2006_7lmu.fm Page 1 Monday, October 23, :14 PM 7/2006. Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _7lmu.fm Page 1 Monday, October 23, :14 PM 7/2006 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Tasavallan presidentin asetukset Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 8 MIETINNÖT YM. 9 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 10 Korkein hallinto-oikeus 10 KKO:N VALITUSLUVAT 14

2 2006_7lmu.fm Page 2 Monday, October 23, :14 PM Momentti 7/2006 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta, laki esitutkintalain 10 :n muuttamisesta, laki rajavartiolain 61 ja 64 :n muuttamisesta, laki tullilain muuttamisesta, laki sotilaskurinpitolain 21 :n muuttamisesta, laki aluevalvontalain 27 :n muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain 7 ja 12 :n muuttamisesta, laki päihtyneiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaalaislain 123 :n muuttamisesta, laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain 9 :n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 2 ja 22 :n muuttamisesta ja laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 :n muuttamisesta ( /2006) HE 90/2005 vp HaVM 14/2006 Lait tulivat voimaan Lakia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sovelletaan poliisin tiloihin sijoitettujen tutkintavankien, poliisin säilytettävinä olevien pidätettyjen ja kiinni otettujen sekä muiden poliisin säilytettävinä laillisella perusteella olevien vapautensa menettäneiden kohteluun. Laissa säädetään vapautensa menettäneiden kohtelussa noudatettavista yleisistä periaatteista, vapautensa menettäneen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä niistä toimenpiteistä, joihin poliisin henkilökunnalla on oikeus ryhtyä henkilön vapauden rajoittamiseksi sinä aikana, jona vapautensa menettänyt on poliisin säilytettävänä. Laissa säädetyin edellytyksin pidätettyjen ja kiinni otettujen valvonta voidaan toteuttaa teknisten laitteiden avulla. Laissa säädetään myös poliisin palveluksessa olevien vartijoiden asemasta, tehtävistä ja toimivaltuuksista. Laki vaalilain muuttamisesta (880/2006) HE 14/2006 vp PeVM 4/2006 Laki tulee voimaan ja se on voimassa saakka. Vaalilakiin tehdään muutokset, jotka mahdollistavat sähköisen äänestyksen äänestyspaikoissa ja ennakkoäänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksessä. Sähköinen äänestys on vaihtoehto äänestyslipulla tapahtuvalle äänestykselle. Äänestäjä voi halutessaan aina äänestää äänestyslipulla. Lakia sovelletaan vuonna 2008 toimitettavissa kunnallisvaaleissa Kauniaisten, Karkkilan ja Vihdin kunnissa, joiden äänioikeutetuilla on mahdollisuus äänestää sähköisesti mainittujen kuntien yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja vaalipäivän äänestyspaikoissa. Laki sairausvakuutuslain 15 ja 19 luvun muuttamisesta (890/ 2006) HE 69/2006 vp StVM 15/2006 Laki tulee voimaan Sairausvakuutuslakiin lisätään säännökset sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen maksamisesta suoraan palvelujen tuottajalle silloin, kun palvelujen tuottaja on Kansaneläkelaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella perinyt asiakkaalta ainoastaan omavastuuosuuden. Lisäksi tietojen saamista ja luovuttamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että ne mahdollistavat edellä kuvatun suorakorvausmenettelyn sekä sairausvakuutuslain mukaan korvattavien matkojen yhdistelystä tai ketjuttamisesta aiheutuvan maksun suorittamisessa ja matkojen välityksessä tarvittavien tietojen luovuttamisen. Vakuutettu ei myöskään jatkossa saa myönteisestä suorakorvaustapahtumasta erillistä kirjallista päätöstä, ellei hän sitä pyydä. TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (860/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella saatetaan voimaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa koskeva lisäpöytäkirja ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (745/2006). Lisäpöytäkirja ja laki tulivat voimaan Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen maahanmuuttajien salakuljetusta koskevan lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (861/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella saatetaan voimaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen maahanmuuttajien salakuljetusta koskeva lisäpöytäkirja ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (746/ 2006). Lisäpöytäkirja ja laki tulivat voimaan

3 Momentti 2006_7lmu.fm Page 3 Monday, October 23, :14 PM HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 115/2006 vp) laeiksi kuluttajariitalautakunnasta ja Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta Lailla kuluttajariitalautakunnasta korvataan vuonna 1978 säädetty laki kuluttajavalituslautakunnasta. Kuluttajavirastosta annettua lakia tarkistetaan kuluttaja-asiamiehen toimivallan osalta. Lautakunnan toimivaltaan lisätään asuinhuoneiston vuokrausta ja asumisoikeuden luovuttamista koskevat riitaasiat. Näissä asioissa lautakunta voi käsitellä paitsi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan myös kahden yksityishenkilön välisiä erimielisyyksiä. Toimivalta olisi siten sama kuin kuluttajavalituslautakunnalle nykyisin kuuluvissa asuntokauppa-asioissa. Lautakunnassa otetaan käyttöön ryhmävalitusmenettely. Asia voidaan käsitellä ryhmävalituksena, jos useilla kuluttajilla on samaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan sellaisia vaatimuksia, jotka voidaan ratkaista yhdellä päätöksellä. Ryhmävalituksen saattaa vireille kuluttajaasiamies. Laki sisältää lautakunnan nimen muuttamisen lisäksi useita muutoksia lautakunnan asettamista, kokoonpanoa, jäsenten kelpoisuutta ja menettelytapoja koskevaan sääntelyyn. Muutoksilla pyritään tehostamaan lautakunnan toimintaa ja nopeuttamaan asiain käsittelyä. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 116/2006 vp) laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annetun lain muuttamisesta Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annetun lain soveltamisalaa laajennetaan siten, että maksuvapautusta sovelletaan myös työnantajaan, jolla on kiinteä toimipaikka Ilomantsin tai Juuan kunnassa, Lieksan tai Nurmeksen kaupungissa taikka Rautavaaran tai Valtimon kunnassa. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 117/2006 vp) laeiksi varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain sekä metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 2 :n muuttamisesta Varojen arvostamisesta verotuksessa annettuun lakiin lisätään säännökset, joilla asunto-osakeyhtiön osakkeille ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttaville osakkeille määritellään muiden arvopapereiden tapaan vertailuarvo. Vertailuarvoa käytetään poistamatta olevan hankintamenon sijasta mainittuja osakkeita omistavan yrityksen nettovarallisuutta laskettaessa silloin, kun yrityksen muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvien arvopaperien yhteenlaskettu vertailuarvo on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. Ennen hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona pidetään vuodelle 2005 varallisuusverolain nojalla vahvistettua verotusarvoa ja myöhemmin hankitun osakkeen arvona poistamatta olevaa hankintamenoa. Vertailuarvoa noudatetaan lisäksi perintö- ja lahjaverolakiin sisältyvää yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä sovellettaessa. Lisäksi lakiin lisätään metsämaan, maatalousmaan ja muun maatilatalouden maan määritelmät, jotka nykyisin sisältyvät metsäveroasetukseen. Metsänhoitoyhdistyksistä annettua lakia muutetaan siten, että lakiin sisältyvä viittaussäännös metsäveroasetuksessa tarkoitettuun metsämaahan muutetaan viittaukseksi varojen arvostamisesta verotuksessa annettuun lakiin, jonne metsämaan määritelmä siirtyy. Esitys (HE 118/2006 vp) laiksi kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta Pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä verotuksessa korotetut poistot myös vuosina tekemiensä käyttöomaisuusinvestointien hankintamenoista. Käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän poiston enimmäismäärä kolmena ensimmäisenä verovuonna on säännönmukainen poisto korotettuna 50 prosentilla. Huojennuksen soveltamisala pysyy pääosin ennallaan. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 119/2006 vp) laiksi arvonlisäverolain 85a :n väliaikaisesta muuttamisesta Arvonlisäverolakia muutetaan väliaikaisesti siten, että parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokanta alennetaan 22 prosentista 8 prosenttiin. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Laki on tarkoitettu voimaan ja olemaan voimassa vuoden 2010 loppuun. Esitys (HE 122/2006 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2007 Talousarvioesityksessä tulojen kokonaismääräksi arvioidaan 40,5 miljardia euroa ja määrärahoiksi ilman velan lyhentämistä 40,3 miljardia euroa. Ylijäämä, 163 miljoonaa euroa, käytetään velan lyhentämiseen. Budjettitalouden tulot kasvavat 3,4 prosenttia vuoden 2006 varsinaisesta talousarviosta. Valtion tuloverotuksen keventämistä jatketaan vuoden 2004 tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä linjatulla tavalla. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Eräiden palvelualojen arvonlisäverokantaa alennetaan väliaikaisesti vuosina Teollisuuden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn sähköveroa alennetaan. Siirtoa eläkerahastosta talousarvioon pienennetään. Hallinnonalojen menot kasvavat vuoden 2006 varsinaisesta talousarviosta 1,8 prosenttia ja korkomenojen arvioidaan kasvavan 2,9 prosenttia. Kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 30,2 miljardia euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää esityksessä 112 miljoonaa euroa. Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan 10,1 miljardia euroa ja ne kasvavat vuoden 2006 varsinaisesta talousarviosta 194 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien välisen vuosille jaksotetun kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän suorittamista kunnille aikaistetaan vuodelle 2007 ja suoritetaan verojärjestelmän kautta. Perhevapaauudistus toteutetaan vuoden 2007 alusta. Vuonna 2007 käynnistetään kymmenen uutta väylähanketta. Esitys (HE 130/2006 vp) laiksi työttömyysturvalain 2 luvun 5 :n muuttamisesta Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yrityksessä työllistynyt yrittäjän perheenjäsen pääsee työttömyysetuuksien piiriin nykyistä helpommin. Nykyisen lainsäädännön mukaan yrityksessä työllistyneen yrittäjän perheenjäsenen katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa siihen ajankohtaan asti, jona yritystoiminta on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä vähintään neljän kuukauden ajan. Yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä ei edellytetä, jos perheenjäsenen työ on päättynyt tuotantosuunnan lopettamisen vuoksi tai vastaavan syyn johdosta. Tuotantosuunnan lopettamiseen rinnastetaan esimerkiksi koko yrityksen tuotantosuunnan tai toiminnan vaihtaminen sekä jonkin toiminnan lopettaminen tai ulkoistaminen. Säännöksiä sovelletaan perheenjäseneen, jolla ei ole ollut omaan omistukseen tai vastaavaan asemaan perustuvaa määräysvaltaa yri- 3 Momentti 7/2006

4 2006_7lmu.fm Page 4 Monday, October 23, :14 PM tyksessä. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 152/2006 vp) laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 :n muuttamisesta Yrityksen saneerauksesta annettua lakia muutetaan niin, että hakijoista saneeraukseen voidaan tehokkaasti erottaa ne, joiden toiminta on mahdollista saada uudelleen kannattavaksi. Hakemus, jota merkittävät velkojat puoltavat, voidaan hyväksyä ilman erityisiä selvityksiä. Muussa tapauksessa velalliselta vaaditaan nykyistä tarkempaa selvitystä keinoista, joilla sen toiminta voidaan tervehdyttää. Saneeraushakemusten käsittelyaikoja tuomioistuimissa pyritään lyhentämään, ja saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää vähennetään. Saneeraushakemuksen vireilletulon jälkeen syntyviä velkoja ei voida järjestellä saneerausohjelmassa. Ohjelmaa vahvistettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että velallinen kykenee jatkamaan toimintaansa ja maksamaan velkansa ohjelmassa määrätyin tavoin. Säännöksiä saneerausohjelman vahvistamisesta, muuttamisesta ja lisäsuoritusten maksamisesta tarkistetaan. Takaisinsaannista konkurssipesään annettua lakia muutetaan niin, että saneerausasiaa käsitellyt käräjäoikeus voi ratkaista myös takaisinsaantikanteen. Esitys (HE 153/2006 vp) Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä, laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 4 luvun, esitutkintalain 27 ja 28 :n ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 15 ja 23 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Budapestissä tehdyn Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sekä antaisi suostumuksensa eräiden yleissopimuksen nojalla annettavien selitysten ja varaumien tekemiseen. Samassa yhteydessä lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Euroopan unionin neuvoston tekemän tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevan puitepäätöksen vaatimuksia. Puitepäätös vastaa sisällöltään pääosin yleissopimusta. Yleissopimus ja puitepäätös sisältävät velvoitteen säätää rangaistavaksi laiton tietojärjestelmään tunkeutuminen, tietojärjestelmän häirintä ja datan vahingoittaminen. Yleissopimus sisältää määräyksiä myös eräistä tietokoneavusteisista rikoksista, viestin sisältöön liittyvistä rikoksista sekä tekijänoikeuksia ja tekijänoikeuksien lähioikeuksia koskevista rikoksista. Sopimus ja puitepäätös sisältävät lisäksi määräyksiä yhteisövastuusta, seuraamuksista, pakkokeinoista, lainkäyttövallasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin, pakkokeinolakiin, esitutkintalakiin ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettuun lakiin tehdään yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja puitepäätöksen täytäntöönpanosta johtuvat muutokset sekä eräitä voimassa olevaa lainsäädäntöä täsmentäviä muutoksia. Esitys (HE 154/2006 vp) ryhmäkannelaiksi ja laiksi Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta Ryhmäkannelakia sovelletaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa. Laki koskee viranomaisaloitteista eli julkista ryhmäkannetta. Kannetta ajaa kuluttaja-asiamies. Kantaja ajaa ryhmäkannetta kanteessa määritellyn ryhmän puolesta. Ryhmä tai ryhmän jäsenet eivät ole oikeudenkäynnissä asianosaisia. Ryhmäkanne on mahdollinen ainoastaan silloin, kun ryhmä esiintyy kantajapuolella. Asian käsittely ryhmäkanteena edellyttää, että usealla henkilöllä on samaa vastaajaa vastaan vaatimus, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin. Ryhmäkanteen johdosta annettava tuomio sitoo ryhmää edustavaa kantajaa ja niitä ryhmän jäseniä, jotka ovat nimenomaisesti ilmoittautuneet mukaan ryhmään sekä vastaajaa. Ryhmän jäsen ei vastaa oikeudenkäyntikuluista. Esitys (HE 155/2006 vp) laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin asukasta. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Esitys sisältää myös säännökset henkilöstön palvelussuhdeturvasta, erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palveluiden turvaamisesta, valtion kuntapolitiikan ja rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen periaatteista, eräiden tehtävien siirtämisestä kunnilta valtiolle sekä tietojärjestelmien ja yhteispalveluiden kehittämisestä. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 156/2006 vp) laiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Rekisterinpitäjien keskinäistä vastuuta koskevia säännöksiä selkeytetään siltä osin kuin ne koskevat ulkomaalaisrekisterin käyttöä teknisen käyttöyhteyden avulla. Lain henkilölliseen soveltamisalaan ja ulkomaalaisrekisterin tietosisältöön tehdään sähköisen asiankäsittelyn kehittämisen edellyttämät muutokset. Säännöksiä ulkomaalaisrekisterin ulkopuolisista tietolähteistä ja tietojen luovuttamisesta ulkomaalaisrekisteristä täsmennetään. Niiltä osin kuin rekisterinpitäjille ehdotetaan uusia tiedonsaantioikeuksia, kysymys on pääosin pyrkimyksestä mahdollistaa tietojen siirtäminen viranomaisten välillä sähköisesti ilman henkilövoimavaroja sitovaa tietojen pyytämistä ja luovuttamista paperilla. Ulkomaalaislakiin ja kansalaisuuslakiin lisätään viittaussäännökset sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettuun lakiin, jonka perusteella voidaan järjestää mahdollisuus sähköisen asioinnin käyttöön ottamiseen. Samalla säädetään käsittelymaksun suorittamisesta ennen sähköisesti jätetyn hakemuksen 4

5 Momentti 2006_7lmu.fm Page 5 Monday, October 23, :14 PM käsittelyn aloittamista. Työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämistä koskevia ulkomaalaislain toimivaltasäännöksiä täsmennetään siten, että jatkoluvan sellaiselle ulkomaalaiselle, jolla on jo voimassa oleva oleskelulupa, myöntää kihlakunnan poliisilaitos. Myös ulosottolain, kansaneläkelain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain säännöksiä tietojen sähköisestä luovuttamisesta muutetaan. Esitys (HE 158/2006 vp) ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Tuloverolakia muutetaan siten, että Suomesta saaduksi tuloksi katsotaan ulkomailta Suomeen vuokratun työntekijän Suomessa tekemästä työstä saama palkkatulo. Työntekijälle asetetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa velvollisuus hakea ennakkoja lähdeveron suoritukseksi, jos verosopimus ei rajoita palkan verottamista Suomessa. Velvollisuuden laiminlyömisen perusteella työntekijälle voidaan määrätä enintään euron veronkorotus. Lisäksi verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään vuokratun työntekijän ulkomaiselle työnantajalle tai tämän edustajalle sekä vuokratyövoimaa käyttävälle suomalaiselle työn teettäjälle verovalvontaan liittyviä ilmoitusvelvoitteita tilanteissa, joissa verosopimus ei rajoita työntekijän palkan verottamista Suomessa. Vuosi-ilmoituksen lisäksi työnantajan tai tämän edustajan on annettava ilmoitus työntekijän työskentelyn aloittamisesta. Työn teettäjän olisi annettava ilmoitus työntekijän vuokralle antaneesta yrityksestä ja tämän edustajasta silloin, kun yrityksen ensimmäinen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjälle. Ennakkoperintälakia muutetaan siten, että myös ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa toimiva rajoitetusti verovelvollinen voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin, jos tämän kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa säädetään siitä, millä perusteilla maksaja voi olla perimättä työkorvauksesta lähdeveroa. Tietyillä aloilla veron perimättä jättäminen voi perustua vain ennakkoperintärekisterimerkintään tai lähdeverokorttiin. Lisäksi täsmennetään työkorvauksesta perittävän lähdeveron määräksi 13 prosenttia silloin, kun maksetaan yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle, sekä 35 prosenttia silloin, kun se maksetaan luonnolliselle henkilölle. Samassa yhteydessä verotusmenettelystä annettuun lakiin lisätään säännökset ennakonpidätyksen alaisen suorituksen maksajan tiedonantovelvollisuudesta niissä tilanteissa, joissa suorituksen maksaja pyytää ennakonpidätyksen toimittamisessa tarvittavia tietoja verohallinnolta. Verotusmenettelystä annettuun lakiin lisätään myös säännökset eläkelaitosten ja Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta toimittaa rajoitetusti verovelvollista eläkkeensaajaa koskevia tietoja. Lisäksi Uudenmaan verovirasto säädetään ennakkoperintälaissa toimivaltaiseksi antamaan ennakkoratkaisu silloin, kun suorituksen maksajalla ei ole Suomessa kotikuntaa. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 160/2006 vp) laiksi eläinten kuljetuksesta sekä laeiksi eläinsuojelulain ja rikoslain 17 luvun 14 ja 23 :n muuttamisesta Laki eläinten kuljetuksesta koskee sekä elävien selkärankaisten eläinten että soveltuvin osin myös selkärangattomien eläinten kuljettamista. Nykyinen eläinten kuljetusta koskeva lainsäädäntö korjataan vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Lakiin sisältyvät eläinten kuljettamista koskevan neuvoston asetuksen ulkopuolelle jäävien kuljetusten osalta perussäännökset kuljetuksen yleisistä edellytyksistä, kuljetusvälineestä, eläinten kuormaamisesta ja kuorman purkamisesta. Näistä vaatimuksista voidaan antaa tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Neuvoston asetuksen edellyttämien eläinkuljettajalupien, maantieajoneuvojen ja karja-alusten hyväksymistodistusten sekä kuljettajien ja hoitajien pätevyystodistusten hakemista, myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä sisältyy lakiin siinä laajuudessa kuin asetuksen täytäntöönpano edellyttää. Lisäksi laki sisältää säännökset eläinten kuljetuksia valvovista viranomaisista ja valvontatoimenpiteistä. Eläinsuojelulakiin tehdään eläinten kuljetusta koskevasta laista johtuvat teknisluontoiset muutokset. Rikoslakiin tehdään muutettavasta eläinsuojelulainsäädännöstä johtuvat tarkistukset. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 162/2006 vp) laeiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 41 :n muuttamisesta Lailla valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi kumotaan yritystoiminnan tukemisesta annettu laki, jota kuitenkin vielä muutetaan ajaksi ennen uuden lain voimaantuloa. Lain tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Laki liittyy keskeisiltä osiltaan Euroopan yhteisön rakennerahasto-ohjelmakauden alkamiseen vuoden 2007 alussa. Lain mukaisia avustusohjelmia käytetään Euroopan yhteisön rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon vuoden 2007 alussa alkavalla ohjelmakaudella. Lisäksi avustusohjelmia voi käyttää puhtaasti kansallisesti rahoitettuihin avustuksiin. Laki yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 41 :n muuttamisesta on tarkoitettu voimaan Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi on tarkoitettu voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana vuoden 2007 aikana. Esitys (HE 170/2006 vp) rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi Laki rakennuksen energiatodistuksesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta säädetään. Lakien tarkoituksena on saada rakennusten suunnittelijat, rakennuttajat, omistajat ja käyttäjät kiinnittämään huomiota rakennuksen energian käyttöön. Laeilla implementoidaan Suomen lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/91/EY), annettu , rakennusten energiatehokkuudesta. Esitys (HE 172/2006 vp) laiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sisällytetään säännökset vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja valvonnasta, toimijoiden yhteistyöstä sekä nykyisin asevelvollisuuslaissa olevat sääntelyt puolustusvoimien vapaaehtoisista harjoituksista. Nykyinen Maanpuolustuskoulutus ry muutetaan julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi. Maanpuolustusjärjestöjen yhteistoiminta puolustushallinnon kanssa tapahtuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta. Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi järjestää sotilaallista koulutusta puolustusvoimien tilauksesta. Laissa säädetään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisista hallintotehtävistä, jäsenistä, toimielimistä, rahoituksesta ja toiminnan järjestämisestä. Yhdeksää muuta lakia lähinnä täydennetään niin, että niissä otetaan huomioon muutettava lainsäädäntö. Puolustusvoimista annettuun lakiin lisätään nimenomaiset sääntelyt maa- 5 Momentti 7/2006

6 2006_7lmu.fm Page 6 Monday, October 23, :14 PM kuntajoukoista, jotka muodostetaan reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista ja muista puolustusvoimille sitoumuksen antaneista henkilöistä. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 173/2006 vp) valtion eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Uusi valtion eläkelaki korvaa nykyisen valtion eläkelain, valtion perhe-eläkelain sekä niihin liittyviä lakeja. Lainsäädännön rakenne uudistetaan siten, että se sopii yhteen vuoden 2007 alusta voimaan tulevan yksityisten alojen palkansaajien uuden eläkelainsäädännön kanssa, ottaen kuitenkin huomioon valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet. Eläketurvan sisältö jää vuoden 2005 alusta lukien voimassa olleen lainsäädännön mukaiseksi. Lisäksi laki valtion eläkerahastosta säädetään uudestaan. Esitys (HE 174/2006 vp) laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta Arvopaperimarkkinalain muutoksella pannaan täytäntöön säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston antama direktiivi 2004/109/EY (avoimuusdirektiivi) sekä siihen liittyviä komission täytäntöönpanotoimia. Avoimuusdirektiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 176/2006 vp) laiksi kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta Lain ikärajaluokitusta muutetaan lisäämällä siihen uusi 13 vuoden ikäraja, jolloin Valtion elokuvatarkastamo voi hyväksyä kuvaohjelman esitettäväksi ja levitettäväksi 18, 15, 13, 11 ja 7 vuotta täyttäneille tai kaikenikäisille. Lisäksi tarkastamattomien vuorovaikutteisten kuvaohjelmien merkinnöissä ikärajasuosituksina ei enää noudateta lain 8 :n mukaisia ikärajoja. Samalla lakiin lisätään säännökset valvontatarkastuksesta. Tarkastusviranomainen voi tehdä tai valtuuttaa toisen viranomaisen tekemään levittäjän toimitiloissa valvontatarkastuksia sen varmistamiseksi, että levitettävissä kuvaohjelmissa on lainmukaiset merkinnät. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 182/2006 vp) laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Työttömyysturvalautakunnan nimi muutetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnaksi. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle säädetään uudeksi työskentelymahdollisuudeksi mahdollisuus käsitellä muutoksenhakuasia vahvennetussa jaostossa. Lisäksi lakiin lisätään säännökset hallintojaostosta sekä sen ja vahvennetun jaoston päätösvaltaisuudesta ja jaoston päätösvaltaisuutta koskevaa säännöstä tarkistetaan. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa voidaan toimittaa suullinen käsittely yksityisen asianosaisen pyynnöstä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaa koskeviin säännöksiin tehdään myös muut tarpeelliset muutokset, jotka vahvistavat sen itsenäistä asemaa ja riippumattomuutta muutoksenhakuasioiden käsittelijänä ja selkeyttävät muutoksenhakujärjestelmää eri muutoksenhakulautakuntien välillä. Työttömyysturvalakia ja aikuiskoulutustuesta annettua lakia muutetaan siten, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalla on oikeus ratkaista Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan taikka Koulutusrahaston päätöksistä tehtyjä poistohakemuksia. Lisäksi muutoksenhakua työttömyysturvalautakuntaan koskeviin säännöksiin tehdään tarpeelliset muutokset, jotka johtuvat työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan nimen muutoksesta. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 183/2006 vp) laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Lakiin lisätään säännökset ihmiskaupan uhreille annettavia palveluja ja tukitoimia toteuttavasta auttamisjärjestelmästä. Muutos pohjautuu valtioneuvoston ihmiskaupan vastaiseen toimintasuunnitelmaan. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 184/2006 vp) kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Suomen kemiallisten aseiden kieltosopimusta koskeva lainsäädäntö, joka on osittain vanhentunut viranomaisten vastuunjaossa ja muussa lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia, saatetaan ajan tasalle. Uudistuksessa on otettu huomioon myös uuden perustuslain asettamat vaatimukset sekä perustuslakivaliokunnan perustuslakia täsmentävät kannanotot. Viranomaisten toimivaltaa ja asetuksenantovaltuuksia koskevia säännöksiä on tältä pohjalta pyritty täsmentämään. Lisäksi voimaansaattamislakiin tehdään joitakin tarkennuksia, jotka johtuvat kemiallisten aseiden kieltosopimuksen määräysten tehokkaan toimeenpanon vaatimuksista. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 186/2006 vp) laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Kunnallista eläkelakia muutetaan siten, että lakiin lisätään säännökset uudesta kuntien eläkeneuvottelukunnasta. Neuvottelukunta toimii sisäasiainministeriön yhteydessä valmistelu-, neuvottelu- ja lausunnonantoelimenä kunnalliseen eläketurvaan liittyvän lainsäädännön kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Myös säännöksiä kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kokoonpanosta sekä eläkelaitoksen hallituksen jäsenten nimittämisestä, hallituksen kokoonpanosta ja toimikaudesta muutetaan. Lisäksi luovutaan kunnallisen eläkelaitoksen ohjesäännöstä ja poistetaan laista säännökset varhaiseläkelautakunnasta sekä eläkeasiamiehestä. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 187/2006 vp) asevelvollisuuslaiksi Asevelvollisuuslaki perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Asevelvollisuuslaki saatetaan perustuslain vaatimukset täyttäväksi ja entistä ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi. Lainsäädäntövallan delegointia ja perusoikeuksia koskevia säännöksiä täsmennetään. Sama koskee asevelvollisuuslain soveltamisalaa, asevelvollisen palvelusvelvollisuutta ja palveluskelpoisuutta, sotilasviranomaisten päätöksentekoa ja toimivaltaa sekä poikkeusoloja koskevia säännöksiä. Asevelvollisia voidaan määrätä myös virka-aputehtäviin ja poikkeuksellisesti palvelukseen suuronnettomuustilanteissa tai muissa vakavissa tilanteissa. Palvelusaikojen osalta vähäisiä muutoksia tehdään aseettoman palvelusaikaan. Lisäksi reservissä olevia voidaan varsinaisten kertausharjoitusvuorokausien lisäksi määrätä kertausharjoitukseen suostumuksensa mukaisesti. Palvelukseen määräämistä muun muassa kutsunnassa tehdään joustavammaksi. Sama koskee ulkosuomalaisten ja toisen val- 6

7 Momentti 2006_7lmu.fm Page 7 Monday, October 23, :14 PM tion kansalaisen asevelvollisuusasioiden käsittelemistä. Laissa säädetään nykyistä selkeämmin perusteista, joilla määrätään pitempää palvelusaikaa edellyttävään erikoiskoulutukseen tai joilla varusmiespalvelukseen kuuluva koulutus voidaan keskeyttää ja varusmiespalvelusaikaa lyhentää. Laissa säädetään myös kokeesta, jolla selvitetään palveluksessa olevan asevelvollisen huumausaineen käyttö. Lisäksi säädetään soveltuvuustestistä ja valintakokeista. Asevelvollisrekisteriä koskevia säännöksiä täsmennetään rekisterin käyttötarkoituksen, tietosisällön sekä tietojen saamisen ja luovuttamisen osalta. Muutoksenhakua koskevaa säännöstöä täydennetään oikaisuvaatimusta koskevalla menettelyllä. Valitusviranomainen on nykyiseen tapaan kutsunta-asiain keskuslautakunta. Sotilaskäskynä ratkaistavista asioista ei saa hakea muutosta valittamalla. Lakiin sisältyvät säännökset asevelvollisuuteen kuuluvista etuuksista. Lisäksi lakiin sisältyy rangaistussäännöksiä. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 189/2006 vp) laiksi verohallintolain muuttamisesta Verohallintolakia muutetaan siten, että Verohallitus voi nykyistä laajemmin siirtää määräyksellään tietyn verovelvollisten ryhmän verotusta koskevan toimivallan toiselle verovirastolle. Verohallituksen määräys voi koskea kaikkia julkisesti noteerattuja yhtiöitä. Määräys voi koskea myös tietyn verovelvollisten ryhmän verotusta, jos verotus edellyttää erityistä asiantuntemusta tai jos verotusta koskevan toimivallan siirto on tarpeen verohallinnon töiden ja tehtävien tasaisen jakautumisen edistämiseksi. Lakiin lisätään samalla säännös Konserniverokeskuksesta. Nykyisestä poiketen jatkossa myös Konserniverokeskuksen päätöksestä tehtävä valitus osoitetaan sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirin alueella on verovelvollisen kotikunta. Koska muutos tulee voimaan samaan aikaan kun Konserniverokeskuksen toimivaltaa laajennetaan, nykyistä säännöstä sovelletaan vielä vuoden 2007 aikana vireille tuleviin valituksiin. Suurten yritysten ja konsernien verotuksen keskittämistä verohallinnon muista yksiköistä Konserniverokeskukseen jatketaan. Myös osa pääkaupunkiseudun verotustehtävistä siirretään muualla maassa oleviin verovirastoihin. Käytännössä siirto koskee lähinnä tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Myös yhdistysten ja säätiöiden verotusta voidaan siirtää. Muutos parantaa edellytyksiä hoitaa verotustehtävät nykyistä pienemmällä henkilömäärällä. Esitys (HE 190/2006 vp) laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 ja 7 :n muuttamisesta Indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain voimassaoloaikaa jatketaan kolmella vuodella eli vuoden 2009 loppuun. Lakia muutetaan lisäksi siten, että indeksiehdon saa ottaa myös kaukojäähdytysenergian ja höyryn toimitussopimuksiin sekä vähintään kolmeksi vuodeksi tehtyihin lauttaliikenteen palvelusopimuksiin. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 191/2006 vp) kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Unescossa lokakuussa 2005 tehdyllä kansainvälisellä dopingin vastaisella yleissopimuksella pyritään edistämään maailmanlaajuisesti urheilun dopingin vastaista toimintaa sekä Maailman antidopingtoimiston (WADA) roolin tunnustamista urheilun kansainvälisen antidopingtoiminnan koordinoijana. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 193/2006 vp) laeiksi kaupparekisterilain, yritys- ja yhteisötietolain 14 :n sekä kirjanpitolain 3 luvun 9 :n muuttamisesta Kaupparekisterilain ja kirjanpitolain muutoksilla toteutetaan se sähköistä viranomaisasiointia koskevaa yleistä sääntelyä täydentävä sääntely, joka on tarpeen EY:n ensimmäisen yhtiöoikeudellisen direktiivin eli julkistamisdirektiivin muutoksen kansalliseen voimaansaattamiseen. Patentti- ja rekisterihallitukselle annetaan valtuus päättää sähköiseen asiointiin liittyvistä teknisluonteisista yksityiskohdista ulottuen myös tilinpäätösasiakirjojen sähköiseen toimittamiseen. Yritys- ja yhteisötietolain muutoksella helpotetaan yritysten sähköisessä muodossa tapahtuvan osoite- ja yhteystietojen muutosilmoituksen tekoa. Direktiivissä edellytetään sähköisten asiointimenettelyjen olevan käytössä viimeistään vuoden 2007 alusta. Esitys (HE 194/2006 vp) tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Uusi tilintarkastuslaki on nykyistä kattavampi ja selkeämpi. Lakiin otetaan uusia tilintarkastajia ja tilintarkastusta koskevia säännöksiä tilintarkastusdirektiivin täytäntöönpanemiseksi. Pienimmät yhteisöt vapautetaan lakisääteisestä tilintarkastusvelvoitteesta ja maallikkotilintarkastuksesta luovutaan. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 195/2006 vp) laeiksi työttömyysturvalain, aikuiskoulutustuesta annetun lain ja vuorotteluvapaalain muuttamisesta Työttömyysturvalain mukaisen korotetun ansio-osan ja peruspäivärahan korotusosan, lisäpäiväoikeuden, ansiopäivärahan korotetun määrän lisäpäiviltä, koulutuspäivärahan sekä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan myöntämisen edellytyksenä on, että etuuden hakija on ollut tietyn ajan työssä. Tämä työssäoloaika lasketaan eläkerekisteriin merkityn eläkevakuutetun työn perusteella. Työeläkeuudistusten vuoksi rekisteriin ei enää merkitä työsuhdeaikoja entisellä tarkkuudella, koska eläkkeet lasketaan vakuutettujen ansioiden perusteella. Tästä syystä työssäoloajan laskemista muutetaan siten, että se määritetään työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella työssäoloajan sijaan. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 196/2006 vp) maatalousyrittäjän eläkelaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi Maatalousyrittäjän eläketurvaa koskevan lainsäädännön rakenne uudistetaan työntekijän eläkelakia vastaavaksi. Maatalousyrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen vanhuuseläkkeellä ollessaan harjoittamastaan maatalousyrittäjätoiminnasta, jos hänellä on ollut työuransa aikana maatalousyrittäjätoimintaa, josta on karttunut eläkettä. Maatalousyrittäjän eläkelain voimaantulosta säädetään erillisellä voimaanpanolailla. Siinä ovat maatalousyrittäjän eläkelain voimaantuloa koskevien säännösten lisäksi säännökset vakuuttamisvelvollisuudesta, vapautusten lakkaamisesta, ennen vuotta 1947 syntyneiden maatalousyrittäjien oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen ja ennen vuotta 1950 syntyneiden maatalousyrittäjien oikeudesta työttömyyseläkkeeseen. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 197/2006 vp) yrittäjän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yrittäjän eläketurvaa koskevan lainsäädännön rakenne uudistetaan työntekijän eläkelakia vastaavaksi. Samalla yrittäjän vakuuttamista koskevia sään- 7 Momentti 7/2006

8 2006_7lmu.fm Page 8 Monday, October 23, :14 PM nöksiä tarkistetaan yrittäjän työtulon, vakuutuksesta vapauttamisen ja lisäeläkevakuuttamisen osalta. Työntekijän eläkelakiin tehdään teknisiä tarkistuksia muussa lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Lait on tarkoitettu voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus lastensuojeluasetuksen eräiden säännösten kumoamisesta (873/ 2006) Asetus tuli voimaan Tasavallan presidentti vahvisti lain lastensuojelulain muuttamisesta. Lainmuutoksella täsmennetään ja täydennetään lastensuojelulain säännöksiä, jotka koskevat huostaanotetun sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen läheistensä välistä yhteydenpito-oikeutta ja sen rajoittamista sekä huostaanotettuun lapseen laitoshuollossa kohdistettavien rajoitustoimenpiteiden edellytyksiä. Samalla lastensuojeluasetuksen 9-12 ja 16 :n sanottuja lastensuojelulain mukaisia rajoituksia täydentävät säännökset nostettiin lakiin. Lastensuojeluasetuksen (1010/ 1983) 9-12 ja 16 kumotaan tarpeettomina. Valtioneuvoston asetus työntekijän eläkelain täytäntöönpanosta (874/2006) Asetus tulee voimaan Työntekijän eläkelaki (TyEL), joka korvaa voimassa olevan työntekijäin eläkelain (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL), tulee voimaan Asetus sisältää TyEL:n nojalla valtioneuvoston asetuksella annettavat tarkemmat säännökset lukuun ottamatta toimivaltaista eläkelaitosta koskevia säännöksiä. Valtioneuvoston asetus kansanedustajien paikkojen jaosta vaalipiirien kesken (884/2006) Asetus tuli voimaan ja on voimassa saakka. Asetuksella säädetään kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken vuoden 2007 eduskuntavaaleja varten. Vuoden 2003 vaaleihin verrattuna paikkajako muuttuu niin, että Uudenmaan vaalipiirissä paikat lisääntyvät yhdellä ja Pohjois-Karjalan vaalipiirissä paikat vähentyvät yhdellä. Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta Asetus tuli voimaan Tien käytön sallivia poikkeustapauksia laajennetaan kattamaan myös tapaukset, jolloin maastoajoneuvoa saa kuljettaa tilapäisesti sen käyttömaaston välittömässä läheisyydessä olevalla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella kun siihen on lisättävä polttoainetta, se on siirrettävä tieliikenteeseen käytettävästä ajoneuvosta maastoon tai kun sitä säilytetään tällaisella alueella sijaitsevalla pysäköintipaikalla. Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella ja samanaikaisesti annettavalla ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella korvataan ja kumotaan vesilain nojalla (264/1961) annettu valtioneuvoston päätös yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994), jota on muutettu valtioneuvoston päätöksellä (757/1998). Asetuksella selkeytetään yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ ETY) täytäntöönpanoa. Asetuksessa tarkennetaan, että yhdyskuntajätevesidirektiivin tarkoittamat taajamat sisältyisivät vesihuoltolain ja sen perustelujen mukaisesti vesihuoltolaitoksen viemäröintivelvollisuuden piiriin. Asetuksessa on myös säännökset yhdyskuntajätevesien päästöistä ympäristöön, päästöjen rajoittamisesta ja päästörajojen valvonnasta. Siinä asetetaan myös yleisiä toiminnallisia vaatimuksia viemäriverkostolle. Asetuksessa annetaan lisäksi kansallisesti vähimmäisvaatimukset asukasvastineluvultaan suuruisten taajamien jätevesien käsittelylle ja tarkkailulle. Ympäristöluvan tarve rajaa pienet kiinteistökohtaiset tai muutamien kiinteistöjen yhteiset, pääsääntöisesti asukasvastineluvultaan alle 100 henkilön jätevesien puhdistamot asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Näihin pieniin puhdistamoihin sovelletaan valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/ 2003). Asetuksen soveltamisala ja voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) soveltamisala liittyvät saumattomasti toisiinsa. Näin asumisjäteveden puhdistuksen vähimmäisvaatimusten normisääntely kattaa kaiken kokoiset jätevedenpuhdistamot. Vastuut velvoitteiden toteuttamisesta eivät muuttuisi nykyisestä, vaan ne määräytyisivät vesihuoltolain (119/ 2001) mukaisesti kunnan, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön haltijan kesken. Asetuksella Suomen ympäristökeskus velvoitetaan huolehtimaan toimeenpano-ohjelman ajan tasalla pitämisestä ja julkaisemaan tilannekatsaukset yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ja jätevesilietteistä. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamiseksi (889/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksen muutoksella pyritään haitallisten aineiden päästöjen sääntelyn yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen lupamenettelyssä. Lisäksi samanaikaisesti eriytetään yhdyskuntajätevesiä koskeva säätely omaan asetukseen ja kumotaan vesilain nojalla (264/1961) annettu valtioneuvoston päätös yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994), jota on muutettu valtioneuvoston päätöksellä (757/1998). Asetuksessa tarkennetaan eri viranomaisten, vesihuoltolaitoksen ja jätevettä johtavan toiminnanharjoittajan vastuita lupamenettelyssä. Ympäristönsuojeluasetuksen laitosluettelon muutoksella täydennetään yhdyskuntajätevesidirektiivin (91/271/ETY) toimeenpanoa luvanvaraisuuden osalta lisäämällä laitosluetteloon liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista sekä annetaan toimivaltasäännös tältä osin. Yhdyskuntajätevesipuhdistamoa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys asukasvastineluvusta ja typenpoiston tarpeesta päästömääräysten asettamiseksi yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaisesti. Lupamenettelyä muutetaan poistamalla ainepäästön luvanvaraisuus ympäristön pilaantumisen kannalta merkityksettömien ja vesihuoltolaitoksen toiminnan kannalta haitattomien päästöjen osalta. Asetuksessa tarkennetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevia yleisiä vaatimuksia sekä lisätään asetukseen 36a, joka koskee vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista päästöistä määräämistä ympäristöluvassa. Ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 aineluettelot I ja II yhdistetään sekä poistetaan tarpeettomana asetuksen 1 :n 1 momentin kohta 5b. Lisäksi sääntelyä tarkennetaan ns. toimintakokonaisuuteen liittyvien hakemusten käsittelyn ja -lupapäätöksien sisällön osalta. 8

9 Momentti 2006_7lmu.fm Page 9 Monday, October 23, :14 PM ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä valmistelemaan pohjoismaisen pidätysmääräyksen voimaansaattamista Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus Pohjoismaiden välisen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan yleissopimuksen kansallisesta hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Yleissopimuksessa Pohjoismaat ovat sitoutuneet ottamaan kiinni toisessa Pohjoismaassa etsityn henkilön ja luovuttamaan tämän esitutkinta- tai syytetoimenpiteitä taikka vapausrangaistuksen tai muun vapaudenmenetystä koskevan toimenpiteen täytäntöönpanoa varten toiseen Pohjoismaahan. Joulukuussa 2005 allekirjoitettu sopimus korvaa voimaan tullessaan yhteispohjoismaiset luovuttamislait. Voimassa olevan pohjoismaisen lain mukaan luovuttaminen edellyttää kaksoisrangaistavuutta eli sitä, että rikos on sekä luovutusta pyytävän että luovuttavan valtion lain mukaan rangaistava. Suomen kansalaisen luovuttaminen on mahdollista vain tiukoin edellytyksin. Päätöksen Suomesta luovuttamisesta tekee sisäasiainministeriö. Pohjoismainen yleissopimus perustuu sisällöltään EU:n jäsenvaltioiden välistä eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaan puitepäätökseen, mutta sisältää joiltain osin pidemmälle meneviä määräyksiä. Yleissopimuksen mukaan kaksoisrangaistavuus ei ole pääsäännön mukaan luovuttamisen edellytys. Lisäksi vastuuseen saattaminen muistakin kuin pidätysmääräykseen sisältyvistä teoista ja edelleen luovuttaminen on laajemmin sallittua kuin EU:n jäsenvaltioiden välillä. Sopimuksen mukaan luovutettavan kansalaisuudella ei yleensä ole merkitystä. Rikoksesta epäillyn luovuttaminen on edelleenkin mahdollista Pohjoismaiden välillä. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tämä ei ole mahdollista. Pohjoismaisen yleissopimuksen mukaan päätöksen luovuttamisesta tekee oikeusviranomainen eli tuomioistuin tai syyttäjä. Keskusviranomaisille voidaan uskoa vain avustavia tehtäviä. Sopimus selkeyttää menettelyä, koska jatkossa myös EU:hun kuuluvissa Pohjoismaissa sovellettaisiin ainoastaan pohjoismaista pidätysmääräystä. Yleissopimus on tarkoitus saada Suomessa kansallisesti hyväksyttyä vuoden 2007 loppuun mennessä. Työryhmän lähtökohtana on, että pohjoismaisesta luovuttamismenettelystä säädetään oma laki, johon koottaisiin kaikki asiaa koskevat säännökset. Luovuttamismenettelyn tulisi noudattaa mahdollisimman pitkälle EU:n jäsenvaltioiden välistä pidätysmääräystä. Lisäksi työryhmän olisi selvitettävä, voitaisiinko luovutusmenettelyä yksinkertaistaa siten, että luovutuspäätöksen tekisi syyttäjä niissä tilanteissa, joissa luovutettavaksi pyydetty suostuu menettelyyn. Työryhmän puheenjohtajana on lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio oikeusministeriöstä. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi mennessä. MIETINNÖT YM. Riidattomien velkomusasioiden käsittelyn kehittäminen Riidattomia saatavia koskevien velkomisasioiden eli niin sanottujen summaaristen asioiden käsittely tulee jatkossakin säilyttää tuomioistuimissa, katsoo oikeusministeriön asettama työryhmä. Se ehdottaa, että näiden asioiden käsittelyä tehostetaan useiden uudistusten avulla. Työryhmä selvitti vaihtoehtoja, joissa riidattomien velkomisasioiden käsittely joko säilytettäisiin tuomioistuimissa tai siirrettäisiin yksityisten perintätoimistojen tai ulosottolaitoksen tehtäväksi. Parhaaksi vaihtoehdoksi sekä velallisten oikeusturvan kannalta että taloudellisista syistä osoittautui käsittelyn säilyttäminen tuomioistuimissa. Riidattomat velkomisasiat ovat sellaisia yksinkertaisia ja selviä asioita, jotka käräjäoikeus voi ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Pääosa näistä on esimerkiksi maksamatta jätettyjen laskujen, vuokrien ja luottojen velkomisia. Käräjäoikeuksiin saapuu vuosittain noin riidatonta velkomisasiaa. Siirto käräjäoikeuksien kesken mahdolliseksi Riidattomien velkomisasioiden käsittelyä voitaisiin työryhmän ehdotuksen mukaan tehostaa mahdollistamalla niiden siirto käräjäoikeuksien kesken. Asiaa ei tarvitsisi välttämättä käsitellä velallisen kotipaikan tuomioistuimessa kuten nykyisin, vaan niitä voitaisiin valtakunnallisesti siirtää käsiteltäväksi käräjäoikeuksiin, joilla on vapaata kapasiteettia. Käräjäoikeusverkoston kehittämistä suuremmiksi yksiköiksi voitaisiin samalla jatkaa hallitusti ja toteuttaa henkilöstön vähennykset luonnollisen poistuman kautta. Haaste tavallisena kirjeenä Työryhmä ehdottaa, että riidatonta velkomisasiaa koskeva haaste voitaisiin toimittaa vastaanottajalle tavallisena kirjeenä. Nykyisin haaste toimitetaan perille useimmiten haastemiehen välityksellä. Jos haastemiestiedoksiannot korvattaisiin suurimmaksi osaksi tavallisella kirjeellä, henkilötyötä säästyisi arviolta noin kahden miljoonan euron edestä. Muutos ei työryhmän käsityksen mukaan heikentäisi vastaanottajien oikeusturvaa, sillä heillä on mahdollisuus saattaa asiansa tarvittaessa uudelleen käsiteltäväksi. Vaikka kyse on suomalaisittain uudesta ratkaisusta, tällainen tiedoksiantomenettely on ollut käytössä jo pitkään esimerkiksi Englannissa ja Walesissa. Suomessa on nykyisin käytössä myös todisteellinen postitiedoksianto, jota ei kuitenkaan voida riittävästi hyödyntää. Sitä käytettäessä vastaanottajan tulee noutaa haaste postista tai palauttaa todistus haasteen vastaanottamisesta, mutta nämä jäävät vastaanottajilta usein tekemättä. Sähköinen asiointi Internetin kautta Työryhmä ehdottaa myös, että otettaisiin käyttöön Internetissä toimiva asiointiliittymä, jonka kautta kuka hyvänsä velkoja voisi laatia haastehakemuksen riidattomassa velkomisasiassa. Tällaisen konekielisen haastehakemuksen käsittelymaksu olisi alhaisempi kuin paperilla tehdyn hakemuksen. Sähköisiä hakemuksia tekevät nykyisin vain suurimmat perintäyhtiöt erityisen käyttöyhteyden avulla. Käyttöyhteys edellyttää lupaa sekä laitteiden ja ohjelmistojen hankintaa. Sähköinen asiointiliittymä merkitsisi parannusta tuomioistuinten palvelujen saavutettavuuteen. Samalla sähköisten haastehakemusten lisääntyminen nopeuttaisi työtä käräjäoikeuksissa. Sähköisen asioinnin ja sähköisen tuomiorekisterin kehittäminen mahdollistaisi muitakin uudistuksia. Työryhmä ehdottaa, että velkoja voisi hakea saatavansa ulosottoa jo haastehakemuksen yhteydessä. Nykyisin velkojan tulee tehdä ulosotosta erillinen hakemus sitten, kun käräjäoikeus on antanut tuomion. Velallisen asemaa parantavia uudistuksia Työryhmä ehdottaa kehitettäväksi menettelyä, jossa velallinen voisi antaa velkojalle suostumuksen saatavan suoraan ulosottoon jo siinä vaiheessa, kun velkomisasia ei ole vielä edennyt tuomioistuimeen saakka. Suostumuksen avulla velallinen välttyisi asian tuomioistuinkäsittelyltä ja siitä aiheutuvilta kuluilta. 9 Momentti 7/2006

10 2006_7lmu.fm Page 10 Monday, October 23, :14 PM Työryhmä ehdottaa muutoksia myös velallisen velvollisuuteen korvata oikeudenkäynnistä aiheutuneita kuluja velkojalle. Sääntelyä tulisi kehittää siten, että se ohjaisi velkojia käyttämään menettelyjä, jotka vähentävät tuomioistuinten työtä ja velallisten kuluvastuuta. Kehittämisehdotuksilla tavoitellaan merkittäviä hyötyjä Työryhmän arvion mukaan ehdotetut uudistukset riidattomien velkomisten käsittelyssä voisivat yhteensä tuottaa noin sadan henkilötyövuoden säästön. Se vastaisi neljän miljoonan euron vuotuisia palkkakustannuksia. Tavoitellut henkilöstövähennykset toteutettaisiin eläkkeelle siirtymisten myötä. Taloudellisten säästöjen lisäksi ehdotetut muutokset tekisivät saatavien perinnästä kaikkien osapuolten kannalta joustavampaa, edullisempaa ja nopeampaa. Mietintö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Vangin muutoksenhakuoikeus Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa täsmennyksiä vangin ja tutkintavangin muutoksenhakuoikeuteen. Työryhmä on laatinut luettelon niistä vankilassa tehtävistä päätöksistä, joihin vanki tai tutkintavanki saa hakea muutosta sekä luettelon päätöksistä, joihin ei voi hakea muutosta. Lokakuussa voimaan tullut vankeuslaki laajensi vankien laissa määriteltyä muutoksenhakuoikeutta olennaisesti. Vanki voi hakea muutosta muun muassa täytäntöönpanon lykkäämistä, avolaitoksesta suljettuun vankilaan siirtämistä, tapaamiskieltoa ja tiettyjä poistumislupia koskevista päätöksistä. Vankeuslain nykyinen luettelo ei kata kuitenkaan kaikkia hallintopäätöksinä pidettäviä ratkaisuja, joissa on kyse vangin oikeuksista ja velvollisuuksista. Työryhmän ehdottamilla täsmennyksillä on tarkoitus poistaa nämä puutteet ja toteuttaa vankien muutoksenhakuoikeus perustuslain edellyttämällä tavalla. Työryhmän ehdotuksissa laajennettaisiin vangin muutoksenhakuoikeutta esimerkiksi päätöksiin, joilla rajoitetaan vangin omien vaatteiden käyttöä tai estetään perusruokavaliosta poikkeaminen uskonnollisen tai muun perustellun vakaumuksen johdosta. Työryhmä on laatinut myös luettelon muutoksenhakukielloista. Työryhmä ehdottaa muutoksenhakukieltoa asioihin, joissa kyse ei ole varsinaisesta vangin oikeusasemaan vaikuttavasta hallintopäätöksistä vaan viranomaisen käytännön hallintotoiminnasta tai valvonnasta, jossa pyritään turvaamaan vankilan ja yhteiskunnan turvallisuus. Näin ollen vanki ei saisi hakea muutosta esimerkiksi ulkoilun epäämisestä. Myöskään tietyistä tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä ei saisi hakea muutosta. Tällaisia päätöksiä olisivat esimerkiksi vangin asettaminen tarkkailuun tai eristämistarkkailuun. Niin ikään vanki ei saisi hakea muutosta, jos hänelle ei myönnetä lupaa siviilityöhön tai vankilan ulkopuoliseen opiskeluun. Sen sijaan vangilla olisi oikeus valittaa, jos luvat perutaan, koska silloin puututaan jo myönnettyyn etuuteen. Muutoksenhakukielloista huolimatta vangin oikeusturvan takaa viime kädessä se, että hänellä säilyy oikeus tehdä kantelu sekä epäillyissä virkavirhetapauksissa oikeus esittää vahingonkorvausvaatimus. Vankeuslain mukaan muutosta haetaan vaatimalla ensin oikaisua aluevankilan johtajalta, jonka päätöksestä vanki voi edelleen valittaa hallinto-oikeuteen. Vankeuslaki ja ehdotetut lisäykset muutoksenhakuoikeuteen tuovat hallinto-oikeuksien päätettäväksi uusia asioita. Uusi muutoksenhakuoikeus lisäisikin hallinto-oikeuksien työtä, mutta vähentäisi eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Rikosseuraamusvirastolle tehtyjä kanteluita. Mietintö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Kunta-alan yhteistoimintamenettelyn sääntelyjärjestelmän kehittämistä selvittäneen toimikunnan mietintö Mietinnössä ehdotetaan, että kuntasektorille tulisi säätää oma laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta. Toimikunnassa laaditussa lakiehdotuksessa huomioitaisiin kuntasektorin omat erityispiirteet, mutta menettely yhteistoiminta-asioissa ei merkittävästi eroaisi yhteistoimintamenettelystä yksityisellä sektorilla tai valtiolla. Toimikunta ehdottaa, että yhteistoiminnassa käsiteltäisiin muun muassa asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa tai kunnan palvelurakenteessa. Toimikunnan mukaan myös kunnan talousarvioehdotus tulisi käsitellä yhteistoimintamenettelyssä, jos sen toteutumisesta aiheutuisi työvoiman käytön vähentäminen. Mietintö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Puolustusvoimalakitoimikunnan mietintö Puolustusministeriön asettaman toimikunnan tehtävänä oli selvittää puolustusvoimista annetun lainsäädännön nykytila ja siinä esiintyvät uudistamistarpeet. Puolustusvoimalakitoimikunnan mietintö sisältää ehdotuksen puolustusvoimalaiksi, joka korvaisi puolustusvoimista annetun lain (402/ 1974). Uudistuksen tavoitteena on luoda johdonmukainen ja ajantasainen säännöstö, joka kaikilta osin vastaa perustuslain asettamia vaatimuksia. Myös muun lainsäädännön muutoksista aiheutuvat muutostarpeet on otettu huomioon. Esityksessä toteutettaisiin lisäksi valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 esitetyn mukaisesti muutokset puolustusvoimien organisaatioon ja muiden viranomaisten tukemista koskevaan toimintaan. Lakiin ehdotetaan nykyistä selkeämpää sääntelyä puolustusvoimien tehtävistä ja tehtävien toteuttamiseksi tarvittavista toimivaltuuksista. Esityksessä ehdotetaan uutena tehtävänä säädettäväksi puolustusvoimien osallistumisesta avun antamiseen toiselle valtiolle. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta lukien. Mietintö on osoitteessa 729/Puolustusvoimalakitoimikunnan _mietinto.pdf. KORKEIN OIKEUS KKO:2006:70 Luvaton pyynti Kalastus Erehdys - Kieltoerehdys A, jonka elinkeinotoimintaan kuului opastettujen kalastusretkien järjestäminen, oli kolmen asiakkaansa kanssa harjoittanut viehekalastusta noin 20 minuutin ajan toisen vesialueella siten, että heillä kullakin oli ollut käytössään yksi vapa ja viehe. A:n toimintaa pidettiin kalastuslain 8 :n 1 momentissa tarkoitettuna järjestettynä tilaisuutena, jolloin viehekalastukseen tarvittiin kalastusoikeuden haltijan lupa. (Ään.) Kysymys myös kieltoerehdyksestä. KalastusL 8 1 mom RL 28 luku 10 RL 4 luku 2 KKO:2006:71 Vahingonkorvaus Sopimus - Sopimuksen syntyminen Luottamuksensuoja Koskiensuojelulaki Perustuslaki - Omaisuuden suoja Voimayhtiö oli vuonna 1959 tehnyt kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle Iijoen vesistön säännöstelyä koskevan esityksen. Sen johdosta valtioneuvosto oli samana vuonna päättä- 10

11 Momentti 2006_7lmu.fm Page 11 Monday, October 23, :14 PM nyt ryhtyä toteuttamaan yhtiön kustannuksella Iijoen vesistön yhdentoista järvialueen säännöstelyä. Voimayhtiö oli rakentanut Iijokeen viisi voimalaitosta ja järvialueiden säännöstelyistä kaksi oli toteutettu, kunnes voimaan tullut koskiensuojelulaki (35/ 1987) esti vesistön jatkohyödyntämisen. Yhtiölle oli määrätty korvaus koskiensuojelulain nojalla (KKO 2000:28). Yhtiö vaati asiassa korvausta vielä menettämistään tuotoista. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei valtion ja yhtiön välillä ollut sopimusta, jonka rikkomisen perusteella valtiolle olisi syntynyt velvollisuus vaaditun korvauksen suorittamiseen. Edelleen katsottiin, ettei valtiolla muullakaan perusteella ollut korvausvelvollisuutta. KKO:2006:72 Luottamusaseman väärinkäyttö Kehitysvammaisen sisarensa edunvalvojana toiminut A oli käyttänyt päämiehensä varoja omiin tarkoituksiinsa ja ilmoittanut ne vuositileissä saatavina itseltään. A:n katsottiin syyllistyneen luottamusaseman väärinkäyttöön. RL 36 luku 5 KKO:2006:73 Petos Väärennys Lääkäri oli allekirjoittanut jalkapalloseuran pelaajia koskevia, sisällöltään totuudenvastaisiksi osoittautuneita lääkärinlausuntoja ja niihin liittyviä hoitomääräyksiä, joita oli käytetty vakuutusyhtiön erehdyttämiseen oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkimiseksi. Kysymys siitä, oliko lääkäri menettelyllään syyllistynyt väärennykseen tai petokseen. (Ään.) RL 33 luku 1 1 mom RL 33 luku 6 2 mom RL 36 luku 1 1 mom Kuntayhtymän liittohallitus oli todennut ylilääkärin virkasuhteen virkasäännön määräyksen perusteella lakanneen. Korkein hallinto-oikeus oli myöhemmin kumonnut päätöksen. Ylilääkäri vaati kuntayhtymältä vahingonkorvauksena palkkasaatavaansa siltä ajalta, jona virkasuhde oli ollut lakanneena. Kysymys kuntayhtymän vahingonkorvausvelvollisuudesta. Ks. KKO:1983-II-48 KKO:1996:78 KKO:1998:9 KKO:2000:14 KKO:2002:78 KKO:2004:65 VahL 3 luku 2 KKO:2006:76 Rikosten yhtyminen - Lainkonkurrenssi A oli laittomasti käyttänyt huumausaineita ja kuljettanut sen jälkeen autoa, vaikka hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin oli alkoholin ja huumausaineiden yhteisvaikutuksen johdosta huonontunut. A:n katsottiin syyllistyneen rattijuopumuksen ohella myös erikseen rangaistavaan huumausaineen käyttörikokseen. (Ään.) RL 23 luku 3 (545/1999) RL 50 luku 2 a KKO:2006:77 Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Käräjäoikeus oli hylännyt syyttäjän nimeämän todistajan vaatimuksen saada valtion varoista korvauksena oikeuteen saapumisesta osapäivärahaa. Todistajan valituksesta hovioikeus määräsi maksettavaksi hänen vaatimansa osapäivärahan. Valtio oli velvollinen korvaamaan todistajalle muutoksenhausta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Ään.) L valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista 10 OK 17 luku 42 OK 21 luku 16 P ei luottotietojensa vuoksi voinut tehdä osamaksusopimusta. Ostettaessa P:n käyttöön osamaksulla auto ostajaksi sopimukseen kirjoittautui J. Samoin vakuutushakemukseen merkittiin auton haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi J. Koska vakuutussopimuksen tekemiseen liittyvää vakuutussopimuslain 22 :ssä säädettyä tiedonantovelvollisuutta täytettäessä oli menetelty vilpillisesti, vakuutussopimus ei sitonut vakuutuksenantajaa. VakuutussopimusL 22 VakuutussopimusL 23 KKO:2006:80 Kiinteistönmuodostamislaki - Halkominen - Toimitusmenettely Yhteisomistus - Selvitysmies Kiinteistönmuodostamislain 184 :ää sovellettiin myös silloin, kun halkomisen toimitusmiehet päättivät sellaisesta jakosuunnitelmasta, josta voitiin hakea muutosta toimituksen kestäessä. Ennen halkomisen aloittamista käräjäoikeus oli määrännyt selvitysmiehen selvittämään halkomisen asianosaisten välisiä halkomisen kohteena olevien kiinteistöjen yhteisomistuksesta johtuvia riitaisuuksia. Selvitysmiehen toimituksessa vireillä oleva riita oli sellainen riita, joka saattoi vaikuttaa kiinteistönmuodostamislain 184 :ssä tarkoitetulla tavalla jakosuunnitelman lopputulokseen. KML 184 KKO:2006:81 Kuluttajansuoja Kulutusluotto - Luottokortti - Tilinhaltijan vastuu A:n luottokorttia oli oikeudettomasti käytetty Madridissa kahtena päivänä. A ei ollut tarkistanut luottokortin tallellaoloa eikä ollut itse ennen pankin yhteydenottoa havainnut kortin katoamista. Kysymys siitä, vastasiko A kuluttajansuojalain 7 luvun 19 :n 1 momentin nojalla luottokortin oikeudettomasta käytöstä. (Ään.) KSL 7 luku 19 1 mom KKO:2006:74 Asianomistaja Puhevalta Luonnonsuojelurikos Kysymys siitä, oliko alueellisella ympäristökeskuksella oikeus käyttää asianomistajan puhevaltaa luonnonsuojelurikosta koskevassa asiassa. (Ään.) KKO:2006:75 Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu KKO:2006:78 Varkaus Todistelu Kysymys aihetodistelun riittävyydestä vapaa-ajan asuntoihin murtautumalla tehtyjä varkauksia koskevassa asiassa. (Ään.) KKO:2006:79 Vakuutussopimus - Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus KKO:2006:82 Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen A oli syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen pitämällä levittämistarkoituksessa hallussaan 184,1 grammaa amfetamiinia, jonka huumausainepitoisuus oli painoprosenttia. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta ja myös rikoslain 6 luvun 5 :n 5 kohdassa 11 Momentti 7/2006

12 2006_7lmu.fm Page 12 Monday, October 23, :14 PM tarkoitetun koventamisperusteen soveltamisesta. Ks. KKO:2002:5 KKO:2004:73 KKO:2005:62 RL 6 luku 3 RL 6 luku 4 RL 6 luku 5 5 kohta RL 50 luku 2 KKO:2006:83 Tapaturmavakuutus Työntekijän tapaturmakorvaus A:n suorittama työliike oli pahentanut hänelle aikaisemmin sattuneen tapaturman seurauksena syntynyttä ranteen alueen hermovauriota. Hermovaurion paheneminen ei ollut tapaturmavakuutuslain nojalla korvattava. TapVakL 4 1 mom TapVakL 4 2 mom TapVakL 4 4 mom A eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista (852/1948) 1 6 kohta (232/1972) KKO:2006:84 Pakkokeino - Vangitseminen A oli vangittu Hän oli pyytänyt vangitsemisasian uudelleen käsittelyä. Käräjäoikeus oli käsitellyt asian , vaikka pakkokeinolain 1 luvun 22 :n 1 momentin mukaan asia olisi tullut käsitellä kahden viikon kuluessa asian edellisestä käsittelystä eli viimeistään Kysymys siitä, mikä merkitys määräajan ylittämisellä oli vangittuna pitämisen edellytyksiä arvioitaessa. PakkokeinoL 1 luku 22 1 mom KKO:2006:85 Vahingonkorvaus - Syyttömästi vangitun korvaus Tiedoksianto Syyttämättä jätetty A vaati valtiolta korvauksia sen johdosta, että hän oli ollut rikosepäilyjen takia vapautensa menettäneenä. Syyttämättäjättämispäätökset oli toimitettu hänelle tiedoksi postitse tavallisina kirjeinä, jotka A kiisti saaneensa. Kysymys siitä, oliko korvauskanteet nostettu liian myöhään. L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta5 3 mom ROL 1 luku 9 1 mom OK 11 luku 3 a 2 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2006:64 Asiakirjajulkisuus - Salassapito - Maaseutuelinkeinorekisteri - Hallintopäätös - Maataloustuki - Tuen määrää koskeva tieto Maaseutuelinkeinorekisteristä annettuun lakiin sisältyi säännös, jonka mukaan rekisteritiedot olivat salassapidettäviä. Salassapitosäännös, jota oli tulkittava poikkeussäännöksenä suppeasti, ei ulottunut tietolähteinä käytettyihin hallintopäätöksiin, jotka eivät olleet osa rekisteriä. Hallintopäätösten julkisuus ratkaistiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain pohjalta. Laki maaseutuelinkeinorekisteristä 7 ja 11 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1, 2, 3, 9 ja 10 Suomen perustuslaki 12 2 mom KHO:2006:66 Vammaispalvelu - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammainen- Hengityshalvauspotilas Sairaalassa kirjoissa pidetty, mutta kotihoidossa oleva hengityshalvauspotilas oli vaikeavammainen. Hänellä oli oikeus vammaispalvelulain mukaiseen korvaukseen asunnon muutostöistä aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista siltä osin kuin kysymys ei ollut hengityshalvauspotilaan kotisairaanhoidon järjestämisestä johtuvista toimenpiteistä. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 2 mom. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 ja 13 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 5 3 kohta Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 22 1 mom. KHO:2006:68 Purku - Ilmeisesti väärä lain soveltaminen - Valtionavustus - Investointiavustus - Työllisyys - Yritystuki - Elinkeinotoiminta - Valtiontuki - Täytäntöönpanokielto - Välitön vaikutus - Kylpylätoiminta TE-keskus oli myöntänyt kaupungille työllisyysperusteista investointitukea hankkeeseen, jossa kaupunki ja elinkeinonharjoittajat perustivat yhdessä yhtiön, joka rakennutti elinkeinotoimintaan käytettävän kylpylän, monitoimihallin ja keilahallin muodostaman rakennuskokonaisuuden. TE-keskus oli soveltanut tukea myöntäessään vain julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain säännöksiä. Koska tuki oli myönnetty elinkeinotoimintaan, asiaa ratkaistaessa olisi tullut soveltaa edellä mainitun lain ohella yritystuen yleisistä ehdoista ja yritystoiminnan tukemisesta annettujen lakien säännöksiä. TEkeskuksen päätös perustui siten hallintolainkäyttölain 63 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Suomen Euroopan unionin komissiolle yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla tekemät ilmoitukset edellä mainittuihin lakeihin perustuvista tukiohjelmista olivat koskeneet vain kansallisten lakien edellytykset täyttäviä tukia. Kun kyseessä olevaa valtiontukea ei ollut ilmoitettu komissiolle yksittäisenä tukena eikä komission arvioitavaksi siten ollut tullut se, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti, TE-keskuksen päätös oli myös johtanut ilmeisesti väärään yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan soveltamiseen. Hallintolainkäyttölaki 63 1 mom. 2 kohta Valtionavustuslaki Laki julkisesta työvoimapalvelusta 2 3 mom. Laki yritystuen yleisistä ehdoista 1 Laki yritystoiminnan tukemisesta 4, 7 ja 8 Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla 1 kohta ja 88 artikla 3 kohta KHO:2006:69 Hallinto-oikeudessa ratkaistava hallintoriita - Valtiolta vaadittava rahakorvaus - Kuolleena löytyneen hirven hautaamiskustannukset Vastuun kuolleena löytyneen hirven hautaamiskustannuksista katsottiin kuuluvan Suomen valtiolle, jolle hirvi kuului metsästyslain (615/1993) 83 :n 1 momentin nojalla. Valtion maksuvelvollisuutta vahvistettaessa otettiin huomioon myös Suomen perustuslain 88 :stä ilmenevä oikeusohje, jonka mukaan jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu. Sillä, että lääninhallituksen poliisiosaston määrärahoissa ei ollut varauduttu tällaisiin korvauksiin, ei siten ollut asiassa oikeudellista merkitystä. Suomen perustuslaki 88 Jätelaki 27 Hallintolainkäyttölaki 69 12

13 Momentti 2006_7lmu.fm Page 13 Monday, October 23, :14 PM Metsästyslaki (615/1993) 83 1 mom. Terveydensuojelulaki 24 Ks. myös KHO:1970-II-118. KHO:2006:71 Toimeentulotuki - Perusosan alentaminen - Opiskelija - Oman elatuksen laiminlyönti Arvioitaessa, voitiinko toista tutkintoa suorittavan opiskelijan toimeentulotuen perusosaa alentaa toimeentulotuesta annetun lain 10 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kieltäytymisen tai laiminlyönnin vuoksi, tuli muun ohessa ottaa huomioon, vaikuttaako opiskelu toimeentuloa turvaavasti myöhemmin niin, että toisen tutkinnon suorittaminen lisää henkilön mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa elatusta turvaavaa työtä. Laki toimeentulotuesta 2, 2 a, 7 1 mom. ja 10 1 mom. 1 kohta ja 4 mom. KHO:2006:73 Toimeentulotuki - Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot - Huostaanotetun lapsen tapaamismenot - Käynnit perheneuvolassa - Lapsen sänky - Oleskelukunta Toimeentulotuen hakijan oleskelukunnan velvollisuuteen kuului myöntää edellytysten muutoin täyttyessä toimeentulotukea myös menoihin, jotka aiheutuivat hakijan toisessa kunnassa huostaanotetun ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tapaamisista, hakijan käynneistä perheneuvolassa huostassapidon lopettamiseksi tehtävää lausuntoa varten sekä lapsen sängyn hankkimisesta. Laki toimeentulotuesta 7 1 ja 3 mom. ja 14 1 mom. Asetus toimeentulotuesta 1 1 mom. 4 kohta KHO:2006:76 Ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle - Asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a-asetus) asiallinen ja ajallinen soveltaminen - Julkisoikeudellinen lastensuojelu - Huostaanottopäätöksen täytäntöönpano - Toimivaltainen viranomainen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli ratkaistavana kysymys, onko Ruotsissa huostaanotetut ja sijaishuoltoon sijoitetut lapset A ja B Suomen kansalaisina voitu poliisilaitoksen päätöksen mukaisesti luovuttaa Suomesta Ruotsiin. Lapsista A on myös Ruotsin kansalainen. Korkein hallinto-oikeus päätti pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun kolmeen kysymykseen. Ensimmäinen kysymys koskee sitä, sovelletaanko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a-asetus) julkisoikeudellisessa lastensuojelussa tehdyn, lapsen välitöntä huostaanottoa ja sijoittamista kodin ulkopuolelle sijaisperheeseen koskevan ratkaisun täytäntöönpanoon. Toisessa kysymyksessä kysytään, estääkö Bryssel II a-asetuksen mahdollinen sovellettavuus soveltamasta lapsen huostaanottoon Pohjoismaiden kesken yhdenmukaistettua lainsäädäntöä, joka perustuu hallintopäätösten välittömään tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon hallintoviranomaisten yhteistyönä. Kolmas kysymys koskee Bryssel IIa -asetuksen ajallista soveltuvuutta, kun Ruotsissa hallintoviranomainen on tehnyt päätöksensä sekä välittömästä huostaanotosta että sijoittamisesta perheeseen , alistanut huostaanottoa koskevan päätöksensä lääninoikeuden vahvistettavaksi ja lääninoikeus on vahvistanut päätöksen Bryssel IIa-asetus on tullut voimaan Laki huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan (761/1970) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 68 artiklan 1 kohta ja 234 artikla Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 ( ) tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1247/2000 kumoamisesta KHO:2006:77 Ulkomaalaisasia - Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva hakemus - Tuomarin esteellisyys Hallinto-oikeuden jäsen ei ollut esteellinen ratkaisemaan kansainvälistä suojelua, oleskelulupaa ja käännyttämistä koskevaa asiaa sillä perusteella, että hän oli aiemmin hylännyt muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen. Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla Suomen perustuslaki 21 :n 2 mom. Hallintolainkäyttölaki 76 :n 1 mom. Oikeudenkäymiskaari 13 luku, 7 :n 2 ja 3 mom. Ulkomaalaislaki 201 :n 3 mom. KHO:2006:78 Yrityskauppavalvonta - Ehdollisena hyväksytty yrityskauppa - Täytäntöönpanoa koskeva määräys Kilpailunrajoituksista annetussa laissa ei ole säädetty yrityskaupan toteuttamiselle asetettujen ehtojen täytäntöönpanosta siinä tilanteessa, että yritys, joka on antanut Kilpailuvirastolle sitoumukset, jotka on sittemmin otettu yrityskaupan hyväksymisen ehdoiksi, hakee muutosta ehtoihin sen jälkeen, kun se on pannut yrityskaupan täytäntöön. Kun otetaan huomioon kilpailunrajoituksista annetun lain 15 a :n 2 momentti, tulee hallintolainkäyttölain 32 :n 1 momentin säännös täytäntöönpanoa koskevan määräyksen antamisesta sovellettavaksi yrityksen haettua muutosta yrityskaupan ehtoihin. Hallintolainkäyttölain 32 :n 1 momentin nojalla voidaan täytäntöönpanoa koskeva määräys antaa muun ohella yleisen edun kuten kilpailun toimivuuden turvaamiseksi. Kilpailunrajoituksista annettu laki 11d 1 ja 3 mom., 11 f 1 mom., 15 a 2 mom. ja 21 1 ja 2 mom. Hallintolainkäyttölaki 32 1 mom. Verotusasiat KHO:2006:65 Arvonlisävero - Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen - Verovelvolliseksi hakeutuminen - Takautuva vähennys - Vähennysten oikaiseminen verovelvollisen eduksi - Direktiivin tulkinta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-184/04 antaman tuomion perusteella kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta verovelvolliseksi hakeutuneella oli arvonlisäverolain säännösten estämättä oikeus vähentää ennen hakemuksen tekemistä hankkimiinsa uudisrakentamis- ja perusparannusinvestointeihin sisältyneet arvonlisäverot Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY) 20 artiklan mukaisesti, vaikka verovelvolliseksi hakeutuminen ei ollut tapahtunut arvonlisäverolain 106 :ssä tarkoitetulla tavalla kuuden kuukauden kuluessa kiinteistöjen käyttöönotosta. Palautushakemukset tilikausilta , , ja Arvonlisäverolaki 30, 102, 106, 117 ja 173 Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ ETY) 13 artikla C kohta a alakohta, 17 artikla 6 kohta 2 alakohta ja 20 artikla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-184/04 (Uudenkaupungin kaupunki) 13 Momentti 7/2006

14 2006_7lmu.fm Page 14 Monday, October 23, :14 PM KHO:2006:67 Henkilökohtaisen tulon verotus - Kotitalousvähennys - Hoiva- ja hoitotyö Verovelvollinen oli asuessaan säätiön omistamassa asunnossa suorittanut säätiölle maksamansa vuokran lisäksi hoitopalvelumaksua käyttämistään hoito- ja hoivapalveluista, kuten sängyn petaamisesta sekä pukeutumisessa, peseytymisessä ja ulkoilussa saamastaan avusta. Verovelvollisen kotikunta oli osallistunut säätiön hallintoon ja käyttänyt säätiön tarjoamia palveluita. Verovelvollisen palveluasumisensa yhteydessä hoiva- ja hoitotyöstä säätiölle maksamat suoritukset olivat tuloverolain 127 a :n mukaisia kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksettuja työkorvauksia, jotka verovelvollisella oli oikeus vähentää verostaan tuloverolain 127 a ja 127 b :n mukaisesti. Verovuosi Tuloverolaki 127 a ja 127 b KHO:2006:70 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Tavaran oma käyttö - Tavanomainen mainoslahja - Vähäarvoinen lahja - Direktiivin tulkintavaikutus - Edustuslahja A Oy oli kansainväliseen konserniin kuuluva suomalainen tytäryhtiö, joka oli vuosina 2000 ja 2001 luovuttanut mainoslahjoina muun muassa erilaisia kyniä, T-paitoja, solmioita ja huiveja, karvalakkeja, kelloja, lompakoita, golfsateenvarjoja ja fleecepuseroita. Näiden korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymyksessä olevien lahjojen hankintahinnat olivat markkaa. Lahjat oli varustettu yhtiön logolla ja niitä oli jaettu yhtiön asiakkaille, tavarantoimittajille, kesätyöntekijöille ja muille sidosryhmille. Konserniverokeskus ei ollut toimittamissaan jälkiverotuksissa hyväksynyt mitään lahjoja tavanomaisiksi mainoslahjoiksi, koska hankintojen oli katsottu tulleen edustustarkoitukseen. Hallinto-oikeus oli, hyläten A Oy:n valituksen enemmälti, kumonnut toimitetut jälkiverotukset siltä osin kuin jälkiverotukset koskivat lahjoja, joiden arvo oli enintään 25 euroa. Yhtiö vaati valituksessaan korkeimmassa hallintooikeudessa, että hallinto-oikeuden ja Konserniverokeskuksen päätökset kumotaan edustuslahjoina pidettyjen hankintojen osalta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus ja Konserniverokeskus, ettei kysymys ollut arvonlisäverolain 114 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista edustustarkoitukseen hankituista ja käytetyistä tavaroista. Kun kuitenkin otettiin huomioon lahjojen laatu ja niiden hankintahinta sekä niiden arvo saajilleen, korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät kysymyksessä olevat lahjat olleet Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähäarvoisia eivätkä sen vuoksi myöskään arvonlisäverolain 25 :ssä tarkoitettuja tavanomaisia mainoslahjoja. A Oy:n oli tämän vuoksi suoritettava arvonlisäveroa näiden lahjojen luovuttamisesta sidosryhmilleen tavaran omaa käyttöä koskevien säännösten mukaisesti. Yhtiön valitus hylättiin. Jälkiverotukset tilikausilta ja Arvonlisäverolaki 20, 21, 25 ja mom., mom. 3 kohta Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ ETY) 5 artikla 6 kohta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-48/97, Kuwait Petroleum (GB) Ltd KHO:2006:72 Jätevero - Lain soveltamisala - Ennen lain voimaantuloa kaatopaikalle sijoitetun jätteen uudelleensijoittaminen Kaatopaikalle A oli ja 1960-luvuilla sijoitettu sekajätettä, joka koostui pääosin yhdyskuntajätteestä ja rakennusjätteestä. A:n kaatopaikan saneerauksen yhteydessä tämä suurelta osin maatunut jätetäyttö siirrettiin kaatopaikalle B jäteverolain voimaantulon jälkeen. Tätä jätettä ei katsottu jäteverolain 5 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi saastuneeksi maa-ainekseksi vaan yhdyskuntajätteeksi, jonka toimittamisesta kaatopaikalle B oli suoritettava jäteveroa. Ennakkoratkaisu. Äänestys 3-2. Jäteverolaki (495/1996) 5 (1157/1998) ja 15 KHO:2006:74 Henkilökohtaisen tulon verotus - Metsätalouden pääomatulo - Metsävähennys - Yhteismetsän perustaminen - Osakkaiden yhteisesti ostama metsätila A ja kuusi muuta henkilöä ovat sopineet metsätilan ostamisesta yhteisesti siinä tarkoituksessa, että he perustavat yhteismetsän yhteismetsälain 5 :n mukaisesti. Kukin ostettavan metsätilan osaomistaja tulee yhteismetsän osakkaaksi sillä osuudella, joka vastaa hänen suorittamaansa osuutta kauppahinnasta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhteismetsällä on oikeus tehdä tuloverolain 55 :n 1 momentin mukainen metsävähennys kiinteistöltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta siitä huolimatta, ettei perustettava yhteismetsä saa omistusoikeutta hallintaansa tulevaan osakkaiden edellä mainitulla tavalla ostamaan metsätilaan. Ennakkoratkaisu verovuodelle Tuloverolaki 55 1 mom. Yhteismetsälaki 5 KHO:2006:75 Elinkeinotulon verotus - Verosopimuksen soveltaminen - Ylikurssirahaston palautus - Osinkoa vai osakkeiden luovutushintaa A Oy:n Alankomaissa asuvalta tytäryhtiöltään A B.V:ltä ylikurssirahaston palautuksena saama suoritus katsottiin Alankomaiden sisäisessä verolainsäädännössä suoritukseksi, johon sovellettiin osingonjaon verotusta koskevia säännöksiä. Suoritukseen oli näin ollen sovellettava Suomen ja Alankomaiden välisen verosopimuksen määräyksiä osingosta, jolloin verotusoikeus oli Suomella. Verosopimuksen estämättä voitiin suorituksen verotuksessa Suomessa soveltaa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti luovutusvoiton verottamisesta annettuja EVL:n säännöksiä. Ennakkoratkaisu vuodelle Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 84, 1125/1997) 10 artiklan 1, 2 ja 7 kohdat sekä 23 artiklan 1 a ja b kohdat. Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 a KKO:N VALITUSLUVAT VL: Tuomioistuimen toimivalta - Rikosjuttujen oikeuspaikka Lehden toimitus sijaitsi ja siinä julkaistu artikkeli oli kirjoitettu Helsingissä. Lehti painettiin Porvoossa sijaitsevassa painossa, josta lehdet toimitettiin jaettavaksi lukijoille. Kysymys siitä, oliko Porvoon käräjäoikeus alueellisesti toimivaltainen tutkimaan kyseisen artikkelin välityksellä tehdyksi väitettyjä yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskevan syytteen. VL: Yhdyskuntapalvelu Kysymys yhdyskuntapalvelun edellytyksistä. 14

15 Momentti 2006_7lmu.fm Page 15 Monday, October 23, :14 PM VL: Mallioikeus Kysymys niistä perusteista, joilla arvioidaan, eroaako tuotteesta saatava kokonaisvaikutelma rekisteröidyn mallin kokonaisvaikutelmasta. VL: Ulosottolaki - Ulosmittaus Oikeusvoima B Oy:n pankkitilillä olevat varat oli ulosmitattu A:lla B Oy:ltä olevasta saatavasta. Ulosottomies oli kumonnut ulosmittauksen itseoikaisuna. Sittemmin ulosottomies oli tehnyt ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentin nojalla päätöksen, jonka mukaan kyseiset B Oy:n pankkitilillä olevat varat oli pantavissa vakuustakavarikkoon C:n omaisuutena. Varat oli asettu vakuustakavarikkoon. Käräjäoikeus oli lainvoiman saaneella päätöksellä hylännyt A:n itseoikaisupäätöksestä tekemän valituksen muun ohella sillä perusteella, että ulosmittaus oli kohdistunut omaisuuteen, jonka todelliseksi omistajaksi oli katsottava C. A pyysi , että vakuustakavarikossa olevat varat ulosmitataan sen B Oy:ltä olevasta saatavasta. Ulosottomies hylkäsi pyynnön. A valitti käräjäoikeuteen, joka katsoi, että edellä mainittu annettu päätös esti valituksen tutkimisen. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun. Kysymys siitä, voitiinko A:n valitus tutkia. VL: Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä perusteettoman edun palautusta koskevassa asiassa. VL: Avioliitto - Omaisuuden ositus Pesänjakaja oli ositusta toimittaessaan todennut, että kommandiittiyhtiön negatiivinen oma pääoma oli katsottava vastuunalaisen yhtiömiehen velaksi kommandiittiyhtiölle, koska oman pääoman negatiivisuus oli johtunut yhtiömiehen yksityisotoista eikä kommandiittiyhtiön toiminnan tappiollisuudesta. Lisäksi vastuunalainen yhtiömies oli pankin antaman todistuksen mukaan ositusperusteen syntyajankohdan jälkeen maksanut kommandiittiyhtiön lainoja ainakin yhtiön taseesta ilmenevän negatiivisen oman pääoman määrän verran ja siten lyhentänyt velkaansa kommandiittiyhtiölle. Pesänjakaja otti ositusperusteen syntyajankohdan mukaisen negatiivisen pääoman määrän huomioon osituksessa vastuunalaisena yhtiömiehenä toimivan puolison velkana. Kysymys pesänjakajan ratkaisun oikeellisuudesta. VL: Rangaistuksen määrääminen - Oikeudenkäynnin kesto Kysymys oikeudenkäynnin keston vaikutuksesta rangaistuksen määräämiseen. VL: Rangaistuksen määrääminen - Ehdollinen vankeus Kysymys vankeuden ehdollisuudesta törkeää pahoinpitelyä ynnä muuta koskevassa asiassa. VL: Yhdyskuntapalvelu Kysymys yhdyskuntapalvelun edellytyksistä. VL: Vahingonkorvaus - Sopimussuhteeseen perustuva korvausvastuu Pankki Tiedonantovelvollisuus Kysymys siitä, oliko kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden kauppaan rahoituksen järjestäneellä pankilla tiedonantovelvollisuus ostajaan nähden siitä, että kiinteistöosakeyhtiön vuokraoikeuden nojalla hallitsemaan kiinteistöön ja sillä olevaan rakennukseen oli vahvistettu kiinnityksiä, jotka olivat pankilla vakuutena muun muassa myyjän veloista. Kysymys myös väitetyn tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. VL: Vahingonteko Tahallisuus Erehdys - Kieltoerehdys Yksityistie - Tielautakunnan toimitus Vahingonkorvaus Yksityistien tiekunta oli velvoittanut tieosakkaat poistamaan tienhoitoa haittaavat puut kohdaltaan tiealueen ulkopuolelta. Kun osakas A ei ollut noudattanut tiekunnan asettamaa teettämisuhkaa, tiekunnan hoitokunnan puheenjohtaja B oli kunnan tielautakunnalta lupaa pyytämättä poistattanut näkyvyyttä estäneitä ja liikenneturvallisuutta haitanneita puita ja oksia A:n kiinteistöltä. Kysymys siitä, oliko B syyllistynyt rangaistavaan vahingontekoon. Kysymys myös vahingonkorvausvelvollisuudesta. VL: Työsopimus - Irtisanotun työntekijän takaisinottaminen Työnantaja oli irtisanonut työntekijän työsopimuksen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella päättymään kuusi kuukautta myöhemmin. Osapuolet olivat irtisanomisen yhteydessä sopineet siitä, ettei työnantajalla ollut velvollisuutta ilmoittaa työntekijälle ilmaantuvista työtehtävistä. Kysymys sanotun sopimusehdon sitovuudesta. VL: Kansainvälinen prosessioikeus Työsopimus - Työpalkka Eurooppaoikeus Kuorma-auton kuljettaja, joka suoritti työsä ulkomailla, nosti suomalaista työnantajaansa vastaan kanteen, jossa vaati palkkasaataviaan. Kysymys vieraan valtion lain soveltamisesta. Kysymys myös tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Neuvoston asetuksen (ETY) 3820/ artiklan vaikutuksesta palkkausta koskevaan työsopimuksen ehtoon. VL: Rakennusurakka Urakoitsija oli urakkatarjousta tehdessään valinnut tilaajan rakennusselostuksessa mainituista kahdesta lattiavaihtoehdosta halvemman. Rakennuttaja oli tarkoittanut kalliimman vaihtoehdon mukaista lattiaa, mikä rakennuttajan mielestä oli ilmennyt urakka-asiakirjoista. Kysymys siitä, oliko kalliimman vaihtoehdon toteuttaminen lisä- ja muutostyö, josta urakoitsija oli oikeutettu korvaukseen. VL: Yksityistie Tieoikeus Kysymys tieoikeuden perustamisedellytyksistä. VL: Ulosmittaus Kysymys täytäntöönpanon keskeytysmääräyksen vaikutuksesta toistuvaistulon ulosmittaukseen. 15 Momentti 7/2006

16 2006_7lmu.fm Page 16 Monday, October 23, :14 PM VL: Liikennerikos Ajoneuvorikkomus Teknisessä tienvarsitarkastuksessa oli ajoneuvoyhdistelmän jarrujärjestelmässä todettu vika. Ajoneuvoa ei ollut määrätty tämän vuoksi ajokieltoon, vaan poliisi oli antanut kuljettajalle suullisen korjausmääräyksen ja sallinut kuljettajan jatkaa ajoaan. Ajoneuvon kuljettaja oli välittömästi varannut korjausajan. Ennen sovittua korjausaikaa auto oli joutunut uudelleen tienvarsitarkastukseen, jossa jarrujärjestelmässä oleva vika oli jälleen todettu. Kysymys siitä, oliko kuljettaja lähtiessään uuteen ajoon syyllistynyt ajoneuvorikkomukseen. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely Maksuohjelma Kysymys velallisen ja hänen velkajärjestelyn ulkopuolella olevan aviopuolisonsa välttämättömien elinkustannusten ja asumismenojen jakamisesta laskettaessa velallisen maksuvaraa yksityishenkilön velkajärjestelyssä. VL: Pakkokeino Kysymys rikoksesta epäiltyyn kohdistuvaa teknistä kuuntelua koskevan luvan myöntämisestä käräjäoikeudessa ja pakkokeinolain 5 a luvun 6 :n 3 momentissa tarkoitetun kantelun käsittelystä hovioikeudessa. VL: Pakkokeino Kysymys rikoksesta epäiltyyn kohdistuvaa teknistä kuuntelua koskevan luvan myöntämisestä käräjäoikeudessa ja pakkokeinolain 5 a luvun 6 :n 3 momentissa tarkoitetun kantelun käsittelystä hovioikeudessa. VL: Pakkokeino Kysymys rikoksesta epäiltyyn kohdistuvaa teknistä kuuntelua koskevan luvan myöntämisestä käräjäoikeudessa ja pakkokeinolain 5 a luvun 6 :n 3 momentissa tarkoitetun kantelun käsittelystä hovioikeudessa. VL: Pakkokeino Kysymys rikoksesta epäiltyyn kohdistuvaa teknistä kuuntelua koskevan luvan myöntämisestä käräjäoikeudessa ja pakkokeinolain 5 a luvun 6 :n 3 momentissa tarkoitetun kantelun käsittelystä hovioikeudessa. VL: Lahja - Lahjoituksen peruuttaminen Käyttöoikeus A oli kirjallisesti vakuuttanut B:lle, että B saa vapaasti oleskella A:n omistamassa huvilassa. Kysymys siitä, oliko sanottu oleskeluoikeus lakkautettavissa yksipuolisin tahdonilmaisuin. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta järjestää pääkäsittely rikosasiassa. VL: Rakennusurakka Sivu-urakoitsija oli sivu-urakan alistamissopimuksella alistettu pääurakoitsijalle. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan sekä rakennuttajan ja sivu-urakoitsijan välillä oli pidetty taloudelliset loppuselvitykset. Kysymys siitä, oliko sivu-urakoitsija, joka ei ollut niihin mennessä ilmoittanut vaatimuksiaan pääurakoitsijalle, menettänyt oikeutensa korvauksiin viimeksi mainitulta, vaikka niiden välillä ei ollut pidetty taloudellista loppuselvitystä. VL: Tuomioistuimen toimivalta - Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Käräjäoikeus oli jättänyt kommandiittiyhtiön Venäjän Federaatioon kohdistaman vekselikanteen haastetta antamatta tutkimatta sillä perusteella, että Venäjän Federaatiolla oli asiassa oikeus lainkäytölliseen koskemattomuuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Kysymys menettelyn oikeellisuudesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy