Vantaalaisen hyvä mieli hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaalaisen hyvä mieli hanke 2013 2014 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Vantaalaisen hyvä mieli hanke Loppuraportti Vantaan kaupunki, mielenterveyspalvelut Mielen avain -hanke Milla Bergman Pihla Markkanen Hannu Ylönen Lauri Kuosmanen Marraskuu 2014

2 1 Sisällys 1. Hankkeen nimi ja kesto sekä vastuuhenkilö Vantaalaisen hyvä mieli hanke Tavoitteet Osatavoitteiden taustat, menetelmät ja tulokset Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma Päihdetyön kokemusasiantuntija Erityisopetuksen tuki Interpersonaalinen psykoterapia... 11

3 2 1. Hankkeen nimi ja kesto sekä vastuuhenkilö Hankkeen nimi: Mielen avain, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hankkeen kesto: Vastuuhenkilö: Lauri Kuosmanen Palvelupäällikkö, mielenterveyspalvelut Kielotie 11 A, Vantaa p Vantaalaisen hyvä mieli hanke Vantaalaisen hyvä mieli hankkeen (VHM) tavoite oli edistää vantaalaisten mielenterveyttä ja ehkäistä päihdeongelmia sekä kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluita vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita. Hanke sisälsi neljä osatavoitetta: 1) kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen osaksi terveysasemalla tehtävää päihdetyötä, 2) Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelman koordinoiminen, 3) oppilaiden arjen struktuurin tukeminen sekä 4) interpersonaalisen terapian käyttöönoton koordinoiminen mielenterveyspalveluissa. Hanke toteutettiin Kaste-ohjelman sekä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) tavoitteiden mukaisesti yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. VHM oli osa Kaste-ohjelmaan kuuluvaa Mielen avain -hankekokonaisuutta. VHM keskittyi Kaste-ohjelman tavoitteisiin: 1) lapsien, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistaminen sekä 2) palvelurakenteiden ja peruspalveluiden uudistaminen. Se toimi tiiviissä yhteistyössä Mielen avaimen hankehallinnon kanssa ja osallistui oman kehittämistyön lisäksi Mielen avain hankkeen yhteiseen kehittämistyöhön. Vantaalla VHM sijoittui mielenterveyspalvelut -tulosyksikön osaksi ja sen tavoitteet tukivat tulosyksikön strategisia tavoitteita. Hankkeesta vastasi Vantaan mielenterveyspalvelut -tulosyksikön palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen. VHM:n kokonaisbudjetti oli euroa, josta valtionavustuksen osuus oli euroa ja Vantaan kaupungin rahoitusosuus euroa. Hanke toteutettiin kolmen hanketyöntekijän työpanoksen kautta. Hanketyöntekijöiden nimikkeitä olivat hankekoordinaattori (2 kpl) ja kokemusasiantuntija (1 kpl). Hankekoordinaattorit suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat omat osatavoitteensa yhdessä ohjausryhmien ja hankkeen vastuuhenkilön kanssa. Kokemusasiantuntija toimi vastaanottotyössä osan työajasta, ja osan työajasta osallistui toiminnan kehittämiseen ja viestintään. Yksi työntekijöistä toimi koko hankkeen yhteyshenkilönä ja koordinaattorina. VHM:n eri tavoitteilla (4 kpl) oli omat ohjausryhmänsä. Ohjausryhmien tehtävinä oli ohjata ja valvoa hankkeen toteutumista suunnitelman mukaisesti. Hankkeen päämääränä oli saada aikaan kestäviä tuloksia. Jalkauttaminen ja integrointi käynnistettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, ja se jatkui koko hankkeen keston ajan. Uudet toimintamallit kuvattiin ja arvioitiin siten, että ne ovat siirrettävissä muihin ympäristöihin Vantaalla ja valtakunnallisesti. Tämän loppuraportin lisäksi kaikki VHM:ssä kehitettävät uudet toimintamallit on kuvattu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Innokylä -sivustolle. Innokylässä on kuvattu tätä raporttia laajemmin hankkeen eri tavoitteiden sisällöt sekä kehittämistyön prosessit.

4 3 3. Tavoitteet 1. Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma ohjaa kaupungin palvelutuotantoa vuosille Päihdetyön kokemusasiantuntijuus vakiintuu osaksi terveysasemien toimintaa 3. Erityisopetuksen tuki mahdollistuu jalkautuvan mielenterveystyön avulla 4. Interpersonaalinen psykoterapia otetaan käyttöön mielenterveyspalveluttulosyksikössä 4. Osatavoitteiden taustat, menetelmät ja tulokset 4.1. Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma Tausta Palveluiden ohjaamiseen ja kehittämiseen tarvitaan suunnitelma. Ilman suunnitelmaa ei ole johdonmukaista kehittämistyötä. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laadinnan tärkeyttä korostetaan useissa kansallisissa suosituksissa. Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa todetaan, että kunnan tulisi laatia mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdepalveluiden laatusuosituksessa edellytetään, että jokaisella kunnalla tulisi olla päihdesuunnitelma osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeenpanosuunnitelmassa yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien saaminen osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia on yksi yhdeksästä kärkihankkeesta. Tavoitteet Tavoitteena oli, että suunnitelma ohjaisi kaupungin omaa toimintaa sekä erikoissairaanhoidosta hankittavaa palvelua vuosina , siten että palvelutuotannosta muodostuisi asiakaslähtöinen, näyttöön perustuva sekä kustannustehokas kokonaisuus. Tavoitteena oli suunnitelman avulla ottaa kantaa siihen, miten palvelut tulisi järjestää, jotta kuntalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut. Osatavoitteet olivat: Suunnitelman laatiminen vuoden 2013 aikana Suunnitelman toimeenpano vuodesta 2014 eteenpäin Suunnitelma laajentaminen koko kaupungin tasoiseksi mielenterveys- ja päihdestrategiaksi Suunnitelman integrointi osaksi kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa Menetelmät Suunnitelmatyöstä vastasi mielenterveyspalvelut tulosyksikkö yhdessä hankkeen sekä monialaisen ydintyöryhmän kanssa. Suunnitelma perustui huolelliseen nykytilaselvitykseen, joka muodostui THL:n SotkaNet-tilastoista, aikaisemmin Vantaalla tehdyistä selvityksistä sekä kaupunkilaisten, työntekijöiden ja johtajien näkemyksistä palveluista ja niiden tarpeesta. Kuulemiskierros aloitettiin yksiköiden johtoryhmien tapaamisella alkuvuodesta Kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien kuuleminen tapahtuu keväällä 2013 keräämällä kuntalaisten näkemyksiä internetkyselyn välityksellä sekä erikseen järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Palautetta pyydettiin myös Vantaalla toimivilta mielenterveys- ja päihdejärjestöiltä ja kokemusasiantuntijoilta.

5 Työntekijöiden kuulemisessa hyödynnettiin Vantaan sosterin työntekijöille vuonna 2010 tehtyä kyselyä. Kehittämiskohteet määritteli suunnitelmatyöhön nimetty ydintyöryhmä. Kehittämiskohteet luokiteltiin Mieli 2009 ohjelman mukaisesti. Kuulemisessa ja kehittämiskohteiden muodostamisessa käytettiin pohjana THL:n suosittelemaa matriisipohjaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuki Vantaan suunnitelman laatimista koko prosessin ajan. Tulokset Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma laadittiin vuoden 2013 aikana. Suunnitelmaan sisältynyt nykytilaselvitys raportoitiin erillisenä dokumenttina. Suunnitelman jalkauttaminen ja toimeenpaneminen jäi keskeneräiseksi hankkeen päätyttyä, sillä paperi ei ehtinyt saamaan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyntää. Työn onnistumista edesauttoivat mielenterveyspalveluiden ja ydinryhmän sitoutuminen suunnitelman laatimiseen, alueen kuntalaisten huomioiminen kehittämiskohteita määriteltäessä sekä laaja-alaisuus ja moniammatillisuus työryhmissä. Haasteita työn onnistumiselle asettivat kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien todellinen osallistuminen prosessiin, riittävän rajatun ja toteutettavissa olevan suunnitelman aikaan saaminen sekä konkreettisten tavoitteiden puuttuminen (tavoitteet olivat liian yleisellä tasolla). Tuotokset Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma vuosille Nykytilaselvitys Ihmisiin kohdistuva ennakkoarviointi (Vantaan kaupungin vaatima) Konferenssiabstraktit ja -esitykset o Breaking Barries, The Nordic Conference of Mental Health Nursing, , Reykjavik, Island o The 3rd European Conference on Mental Health, , Tallinn, Estonia Nettisivut o Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli Johtopäätökset Vantaalle laadittiin Mieli 2009 suunnitelmaan perustuva asiakaslähtöinen, näyttöön perustuva mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma, jonka vahvuutena oli huolellinen nykytilaselvitys olemissa olevista palveluista. Suunnitelman toimeenpano jäi kesken Päihdetyön kokemusasiantuntija Tausta Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) ehdotetaan asiakkaan aseman vahvistamiseksi kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmista joko niitä sairastavana, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Lisäksi hänet on koulutettu kokemusasiantuntijan tehtäviin. Vantaalla kokemusasiantuntija terveysasemalla -työmallin pilotointi on aloitettu Kastehankkeen edellisellä kaudella. Uudenlainen työmalli vaatii jatkuvaa arviointia ja integ-

6 roimista terveysasemien hoitoprosesseihin, joten pilottihankkeen jatkaminen Kaste IIkaudelle oli perusteltua ja tarpeellista. Tavoitteet Tavoitteena oli, että päihdetyön kokemusasiantuntijatoiminta vakiintuu terveysasemalla, se arvioidaan ja työmalli kuvataan. Tavoitteena oli juurruttaa kokemusasiantuntijatoiminta siten, että Asiakkaat löytävät palvelun Asiakkaiden elämänlaatu paranee Hoitohenkilökunnan asenteet muuttuvat myönteisimmiksi päihdeasiakkaita kohtaan Palvelu integroituu osaksi terveysasemalla toteutettavaa päihdetyötä Menetelmät Korson ja Koivukylän terveysasemilla tarjottiin kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu päihdeongelmista eroon haluaville ja päihdeongelmaisten omaisille. Palvelu oli osa terveysaseman päihdetyötä. Päihteistä eroon haluavat asiakkaat saivat kokemusasiantuntijan avulla ammattiavun lisäksi vertaistukea. Palvelu oli liikkuvaa, joustavaa ja matalakynnyksistä. Kokemusasiantuntija keskusteli vastaanotolla asiakkaan kanssa luottamuksellisesti päihdekuntoutumisesta ja toipumismahdollisuuksista sekä välitti päihteistä eroon haluaville toipumisuskoa. Kokemusasiantuntija motivoi asiakkaita kohti haluttua tavoitetta ja elämäntavan muutosta. Asiakkaat saivat vastaanotolla kokemusasiantuntijalta konkreettista tietoa Vantaan kaupungin päihdepalveluista, hoitopaikoista, vertaistukea tarjoavista yhdistyksistä sekä erilaisista keskustelu- ja harrastusryhmistä. Jos asiakas halusi, kokemusasiantuntija lähti hänen tueksi esimerkiksi AA-ryhmään, seurakunnan päihdediakonin luo, A-kiltaan tai johonkin muuhun päihde- ja mielenterveystyötä tekevään tahoon. Halutessaan asiakas sai luettavaksi kokemusasiantuntijan oman sairastumis- ja toipumistarinan. Syksyllä 2013 kokemusasiantuntija sai käyttöoikeuden GFS-potilastietojärjestelmään, jonne hän kirjasi asiakkaiden käynnit. Kokemusasiantuntijan kanssa käytiin tarkasti läpi kirjaamiseen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyvät ohjeet ja lait. Kirjaamisesta oltiin yhteydessä kaupungin lakimieheen, jonka näkemys oli, että kokemusasiantuntija voi ja hänen tulee kirjata potilastietojärjestelmään, mikäli on kyse hoitoon osallistumisesta. Asiakkaille ja terveysaseman henkilökunnalle tehdyn kyselyn perusteella pitivät kaikki vastaajat kokemusasiantuntijan kirjaamista hyödyllisenä ja suotavana. Tietosuojavaltuutetun toimistoon lähetettiin syyskuussa 2014 asiaan liittyvä tiedustelu. Tietosuojavaltuutetun ohjauksen mukaan kokemusasiantuntija voi kirjata potilastietojärjestelmän, mikäli palvelu määritellään osaksi hoitoa. Asiakasta tulee joka tapauksessa informoida annetun palvelun luonteesta sekä henkilötietojen käsittelystä toiminnan yhteydessä. Informaatio on annettava esimerkiksi siitä, tehdäänkö kokemusasiantuntijan tarjoamista palveluista merkintöjä potilasrekisteriin tai muuhun henkilörekisteriin. Rekisterinpitäjän vastuullisen johdon tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että tietoja käsitteleville annetaan riittävät ohjeet siitä, miten ja missä laajuudessa henkilötietoja saa käsitellä. Lakimiehen ja tietosuojavaltuutetun lausuntojen perusteilla asiakkaille annettavaksi laadittiin kirjallinen tiedote, jossa selvitettiin, ettei kyseessä ole sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen antavaa hoitoa, ja että tapaamiset kirjataan potilastietojärjestelmään. Kokemusasiantuntijan työssä jaksamisesta huolehdittiin työnohjauksen avulla. Asiakastapauksia sekä niiden herättämiä ajatuksia käytiin läpi kokemusasiantuntijan kanssa säännöllisesti. Muita tärkeitä asioita kokemusasiantuntijan jaksamisessa olivat koulutus, työilmapiiri sekä koettu työn merkityksellisyys. 5

7 6 Tulokset Pilotin tulosten arviointi perustui 1) asiakaskäyntimääriin, 2) asiakastyytyväisyyskyselyyn, 3) henkilökunnan haastatteluun sekä 4) toimintamallin integroitumiseen peruspalveluihin. Arviointi tehtiin 9/2012-6/2014 välisenä aikana. Seurantajakson aikana: 1. Kokemusasiantuntijan vastaanotolla oli yhteensä 194 käyntiä ja 78 eri asiakasta. Yksityiskohtaiset tiedot käynneistä on esitetty taulukossa 1 sekä kuvissa 1 3. Taulukko 1. Kokemusasiantuntijan vastaanoton käyntitilastot ajalla n (%) Asiakkaita Päihdeongelmaisia Omaisia (90%) (10%) Käynnit yhteensä Peruuntuneet käynnit Käynnit/asiakas keskimäärin Asiakkaiden sukupuolijakauma Miehiä Naisia Asiakkaiden ikäjakauma Alle 40 vuotta vuotta Yli 60 vuotta Saanut tiedon palvelusta Terveysaseman hoitajalta Terveysaseman lääkäriltä Kaverilta tai mediasta , (31%) (64%) (36%) (14%) (63%) (23%) (50%) (26%) (24%) 2. Asiakkaiden tyytyväisyys kokemusasiantuntijan palveluun kartoitettiin kyselylomakkeella, jossa oli kolme kysymystä. Asiakkaat täyttivät kyselyn ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Osa asiakkaista täytti kyselyn uudelleen viimeisen käynnin yhteydessä (osa asiakkaista ei tullut sovituille käynneille, joten kaikilta ei saatu toisen kierroksen vastauksia). Kyselyssä esitetyt kysymykset ja kyselyn tulokset on esitetty kuvissa 4 5. Kuva 4. Minkä verran asiakkaat pitivät kokemusasiantuntijan palvelusta.

8 7 Kuva 5. Asiakkaiden kokema helpotuksen tunne kokemusasiantuntijan vastaanoton jälkeen. Kuva 6. Asiakkaiden kokema hyöty kokemusasiantuntijan omakohtaisesta kokemuksesta. 3. Henkilökunnan haastattelut toteutettiin puhelimitse touko-kesäkuussa Henkilökunta koki työmallin tuoneen terveysaseman päihdetyöhön uutta näkökulmaa, jolla on positiivinen vaikutus asiakkaisiin ja on hyvin hyväksytty henkilökunnan keskuudessa. Työmalliin liitetyt hyödyt liittyvät sekä työn rakenteisiin ja konkreettisiin työn toteuttamisen mahdollisuuksiin että työntekijöiden kokemaan sisäiseen helpotuksen ja hyödyn tunteeseen. Työmalli on siis selvästi tuonut uusia toimintamalleja terveysasemalle, vaikuttanut positiivisesti päihdepotilaiden tilanteeseen ja hyväksytty hyvin hoitohenkilökunnan keskuudessa. Työmallin integroituminen osaksi terveysasemalla tehtävää päihdetyötä on kuitenkin vielä kesken. Kokemusasiantuntijan läsnäoloa ei vielä muistettu terveysasemalla niin hyvin kuin voisi ja tästä johtuen kaikkia työmallista mahdollisesti hyötyviä potilaita ei aina ohjattu kokemusasiantuntijalle. Toisaalta myös potilaat, jotka tapaamisesta voisivat hyötyä, eivät myöskään välttämättä halunneet tavata kokemusasiantuntijaa. Tämä mainittiin potilasryhmän kohdalla, jolle kokemusasiantuntijan tapaaminen voisi toimia herättävänä, ennaltaehkäisevänä kohtaamisena. Työmallille toivottiin jatkoa ja mallin vakiinnuttamista. Työmallin levittäminen muillekin terveysasemille nähtiin myös hyödyllisenä ja tärkeänä. 4. Pilottihankkeen päättymisen jälkeen toiminnalle saatiin jatkoa kaupungin omana toimintana yhden vuoden jatkopilotointiin. Onnistumista edesauttoivat ohjausryhmän, terveysaseman henkilökunnan, terveyspalveluiden sekä kokemusasiantuntijan sitoutuminen työmalliin alusta saakka sekä poliittisella että käy-

9 tännön työn tasolla sekä hyvä tiedottaminen pilottihankkeesta koko prosessin ajan. Tuotokset Ihmisiin kohdistuva ennakkoarviointi (Vantaan kaupungin vaatima) Konferenssiabstrakti ja esitys o The 3rd European Conference on Mental Health, , Tallinn, Estonia kokemusasiantuntija oli haastateltavana Radio Suomen koukussa tissutteluun -te lassa ja jutut valtakunnallisissa terveysasemilla jaettavissa Terve potilas -lehdissä juttu Vantaan seurakuntayhtymän Vantaan Lauri lehdessä juttu Soste ry:n julkaisemassa Noste-lehdessä kokemusasiantuntija Hannu Ylösen haastattelu YLERadio1 ohjelmassa kuriton kokous Potilaan Lääkärilehden juttu "alkoholismista voi toipua" 3/2014 Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY ry:n Karenssisanomat lehdessä juttu päihdetyön kokemusasiantuntija terveysasemalla pilotti Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli Johtopäätökset Asiakkaat hyötyivät kokemusasiantuntijan vastaanotolla käynnistä, ja he olivat erittäin tyytyväisiä kokemusasiantuntijan palveluun. Omat sairastumis- ja toipumiskokemukset ovat kokemusasiantuntijan tärkein pääoma asiakaspalvelussa ja vertaistukityössä. Lisäkoulutus ja työnohjaus parantavat kokemusasiantuntijan valmiuksia toimia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntija voi ja hänen tulee kirjata potilastietojärjestelmään, mikäli palvelu määritellään osaksi hoitoa, mutta tarvitsee tähän koulutusta ja tukea. Kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu päihdeongelmista kärsiville sopii hyvin terveysasemalle ja parantaa asiakaspalvelua. Integroituminen terveysaseman arkeen vie aikaa Erityisopetuksen tuki Tausta Oppilaat joilla on eriasteisia omantoiminnan ohjauksen ja keskittymisen vaikeuksia ovat näkyvä ryhmä kouluissa. Lisääntyneen integraation myötä myös yleisopetuksen luokissa on aiempaa enemmän oppilaita jotka tarvitsevat konkreettista tukea koulunkäyntiinsä. Selkeä struktuuri ja rutiinit luokassa edistävät työrauhaa, jolloin kaikki oppilaat hyötyvät niistä. Visuaalisen tuen normalisoituminen luokissa voi myös osaltaan vähentää tukea tarvitsevien oppilaiden leimautumista. Eri tavoin oireilevien lasten/nuorten kohdalla on myös arvioitava riittävätkö koulun tukitoimet vai ovatko lisätutkimukset tarpeen. Oppilashuollon jäsenet ja muut lasten arjessa toimivat aikuiset tarvitsevat tietoa eri erilaisista tukitoimista.

10 Tavoitteet 1. Opettajat ottavat entistä enemmän käyttöönsä luokan struktuuria ja oppilaiden motivaatiota tukevia menetelmiä 2. Vuoden 2014 aikana kuvataan neuropsykiatrispiirteisen lapsen hoitopolku Vantaalla Menetelmät Alakoulun luokille valmisteltiin materiaalipaketti struktuurin ja oppilaiden toiminnanohjauksen tukemiseksi. Materiaalit valmisteltiin yhteistyössä jalkautuvan etappityöparin (erityisopettaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja) sekä Laureaammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa. Materiaalit koottiin opettajien käyttämälle sähköiselle Fronter alustalle helposti käyttöönotettavaan muotoon. Materiaalipaketin sisältöalueita ovat: kuvallinen tuki luokan struktuurin lisäämiseksi, oppilaan toiminnanohjauksen tukeminen, käyttäytymisen säätelyn tukeminen sekä opettajien työkalupakki tukitoimien suunnittelun ja arvioinnin tueksi. Materiaalien käyttöönottamista edistettiin tiedottamisen ja koulutusten avulla. Hanketta esiteltiin mm. sivistystoimen perusopetuksen johtoryhmässä, erityisopetuksen forumissa, alueellisissa rehtorikokouksissa ja erityisopettajien työkokouksissa. Sähköisestä materiaalipaketista tiedotettiin opettajille syyslukukauden 2014 alussa. Koulutusiltapäivät järjestettiin koulualueittain syyskuussa Neuropsykiatrisin pulmin oireilevan lapsen hoitopolun kuvaus suunniteltiin oppilashuoltoon painottuvaksi, jotta se auttaisi koulun aikuisia arvioimaan tulisiko lapsi ohjata jatkotutkimuksiin vai riittävätkö koulun tukitoimet. Hoitopolun suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä Vantaan eri toimijoiden kanssa. Tulokset Pilotin tulosten arviointi perustui 1) struktuuria ja toiminnanohjausta tukevia menetelmien käytön asteeseen kouluissa sekä 2) hoitopolun kuvaamisen onnistumiseen. 1. Vantaan ala- ja yhtenäiskoulujen erityisopettajille tehtiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan luokan struktuuria ja oppilaan toiminnanohjausta tukevien menetelmien käyttöä koulun kaikkien opettajien osalta. Kyselyt tehtiin 05/2014 mutta pienen vastausmäärän vuoksi se uusittiin 09/2014. Kyselyiden mukaan useimmat menetelmistä ovat käytössä vain muutamilla opettajilla kouluissa. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyödyllisiksi menetelmät koetaan heidän koulussaan. Taulukko 2. Struktuuria ja toiminnan ohjausta tukevien menetelmien käyttö kouluissa. Menetelmät koetaan hyödyllisiksi koulussamme n (%) 45 (96 %) 9 Menetelmiä käytettäisiin enemmän jos niitä olisi helposti saatavilla. 43 (93%)

11 10 Kyselyn avulla kartoitettiin myös lisätiedon tarpeita kouluissa. Taulukko 3. Miten koulussasi tietoa eri asioista. Tietoa on riittävästi on helposti ei ole tarpeeksi saatavilla saatavilla n (%) n (%) n (%) Struktuuria ja toiminnanohjausta tukevista menetelmistä 2 (4 %) 26 (57 %) 18 (39 %) Erilaisista tukitoimista 4 (8 %) 21 (46 %) 21 (46 %) Tarkoituksena oli mitata menetelmien käyttöastetta uusintakyselyllä loppuvuonna mutta materiaalipakettien ehtiessä olla käytössä vain vähän aikaa hankkeen aikana, eivät uusintamittaukset olisi tuottaneet vastaavaa lisäarvoa. Sivistystoimi toteuttaa uusintakyselyn keväällä Materiaalipaketti on nyt helposti saatavilla ja sivistystoimesta on sovittu vastuuhenkilö joka päivittää sitä ja laittaa aiheesta edelleen tiedotteita mm. lukuvuoden alussa. Materiaalipakettia tuodaan myös esille myös samalla kun esitellään koulupsykologien valmistelemaa toimintamallia haastavasti käyttäytyvien oppilaiden tukemiseen Vantaan perusopetuksessa ja materiaalit linkitetään toisiinsa. 2. Suunnitteluprosessina aikana kävi ilmi, että Vantaalla oli jo pitkään työstetty levottoman/keskittymättömän lapsen hoitopolkua kuntoutustyöryhmän toimesta. Vastuuhenkilöitä tavattiin ja tarkasteltiin löytyisikö hoitopolun kuvauksesta jokin koulumaailmaan liittyvä osuus, jota hankkeessa olisi järkevä työstää. Hankkeen osalta työskentelystä kuitenkin luovuttiin päällekkäisyyden vuoksi, joten toinen tavoitteista jäi toteutumatta. Materiaalipaketissa on kuitenkin tietoa mahdollisista tukitoimista ja siihen voi lisätä linkin hoitopolkuun sen valmistuessa. Tuotokset Ihmisiin kohdistuva ennakkoarviointi (Vantaan kaupungin vaatima) Konferenssiabstrakti ja -esitys o The 3rd European Conference on Mental Health, , Tallinn, Estonia Esimerkkikansiot materiaalipaketista Vantaan alakouluille Fronterissa koottuna materiaalipaketti ja tietoa materiaalien käytöstä. Nettisivut, joilla myös materiaalit o nterveys/vantaalaisen_hyva_mieli_-hanke/materiaalia_alakouluille Opetushallituksen hyvät käytänteet o https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1859/?q=c074b669c2870eda1f7b c5f085 Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli Johtopäätökset Koulun arjessa on tarvetta konkreettisille tukimuodoille. Osa lapsista tarvitsee kuvallista tukea koulunkäyntiinsä ja eri menetelmien yleistyminen luokissa voi osaltaan vähentää näiden lasten leimautumista. Mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin on jokaisen oppilaan oikeus. Hankkeessa valmistellun materiaalipaketin avulla on mahdollista tukea koulun arkea.

12 Interpersonaalinen psykoterapia Tausta Interpersonaalinen psykoterapia (IPT) on masennuksen hoitoon kehitetty lyhytkestoinen, tieteellisesti tutkittu hoitomuoto, jolla on paras mahdollinen näyttö Käypähoitosuosituksissa masennuksen hoidossa. Tavoitteet Tavoitteena oli IPT:n käyttöönotto mielenterveyspalveluissa: 1. Vantaan kaupungin Mielenterveyspalveluiden sairaanhoitajat ottavat käyttöön IPT:n 2. Potilaat saavat näyttöön perustuvaa, systemaattista ja tasalaatuista hoitoa masennukseen 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelusuunnitelma jalkautuu käytäntöön ja näyttöön perustuva toiminta lisääntyy Vantaalla mielenterveyspalveluissa Menetelmät Hanketyönä järjestettiin IPT-koulutus ja konsultaatiot Vantaan perustason psykiatrisille sairaanhoitajille. Koulutus koski mielenterveyspalveluiden 13 sairaanhoitajaa: 8 depressiohoitajaa, 3 matalankynnyksen sairaanhoitajaa ja 2 etappiluokan sairaanhoitajaa. Koulutuspäivä järjestettiin toukokuussa 2014 (ulkopuolinen kouluttaja) IPT:n käyttöönotto varmistettiin elokuusta 2014 helmikuulle 2015 pienryhmissä tapahtuvien järjestettävin jatkokoulutuksin/konsultaatioin (ulkopuolinen kouluttaja) Konsultaatioiden päättymisen jälkeen Vantaan kaupunki jatkaa omana toimintana opintopiirejä, jotta taataan menetelmän käyttö jatkossakin Henkilöstön vaihtuvuus otettiin huomioon tallentamalla kaikki IPT:n liittyvät materiaalit kaupungin verkkoympäristöön, josta ne on uusien työntekijöiden helposti löydettävissä osana perehdytystä Tulokset Hankkeen etenemistä tullaan arvioimaan keväällä 2015 hankkeen päättymisen jälkeen määrällisesti mittaamalla menetelmän käyttöönottoa sekä laadullisesti keräämällä palautetta työntekijöiltä ja asiakkailta. Hankkeen vaikutuksia tullaan arvioimaan myös suhteessa sairaanhoitajien käyntimääriin, ja odotusarvo on, että uusi toimintamalli lisää vuosittaisia käyntimääriä 5-10 %. Oletettuna tuloksena on, että asiakkaat saavat entistä laadukkaampaa, systemaattista, näyttöön perustuvaa ja tasalaatuista hoitoa masennukseen sekä työntekijät saavat näyttöön perustuvaa osaamista sekä lisää keinoja työhönsä, jolloin hoidon laatu paranee. Hankeaikana tulokseksi saatiin koulutusten ja konsultaatioiden toteuttaminen sekä prosessin alkuunpano. Hankkeen päättymisen jälkeen arvioinnista vastaa mielenterveyspalvelut tulosyksikkö. Tuotokset Hankkeen loppuraportti Innokylä-kuvaus o https://www.innokyla.fi/web/malli

Eri asiakkaita yhteensä 53 kpl Miehiä 34 kpl ja naisia 19 kpl

Eri asiakkaita yhteensä 53 kpl Miehiä 34 kpl ja naisia 19 kpl Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla Pilottihanke 2012-2014 väliraportti / 20.1.2014 / Hannu Ylönen Päihdetyön kokemusasiantuntija Vantaan Korson terveysasemalla -pilottihanke käynnistyi

Lisätiedot

Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla

Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla Pilottihankkeen 2012-2014 väliraportti / kesäkuu 2014 / Hannu Ylönen Päihdetyön kokemusasiantuntija Vantaan Korson terveysasemalla -pilottihanke toteutetaan

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille 8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Ns. Vantaan malli päihdeongelmista kärsiville toimii: Kokemusasiantuntija terveysasemalla

Ns. Vantaan malli päihdeongelmista kärsiville toimii: Kokemusasiantuntija terveysasemalla Ns. Vantaan malli päihdeongelmista kärsiville toimii: Kokemusasiantuntija terveysasemalla 2012-2016 Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät, Helsinki, Kuntatalo 14.2.2017 Kokemusasiantuntija terveyspalveluissa

Lisätiedot

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä Tiina Huilaja Koulukuraattori Kunta toimintaympäristönä Väkiluku noin 6200 Vuosittain syntyy uusia kittiläläisiä ~ 70 Kunta työnantajana ~ 400 henkilölle

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tietosuojakysely 2016

Tietosuojakysely 2016 Tietosuojakysely 2016 Yksityinen terveydenhuolto Kansaneläkelaitos Tietosuojavaltuutetun toimisto Sisällys Tietosuojakysely 2016 tulokset yksityinen terveydenhuolto... 2 Yleistä... 2 Tietosuojavastaavat...

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHANKKEIDEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 6. 7.10.2011 Mikkelissä 067102011 J. Moring 1 Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Erityisopetuksen ja tuen malli Jämsän perusopetuksessa. Tammikuu 2015

Erityisopetuksen ja tuen malli Jämsän perusopetuksessa. Tammikuu 2015 Erityisopetuksen ja tuen malli Jämsän perusopetuksessa Tammikuu 2015 Organisaatiokaavio Opetuksen ja tuen johtotiimi 2101 oppilasta 1. Aluetiimi 1147 Paunun yläkoulu 449 Juokslahti 50 Kaipola 139 Vitikkala

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot