TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA Khall

2 TEUVAN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kunnanjohtajan katsaus 2 Katsaus vuoden 2012 toimintaan ja talouteen 3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu 10 Tuloslaskelmaosa 11 Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu 12 Rahoitusosa 13 Rahoitusasema ja sen muutokset 14 Tase-erittely 15 Kuntakonsernin toiminta- ja talous 16 Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta 16 Talousarvion toteutumisvertailu Käyttötalouden toteutumisvertailu 18 Ylin päätöksenteko ja valvonta 20 Hallinto- ja elinkeinotoimi 22 Päävastuualueen päällikön katsaus 22 Kunnanhallitus 23 Tulevaisuuslautakunta 31 Sivistystoimi 34 Päävastuualueen päällikön katsaus 34 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 36 Vapaa-ajanlautakunta 47 Tekninen toimi 52 Päävastuualueen päällikön katsaus 52 Tekninen lautakunta 55 Jätelautakunta 66 Rakennuslautakunta 66 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 68 Rahoituslaskelma 69 Tase 70 Talousarvion investointiosan toteutumisvertailu Liitetiedot Konsernitilinpäätös Liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Teuvan kunnan henkilöstöraportti Teuvan kunnan tilikauden 2012 tilinpäätöksen allekirjoitus 113

3 TEUVAN KUNTA 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Taloudellinen ahdinko, isot investoinnit, kuntarakenneasiat ja liikelaitoskuntayhtymän toiminta. Nämä neljä asiaa puhuttivat eniten Teuvalla vuonna Vuonna 2011 Teuvan kunta teki tilinpäätöksessään alijäämää 2,4 miljoonaa euroa. Suunnilleen saman suuruinen alijäämä kertyi myös talousarviovuodelta Tämä siitä huolimatta, että kunta sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta euroa. Säästöjä etsittiin pitkin vuotta, ja lokakuun valtuusto sai ensimmäisen varsinaisen säästöpaketin käsiteltäväkseen. Hallituksen ja valtuuston käsittelyssä tämä alun perin liian vaatimaton paketti kuihtui entisestään. Tätä kirjoitettaessa on toinen säästöpaketti koontivaiheessa, ja yt-menettely päätetty aloittaa. Vuoden 2012 alkupuolella laadittiin kuntaliitosselvitykset sekä Kauhajoen että Kurikan kaupungin kanssa. Kunnanvaltuusto päätti, että Teuvan kunta jatkaa toimintaansa itsenäisenä kuntana. Valtuusto antoi myös lausunnon Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Vuodeosaston peruskorjaus valmistui aikataulussa. Terveystalon toteutuksesta keskusteltiin useassa eri yhteydessä, mutta taloudellisista syistä hankkeesta luovuttiin. Vuoden 2013 puolella kunnanhallitus on päättänyt aloittaa suun terveyden hoidon tilojen suunnittelun terveyskeskuksen yhteyteen. Muut Terveystaloon suunnitellut tilaratkaisut toteutetaan olemassa olevassa rakennuskannassa. Vuoden 2012 lopulla alkoi suurin investointimme koulukeskuksen peruskorjaus. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja erityisesti sen kustannuskehitystä käsiteltiin vuoden varrella usein. Kauhajoen kaupungin yhteistoimintalautakunta teetti konsultilla selvityksen yhteistoiminta-alueen toiminnan kehittämisestä. Selvityksen tulokset ovat riittämättömät, ja esitetyt kehittämistoimet vaikuttavat kustannuksiin hitaasti vuosien viiveellä. Haasteiden kasvaessa kärjistyi ikävien päätösten tekemisen vaikeus. Talouden sopeuttaminen ja kannanotot kuntarakenneratkaisuihin ovat keskeisiä kysymyksiä vuonna 2013.

4 TEUVAN KUNTA 3 Katsaus vuoden 2012 toimintaan ja talouteen Luottamushenkilöelimet 2012 Kunnanvaltuusto Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Kiviluoma Jarmo, 1. varapuheenjohtaja Kangas Jussi-Pekka, 2. varapuheenjohtaja Anttila Paula Harju Leila Harjula Irma Heinola Arto Kaleva Paula Koski Sauli Laitila Merja Latva-Välkkilä Mauri Leppäniemi Jukka Lilja Jukka Luhtala Anne Luhtala Markku Mäntylä Anu Mäntysaari Matti Nevala Aulis Nevanperä Yrjö Ollikkala Ari Ranta-Muotio Aulis Rinta-Uppa Simo Ristiluoma Osmo Syväluoma Saija Toivonen Teijo Uusitalo Kari Åkerblad Irma Kunnanhallitus varsinainen jäsen Toivonen Teijo, puheenjohtaja Kaleva Paula, 1. varapuheenjohtaja Mäntysaari Matti, 2. varapuheenjohtaja Haavisto Hannes Harju Leila Harjula Irma Luhtala Anne Ollikkala Ari Ranta-Muotio Aulis henkilökohtainen varajäsen Leppäniemi Jukka Åkerblad Irma Hakala Tiina Ûidik Heidi Laitila Merja Aho Hannu Jaronen Ulla Koski Sauli Uusitalo Kari Keskusvaalilautakunta varsinainen jäsen Tanner Markku, puheenjohtaja Haapamäki Katri, varapuheenjohtaja Tuovila Ulla Honkilahti Katri Luhtala Jorma varajäsenet varsinaisten jäsenten sijaan tulevassa järjestyksessä 1. Heikkilä Juhani 2. Laitila Pirkko 3. Birling Päivi 4. Törmä Risto 5. Honkilahti Matti 6. Koivisto Arja

5 TEUVAN KUNTA 4 Tarkastuslautakunta varsinainen jäsen Heinola Arto, puheenjohtaja Mäntylä Anu, varapj saakka Ristiluoma Osmo, varapj alkaen Anttila Paula Filppula Mauri henkilökohtainen varajäsen Nevala Aulis Vainioranta Päivi Johanna Riippi Saarikoski Jorma Rakennuslautakunta varsinainen jäsen Nevanperä Yrjö, puheenjohtaja Latva-Välkkilä Mauri, varapuheenjohtaja Penttilä Pekka Varamäki Anne-Marie Snellman Helena Ranta Eija Törmä Risto Eteläpää Risto Üidik Heidi henkilökohtainen varajäsen Murto-Koivisto Pekka Rantala Jari Muotio Antti Kiili Hilkka Uusitalo Tarja Tuovila Ulla Hakamäki Seija Kohtala Martti Koivisto Arja Tekninen lautakunta varsinainen jäsen Heikkilä Juhani, puheenjohtaja Uusitalo Kari, varapuheenjohtaja Järvi-Laturi Heikki Muotio Paula Ojanperä Marja-Leena Leppäniemi Jukka Hakamäki Seija Nieminen Väinö Rinta-Kurikka Sari henkilökohtainen varajäsen Filppula Mauri Penttilä Pekka Nevala Aulis Yli-Mannila Terttu Hopiavuori Eija Tamsi Satu Törmä Risto Mäntysaari Riikka Tapanainen Erkki Tulevaisuuslautakunta varsinainen jäsen Åkerblad Irma, puheenjohtaja Luhtala Markku, varapuheenjohtaja Koski Sauli Sievi-Korte Tero Hietikko Annina Luopa Kalevi Pihlajaniemi Leena Aho Hannu Koivisto Arja henkilökohtainen varajäsen Sippola Eija Mäntysaari Riikka Ollikkala Ari Lehtola Kalevi Alanko Tarja Rintala Eija Saarikoski Jorma Metsäranta Esa Niemi Kristian

6 TEUVAN KUNTA 5 Vapaa-ajanlautakunta varsinainen jäsen Nevala Pauli, puheenjohtaja Viljanmaa Veikko, varapuheenjohtaja Hakala Tiina Halkola Jari Harjunpää Markku Korkeamäki Jaana Leppälä Sami Mäntylä Anu saakka Harju Jani alkaen Yli-Mannila Terttu henkilökohtainen varajäsen Nisula Hannu Hirviniemi-Soinila Susanna Nieminen Väinö Lilja Jukka Nisula Harri Kytölä Päivi Saarela-Mäkynen Eija Harju Jani saakka Panttila Eliisa alkaen Riippi Johanna Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta varsinainen jäsen Kari Simpura, puheenjohtaja Laitila Merja, varapuheenjohtaja Kentta Antti Leppäniemi Tiina Sievi-Korte Tero Riippi Johanna Kiviluoma Jarmo Metsäranta Esa Ojala Susanna henkilökohtainen varajäsen Luopa Kalevi Snellman Helena Korpela Reijo Hirviniemi-Soinila Susanna Rintakomsi Matti Panttila Eliisa Aho Hannu Saarela-Mäkynen Eija Luhtala Markku

7 TEUVAN KUNTA 6 Väkiluku vuoden alussa Väestö osa-alueittain miehet naiset yhteensä Kirkonkylä Kk, taajama-alue Kk, haja-asutusalueet Kk, haja-asutus (ilman Luovankylää) Kk, Luovankylä Talouskylät (ilman Kirkonkylää) Horo Kauppila Norinkylä Perälä Riippi Äystö Muut Yhteensä NETTOMUUTTO Tammi-joulukuu 2011 ja 2012 Tammikuu Tammikuu Helmikuu + 7 Helmikuu + 17 Maaliskuu - 11 Maaliskuu - 1 Huhtikuu - 1 Huhtikuu - 11 Toukokuu + 24 Toukokuu + 3 Kesäkuu - 9 Kesäkuu - 15 Heinäkuu - 17 Heinäkuu + 7 Elokuu - 30 Elokuu - 10 Syyskuu + 5 Syyskuu - 5 Lokakuu - 10 Lokakuu - 7 Marraskuu - 15 Marraskuu + 2 Joulukuu - 3 Joulukuu - 5 Yhteensä Yhteensä Väestön ikärakenne v v v. 75- v Työttömyysprosentit Teuva Etelä- Pohjanmaa Koko maa ,0 6,8 8, ,7 6,6 7, ,4 9,4 9, ,3 8,7 10, ,0 7,4 9, ,6 7,6 9,4

8 TEUVAN KUNTA 7 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu joulukuu 2011 ja 2012 (Lähde: ELY-keskus) Kuukausi Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Miehiä Naisia Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Yli vuoden työttömänä Avoimia työpaikkoja Työttömyysaste Tammikuu ,4 Helmikuu ,8 Maaliskuu ,6 Huhtikuu ,6 Toukokuu ,8 Kesäkuu ,3 Heinäkuu ,0 Elokuu ,0 Syyskuu ,1 Lokakuu ,6 Marraskuu ,7 Joulukuu ,5 Tammikuu ,1 Helmikuu ,8 Maaliskuu ,1 Huhtikuu ,7 Toukokuu ,6 Kesäkuu ,0 Heinäkuu ,1 Elokuu ,8 Syyskuu ,0 Lokakuu ,1 Marraskuu ,7 Joulukuu ,1 Kunnan toimintaympäristön kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Vuonna 2012 Suomen kokonaistuotannon kasvu oli 0,5 % ja se perustui sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. BKT puolestaan supistui 0,2 % vuonna Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä. Viennin volyymi laski 1,7 % viime vuodesta ja viennin osuus BKT:stä putosi alle 40 prosenttiin. Rahoitusmarkkinoilla viimeaikainen kehitys on ollut maltillista ja ainakin epävarmuuden nousu näyttää taittuneen. Lyhyet reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo kolme vuotta. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kriisimaissa korot ovat monta prosenttiyksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Keskinäisen epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella. Vuonna 2012 euroalueen inflaatio on noin 2,5 prosenttia muun muassa kalliina pysyvän energian ja verojen korotusten vuoksi, mutta kuluttajahintojen nousu hidastuu vähän alle 2 prosentin vauhtiin vuonna Suomessa keskimääräinen inflaatio vuonna 2012 oli 2,8 %. Inflaatio hidastui vuoden loppua kohden mm. energiahyödykkeiden, jalostettujen elintarvikkeiden sekä tavaroiden inflaation hidastumisen takia. Lisäksi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskimääräiset korot painuivat alle edellisvuoden tason kesällä ja hidastivat siitä lähtein inflaatiota. Vuoden loppua kohden sekä palveluiden että etenkin tuore-elintarvikkeiden hyödykeryhmissä inflaatio kiihtyi.

9 TEUVAN KUNTA 8 Useat välillisen verotuksen muutokset tulivat voimaan alkuvuoden 2012 aikana. Vuoden alussa makeis-, virvoitusjuoma-, alkoholi- ja tupakkaverot nousivat. Lisäksi polttoaineverotus kiristyi ja auto- ja ajoneuvovero nousivat. Kuluttajahintoihin vaikuttivat myös eräiden palveluiden alennetun arvonlisäverokokeilun päättyminen sekä sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen siirtyminen nollaverokannasta 9 prosentin arvonlisäverokantaan. Useimmat veromuutokset välittyivät kuluttajahintoihin täysimääräisesti. Yhteensä veromuutokset vaikuttivat noin prosenttiyksikön koko vuoden inflaatiosta. Työllisyys lähti vuoden lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu edelleen myös vuonna Kuitenkin työllisyys kehittyi vuonna 2012 hämmästyttävän hyvin suhteessa tuotantoon. Työllisten määrä lisääntyi 0,4 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto hieman supistui. Työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta vuosien 2011 ja 2012 välillä. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Työttömänä oli v keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Nimelliset ansiot kohosivat vuonna 2012 arviolta 3,5 %. Palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima supistui prosentilla. Edellisen kerran näin on käynyt 1990-luvulla. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohosi tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää edelliseltä vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja vuoden 2012 sopimuskorotukset sekä liukuma arvion. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvaneen kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäsivät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi 0,09 prosenttiyksikköä ja oli 19,25. Tilityksiä pienensivät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät olivat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvoivat yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähensi myös kuntien tuloveron tuottoa. Valtion vuoden 2012 talousarvion mukaisten kuntien tuloverotukseen tehtävien veroperustemuutosten, on arvioitu vähentäneen kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Teuvan kunnan talous ja toiminta Vuosi 2012 sisälsi joukon merkittäviä tapahtumia. Vuosi alkoi kuntarakenneselvityksellä Kurikan ja Kauhajoen kanssa. Selvitys toteutettiin tiiviillä aikataululla, tavoitteena päästä käsiksi valtion porkkanarahoihin. Selvityksen tuloksena käsiteltiin esitystä kuntaliitoksesta Kurikan kanssa, mutta Teuvan valtuusto päätti jatkaa itsenäisenä. Kesällä Teuva järjesti kaksi merkittävää tapahtumaa FIN 5 suunnistusviikon sekä Tykistöprikaatin valatilaisuuden, jotka molemmat toivat tuhansia vieraita katukuvaan. Vuosi 2012 piti sisällään myös kunnallisvaalit. Vaalien järjestäminen ennakkoäänestyksineen on varsin mittava prosessi, joka kuitenkin kokeneiden vastuuhenkilöiden toimesta sujui jälleen kiitettävästi. Kunnan taloudellinen tila ajautui edelleen heikkenevään suuntaan, vaikka isot investoinnit olivat vasta käynnistymässä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ylitys edellisenä vuonna oli reilusti yli 2 milj. euroa ja talousarvioprosessin 2012 yhteydessä kasvusuunnan ei nähty enää olevan mahdollinen. Niinpä tiukalla talousarviolla pyrittiin viestittämään vakavasta tilanteesta palvelujen tuottajalle. Kuitenkin jo alkuvuodesta 2012 oli selvää, että menot tulevat kasvamaan taas n. 1 milj. euroa lisää vuodesta 2011.

10 TEUVAN KUNTA 9 Teuvan kunta päätti hakea Valtiovarainministeriöltä harkinnanvaraista valtionapua ja laati hakemuksen tueksi talouden sopeuttamisohjelman, jonka toteuttaminen on ehtona avun pysyvyydelle. Yllättäen kunnalle myönnettiin euroa harkinnanvaraista avustusta, mikä on kuitenkin yli miljoona euroa vähemmän kuin talouden tasapainouralle pääseminen vaatisi. Vuoden 2012 aikana kävi myös selväksi, että vain edellisten vuosien veronkorotukset ovat pitäneet verotuotot kasvussa, mutta ilman korotuksia verotuotot olisivat olleet viime vuosina laskevia. Näin korotusten alkuperäinen tarkoitus, tukea investointirahoitusta, oli vesittynyt jo pelkästään tämän kehityksen seurauksena. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kunnan verotulot laskivat vuoden 2011 tilinpäätöksestä -1,6 % ja talousarviosta verotulokertymä jäi n euroa vajaaksi. Valtionosuudet lisääntyivät vuoden 2011 tilinpäätöksestä 6 % ja lisäksi kunta sai euroa harkinnanvaraista valtionosuutta. Kun tämä lasketaan mukaan, nousivat valtionosuudet 10,9 %. Talousarvioon nähden valtionosuuksia saatiin noin euroa arvioitua enemmän sekä lisäksi harkinnanvarainen osuus. Kunnan vuosikate on n. -1,1 milj.euroa, mikä on samaa tasoa kuin vuonna Tulos vuoden 2012 tilinpäätöksessä on euroa, vuonna 2011 tulos oli lähes täsmälleen yhtä heikko. Vuoden 2012 talousarviossa tulokseksi arvioitiin euroa. Taseeseen kertyy nyt ensimmäistä kertaa alijäämä, joka vuoden 2012 tulos huomioiden on euroa. Palkat, palkkiot ja henkilöstö Teuvan kunnan maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2012 olivat euroa. Henkilöstökulut kaikkiaan olivat euroa. Palkkasumma muodosti 27,95 prosenttia toimintakuluista. Vuodesta 2012 laadittu henkilöstöraportti on nyt kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa tilinpäätöksen liitteenä. Investoinnit Vuoden 2012 talousarvion keskeisiä investointeja olivat talonrakennuksen, yleisten alueiden ja viemärilaitoksen toteutuneet hankkeet. Talonrakennuksen investoinnit ( euroa) olivat terveyskeskuksen saneeraus, terveystalon suunnittelu sekä koulukeskuksen peruskorjauksen aloitus. Pienempiä investointeja tehtiin mm. Lehtiharjussa, TEAK:n asuntolassa ja Äystön koululla. Yleisten alueiden investoinneista ( euroa) mittavimpia olivat kaavateiden parantamis-, päällystys- sekä valaistushankkeet. Liiketoiminnan investoinneista ( euroa) merkittävimpiä olivat viemäriverkoston runkolinjojen saneeraustöiden loppuunsaattaminen sekä Saksan alueen hulevesiverkoston I-vaiheen rakentamistyön toteutuminen ja muut viemäröintihankkeet sekä kaukolämmön liittymäjohtojen rakentaminen. Talonrakennuksen investointiohjelman euron mukaisista investoinneista toteutui vuoden aikana 39,39 %. Yleisten alueiden investoinneista toteutui 86,7 %, ja liiketoiminnan investointien toteutuma oli 66,8 %. Kokonaisuudessaan kunnan investointiohjelman toteutuma oli 47,59 %.

11 TEUVAN KUNTA 10 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009) mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten kunnan sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty sekä miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko niissä havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Teuvan kunnan hallintosäännön 73 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntakonsernin tarkastuksesta ja valvonnasta säädetään Teuvan kunnan konserniohjeessa (Kvalt ). Teuvan kunnan sisäinen valvonta on sisällöllisesti ohjeistettu kunnanvaltuuston hyväksymällä sisäisen valvonnan yleisohjeella. Pyrkimyksenä on sisällyttää ohjeen tavoitteet osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa laaja-alaista riskitietoisuutta, tavoitteiden tuntemista ja niihin sitoutumista. Päätöksellään kunnanvaltuusto on sitoutunut kaikkiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin. Samoin toimialojen johto ja kunnan johto seuraavat lainsäädännön ja asetusten muutoksia, hankkeiden toteutumista ja määrärahojen riittävyyttä. Lisäksi toimialojen toimintaa ohjeistetaan kunnan sisäisillä ohjeilla. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla on oikeus tutustua tytäryhteisöjen toimintaan ja saada tarvittaessa selvityksiä toiminnasta. Asioiden käsittelyvastuu kuuluu johtavien viranhaltijoiden toimivaltaan. Vireillä olevista ja päättyneistä prosesseista raportoidaan säännöllisesti. Sopimukset on viety diaariin ja niiden eräpäiviä ja voimassaoloaikoja seurataan. Valvontavastuu on esimiehillä. Diarisointia kehitetään ja tehostetaan, arkistonmuodostussuunnitelmaa on päivitetty uuden asianhallintaohjelmiston käyttöönoton yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan pääsääntöisesti toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailun avulla. Lisäksi raportoidaan muutoksista tarvittaessa viranhaltijatasolle. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen, talouden toteutumaraporttien, välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen avulla. Lisäksi käytetään maakunnallisia ja valtakunnallisia vertailuja arvioinnin pohjana. Kunnan vakuutukset kattavat henkilöriskit tapaturmien osalta, omaisuusriskit kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta, toiminnan riskit on vakuutettu keskeytysvakuutuksella sekä vastuuvakuutuksella. Ajoneuvoille on omat vakuutukset. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelma palvelee kunnan oman johtamisen lisäksi eri sidosryhmiä, jotka varojen käyttöä valvoessaan ja tulonsiirtoihin perustuvan rahoituksen tarvetta arvioidessaan joutuvat muodostamaan käsityksen kunnan taloudesta.

12 TEUVAN KUNTA 11 TEUVAN KUNTA Tilinpäätös Budjetti+ Tilinpäätös Käyttö- TULOSLASKELMA muutos % 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poisto , Kertaluonteiset poistot , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS ,9 Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuodelta 2012 toimintakate on -33,8 milj. euroa, mikä tarkoittaa katteen heikkenemistä 3,6 %:lla. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista 14,29 %. Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta (85,71 %) osoittaa taas, paljonko toimintakuluista rahoitetaan verotuloina ja valtionosuuksina. Käyttökate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan toimintamenojen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeen käyttökatteen tulisi olla ylijäämäinen. Vuoden 2012 käyttökate osoittaa euroa alijäämää.

13 TEUVAN KUNTA 12 Vuosikatetta eli kunnan rahoitustulosta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot eli pitkävaikutteisten tuotantotekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Vuoden 2012 vuosikate osoittaa -1,1 milj. euron alijämää ja poistojen määrä on 1,3 milj. euroa. Vuosikate asukasta (5847) kohti on -183 euroa. Vuosikate oli 82,2 % poistoista. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma samoin kuin tuloslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksessä pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista. Kunnan rahoituslaskelma esitetään ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Rahoituslaskelmasta käy erikseen ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Kunnan rahoituslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti.

14 TEUVAN KUNTA 13 RAHOITUSLASKELMA Toteutuma Toteutuma RAHOITUSLASKELMA 9320 VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT 9330 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9355 INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN PYSYVIEN VAST. HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitusprosentti oli -24,6 %. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden (124,62%), mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.

15 TEUVAN KUNTA 14 Pääomamenojen tulorahoitus oli -25,5 % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla negatiivinen, mikäli lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainan lyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate oli -5,2, kun vuonna 2011 se oli -18,9 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Maksuvalmius Kassavarat olivat 2,3 milj. euroa (0,4 milj. euroa v. 2011). Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut olivat 48,2 milj. euroa. Kassan riittävyys oli 17 päivää. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Rahoitusasema ja sen muutokset Tasetarkastelu Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Toimintakertomuksessa tasetiedot tulee esittää siten eriteltynä, että niistä voidaan laskea taseen tunnusluvut. Kuntajaoston tasetarkastelusta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat osassa.

16 TEUVAN KUNTA 15 TEUVAN KUNNAN TASE 2012 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus-% 61,9 =100x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma-saadut ennakot)/ asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun.

17 TEUVAN KUNTA 16 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 33,9 =100x (vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Lainakanta ,64 euroa =vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset ,86 euroa =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 :n perusteella kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitetietoineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan konsernirakenne selviää liitteenä olevasta taulukosta. Konsernitase ja sen tunnusluvut esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Teuvan kuntakonserniin kuuluu 6 tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat Teak Oy ja Teuvan Vuokratalot Oy (kts. tarkemmin liitetiedot). Kuntakonsernin taseen loppusumma on yhteensä euroa. Toimintakulut olivat euroa ja toimintatuotot euroa. Konsernin toimintakate oli -33,9 milj. euroa, kun se kunnan osalta oli -33,8 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli euroa ja poistot euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli euroa. Tase heikkeni vuoteen 2011 verrattuna euroa. Konsernin lainat euroa/asukas ovat euroa (1 074 euroa vuonna 2011). Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen poistoeron tai rahaston lisäystä. Yksityiskohtaisia säännöksiä tai kuntajaoston ohjeita tulok-

18 TEUVAN KUNTA 17 sen käsittelystä ei ole. Lisäysten käsittelemistä nettomääräisesti siten, että lisäyksiä vähentäviä eriä ovat varausten, kertyneen poistoeron ja rahaston vähennykset, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna. Tilikauden tulos osoittaa ,18 euroa alijäämää. Kunnanhallitus esittää, että vuoden 2012 tilikauden tulos ,18 euroa kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämäerään. Taseen alijäämäksi muodostuu edellä esitetyn kirjauksen seurauksena ,09 euroksi. Kuntalain 69.2 :n mukaan Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Teuvan kunta on vuoden 2012 aikana käynnistänyt talouden sopeuttamistoimet kunnan oman toiminnan osalta. Samalla kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavassa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on teetetty konsulttityönä selvitys talouden tervehdyttämisedellytyksistä. Kunnan palvelutilaus sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodelle 2012 oli jo -5,6% pienempi kuin vuoden 2011 tilinpäätös sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tämä oli yksi toimenpide ja signaali tuottajalle, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitys saataisiin asianmukaiselle tasolle. Kunnanhallitus päätti hakea 2 milj.euroa harkinnanvaraista valtionosuutta talouden tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeriö myönsi Teuvan kunnalle euron harkinnanvaraisen osuuden valtionosuuteen. Valtuusto hyväksyi pidetyssä kokouksessa euron säästöpaketin vuodelle Välittömästi tämän jälkeen käynnistettiin lisäsäästöjen valmistelu niin, että mukaan tulevat kaikki henkilöstöönkin kohdistuvat säästötoimet, joissa arvioitiin säästöpotentiaalin olevan n euroa. Teuvan kunnan menoista yli 60 % muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu on Teuvan osalta ollut viime vuosina selvästi yli maan keskimääräisen tason ja tämä on horjuttanut vakavasti kunnan taloudellista tasapainoa. Kunnan oman toiminnan useita vuosia jatkunut nollakasvu ollaan nyt leikkaamassa miinusmerkkiseksi kuten edellä todettiin, mutta ellei sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kyetä samaan, eivät kunnan tasapainottamistoimet tule olemaan riittäviä.

19 TEUVAN KUNTA 18 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutumisvertailu TEUVAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toteutuma Ylin päätöksenteko ja valvonta toimintatulot toimintakulut ,5 % Hallinto- ja elinkeinotoimi toimintatulot toimintakulut ,2 % Sivistystoimi toimintatulot toimintakulut ,9 % Tekninentoimi ja rakennuslautakunta toimintatulot toimintakulut ,4 % Yhteensä toimintatulot toimintakulut toimintakate ,8 %

20 TEUVAN KUNTA 19 Lisätietona selvitys käyttötalouden sisäisistä eristä TEUVAN KUNTA SISÄISET ERÄT 1-12/2012 Ylin päät. Hall&Elink Sivistys Tekninen Yhteensä 3010 Liiketoiminnan myyntituotot 3006 Sisäiset vesi- ja jätevesimaksut Sisäiset vesihuollon perusmaksut Sisäiset kaukolämmön myyntituotot Sisäiset kaukolämmön perusmaksut Liiketoiminnan myyntituotot 3141 Sisäiset muut myyntituotot Myyntituotot Sisäiset kopiointimaksut Sisäinen Keittiöpalvelusten myynti Sisäiset ateriamaksut Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 3276 Sisäiset pääsymaksut Yhdyskuntapalvelujen maksut Maksutuotot Sisäiset tilojen käyttökorvaukset Sisäiset muiden tilojen vuokrat Sisäiset tuotot/taloushallinto Sisäiset tuotot/henkilöstöhallinto Sisäiset tuotot/ tietohallinto Sisäiset tuotot/ liikunta-alueet Sisäiset tuotot/kiinteistö Ruokapalvelujen vyörytystulot Sisäiset tuotot/poistot Puhelinpalvelut vyörytys 3400 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Sisäiset toimistopalvelut Sisäiset ravitsemuspalvelut Sisäiset koulutus-ja kulttuuripalvelut 4438 Sisäinen kuntatyö kuntoon Sisäiset muut palvelut Muiden palvelujen ostot 4391 Sisäiset raken.j alal. Rak Palvelujen ostot Sisäiset elintarvikkeet Sisäinen kaukolämpö Sisäiset vesimaksut Sisäinen muu materiaali Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut 4821 Sisäiset rakenn. ja huoneistojen vuokrat Taloushallinnon kust. vyörytys Muut sisäiset/ Henkilöstöhallinto Tietohallinnon kust. vyörytys Liikunta-alueiden kust. vyörytys Kiinteistökust. vyörytys Ruokapalvelujen vyörytys Muut sisäiset/poistot Puhelinpalvelujen vyörytys 4800 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT