Vantaalaisen hyvä mieli hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaalaisen hyvä mieli hanke 2013 2014 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Vantaalaisen hyvä mieli hanke Loppuraportti Vantaan kaupunki, mielenterveyspalvelut Mielen avain -hanke Milla Bergman Pihla Markkanen Hannu Ylönen Lauri Kuosmanen Marraskuu 2014

2 1 Sisällys 1. Hankkeen nimi ja kesto sekä vastuuhenkilö Vantaalaisen hyvä mieli hanke Tavoitteet Osatavoitteiden taustat, menetelmät ja tulokset Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma Päihdetyön kokemusasiantuntija Erityisopetuksen tuki Interpersonaalinen psykoterapia... 11

3 2 1. Hankkeen nimi ja kesto sekä vastuuhenkilö Hankkeen nimi: Mielen avain, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hankkeen kesto: Vastuuhenkilö: Lauri Kuosmanen Palvelupäällikkö, mielenterveyspalvelut Kielotie 11 A, Vantaa p Vantaalaisen hyvä mieli hanke Vantaalaisen hyvä mieli hankkeen (VHM) tavoite oli edistää vantaalaisten mielenterveyttä ja ehkäistä päihdeongelmia sekä kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluita vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita. Hanke sisälsi neljä osatavoitetta: 1) kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen osaksi terveysasemalla tehtävää päihdetyötä, 2) Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelman koordinoiminen, 3) oppilaiden arjen struktuurin tukeminen sekä 4) interpersonaalisen terapian käyttöönoton koordinoiminen mielenterveyspalveluissa. Hanke toteutettiin Kaste-ohjelman sekä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) tavoitteiden mukaisesti yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. VHM oli osa Kaste-ohjelmaan kuuluvaa Mielen avain -hankekokonaisuutta. VHM keskittyi Kaste-ohjelman tavoitteisiin: 1) lapsien, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistaminen sekä 2) palvelurakenteiden ja peruspalveluiden uudistaminen. Se toimi tiiviissä yhteistyössä Mielen avaimen hankehallinnon kanssa ja osallistui oman kehittämistyön lisäksi Mielen avain hankkeen yhteiseen kehittämistyöhön. Vantaalla VHM sijoittui mielenterveyspalvelut -tulosyksikön osaksi ja sen tavoitteet tukivat tulosyksikön strategisia tavoitteita. Hankkeesta vastasi Vantaan mielenterveyspalvelut -tulosyksikön palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen. VHM:n kokonaisbudjetti oli euroa, josta valtionavustuksen osuus oli euroa ja Vantaan kaupungin rahoitusosuus euroa. Hanke toteutettiin kolmen hanketyöntekijän työpanoksen kautta. Hanketyöntekijöiden nimikkeitä olivat hankekoordinaattori (2 kpl) ja kokemusasiantuntija (1 kpl). Hankekoordinaattorit suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat omat osatavoitteensa yhdessä ohjausryhmien ja hankkeen vastuuhenkilön kanssa. Kokemusasiantuntija toimi vastaanottotyössä osan työajasta, ja osan työajasta osallistui toiminnan kehittämiseen ja viestintään. Yksi työntekijöistä toimi koko hankkeen yhteyshenkilönä ja koordinaattorina. VHM:n eri tavoitteilla (4 kpl) oli omat ohjausryhmänsä. Ohjausryhmien tehtävinä oli ohjata ja valvoa hankkeen toteutumista suunnitelman mukaisesti. Hankkeen päämääränä oli saada aikaan kestäviä tuloksia. Jalkauttaminen ja integrointi käynnistettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, ja se jatkui koko hankkeen keston ajan. Uudet toimintamallit kuvattiin ja arvioitiin siten, että ne ovat siirrettävissä muihin ympäristöihin Vantaalla ja valtakunnallisesti. Tämän loppuraportin lisäksi kaikki VHM:ssä kehitettävät uudet toimintamallit on kuvattu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Innokylä -sivustolle. Innokylässä on kuvattu tätä raporttia laajemmin hankkeen eri tavoitteiden sisällöt sekä kehittämistyön prosessit.

4 3 3. Tavoitteet 1. Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma ohjaa kaupungin palvelutuotantoa vuosille Päihdetyön kokemusasiantuntijuus vakiintuu osaksi terveysasemien toimintaa 3. Erityisopetuksen tuki mahdollistuu jalkautuvan mielenterveystyön avulla 4. Interpersonaalinen psykoterapia otetaan käyttöön mielenterveyspalveluttulosyksikössä 4. Osatavoitteiden taustat, menetelmät ja tulokset 4.1. Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma Tausta Palveluiden ohjaamiseen ja kehittämiseen tarvitaan suunnitelma. Ilman suunnitelmaa ei ole johdonmukaista kehittämistyötä. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laadinnan tärkeyttä korostetaan useissa kansallisissa suosituksissa. Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa todetaan, että kunnan tulisi laatia mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdepalveluiden laatusuosituksessa edellytetään, että jokaisella kunnalla tulisi olla päihdesuunnitelma osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeenpanosuunnitelmassa yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien saaminen osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia on yksi yhdeksästä kärkihankkeesta. Tavoitteet Tavoitteena oli, että suunnitelma ohjaisi kaupungin omaa toimintaa sekä erikoissairaanhoidosta hankittavaa palvelua vuosina , siten että palvelutuotannosta muodostuisi asiakaslähtöinen, näyttöön perustuva sekä kustannustehokas kokonaisuus. Tavoitteena oli suunnitelman avulla ottaa kantaa siihen, miten palvelut tulisi järjestää, jotta kuntalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut. Osatavoitteet olivat: Suunnitelman laatiminen vuoden 2013 aikana Suunnitelman toimeenpano vuodesta 2014 eteenpäin Suunnitelma laajentaminen koko kaupungin tasoiseksi mielenterveys- ja päihdestrategiaksi Suunnitelman integrointi osaksi kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa Menetelmät Suunnitelmatyöstä vastasi mielenterveyspalvelut tulosyksikkö yhdessä hankkeen sekä monialaisen ydintyöryhmän kanssa. Suunnitelma perustui huolelliseen nykytilaselvitykseen, joka muodostui THL:n SotkaNet-tilastoista, aikaisemmin Vantaalla tehdyistä selvityksistä sekä kaupunkilaisten, työntekijöiden ja johtajien näkemyksistä palveluista ja niiden tarpeesta. Kuulemiskierros aloitettiin yksiköiden johtoryhmien tapaamisella alkuvuodesta Kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien kuuleminen tapahtuu keväällä 2013 keräämällä kuntalaisten näkemyksiä internetkyselyn välityksellä sekä erikseen järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Palautetta pyydettiin myös Vantaalla toimivilta mielenterveys- ja päihdejärjestöiltä ja kokemusasiantuntijoilta.

5 Työntekijöiden kuulemisessa hyödynnettiin Vantaan sosterin työntekijöille vuonna 2010 tehtyä kyselyä. Kehittämiskohteet määritteli suunnitelmatyöhön nimetty ydintyöryhmä. Kehittämiskohteet luokiteltiin Mieli 2009 ohjelman mukaisesti. Kuulemisessa ja kehittämiskohteiden muodostamisessa käytettiin pohjana THL:n suosittelemaa matriisipohjaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuki Vantaan suunnitelman laatimista koko prosessin ajan. Tulokset Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma laadittiin vuoden 2013 aikana. Suunnitelmaan sisältynyt nykytilaselvitys raportoitiin erillisenä dokumenttina. Suunnitelman jalkauttaminen ja toimeenpaneminen jäi keskeneräiseksi hankkeen päätyttyä, sillä paperi ei ehtinyt saamaan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyntää. Työn onnistumista edesauttoivat mielenterveyspalveluiden ja ydinryhmän sitoutuminen suunnitelman laatimiseen, alueen kuntalaisten huomioiminen kehittämiskohteita määriteltäessä sekä laaja-alaisuus ja moniammatillisuus työryhmissä. Haasteita työn onnistumiselle asettivat kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien todellinen osallistuminen prosessiin, riittävän rajatun ja toteutettavissa olevan suunnitelman aikaan saaminen sekä konkreettisten tavoitteiden puuttuminen (tavoitteet olivat liian yleisellä tasolla). Tuotokset Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma vuosille Nykytilaselvitys Ihmisiin kohdistuva ennakkoarviointi (Vantaan kaupungin vaatima) Konferenssiabstraktit ja -esitykset o Breaking Barries, The Nordic Conference of Mental Health Nursing, , Reykjavik, Island o The 3rd European Conference on Mental Health, , Tallinn, Estonia Nettisivut o Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli Johtopäätökset Vantaalle laadittiin Mieli 2009 suunnitelmaan perustuva asiakaslähtöinen, näyttöön perustuva mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma, jonka vahvuutena oli huolellinen nykytilaselvitys olemissa olevista palveluista. Suunnitelman toimeenpano jäi kesken Päihdetyön kokemusasiantuntija Tausta Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) ehdotetaan asiakkaan aseman vahvistamiseksi kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmista joko niitä sairastavana, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Lisäksi hänet on koulutettu kokemusasiantuntijan tehtäviin. Vantaalla kokemusasiantuntija terveysasemalla -työmallin pilotointi on aloitettu Kastehankkeen edellisellä kaudella. Uudenlainen työmalli vaatii jatkuvaa arviointia ja integ-

6 roimista terveysasemien hoitoprosesseihin, joten pilottihankkeen jatkaminen Kaste IIkaudelle oli perusteltua ja tarpeellista. Tavoitteet Tavoitteena oli, että päihdetyön kokemusasiantuntijatoiminta vakiintuu terveysasemalla, se arvioidaan ja työmalli kuvataan. Tavoitteena oli juurruttaa kokemusasiantuntijatoiminta siten, että Asiakkaat löytävät palvelun Asiakkaiden elämänlaatu paranee Hoitohenkilökunnan asenteet muuttuvat myönteisimmiksi päihdeasiakkaita kohtaan Palvelu integroituu osaksi terveysasemalla toteutettavaa päihdetyötä Menetelmät Korson ja Koivukylän terveysasemilla tarjottiin kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu päihdeongelmista eroon haluaville ja päihdeongelmaisten omaisille. Palvelu oli osa terveysaseman päihdetyötä. Päihteistä eroon haluavat asiakkaat saivat kokemusasiantuntijan avulla ammattiavun lisäksi vertaistukea. Palvelu oli liikkuvaa, joustavaa ja matalakynnyksistä. Kokemusasiantuntija keskusteli vastaanotolla asiakkaan kanssa luottamuksellisesti päihdekuntoutumisesta ja toipumismahdollisuuksista sekä välitti päihteistä eroon haluaville toipumisuskoa. Kokemusasiantuntija motivoi asiakkaita kohti haluttua tavoitetta ja elämäntavan muutosta. Asiakkaat saivat vastaanotolla kokemusasiantuntijalta konkreettista tietoa Vantaan kaupungin päihdepalveluista, hoitopaikoista, vertaistukea tarjoavista yhdistyksistä sekä erilaisista keskustelu- ja harrastusryhmistä. Jos asiakas halusi, kokemusasiantuntija lähti hänen tueksi esimerkiksi AA-ryhmään, seurakunnan päihdediakonin luo, A-kiltaan tai johonkin muuhun päihde- ja mielenterveystyötä tekevään tahoon. Halutessaan asiakas sai luettavaksi kokemusasiantuntijan oman sairastumis- ja toipumistarinan. Syksyllä 2013 kokemusasiantuntija sai käyttöoikeuden GFS-potilastietojärjestelmään, jonne hän kirjasi asiakkaiden käynnit. Kokemusasiantuntijan kanssa käytiin tarkasti läpi kirjaamiseen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyvät ohjeet ja lait. Kirjaamisesta oltiin yhteydessä kaupungin lakimieheen, jonka näkemys oli, että kokemusasiantuntija voi ja hänen tulee kirjata potilastietojärjestelmään, mikäli on kyse hoitoon osallistumisesta. Asiakkaille ja terveysaseman henkilökunnalle tehdyn kyselyn perusteella pitivät kaikki vastaajat kokemusasiantuntijan kirjaamista hyödyllisenä ja suotavana. Tietosuojavaltuutetun toimistoon lähetettiin syyskuussa 2014 asiaan liittyvä tiedustelu. Tietosuojavaltuutetun ohjauksen mukaan kokemusasiantuntija voi kirjata potilastietojärjestelmän, mikäli palvelu määritellään osaksi hoitoa. Asiakasta tulee joka tapauksessa informoida annetun palvelun luonteesta sekä henkilötietojen käsittelystä toiminnan yhteydessä. Informaatio on annettava esimerkiksi siitä, tehdäänkö kokemusasiantuntijan tarjoamista palveluista merkintöjä potilasrekisteriin tai muuhun henkilörekisteriin. Rekisterinpitäjän vastuullisen johdon tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että tietoja käsitteleville annetaan riittävät ohjeet siitä, miten ja missä laajuudessa henkilötietoja saa käsitellä. Lakimiehen ja tietosuojavaltuutetun lausuntojen perusteilla asiakkaille annettavaksi laadittiin kirjallinen tiedote, jossa selvitettiin, ettei kyseessä ole sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen antavaa hoitoa, ja että tapaamiset kirjataan potilastietojärjestelmään. Kokemusasiantuntijan työssä jaksamisesta huolehdittiin työnohjauksen avulla. Asiakastapauksia sekä niiden herättämiä ajatuksia käytiin läpi kokemusasiantuntijan kanssa säännöllisesti. Muita tärkeitä asioita kokemusasiantuntijan jaksamisessa olivat koulutus, työilmapiiri sekä koettu työn merkityksellisyys. 5

7 6 Tulokset Pilotin tulosten arviointi perustui 1) asiakaskäyntimääriin, 2) asiakastyytyväisyyskyselyyn, 3) henkilökunnan haastatteluun sekä 4) toimintamallin integroitumiseen peruspalveluihin. Arviointi tehtiin 9/2012-6/2014 välisenä aikana. Seurantajakson aikana: 1. Kokemusasiantuntijan vastaanotolla oli yhteensä 194 käyntiä ja 78 eri asiakasta. Yksityiskohtaiset tiedot käynneistä on esitetty taulukossa 1 sekä kuvissa 1 3. Taulukko 1. Kokemusasiantuntijan vastaanoton käyntitilastot ajalla n (%) Asiakkaita Päihdeongelmaisia Omaisia (90%) (10%) Käynnit yhteensä Peruuntuneet käynnit Käynnit/asiakas keskimäärin Asiakkaiden sukupuolijakauma Miehiä Naisia Asiakkaiden ikäjakauma Alle 40 vuotta vuotta Yli 60 vuotta Saanut tiedon palvelusta Terveysaseman hoitajalta Terveysaseman lääkäriltä Kaverilta tai mediasta , (31%) (64%) (36%) (14%) (63%) (23%) (50%) (26%) (24%) 2. Asiakkaiden tyytyväisyys kokemusasiantuntijan palveluun kartoitettiin kyselylomakkeella, jossa oli kolme kysymystä. Asiakkaat täyttivät kyselyn ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Osa asiakkaista täytti kyselyn uudelleen viimeisen käynnin yhteydessä (osa asiakkaista ei tullut sovituille käynneille, joten kaikilta ei saatu toisen kierroksen vastauksia). Kyselyssä esitetyt kysymykset ja kyselyn tulokset on esitetty kuvissa 4 5. Kuva 4. Minkä verran asiakkaat pitivät kokemusasiantuntijan palvelusta.

8 7 Kuva 5. Asiakkaiden kokema helpotuksen tunne kokemusasiantuntijan vastaanoton jälkeen. Kuva 6. Asiakkaiden kokema hyöty kokemusasiantuntijan omakohtaisesta kokemuksesta. 3. Henkilökunnan haastattelut toteutettiin puhelimitse touko-kesäkuussa Henkilökunta koki työmallin tuoneen terveysaseman päihdetyöhön uutta näkökulmaa, jolla on positiivinen vaikutus asiakkaisiin ja on hyvin hyväksytty henkilökunnan keskuudessa. Työmalliin liitetyt hyödyt liittyvät sekä työn rakenteisiin ja konkreettisiin työn toteuttamisen mahdollisuuksiin että työntekijöiden kokemaan sisäiseen helpotuksen ja hyödyn tunteeseen. Työmalli on siis selvästi tuonut uusia toimintamalleja terveysasemalle, vaikuttanut positiivisesti päihdepotilaiden tilanteeseen ja hyväksytty hyvin hoitohenkilökunnan keskuudessa. Työmallin integroituminen osaksi terveysasemalla tehtävää päihdetyötä on kuitenkin vielä kesken. Kokemusasiantuntijan läsnäoloa ei vielä muistettu terveysasemalla niin hyvin kuin voisi ja tästä johtuen kaikkia työmallista mahdollisesti hyötyviä potilaita ei aina ohjattu kokemusasiantuntijalle. Toisaalta myös potilaat, jotka tapaamisesta voisivat hyötyä, eivät myöskään välttämättä halunneet tavata kokemusasiantuntijaa. Tämä mainittiin potilasryhmän kohdalla, jolle kokemusasiantuntijan tapaaminen voisi toimia herättävänä, ennaltaehkäisevänä kohtaamisena. Työmallille toivottiin jatkoa ja mallin vakiinnuttamista. Työmallin levittäminen muillekin terveysasemille nähtiin myös hyödyllisenä ja tärkeänä. 4. Pilottihankkeen päättymisen jälkeen toiminnalle saatiin jatkoa kaupungin omana toimintana yhden vuoden jatkopilotointiin. Onnistumista edesauttoivat ohjausryhmän, terveysaseman henkilökunnan, terveyspalveluiden sekä kokemusasiantuntijan sitoutuminen työmalliin alusta saakka sekä poliittisella että käy-

9 tännön työn tasolla sekä hyvä tiedottaminen pilottihankkeesta koko prosessin ajan. Tuotokset Ihmisiin kohdistuva ennakkoarviointi (Vantaan kaupungin vaatima) Konferenssiabstrakti ja esitys o The 3rd European Conference on Mental Health, , Tallinn, Estonia kokemusasiantuntija oli haastateltavana Radio Suomen koukussa tissutteluun -te lassa ja jutut valtakunnallisissa terveysasemilla jaettavissa Terve potilas -lehdissä juttu Vantaan seurakuntayhtymän Vantaan Lauri lehdessä juttu Soste ry:n julkaisemassa Noste-lehdessä kokemusasiantuntija Hannu Ylösen haastattelu YLERadio1 ohjelmassa kuriton kokous Potilaan Lääkärilehden juttu "alkoholismista voi toipua" 3/2014 Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY ry:n Karenssisanomat lehdessä juttu päihdetyön kokemusasiantuntija terveysasemalla pilotti Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli Johtopäätökset Asiakkaat hyötyivät kokemusasiantuntijan vastaanotolla käynnistä, ja he olivat erittäin tyytyväisiä kokemusasiantuntijan palveluun. Omat sairastumis- ja toipumiskokemukset ovat kokemusasiantuntijan tärkein pääoma asiakaspalvelussa ja vertaistukityössä. Lisäkoulutus ja työnohjaus parantavat kokemusasiantuntijan valmiuksia toimia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntija voi ja hänen tulee kirjata potilastietojärjestelmään, mikäli palvelu määritellään osaksi hoitoa, mutta tarvitsee tähän koulutusta ja tukea. Kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu päihdeongelmista kärsiville sopii hyvin terveysasemalle ja parantaa asiakaspalvelua. Integroituminen terveysaseman arkeen vie aikaa Erityisopetuksen tuki Tausta Oppilaat joilla on eriasteisia omantoiminnan ohjauksen ja keskittymisen vaikeuksia ovat näkyvä ryhmä kouluissa. Lisääntyneen integraation myötä myös yleisopetuksen luokissa on aiempaa enemmän oppilaita jotka tarvitsevat konkreettista tukea koulunkäyntiinsä. Selkeä struktuuri ja rutiinit luokassa edistävät työrauhaa, jolloin kaikki oppilaat hyötyvät niistä. Visuaalisen tuen normalisoituminen luokissa voi myös osaltaan vähentää tukea tarvitsevien oppilaiden leimautumista. Eri tavoin oireilevien lasten/nuorten kohdalla on myös arvioitava riittävätkö koulun tukitoimet vai ovatko lisätutkimukset tarpeen. Oppilashuollon jäsenet ja muut lasten arjessa toimivat aikuiset tarvitsevat tietoa eri erilaisista tukitoimista.

10 Tavoitteet 1. Opettajat ottavat entistä enemmän käyttöönsä luokan struktuuria ja oppilaiden motivaatiota tukevia menetelmiä 2. Vuoden 2014 aikana kuvataan neuropsykiatrispiirteisen lapsen hoitopolku Vantaalla Menetelmät Alakoulun luokille valmisteltiin materiaalipaketti struktuurin ja oppilaiden toiminnanohjauksen tukemiseksi. Materiaalit valmisteltiin yhteistyössä jalkautuvan etappityöparin (erityisopettaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja) sekä Laureaammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa. Materiaalit koottiin opettajien käyttämälle sähköiselle Fronter alustalle helposti käyttöönotettavaan muotoon. Materiaalipaketin sisältöalueita ovat: kuvallinen tuki luokan struktuurin lisäämiseksi, oppilaan toiminnanohjauksen tukeminen, käyttäytymisen säätelyn tukeminen sekä opettajien työkalupakki tukitoimien suunnittelun ja arvioinnin tueksi. Materiaalien käyttöönottamista edistettiin tiedottamisen ja koulutusten avulla. Hanketta esiteltiin mm. sivistystoimen perusopetuksen johtoryhmässä, erityisopetuksen forumissa, alueellisissa rehtorikokouksissa ja erityisopettajien työkokouksissa. Sähköisestä materiaalipaketista tiedotettiin opettajille syyslukukauden 2014 alussa. Koulutusiltapäivät järjestettiin koulualueittain syyskuussa Neuropsykiatrisin pulmin oireilevan lapsen hoitopolun kuvaus suunniteltiin oppilashuoltoon painottuvaksi, jotta se auttaisi koulun aikuisia arvioimaan tulisiko lapsi ohjata jatkotutkimuksiin vai riittävätkö koulun tukitoimet. Hoitopolun suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä Vantaan eri toimijoiden kanssa. Tulokset Pilotin tulosten arviointi perustui 1) struktuuria ja toiminnanohjausta tukevia menetelmien käytön asteeseen kouluissa sekä 2) hoitopolun kuvaamisen onnistumiseen. 1. Vantaan ala- ja yhtenäiskoulujen erityisopettajille tehtiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan luokan struktuuria ja oppilaan toiminnanohjausta tukevien menetelmien käyttöä koulun kaikkien opettajien osalta. Kyselyt tehtiin 05/2014 mutta pienen vastausmäärän vuoksi se uusittiin 09/2014. Kyselyiden mukaan useimmat menetelmistä ovat käytössä vain muutamilla opettajilla kouluissa. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyödyllisiksi menetelmät koetaan heidän koulussaan. Taulukko 2. Struktuuria ja toiminnan ohjausta tukevien menetelmien käyttö kouluissa. Menetelmät koetaan hyödyllisiksi koulussamme n (%) 45 (96 %) 9 Menetelmiä käytettäisiin enemmän jos niitä olisi helposti saatavilla. 43 (93%)

11 10 Kyselyn avulla kartoitettiin myös lisätiedon tarpeita kouluissa. Taulukko 3. Miten koulussasi tietoa eri asioista. Tietoa on riittävästi on helposti ei ole tarpeeksi saatavilla saatavilla n (%) n (%) n (%) Struktuuria ja toiminnanohjausta tukevista menetelmistä 2 (4 %) 26 (57 %) 18 (39 %) Erilaisista tukitoimista 4 (8 %) 21 (46 %) 21 (46 %) Tarkoituksena oli mitata menetelmien käyttöastetta uusintakyselyllä loppuvuonna mutta materiaalipakettien ehtiessä olla käytössä vain vähän aikaa hankkeen aikana, eivät uusintamittaukset olisi tuottaneet vastaavaa lisäarvoa. Sivistystoimi toteuttaa uusintakyselyn keväällä Materiaalipaketti on nyt helposti saatavilla ja sivistystoimesta on sovittu vastuuhenkilö joka päivittää sitä ja laittaa aiheesta edelleen tiedotteita mm. lukuvuoden alussa. Materiaalipakettia tuodaan myös esille myös samalla kun esitellään koulupsykologien valmistelemaa toimintamallia haastavasti käyttäytyvien oppilaiden tukemiseen Vantaan perusopetuksessa ja materiaalit linkitetään toisiinsa. 2. Suunnitteluprosessina aikana kävi ilmi, että Vantaalla oli jo pitkään työstetty levottoman/keskittymättömän lapsen hoitopolkua kuntoutustyöryhmän toimesta. Vastuuhenkilöitä tavattiin ja tarkasteltiin löytyisikö hoitopolun kuvauksesta jokin koulumaailmaan liittyvä osuus, jota hankkeessa olisi järkevä työstää. Hankkeen osalta työskentelystä kuitenkin luovuttiin päällekkäisyyden vuoksi, joten toinen tavoitteista jäi toteutumatta. Materiaalipaketissa on kuitenkin tietoa mahdollisista tukitoimista ja siihen voi lisätä linkin hoitopolkuun sen valmistuessa. Tuotokset Ihmisiin kohdistuva ennakkoarviointi (Vantaan kaupungin vaatima) Konferenssiabstrakti ja -esitys o The 3rd European Conference on Mental Health, , Tallinn, Estonia Esimerkkikansiot materiaalipaketista Vantaan alakouluille Fronterissa koottuna materiaalipaketti ja tietoa materiaalien käytöstä. Nettisivut, joilla myös materiaalit o nterveys/vantaalaisen_hyva_mieli_-hanke/materiaalia_alakouluille Opetushallituksen hyvät käytänteet o https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1859/?q=c074b669c2870eda1f7b c5f085 Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli Johtopäätökset Koulun arjessa on tarvetta konkreettisille tukimuodoille. Osa lapsista tarvitsee kuvallista tukea koulunkäyntiinsä ja eri menetelmien yleistyminen luokissa voi osaltaan vähentää näiden lasten leimautumista. Mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin on jokaisen oppilaan oikeus. Hankkeessa valmistellun materiaalipaketin avulla on mahdollista tukea koulun arkea.

12 Interpersonaalinen psykoterapia Tausta Interpersonaalinen psykoterapia (IPT) on masennuksen hoitoon kehitetty lyhytkestoinen, tieteellisesti tutkittu hoitomuoto, jolla on paras mahdollinen näyttö Käypähoitosuosituksissa masennuksen hoidossa. Tavoitteet Tavoitteena oli IPT:n käyttöönotto mielenterveyspalveluissa: 1. Vantaan kaupungin Mielenterveyspalveluiden sairaanhoitajat ottavat käyttöön IPT:n 2. Potilaat saavat näyttöön perustuvaa, systemaattista ja tasalaatuista hoitoa masennukseen 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma jalkautuu käytäntöön ja näyttöön perustuva toiminta lisääntyy Vantaalla mielenterveyspalveluissa Menetelmät Hanketyönä järjestettiin IPT-koulutus ja konsultaatiot Vantaan perustason psykiatrisille sairaanhoitajille. Koulutus koski mielenterveyspalveluiden 13 sairaanhoitajaa: 8 depressiohoitajaa, 3 matalankynnyksen sairaanhoitajaa ja 2 etappiluokan sairaanhoitajaa. Koulutuspäivä järjestettiin toukokuussa 2014 (ulkopuolinen kouluttaja) IPT:n käyttöönotto varmistettiin elokuusta 2014 helmikuulle 2015 pienryhmissä tapahtuvien järjestettävin jatkokoulutuksin/konsultaatioin (ulkopuolinen kouluttaja) Konsultaatioiden päättymisen jälkeen Vantaan kaupunki jatkaa omana toimintana opintopiirejä, jotta taataan menetelmän käyttö jatkossakin Henkilöstön vaihtuvuus otettiin huomioon tallentamalla kaikki IPT:n liittyvät materiaalit kaupungin verkkoympäristöön, josta ne on uusien työntekijöiden helposti löydettävissä osana perehdytystä Tulokset Hankkeen etenemistä tullaan arvioimaan keväällä 2015 hankkeen päättymisen jälkeen määrällisesti mittaamalla menetelmän käyttöönottoa sekä laadullisesti keräämällä palautetta työntekijöiltä ja asiakkailta. Hankkeen vaikutuksia tullaan arvioimaan myös suhteessa sairaanhoitajien käyntimääriin, ja odotusarvo on, että uusi toimintamalli lisää vuosittaisia käyntimääriä 5-10 %. Oletettuna tuloksena on, että asiakkaat saavat entistä laadukkaampaa, systemaattista, näyttöön perustuvaa ja tasalaatuista hoitoa masennukseen sekä työntekijät saavat näyttöön perustuvaa osaamista sekä lisää keinoja työhönsä, jolloin hoidon laatu paranee. Hankeaikana tulokseksi saatiin koulutusten ja konsultaatioiden toteuttaminen sekä prosessin alkuunpano. Hankkeen päättymisen jälkeen arvioinnista vastaa mielenterveyspalvelut tulosyksikkö. Tuotokset Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli

Pilottihanke päihdetyön kokemusasiantuntija. Korson terveysasemalla 2012-2014. Vantaan kaupunki, terveyspalvelut

Pilottihanke päihdetyön kokemusasiantuntija. Korson terveysasemalla 2012-2014. Vantaan kaupunki, terveyspalvelut LOPPURAPORTTI Pilottihanke päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla 2012-2014 Vantaan kaupunki, terveyspalvelut LOPPURAPORTTI PILOTTIHANKKEESTA päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta , Pst Niilo Mäki Instituutti ja Itä-Suomen yliopisto Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta Työrauha Kaikille toimintamalli Luokanopettajien konsultatiivinen koulutus, PsT Itä-Suomen yliopisto ja Niilo

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille 8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Ritva-Liisa Hannula Anna Malmberg-Virta Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi koulutuspäivä THL 5.6.2013 MIKSI TYÖKALUPAKKIA

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Aloitusseminaari Yhdessä tehden Kaste kantaa 2.6.2009 Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI 17.4.2014 1 17.4.2014 2 WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI Esittelyvideo: http://vimeo.com/83577952 17.4.2014 3 4 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo)

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot