Kuntoutus. Lasten ja nuorten aktiivisuuden. Neuropsykiatrinen valmennus. Vuoden 2008 kurssitiedot. häiriön hoito, s solmukohtiin, s 26-28

Transkriptio

1 Kuntoutus 1/2008 ADHD-liiton jäsenlehti Vuoden 2008 kurssitiedot ja hakulomakkeet, s 5-14 Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoito, s /2008 Neuropsykiatrinen valmennus - tukea arjen solmukohtiin, s 26-28

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Pääkirjoitus 4 Havaintoja ja kuulumisia kurssityössä 6 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssien esittelyt 7 Hyvä tietää kursseista 8 Kursseille hakeminen 9 Perhekurssit ja Nuorten itsenäistymiskurssi 10 Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit Hakulomakkeet 15 Infoa ammattihenkilöstölle ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskäytännöistä ja maksusitoumusten hausta vuodelle Kurssien hakijamäärät ja kursseille valitut vuonna Sosiaaliturvasta lyhyesti Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden (ADHD) häiriön hoito, Käypä hoito -suositus Jäsenyhdistykset 25 Lomaa Lumoaville leideille Neuropsykiatrinen valmennus - tukea arjen solmukohtiin 29 Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Kiitokset vuoden 2007 kurssityöntekijöille Porukka pienenee, loppu lähestyy, paluu arkeen likistyy. Vielä puhe raikaa, on täs porukas taikaa. Itku pitkästä ilosta, mut on me saatu tulosta. Paljon on saatu, paljon on annettu, murheet yhdessä kannettu. kuinka selvitä kotona, siinäpä vasta dilemma. Mut voimaa, voimaa, voimaa, sitä tarvitaan VARMAAN! Töitä ja yritystä tehdään, tarvitaan, yritetään olla paikallaan. Mut mitä olisi ollut ilman tätä? Tämän jälkeen ei tule hätä! Positiivisuus ja vinkit kerätty, nyt tää runo päättyy! -Erään kurssilaisen tuntoja kotiinlähdön lähetessä- ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD -perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , virpi.dufva@adhd-liitto.fi Järjestösihteeri Liisa Lahermaa Puh. (09) , liisa.lahermaa@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , mirja.heikkila@adhd-liitto.fi Kurssisihteeri Anne Heiskanen, Puh. (09) , toimisto@adhd-liitto.fi Toimistotyöntekijä Arja Salo Puh. (09) POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Helena Bräysy Puh. (08) , helena.braysy@adhd-liitto.fi ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh puheen.johtaja@adhd-liitto.fi ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1739 A / Voimassa ajalla /2008 2

3 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Virpi Dufva puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Rauno Veijanen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi ILMOITUSHANKKIJA Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2008 aineisto ilmestyy viikko viikko viikko viikko viikko viikko 51 Lehti 1/2008 on Kuntoutusnumero ja lehti 4/2008 on Ammatti ja työ -teemanumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 35 euroa, Lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit / kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: PÄÄKIRJOITUS Hyvät käytännöt yksien kansien väliin Helmikuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun tulin kuntoutuspäälliköksi ADHD-liittoon. Jatkoin edeltäjieni hyvää työtä paneutumalla kurssikäytäntöjemme kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Siirryin tähän tehtävään isosta päiväkodista, jossa olin työskennellyt myös erityislasten kanssa. Omakohtaista kokemusta erityislapsesta oli kertynyt jo esikoiseni ensiparkaisuista. Hän otti tilaa vievän paikkansa niin sydämessäni kuin ympärivuorokautisesti arjessani heti elämänsä alkumetreillä. Sain pari vuotta myöhemmin vielä perheemme kuopuksen. Hän osoittautui paljon isoveljeä rauhallisemmaksi, mutta tarvitsi yhtä lailla varttuessaan osansa huomiosta. Kokemustaustastani on ollut hyötyä, kun olen kerännyt kursseillamme käytettyjä hyviä käytänteitä yhtenäiseksi kurssimateriaaliksi. Vuonna 2005 sukelsin mukaan perhekurssien tiiviiseen rytmiin ja aloin kirjaamaan ylös jokaiselta kurssilta käytössä olleita työmenetelmiä ja käytäntöjä. Viime vuosien aikana olemme käyneet läpi ADHD-liiton Kuntoutusvaliokunnassa niin asiakaskuin työntekijäpalautteita kehittääksemme kurssitoimintaa vastaamaan perheiden ja aikuisasiakkaiden tarpeita. Yhteistyössä erinomaisen kurssityöntekijäjoukon kanssa olemme saaneet kehitettyä kurssitoimintamme tueksi strukturoidut, ikäryhmäkohtaiset kansiot sisältöjen toteuttamiseen. Keväisillä koulutuspäivillä on ollut ilo seurata osallistujien innostunutta työskentelyä kurssimenetelmien dokumentoimiseksi. Aikuisten kurssit olemme saaneet mukaan ohjelmaan vuonna 2006 yhden välivuoden jälkeen. Jatkoimme vuosina toteutetussa Aikuisprojektissa hyväksi havaittuja käytäntöjä. Olemme myös saaneet mukaan uusia menetelmiä kurssiohjelmaan. Aikuisten kanssa työskenneltiin viime kurssikaudella mm. Learning Cafe- menetelmän avulla. Arjenhallinnan osa-alueiden käsittely tällä tavoin osoittautui varsin toimivaksi ja motivoivaksi tavaksi työstää välillä tylsiltäkin tuntuvia asioita. Nuorten itsenäistymiskurssi tuli ohjelmaan vuonna Toisen kerran se toteutettiin syksyllä Hakijoita kurssille olisi huomattavasti enemmän kuin voimme ottaa. Jo kursseilla olleet nuoret ovat löytäneet kurssin aikana ystävyyssuhteita ja nämä kontaktit ovat monilla säilyneet kurssien jälkeenkin. Kursseilla niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin lahjakkuudet tulevat esiin. Yhden Itsenäistymiskurssille osallistuneen nuoren piirustustaitoja voitte ihailla tämän lehden sivuilta. Olemme myös saaneet runoja julkaistavaksi parhaimmillaan kurssi antaa uskoa omiin kykyihin ja se kadoksissa ollut tekemisen ilo voi taas löytyä. Nuorten ja aikuisten kurssien saamisesta ohjelmaamme voimme kiittää Raha-automaattiyhdistystä. Kahden vuoden ajan on kuntoutuspäällikön tukena ollut osa-aikainen kurssisihteeri. Tämän vuoden suunnitelmana on kehittämistyön kirjaaminen laatukäsikirjan muotoon. Tämän laatutyön dokumentoinnin lisäksi me kuntoutuksen työntekijät osallistumme myös käytännön kurssityöhön. Sitähän me emme vaihtaisi pois, koska jokaiselta kurssilta lähdetään kotiin monta kokemusta rikkaampana. Hyvän mielen meille takaa tyytyväisten perheiden ja aikuisten palautteet ja toivon näkökulman löytyminen kaikkien omaan arkeen. Toiveikasta kuluvaa vuotta kaikille lehtemme lukijoille! Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 3 1 /2008

4 Havaintoja ja kuulumisia kurssityössä Tämän vuoden alusta sairaan lapsen hoitotuen nimi muuttui alle 16- vuotiaan lapsen vammaistueksi. Edellisen kerran muutoksia tähän etuuteen tehtiin vuonna 2005 hoitotuen kriteerejä tarkentamalla. Kurssihakemuksista käy ilmi, miten tarkennukset ovat vaikuttaneet ADHD-lasten saamiin etuuksiin. Kelan vaikeavammaisuuden kriteerit täyttäviä lapsia hakee 7-10-vuotiaiden lasten perhekurssille yhä vähemmän. Vuonna 2007 vain viidellä 17 hakijasta oli voimassa korotettu tuki. Hakijoista loput 12 saivat perustason tukea. Oireistossa ja käytännön toiminnan tasolla näissä lapsissa ei ollut huomattavissa havaittavaa eroa. Lapsen korotetun vammaistuen sitominen terapioiden saamiseen näkyy käytännössä usein niin, ettei vaikeaoireinenkaan lapsi saa terapioiden puuttuessa korotettua tukea. Ikäryhmässä vuotiaat 24 hakijasta viidellä oli korotettu alle 16-vuotiaan lapsen vammaistuki. Kaikilla näillä lapsilla oli kaksoisdiagnoosi joko lievä kehitysvamma ja ADHD tai Asperger ja ADHD, jollakin vaikea käytöshäiriö ja ADHD. Lapsen vammaistuen tasoon vaikuttavat hoidettavuuden kautta myös somaattiset sairaudet, kuten astma tai vaikea allergia. Niitä ei Kela yleensä huomioi ADHD-kuntoutustarpeen arvioinnissa, joten pelkästään korotettu tuki ei takaa ADHDkuntoutuskurssille myönteistä päätöstä. Hoidon ja valvonnan tarpeen sekä vaikeaoireisuuden vuoksi myönnettyjen tukien lisääntyminen näkyi 5-7- vuotiaiden lasten ikäryhmässä. Vuoden vuotiaista hakijoista vain muutamalla lapsella oli voimassa silloisen termistön mukainen hoitotuki. Vuonna 2007 ikäryhmän hakijoista löytyi jo kymmenen tukea saavaa lasta. Tämä ilmiö selittynee sillä, että useille ADHD-lapsille liitännäisinä tuleva uhmakkuus- tai käytöshäiriö osataan diagnosoida nykyään jo varhain. Hoidettavuus ja valvonnan sekä ohjauksen tarve ovat leikki-ikäisellä kehitysvaiheeseen kuuluen jo muutoinkin suurempaa kuin kouluiässä. Lievemmin oireilevat jäävät edelleen perustuelle tai kokonaan ilman tukea. Hoitotuen kriteerien tarkentamisen jälkeen vanhemmilla ADHD-lapsilla tuet ovat kaiken aikaa vähentyneet ja tukitasot alentuneet. Lapsen kasvaessa hoidon ja valvonnan tarve harvemmin enää täyttää vammaistuen kriteereitä vuotiaiden ikäryhmän nuoremmista hakijoista tukea sai enää ¼. Kaikilla heillä oli jokin terveydellinen haitta tai liitännäissairaus ADHD:n lisäksi. Yli 16-vuotias kuuluukin jo nuoren kuntoutusrahan piiriin. On ollut ilahduttavaa huomata, että ADD-oireisten lasten ja aikuisten diagnosointi näyttää menneen eteenpäin. Mahdolliset psykiatriset liitännäiset kuten masennus ja syömishäiriöproblematiikka etenkin tytöillä ja myös aikuisilla naisilla on jo useissa tapauksissa osattu yhdistää ADD:hen. Niinpä tyttöjä on nykyisin jo lähes kaikilla kursseille. Aikuisista hakijoista suurempi osa on naisia. Käytännön kurssityössä olen havainnut, että ADHD-perheiden etujen ja tukien saamisessa on huomattavia eroja asuinpaikasta riippuen. Osalla on toimiva hoitosuhde, jolloin tarvittaessa saa nopeasti yhteyden esim. lapsen omahoitajaan lastenpoliklinikalla. Kuitenkaan osalla perheistä, saati aikuisista ei ole diagnosoinnin jälkeen edes säännöllisiä kontrollikäyntejä, ellei niitä tarvita lääkityksen vuoksi. Tuen etsiminen jää useimmiten oman aktiivisuuden varaan. Etenkin vaikeahoitoisten ADHD-lasten ja nuorten perheissä voimavarat ovat usein hyvin vähissä. Myös aikuisten henkilöiden iäkkäät vanhemmat ovat kovin väsyneitä yrittäessään pitää jo aikuistuneita lapsiaan kiinni elämänsyrjässä. Aikuisten hoidon ja kuntoutuksen saaminen on vasta alkutaipaleella. Uupuneet vanhemmat eivät ole tietoisia, eivätkä he jaksa hakea etuja, joita he voisivat saada tuekseen. Lähes kaikissa kunnissa ja sairaan-hoitopiirissä näkyy vielä tarve panostaa enemmän palveluohjaukseen ja neuvontaan. On tärkeää ohjata perhe tai aikuinen diagnosoinnin jälkeen sosiaalityöntekijälle tai kuntoutusohjaajalle, joka voi puolestaan auttaa asiakasta tuki- ja terapiamuotojen selvittelyssä. Moni viisas lääkäri suosittaa perhettä tai aikuista kurssille saamaan vertaistukea, neuvoja ja ohjeita. Toivon useasti asiakastyötä tehdessäni, että kaikki tämä ohjaus tehtäisiin ennen kuin perhe tai aikuisen muu lähipiiri on jo lopen uupunut. Kurssilla käynnistyvän kuntoutumisprosessin, uusien vertaiskontaktien ja kotipaikkakunnalla saatavan riittävän ja oikeaaikaisen tuen turvin ADHD-perheet ja aikuiset voivat rakentaa itselleen paremman arjen ja elämänlaadun. Kuntoutumisprosessi ei kenties pääsisi alkamaan kaikilla koskaan, ellei saisi kohdata samanlaisten asioiden kanssa painivia ihmisiä ja jakaa kokemuksiaan. Siispä te, jotka olette yksin ADHD-asian kanssa, hakekaa rohkeasti kurssille! Teksti: Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 1 /2008 4

5 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2008 Piirtäjä on ollut Nuorten itsenäistymiskurssilla 5 1 /2008

6 KURSSIT 2008 Perhekurssit Perhekurssien tavoitteena on tuoda vanhemmille tietoa, tukea heitä erityislapsen kasvuun ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä mahdollistaa vertaistuen saaminen muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Perhekurssien kohderyhmänä ovat eriikäiset ADHD-lapset ja ADHD-nuoret perheineen. Kurssitavoitteet: vanhemmat ymmärtävät lapsensa kasvuun liittyviä erityiskysymyksiä lapset /nuoret saavat uskallusta ja taitoja sosiaalisista tilanteista selviytymiseen lapsen /nuoren itsetuntoa tuetaan onnistumisen elämysten kautta perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä vertaistukea Kurssisisältö: Lapset ja nuoret kuntoutuksen, sosiaali- ja terveyssekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa tavoitteellista ja iänmukaista pienryhmätoimintaa lapsen ikä huomioiden sisarussopeutumisvalmennusta ADHDlapsen ja -nuoren sisaruksille suunnitellun toiminnan ja leikin kautta onnistumisen elämyksiä tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja eri kuntoutusmuotojen kokeilua Vanhemmat asiantuntijoiden alustuksia: lastenlääkäri/lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä kuntoutuksen alan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa Nuorten itsenäistymiskurssit Nuorten itsenäistymiskurssien tavoitteena on lisätä nuorten omatoimisuutta ja antaa tukea itsenäistymisprosessiin. Nuorten kurssit ovat merkittävä tuki siirryttäessä lapsuudesta aikuisuuteen. Nuorten itsenäistymiskurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDnuoret, jotka osallistuvat kursseille ilman vanhempiaan. Kurssitavoitteet: itsenäistymisen tukeminen itsetuntemuksen lisääntymisen kautta positiivisen minäkäsityksen muodostuminen rohkeuden löytyminen omien asioiden hoitamiseen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kohentuminen itseluottamuksen lisääntyminen tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen syrjäytymisen uhan ehkäisy Kurssisisältö: ohjatut ryhmäkeskustelut vuorovaikutukseen liittyvät roolileikit ja harjoitukset erilaisten testien tekeminen, retkeily, ohjattu toiminta, bändisoitto jne. arjenhallinnan osa-alueiden läpikäyminen Aikuiskurssit Aikuiskursseja on kahdentyyppisiä: arjen- ja elämänhallintakursseja sekä parisuhdekurssi. Kurssien tavoitteena on, että kuntoutujalla käynnistyy tai vahvistuu kuntoutumisen prosessi. Se johtaa lisääntyneeseen itsetuntemukseen ja ADHD:n hyväksymiseen osaksi omaa identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja pyritään parantamaan arjen ja elämänhallinnan taitoja erilaisten testien ja harjoitusten sekä kurssimateriaalin avulla. Parisuhdekursseilla ohjataan pariskuntaa yhteistyöhön parisuhteen, lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa omalle perheelle sopivalla tavalla. Arjen- ja elämänhallintakurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDaikuiset, jotka tuntevat tarvitsevansa vertaistukea sekä valmennusta arjenja elämänhallinnan taitoihinsa. Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat pitempiaikaisessa parisuhteessa elävät pariskunnat, joissa ainakin toisella on diagnosoitu ADHD. Kurssitavoitteet: kuntoutumisprosessin käynnistyminen/vahvistuminen vertaistuen mahdollistaminen oman oireyhtymän hyväksyminen itsetuntemuksen lisääntyminen omien voimavarojen tunnistaminen / lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen arjenhallinnan lisääntyminen (ajan- ja rahankäyttö) vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistuminen Kurssisisältö: ADHD-tietous liitännäissairaudet itsetuntemus luova toiminta vuorovaikutusharjoitukset rentoutusharjoitukset opiskelu- ja työelämätaidot liikunta 1 /2008 6

7 KURSSIT 2008 Hyvä tietää KURSSIEN RAHOITUS Rahoitukseen osallistuvat Rahaautomaattiyhdistys, Kansaneläkelaitos ja kuntien terveydenhuolto. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee jokaiselle perheelle/kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta kattamaan osan kurssikustannuksista. RAY:n tukemilla kursseilla on pieni omavastuuosuus. KELAN RAHOITTAMA KUNTOUTUS Kelan rahoittamasta kuntoutuksesta säädetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (KKL). Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 9 ) myönnetään käytännössä Lapselle, joka saa alle 16- vuotiaan korotettua tai ylintä vammaistukea. Tällöin sairaus tai vamma aiheuttaa erityistä toiminnallista haittaa, josta seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa hoidon ja valvonnan tarvetta. Lapsella tulee olla voimassa vähintään korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintoja tehtäessä ja kurssin aikana. Harkinnanvaraista kuntoutusta (KKL 12 ) myönnetään käytännössä Lapselle, jolla on voimassa alle 16-vuotiaan perustason vammaistuki. Myös ilman maksussa olevaa vammaistukea voi hakea harkinnanvaraista kuntoutusta. Ensisijassa työikäiselle aikuiselle silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla voidaan katsoa parannettavan asiakkaan mahdollisuuksia pysyä työelämässä tai palata työelämään joko koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. Lisätietoja tai lähin Kelan toimisto. KUNTOUTUSRAHA JA MATKAKORVAUKSET Kaikki ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta vapaata ottava henkilö voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää yleensä lääkinnälliseen kuntoutukseen omaisena osallistuvalle vanhemmalle/huoltajalle tai aikuiselle kuntoutujalle palkatonta vapaata kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei silloin tarvitse käyttää, ellei itse niin halua tehdä. Palkallisena myönnetyn vapaan osalta kuntoutujan tai omaisen työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa. Kaikkien ADHD-liiton kurssien osalta matkakuluihin voi hakea Kelalta korvausta. Matkakorvausten omavastuuosuus vuonna 2008 on 9,25 yhteen suuntaan. Korvaus maksetaan tämän ylittävältä osuudelta. Matkakorvausten saamiseksi Kela edellyttää kuntoutujalle kurssista lääkärin suositusta. Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan kurssin jälkeen omasta Kelan toimistosta. Kurssilla kurssinjohtaja antaa yksilöllisen kuntoutusselosteen ja osallistumistodistuksen hakemusten liitteeksi. Tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen saa kurssilla apua kurssinjohtajalta. Lisätietoja tai lähin Kelan toimisto. KURSSIEN HENKILÖKUNTA Kaikilla ADHD-liiton järjestämillä kursseilla henkilökunta koostuu terveydenhuollon, sosiaalialan ja/ tai kasvatusalan ammattilaisista. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä ADHD-lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa myös vuosittain kurssityöntekijänsä. Perhekursseilla työntekijöitä on kymmenen, joista kaksi aikuisten ryhmässä ja kahdeksan lasten ryhmissä. Aikuisten kursseilla työntekijöitä on neljä tai viisi. KURSSIEN IKÄRAJAT Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia. Myös hiukan alle tai yli ikärajan olevat voivat hakea kursseille. Vanhempien asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta ratkaisee hakeeko perhe yli 12- vuotiaan kanssa 9-12-vuotiaiden kurssille vai vuotiaiden perhekurssille. 7 1 /2008

8 HAKEMINEN Kursseille hakeminen Hakulomakkeet ja -ajat sekä hakemusten palautus Kelan kursseille haetaan vain Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Muille kursseille haetaan mieluiten ADHD-liiton omilla lomakkeilla, joita on kahdenlaisia: perhe- ja nuortenkurssihakemus sekä aikuiskurssihakemus. Liiton omat lomakkeet on tässä lehdessä. Niitä voi tulostaa myös ADHD-liiton kotisivuilta ADHD-liiton kursseille voi hakea myös Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus liitteineen kurssitiedoissa ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHD-liittoon. Kelan kurssien hakemukset voi palauttaa myös Kelaan hyvissä ajoin ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen osoitteella: ADHD-liitto ry / kuntoutus, Sitratie 7, HELSINKI. Maaliskuun aikuisten kurssien hakuajat ovat jo umpeutuneet (kurssitiedot olivat ADHD-lehdessä 6/07 sekä liiton www-sivuilla). Vapaita paikkoja voi vielä tiedustella. Perhekurssit HAKEMUKSEN LIITTEET: 1) Kelan kursseille korkeintaan 12 kk vanha B-lääkärinlausunto, jossa mukana suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan kurssia 2) TAI RAY:n tukemille kursseille käy myös kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenee nykytilanteen kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle. Epikriisin lisäksi hoitavan lääkärin antama suositus kurssille. 3) Hakemukseen voit halutessasi liittää myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden lausuntoja tilanteestasi. Kuntoutujavalinnat tehdään kuntoutusvaliokunnassa hakuajan päätyttyä. Hakijoissa etusijalle asetetaan ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton kursseilla ja ovat mahdollisesti hakeneet jo aiemmin. Aikuisten kurssit HAKEMUKSEN LIITTEET: 1)Enintään vuoden vanha lääkärintodistus tai kopio epikriisistä, josta käy selville oireyhtymän luonne ja sen aiheuttamat vaikeudet elämässä. 2) Hoitavan lääkärin suositus kurssille, mikäli hoitosuhde on edelleen voimassa 3) Voit halutessasi liittää mukaan myös muita asiakirjoja, esim. psykologin lausunnon, työvoimaviranomaisen tai sosiaalityöntekijän lausunnon. Kuntoutujavalinnat: Kullekin kurssille valitaan enintään kymmenen kuntoutujaa, parisuhdekurssille viisi kuntoutujaa sekä heidän kumppaninsa. Kuntoutujavalinnoissa valintakriteereinä ovat seuraavat seikat: o hakijalla tulee olla ADHD- tai ADD-diagnoosi o kuntoutujan tarve ja motivaatio kurssille o mahdollisuus kuntoutua työtai opiskelukykyiseksi o ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta o ei akuuttia päihdeongelmaa o lisäksi kurssikohtaiset kriteerit, mm. ikä, parisuhde o etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton aikuisten kursseilla Kuntoutujavalinnat tehdään kuntoutusvaliokunnassa. Kuntoutusvaliokunta koostuu ADHD:n ja kuntoutuksen asiantuntijoista. Kuntousvalinnoista päätettyämme ilmoitamme Sinulle kirjeitse, tulitko valituksi hakemallesi kurssille. Mikäli et ole päässyt ensisijalle asettamallesi kurssille, voimme luvallasi siirtää Sinut toiselle vastaavanlaiselle kurssille. Voit hakea myös muiden järjestäjien vastaaville kursseille - muistathan ilmoittaa sen hakemuksessasi. Ilmoita myös, mikäli tulet valituksi perhekuntoutukseen tai muuhun ADHD:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän kurssivalintojamme. Kelan kurssien valinnoista voimme ilmoittaa vasta saatuamme kuntoutuspäätöksen, joka lähetetään Kelasta ADHD-liitolle ja hakijalle. 1 /2008 8

9 KURSSIT 2008 Kelan perhekurssit Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 7-10 v. ADHDlapset perheineen (KELA 9 ja 12 mukaan) kurssinro Aika: Kohderyhmä: 7-10 v. ADHDlapset perheineen (KELA 9 ja 12 mukaan) kurssinro Aika: Kohderyhmä: 9-12 v. ADHDlapset perheineen (KELA 9 ja 12 mukaan) kurssinro Sisältö: Kurssit ovat Kelan rahoittamia ADHD-lasten perhekursseja. Kursseilla saadaan vertaistukea toisilta samankaltaisessa haastavassa elämäntilanteessa olevilta perheiltä. Tavoitteena on saada myös lisää voimavaroja ja keinoja arkipäivän tilanteista selviytymiseen vuotiaiden kurssi on ensisijaisesti jatkokurssi ensitietokurssin aikoinaan käyneille, mutta muutkin ikäryhmään kuuluvat voivat sinne hakea. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin rahoitetut kurssit Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 5-7 v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Haku: Valinnat on tehty kesän 2007 kursseille hakeneista. Paikka: Hoikan kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 5-7 v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Sisältö: Kurssi on ADHDensitietokurssi. Kurssiohjelmassa on luentoja ADHD:n diagnosoinnista ja kuntoutuksesta sekä koulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Tavoitteena vanhempien ryhmässä on vertaistuen saaminen toisilta vastaavassa tilanteessa olevilta perheiltä. Lasten ryhmissä kuntoutusta toteutetaan toiminnan kautta leikkien, pelien ja yhdessä toimimisen avulla. Haku: ADHD-liiton lomakkeella tai Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Paikka: Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski Aika: Kohderyhmä: v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Sisältö: Vanhempien ryhmässä kuullaan ajankohtaista tietoa murrosiästä ja ADHD:sta sekä mietitään yhdessä selviytymiskeinoja arjessa ja voimavarojen lisäämistä perheessä. Nuorten kohdalla kurssisisällöt toteutetaan yhdessä tekemällä ja toimimalla. Tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien ja voimavarojen löytyminen sekä itsetunnon tukeminen onnistumisen kokemusten ja vertaistuen kautta. Haku: ADHD-liiton lomakkeella tai Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Paikka: Hoikan kuntoutuskeskus, Karkku Aika: Kohderyhmä: 8-12 v. ADHDlapset perheineen. Omavastuu 50 / perhe. Sisältö: Vanhemmat saavat luennoilla ajankohtaista tietoa ADHD:sta ja kuntoutuksesta. Vertaistuen kautta saadaan tukea ja vinkkejä arkeen toisilta vastaavanlaisessa tilanteessa olevilta vanhemmilta. Tavoitteena on lisätä vanhempien keinoja selvitä arjen ongelmatilanteista. Lasten ryhmissä pyritään onnistumisen kokemusten kautta tukemaan itsetuntoa sekä lisätä uskallusta ja taitoa selvitä erilaisista sosiaalisista tilanteista. Lapset saavat tietoa ADHD:sta iänmukaisella tavalla. Haku: ADHD-liiton lomakkeella tai Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Paikka: Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski Aika: Kohderyhmä: vuotiaat ADHD- tai ADD-nuoret, joilla ADHD:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita kuten oppimis- ja / tai lukivaikeuksia, motoriikan vaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. Sisältö: Kurssilla käsitellään ADHD:hen liittyvää asiatietoa, harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä ajanhallinnantaitoja ja käydään läpi mm. rahankäyttöä. Kurssilla on mahdollisuus kartoittaa yksilöllisiä opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Nuorta ohjataan realististen jatkosuunnitelmien tekemisessä. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Omavastuuosuus on 20. Haku: Hakulomake löytyy liiton www -sivuilta ( Hakea voi myös Kelan lomakkeilla. Hakuaika päättyy LISÄTIETOJA ANTAA kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä puh. (09) tai mirja.heikkila@adhd-liitto.fi 9 1 /2008

10 KURSSIT 2008 AIKUISTEN ARJEN- JA ELÄMÄNHALLINTAKURSSIT YLI 40 V. ADHD-AIKUISET Aika: Paikka: Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski ( Kohderyhmä: Yli 40-vuotiaat ADHD- ja ADD-aikuiset. Kurssilla käsitellään ADHD-asiatietoa, kehitetään itsetuntemusta, harjoitellaan arjenhallinnantaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Kurssin omavastuu 32 euroa. Haku: Vapaita paikkoja voi vielä tiedustella numerosta (09) tai PARISUHDEKURSSI Aika: Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku ( Kohderyhmä: Pitempiaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20- vuotiaat ADHD- ja ADD-aikuiset ja heidän kumppaninsa. Sisältö: Kurssilla käsitellään ADHD:hen liittyvää asiatietoa, kehitetään vuorovaikutustaitoja sekä pyritään vahvistamaan kuntoutujan itsetuntemusta ja parisuhdetta ADHD-perheessä. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Kurssille otetaan enintään viisi pariskuntaa. Kurssin omavastuu 40 euroa. Haku: Hakuaika päättyy Kela 12 : ADHD-AIKUISET Aika: Paikka: Hoikan Kuntoutuskeskus, Karkku ( kurssinro Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät ADHD- ja ADD-aikuiset. Kurssilla käsitellään ADHDasiatietoa, tarkastellaan omaa elämäntilannetta työkyvyn ylläpitämisen / saavuttamisen näkökulmasta sekä arvioidaan työkykyä rajoittavia tekijöitä. Käydään läpi yksilöllisiä kuntoutumisvaihtoehtoja sekä kehitetään vuorovaikutus- ja arjenhallinnan taitoja. Ohjelmassa on myös vertaisryhmätoimintaa sekä ohjattua liikuntaa. Kurssilla ei ole omavastuuosuutta. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeilla KU 102 ja KU 104. Hakuaika päättyy Palauta RAY:n tukemien kurssien hakemus liitteineen osoitteella: ADHD-liitto ry / kuntoutus, Sitratie 7, HELSINKI Kelan kurssin hakemuksen voi palauttaa hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä lähimpään Kelan toimistoon tai ADHDliittoon. LISÄTIETOJA ANTAA kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä ADHD-liitto ry puh. (09) /

11 11 1 /2008

12

13

14 1 /

15 INFOA AMMATTIHENKILÖSTÖLLE ADHD-LIITON SOPEUTUMISVALMENNUSKÄYTÄNNÖISTÄ JA MAKSUSITOUMUSTEN HAUSTA VUODELLE 2008 ADHD-liiton perhesopeutumisvalmennuskursseille esivalinnan Kelan rahoittamille kursseille ja valinnat Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja terveydenhuollon rahoittamille kursseille tekee liiton kuntoutusvaliokunta kokouksissaan keväällä ja loppukesällä Kuntoutusvaliokuntaan kuuluu asiantuntijalääkäri ja muita kuntoutuksen ammattilaisia. Kun perhe tulee valituksi sopeutumisvalmennuskurssille, otamme yhteyttä lapsen hoitavaan tahoon ja pyydämme maksusitoumuspäätöstä puolelle kurssin kustannuksista. Toinen puoli katetaan RAY:n avustuksella. Vain vaikeaoireiset, vähintään korotettua alle 16- vuotiaan vammaistukea saavat ADHD-lapset kuuluvat Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Meillä Kelan kursseja järjestetään vuotiaille sekä ensitietokurssin jatkokurssina 9-12-vuotiaille. Vuodelle 2008 kaikille kursseille on saatu lisää harkinnanvaraisen kuntoutuksen paikkoja, joita voi hakea perustason alle 16-vuotiaan lapsen vammaistuella. Ilman hoitotukea olevat ADHD - lapset jäävät pääasiassa järjestöjen tuen varaan. Sopeutumisvalmennuksen järjestäminen on kuntien perustehtävä, joka jäi laman jälkeen lähes täysin kolmannen sektorin varaan. Kursseja ei voida edelleenkään järjestää tarvetta vastaavasti ilman kuntien STVOL-maksusitoumuksia. Kun perhe saa maksusitoumuspäätöksen ja pääsee kurssille, STVOLsumma laskutetaan kurssin jälkeen. Samalla hoitava taho saa kuntoutusselosteen. Maksusitoumusta koskevissa asioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä ADHD-liittoon. Myös maksusitoumuksen myöntämättä jättämisestä pyydämme ilmoittamaan liittoon. Me toimimme sen hetkisen taloudellisen tilanteemme mukaan harkitessamme, voidaanko kurssi järjestää vai perutaanko loppuvuoden kursseja puuttuvien maksusitoumusten vuoksi. Ilmoitamme itse perheille, jos heidän kurssille pääsynsä peruuntuu. Kursseilla toimii moniammatillinen kymmenjäseninen työryhmä, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisista. Jokaisella kurssilla on fysioterapeutti, sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä, lasten ryhmässä mm. erityisopettaja sekä kasvatus- ja sosiaalialan opiskelijoita ja ammattilaisia. Kuntoutuja osallistuu ryhmäkuntoutukseen, jossa käydään ADHD-sopeutumisvalmennusta läpi iänmukaisin keinoin, tuetaan sosiaalisia taitoja ryhmässä, harjoitetaan motorisia valmiuksia ja tehdään keskittymiseen liittyviä harjoituksia. Pettymyksiä opetellaan sietämään vertaistuen avulla ja lapselle mahdollistetaan samanlaisuuden ja onnistumisen kokemukset samankaltaisen vertaisryhmän kanssa. Lapselle ja hänen sisaruksilleen annetaan tietoa ADHD:sta kielellä, jonka he ymmärtävät. Vanhemmilla on omaa ohjelmaa asiantuntijaluentoineen. Näiden lisäksi perheille järjestetään yhteistä ohjelmaa ja yhdessä tekemistä. Tällaisen perheille kohdennetun laadukkaan ADHD-sopeutumisvalmennuksen järjestäminen on pitkälti järjestöjen varassa. Oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus ennaltaehkäisee niin lapsen kuin koko perheen osalta vaikeuksien kasaantumista ja säästää kalliista jatkohoidoista aiheutuvia kustannuksia. Kurssille on aina oltava lääkärinsuositus. Vuoden 2008 alusta Kelan matkakorvausten edellytyksenä on kurssisuositus. Hoitava lääkäri voi suosittaa kurssille pääsyn lisäksi maksusitoumuksen myöntämistä perheelle, jonka katsoo tarvitsevan sopeutumisvalmennusta. Kurssitarve on yli kaksinkertainen tälläkin hetkellä hakemusmäärien perusteella. Lisäksi on paljon erityislasten perheitä, joissa vanhempien voimavarat eivät riitä hakemusten tekoon. Heidän tukemisensa on jo usein lastensuojelun sektorilla vanhempien uupumisen vuoksi. Ennaltaehkäisevä tuki tulee ehdottomasti edullisemmaksi kunnille kuin vaikeuksien kasaantumisesta perheille aiheutuva moninaisten tukitoimien tarve. Teksti: Mirja Heikkilä, kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 15 1 /2008

16 Kurssien hakijamäärät ja kursseille valitut vuonna 2007 Kurssikausi käynnistyi viime vuonna jo laskiasviikolla. Hoikkaan kokoontui kuusi 8-12-vuotiaiden ADHD-lasten perhettä, jotka olivat hakeneet kurssille jo lokakuussa Ikäryhmän hakijaruuhka saatiin purettua. Perheet säästyivät moneen kertaan hakemiselta hakemuksen siirrolla seuraavalle mahdolliselle kurssille. Kyseisen ikäryhmän hakijoille järjestetty ylimääräinen kurssi joulukuussa 2006 ja viime vuoden ensimmäisen kurssin täyttäminen jonossa olevista hakijoista näkyi syksyllä kyseisen ikäryhmän hakijamäärän vähenemisenä. Tänä vuonna puramme helmikuussa 5-7- vuotiaiden ikäryhmän hakijaruuhkaa. Vuoden 2007 ensimmäinen Kelan rahoittama perhekurssi 7-10-vuotiaille lapsille oli kesäkuussa. Sille tuli hakemuksia 19. Hakijoissa oli useita pieniä perheitä. Valituiksi kurssille tuli kahdeksan perhettä. Hakijoita toiselle saman ikäryhmän Kelan rahoittamalle kurssille oli 17. Kelan kolmannelle, 9-12-vuotiaiden perhekurssille tuli 24 hakemusta. Kurssipaikan sai kahdeksan perhettä, joissa oli ADHD-diagnosoituja lapsia yhdeksän. Kelan kursseille hakeneesta 60 perheestä sai kurssipaikan 24 perhettä, muutama perhe pääsi vielä varasijoilta peruutuspaikoille. Useiden perheiden hakemus siirrettiin loppukesän ja lokakuun kursseille. Valtaosa ulkopuolelle jääneistä hakijoista ohjattiin hakemaan muiden järjestäjien Kelan kursseille. Piispalassa elo-syyskuun vaihteessa järjestetylle 5-7-vuotiaiden kurssille haki yllättäen 26 perhettä. Hakijoita edellisvuonna tässä ikäryhmässä oli 17. Lisäys oli huomattava. Yhdeksän hakijaa saatiin kurssille mukaan. Lokakuun 8-12-vuotiaiden kurssille haki 21 perhettä. Hakijamäärä oli lähes puolet pienempi kuin edellisvuonna. Kurssille voitiin ottaa hakeneista yhdeksän vuotiaiden kurssille haki 20 perhettä. Kurssille voitiin ottaa kahdeksan hakijaa. Perhekurssien hakemuksia käsiteltiin vuonna 2007 yhteensä perhettä pääsi kurssille. Lisäksi Itsenäistymiskurssille tuli 22 hakemusta sekä aikuisten kursseille kaikkiaan 32 hakemusta. Itsenäistymiskurssille otettiin 11 nuorta ja parisuhdekurssille viisi pariskuntaa. Kelan aikuisten kurssin 20 määräaikaan hakeneesta 10 sai kurssipaikan. Alle 40-vuotiaiden kurssille pääsi seitsemän henkilöä. Kyseisen ikäryhmän hakijoista osa hakeutui Kelan kautta heille paremmin soveltuvalle kurssille. Viime vuonna yli 40-vuotiaita hakijoita oli vain kolme kurssia yliikäisille on kylläkin kyselty ja sellainen on tarjolla kuluvan vuoden maaliskuussa, jos sinne saadaan vielä lisää muutamia hakijoita. Yli 40- vuotiaiden maaliskuisen kurssin hakuaikaa jatketaan tarvittaessa. Ensimmäisellä hakukerralla ei välttämättä saa kurssipaikkaa. Ei kannata lannistua, ellei haku tuota heti tulosta. Alle vuoden vanhan Kela-kurssin hakemuksenkin voi aktivoida Kelassa uudelleen seuraavana vuonna. Meillä huomioidaan valinnoissa aiemmat hakukerrat. Kannattaa hakea myös tuetuille lomille, niiltäkin sitä vertaistukea löytyy, samoin kuin oman alueen yhdistyksen vertaistukiryhmästä. Ei ole hyvä jäädä yksin kurssipaikkaa odotellessa. Vertaistukea kannattaa etsiä vaikka Perheklubin tai ADHD-aikuisten keskustelusivuilta, ellei ole mahdollisuutta lähteä vertaistukiryhmään tapaamaan muita vanhempia tai aikuisia. Jaettu huoli on puolikas huoli! Teksti: Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry 1 / Piirtäjä on ollut Nuorten itsenäistymiskurssilla

17 SOSIAALITURVASTA LYHYESTI Vuonna 2008 entinen sairaan lapsen hoitotuen nimike muuttuu alle 16- vuotiaan lapsen vammaistueksi. Alle 16-vuotiaan vammaistukea ei enää myönnetä pelkästään kustannusten perusteella. Vammaistukea voi saada alle 16-vuotias lapsi, joka on sairauden tai vamman tähden hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta ja siitä aiheutuu erityistä rasitusta ja mahdollisesti erityiskustannuksia. Yli 3 kk kestävä laitoshoito voi keskeyttää tuen. Takautuva hakuaika lyhenee puoleen vuoteen. Vuonna 2008 perusvammaistuki on 81,83 /kk, korotettu vammaistuki 190,94 /kk ja ylin vammaistuki 370,24 /kk. Kelan sairausryhmäkohtaiset etuusohjeet sidosryhmille suositelluista vammaistukitasoista löytyvät Kelan sivuilta. ADHD:ta koskevat etuusohjeet löytyvät Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden alta. Osittainen hoitoraha Osittaista hoitorahaa voivat saada vanhemmat, jotka lyhentävät työaikaansa lastenhoidon takia. Osittaisen hoitorahan määrä on 70 /kk. Työ- tai virkasuhteessa olevalla vanhemmalla viikottainen työaika voi tällöin olla enintään 30 tuntia. Lapsi saa olla päivähoidossa enintään 30 tuntia viikossa. Hoitorahaa voidaan maksaa yhtä aikaa kummallekin vanhemmalle, mikäli he lyhentävät työaikaansa eri aikoina. Tukea voivat saada alle 3- vuotiaan vanhemmat ja ensi- tai toisluokkalaisen vanhemmat yhdestä osittaisen hoitorahan piiriin kuuluvasta lapsesta kerrallaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitorahaa jo esikouluvuodelta aina kolmannen lukuvuoden loppuun asti. Etuutta kannattaa kysyä, mikäli joutuu lapsen terapioiden tai hoitojärjestelyjen vuoksi lyhentämään viikkotyöaikaansa. Lisätietoa etuudesta saa Kelasta. Takautuva hakuaika on 6 kk. Osittainen hoitoraha on veronalaista tuloa. Kelan kuntoutuksen tehtäviin kuuluvaa Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus on Kelan lakisääteinen velvoite. Kuntoutustarve tulee selvittää esim. silloin, kun henkilö on saanut Kelan sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä ja kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä tai kun hänen eläkehakemuksensa hylätään. Kela myöntää muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena vuosittain eduskunnan myöntämän määrärahan mukaan. Kuntoutusrahaa Kelasta voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti esim. Kelan, terveydenhuollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa vajaakuntoiselle työntekijälle. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusraha on aina vähintään 75% verotuksessa vahvistetuista työtuloista tai yrittäjäeläkevakuutuksen työtuloista, kuitenkin vähintään 17,47 päivältä. Määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella pyritään edistämään työhön paluuta. Ensisijaisia ovat työkykyä ylläpitävät ja kuntouttavat toimet ja hakijan jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen. Kuntoutustuen edellytyksenä on hoito- ja kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Vajaan vuoden ajan on voimassa ollut mahdollisuus palata pitkältä sairaslomalta töihin osasairauspäivärahan turvin. Sairasloma jatkuu osaaikaisena ja työhön voi palata asteittain kuntoutumisen edetessä. Tätä mahdollisuutta kannattaa tiedustella työterveyslääkäriltä, jos on palaamassa töihin esim. tuki- ja liikuntaelinsairauden, työuupumuksen tai masennusjakson jälkeen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi vuotiaat vajaakuntoiset nuoret voidaan ohjata aktiiviseen ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Mikäli henkilökohtaiseen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelmaan perustuva koulutus tai kuntoutusjakso Kelasta kuntoutuksena myönnetään, toimeentulo turvataan nuoren kuntoutusrahana. Sen määrä on aktiivisen kuntoutuksen tai kuntoutuksena myönnetyn opiskelun ajalta 17,47 päivältä. Kuntoutuksen väliajoilta tuki maksetaan 20% pienempänä. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa 20 ikävuoteen saakka tai kunnes hän saa ennen 20 ikävuotta aloittamansa kuntoutusjakson tai opinnot päätökseen. Kuntoutusraha on verollista tuloa. Tekstin koonnut: Mirja Heikkilä kuntoutuspäällikkö ADHD-liitto ry Lähde Kelan sanomat 4/2007 Lisätietoja /2008

18 Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden (ADHD) häiriön hoito Käypä hoito -suositus Diagnoosikriteerit ADHD:n (attention-deficit/ hyperactivity disorder) keskeisistä oireista vaaditaan ICD-10-tautiluokituksen diagnoosikriteereissä kuusi tarkkaamattomuus-, kolme yliaktiivisuus- ja kolme impulsiivisuusoiretta. Häiriön tulee alkaa ennen seitsemättä ikävuotta, kriteerien täyttyä useammassa toimintaympäristössä ja oireiden aiheuttaa merkittävää haittaa. Epidemiologia ADHD:n esiintyvyys vaihtelee välillä 4 10 %. Yleisin on tarkkaamattomuuspainotteinen ja harvinaisin yliaktiivisuus-impulsiivisuuspainotteinen alatyyppi. Nuoruusiässä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus usein lievittyvät mutta tarkkaamattomuusoireet voivat lisääntyä aiheuttaen selkeää haittaa, vaikka diagnoosikriteerit eivät täyttyisi. Pojilla häiriö on kolme kertaa yleisempi kuin tytöillä. Etiologia ADHD on neurobiologinen kehityksellinen häiriö, jonka kehittymisessä perimän sekä biologisten ja psykososiaalisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä. Ympäristötekijöistä äidin raskaudenaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä perheeseen liittyvät riskitekijät voivat lisätä lapsen ADHD-riskiä tai häiriön vaikeusastetta. Diagnostiikka Diagnosointiin tarvitaan vanhempien ja lapsen haastattelu, lapsen tai nuoren tutkimus ja tietoa toimintakyvystä eri tilanteissa. Ympäristö- ja motivaatiotekijät vaikuttavat oireisiin. Haastattelulla kartoitetaan lapsen tai nuoren kehityshistoria, ADHD:n riskitekijät, oireet, niihin vaikuttavat ympäristötekijät, perhetilanne ja suvun sairaudet. Lapsen tai nuoren tutkimuksella arvioidaan psyykkinen ja somaattinen terveydentila. Kognitiiviset tai neuropsykologiset testit eivät erottele riittävän luotettavasti ADHD-oireisia lapsia ja nuoria verrokeista, joten psykologisten testien tulos ei sulje pois tai varmista ADHD-diagnoosia. Diagnosoinnin apuvälineenä voidaan käyttää ADHD-oireita tai laajempaa oirekuvaa kartoittavia kyselyjä. Erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia ovat oppimisvaikeudet, autismikirjon häiriöt, käytöshäiriöt, 1 /

19 traumaperäinen stressihäiriö, ahdistuneisuushäiriöt, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosi ja neurologiset sairaudet. Sähköisestä lisäaineistosta löytyy erotusdiagnostinen taulukko. Samanaikaiset häiriöt Osalla samanaikaisista häiriöistä lienee samantyyppinen neurobiologinen alkuperä, osa kehittyy sekundaarisina. Motoriikan, aistitiedon käsittelyn, oppimisen sekä puheen ja kielen kehityksen vaikeuksia esiintyy ADHD-oireisilla lapsilla ja nuorilla useammin kuin muilla. Nykimisoireet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat tavallisia. Psyykkisistä samanaikaishäiriöistä uhmakkuus- ja käytöshäiriötä esiintyy yli puolella sekä ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta noin neljänneksellä. ADHD saattaa altistaa traumaperäiselle stressihäiriölle. ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten riski aloittaa päihteidenkäyttö on 2 3-kertainen verrattuna muihin nuoriin. Hoito Lapsen tai nuoren ja vanhempien tulee saada riittävästi tietoa ADHD:stä. Yksilölliset tukitoimet aloitetaan heti toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmien ilmetessä jo ennen diagnoosia. Päiväkodissa ja koulussa toteutettavat tukitoimet voivat lievittää ADHD:n oireita. Alle kouluikäisillä ja lieväoireisessa ADHD:ssä käytetään ensisijaisesti psykososiaalisia hoitomuotoja. Vaikeaoireisessa ADHD:ssä lisätään tarvittaessa lääkehoito tukitoimien rinnalle. Lääkehoito voidaan aloittaa myös samanaikaisesti tukitoimien kanssa. Samanaikaissairauksien hoidon tarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti. ADHD-diagnoosin saaneet lapset tai nuoret eivät tarvitse rutiinimaisesti kaikkia hoitoja. Hoidon tehoa ja mahdollisia haittavaikutuksia seurataan haastattelun, kliinisen arvion sekä kyselylomakkeiden avulla. Metyylifenidaatti, dekstroamfetamiini ja atomoksetiini vähentävät ADHDoireita. Pitkä- ja lyhytvaikutteisen metyylifenidaattivalmisteen teho ja haittavaikutukset eivät eroa merkitsevästi toisistaan. Metyylifenidaatin ja dekstroamfetamiinin tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruokahaluttomuus, univaikeudet, päänsärky ja vatsakivut, atomoksetiinin ruokahaluttomuus, ruoansulatuskanavan oireet ja väsymys. ADHD:n ydinoireet vähenevät käyttäytymishoidolla, joka ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta kuin lääkehoito. Yhdistelmähoito (monimuotoinen psykososiaalinen hoito yhdistettynä lääkitykseen) on tehokkaampaa kuin käyttäytymishoito, mutta ei tuo lisätehoa ydinoireiden osalta lääkitykseen nähden. Käyttäytymishoito lievittää samanaikaisia käytöshäiriö-, aggressiivisuus- ja ahdistusoireita. Strukturoitu vanhempainohjaus saattaa vähentää käytösongelmia, parantaa sosiaalista selviytymistä ja vanhemman käsitystä lapsesta sekä vähentää käytösongelmien kielteistä vaikutusta vanhempiin. Monimuotoisilla psykososiaalisilla hoidoilla, lääkityksellä ja yhdistelmähoidolla saattaa olla positiivista vaikutusta vanhempien kasvatuskäytäntöihin. Seurannaisvaikutukset ja ennuste ADHD heikentää suoriutumista opinnoissa ja työelämässä sekä lisää tapaturmien, liikenneonnettomuuksien, päihteidenkäytön, epäsosiaalisuuden ja rikollisuuden riskiä. Aktiivinen pitkäaikainen hoito vähentää riskejä. Asianmukainen stimulanttihoito ilmeisesti ehkäisee ADHD-oireisten nuorten päihteidenkäyttöä ja riippuvuuden kehittymistä. Suositus hoidon porrastuksesta ADHD:n diagnosointi ja hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa, perheneuvolassa tai erikoissairaanhoidossa paikallisesti sovitun työnjaon ja käytettävissä olevien asiantuntijapalveluiden mukaan. Alueellisia hoitoketjumalleja laadittaessa otetaan huomioon paikalliset resurssit sekä yhteistyö- ja konsultointimahdollisuudet. Käyvän hoidon tiivistelmät Käypä hoito -suositus 1 Artikkelin tunnus: kht Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Irma Moilanen Vesa Närhi Päivi Olsén Leena Pihlakoski Anita Puustjärvi Annikki Savolainen Liisa Virkkunen Arja Voutilainen /2008

20 Liity yhdistykseen jäseneksi JÄSENYHDISTYKSET ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) Seuraa tapahtumia nettisivuilta Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasiaja ADHD-yhdistys Sari Rautio puh Seuraa tapahtumia nettisivuilta Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh tai - Lasten ja vanhempien pelitunnit jatkuvat 13. tammikuuta Sln:n srkkeskuksen liikuntasalissa. Sunnuntaisin kello kokoontuville liikuntavuoroille mahtuu mukaan uusiakin perheitä. Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg puh Lisätietoja kevätkauden ohjelmasta saat jäsenkirjeestä ja paikallislehtien yhdistyspalstoilta. Voit lähettää kysymyksiä ja kommentteja yhdistyksen sähköpostiin i-s.puatti@luukku.com. Jos haluat ottaa yhteyttä puhelimitse, soita pj Saku Linnamurrolle p tai Sointu Kumpulaiselle p Jäsenrekisteriä ylläpitää ja osoitteenmuutostietoja ottaa vastaan Tiina Pulkkinen p , s-posti tiina.pulkkinen@pp.inet.fi. Vertaisryhmiä nuorille ja aikuisille Sunnuntaisin klo Korttelikoti Naapurissa, Satamakatu 4, Kotka (nelosteatterin talo). Seuraa muita tapahtumia nettisivuilta Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Riitta Virtanen puh lahtiadhd@gmail.com - Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu toukokuulle asti aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Lahden Invakeskuksen salissa klo (Hämeenkatu 26 A, 3.krs). Keskustelemme ja vaihdamme kuulumisia kahvikupposen äärellä. Useimmiten keskustelua alustamassa on joku asiantuntija. Voit tulla mukaan silloin kun sinulle itsellesi parhaiten sopii. ke ADHD-liitosta kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä kertomassa tulevista sopeutumisvalmennuskursseista sekä lomatoiminnasta ke yhdistyksen vuosikokous sekä keskustelua jaksamisesta Tervetuloa mukaan! - ADHD-nuorten vertaistukiryhmä jatkaa. Tiedustelut ryhmän toiminnasta Riitta Virtaselle. 1 /