Kuntoutus. Lasten ja nuorten aktiivisuuden. Neuropsykiatrinen valmennus. Vuoden 2008 kurssitiedot. häiriön hoito, s solmukohtiin, s 26-28

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutus. Lasten ja nuorten aktiivisuuden. Neuropsykiatrinen valmennus. Vuoden 2008 kurssitiedot. häiriön hoito, s 18-19. solmukohtiin, s 26-28"

Transkriptio

1 Kuntoutus 1/2008 ADHD-liiton jäsenlehti Vuoden 2008 kurssitiedot ja hakulomakkeet, s 5-14 Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoito, s /2008 Neuropsykiatrinen valmennus - tukea arjen solmukohtiin, s 26-28

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Pääkirjoitus 4 Havaintoja ja kuulumisia kurssityössä 6 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssien esittelyt 7 Hyvä tietää kursseista 8 Kursseille hakeminen 9 Perhekurssit ja Nuorten itsenäistymiskurssi 10 Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit Hakulomakkeet 15 Infoa ammattihenkilöstölle ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskäytännöistä ja maksusitoumusten hausta vuodelle Kurssien hakijamäärät ja kursseille valitut vuonna Sosiaaliturvasta lyhyesti Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden (ADHD) häiriön hoito, Käypä hoito -suositus Jäsenyhdistykset 25 Lomaa Lumoaville leideille Neuropsykiatrinen valmennus - tukea arjen solmukohtiin 29 Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Kiitokset vuoden 2007 kurssityöntekijöille Porukka pienenee, loppu lähestyy, paluu arkeen likistyy. Vielä puhe raikaa, on täs porukas taikaa. Itku pitkästä ilosta, mut on me saatu tulosta. Paljon on saatu, paljon on annettu, murheet yhdessä kannettu. kuinka selvitä kotona, siinäpä vasta dilemma. Mut voimaa, voimaa, voimaa, sitä tarvitaan VARMAAN! Töitä ja yritystä tehdään, tarvitaan, yritetään olla paikallaan. Mut mitä olisi ollut ilman tätä? Tämän jälkeen ei tule hätä! Positiivisuus ja vinkit kerätty, nyt tää runo päättyy! -Erään kurssilaisen tuntoja kotiinlähdön lähetessä- ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD -perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , Järjestösihteeri Liisa Lahermaa Puh. (09) , Tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, Puh. (09) , Toimistotyöntekijä Arja Salo Puh. (09) POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Helena Bräysy Puh. (08) , ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1739 A / Voimassa ajalla /2008 2

3 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Virpi Dufva puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Rauno Veijanen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) ILMOITUSHANKKIJA Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2008 aineisto ilmestyy viikko viikko viikko viikko viikko viikko 51 Lehti 1/2008 on Kuntoutusnumero ja lehti 4/2008 on Ammatti ja työ -teemanumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 35 euroa, Lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit / kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: PÄÄKIRJOITUS Hyvät käytännöt yksien kansien väliin Helmikuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun tulin kuntoutuspäälliköksi ADHD-liittoon. Jatkoin edeltäjieni hyvää työtä paneutumalla kurssikäytäntöjemme kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Siirryin tähän tehtävään isosta päiväkodista, jossa olin työskennellyt myös erityislasten kanssa. Omakohtaista kokemusta erityislapsesta oli kertynyt jo esikoiseni ensiparkaisuista. Hän otti tilaa vievän paikkansa niin sydämessäni kuin ympärivuorokautisesti arjessani heti elämänsä alkumetreillä. Sain pari vuotta myöhemmin vielä perheemme kuopuksen. Hän osoittautui paljon isoveljeä rauhallisemmaksi, mutta tarvitsi yhtä lailla varttuessaan osansa huomiosta. Kokemustaustastani on ollut hyötyä, kun olen kerännyt kursseillamme käytettyjä hyviä käytänteitä yhtenäiseksi kurssimateriaaliksi. Vuonna 2005 sukelsin mukaan perhekurssien tiiviiseen rytmiin ja aloin kirjaamaan ylös jokaiselta kurssilta käytössä olleita työmenetelmiä ja käytäntöjä. Viime vuosien aikana olemme käyneet läpi ADHD-liiton Kuntoutusvaliokunnassa niin asiakaskuin työntekijäpalautteita kehittääksemme kurssitoimintaa vastaamaan perheiden ja aikuisasiakkaiden tarpeita. Yhteistyössä erinomaisen kurssityöntekijäjoukon kanssa olemme saaneet kehitettyä kurssitoimintamme tueksi strukturoidut, ikäryhmäkohtaiset kansiot sisältöjen toteuttamiseen. Keväisillä koulutuspäivillä on ollut ilo seurata osallistujien innostunutta työskentelyä kurssimenetelmien dokumentoimiseksi. Aikuisten kurssit olemme saaneet mukaan ohjelmaan vuonna 2006 yhden välivuoden jälkeen. Jatkoimme vuosina toteutetussa Aikuisprojektissa hyväksi havaittuja käytäntöjä. Olemme myös saaneet mukaan uusia menetelmiä kurssiohjelmaan. Aikuisten kanssa työskenneltiin viime kurssikaudella mm. Learning Cafe- menetelmän avulla. Arjenhallinnan osa-alueiden käsittely tällä tavoin osoittautui varsin toimivaksi ja motivoivaksi tavaksi työstää välillä tylsiltäkin tuntuvia asioita. Nuorten itsenäistymiskurssi tuli ohjelmaan vuonna Toisen kerran se toteutettiin syksyllä Hakijoita kurssille olisi huomattavasti enemmän kuin voimme ottaa. Jo kursseilla olleet nuoret ovat löytäneet kurssin aikana ystävyyssuhteita ja nämä kontaktit ovat monilla säilyneet kurssien jälkeenkin. Kursseilla niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin lahjakkuudet tulevat esiin. Yhden Itsenäistymiskurssille osallistuneen nuoren piirustustaitoja voitte ihailla tämän lehden sivuilta. Olemme myös saaneet runoja julkaistavaksi parhaimmillaan kurssi antaa uskoa omiin kykyihin ja se kadoksissa ollut tekemisen ilo voi taas löytyä. Nuorten ja aikuisten kurssien saamisesta ohjelmaamme voimme kiittää Raha-automaattiyhdistystä. Kahden vuoden ajan on kuntoutuspäällikön tukena ollut osa-aikainen kurssisihteeri. Tämän vuoden suunnitelmana on kehittämistyön kirjaaminen laatukäsikirjan muotoon. Tämän laatutyön dokumentoinnin lisäksi me kuntoutuksen työntekijät osallistumme myös käytännön kurssityöhön. Sitähän me emme vaihtaisi pois, koska jokaiselta kurssilta lähdetään kotiin monta kokemusta rikkaampana. Hyvän mielen meille takaa tyytyväisten perheiden ja aikuisten palautteet ja toivon näkökulman löytyminen kaikkien omaan arkeen. Toiveikasta kuluvaa vuotta kaikille lehtemme lukijoille! Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 3 1 /2008

4 Havaintoja ja kuulumisia kurssityössä Tämän vuoden alusta sairaan lapsen hoitotuen nimi muuttui alle 16- vuotiaan lapsen vammaistueksi. Edellisen kerran muutoksia tähän etuuteen tehtiin vuonna 2005 hoitotuen kriteerejä tarkentamalla. Kurssihakemuksista käy ilmi, miten tarkennukset ovat vaikuttaneet ADHD-lasten saamiin etuuksiin. Kelan vaikeavammaisuuden kriteerit täyttäviä lapsia hakee 7-10-vuotiaiden lasten perhekurssille yhä vähemmän. Vuonna 2007 vain viidellä 17 hakijasta oli voimassa korotettu tuki. Hakijoista loput 12 saivat perustason tukea. Oireistossa ja käytännön toiminnan tasolla näissä lapsissa ei ollut huomattavissa havaittavaa eroa. Lapsen korotetun vammaistuen sitominen terapioiden saamiseen näkyy käytännössä usein niin, ettei vaikeaoireinenkaan lapsi saa terapioiden puuttuessa korotettua tukea. Ikäryhmässä vuotiaat 24 hakijasta viidellä oli korotettu alle 16-vuotiaan lapsen vammaistuki. Kaikilla näillä lapsilla oli kaksoisdiagnoosi joko lievä kehitysvamma ja ADHD tai Asperger ja ADHD, jollakin vaikea käytöshäiriö ja ADHD. Lapsen vammaistuen tasoon vaikuttavat hoidettavuuden kautta myös somaattiset sairaudet, kuten astma tai vaikea allergia. Niitä ei Kela yleensä huomioi ADHD-kuntoutustarpeen arvioinnissa, joten pelkästään korotettu tuki ei takaa ADHDkuntoutuskurssille myönteistä päätöstä. Hoidon ja valvonnan tarpeen sekä vaikeaoireisuuden vuoksi myönnettyjen tukien lisääntyminen näkyi 5-7- vuotiaiden lasten ikäryhmässä. Vuoden vuotiaista hakijoista vain muutamalla lapsella oli voimassa silloisen termistön mukainen hoitotuki. Vuonna 2007 ikäryhmän hakijoista löytyi jo kymmenen tukea saavaa lasta. Tämä ilmiö selittynee sillä, että useille ADHD-lapsille liitännäisinä tuleva uhmakkuus- tai käytöshäiriö osataan diagnosoida nykyään jo varhain. Hoidettavuus ja valvonnan sekä ohjauksen tarve ovat leikki-ikäisellä kehitysvaiheeseen kuuluen jo muutoinkin suurempaa kuin kouluiässä. Lievemmin oireilevat jäävät edelleen perustuelle tai kokonaan ilman tukea. Hoitotuen kriteerien tarkentamisen jälkeen vanhemmilla ADHD-lapsilla tuet ovat kaiken aikaa vähentyneet ja tukitasot alentuneet. Lapsen kasvaessa hoidon ja valvonnan tarve harvemmin enää täyttää vammaistuen kriteereitä vuotiaiden ikäryhmän nuoremmista hakijoista tukea sai enää ¼. Kaikilla heillä oli jokin terveydellinen haitta tai liitännäissairaus ADHD:n lisäksi. Yli 16-vuotias kuuluukin jo nuoren kuntoutusrahan piiriin. On ollut ilahduttavaa huomata, että ADD-oireisten lasten ja aikuisten diagnosointi näyttää menneen eteenpäin. Mahdolliset psykiatriset liitännäiset kuten masennus ja syömishäiriöproblematiikka etenkin tytöillä ja myös aikuisilla naisilla on jo useissa tapauksissa osattu yhdistää ADD:hen. Niinpä tyttöjä on nykyisin jo lähes kaikilla kursseille. Aikuisista hakijoista suurempi osa on naisia. Käytännön kurssityössä olen havainnut, että ADHD-perheiden etujen ja tukien saamisessa on huomattavia eroja asuinpaikasta riippuen. Osalla on toimiva hoitosuhde, jolloin tarvittaessa saa nopeasti yhteyden esim. lapsen omahoitajaan lastenpoliklinikalla. Kuitenkaan osalla perheistä, saati aikuisista ei ole diagnosoinnin jälkeen edes säännöllisiä kontrollikäyntejä, ellei niitä tarvita lääkityksen vuoksi. Tuen etsiminen jää useimmiten oman aktiivisuuden varaan. Etenkin vaikeahoitoisten ADHD-lasten ja nuorten perheissä voimavarat ovat usein hyvin vähissä. Myös aikuisten henkilöiden iäkkäät vanhemmat ovat kovin väsyneitä yrittäessään pitää jo aikuistuneita lapsiaan kiinni elämänsyrjässä. Aikuisten hoidon ja kuntoutuksen saaminen on vasta alkutaipaleella. Uupuneet vanhemmat eivät ole tietoisia, eivätkä he jaksa hakea etuja, joita he voisivat saada tuekseen. Lähes kaikissa kunnissa ja sairaan-hoitopiirissä näkyy vielä tarve panostaa enemmän palveluohjaukseen ja neuvontaan. On tärkeää ohjata perhe tai aikuinen diagnosoinnin jälkeen sosiaalityöntekijälle tai kuntoutusohjaajalle, joka voi puolestaan auttaa asiakasta tuki- ja terapiamuotojen selvittelyssä. Moni viisas lääkäri suosittaa perhettä tai aikuista kurssille saamaan vertaistukea, neuvoja ja ohjeita. Toivon useasti asiakastyötä tehdessäni, että kaikki tämä ohjaus tehtäisiin ennen kuin perhe tai aikuisen muu lähipiiri on jo lopen uupunut. Kurssilla käynnistyvän kuntoutumisprosessin, uusien vertaiskontaktien ja kotipaikkakunnalla saatavan riittävän ja oikeaaikaisen tuen turvin ADHD-perheet ja aikuiset voivat rakentaa itselleen paremman arjen ja elämänlaadun. Kuntoutumisprosessi ei kenties pääsisi alkamaan kaikilla koskaan, ellei saisi kohdata samanlaisten asioiden kanssa painivia ihmisiä ja jakaa kokemuksiaan. Siispä te, jotka olette yksin ADHD-asian kanssa, hakekaa rohkeasti kurssille! Teksti: Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 1 /2008 4

5 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2008 Piirtäjä on ollut Nuorten itsenäistymiskurssilla 5 1 /2008

6 KURSSIT 2008 Perhekurssit Perhekurssien tavoitteena on tuoda vanhemmille tietoa, tukea heitä erityislapsen kasvuun ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä mahdollistaa vertaistuen saaminen muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Perhekurssien kohderyhmänä ovat eriikäiset ADHD-lapset ja ADHD-nuoret perheineen. Kurssitavoitteet: vanhemmat ymmärtävät lapsensa kasvuun liittyviä erityiskysymyksiä lapset /nuoret saavat uskallusta ja taitoja sosiaalisista tilanteista selviytymiseen lapsen /nuoren itsetuntoa tuetaan onnistumisen elämysten kautta perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä vertaistukea Kurssisisältö: Lapset ja nuoret kuntoutuksen, sosiaali- ja terveyssekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa tavoitteellista ja iänmukaista pienryhmätoimintaa lapsen ikä huomioiden sisarussopeutumisvalmennusta ADHDlapsen ja -nuoren sisaruksille suunnitellun toiminnan ja leikin kautta onnistumisen elämyksiä tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja eri kuntoutusmuotojen kokeilua Vanhemmat asiantuntijoiden alustuksia: lastenlääkäri/lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä kuntoutuksen alan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa Nuorten itsenäistymiskurssit Nuorten itsenäistymiskurssien tavoitteena on lisätä nuorten omatoimisuutta ja antaa tukea itsenäistymisprosessiin. Nuorten kurssit ovat merkittävä tuki siirryttäessä lapsuudesta aikuisuuteen. Nuorten itsenäistymiskurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDnuoret, jotka osallistuvat kursseille ilman vanhempiaan. Kurssitavoitteet: itsenäistymisen tukeminen itsetuntemuksen lisääntymisen kautta positiivisen minäkäsityksen muodostuminen rohkeuden löytyminen omien asioiden hoitamiseen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kohentuminen itseluottamuksen lisääntyminen tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen syrjäytymisen uhan ehkäisy Kurssisisältö: ohjatut ryhmäkeskustelut vuorovaikutukseen liittyvät roolileikit ja harjoitukset erilaisten testien tekeminen, retkeily, ohjattu toiminta, bändisoitto jne. arjenhallinnan osa-alueiden läpikäyminen Aikuiskurssit Aikuiskursseja on kahdentyyppisiä: arjen- ja elämänhallintakursseja sekä parisuhdekurssi. Kurssien tavoitteena on, että kuntoutujalla käynnistyy tai vahvistuu kuntoutumisen prosessi. Se johtaa lisääntyneeseen itsetuntemukseen ja ADHD:n hyväksymiseen osaksi omaa identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja pyritään parantamaan arjen ja elämänhallinnan taitoja erilaisten testien ja harjoitusten sekä kurssimateriaalin avulla. Parisuhdekursseilla ohjataan pariskuntaa yhteistyöhön parisuhteen, lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa omalle perheelle sopivalla tavalla. Arjen- ja elämänhallintakurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDaikuiset, jotka tuntevat tarvitsevansa vertaistukea sekä valmennusta arjenja elämänhallinnan taitoihinsa. Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat pitempiaikaisessa parisuhteessa elävät pariskunnat, joissa ainakin toisella on diagnosoitu ADHD. Kurssitavoitteet: kuntoutumisprosessin käynnistyminen/vahvistuminen vertaistuen mahdollistaminen oman oireyhtymän hyväksyminen itsetuntemuksen lisääntyminen omien voimavarojen tunnistaminen / lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen arjenhallinnan lisääntyminen (ajan- ja rahankäyttö) vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistuminen Kurssisisältö: ADHD-tietous liitännäissairaudet itsetuntemus luova toiminta vuorovaikutusharjoitukset rentoutusharjoitukset opiskelu- ja työelämätaidot liikunta 1 /2008 6

7 KURSSIT 2008 Hyvä tietää KURSSIEN RAHOITUS Rahoitukseen osallistuvat Rahaautomaattiyhdistys, Kansaneläkelaitos ja kuntien terveydenhuolto. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee jokaiselle perheelle/kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta kattamaan osan kurssikustannuksista. RAY:n tukemilla kursseilla on pieni omavastuuosuus. KELAN RAHOITTAMA KUNTOUTUS Kelan rahoittamasta kuntoutuksesta säädetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (KKL). Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 9 ) myönnetään käytännössä Lapselle, joka saa alle 16- vuotiaan korotettua tai ylintä vammaistukea. Tällöin sairaus tai vamma aiheuttaa erityistä toiminnallista haittaa, josta seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa hoidon ja valvonnan tarvetta. Lapsella tulee olla voimassa vähintään korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintoja tehtäessä ja kurssin aikana. Harkinnanvaraista kuntoutusta (KKL 12 ) myönnetään käytännössä Lapselle, jolla on voimassa alle 16-vuotiaan perustason vammaistuki. Myös ilman maksussa olevaa vammaistukea voi hakea harkinnanvaraista kuntoutusta. Ensisijassa työikäiselle aikuiselle silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla voidaan katsoa parannettavan asiakkaan mahdollisuuksia pysyä työelämässä tai palata työelämään joko koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. Lisätietoja tai lähin Kelan toimisto. KUNTOUTUSRAHA JA MATKAKORVAUKSET Kaikki ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta vapaata ottava henkilö voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää yleensä lääkinnälliseen kuntoutukseen omaisena osallistuvalle vanhemmalle/huoltajalle tai aikuiselle kuntoutujalle palkatonta vapaata kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei silloin tarvitse käyttää, ellei itse niin halua tehdä. Palkallisena myönnetyn vapaan osalta kuntoutujan tai omaisen työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa. Kaikkien ADHD-liiton kurssien osalta matkakuluihin voi hakea Kelalta korvausta. Matkakorvausten omavastuuosuus vuonna 2008 on 9,25 yhteen suuntaan. Korvaus maksetaan tämän ylittävältä osuudelta. Matkakorvausten saamiseksi Kela edellyttää kuntoutujalle kurssista lääkärin suositusta. Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan kurssin jälkeen omasta Kelan toimistosta. Kurssilla kurssinjohtaja antaa yksilöllisen kuntoutusselosteen ja osallistumistodistuksen hakemusten liitteeksi. Tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen saa kurssilla apua kurssinjohtajalta. Lisätietoja tai lähin Kelan toimisto. KURSSIEN HENKILÖKUNTA Kaikilla ADHD-liiton järjestämillä kursseilla henkilökunta koostuu terveydenhuollon, sosiaalialan ja/ tai kasvatusalan ammattilaisista. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä ADHD-lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa myös vuosittain kurssityöntekijänsä. Perhekursseilla työntekijöitä on kymmenen, joista kaksi aikuisten ryhmässä ja kahdeksan lasten ryhmissä. Aikuisten kursseilla työntekijöitä on neljä tai viisi. KURSSIEN IKÄRAJAT Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia. Myös hiukan alle tai yli ikärajan olevat voivat hakea kursseille. Vanhempien asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta ratkaisee hakeeko perhe yli 12- vuotiaan kanssa 9-12-vuotiaiden kurssille vai vuotiaiden perhekurssille. 7 1 /2008

8 HAKEMINEN Kursseille hakeminen Hakulomakkeet ja -ajat sekä hakemusten palautus Kelan kursseille haetaan vain Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Muille kursseille haetaan mieluiten ADHD-liiton omilla lomakkeilla, joita on kahdenlaisia: perhe- ja nuortenkurssihakemus sekä aikuiskurssihakemus. Liiton omat lomakkeet on tässä lehdessä. Niitä voi tulostaa myös ADHD-liiton kotisivuilta ADHD-liiton kursseille voi hakea myös Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus liitteineen kurssitiedoissa ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHD-liittoon. Kelan kurssien hakemukset voi palauttaa myös Kelaan hyvissä ajoin ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen osoitteella: ADHD-liitto ry / kuntoutus, Sitratie 7, HELSINKI. Maaliskuun aikuisten kurssien hakuajat ovat jo umpeutuneet (kurssitiedot olivat ADHD-lehdessä 6/07 sekä liiton www-sivuilla). Vapaita paikkoja voi vielä tiedustella. Perhekurssit HAKEMUKSEN LIITTEET: 1) Kelan kursseille korkeintaan 12 kk vanha B-lääkärinlausunto, jossa mukana suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan kurssia 2) TAI RAY:n tukemille kursseille käy myös kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenee nykytilanteen kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle. Epikriisin lisäksi hoitavan lääkärin antama suositus kurssille. 3) Hakemukseen voit halutessasi liittää myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden lausuntoja tilanteestasi. Kuntoutujavalinnat tehdään kuntoutusvaliokunnassa hakuajan päätyttyä. Hakijoissa etusijalle asetetaan ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton kursseilla ja ovat mahdollisesti hakeneet jo aiemmin. Aikuisten kurssit HAKEMUKSEN LIITTEET: 1)Enintään vuoden vanha lääkärintodistus tai kopio epikriisistä, josta käy selville oireyhtymän luonne ja sen aiheuttamat vaikeudet elämässä. 2) Hoitavan lääkärin suositus kurssille, mikäli hoitosuhde on edelleen voimassa 3) Voit halutessasi liittää mukaan myös muita asiakirjoja, esim. psykologin lausunnon, työvoimaviranomaisen tai sosiaalityöntekijän lausunnon. Kuntoutujavalinnat: Kullekin kurssille valitaan enintään kymmenen kuntoutujaa, parisuhdekurssille viisi kuntoutujaa sekä heidän kumppaninsa. Kuntoutujavalinnoissa valintakriteereinä ovat seuraavat seikat: o hakijalla tulee olla ADHD- tai ADD-diagnoosi o kuntoutujan tarve ja motivaatio kurssille o mahdollisuus kuntoutua työtai opiskelukykyiseksi o ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta o ei akuuttia päihdeongelmaa o lisäksi kurssikohtaiset kriteerit, mm. ikä, parisuhde o etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton aikuisten kursseilla Kuntoutujavalinnat tehdään kuntoutusvaliokunnassa. Kuntoutusvaliokunta koostuu ADHD:n ja kuntoutuksen asiantuntijoista. Kuntousvalinnoista päätettyämme ilmoitamme Sinulle kirjeitse, tulitko valituksi hakemallesi kurssille. Mikäli et ole päässyt ensisijalle asettamallesi kurssille, voimme luvallasi siirtää Sinut toiselle vastaavanlaiselle kurssille. Voit hakea myös muiden järjestäjien vastaaville kursseille - muistathan ilmoittaa sen hakemuksessasi. Ilmoita myös, mikäli tulet valituksi perhekuntoutukseen tai muuhun ADHD:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän kurssivalintojamme. Kelan kurssien valinnoista voimme ilmoittaa vasta saatuamme kuntoutuspäätöksen, joka lähetetään Kelasta ADHD-liitolle ja hakijalle. 1 /2008 8

9 KURSSIT 2008 Kelan perhekurssit Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 7-10 v. ADHDlapset perheineen (KELA 9 ja 12 mukaan) kurssinro Aika: Kohderyhmä: 7-10 v. ADHDlapset perheineen (KELA 9 ja 12 mukaan) kurssinro Aika: Kohderyhmä: 9-12 v. ADHDlapset perheineen (KELA 9 ja 12 mukaan) kurssinro Sisältö: Kurssit ovat Kelan rahoittamia ADHD-lasten perhekursseja. Kursseilla saadaan vertaistukea toisilta samankaltaisessa haastavassa elämäntilanteessa olevilta perheiltä. Tavoitteena on saada myös lisää voimavaroja ja keinoja arkipäivän tilanteista selviytymiseen vuotiaiden kurssi on ensisijaisesti jatkokurssi ensitietokurssin aikoinaan käyneille, mutta muutkin ikäryhmään kuuluvat voivat sinne hakea. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin rahoitetut kurssit Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 5-7 v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Haku: Valinnat on tehty kesän 2007 kursseille hakeneista. Paikka: Hoikan kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 5-7 v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Sisältö: Kurssi on ADHDensitietokurssi. Kurssiohjelmassa on luentoja ADHD:n diagnosoinnista ja kuntoutuksesta sekä koulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Tavoitteena vanhempien ryhmässä on vertaistuen saaminen toisilta vastaavassa tilanteessa olevilta perheiltä. Lasten ryhmissä kuntoutusta toteutetaan toiminnan kautta leikkien, pelien ja yhdessä toimimisen avulla. Haku: ADHD-liiton lomakkeella tai Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Paikka: Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski Aika: Kohderyhmä: v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Sisältö: Vanhempien ryhmässä kuullaan ajankohtaista tietoa murrosiästä ja ADHD:sta sekä mietitään yhdessä selviytymiskeinoja arjessa ja voimavarojen lisäämistä perheessä. Nuorten kohdalla kurssisisällöt toteutetaan yhdessä tekemällä ja toimimalla. Tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien ja voimavarojen löytyminen sekä itsetunnon tukeminen onnistumisen kokemusten ja vertaistuen kautta. Haku: ADHD-liiton lomakkeella tai Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Paikka: Hoikan kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 8-12 v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Sisältö: Vanhemmat saavat luennoilla ajankohtaista tietoa ADHD:sta ja kuntoutuksesta. Vertaistuen kautta saadaan tukea ja vinkkejä arkeen toisilta vastaavanlaisessa tilanteessa olevilta vanhemmilta. Tavoitteena on lisätä vanhempien keinoja selvitä arjen ongelmatilanteista. Lasten ryhmissä pyritään onnistumisen kokemusten kautta tukemaan itsetuntoa sekä lisätä uskallusta ja taitoa selvitä erilaisista sosiaalisista tilanteista. Lapset saavat tietoa ADHD:sta iänmukaisella tavalla. Haku: ADHD-liiton lomakkeella tai Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Paikka: Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski Aika: Kohderyhmä: vuotiaat ADHD- tai ADD-nuoret, joilla ADHD:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita kuten oppimis- ja / tai lukivaikeuksia, motoriikan vaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. Sisältö: Kurssilla käsitellään ADHD:hen liittyvää asiatietoa, harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä ajanhallinnantaitoja ja käydään läpi mm. rahankäyttöä. Kurssilla on mahdollisuus kartoittaa yksilöllisiä opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Nuorta ohjataan realististen jatkosuunnitelmien tekemisessä. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Omavastuuosuus on 20. Haku: Hakulomake löytyy liiton www -sivuilta (www.adhdliitto.fi). Hakea voi myös Kelan lomakkeilla. Hakuaika päättyy LISÄTIETOJA ANTAA kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä puh. (09) tai 9 1 /2008

10 KURSSIT 2008 AIKUISTEN ARJEN- JA ELÄMÄNHALLINTAKURSSIT YLI 40 V. ADHD-AIKUISET Aika: Paikka: Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski (www.piispala.fi) Kohderyhmä: Yli 40-vuotiaat ADHD- ja ADD-aikuiset. Kurssilla käsitellään ADHD-asiatietoa, kehitetään itsetuntemusta, harjoitellaan arjenhallinnantaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Kurssin omavastuu 32 euroa. Haku: Vapaita paikkoja voi vielä tiedustella numerosta (09) tai PARISUHDEKURSSI Aika: Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku (www.hoikka.fi) Kohderyhmä: Pitempiaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20- vuotiaat ADHD- ja ADD-aikuiset ja heidän kumppaninsa. Sisältö: Kurssilla käsitellään ADHD:hen liittyvää asiatietoa, kehitetään vuorovaikutustaitoja sekä pyritään vahvistamaan kuntoutujan itsetuntemusta ja parisuhdetta ADHD-perheessä. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Kurssille otetaan enintään viisi pariskuntaa. Kurssin omavastuu 40 euroa. Haku: Hakuaika päättyy Kela 12 : ADHD-AIKUISET Aika: Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku (www.hoikka.fi) kurssinro Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät ADHD- ja ADD-aikuiset. Kurssilla käsitellään ADHDasiatietoa, tarkastellaan omaa elämäntilannetta työkyvyn ylläpitämisen / saavuttamisen näkökulmasta sekä arvioidaan työkykyä rajoittavia tekijöitä. Käydään läpi yksilöllisiä kuntoutumisvaihtoehtoja sekä kehitetään vuorovaikutus- ja arjenhallinnan taitoja. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Kurssilla ei ole omavastuuosuutta. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Palauta RAY:n tukemien kurssien hakemus liitteineen osoitteella: ADHD-liitto ry / kuntoutus, Sitratie 7, HELSINKI Kelan kurssin hakemuksen voi palauttaa hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä lähimpään Kelan toimistoon tai ADHDliittoon. LISÄTIETOJA ANTAA kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä ADHD-liitto ry puh. (09) /

11 11 1 /2008

12

13

14 1 /

15 INFOA AMMATTIHENKILÖSTÖLLE ADHD-LIITON SOPEUTUMISVALMENNUSKÄYTÄNNÖISTÄ JA MAKSUSITOUMUSTEN HAUSTA VUODELLE 2008 ADHD-liiton perhesopeutumisvalmennuskursseille esivalinnan Kelan rahoittamille kursseille ja valinnat Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja terveydenhuollon rahoittamille kursseille tekee liiton kuntoutusvaliokunta kokouksissaan keväällä ja loppukesällä Kuntoutusvaliokuntaan kuuluu asiantuntijalääkäri ja muita kuntoutuksen ammattilaisia. Kun perhe tulee valituksi sopeutumisvalmennuskurssille, otamme yhteyttä lapsen hoitavaan tahoon ja pyydämme maksusitoumuspäätöstä puolelle kurssin kustannuksista. Toinen puoli katetaan RAY:n avustuksella. Vain vaikeaoireiset, vähintään korotettua alle 16- vuotiaan vammaistukea saavat ADHD-lapset kuuluvat Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Meillä Kelan kursseja järjestetään vuotiaille sekä ensitietokurssin jatkokurssina 9-12-vuotiaille. Vuodelle 2008 kaikille kursseille on saatu lisää harkinnanvaraisen kuntoutuksen paikkoja, joita voi hakea perustason alle 16-vuotiaan lapsen vammaistuella. Ilman hoitotukea olevat ADHD - lapset jäävät pääasiassa järjestöjen tuen varaan. Sopeutumisvalmennuksen järjestäminen on kuntien perustehtävä, joka jäi laman jälkeen lähes täysin kolmannen sektorin varaan. Kursseja ei voida edelleenkään järjestää tarvetta vastaavasti ilman kuntien STVOL-maksusitoumuksia. Kun perhe saa maksusitoumuspäätöksen ja pääsee kurssille, STVOLsumma laskutetaan kurssin jälkeen. Samalla hoitava taho saa kuntoutusselosteen. Maksusitoumusta koskevissa asioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä ADHD-liittoon. Myös maksusitoumuksen myöntämättä jättämisestä pyydämme ilmoittamaan liittoon. Me toimimme sen hetkisen taloudellisen tilanteemme mukaan harkitessamme, voidaanko kurssi järjestää vai perutaanko loppuvuoden kursseja puuttuvien maksusitoumusten vuoksi. Ilmoitamme itse perheille, jos heidän kurssille pääsynsä peruuntuu. Kursseilla toimii moniammatillinen kymmenjäseninen työryhmä, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisista. Jokaisella kurssilla on fysioterapeutti, sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä, lasten ryhmässä mm. erityisopettaja sekä kasvatus- ja sosiaalialan opiskelijoita ja ammattilaisia. Kuntoutuja osallistuu ryhmäkuntoutukseen, jossa käydään ADHD-sopeutumisvalmennusta läpi iänmukaisin keinoin, tuetaan sosiaalisia taitoja ryhmässä, harjoitetaan motorisia valmiuksia ja tehdään keskittymiseen liittyviä harjoituksia. Pettymyksiä opetellaan sietämään vertaistuen avulla ja lapselle mahdollistetaan samanlaisuuden ja onnistumisen kokemukset samankaltaisen vertaisryhmän kanssa. Lapselle ja hänen sisaruksilleen annetaan tietoa ADHD:sta kielellä, jonka he ymmärtävät. Vanhemmilla on omaa ohjelmaa asiantuntijaluentoineen. Näiden lisäksi perheille järjestetään yhteistä ohjelmaa ja yhdessä tekemistä. Tällaisen perheille kohdennetun laadukkaan ADHD-sopeutumisvalmennuksen järjestäminen on pitkälti järjestöjen varassa. Oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus ennaltaehkäisee niin lapsen kuin koko perheen osalta vaikeuksien kasaantumista ja säästää kalliista jatkohoidoista aiheutuvia kustannuksia. Kurssille on aina oltava lääkärinsuositus. Vuoden 2008 alusta Kelan matkakorvausten edellytyksenä on kurssisuositus. Hoitava lääkäri voi suosittaa kurssille pääsyn lisäksi maksusitoumuksen myöntämistä perheelle, jonka katsoo tarvitsevan sopeutumisvalmennusta. Kurssitarve on yli kaksinkertainen tälläkin hetkellä hakemusmäärien perusteella. Lisäksi on paljon erityislasten perheitä, joissa vanhempien voimavarat eivät riitä hakemusten tekoon. Heidän tukemisensa on jo usein lastensuojelun sektorilla vanhempien uupumisen vuoksi. Ennaltaehkäisevä tuki tulee ehdottomasti edullisemmaksi kunnille kuin vaikeuksien kasaantumisesta perheille aiheutuva moninaisten tukitoimien tarve. Teksti: Mirja Heikkilä, kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 15 1 /2008

16 Kurssien hakijamäärät ja kursseille valitut vuonna 2007 Kurssikausi käynnistyi viime vuonna jo laskiasviikolla. Hoikkaan kokoontui kuusi 8-12-vuotiaiden ADHD-lasten perhettä, jotka olivat hakeneet kurssille jo lokakuussa Ikäryhmän hakijaruuhka saatiin purettua. Perheet säästyivät moneen kertaan hakemiselta hakemuksen siirrolla seuraavalle mahdolliselle kurssille. Kyseisen ikäryhmän hakijoille järjestetty ylimääräinen kurssi joulukuussa 2006 ja viime vuoden ensimmäisen kurssin täyttäminen jonossa olevista hakijoista näkyi syksyllä kyseisen ikäryhmän hakijamäärän vähenemisenä. Tänä vuonna puramme helmikuussa 5-7- vuotiaiden ikäryhmän hakijaruuhkaa. Vuoden 2007 ensimmäinen Kelan rahoittama perhekurssi 7-10-vuotiaille lapsille oli kesäkuussa. Sille tuli hakemuksia 19. Hakijoissa oli useita pieniä perheitä. Valituiksi kurssille tuli kahdeksan perhettä. Hakijoita toiselle saman ikäryhmän Kelan rahoittamalle kurssille oli 17. Kelan kolmannelle, 9-12-vuotiaiden perhekurssille tuli 24 hakemusta. Kurssipaikan sai kahdeksan perhettä, joissa oli ADHD-diagnosoituja lapsia yhdeksän. Kelan kursseille hakeneesta 60 perheestä sai kurssipaikan 24 perhettä, muutama perhe pääsi vielä varasijoilta peruutuspaikoille. Useiden perheiden hakemus siirrettiin loppukesän ja lokakuun kursseille. Valtaosa ulkopuolelle jääneistä hakijoista ohjattiin hakemaan muiden järjestäjien Kelan kursseille. Piispalassa elo-syyskuun vaihteessa järjestetylle 5-7-vuotiaiden kurssille haki yllättäen 26 perhettä. Hakijoita edellisvuonna tässä ikäryhmässä oli 17. Lisäys oli huomattava. Yhdeksän hakijaa saatiin kurssille mukaan. Lokakuun 8-12-vuotiaiden kurssille haki 21 perhettä. Hakijamäärä oli lähes puolet pienempi kuin edellisvuonna. Kurssille voitiin ottaa hakeneista yhdeksän vuotiaiden kurssille haki 20 perhettä. Kurssille voitiin ottaa kahdeksan hakijaa. Perhekurssien hakemuksia käsiteltiin vuonna 2007 yhteensä perhettä pääsi kurssille. Lisäksi Itsenäistymiskurssille tuli 22 hakemusta sekä aikuisten kursseille kaikkiaan 32 hakemusta. Itsenäistymiskurssille otettiin 11 nuorta ja parisuhdekurssille viisi pariskuntaa. Kelan aikuisten kurssin 20 määräaikaan hakeneesta 10 sai kurssipaikan. Alle 40-vuotiaiden kurssille pääsi seitsemän henkilöä. Kyseisen ikäryhmän hakijoista osa hakeutui Kelan kautta heille paremmin soveltuvalle kurssille. Viime vuonna yli 40-vuotiaita hakijoita oli vain kolme kurssia yliikäisille on kylläkin kyselty ja sellainen on tarjolla kuluvan vuoden maaliskuussa, jos sinne saadaan vielä lisää muutamia hakijoita. Yli 40- vuotiaiden maaliskuisen kurssin hakuaikaa jatketaan tarvittaessa. Ensimmäisellä hakukerralla ei välttämättä saa kurssipaikkaa. Ei kannata lannistua, ellei haku tuota heti tulosta. Alle vuoden vanhan Kela-kurssin hakemuksenkin voi aktivoida Kelassa uudelleen seuraavana vuonna. Meillä huomioidaan valinnoissa aiemmat hakukerrat. Kannattaa hakea myös tuetuille lomille, niiltäkin sitä vertaistukea löytyy, samoin kuin oman alueen yhdistyksen vertaistukiryhmästä. Ei ole hyvä jäädä yksin kurssipaikkaa odotellessa. Vertaistukea kannattaa etsiä vaikka Perheklubin tai ADHD-aikuisten keskustelusivuilta, ellei ole mahdollisuutta lähteä vertaistukiryhmään tapaamaan muita vanhempia tai aikuisia. Jaettu huoli on puolikas huoli! Teksti: Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 1 / Piirtäjä on ollut Nuorten itsenäistymiskurssilla

17 SOSIAALITURVASTA LYHYESTI Vuonna 2008 entinen sairaan lapsen hoitotuen nimike muuttuu alle 16- vuotiaan lapsen vammaistueksi. Alle 16-vuotiaan vammaistukea ei enää myönnetä pelkästään kustannusten perusteella. Vammaistukea voi saada alle 16-vuotias lapsi, joka on sairauden tai vamman tähden hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta ja siitä aiheutuu erityistä rasitusta ja mahdollisesti erityiskustannuksia. Yli 3 kk kestävä laitoshoito voi keskeyttää tuen. Takautuva hakuaika lyhenee puoleen vuoteen. Vuonna 2008 perusvammaistuki on 81,83 /kk, korotettu vammaistuki 190,94 /kk ja ylin vammaistuki 370,24 /kk. Kelan sairausryhmäkohtaiset etuusohjeet sidosryhmille suositelluista vammaistukitasoista löytyvät Kelan sivuilta. ADHD:ta koskevat etuusohjeet löytyvät Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden alta. Osittainen hoitoraha Osittaista hoitorahaa voivat saada vanhemmat, jotka lyhentävät työaikaansa lastenhoidon takia. Osittaisen hoitorahan määrä on 70 /kk. Työ- tai virkasuhteessa olevalla vanhemmalla viikottainen työaika voi tällöin olla enintään 30 tuntia. Lapsi saa olla päivähoidossa enintään 30 tuntia viikossa. Hoitorahaa voidaan maksaa yhtä aikaa kummallekin vanhemmalle, mikäli he lyhentävät työaikaansa eri aikoina. Tukea voivat saada alle 3- vuotiaan vanhemmat ja ensi- tai toisluokkalaisen vanhemmat yhdestä osittaisen hoitorahan piiriin kuuluvasta lapsesta kerrallaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitorahaa jo esikouluvuodelta aina kolmannen lukuvuoden loppuun asti. Etuutta kannattaa kysyä, mikäli joutuu lapsen terapioiden tai hoitojärjestelyjen vuoksi lyhentämään viikkotyöaikaansa. Lisätietoa etuudesta saa Kelasta. Takautuva hakuaika on 6 kk. Osittainen hoitoraha on veronalaista tuloa. Kelan kuntoutuksen tehtäviin kuuluvaa Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus on Kelan lakisääteinen velvoite. Kuntoutustarve tulee selvittää esim. silloin, kun henkilö on saanut Kelan sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä ja kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä tai kun hänen eläkehakemuksensa hylätään. Kela myöntää muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena vuosittain eduskunnan myöntämän määrärahan mukaan. Kuntoutusrahaa Kelasta voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti esim. Kelan, terveydenhuollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa vajaakuntoiselle työntekijälle. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusraha on aina vähintään 75% verotuksessa vahvistetuista työtuloista tai yrittäjäeläkevakuutuksen työtuloista, kuitenkin vähintään 17,47 päivältä. Määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella pyritään edistämään työhön paluuta. Ensisijaisia ovat työkykyä ylläpitävät ja kuntouttavat toimet ja hakijan jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen. Kuntoutustuen edellytyksenä on hoito- ja kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Vajaan vuoden ajan on voimassa ollut mahdollisuus palata pitkältä sairaslomalta töihin osasairauspäivärahan turvin. Sairasloma jatkuu osaaikaisena ja työhön voi palata asteittain kuntoutumisen edetessä. Tätä mahdollisuutta kannattaa tiedustella työterveyslääkäriltä, jos on palaamassa töihin esim. tuki- ja liikuntaelinsairauden, työuupumuksen tai masennusjakson jälkeen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi vuotiaat vajaakuntoiset nuoret voidaan ohjata aktiiviseen ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Mikäli henkilökohtaiseen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelmaan perustuva koulutus tai kuntoutusjakso Kelasta kuntoutuksena myönnetään, toimeentulo turvataan nuoren kuntoutusrahana. Sen määrä on aktiivisen kuntoutuksen tai kuntoutuksena myönnetyn opiskelun ajalta 17,47 päivältä. Kuntoutuksen väliajoilta tuki maksetaan 20% pienempänä. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa 20 ikävuoteen saakka tai kunnes hän saa ennen 20 ikävuotta aloittamansa kuntoutusjakson tai opinnot päätökseen. Kuntoutusraha on verollista tuloa. Tekstin koonnut: Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry Lähde Kelan sanomat 4/2007 Lisätietoja /2008

18 Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden (ADHD) häiriön hoito Käypä hoito -suositus Diagnoosikriteerit ADHD:n (attention-deficit/ hyperactivity disorder) keskeisistä oireista vaaditaan ICD-10-tautiluokituksen diagnoosikriteereissä kuusi tarkkaamattomuus-, kolme yliaktiivisuus- ja kolme impulsiivisuusoiretta. Häiriön tulee alkaa ennen seitsemättä ikävuotta, kriteerien täyttyä useammassa toimintaympäristössä ja oireiden aiheuttaa merkittävää haittaa. Epidemiologia ADHD:n esiintyvyys vaihtelee välillä 4 10 %. Yleisin on tarkkaamattomuuspainotteinen ja harvinaisin yliaktiivisuus-impulsiivisuuspainotteinen alatyyppi. Nuoruusiässä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus usein lievittyvät mutta tarkkaamattomuusoireet voivat lisääntyä aiheuttaen selkeää haittaa, vaikka diagnoosikriteerit eivät täyttyisi. Pojilla häiriö on kolme kertaa yleisempi kuin tytöillä. Etiologia ADHD on neurobiologinen kehityksellinen häiriö, jonka kehittymisessä perimän sekä biologisten ja psykososiaalisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä. Ympäristötekijöistä äidin raskaudenaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä perheeseen liittyvät riskitekijät voivat lisätä lapsen ADHD-riskiä tai häiriön vaikeusastetta. Diagnostiikka Diagnosointiin tarvitaan vanhempien ja lapsen haastattelu, lapsen tai nuoren tutkimus ja tietoa toimintakyvystä eri tilanteissa. Ympäristö- ja motivaatiotekijät vaikuttavat oireisiin. Haastattelulla kartoitetaan lapsen tai nuoren kehityshistoria, ADHD:n riskitekijät, oireet, niihin vaikuttavat ympäristötekijät, perhetilanne ja suvun sairaudet. Lapsen tai nuoren tutkimuksella arvioidaan psyykkinen ja somaattinen terveydentila. Kognitiiviset tai neuropsykologiset testit eivät erottele riittävän luotettavasti ADHD-oireisia lapsia ja nuoria verrokeista, joten psykologisten testien tulos ei sulje pois tai varmista ADHD-diagnoosia. Diagnosoinnin apuvälineenä voidaan käyttää ADHD-oireita tai laajempaa oirekuvaa kartoittavia kyselyjä. Erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia ovat oppimisvaikeudet, autismikirjon häiriöt, käytöshäiriöt, 1 /

19 traumaperäinen stressihäiriö, ahdistuneisuushäiriöt, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosi ja neurologiset sairaudet. Sähköisestä lisäaineistosta löytyy erotusdiagnostinen taulukko. Samanaikaiset häiriöt Osalla samanaikaisista häiriöistä lienee samantyyppinen neurobiologinen alkuperä, osa kehittyy sekundaarisina. Motoriikan, aistitiedon käsittelyn, oppimisen sekä puheen ja kielen kehityksen vaikeuksia esiintyy ADHD-oireisilla lapsilla ja nuorilla useammin kuin muilla. Nykimisoireet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat tavallisia. Psyykkisistä samanaikaishäiriöistä uhmakkuus- ja käytöshäiriötä esiintyy yli puolella sekä ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta noin neljänneksellä. ADHD saattaa altistaa traumaperäiselle stressihäiriölle. ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten riski aloittaa päihteidenkäyttö on 2 3-kertainen verrattuna muihin nuoriin. Hoito Lapsen tai nuoren ja vanhempien tulee saada riittävästi tietoa ADHD:stä. Yksilölliset tukitoimet aloitetaan heti toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmien ilmetessä jo ennen diagnoosia. Päiväkodissa ja koulussa toteutettavat tukitoimet voivat lievittää ADHD:n oireita. Alle kouluikäisillä ja lieväoireisessa ADHD:ssä käytetään ensisijaisesti psykososiaalisia hoitomuotoja. Vaikeaoireisessa ADHD:ssä lisätään tarvittaessa lääkehoito tukitoimien rinnalle. Lääkehoito voidaan aloittaa myös samanaikaisesti tukitoimien kanssa. Samanaikaissairauksien hoidon tarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti. ADHD-diagnoosin saaneet lapset tai nuoret eivät tarvitse rutiinimaisesti kaikkia hoitoja. Hoidon tehoa ja mahdollisia haittavaikutuksia seurataan haastattelun, kliinisen arvion sekä kyselylomakkeiden avulla. Metyylifenidaatti, dekstroamfetamiini ja atomoksetiini vähentävät ADHDoireita. Pitkä- ja lyhytvaikutteisen metyylifenidaattivalmisteen teho ja haittavaikutukset eivät eroa merkitsevästi toisistaan. Metyylifenidaatin ja dekstroamfetamiinin tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruokahaluttomuus, univaikeudet, päänsärky ja vatsakivut, atomoksetiinin ruokahaluttomuus, ruoansulatuskanavan oireet ja väsymys. ADHD:n ydinoireet vähenevät käyttäytymishoidolla, joka ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta kuin lääkehoito. Yhdistelmähoito (monimuotoinen psykososiaalinen hoito yhdistettynä lääkitykseen) on tehokkaampaa kuin käyttäytymishoito, mutta ei tuo lisätehoa ydinoireiden osalta lääkitykseen nähden. Käyttäytymishoito lievittää samanaikaisia käytöshäiriö-, aggressiivisuus- ja ahdistusoireita. Strukturoitu vanhempainohjaus saattaa vähentää käytösongelmia, parantaa sosiaalista selviytymistä ja vanhemman käsitystä lapsesta sekä vähentää käytösongelmien kielteistä vaikutusta vanhempiin. Monimuotoisilla psykososiaalisilla hoidoilla, lääkityksellä ja yhdistelmähoidolla saattaa olla positiivista vaikutusta vanhempien kasvatuskäytäntöihin. Seurannaisvaikutukset ja ennuste ADHD heikentää suoriutumista opinnoissa ja työelämässä sekä lisää tapaturmien, liikenneonnettomuuksien, päihteidenkäytön, epäsosiaalisuuden ja rikollisuuden riskiä. Aktiivinen pitkäaikainen hoito vähentää riskejä. Asianmukainen stimulanttihoito ilmeisesti ehkäisee ADHD-oireisten nuorten päihteidenkäyttöä ja riippuvuuden kehittymistä. Suositus hoidon porrastuksesta ADHD:n diagnosointi ja hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa, perheneuvolassa tai erikoissairaanhoidossa paikallisesti sovitun työnjaon ja käytettävissä olevien asiantuntijapalveluiden mukaan. Alueellisia hoitoketjumalleja laadittaessa otetaan huomioon paikalliset resurssit sekä yhteistyö- ja konsultointimahdollisuudet. Käyvän hoidon tiivistelmät Käypä hoito -suositus 1 Artikkelin tunnus: kht Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Irma Moilanen Vesa Närhi Päivi Olsén Leena Pihlakoski Anita Puustjärvi Annikki Savolainen Liisa Virkkunen Arja Voutilainen /2008

20 Liity yhdistykseen jäseneksi JÄSENYHDISTYKSET ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) Seuraa tapahtumia nettisivuilta Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasiaja ADHD-yhdistys Sari Rautio puh Seuraa tapahtumia nettisivuilta Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh tai - Lasten ja vanhempien pelitunnit jatkuvat 13. tammikuuta Sln:n srkkeskuksen liikuntasalissa. Sunnuntaisin kello kokoontuville liikuntavuoroille mahtuu mukaan uusiakin perheitä. Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg puh Lisätietoja kevätkauden ohjelmasta saat jäsenkirjeestä ja paikallislehtien yhdistyspalstoilta. Voit lähettää kysymyksiä ja kommentteja yhdistyksen sähköpostiin Jos haluat ottaa yhteyttä puhelimitse, soita pj Saku Linnamurrolle p tai Sointu Kumpulaiselle p Jäsenrekisteriä ylläpitää ja osoitteenmuutostietoja ottaa vastaan Tiina Pulkkinen p , s-posti Vertaisryhmiä nuorille ja aikuisille Sunnuntaisin klo Korttelikoti Naapurissa, Satamakatu 4, Kotka (nelosteatterin talo). Seuraa muita tapahtumia nettisivuilta Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Riitta Virtanen puh Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu toukokuulle asti aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Lahden Invakeskuksen salissa klo (Hämeenkatu 26 A, 3.krs). Keskustelemme ja vaihdamme kuulumisia kahvikupposen äärellä. Useimmiten keskustelua alustamassa on joku asiantuntija. Voit tulla mukaan silloin kun sinulle itsellesi parhaiten sopii. ke ADHD-liitosta kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä kertomassa tulevista sopeutumisvalmennuskursseista sekä lomatoiminnasta ke yhdistyksen vuosikokous sekä keskustelua jaksamisesta Tervetuloa mukaan! - ADHD-nuorten vertaistukiryhmä jatkaa. Tiedustelut ryhmän toiminnasta Riitta Virtaselle. 1 /

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016 Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Päivitetty 05.11.2012 Harvinaisiin vammaryhmiin kuuluvien koulunsa aloittavien lasten 17.02.- 23.02. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, joissa

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Aloitamme yhdistyksemme toimintoja kerhojen, liikuntaryhmien, laskiaisretken ja vuosikokouksen merkeissä.

Aloitamme yhdistyksemme toimintoja kerhojen, liikuntaryhmien, laskiaisretken ja vuosikokouksen merkeissä. Pohjois-Savon AVH-yhdistys JÄSENKIRJE Tulliportinkatu 52 (II kerros) 1/2016 70110 KUOPIO 15.1.2016 HYVÄT JÄSENET Aloitamme yhdistyksemme toimintoja kerhojen, liikuntaryhmien, laskiaisretken ja vuosikokouksen

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki Työhön kuntoutumisen tuki -hanke 2007-2009 Projektipäällikkö Ritva Teerimäki 26.11.2008 1 Työterveyskeskuksen organisaatio Kuntoutusryhmä 2 Hankkeen tavoitteista 1. Työkykyarvioiden kehittäminen 2. Kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1 Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot