat ovat ar kipäi vi sin (maanantai perjantai) klo sekä vii kon lop puisin (lauantai-sunnuntai) klo Asfalttiasema saa olla toiminnassa vuosittain huhti-marraskuussa enin tään 6 kuukautta arkipäivisin (maanantai perjantai) klo välisenä aikana. Tarvittaessa asfalttiaseman päivittäisen toimin ta-ajan tilapäisestä muutoksesta voi poiketa val von ta vi ran omaisen hyväksymällä tavalla. Perustelut: Toiminta-ajat ovat hakijan esittämiä. Hakija on ha ke mukses sa esittänyt, että alueella tehdään päivää louhintaa 1-2 vuo den välein ja päivää murskausta 1 2 vuoden välein, yh teen sä päivää toimintaa vuosittain tai joka toinen vuosi ja et tä asfalttiasema on toiminnassa enintään 6 kuukautta vuosittain huh ti-mar ras kuus sa. Hakemukseen Hakemuksen mukaan pääl lys-

23 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) tys töi den aikataulut voivat aiheuttaa muutostarvetta asfalttiaseman toi min ta-ai koi hin lähinnä yöajan suhteen. Tapauskohtaisesti päi vittäi ses tä toiminta-ajasta voidaan poiketa valvontaviranomaisen hyväk sy mäl lä tavalla. (YSL 8 ja 43, NaapL 17, VNa 800/2010 8, VNa 846/ ja 10 ) Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön raken nus ten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa selvittää räjäytyksistä ai heutu van tärinän johtuvuus sekä selvittää lähikiinteistöjen kat sel mus tarve toiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien räjähdysainemäärien käyt tö. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä hait to ja, tulee toiminnanharjoittajan selvittää tärinä voimakkuus mittauk sin häiriintyvissä kohteissa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä ko ke mus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Mittaustulokset tulee toi mit taa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kallion rä jäy tyksis tä on ilmoitettava vähintään vuorokautta ennen lähikiinteistöjen omis ta jil le. Lähiasutukselle on myös tiedotettava louhinta- ja murskaus työs tä vastuussa olevan tahon yhteystiedot. Perustelut: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennal ta eh käi syn varmistamiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Tä ri nämit tauk set ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta ai heu tuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaus tu los ten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviä mi sen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mit taus tu losten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulko puo li nen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten te ke miseen. (YSL 43, NaapL 17 ) Melu 17.3 Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mah dol li simman vähän melua ympäristöön. Melulähteet on sijoitettava teknisten mah dol li suuk sien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Pinta maat, varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa si ten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa (YsL 42 ja 43, VNa 800/2010 6, Vna 846/ ) 17.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimin ta-alu eel la siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman ly hyik si. Kivenmurskaamon melu tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ää ni tek nisil lä parhailla meluntorjuntatoimilla.

24 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laittei den kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden me lu pääs töjä.(ysl 42 ja 43, VNa 800/ ) 17.5 Poraus, murskaus, räjäytykset, ja muu melua aiheuttava toi minta liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että sii tä aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo tasoa 55 db (LAeq) ja klo tasoa 50 db (LAeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää tasoa 45 db (LAeq) ja klo tasoa 40 db (LAeq). Mikäli toiminnasta epäil lään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan sel vittää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten te ki jällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mit taus tu lok set tulee toimittaa kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omaisel le. Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toi min nas ta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähim mis sä häiriintyvissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat ase tuk seen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-ar voik si. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitok sen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten pe rusteel la voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tar peen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edel ly tyk set mittausten tekemiseen. (YsL 5, 42, 43 ja 46, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7, Vna 846/ ) Pöly, hiukkaset ja haju Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toi min ta-alu een alimmalle kohdalle Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoit ta mal la porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniik kaa Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heik ke nemis tä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuk sen noudattamista. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kul jet timel ta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä sää tä mäl lä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiin nit tä mällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat, kas te lul la tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kan nalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuor mat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toi min ta-alu een ulkopuolelle on estettävä.

25 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) 17.9 Asfalttiaseman toiminnan aiheuttamia pöly- ja hiukkaspäästöjä ja niiden leviämistä on rajoitettava sijoittamalla päästölähteet ym päris tön kannalta parhaan käytännön mukaisesti sekä käyttämällä pölyn ero tin lait teis to ja ja kotelointeja sekö tehostamalla pa la mis pro sesse ja tai käyttämällä muita parasta käyttökelpoista tekniikkaa edus tavia pöly- ja hiukkaspäästöjä vähentäviä menetelmiä. Laitoksen suodat ti mien asianmukaisesta toiminnasta on huolehdittava Asfalttiaseman toiminnan aiheuttaman hajun leviämisen es tämi sek si hajulähteet on sijoitettava ympäristönkannalta parhaan käytän nön mukaisesti. Hajun leviämistä on torjuttava koteloineilla ja katteil la tai käyttämällä muutoin hajuntorjunnan kannalta parasta käyttö kel pois ta tekniikkaa. Asfalttimassakuormat on peitettävä vä lit tömäs ti lastauksen jälkeen. Perustelut: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan ai heut ta mas ta pölystä, hiukkaspäästöistä tai hajusta ei aiheudu lä hikiin teis töil lä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Pö lyntor jun nan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttä mi nen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YsL 42 ja 43, NaapL 18, VNa 800/ ja 13 ja Vna 846/2012 5, 6, 7 ) Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pi laantu mi sen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polt to ai nei den ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa ai heut tavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voi te lu ai nei den sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on ol ta va nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoi tet ta va suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polt to ainet ta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vas taa va tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vas taaval la. Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta va hin ko ti lan teessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polt to ai ne säi liöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mu kaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla va rastoi daan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.

26 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/ (47) Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vä hintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella (savi tai siltti) tai vas taa val la. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallil la. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteäs ti valuma-altaallisia säiliöitä. Bitumisäiliöiden on oltava ra kenteel taan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Kai kis sa käytettävissä polttoainesäiliöiden jakelulaitteistoissa tulee ol la ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja ja ke lu laitteet on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muu al la kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä konei den huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jot ka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tar peet to mas ti säilyttää koneita tai laitteita Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on va rastoi ta va tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voi te lu ai nei ta kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto sil loin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin va ras toin ti suojaamattomalla paikalla on kielletty. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen maaperän pilaan tu mi sen estämiseksi. Tehtyjen suorakenteiden tulee olla tar kastet ta vis sa ennen toiminnan aloittamista, jotta niiden tiiveys voidaan to de ta. (YSL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/ ja Vna 846/ ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön ros kaan tumis ta, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ym pä ristöl le. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyötykäyttöön kelpaava jä te on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Hyö tykäyt töön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympä ris tö lu pa jätteenkäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa kes ke nään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, et tä siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öl jy jä tehuol lon järjestämiselle. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee nii den määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Alueella ei saa varas toi da vaarallisia jätteitä.