Liiton lausunto sote-järjestämislakiehdotuksesta

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 4/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 4/ Antoisaa ja toiminnallista uutta vuotta 2015! Uusi Invalidi-lehti ja sairausinvalidien liitto toivottavat kaikille lehden lukijoille aurinkoisia talvipäiviä sekä voimia, intoa, yhteistyötä ja sinnikkyyttä kamppailussamme vammaisten oikeuksien puolesta! Liiton lausunto sote-järjestämislakiehdotuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis malliksi oli kuntien, järjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden arvioitavissa syys-lokakuussa. Lausunnot annettiin sähköisesti minis teriön kysymyksiin vastaamalla. sairausinvalidien liitto antoi oman lausuntonsa sote-mallista liiton syysseminaarin keskustelun pohjalta (seminaarista lisää sivulla 4-5). Seuraavassa tiivistettynä liittomme lausunnon pääkohtia: - sairausinvalidien liitto pitää parempana perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon peruspalvelujen järjestämisvastuun säilyttämistä peruskunnilla. Ylikunnallisten eli peruskuntaa suuremman alueen palvelujen järjestämisvastuun osalta esitettyä parempi malli olisi olemassa olevaan maakuntajakoon perustuva malli. Maakunnat olisivat sopivia kokonaisuuksia alueellisten terveyserojen seurannassa, ja sillä tasolla olisi mahdollista yhdistää mm. yhdyskuntasuunnittelu, terveyttä edistävien toimien laajempi koordinointi ja terveyspalvelujen kehittäminen. Maakuntien val- tuuston valinnassa tulisi siirtyä suoraan kansanvaaliin eli kaksiportaiseen kunnallisvaalikäytäntöön kuten on valtaosassa Euroopan maita. Olemassa olevat erityisvastuualueet ovat tarpeen vaativaa erityistasoa edellyttävien palvelujen kehittämisessä. Mikäli kuitenkin maa jaetaan järjestämisvastuulla viiteen alueeseen, tulee kunkin alueen valtuustot valita suoralla kansanvaalilla ja alemmat toimielimet noudattamalla vastaavanlaisia periaatteita kuin nykyisin kunnissa. Järjestämispäätöksessä on huomioitava alueella asuvat erityisryhmät: erityishuomiota vaativat vammaisryhmät sekä vastuualueella asuvat paperittomat. - Muilta palvelujen tuottajilta tapahtuvan hankinnan ehdot on määriteltävä tarkemmin. Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä suoritettava palvelujen hankinta on rinnastettava julkisyhteisöiltä tapahtuvaan palvelujen hankintaan. Näiltä tahoilta tapahtuvan palvelujen hankinnan on oltava mahdollista järjestämissopimuksessa määritettyyn strategiseen kumppanuuteen perustuvana suorahankintana. Yrityksiltä tapahtuvan palvelujen hankinnan suhteen on asetettava ehdoksi esitetyn julkisen vallan käyttöoikeusehdon ohella alueellinen tarkoituksenmukaisuus. - Asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet eivät ole riittäviä. Asukkaiden kuulemista ei pidä määrittää vapaaehtoiseksi ( mahdollisuuksien mukaan ) vaan velvoittavaksi. Etenkin erityisryhmien järjestöille on turvattava mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen mm. lakisääteisten vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kautta. - Perusterveydenhuollon asiakasmaksut kunnallisissa palveluissa on korvattava sairausvakuutuksen varoista kuten työterveyshuollon sairauskulukorvauksissa jo tehdään. Nykyinen eriarvoinen käytäntö on työelämän ulkopuolella olevia (mm. työkyvyttömyysja vanhuuseläkeläisiä ja työttömiä) syrjivä ja ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuussäännösten kanssa. - Järjestämislakiehdotus jättää liian paljon tärkeitä kysymyksiä vasta toimeenpanovaiheessa ratkaistaviksi. - Yleisiä näkökohtia: Lakiesityksessä on arveluttavia linjauksia etenkin suhteessa kunnalliseen itsehallintoon ja perustuslain turvaamiin sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet on rajattu liian kapeasti. Kansalaiset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, mm. niiden saatavuuden, toimivuuden ja laadun varmistamiseen. Esitetty malli ei millään lailla edistä sote-palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen mm. asuinpaikasta riippumatta edellyttää lähipalvelujen turvaamista, monikanavaisen rahoitusmallin radikaalia muuttamista sekä panostusta julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden ja resurssien vahvistamiseen. Tässä numerossa: Teema: Hankintadirektiivi Pääkirjoitus: Sote-soppaa ja hankintakauppoja Sivu 2 Haastattelussa Markku Virkamäki Sivu 3 Toimivat sote-palvelut edellyttävät lisäksi paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen keskinäistä integrointia myös ko. palvelujen kiinteää yhteyttä paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sekä muihin kunnallisiin palveluihin (liikenne, asuntotuotanto, liikunta, kulttuuritoimi ym.). Sote-toiminta käsittää yli 50 % kuntien nykyisestä budjettivallasta. Näin suuren osuuden siirtäminen kunnallisen itsehallinnon ulkopuolelle toteutettavaksi nykyisiäkin kuntayhtymiä suuremmilla alueilla välilliseen edustukseen perustuen kaventaa olennaisesti kansanvaltaa ja siirtää vallan suurimpien puolueiden puolue/piirisihteerivallaksi. Peruspalvelujen järjestämisvastuu tulisi näin ollen säilyttää peruskunnilla. Ylikunnallisten palvelujen järjestämisvastuualueen tärkeimmän toimielimen valinnassa demokraattisin tapa olisi suora kansanvaali kunnallisvaalien yhteydessä. Mikäli lakiesityksen mukainen välillisen demokratian toimintamalli tulee käyttöön, sitä voidaan pitää suppean poliittisen eliitin toteuttamana vallankaappauksena kansanvallan kustannuksella. Edellä mainituilla perusteilla sairausinvalidien liitto ry esittää, että lakiesitys palautetaan lähtökohdiltaan uuteen valmisteluun siten, että esitys on sopusoinnussa kunnallista itsehallintoa sekä sosiaalisia perusoikeuksia koskevien perustuslain säännösten kanssa. (Kaikkiin 526 lausuntoon ja niistä tehtyyn yhteenvetoon voi tutustua netissä STM:n sivujen kautta,

2 2 Uusi Invalidi 4/2014 Pääkirjoitus 4/2014 Sote-soppaa ja hankintakauppoja Vanhat poliitikot presidenttiä ja entisiä pääministereitä myöten ovat alkaneet julkisesti arvostella nykyhallituksen touhuja esimerkkinään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen heikkoudet. Aihetta on. Niin takkuisesti on prosessi edennyt eduskuntapuolueiden konsensuksesta huolimatta. Taustavoimina uudistusten hitaalle etenemiselle on ylikansallinen terveysbisnes, jonka tavoitteena on ollut paikallisten elinkeinoelämän keskusjärjestöjen ja heitä myötäilevien poliitikkojen tuella muuttaa sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädäntöön perustuvat julkiset palvelut markkinoiden pelisäännöillä toimiviksi. Kuntien ja julkisen vallan tulisi toimia tuon ajattelutavan mukaan palvelujen järjestäjänä eli hankkijana. Tuottajien ja palvelujen olemassaolosta lakisääteisessä vastuussa olevan julkisen vallan tulisi ostaa markkinoilta palvelut markkinoilla vallitsevien hankintapelisääntöjen mukaan. Julkisten palvelujen puolustajat taas haluaisivat säilyttää palvelut hyvin toimivina ja koko väestöä kattavasti ja tasa-arvoisesti palvelevina kunnallisina palveluina. Palvelujen saatavuutta ja tasa-arvoisuutta tulisi nykytilaan nähden parantaa ja purkaa mm. työelämän ulkopuolella olevien ja työelämässä mukana olevien epätasa-arvoisuus turvaamalla kaikille maksuttomat terveydenhuollon peruspalvelut. u u u EU:n hankintalainsäädännön seurauksena laadittujen julkisten hankintojen pelisääntöjen toiminnan puutteet ovat olleet räikeimpiä sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella. Puutteiden aikaansaaman markkinaraon seurauksena ovat syntyneet terveyspalvelujen ja hoivapalvelujen ulkoistamismarkkinat. Moni hoiva-alan pienyrittäjä on myynyt yrityksensä ylikansallisille firmoille. Kolmannen sektorin, kuten vammaisjärjestöjen palvelutuottajat ovat joutuneet luopumaan yleishyödyllisestä voittoa tavoittelemattomasta palvelutoiminnasta yhtiöittämällä toimintojaan pärjätäkseen kilpailussa voiton metsästäjille. Suomessakin julkistettiin juuri nykyisen EU-pääkomissaari Junckerin pääministerikaudella kehitetyn Luxemburgin veroparatiisirakenteet. Ylikansalliset toimijat voivat noiden laillisten rakenteiden avulla välttyä veron maksusta. Näin syntyy kilpailuetu ylikansallisen toimijan ja suomalaisen hoiva-alan pienyrittäjän tai eettistä vastuuta vaalivan järjestöpohjaisen palvelutuottajan välille ylikansallisen yrityksen hyväksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistushankkeen kuumin peruna on siksi ollut, miten sosiaali- ja terveyspalveluilla tapahtuva keinottelu voidaan estää. Ja voidaanko sitä estää EU-maailmassa, missä veronkiertäjien rälssi valvoo etujaan EU:n korkeimpana vallankäyttäjänä? Epäkohdat on huomattu muissakin EU-maissa. Siksi on meneillään hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. Uusi hankintadirektiivi astui voimaan tänä vuonna, ja kunkin EU:n jäsenmaan on uudistettava kansallinen lainsäädäntönsä vastaamaan uutta direktiiviä vuoden 2016 kevääseen mennessä. EU:n direktiivissä linjataan vammaisten ja heikommassa asemassa olevien aseman turvaamista mm. seuraavasti: Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaiset voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, kohtuuhintaisuus, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, huonoosaiset ja heikossa asemassa olevat väestöryhmät mukaan luettuina, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Kunnat tai mahdollisesti vuodesta 2017 aloittavat uuden sote-lain mukaiset järjestämisalueet ja palvelutuotannosta vastaavat kuntayhtymät voivat edelleen tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut kunnallisena tuotantona, jos poliittiset päättäjät edustajinamme niin haluavat. u u u Tässä lehdessä esitellään uudistumassa olevan hankintadirektiivin tavoitteita ja sisältökaavailuja. On tärkeää, että vammaisjärjestöt valpastuvat seuraamaan meneillään olevaa lainsäädännön valmisteluprosessia ja turvaamaan vammaisten oikeudet ja vammaisjärjestöjen valvonnassa olevan palvelutuotannon edut ylikansallisen terveys- ja hoivabisneksen lobbareiden puristuksessa. Antti Holopainen sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Lue myös puheenjohtajan blogi Näkökulma: Kaija Kiessling Lunta tupaan TTIP Vaikka Etelä-Suomessa ei tätä kirjoitettaessa olekaan vielä maa valkoinen eikä lunta lähiaikoina tiedossakaan, tuntuu maassa puhaltava kylmä ilmapiiri tuovan lunta tupaan. Monia asioita on päätetty tai ollaan päättämässä niin, että pienituloisten vammaisten, vanhusten ja monisairaiden arki menee yhä ahtaammalle. Noita tekijöitä on monia, mutta palstatila on rajallinen, joten keskityn yhteen, vähemmän esillä olleeseen hyiseen puhuriin. Se puhaltaa lyhenteenä TTIP. Tämä englanninkielinen lyhenne tarkoittaa EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta, ns. transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta. Mitä tämä sopimus merkitsee, jos siitä sovitaan ja se astuu voimaan? Lyhyesti todettuna sopimus puuttuu julkisen vallan käyttöön ennen näkemättömällä tavalla niin EU:ssa kuin Suomessa. Faktat tässä ovat sellaiset, että se nostattaa ihan hiukset pystyyn, totesi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi puhuessaan alkusyksyllä Vastavirtafestivaalissa Helsingissä. Käytännössä TTIP-sopimus tarkoittaa, että Suomen lakien ja tuomioistuinjärjestelmän yläpuolelle nousisivat valtion ulkopuoliset kolmimiehiset välimieselimet, jotka tarkistaisivat, ovatko lait amerikkalaisille sijoittajille annettujen lupausten mukaisia vai ei. Maailmanpankissa on jo käytössä vastaava järjestelmä. Sen välimiestuomioistuin tuomitsi Slovakian valtion maksamaan korvauksia hollantilaiselle terveysalan vakuutusyhtiölle Achmealle. Valtion tulkittiin loukanneen yhtiön edellytyksiä toimia maassa, koska vaalien jälkeen päätettiin osittain perua maan terveysvakuutusjärjestelmän yksityistäminen. Slovakian valtion varoja jäädytettiin tästä syystä 30 miljoonan euron edestä. Ei siis tarvita varsinaista menetystä vaan pelkkä olettama menetetyistä voitoista riittää! Terveysbisnes Suomessa kärkkymässä TTIP-etuja? Suomessa suurimmat terveysalan yritykset Attendo, Mehiläinen ja Terveystalo ovat kaikki ulkomaalaisomisteisia. Ne voisivat olla merkittävä ellei merkittävin intressitaho, kun suomalaista sote-järjestelmää uudistetaan. Slovakian mallin mukaan, jos sote asettuisi terveysbisneksen varpaille, löytäisi Suomi itsensä pian samanlaisessa välimiesmenettelyssä, totesi professori Koskenniemi. Merkittävää on, että sopimus antaisi kansainvälisille yrityksille ns. sijoittajasuojan. Jos yritykset kokevat markkinaoikeutensa tulleen horjutetuksi, ne voisivat haastaa oikeuteen kokonaisia valtioita. TTIP on valmisteluvaiheessa, mutta siitä on liikaa vaiettu. Ay-liike, jolle asia olisi tärkeä, vaikenee maassamme kokonaan. Kansalaisliikkeiden merkitys kautta Euroopan tämän hankkeen kaatamiseksi onkin yhtä merkittävä kuin aikanaan MAI-sopimuksen kaataminen. Nyt ei ole kyse enemmästä eikä vähemmästä kuin uhkaavasta takatalvesta pitkiksi ajoiksi. Näin on, jos ylikansallisten yritysten voittojen turvaamista valmistelevat tahot siinä onnistuvat. Silloin ylikansallisen terveys- ja sosiaalibisneksen etu sanelee jatkossa myös Suomen lainsäädännön sosiaali- ja terveydenhuollossa kuten mm. vanhusten ja vammaisten hoidossa. Tällaista lunta ei pidä päästää tupaan, vaan nyt luudat ja lumikolat esiin ja hommiin! Kaija Kiessling Turun sairausinvalidit ry. Tsil ry:n liittohallituksen varajäsen (ks. netissä: Kaija Kiessling

3 Uusi Invalidi 4/ Hankintalain uudistus on iso poliittinen vääntö Hankintoja nauloista ja lyijykynistä asumiseen ja hoivaan saakka on vuodesta 2007 alkaen ohjattu EU:n hankintadirektiivin ja sen kansallisen sovelluksen raameissa. EU hyväksyi uuden hankintadirektiivin helmikuussa 2014, ja jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi voimaan ja päivittää myös säännöksiä kansallisen harkintavallan piirissä. Työministeri Lauri Ihalainen nimitti valmisteluun ohjausryhmän sekä konkreettista valmistelua tekemään valmisteluryhmän. Yksi ohjausryhmän jäsenistä on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäki Tampereelta. Valmisteluryhmä on tehnyt paljon työtä erittäin tiiviillä aikataululla koko vuoden. Kesälomien jälkeen valmisteluryhmä on kokoontunut joka viikko yhden koko päivän. Sosiaali- ja terveysasiat ovat olleet käsittelyssä syksyn aikana. Työ valmistuu helmikuussa 2015 ja lopullisesti hallituksen esityksen eduskunnalle antaa kevään eduskuntavaalien jälkeinen hallitus, Virkamäki sanoo. Hän jatkaa, että uusi hallitus voi joko löysentää tai tiukentaa hankintalakiin liittyvää poliittista ohjausta. Hankintalain uudistus on Virkamäen mukaan poliittisesti suurempi asia kuin miltä se julkisuudessa näyttää. Sosiaalipalvelut eivät ole tarvikehankintoja Nykyistä lakia on arvosteltu monelta, ei vähiten kuntien ja palveluja tuottavien järjestöjen taholta. Virkamäki toteaa, että hankintalaki on menettelytapalaki, kun julkisen vallan yksiköt tekevät erilaisia hankintoja. Se ohjaa naulojen, kynien, koneiden ja laitteiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaa. Soveltuu varmasti oikein hyvin juuri erilaisten tavaroiden hankintoihin, mutta on erittäin ongelmallinen sosiaalipalvelujen hankinnoissa. Hankintalaki luo menettelytavat hankintayksikön ja potentiaalisten toimijoiden välille, mutta ei anna minkäänlaista osallisuutta eikä vaikutusmahdollisuutta niille ihmisille, joiden avun ja tuen tarpeen palveluihin näitä hankintoja tehdään. Palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon todelliset tarpeet. Eihän meidän kenenkään koti, perustarpeet ja läheiset ihmiset ole jatkuvan kilpailutuksen kohteena, toteaa Markku Virkamäki hankintalain uudistamistarpeista. Virkamäki korostaa, että vammaisten ihmisten kohdalla tämä ristiriita on erittäin räikeä, koska palvelua tarvitaan useimmiten koko elämän ajan. Näissä hankinnoissa pitäisi olla paljon huolellisempi ja vastuullisempi. Esimerkiksi asumisen järjestelyissä pitäisi ottaa huomioon todelliset arkeen vaikuttavat laatutekijät ja jatkuvuus. Eihän meidän kenenkään koti, perustarpeet ja läheiset ihmiset ole jatkuvan kilpailutuksen kohteena. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja toteaa, että ihmisten siirtyminen laitoksesta lähiyhteisöön on erittäin vaativa logistinen kokonaisuus, jonka palveluiden kilpailuttaminen rikkoo. Nykyinen laki avasi sijoittajamarkkinat Suomi päätti Britannian ohella sisällyttää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut voimaan tulleen hankintalain piiriin. Virkamäen mukaan siihen liittyi voimakas elinkeinopoliittinen, kansallinen lobbaus ja sitä perusteltiin yksityisen, pienen paikallisen ja alueellisen yritystoiminnan edistämisenä. Avaamisen seurauksena Suomi on näyttäytynyt sinisen meren mahdollisuutena kansainvälisille pääomasijoittajille, jotka ovat ostaneet määräysvallan suurissa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä. Nämä yritykset taasen ovat ostaneet arviolta pari sataa pientä yritystä. Hankintalaki toisin sanoen avasi niille mahdollisuuden, ja sen kautta on luotu keinotekoisia markkinoita. Alan ammattilaisten tietojen mukaan missään muualla EU-maissa ei ole ollut vastaavaa kansainvälisten pääomasijoittajien ryntäystä. Eurooppalaiset kollegat ihmettelevät Suomen tekemiä valintoja. Kansaneläkelaitos kilpailutti keväällä 2014 kuntoutuspalveluita. Monet vammaiset ihmiset ovat suuresti riippuvaisia näistä palveluista. Monen työ- ja toimintakyky on ratkaisevasti niistä riippuvainen. Kelan kilpailutuksen seurauksena moni perinteinen vammaisjärjestö luopui tai menetti vuosikymmeniä kehitetyn ja jatkuneen toiminnan, ja tilalle tuli toimijoita täysin pystymetsästä. Koska niillä ei ollut mitään osaamista kohderyhmänsä kuntoutuksesta, ne pyysivät aiemmin tehtävää hoitaneita järjestöjä alihankkijoiksi. Virkamäki jatkaa, että koko kilpailuttamisprosessin seurauksena moni kuntoutusta tarvinnut menetti kohdallensa kuuluneen kuntoutuspalvelun. Vuonna 2007 säädetyn hankintalain yhteiskunnallisista vaikutuksista ja kustannuksista ei ole mitään luotettavaa tutkimusta olemassa. Asiantuntijat ovat sanoneet, että transaktiokustannukset ovat nousseet kilpailuttamisen seurauksena merkittävästi, mutta niitä ei osata tai haluta laskea. Eräät toimijat ovat kertoneet, että jättivät viime kevään kilpailutuksessa tarjouksia, joista yksi painoi 10 kg ja toinen 27 kg. Tämä menettely on lisännyt suuresti byrokratiaa ja sen myötä kustannuksia. Suomalaisilla vammaisjärjestöillä on yhteinen tavoite hankintalain uudistamisessa. Niiden mielestä vammaisten ihmisten jokapäiväisen avun ja tuen tarpeiden järjestäminen pitää irrottaa hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä. Tämän asian eteen olemme tehneet äärettömän hyvää yhteistyötä Vammaisfoorumi ry:n ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan kesken. Juuri nyt pyrimme tapaamaan kaikkia eduskuntapuolueita niiden valmistautuessa vaaleihin ja tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Meillä on opittavaa kansainvälisesti Moni asia on hankintalain ohella yhtä aikaa kotimaan politiikassa, suurimpana niistä sote-uudistus. Mihin miljoonapiirien malli voi johtaa ja onko uutta hankintalakia ajateltu tätä ja muita vaihtoehtoja vasten? Entä mitä oppimista meillä on kansainvälisesti? Sote-uudistuksessa on keskustelussa jäänyt huomaamatta yksi olennainen seikka. Uudistusta perusteltiin kansalaisten yhdenvertaisilla palveluilla, joissa ennalta ehkäisevän työn ja palvelujen integraatio toimii katkeamattomasti. Tämän vuoksi rakennettiin sote-alueiden ja tuottamisvastuussa olevien kuntien/kuntayhtymien välinen järjestämispäätös, joka ei ole avoi- men kilpailun piirissä. Mikäli näin ei olisi tehty, olisi kaikki nykyinen julkinen palveluntuotanto erikoissairaanhoitoa myöten avattu avoimelle kilpailutukselle. Tässä on myös syy, miksi sote-uudistusta vastaan on niin voimakkaasti hyökätty yksityisten palvelujen lisäämistä kannattavilta tahoilta. Virkamäki sanoo olevansa vahvasti vammaisjärjestöjen yhteisen tavoitteen takana ja toivoo, että sille löytyisi laajasti ymmärrystä oikealta vasemmalle ja päinvastoin. Toinen mahdollisuus on saada sote-järjestämislakiin uudeksi palvelujen järjestämistavaksi henkilökohtainen budjetointi tai vastaava palvelun käyttäjän valinta palvelusetelin rinnalle. Kansainvälisesti meillä on paljon opittavaa muista maista. Niissä suojataan vahvemmin esimerkiksi vammaisten ihmisten asemaa välttämättömien palveluiden käyttäjänä, sanoo Virkamäki lopuksi. Haastattelu ja kuva: Hannu Oittinen Turun kaupunki suunnittelee jättisäästöjä vammaispalveluihin Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuisessa kokouksessaan kaupungin käyttötalouteen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Asiakirjoista ilmenee, että monen muun hyvinvointitoimialan säästötoimenpiteen lisäksi myös vammaispalveluista ollaan säästämässä seuraavan neljän vuoden aikana lähes neljä miljoonaa euroa. Ehdotuksesta ei kuitenkaan selviä vielä mitään konkreettista, vaan toimenpiteet on perusteltu palvelurakenteen kevennyksenä sekä kustannustehokkuuden ja palvelujen kohdentamisen parantamisena. Tarkempi suunnitelma säästöistä tehdään kevään 2015 aikana. Asiaan palataan seuraavissa Uusi Invalidi-lehdissä. Petri Salo

4 4 Uusi Invalidi 4/2014 Terveyserot ja sote-soppa puhuttivat liiton syysseminaarissa sairausinvalidien liiton syysseminaarissa lokakuisena viikonloppuna Vähäjärvellä olivat esillä hyvin ajankohtaiset ja toisiinsa liittyvätkin teemat, väestöryhmien terveyserot ja sote-uudistus. Molemmista aiheista virisi vilkas keskustelu asiantuntevien ja kokeneiden alustajien virittämänä. Seminaarin puheenjohtajina toimivat liiton varapuheenjohtaja Ritva Korhonen ja puheenjohtaja Antti Holopainen. Terveyserojen kaventamisesta puhutaan kehitys vastakkainen Suuret sosiaaliryhmittäiset terveyserot ovat maailmanlaajuinen ongelma, totesi LKT Tapani Melkas alustuksensa aluksi, Suomessa terveyserot ovat jopa jyrkemmät kuin monissa muissa maissa. Meillä erot ovat edelleen kasvaneet, jos verrataan esimerkiksi toimihenkilö- ja työntekijämiesten ikäryhmittäistä kuolleisuutta. Tulotason mukaan erot ovat vielä selvemmät samanaikaisesti ovat kasvaneet suomalaisten tuloerot. Miksi näin? Keskeisenä syynä ovat väestön tulo- ja koulutuserot sekä väestöryhmittäin eriytyneet palvelujärjestelmämme. Osin erot heijastavat myös menneisyyden eriarvoisuutta, erilaisten lapsuuden elinolojen ja ympäristön vaikutuksia ajalta, jolloin luokkaerot yhteiskunnassamme olivat nykyistä suuremmat. Tasa-arvon tavoittelu jää julistuksenomaiseksi, kun markkinavoimat yhä enemmän määräävät yhteiskunnan toimintaa, Tapani Melkas kommentoi. Terveyseroja voitaisiin kaventaa mm. terveydenhuollon keinoin. Terveydenhuoltoa ja sen kehitystä on Melkaksen mukaan kuitenkin käytetty tehokkaimmin lähinnä suurituloisimpien kuolleisuuden vähentämiseen. Myöskään työsuojelun kehityksestä huolimatta eivät työn vaaratekijät vieläkään jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken, riskit ovat suurimmat työntekijöillä ja maanviljelijöillä. Suuria väestöryhmittäisiä terveyseroja ei voida pitää eettisesti hyväksyttävinä tasa-arvoon tähtäävässä hyvinvointivaltiossa, totesi Melkas. Kansanterveyden koheneminen vähentäisi monella tavoin myös taloudellisia menetyksiä palvelujen tarpeen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen vähenemisen myötä. Mitä sitten pitäisi tehdä? Melkas peräänkuulutti terveyserojen vähentämisen asettamista prioriteetiksi valtion ja kuntien toiminnassa, ei vain asiakirjoissa ja hallitusohjelmissa. Terveydenhuoltoa olisi suunnattava erityisesti huonossa asemassa oleviin väestöryhmiin varakkailla on varaa ostaa palveluja itse ja huolehtia terveydestään. Kaikkia politiikkatoimia tulisi arvioida terveyserojen näkökulmasta, ja sosiaalipoliittisin toimin olisi vähennettävä hyvinvointieroja ja tuettava huonoimmassa asemassa olevia. Keskustelussa tuotiin esiin terveyspalvelujen erilainen saatavuus, terveyskeskuslääkäreiden lyhyet ja kiireiset vastaanottoajat, terveydenhoidon maksut ja hoitoonpääsyn vaikeudet sekä ennaltaehkäisevän terveydenhoidon vähäisyys. Kaikki nämä heikentävät sairauksien varhaista toteamista ja hoitoa ja kasvattavat terveyseroja. Suuria väestöryhmittäisiä terveyseroja ei voida pitää eettisesti hyväksyttävinä tasa-arvoon tähtäävässä hyvinvointivaltiossa, totesi LKT Tapani Melkas liiton syysseminaarissa. Terveys- ja sosiaalitoimen alibudjetointi ja palvelujen kilpailutus ja yksityistäminen eivät osanottajien mielestä ole omiaan ainakaan kaventamaan terveyseroja. Terveyserojen kasvu on paljon kiinni kuntapäättäjistä! Terveyserojen todettiin heijastavan osaltaan myös yleistä vallitsevaa eriarvoisuutta. Kunnollisen terveydenhuollon ohella muistutettiin myös ihmisten omasta vastuusta liikunnasta, terveellisistä elämäntavoista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Myös kunnilta tulee vaatia tukea mm. kuntosali- ja uimahallikäynteihin. Kun puheenjohtaja Holopainen nosti esiin kysymyksen, priorisoidaanko sote-uudistuksessa terveyserojen kaventamista vai jatketaanko yksityistämistä suurten ylikansallisten palveluntarjoajien ehdoin, siirryttiinkin jo juohevasti seminaarin toisen päivän aihealueelle. Sote-uudistus entä demokratia ja lähipalvelut? Seminaarin aikaan oli STM:n ehdotusluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi lausunnolla kunnissa ja järjestöissä. Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen totesi, että tuo ministeriön virkamiesten kiireisellä aikataululla laatima luonnos perustui lähinnä Kokoomuksen muiden eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa maaliskuussa tekemään sopimukseen mallin pääperiaatteista. Näin puolueet sitoutettiin mallin hyväksymiseen jo ennalta ja kunnat, kuntalaiset ja alan asiantuntijat jätettiin syrjään valmistelusta. Esityksen mukaan kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu keskitettäisiin viidelle sotealueelle, jotka 4-vuosittain järjestämispäätöksessä ratkaisevat, mitä palveluja, missä ja miten tuotetaan. Sote-alueet ovat suuria kuntayhtymiä, joissa on keskimäärin yli miljoona asukasta. Alueen kunnat nimeävät kuntayhtymän valtuustoon edustajansa, isot kunnat useamman, ja valtuusto nimeää hallituksen. Käytännössä sote-alueen hallituksen nimittäisivät suurimmat puolueet tai niiden piirisihteerit, arvioi Hakanen. Esityksen mukaan kuntien kanssa neuvotellaan ja asukkaitakin kuullaan mahdollisuuksien mukaan, mutta kuuleminen ei sido sote-kuntayhtymää. Näin valta keskittyy ylimmille sote-virkamiehille ja muutamille isoimpien puolueiden ja isoimpien kaupunkien edustajille. Hakanen totesi sote-lakiesitykseen sisältyvän useita ristiriitaisuuksia. Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun irrottaminen toisistaan tekisi kunnista pelkkiä maksuautomaatteja, joille jäisi hyvin vähän mahdollisuuksia ohjata sotepalveluja ja -kustannuksia. Mallissa sote-yhtymän järjestämispäätös määrittäisi kuntien tehtäviä, vaikka Suomen perustuslain mukaan kuntien tehtävistä säädetään lailla. Sote-uudistusta perusteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen Liiton toimisto on muuttanut! sairausinvalidien liiton ja Uusi Invalidilehden toimisto on muuttanut Kulmavuorenkadulta asianmukaisiin ja esteettömiin tiloihin Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-keskukseen. Iiris-keskus sijaitsee lähellä Itäkeskuksen metroasemaa. Muut liikenneyhteydet ja ajoohjeet löytyvät mm. Iiris-keskuksen nettisivuilta (www. nkl.fi/fi/etusivu/iiris). Uusi postiosoitteemme on sairausinvalidien liitto ry, PL 30, IIRIS. Käyntiosoite on Iiris-keskus, Marjaniementie 74, 6. kerros, Itäkeskus, Helsinki. Myös puhelinnumeromme muuttuivat: toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen (09) ja toimistotyöntekijä Minna Nieminen (09) Sähköpostiosoitteemme ovat ennallaan, ja Huolehdittehan yhdistyksissä liiton toimiston uudet yhteystiedot tiedoksi kaikille, jotka hoitavat lehti-ilmoitusten tai -juttujen, sosiaalilomahakemusten ym. postittamista tai muuta yhteydenpitoa liittoon. Ja muistattehan myös vaihtaa omiin kännyköihin tallennetut toimiston puhelinnumerot. Ottakaa yhteyttä, jos on mielessä palautetta tai kehittämisideoita liiton toimintaan tai lehteen liittyen. Ja tervetuloa käymään Iirikseen (kannattaa toki etukäteen varmistaa, että ollaan paikalla)! Iiris-keskus sijaitsee lähellä Itäkeskuksen metroasemaa.

5 Uusi Invalidi 4/ Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen teki selkoa sote-järjestämismallin syntyvaiheista ja sisällöstä ja arvioi sote-uudistuksen merkitystä demokratian ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. integraatiolla, mutta esitetyllä mallilla jäisi puuttumaan sotepalvelujen integraatio paikallisiin oloihin ja kunnan muihin toimialoihin, liikenne- ja asuntosuunnitteluun, liikuntapalveluihin, kulttuuritoimeen ym. Uudistusta on perusteltu niin ikään yhdenvertaisten palvelujen turvaamisella. Tosi asiassa eriarvoisuus vain lisääntyisi palvelujen keskittyessä, etäisyyksien kasvaessa ja monikanavaisen rahoitusmallin jatkuessa. Vaikka nykyisin suurimmat ongelmat ovat ennen muuta peruspalveluissa, palvelujen rahoituksessa, eriarvoisuudessa ja ennaltaehkäisevän toiminnan puutteissa, oli palvelujen järjestämismalli tehty lähinnä erikoissairaanhoidon tarpeista lähtien. Kuka hyötyy? Hakanen arvioi suurimpia hyötyjiä olevan isot hoito- ja hoiva-alan yritykset ja niiden veroja kiertävät omistajat, kun palvelujen kilpailutus laajenee, muodostetaan isoja palvelukokonaisuuksia ja karsitaan lähipalveluja. Myös sote-johtajien valta lisääntyisi päätösvallan keskittämisen myötä. Missä vaiheessa lienee YK:n vammaissopimuksen ratifiointi Suomessa? Maan oman lainsäädännön tulee vastata yleissopimusmääräyksiä ennen sopimuksen ratifiointia. Minä pahoin pelkään, näinkö sitä saadaan aikaiseksi tälläkään hallituskaudella. ohjelmassa se on merkitty toteutettavaksi viimeisellä neljänneksellä, ja se alkaa olla jo aika lähellä. Seuratessani tapahtumia eri kunnissa tuntuu siltä, että vammaisilta otetaan pois Kukaan ei tiedä, millainen sote-laki lopulta syntyy ja milloin, mm. mallin perustuslailliset ristiriitaisuudet ovat täysin ratkaisematta, joutui Hakanen seminaarissamme toteamaan. Paljon isoja asioita oli jäämässä ratkaistavaksi vasta toimeenpanovaiheessa. Näinkö toimitaan yhdenvertaisuuteen pyrkivässä oikeusvaltiossa? ihmetteli Hakanen. Määrittelemättä oli myös mm. avainkysymys: mitä ovat lähipalvelut? Hakanen totesi, että ratkaisevat kamppailut käydään yhä kunnissa. On syytä tuoda esille vaihtoehtoa sotekaappaukselle: peruspalvelujen säilyttäminen kunnan järjestämisvastuulla, erikoissairaanhoito ja erityisen vaativat sosiaalipalvelut maakuntatason vastuulle, osallistuvan lähidemokratian kehittäminen sekä palvelujen rahoituksen vahvistaminen mm. perumalla peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaukset. Keskustelussa ihmeteltiin, miksei puolueita, ei edes vasemmistopuolueita kiinnosta julkisten palvelujen alasajo, yksityisen sote-bisneksen laajeneminen ja terveysero- jen kasvu, vaikka nämä ilmiöt huolestuttavat väestöä laajasti puoluekannasta riippumatta. Todettiin tarvittavan uudenlaista liikettä, laajapohjaista yhteistyötä ja pitkäjänteistä vaikuttamistoimintaa nykykehityksen pysäyttämiseksi ja suunnan kääntämiseksi. Liiton ja sen yhdistysten tehtävänä ja mahdollisuuksina nähtiin paikallinen vaikuttaminen, kiinnostuksen herättäminen ja yhteisrintaman rakentaminen lähi- ja kuntapalvelujen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien puolustamiseksi. Kutsumalla virkamiehiä ja asiantuntijoita tilaisuuksiin sekä hyödyntämällä ihmisten keskistä kokemustenvaihtoa, sosiaalista mediaa ja muita kanavia voidaan kasvattaa tietoisuutta vaihtoehtoisista malleista ja rakentaa uudenlaista asiantuntemusta. u u u Sote-lakiesityksen piti tulla eduskunnan käsittelyyn marraskuussa, ja siinä luvattiin huomioida ehdotukseen annetut lausunnot. Tiivistelmä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton lausunnosta on tämän lehden etusivulla. Tämän lehden ilmestyessä joulukuussa ehkä jo tiedetään, miten sote-soppa on kypsynyt. Kävi miten kävi, keskustelu ja toiminta näiden aiheiden tiimoilta varmasti jatkuvat liitossa, paikallisyhdistyksissä ja missä vain väkeä liikkuukin. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Kuvat: Tarja Västilä YK:n vammaissopimuksesta kaikki mikä suinkin on mahdollista, siis saavutettuja etujakin, apuvälineistä ja avusta lähtien. Vaikein asia tuntuu olevan valvonta. Lainsäädäntö on saatava sanktioiden alaiseksi, ainoastaan siten se palvelee. Vammaisia ihmisiä on jo ihan tarpeeksi pompoteltu, on aika saada ihmisarvoinen ja kunnioittava kohtelu. Mielenkiintoisin vaihe on kuitenkin edessä: Sanat on muutettava teoiksi ja valtion lunastettava lupauksensa edistää, suojella, kunnioittaa sekä varmistaa vammaisten ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen jokaisen vammaisen jokapäiväisessä elämässä. YK:n vammaissopimuksen tultua voimaan työtä on tehtävä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla entistä sitoutuneemmin oikeudellisesti velvoittavan yleissopimuksen mukaisesti. Pirkko Vaittinen Lahti Kohti yksilöllisempää asumista tavoitteena laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020 mennessä Äkkiseltään luulisi, että siinäpä kaikin puolin kannatettava tavoite. Mutta tuon fraasin taakse voi piilottaa käytäntöjä, jotka kurjistavat juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämää. Haastavasti käyttäytyvät, vaikeasti autistiset ihmiset ovat näköjään samassa kastissa kuin mielenterveyskroonikot, jotka jäivät aikoinaan heitteille kun alettiin purkaa mielenterveysongelmaisten laitoshoitoa ja -asumista. Kuusankoskella, entisellä laitosalueella kunnostettiin aikoinaan yksi rakennus autistien laitoshoitoon sopivaksi. Poikamme muutti sinne Aukustiin asumaan vuonna Monenlaisten vaiheiden jälkeen hänellä on ollut meneillään pitkään kestänyt hyvä vaihe, ja on näyttänyt siltä, että hänen elämänsä alkaa lopultakin tasoittua tarkoituksenmukaisessa, rauhallisessa, pienessä yksikössä sitoutuneiden ja hyvin työnsä osaavien ohjaajien ohjauksessa. Eräänä toukokuisena aamuna luimme yllättäen Kouvolan Sanomista, että Aukusti on päätetty säästösyistä lopettaa ja asukkaat siirretään toisiin taloihin. Laitoshuoltoa ollaan lakkauttamassa, ja sen tähden laitosalueen taloissa on tullut tyhjäkäyntiä ja nyt pitää tiivistää. Näin saadaan myös säästöä henkilöstössä. Muutaman viikon päästä Aukustin väki heitettiin entisenä kriisiyksikkönä toimineeseen vanhanaikaiseen, kaikuvaan ja hyvin laitosmaiseen tilaan. Poikamme huone on pieni koppi, johon ei sängyn virkaa tekevän patjan lisäksi juuri muuta mahdu. Yön aikana ilma huoneessa menee niin tukalaksi, että poikamme herää aamuisin hiestä märkänä, vaikka ei olisikaan hellesää. Ja kun nämä asukkaat saattavat öisin kastella vuoteensa, haju aamuisin ei ole mitenkään mieltä ylentävä! Aukustissa poikamme osastossa oli kolme tai neljä asukasta, mutta nyt kaikki Aukustin osastot on yhdistetty. Kun kolme osastoa yhdistetään, muutos asumismukavuudessa on valtava. Kun kyseessä ovat levottomat, helposti hermostuvat, kovaääniset autistiset miehet, jotka ravaavat holtittomasti ympäri osaston tiloja, tilanne kärjistyy helposti. Jos tilanne menee liian levottomaksi, osasto voidaan jakaa kahdeksi portilla. Metallinen, rämisevä portti hidastaa läpikulkua, mutta ääntä se ei eristä lainkaan, ja monet autistit ovat erityisen herkkiä koville äänille. Tällainen säilyttävä hoito ei ole millään tavalla kuntouttavaa, vaikka Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) sanoo tekevänsä autistien kuntoutusta. Hoitajat yrittävät toki uudessa tilanteessa tehdä parhaansa, mutta joutuvat lujille hekin, mm. melun takia. Siirryttäessä levottomampiin olosuhteisiin pitäisi hoitohenkilökuntaa lisätä eikä suinkaan vähentää. Koskevatko vammaisten ihmisoikeudet ainoastaan ns. parempikuntoisia? Onko oikein, että pyrittäessä toteuttamaan lakia laitosasumisen purkamisesta sen kustannukset otetaan vaikeasti autististen ja heitä hoitavan henkilökunnan selkänahasta? Kuinkahan paljon säästöjä Carea tällä muutoksella on saavuttanut? Ja kuinkahan paljon kustannuksia järjestelystä tulee koitumaan, taloudellisia ja inhimillisiä? Sointu ja Juha Forsberg

6 6 Uusi Invalidi 4/2014 Miten käy, kun yksin ei pärjää? Itkin minulle täysin vieraan vanhuksen kohtaloa. Minun asiani oli hyvin. Minua tultiin hakemaan sairaalasta kotiin. Näin kertoi Sirkka Suonsivu, kun oli useamman tunnin sairaalan polilla tahtomattaan joutunut seuraamaan ja väkisinkin kuulemaan erään vanhuspotilaan kohtaloa. Siis mitä tapahtui? Sirkka oli joutunut oman sairautensa vuoksi menemään Satakunnan keskussairaalan polille lauantaina. Rinnakkaispedille oli tuotu ambulanssilla vanhus, joka oli kotiutettu Satalinnan sairaalasta. Koska vanhuksella ei ollut mitään sellaista sairautta, joka olisi vaatinut välitöntä sairaalahoitoa, hänelle ei paikkaa sairaalassa siksi ollut. Kotonakaan hän ei kuitenkaan olisi yksin pärjännyt. Lapsetkaan eivät olleet käytettävissä. Siispä jokin sijoituspaikka olisi tullut löytää. Hoitaja soitteli petipaikkaa Porin kaupunginsairaalasta ja alueen vanhainkodeista aina Laviaa myöden, mutta paikkaa ei tuntunut löytyvän, kertoi Sirkka kuulemaansa. Yksi ja ainoa lopulta löytyi läheisestä Liinaharjan vanhainkodista. Ehtona vain oli, että maanantaiaamuksi klo 9 on paikalta poistuttava. Laitospaikan vakituinen haltija tulisi tuolloin kotilomaltaan takaisin. Porin kokoisessa kaupungissa löytyi siis lauantaina yksi ainoa sijoituspaikka vanhukselle ja tuokin paikka vain Uudistusten aika Tällä hetkellä elämme monien uudistusten aikaa. Lakeja laaditaan ja hyväksytään liukuhihnalta tämän hallituksen viime hetkillä. On suuri sote-uudistus, mikä vaikuttaa aina vaan kaoottisemmalta mitä enemmän siitä kuulee. No, järjestämisvastuusta päästiin sopuun, ehkä se siitä sitten selkenee. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sanotaan haettavan. Olen pitänyt niitä tärkeinä ja hyvinä asioina aivan viime aikoihin asti. Mutta nyt kun kuulen sanan yhdenvertaistaminen, olen tottunut pelkäämään sitä. Se on ainakin vammaisten, sairaiden ja vanhusten kohdalla tarkoittanut yleensä asioiden huononemista entisestään. Jos se tarkoittaisi sitä, mitä ennen luulin, että epätasa-arvoa yritetään poistaa huonompiosaisten asemaa parantamalla, niin hyvä. Kokemus on kuitenkin opettanut sen usein tarkoittavan huononnuksia sinne, missä asiat ovat olleet paremmin. Koskahan ne keksivät, että kun suurissa kaupungeissa palvelut on aina lähempänä ja Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidien jäsentä Sirkka Suonsivua huolestuttaa nykyinen vanhustenhoito. kulkuyhteydetkin paremmat, niin olisikohan tasa-arvoisempaa siirtää palvelut johonkin syrjäseudulle, vaikkapa Kainuun korpeen, niin myös pääkaupunkiseudulla ja muissa taajamissa asuvat voisivat olla tasa-arvoisia Lapin perukoilla asuvien kanssa? Toivottavasti kukaan suuri visionääri päättäjä ei tuota lue, sehän voisi vaikka saada kannatusta. Vammaispalvelulaista on käyty lausuntokierrosta, ja aika monia asiantuntijoita on ollut kuultavana. Jääkö subjektiivisia oikeuksia ja vaikeavammaisuus lakiin vai ei, siitäkään ole vielä tietoa, vai laitetaanko meidät samalle viivalle muuten syrjäytyneiden kanssa, se olisi kuulemma sitten tasa-arvoista, näin olen kuullut. Asenteet ovat joka puolella koventuneet vammaisia kohtaan. Toivotaan että asiantuntijoita olisi kuunneltu ja saisimme peloistani huolimatta hyvän lain, että olisimme yhdenvertaisia ns. tavallisten ihmisten kanssa emmekä sairaalassa olevien petipotilaiden kanssa. Sosiaalihuoltolaki, itsemääräämisoikeuslaki ja hankintalaki ovat myös muutosten kourissa ja ne koskevat meitä kaikkia. Saadaanko YK:n vammaissopimus Suomessa ratifioiduksi, on kiinni nyt tuosta laista itsemääräämisoikeuslaista ja jää nähtäväksi. Ei taida ehtiä tällä hallituskaudella jos ei, niin jääkö taas hamaan tulevaisuuteen? No, kohta on joulu ja rauhan aika, toivottavasti. Keväällä pääsemme vaikuttamaan eduskuntavaaleissa. Eiköhän olisi aika vaihtaa siellä porukka sellaiseksi, joka ajattelisi myös tavallisten ja vähempiosaisten asioita eikä ajaisi vain rikkaiden ja röyhkeiden etuja. Tehkäämme vuodesta 2015 hyvä vuosi! Ritva A Korhonen Lahti maanantaiaamuun asti. Mitä tämän jälkeen tapahtui, jäi askarruttamaan Sirkkaa. Mihin vanhus sijoitettiin? Ei kai vaan yksin kotiin? Kun ja jos ei kotona yksin pärjää, niin mikä vanhuksilla on edessään? Mihin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on hävinnyt? Näinkö se menee, että muorit ja vaarit sekä vammaiset lapset hoidetaan pirtin nurkassa kuten ennen vanhaan, aprikoi Sirkka. Tehostetaan ja tehostetaan! Ei hyvältä näytä. Itsekin sairas- ja vanhainkodilla hoitotyötä tehneenä eniten Sirkkaa hirvittää se, miten tänään vanhuksia hoidetaan. Vai onko tämä mitään vanhustenhoitoa, kun vanhus sairausinvalidien liitto ry. järjestää yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tukemia MONIVAMMAISTEN VIRKISTYSLOMIA Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan Hauholla Viiden vuorokauden täysihoitolomalla viihtyisässä lomakodissa on tarjolla sekä asiapitoista että monenlaista virkistys-, harrastus-, liikunta ym. toimintaa. Lomia voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät vuonna 2014 olleet tuetulla lomalla minkään järjestön kautta. Loman omavastuuosuus on 50 euroa. Lomia on haettavissa seuraaville lomajaksoille: Lomaviikot (ma la) VUODEN 2015 TUETUT LOMAT HAETTAVISSA: Hakemukset liiton toimistoon viimeistään toukokuuta 13. helmikuuta heinäkuuta 16. huhtikuuta syyskuuta 2. kesäkuuta saa yhden vaipan vuorokaudessa tai kerran viikossa pesun. Silloin, kun itse vielä olin töissä, niin silloin vanhuksia hoidettiin! Vanhainkodilla käydessään Sirkka jaksaakin muistuttaa hoitohenkilöitä siitä, miten häntä ja muita tulee hoitaa, kun hoidon aika on. Kuva ja teksti: Terttu Elomaa Lomia haetaan Solaris-lomien lomakkeilla. Huolella täytetyt lomakkeet toimitetaan hyvissä ajoin liiton toimistoon osoitteella: sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS. Hakulomakkeen voi myös tulostaa tai tehdä sähköisen hakemuksen Solaris-lomien nettisivuilla osoitteessa: Lomien myöntämisestä päättää Solaris-lomat hakemusten perusteella. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota loman tarpeen perusteluihin. Loman saajille Solaris-lomat lähettää noin kuukausi ennen lomaa kirjeen ja laskun omavastuuosuudesta. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta ( toimistosta p. (09) , tsil@tsil.fi, tai lomakodista p , lomakoti@tsil.fi, sekä Solaris-lomien kotisivuilta (

7 Uusi Invalidi 4/ Turkulaiset retkellä Kuopiossa ja vähän muuallakin Turun tapaturma- ja sairausinvalidit lähtivät elokuun lopulla retkelle, joka ties monennettako kertaa suuntautui Kuopioon, Mikkeliin ja Kallaveden ympäristöön. Lähdimme matkalle kello 7 ja suuntasimme kohti Vähäjärven loma- ja kurssikeskusta, jossa meidät otti vastaan lomakodin johtaja Tarja Västilä toivottaen meidät tervetulleiksi. Nautimme kahvit ja maistuvat sämpylät. Tarja esitteli meille yleiskatsauksen nykytilanteesta ja Stubbin hallituksen suunnittelemista säästöistä ja leikkauksista. Jatkoimme matkaa kohti Kuopiota ja noin kello 17 perille saavuttuamme majoituimme hotelli Kunnonpaikkaan. Aamulla Kuopion yhdistyksen puheenjohtaja Paavo Antikainen saapui paikalle ja lähdimme hänen opastamalleen kaupunkiajelulle, joka kesti noin kaksi tuntia. Sitten lähdettiin kohti Kuopion yhdistyksen kesänviettopaikkaa. Oli tosi upea paikka ja vielä mikä nimikin sillä on: Palokurki. Saimme lämpimän vastaanoton, meille tarjottiin ihania friteerattuja muikkuja, perunoita ja vihanneksia sekä lopuksi tietysti kahvit ja pullat. Turun yhdistys luovutti Kuopion yhdistykselle muistolahjan. Sitten alkoi yhteislaulu puheenjohtaja Antikaisen kitaran säestämänä. Mutta kaikki hyvä päättyy, oli aikaa lähteä eteenpäin ja suunta kohti Mikkeliä. Perille tultiin ja majoituimme itsepalveluhotelli Uusikuuhun. Juotiin iltakahvit ja seuraavana päivänä nautittiin aamuateria hotellia vastapäätä olevassa oppilaitoksessa. Ruokailun jälkeen matka jatkui, ihastelimme Kallaveden upeita näkymiä ja päädyimme paikkaan nimeltä Kenkävero, jossa sijaitsi useita myymälöitä. Oli nahka- ja keramiikkataidetta ja jopa kalannahasta tehtyjä esineitä. Ja taas eteenpäin. Matkalla juotiin itse keitettyä kahvia ja syötiin pullat, eivätkä edes sadekuurot lannistaneet tunnelmaa, vaikka kyllä aurinkokin meille hymyili. Matka jatkui kohti Porvoota ja mitä löytyikään Välikatu 4:stä: Brunbergin tehtaan karkkikauppa, totta kai. Pieni huone täynnä ihmisiä ja suu täynnä hyvää! Niin alkoi matkan viimeinen osuus kohti Turkua. Näin lopuksi minun täytyy mainita erikseen yhdistyksemme matkailujaosto ja kiittää koko tiimiä hyvin tehdystä työstä. Olette aika velikultia! Teksti ja kuva: Ken Helenius Turkulaiset saivat kesäretkellään Kuopiossa lämpimän vastaanoton. Kuvassa etualalla Paavo Antikainen Kuopion yhdistyksestä ja Ritva Normasto Turun yhdistyksestä. Y H D I S T Y S T E N V U O S I K O K O U K S I A Helsingin Seudun Sairaus- ja Vuosikokous pidetään torstaina klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, Helsinki (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60), kerhohuone Kertsi 4, 4. krs. Kahvitarjoilu. Johtokunta Hämeenlinnan Vuosikokous sunnuntaina klo Vähäjärven lomakodissa. Kuopion Seudun Sairaus- ja Vuosikokous sunnuntaina klo alkaen kerhon tiloissa, Lapinlinnankatu 2. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Lahden Seudun Sairaus- ja Vuosikokous torstaina klo Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3.krs. Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan! Lappeenrannan Vuosikokous keskiviikkona alkaen klo Palvelukeskussäätiön kokoustilassa, Perillistenkatu 3. Sääntömääräiset kokousasiat. Kahvitarjoilu. Nokian Vuosikokous tiistaina klo Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4.krs. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Oulun Sairaus- ja. Vuosikokous pidetään tiistaina klo 9.00 Aleksinkulman Pohjansalissa. Kahvitarjoilu. Porin Sairaus- ja Sääntömääräinen vuosikokous tiistaina klo Nuorisotalolla, huone 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Rauman Seudun Vuosikokous tiistaina klo Järjestötalolla, Siikapolku 1. Tampereen Vuosikokous torstaina klo Domuksella Vammaisjärjestöjen tilassa, Pellervonkatu 9. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo Turun Sääntömääräinen yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina alkaen klo T-talolla, Vanha Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Liiton edustaja paikalla. Jäsenet mukaan. Valkeakosken Ammattitauti- ja airausinvalidit ry Vuosikokous torstaina klo Osuuspankin kokoustilassa, Koskikara, 2.krs. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta Uuden johtokunnan järjestäytymiskokous heti vuosikokouksen jälkeen. Vilppulan Sairaus- ja Vuosikokous sunnuntaina klo alkaen Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula. Kahvitarjoilu.

8 8 Uusi Invalidi 4/2014 RAUHALLISTA JOULUNAIKAA Helsingin Seudun Sairaus- ja Hämeenlinnan Keravan Sairaus- ja Kuopion Seudun Sairaus- ja Lahden Seudun Sairaus- ja Lappeenrannan Nokian Tapaturmaja Oulun Sairaus- ja Porin Sairaus- ja Rauman Seudun Tampereen Turun Tapaturmaja Valkeakosken Ammattitauti- ja Vilppulan Sairaus- ja Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs Terveysrintama ry Turun Työväen Eläkeläiset ry Tapiola Uudenkylän Työväentalo, Tampere SNDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö ry Tuwe:n veteraanikerho Helsingin Seudun Sairaus- ja Päivi Koivunen Eila Aronranta Riitta Mikkonen Terttu Simpanen Juha Kovanen Pauli Toikka Hannu Kautto Timo Piippo Marja Peltonen Pirkko Piiroinen Anja Blomqvist Hannele Manner Mailis Kouhi Juhani Lilja Eino Aalto Maija Öfverberg Olavi Nurminen Leo Partanen Sirpa Mittilä Taru Välimaa Katri Pitkänen Helena Kumpulainen Seppo Kumpulainen Senja Räsänen Olli Salin Urpo Skott Liisa Pusa Väinö Pusa Maija Laitinen Ilpo Laitinen Juha Hämäläinen Hämeenlinnan Taina Talikka Jorma Talikka Anja Jokinen Irja Huovinen Sirkka Vuorinen Tuula Savolainen Pasi Ranki Eeli Huotari Keravan Sairaus- ja Pirkko Laaksonen Pirkko Ahonen Tapio Tenhunen Helmi Tiilikainen Raili Kumpulainen Marjatta Rosenqvist Laila Partanen Leena Toivonen Kuopion Seudun Sairausja Paavo Antikainen Tarja Antikainen Kalle Rasa Risto Vehniäinen Kaija Pihtola Helka Karhunen Kyösti Könönen Siiri Kauppinen Ritva Ikäheimonen Erkki Ikäheimonen Onerva Saari Elina Hassinen Toini Antikainen Marjatta Kankkunen Aila Antikainen Pentti Koponen Leena Turunen Kyösti Loimi Aino Kaipainen Tenho Kaipainen Lahden Seudun Sairausja Aino Forsander Irja Laitinen Mauno Laitinen Pirjo Hirvonen Veijo Hirvonen Aino Meriläinen Esko Jokinen Toini Gröndahl Aini Rantonen Rauha Maikkunen Pirkko Vaittinen Raili Nurminen Lea Partanen Marja Kokko Raimo Heikkilä Ritva Korhonen Lappeenrannan Hilkka ja Mikko Smolander Seija Tams Liisa Pikkarainen Eila Kosonen Anneli Tiainen Armi Kohonen Milja Heikkonen Anna-Liisa Cederström Terttu Kohonen Raimo Kärmeniemi Eeva Björkholm Nokian Eero Salonen Maritta Alakoski Lea Immonen Eeva Ronkainen Merja Tuupainen Olli Tuupainen Aila Lehtinen Sirkkaliisa Hakanen Tarja Nokelainen Erkki Nokelainen Raija Salmi Veijo Salmi Hilkka Kuusisto Aili Hakanen Orvokki Murto Raili Pakka Reetta Nisula Erkki Jalvanti Raimo Hakanen Leila Ahola Herkku Hernesniemi Tuula Palomäki Kalevi Mäkelä Aila Hasa Väinö Hasa Anneli Pasanen Liisa Myllynen Helena Laukkanen Pauli Schadrin Oulun Sairaus- ja Heikki Kangas Anneli Kelloniemi Ville Kelloniemi Eeva Koski Erja Kaijankoski Matti Kaijankoski Liisa Mäkelä Anja Virtanen Iida Huovinen Niilo Huovinen Mirja Pätäri Leena Saviluoto Martti Hautamäki Kerttu Järvelä Sirkka Heikura Taimi Anttila Raimo Anttila Matti Mustonen Kauko Sivusalo Seija Raappana Paavo Raappana Helena Kylmäaho Kaarina Närhi Aino Knuutila Tuulikki Väisänen Annikki Jurvakainen Pirjo Annunen Tauno Sunila Hannes Jäälinoja Kyllikki Anttila Eila Moilanen Anja Keltamäki LÄMMINTÄ JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE LUKIJOILLE, YHDISTYKSILLE, LIITOLLE, HENKILÖKUNNALLE JA KANNATUSJÄSENILLE! t. Jyväskylän Seudun Sairausja tapaturmainvalidit ry Tuomo Keltamäki Matti Perttunen Porin Sairaus- ja Antti ja Marjatta Anja Mäkelä Heimo Laine Pentti Pajunen Irma Halonen Ritva Karinen Raila Aho Risto Jokisuo Heikki Kemppainen Helvi Välimäki Kirsti Lehtola Antti Lehtola Aili Mannila Irma Murto Aune Tormonen Tarja Lindqvist Jari Vehkaoja Pirkko Sirpola Kirsti Marmela Lauri Peltomaa Kirsi Juhola Anna-Liisa Pahkuri Mervi Backman Pasi Pahkuri Elise Seittonen Mirja Koskela Raili Saunaluoma Lahja Nieminen Eila Martti Rauno Huhmarniemi Virpi Kiviheimo Pentti Ruohoniemi Terttu Elomaa Pentti Elomaa Mari Nousiainen Emma Pirhonen Mico Pirhonen Lea Heikkilä Liisa Söderman Lea Ranne Aili Pärnä Ritva Smolander Anni Lehtinen Aarre Mäkelä Hilkka Kulomaa Anneli Pihlavisto Eeva Uksjärvi Hannu Uksjärvi Ritva Kerola Terttu Mäkelä Sirkka Aarrejoki Heikki Loimupalo Tuija Siltanen Anna-Liisa Mäkinen Rauman Seudun Reino Leino Manu Laihonen Toini Roininen Oili Juvela Kalevi Tuominen Rauno Glad Raija Vikstedt Tuomo Grundström Jorma Kisamaa Katri Jalonen

9 Uusi Invalidi 4/ JA ONNEA UUDELLE VUODELLE Mauno Jalonen Anneli Mäkelä Kalevi Mäkelä Pirjo-Riitta Lindholm Matti Lindholm Katri Lindholm Helka Setälä Kaisa Siltanen Olavi Hanhiluoma Aune Varho Eeva Hautala Tampereen Tapaturmaja Irmeli Saarijärvi Eino Saarijärvi Lea Immonen Aili Wallenius Mirja Kauppila Irja Koivisto Antti Vuori Kaarina Vuori Seija Vehmas Anja Kivipensas Ritva Leppänen Kalle Leppänen Taavi Lintunen Leena Vartti Reijo Mäkelä Pirkko Mäkelä Kake Kyllönen Riitta Suokas Ritva Nieminen Martti Nieminen Tarja Lehtinen Rauha Järvinen Rea Heiskari Maire Mäkinen Hilkka Koivula Pauli Hujo Seija Riihiluoma Matti Riihiluoma Riitta Salonen Mauri Könönen Turun Tapaturmaja Ken Helenius Kirsti Kaire Liisa Aho Riitta ja Aku Ritva Piispanen Terttu Sirkiä Airi Stenman Helli Koivu Matti Koivu Jorma Eloranta Jukka Kulmala Ritva Reunanen Esko Ollila Tauno Väisänen Reijo Leino Eira Kejonen Ritva Pahikkala Maija Mäkinen Pertti Tuominen Veikko ja Kirsti Hämäläinen Jaakko ja Sirpa Ahola Inga-Lill Puntala Eila Nieminen Lasse Ekström Seija ja Timo Kaleva Paula Svärd Eira ja Pentti Puhakka Kaisa Koivu Juhani Koivu Helena Pyy Sinikka Niittonen Anna-Liisa Kurki Riitta Kopranen Pirkko Peuralahti Jorma Rantanen Helmi Poskiparta Liisa Oivanen Kaija Pakkanen Hannu Hyytiäinen Ritva Normasto Riitta Mäkinen Ritva Blomroos Harri Takala Taina Soramäki Kyllikki Vuorinen Eila Nieminen Raija Auranen Keijo Takala Unto Kaaros Maija Niemi Maija Vuorela Tauno Takala Alvar Saarinen Johanna H. Rauno N. Ari ja Anne Anja Kautonen Sirkka Suomalainen Kurt Laine Anneli Saari Hellin Tähtinen Lahja Korpela Matti Laakso Markku Hongisto Ensio Laine Seppo Juvonen Pertti Huhtala Eila Huhtala Kaisa Isomaa Martti Leppänen Eva Holm Anja Rantanen Irja Hakala Pirjo Ylitalo Aarno Ylitalo Aili Lehtimäki Hilkka Tulva Mika Kopra Olli Aarnio Airi Aarnio Kaija Kiessling Anja Lehtovirta Pekka Salonen Rauno Malminen Valkeakosken Ammattitauti- ja Martta Kuronen Arja Toivonen Eila Viinikainen Pekka Lehtinen Aili Lehtinen Tuure Hietanen Aini Vikman Pirkko Rantala Reino Rantala Annikki Jussilainen Hilja Menna Helli Lahti Antti Keränen Pauli Västilä Tiina Laaksonen Pekka Laaksonen Ansku Ruskeeniemi Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Varkauden Vammaiset ry Signe Miettinen Raija Tunnila Kauko Kuokkanen Raili Kaksonen Saimi Tuovinen Meeri Ruuskanen Eila Koponen Taisto Tuovinen Aira Hyttinen Anna-Liisa Härkönen Sinikka Holopainen Eila Pöllänen Pekka Tuovinen Milja Tuovinen Hilkka Karvonen Lauri Karvonen Elli Tiainen Saara Tuovinen Kalle-Pekka Tuovinen Vilppulan Sairaus- ja Anja Sorvoja Aune Saarinen Helvi Jääskeläinen Aila Koivula Ada Juvonen Anja Ylä-Ajos Esa Aittonen Tuomo Parviainen Tuula Parviainen Kirsi Saarikko Kirsti Aittonen Virpi Nisula Siviä Järvimäki Elli Kivinen Aili Alanen Anna-Liisa Anttila Harri Mäkinen Päivi Helander Tiina Kytömäki Helmi Aronen Antti Aho Lea Aho Leena Mäkinen Inkeri Ylinen Pirkko Helander Seija Viitanen Anni Tiainen Liittohallitus Antti Holopainen Paavo Antikainen Terttu Elomaa Anneli Kelloniemi Kaija Kiessling Ritva Korhonen Juha Kovanen Aino Laine Kurt Laine Erkki Matikainen Vesa Ruskeeniemi Eero Salonen Tapio Tenhunen Anni Tiainen Pauli Toikka Kalevi Tuominen Liiton ja lomakodin henkilökunta Pekka Alin Pekka Naukkarinen Pirjo Tuominen Tarja Västilä Marja-Leena Kalkkinen Minna Nieminen Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2015! Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta toivottaa Saimaan Turistiliikenne Oy Toivotamme Hyvää Joulua ja Turva lista Uu ta Vu ota! Oppimisen iloa vuodelle 2015 Yhteistoiminnalla eteenpäin Demokraattinen Sivistysliitto ry.

10 10 Uusi Invalidi 4/2014 Lehti oikeaan osoitteeseen Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistattehan siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset sähköpostilla tai postitse osoitteella sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS. Liiton toimistoon muutokset on ilmoitettava viimeistään seuraavan lehden aineistojen jättöpäivään mennessä (ks. lehden ilmestymisaikataulu sivulla 11), jotta ne ehtivät sen postitustietoihin. Uusi Invalidi -lehti netissä: Kuopion Seudun Sairaus- ja Toimintakalenteri klo alkaen vietämme pikkujoulua Vanhamäen kartanolla Suonenjoella. Pikkujouluun pienet lahjat mukaan. Linja-autokuljetus. Syksyn kerhot päättyvät pikkujouluun. Kevään kerhot aloitamme normaalisti tiistaina klo 10 kerhotiloissa. Vuosikokous klo alkaen kerhon tiloissa, Lapinlinnankatu lopetamme kevään kerhot ja jäämme kesälomalle. Mahdollisista aikataulumuutoksista sekä retkistä, matkoista ym. ilmoitetaan ajoissa. Johtokunnan puolesta toivotan kaikille terveyttä ja osanottoa kerhon järjestämiin tapahtumiin. Paavo Antikainen Puheenjohtaja Helsingin Seudun Sairausja :n toimintaa: Torstaikerhon kevätkausi alkaa klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60), Kertsi 4, 4.krs. Kerho kokoontuu joka pariton viikko torstaisin. Askartelukerho kokoontuu tiistaina klo yhdistyksen toimistolla (Kulmavuorenkatu 5) ja kerho jatkuu aina joka parillinen viikko tiistaisin. Toimisto on suljettu jouluviikon. Toimisto on taas avoinna alkaen joka tiistai kello 12 15, muulloin sopimuksen mukaan. Toimiston käyntiosoite: Kulmavuorenkatu 5, Helsinki. Puh. (09) tai /Pj. Timo Piippo. Nokian Toimintakalenteri kevätkaudelle 2015 Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4.kerros, tiistaisin klo 13.00: kerho 27.1 kokous kerho 24.2 vuosikokous kerho kokous 7.4. kerho kokous 5.5. kerho kokous Kaikki jäsenet tervetuloa! Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kokouksissa, kerhoissa ja Nokian Uutisissa. Tampereen Tapaturmaja Kevätkauden 2015 tapahtumia Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo Näsilinnankatu 22 A 37, 6. kerros. Puh (03) Kerhot alkavat klo Domuksella, Vammaisjärjestöjen tiloissa, Pellervonkatu 9. Kerhoissa alustajia, yhteislaulua, arpajaisia ja soppapäivä kerran kuussa. Tule Sinäkin ja tuo ystäväsi mukana! Vuosikokous torstaina klo 12 (katso ilmoitus). Kevätrieha helatorstaina klo Tapiolassa, Karhunkatu 71. Kulttuuripäiville lauantaina 6.6. Vähäjärvelle. Kylpylämatka Haapsaluun Laineen kylpylään keväällä. Kysy matkasta ja retkistä Irmeliltä puh. (03) tai VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI Onnellista Uutta Vuotta ja hyvää valoisaa kevättä kaikille! Jyväskylän Seudun Sairausja :n Toimintakalenteri Joulukuussa 2014: Pikkujoulu Myyjäiset alkaen klo Saiholla. Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja mukavaa yhdessäoloa. Myös pitempiaikaiset täysihoidot esim. kodin putkiremontin ajaksi. Hinnat : Talven ja kevään lomat varattavissa! A-osa 57euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme. Vähäjärven lomakoti Muntsilantie Hauho (Hämeenlinna) p. (03) s-posti: lomakoti@tsil.fi Kevätkaudella 2015: Opintotilaisuudet: keskiviikkoisin klo alkaen 14.1., 11.2., 11.3., 8.4., ja Käsityökerho: keskiviikkoisin klo alkaen 7.1., 21.1., 4.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 6.5., ja 3.6. Muut kerhot sopivat alkamisajankohdat ensimmäisissä kerhotilaisuuksissa. Vuosikokous klo 13.00, Saihokatu 4. Voileipäkakkukurssi klo Kulttuuripäivät Vähäjärvellä. Liikuntaviikko Vähäjärvellä. Maakuntaretki keväällä ja syksyllä. Aika ja paikka sovitaan myöhemmin. Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.

11 Uusi Invalidi 4/ Porin Sairaus- ja Toimintakalenteri keväälle 2015 Tiistaikerho: Nuorisotalo, huone 3, klo , 3.2., vuosikokous klo , 3.3., ja Käsityökerho: Nuorisotalo, huone 4, maanantaisin klo , 19.1., 26.1., 2.2., 9.2., 16.2., 23.2., 2.3., 9.3., 16.3., ja Hallituksen kokoukset: Nuorisotalo, huone 3, klo maanantai 26.1., ja Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Lahden Seudun Sairausja Toimintakalenteri kevät 2015 Kokoonnumme joka kuukauden toisena keskiviikkona klo Lahden Invakeskuksessa. Vuosikokous torstaina klo Invakeskuksessa. Seuraa muita tapahtumia: Neuvokas.org/Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Lahti sivulta. Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS. TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY:N LIITTOVALTUUSTON KOKOUS Liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 8. maaliskuuta 2015 alkaen klo Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 5 :n määräämät asiat. Kokousta edeltää lauantaina 7.3 seminaari ajankohtaisista aiheista. Seminaarin ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin yhdistyskirjeissä. Uusi Invalidi-lehden aikataulu vuodelle 2015 Liittohallitus Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistolle viim. 1/2015 vko 13 (maaliskuussa) /2015 vko 22 (toukokuussa) /2015 vko 39 (syyskuussa) /2015 vko 50 (joulukuussa) Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki (09) hssti@kolumbus.fi Avoinna tiistaisin klo 12 15, muulloin sopimuksen mukaan: Pj. Timo Piippo Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna pasiranki@jippii.fi Jyväskylän Seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio puavo.antikainen@gmail.com sairausinvalidien liitto ry PL 30, IIRIS (Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki) Puh. (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahden Seudun Sairausja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Hilkka Smolander Marjankatu 6 D Lappeenranta Nokian Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Anneli Kelloniemi Kuorimokatu 2 A Oulu anneli.kelloniemi@luukku.com Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as Rauma Tampereen Tapaturmaja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B Tampere Turun Tapaturmaja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) , fax (02) tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Kurt Laine kurt.laine@luukku.com Valkeakosken Ammattitautija Pj. Reino Rantala Apiankatu 9 A Valkeakoski reino.p.rantala@gmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Luttilantie 5 as Varkaus saaratuovinen@hotmail.com Vilppulan Sairausja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula Julkaisija sairausinvalidien liitto ry PL 30, IIRIS toimisto avoinna ark Puh. ja faksi (09) Sähköposti ja kotisivut tsil@tsil.fi, Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. antti.holopainen@a-klinikka.fi Toimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen, Hannu Oittinen, Tarja Västilä Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani ISSN-numero

12 12 Uusi Invalidi 4/2014 Lapin metsurista tuli porilainen vammaisaktiivi Pudasjärven mies Rauno Huhmarniemi aloitti työelämänsä metsurina Lapin savotoilla, ehti olla kaksi talvea Ruotsissa metsätöissä ja Goodyearin rengastehtaalla, kunnes Lahden Pilkingtonin lasihiomon kautta päätyi Poriin Mäntyluodon telakalle öljynporauslauttoja tekemään. Telakalla ehdin olla töissä yli kolmekymmentä vuotta, sieltä sitten muutaman vuoden työttömyysputken kautta eläkkeelle. Metsurina aloitin justeeri- ja pokasaha-aikana, mutta ehdin ensimmäisen moottorisahan ostaa. Ja puut ajettiin tien varteen hevosella, mutta koneet alkoivat yleistyä myös ajossa. Lappi tuli kierrettyä niissä töissä, osin Kainuukin, kertoo Huhmarniemi työvuosistaan. Kun työn lisäksi vaimo löytyi Porista, tuli Satakunnan pääkaupungista pysyvä kotipaikka. Koti on telakan suunnalla, kaupungin ja Mäntyluodon puolivälissä. Mutta mieli palaa muistoissa usein vuosikymmenien takaisille työmaille. Lapin vuosina ammattiliittoon ei monikaan kuulunut, sillä työmaat ja porukat vaihtuivat tiuhaan tahtiin, eikä jäsenmaksuja peritty tilin yhteydessä. Ruotsissa ay-jäsenyys oli pakollinen. Vaikka muuten olen ollut terve, on metsätöistä jäänyt lonkkavaiva, joka vihoittelee vieläkin. Sitä ei aikoinaan tutkittu, Huhmarniemi jatkaa. Vanha polvi oppinut talkootyökulttuurin Työelämän vuosikymmenet menivät niin tarkkaan elannon hankkimiseen, ettei Huhmarniemi niinä aikoina suuremmin ehtinyt yhteiskunnallisiin rientoihin. Mutta nyt on vierähtänyt puolentoista vuosikymmentä sairausinvalidien liitossa. Olen ollut Porin yhdistyksen johtokunnan jäsen, mutta en ole ollut liiton luottamustehtävissä. Pääasiassa olen ollut erilaisissa talkoohommissa, erityisesti yhdistyksen kesäpaikan kunnossapito on kuulunut tehtäviini. Keittiöremontista siellä aloitettiin ja paljon on saatu porukalla aikaan. Tekemistä riittää sillä saralla. Uusia nuorempia tekijöitä tarvittaisiin, mutta talkootyöt tuppaavat jäämään iäkkäämpien harteille. Huhmarniemi harmittelee, että nuorempi polvi ei ole oppinut talkookulttuuria, se on liki kaikkien järjestöjen ongelma. Remonttihommien lisäksi olen mukana yhdistyksen kerhon pyörittämisessä. Yhdistyksen tiistaikerho kokoontuu kaupungin nuorisotalolla keskellä kaupunkia. Pyydetään puhujia eri aloilta tai ollaan muuten vaan yhdessä, vallankin yksinäisille ja ikääntyneille jo pelkkä yhdessäolo on tärkeää. Rauno Huhmarniemi on puurtaja, joka ei pidä suurta ääntä itsestään. Olen toiminut Porin yhdistyksen johtokunnassa ja tehnyt pääasiassa remonttihommia kesäkodilla. Vähäjärven lomakodissa tykkään liikkua luonnossa, sanoo porilaistunut Lapin mies. Lomakodin remontteihin Huhmarniemi ei ole osallistunut, mutta Vähäjärvi on hänelle mieluinen paikka. Siellä tulee käytyä muutama kerta vuodessa. Olen koko ikäni liikkunut luonnossa, joten tykkään kulkea Vähäjärven lähistön met- sissä. Olen merkinnyt sinne reittejä itselleni. Autioituminen uhkaa kaupungeissakin Vammaisaktiiville on mieleen, että Porin kaupungin alueella liikkuminen on muuttunut esteettömyyden suuntaan, vaikka tekemistä asiassa on vieläkin. Kiitos kehityksestä kuuluu muiden ohessa aktiiviselle vammaisneuvostolle, joka on kiinnittänyt asiaan huomiota. Mutta palvelujen ja asutuksen harveneminen koskee myös kaupunkeja, keskittäminen ja kilpailuttaminen lisäävät autioitumista. Kun Ahlainen liitettiin Poriin, alueen palvelut ja liikkeet ovat vähentyneet ja taloja on jäänyt tyhjilleen. Ainoan kaupan tiloissa toimii asiamiesposti, eipä siellä muuta enää ole. Sama koskee vanhaa kotiseutua Pudasjärveä, jonka asukasluku on pudonnut 16500:sta noin 8000:een. Kun hillasato oli tänä vuonna huono, jäi kesäreissukin tekemättä tyhjeneviin maisemiin. Huhmarniemi on suivaantunut nykyisen yhteiskuntakehityksen suunnasta. Vähäosaisilta viedään vähätkin rippeet, mutta rahakkaat pitävät huolen eduistaan. Kyllä tässä taas pitäisi kokoontua eduskuntatalolle mielenosoitukseen. Belgiassa oli juuri sadan tuhannen hengen mielenosoitus, mutta eipä siitä paljon uutisoitu. Suomen tiedotusvälineet ovat niin vallanpitäjien otteessa, että oikeaa tietoa on vaikea saada. Mutta onneksi meillä on oma liitto ja lehti, niiden vahvistamiseksi on tehtävä töitä, Huhmarniemi sanoo. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Tutkimus osoittaa: Vanhusten eriarvoisuus kasvaa riittävä apu edellyttää omaisten panosta ja yksityisten palvelujen hankkimista Pienituloiset vanhukset jäävät parempituloisia useammin ilman riittävää apua. Heikoimmassa asemassa ovat hoivaa tarvitsevat vanhukset, joilla on pienet tulot, alhainen koulutus eikä omaisten apua. Vanhuksia ohjataan ensisijaisesti hankkimaan palveluja yksityiseltä sektorilta kotitalousvähennystä hyö- dyntäen sekä huolehtimaan asioistaan itse ja omaistensa avulla. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet, ja vanhojen ihmisten pienituloisuus on yleistä. Noin joka seitsemäs tamperelais- ja jyväskyläläisvanhus kokee, ettei saa riittävästi apua. Tavallisesti syynä ovat korkeat palvelumaksut ja avun hankkimisen työläys. Omaisten antama apu on paljon yleisempää kuin kunnallisen avun saaminen tai yksityisten palvelujen käyttö. Omaisilla on merkittävä rooli myös avun ja palvelujen hankkimisessa. Tutkimustulokset kertovat siitä, että palvelujärjestelmässä on aukkoja, jotka koskevat nimenomaan pienituloisia ja heikommin koulutettuja ihmisiä. Julkinen palvelujärjestelmä ei nykyisellään pysty tarjoamaan riittävää apua ja hoivaa kaikille vanhuksille. Apu ja hoiva riittävät vain, jos vanhukset voivat lisätä niiden määrää tai laatua ostamalla palveluja. Tiedot ovat YTM Lina Van Aerschotin Tampereen yliopistossa tekemästä väitöskirjatutkimuksesta, joka koskee yli 75-vuotiaita kotona asuvia vanhuksia. Tutkimus perustuu Tampereella ja Jyväskylässä kerättyyn laajaan kyselyaineistoon ja Tampereella tehtyihin haastatteluihin.