4/2007. Talous Y hteiskunta. Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet. Jouko Kajanojan haastattelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2007. Talous Y hteiskunta. Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet. Jouko Kajanojan haastattelu"

Transkriptio

1 & 4/2007 Talous Y hteiskunta Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet Jouko Kajanojan haastattelu

2 Talous& Yhteiskunta 35. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Sisällys 4 / 2007 & Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet 4/2007 Talous Y hteiskunta Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) Helsinki P Fax: Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Kiander Toimittaja Heikki Taimio P Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P Toimitusneuvosto: Tuomas Harpf Pekka Immeli Harri Järvinen Olli Koski Esa Mäisti Marja-Liisa Rajakangas Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 22,00 Irtonumero 7,00 Painopaikka: Kirjapaino Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Markku Böök ISSN Jouko Kajanojan haastattelu Heikki Taimio Pääkirjoitus... 3 Vesa Vihriälä Globalisaatio ja globalisaatioselvitykset mitä niistä olisi nyt ajateltava?... 4 Kirjat, Petri Böckerman Heikki Patomäki: Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot Ritva Pitkänen Suomalaisyritysten sijoitukset ulkomaille tuottivat heikosti Leena Mörttinen Subprime-kriisin opetukset Perttu Pyykkönen Ruuan hinnan nousua liioiteltu Hannu Tanninen Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus eri hyvinvointivaltiomalleissa Kolumni Seppo Lindblom, Lyhdynkantajaa etsimässä Leena Eräsaari Hyvinvointivaltion uudelleenmuokkaus Suomessa Kirjat, Jaakko Kiander Sixten Korkman, Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen: Hyvinvointivaltion rahoitus. Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Ismo Risku Lakisääteisten eläkkeiden rahoitus ja taso pitkällä aikavälillä Heikki Taimio Onko perusturvan uudistamiskomitea perustuvan parantaja vai paineen purkaja? Kelan yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanojan haastattelu Suhdanteet yhdellä silmäyksellä TALOUS & YHTEISKUNTA

3 Mahdoton yhtälö Voiko pohjoismaisen hyvinvointivaltion saada halvalla? Sitä ihmettä ei ole vielä nähty, ja tuskinpa kannattaa yrittääkään. Epäilen, että se olisi mahdoton yhtälö. Tällä hetkellä hyvinvointivaltion kehittämiseen ei ole varauduttu ainakaan rahalla. Valtiontalouden menokehykset on tehty tiukoiksi. Hallitus on jo alentanut auto- ja perintöveroa ja kaavailee tuloverotuksen kevennyksiä seuraavien eduskuntavaalien alle siitä huolimatta, että kyselyissä kansalaiset ovat olleet valmiita maksamaan enemmän veroja, joilla rahoitettaisiin palvelujen paraneminen. Hyvinvointivaltion kustannuspaineita on monia. Julkinen sektori on naisvaltainen ja suurelta osin pienipalkkainen ala. Kuten juuri on nähty, voimistuneet tasa-arvopyrkimykset lisäävät kustannuksia. Työvoimapulan pahentuessa palkkapaine vain kasvaa. Maahanmuutto ei tuo halvempia työntekijöitä eikä pelkkiä veronmaksajia. Väestön vääjäämätön ikääntyminen merkitsee kustannusten nousua. Globalisaatiollekaan ei toistaiseksi näy loppua, ja siihen sopeutuminen maksaa myös. Julkisen sektorin tuottavuus ei kohoa reaaliansioiden tahtiin. Tästä johtuvaa kustannusten nousua yritetään hillitä tuottavuustalkoilla. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kuulleet uutisia, että sellaiset hankkeet olisivat johtaneet toivottuihin tuloksiin. Pelkkä väen vähentäminen ei sitä merkitsisi. Hyvinvointivaltiossa on pitkälti kyse vaikuttavuudesta, joka monesti kärsii henkilöstövähennyksistä. Mahdottomassa yhtälössä ovat siis vastakkain yhtäältä hyvinvointivaltion taso ja toisaalta menokehykset ja verot. Jonkin tässä on annettava periksi. Jos kansalaisilta kysyttäisiin, niin se olisi menokehykset ja verot. Silloin samalla joutuisivat kyseenalaisiksi veronkevennyslinjan keskeiset perustelut, työllisyyden edistäminen ja kansainvälinen verokilpailu. Niistä kuullaankin nykyään yhä harvemmin. Jos verotuksen keventämistä vielä jatketaan, niin periksi antajaksi jäisi hyvinvointivaltio. Se ulkoistettaisiin vähin erin kansalaisille itselleen. Suuntana olisi itsepalveluyhteiskunta. Heikki Taimio TALOUS & YHTEISKUNTA

4 Globalisaatio ja globalisaatioselvitykset mitä niistä olisi nyt ajateltava? Vuosina 2004 ja 2006 tehdyissä globalisaatioselvityksissä korostettiin globalisaation asettamien haasteiden vaativuutta ja tästä nousevia uudistustarpeita. Suomi on kuitenkin menestynyt hyvin. Onko vaadittu tarpeettomia tai jopa huonoja uudistuksia? Vesa Vihriälä Alivaltiosihteeri Talousneuvoston sihteeristö Valtioneuvoston kanslia Vuonna 2003 aloittaneen hallituksen kunnianhimoinen työpaikan työllisyystavoite oli hallituskauden alussa vastatuulessa. Työllisyys heikkeni ja syksyllä mm. Salcompin Kemijärven tehtaan sulkeminen johti keskusteluun Kiina-ilmiöstä, ts. työpaikkojen katoamisesta matalapalkkamaihin. Tämän vuoksi pääministeri Matti Vanhanen asetti vuoden 2004 alussa talouspoliittisen neuvonantajansa Olli Rehnin johdolla työryhmän selvittämään uuden globaalin kilpailun haasteita tuotannon ja 4 TALOUS & YHTEISKUNTA

5 työllisyyden kasvulle Suomessa ja ehdottamaan keinoja kilpailukyvyn turvaamiseksi. 1 Suomi maailmantaloudessa -nimellä kulkenut hanke sai työnsä valmiiksi marraskuussa Hankkeen yhteydessä käytiin myös noin 20 toimialalla työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen keskinäinen vuoropuhelu, jossa etsittiin käytännön keinoja kehittää kunkin toimialan kilpailukykyä. Loppuraportin (VNK 2004) sanoma voidaan tiivistää muutamaan pääasiaan: (1) Globalisaatio on aiempien integraatiovaiheiden tapaan pohjimmiltaan myönteinen ilmiö; (2) Koveneva kilpailu edellyttää kuitenkin kehittyneiden maiden talouksilta sopeutumista ja kehitysponnistuksia, erityisesti jotta vähemmän tuottava työvoima voisi työllistyä matalapalkkamaista tulevan kilpailun lisääntyessä; (3) Suomella on monia muita Euroopan maita paremmat edellytykset menestyä globaalissa kilpailussa mm. peruskoulutuksen hyvän tason, kehittyneen innovaatiojärjestelmän sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvän yleisen toimivuuden ansiosta; (4) Kilpailussa menestyminen edellyttää silti Suomessakin uudistuksia, jotka vahvistavat osaamista eri tasoilla, avaavat Suomea erityisesti osaavalle ulkomaiselle työvoimalle ja lisäävät hyödyke- ja työmarkkinoiden sopeutumiskykyä. Hyödykemarkkinoiden osalta todettiin kilpailun edistämien tärkeäksi, ja työmarkkinoiden osalta korostettiin työvoiman liikkuvuuden vahvistamista ja palkanmuodostuksen rakenteellisen joustavuuden lisäämistä. Loppuraporttiin sisältyi kaikkiaan yli 120 erilaista toimenpide-ehdotusta. Raportti otettiin pääosin myönteisesti vastaan. Hallitus päätti jo muutaman kuukauden sisällä eräiden raportin esittämien suositusten toteuttamisesta. Nämä koskivat mm. T&Kmenojen lisäämistä, ohjelmaa ulkomaisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi, riskipääoman tarjonnan lisäämistä sekä useita erillisiä toimia koulutuksen kehittämiseksi. 1 Olli Rehnin siirryttyä kesällä 2004 EU:n komissioon työryhmän puheenjohtajaksi tuli aiemmin varapuheenjohtajana toiminut VM:n kansantalousosaston tuolloinen päällikkö Anne Brunila ja tämän kirjoittajasta tuli ryhmän varapuheenjohtaja. TALOUS & YHTEISKUNTA

6 Kritiikkiä raportti sai lähinnä työmarkkinakysymysten käsittelystä. Ammattiyhdistysliikkeen edustajat ja eräät sitä lähellä olevat poliitikot pitivät työmarkkinaosia liiaksi työnantajien näkemyksiä myötäilevinä. Myös yksi työryhmän jäsen jätti lausuman, jonka mukaan työryhmän ei olisi tullut lainkaan käsitellä työmarkkinakysymyksiä. Akateemisesta suunnasta raporttia arvosteltiin siitä, ettei sen analyysi perustunut mihinkään järjestelmälliseen kehikkoon ja että päätelmät olivat osin tarkoitushakuisia ja muoti-ilmiöiden perässä juoksevia (Haaparanta 2005). Globalisaation haasteet Euroopalle ja Suomelle -hanke Vuoden 2006 alussa pääministeri antoi uuden selvitystehtävän globalisaatiosta, tällä kertaa talousneuvoston sihteeristölle. Olisi päivitettävä Suomi maailmantaloudessa -hankkeen analyysi, selvitettävä, miten suositukset olivat toteutuneet, sekä laajennettava näkökulmaa Eurooppaa laajemmin koskevaksi. Osittain vastauksena edellistä hanketta koskeneeseen akateemiseen kritiikkiin globalisaatiota koskeva perusanalyysi tilattiin yhdeltä aihepiirin johtavalta tutkijalta, professori Richard Baldwinilta. Samoin tilattiin lähinnä ulkomaisilta ekonomisteilta 12 muuta kirjoitusta, joiden tuli käsitellä Euroopan laajuisia politiikkakysymyksiä. Kotimaisilta tutkimuslaitoksilta tilattiin Suomea koskevaa taustatyötä, jonka pohjalta sihteeristö laati oman analyysinsä. Päätelmiä varten sihteeristö keskusteli laajan asiantuntijaryhmän kanssa eri kokoonpanoissa. Myös toimialavuoropuhelu aktivoitiin. Loppuraportin kaksi osaa julkaistiin joulukuussa (VNK 2006a ja 2006b). Baldwinin (2006) analyysi ei muuttanut peruskuvaa globalisaatiosta ja sen asettamien haasteiden luonteesta. Esille tuli kuitenkin tärkeitä lisänäkökohtia. Baldwin korostaa erityisesti tuotannon hienojakoista pilkkoutumista toimintoihin, jotka tuotantoprosessin koordinaatiokustannusten alentuessa voivat tulla suoritetuksi hyvinkin kaukana toisistaan. Tällöin kehittyvät maat saattavat tarjota hyvin kilpailukykyisen paikan sellaisille osille tuotantoa, jotka aikaisemmin ovat voineet sijaita vain kehittyneissä maissa. Tämän vuoksi matalapalkkamaiden kilpailu voi kohdistua myös moniin vaativaa osaamista edellyttäviin tehtäviin. Erityisesti uusi kilpailu koskee analyyttisiin valmiuksiin perustuvia, helposti koodattavia tehtäviä. Sen sijaan sosiaalista kanssakäymistä edellyttävät sekä vaativat että vähemmän vaativat tehtävät voivat olla varsin suojattuja kansainväliseltä kilpailulta. Olennainen päätelmä oli, että muutokset eri toimintojen optimaalisessa sijainnissa saattavat olla hyvin suuria, kun tietyt koordinaatiokustannusten kynnysarvot alittuvat. Tästä syystä muutokset ovat vaikeasti ennustettavia. Politiikkajohtopäätösten suhteen Baldwinin analyysi asettaa osin kyseenalaiseksi pyrkimyksen muodollisen koulutustason jatkuvaan nostamiseen kaikilla osa-alueilla. Jos erityisesti analyyttisiä valmiuksia edellyttävät tietoyhteiskuntatehtävät ovat haavoittuvia matalapalkkamaiden kilpailulle, ei välttämättä ole viisasta lisätä juuri tällaista koulutusta kehittyneissä korkean palkkatason maissa. Nopeat ja yllättävät tuotannon sijaintipaikkojen muutokset toisaalta korostavat oppimisvalmiuksien merkitystä kapean erikoisosaamisen kustannuksella. Koska oppimisvalmiuksien perusta luodaan hyvin aikaisessa vaiheessa, korostuu perusopetuksen laadun merkitys. Toiseksi Baldwinin analyysi toimintotason kilpailun lisäämisestä tekee yhä vaikeammaksi sellaisten työvoimakustannusrakenteiden säilyttämisen, jotka eivät verraten hyvin vastaa eri toiminnoissa työskentelevien ihmisten tuottavuutta. Samoin korostuu tuotannon joustavuuden ja sopeutumiskyvyn edistäminen keskeisenä politiikkatavoitteena. Työpaikkojen suojelemisen sijasta politiikan painopisteen on oltava työntekijöiden uudelleensijoittumisen tukemisessa. Uuden selvityksen Suomea koskevassa osassa todettiin, että Suomi on viimeisten vuosien aikana menestynyt sekä tuotannon kasvun että työllisyyden suhteen erinomaisesti samalla kun talouden integraatio on eri mittareilla yhä syventynyt. Selvitykseen liittynyt empiirinen työ osoitti, että työpaikkojen suora siirtäminen ulkomaille konsernien sisäisin järjestelyin tai ulkoistamalla tuotantoa ulkomaille on ollut huomiota herättäneistä yksittäistapauksista huolimatta kokonaismäärältään vähäistä, ehkä 2500 työpaikan luokkaa vuodessa. Tämä on ollut selvästi alle kymmenesosa työpaikkojen nettolisäyksestä viime vuosina. Kiina-ilmiö on totta, mutta sen merkitys on työllisyyden kokonaiskuvassa ollut varsin pieni. Kävi myös ilmi, että hyvin suurta osaa Suomi maailmataloudessa -hankkeen suosituksista oli ryhdytty tavalla tai toisella panemaan täytäntöön. Selvityksen arvio olikin, että Suomen taloudellisen menestymisen perusta on hyvä. Samalla kuitenkin todettiin taloudessa useita heikkouksia ja kilpailuhaasteiden yhä kovenevan. Suomi on erikoistunut tuotantoon (elektroniikka, paperi), jonka suhteellinen hinta on viime vuosian laskenut ja mitä todennäköisimmin laskee lähivuosina edelleen. Tuottavuus on monilla aloilla korkeintaan keskinkertainen. Innovaatiotoiminta on keskittynyt verraten kapeaan teollisuuden osaan, ja erityisesti ns. asiakaslähtöiset innovaatiot ovat verraten harvinaisia. Väestön ikääntyminen on Suomelle nopeammin realisoituva ongelma kuin useimmille muille kehittyneille maille. Lisäksi energiaintensiivisenä taloutena Suomi kärsii keskimääräistä enemmän energian hinnan odotettavissa olevasta noususta, johtuipa se globaalin kysynnän kasvusta tai ilmastopolitiikan kiristämisestä. 6 TALOUS & YHTEISKUNTA

7 Baldwinin analyysin perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että Suomen talouteen kohdistuvat rakennemuutoksen paineet olisivat vähenemässä. Niinpä politiikkajohtopäätös oli ensinnäkin, että osaamisstrategiaa tulee edelleen kehittää, ja tässä on erityisesti pantava painoa huippuosaamisen kehittämiseen samalla kun turvataan laajan osaamispohjan vahvistuminen. Näiden tavoitteiden yhtäaikaiseksi saavuttamiseksi puollettiin tavoitetta T&Kmenojen nostamisesta 4 prosenttiin BKT: sta, vaikka panostusten rajahyödystä ei vahvaa näyttöä katsottukaan olevan. Tuottavuuden kasvun lisäämiseksi ja työllistämismahdollisuuksien ylläpitämiseksi korostettiin yritystoiminnan uudistumisen välttämättömyyttä. Tämä uudistumisen yhtenä edellytyksenä nostettiin esille työvoiman alueelliseen ja ammatillisen liikkuvuuden lisääminen. Ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseksi korostettiin erityisesti aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämistä. Samoin pidettiin tärkeänä palkanmuodostuksen suurempaa yritys- ja yksilötason joustavuutta sekä työllisyyden turvaamisen että tuottavuuden kohottamisen kannalta. Vastapainoksi olisi kehitettävä erilaisia työntekijöiden turvaa vahvistavia elementtejä; ehdotettiin siirtymistä Tanskan ns. joustoturvamallin suuntaan. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ehdotettiin mm. työn verotuksen keventämisen jatkamista. Päätelmiä koskeva kritiikki Myös toista selvitystä kritisoitiin pitkälle samoin perustein ja osin jopa kärjekkäämmin kuin sen edeltäjää. Palkanmuodostusta, työttömyysturvaa ja eläkejärjestelmää koskevia ehdotuksia pidettiin joissakin kommenteissa palkansaajien kurittamisena (esimerkiksi Demari ja ). Hillitymmin samansuuntaista kritiikkiä on esittänyt mm. Kiander (2007). Hän ei varsinkaan pidä perusteltuna palkoista sopimisen painopisteen muutosta yritystasolle, koska se hänen mukaansa olisi paitsi epäoikeudenmukaista myös omiaan hidastamaan talouden uusiutumista ja tuottavuuden kasvua. Kaikkiaan kritiikissä näyttäisi olevan kolme pääjuonnetta. Ensinnäkin arvioidaan, ettei globalisaatio itse asiassa aseta kovin suuria uusia haasteita Suomen tuotannon ja työllisyyden menestymiselle. Yksi tähän ajatteluun liittyvä väite on, ettei globalisaatio ylipäätään merkitse suurta muutosta kehittyneiden maiden työvoiman kysyntään eikä myöskään lisää työmarkkinoiden turbulenssia. Erityisesti katsotaan, ettei voida osoittaa globalisaation heikentävän vähemmän koulutetun työvoiman asemaa. Tällaisen työvoiman suhteellinen asema on kyllä monissa maissa heikentynyt, mutta taustalla on pikemminkin ollut tekninen kehitys kuin globalisaatio. Suomen osalta ongelman keskeinen lähde on puolestaan 1990-luvun lama. Toinen pääväite on, että Suomen työmarkkinat ovat jo joustavat, ts. siltä osin kuin sopeutumistarpeita on, työmarkkinat reagoivat niihin vahvasti. Lisäksi siltä osin kuin jäykkyyttä nimenomaan palkkarakenteissa on, se voi itse asiassa tukea tuottavuuden kasvua ja siten pitkän ajan menetysmahdollisuuksia kilpailullisissa oloissa. Kolmanneksi korostetaan hyvinvointiyhteiskunnan luoman turvaverkon tärkeyttä paitsi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttajana myös riskinjakojärjestelmänä. Hyvä työttömyysturva ja yleensä sosiaaliturva mahdollistaa työntekijöiden riskinoton. Hyvä työsuhdeturva luo työantajalle kannustimia kouluttaa työntekijää uusiin tehtäviin. Vastaavasti julkisesti rahoitettu aikuiskoulutusjärjestelmä helpottaa työvoiman sopeutumista uusiin osaamisvaatimuksiin. Turbulentimmiksi muodostuvissa Suomen talouteen kohdistuvat rakennemuutospaineet eivät ole vähenemässä. oloissa turvaverkoille on jopa aikaisempaa suurempi tarve. Kritiikin mukaan globalisaatioselvityksissä tehdyt ehdotukset uhkaavat näitä hyvinvointivaltion vahvuuksia joko suoraan suosittamalla tärkeiden asioiden heikennyksiä tai vaarantamalla niiden rahoittamisen edellytyksiä, kun suositetaan verotuksen keventämistä. Mitään näistä kritiikin perusteista ei voi oikopäätä tyrmätä. Mutta väittäisin, että kritiikki vähättelee sopeutumishaasteiden vaativuutta, yliarvioi järjestelmiemme vahvuuksia ja paisuttaa suositusten kielteisiä vaikutuksia hyvinvointivaltioon. Haasteiden vaativuus On totta, ettei työpaikkojen ulkomaille ulkoistaminen ole ollut kovin yleistä kehittyneissä maissa. Ei myöskään ole näyttöä, että työpaikkojen mitattavissa oleva vaihtuvuus tai epävarmuus olisi sanottavasti lisääntynyt, vaikka mielikuvat asiasta ehkä ovatkin toisenlaiset. Sen sijaan on selvää, että palkkatulojen kansantulo-osuus on kehittyneissä maissa alentunut ja että tähän on liittynyt vähän koulutettujen suhteellisen aseman heikentyminen joko suhteellisten palkkojen ja/tai työttömyyden muutoksen kautta (IMF 2007). 2 Edelleen on näyttöä 2 Ihan viime aikoina myös käsitys teknologisen kehityksen ja kaupan suhteellisesta vaikutuksesta työmarkkinoilla on hieman muuttunut. Mm. Feenstra (2007) arvioi, että globaalin vaihdannan merkitys palkkaerojen kehitykselle on suurempi kuin viime aikoihin saakka on uskottu. Toisaalta, kun teknologian kehitys ja globaali kilpailu ovat toisiinsa monin säikein nivoutuneet, eron tekeminen näiden vaikutusten välillä ei välttämättä ole kovin tärkeää. TALOUS & YHTEISKUNTA

8 siitä, että työn kysynnän palkkajousto on lisääntynyt, ts. työllisyys on muodostunut herkemmäksi palkkojen muutokselle (OECD 2007). Kehittyvistä maista globaaleille markkinoille tarjolla oleva työpanos on edelleen kasvussa (IMF 2007), teknologinen kehitys jatkuu ja kehittyvät maat kurovat kehittyneiden maiden koulutus- ja teknologiatason etumatkaa kiinni. Tällaisissa oloissa on todella rohkeaa ajatella, että kehittyneiden maiden työmarkkinoihin kohdistuvat paineet olisivat vähenemässä ja että erityisesti kehittyvistä maista tulevalle kilpailulle altteimman työvoiman työllistymisestä ja kohtuullisesta tulotasosta ei olisi syytä olla huolissaan. Baldwinin analyysin perusteella on toki luultavaa, että se, millainen työvoima on altis ulkomaiselle kilpailulle, on koko ajan muuttumassa. Jako vähän koulutettujen ja paljon koulutettujen välillä ei ole jatkossa yhtä tärkeä asia kuin aiemmin. Kilpailulle alttiin työvoiman monimuotoistuminen ei kuitenkaan vähennä sopeutumisen tarvetta. Suomen erinomainen työllisyyskehitys aivan viime vuosina voisi toki antaa aiheen ajatella, että ainakaan meillä globaali kilpailu ei ole kovin suuri haaste työmarkkinoille. Myös tämä olisi rohkea päätelmä. Ensinnäkin osa viime vuosien hyvästä työllisyyskehityksestä johtuu poikkeuksellisen suotuisasta makrotaloudellisesta ympäristöstä. Paitsi että vientimarkkinat ovat olleet hyvässä vedossa, myös kotimarkkinat ovat kasvaneet vahvasti alhaisen korkotason ja veronkevennysten tukemina. Korot ovat jo nousseet eikä veronkevennyksiäkään voi loputtomasti jatkaa. Kansainvälinen ympäristö on myös heikentymään päin. On olemassa tuntuva riski siitä, että Yhdysvaltain velkavetoinen kasvu pysähtyy tavalla, joka tuntuu voimakkaasti myös Euroopassa. Toiseksi: tärkeisiin Suomen tuotantosektoreihin kohdistuu huomattavia rakennemuutospaineita. Suomen tuotantorakenne on teollisuuspainotteinen, ja teollisuus on todennäköisesti jatkossakin enemmän altis kansainväliselle kilpailulle kuin palvelutuotanto. Metsäteollisuuden markkinat Euroopassa eivät kasva. Samalla kuitenkin raaka-aineen saanti on muodostumassa epävarmemmaksi ja erityisesti energian nouseva hinta nostaa kustannustasoa. Keskeiset yritykset ovat lisäksi käyttäneet runsaasti voimavarojaan virheeksi osoittautuneisiin laajentumispyrkimyksiin uusien tuotteiden kehittämisen sijasta. Yritykset ovatkin jo kokeneet tarpeelliseksi ryhtyä sopeuttamaan tuotantokapasiteettiaan Suomessa ankaralla kädellä. On myös kysyttävä, kuinka vakaalla pohjalla viime vuosina erinomaisesti menestyneen konepajateollisuuden Suomen toiminnot kaikilta osin ovat, kun maailman investointibuumi jossain vaiheessa väistämättä rauhoittuu ja joko kilpailijoilla tai konserneilla itsellään on paljon kapasiteettia suuren markkinapotentiaalin alueilla. Tosiasia myös on, että kehittyvissä maissa on kasvavasti elektroniikkateollisuuden tuotantoa, joka kilpailee tämän alan Suomen tuotannon kanssa. Kolmanneksi: energian hinta näyttäisi olevan yhä nousussa sekä kehittyvien maiden kysynnän kasvun että yhä välttämättömämmäksi nähdyn ilmastopolitiikan kiristämisen takia. Tämä vaikuttaa metsäteollisuuden ohella tuntuvasti metallien jalostuksen ja kauttaaltaan kuljetusten kustannuksiin. Kun koko maailma ei ole samalla tavalla mukana ilmastopolitiikassa ja etäisyytemme ja sijaintimme ovat keskimäärin kuljetushaitta, tämä heikentää suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. VATTissa laadittujen laskelmien mukaan työllisyysvaikutukset voivat olla tuntuvia ja riippuvat ratkaisevasti työmarkkinoiden toiminnasta (VM 2007). Neljänneksi: globaali kilpailu on vasta alkamassa tunkeutua niillekin palvelualoille, joille sen voi olettaa ylipäätään vaikuttavan. 3 Monet tutkijat arvelevat, että tietotekniikan uudenlaisella soveltamisella on mahdollisuus suuriin tuottavuushyötyihin palveluissa (Pohjola 2005). Tämä edellyttää kuitenkin organisaatioiden muutoksia ja työvoiman huomattavaa uudelleen kohdentumista. Viidenneksi: Suomen erikoistuneissa ja kooltaan pienissä aluetalouksissa yhden toimialan ja jopa yhden toimipaikan tuotannon merkittävä supistuminen voi olla ankara isku. Viime kuukausien uutisten pitäisi tehdä selväksi, ettei tämä näkökulma ole vanhentunut. Edellä todettu ei tietenkään tarkoita automaattista työllisyyskehityksen heikentymistä tai työttömyyden nousua. Olennaista on, syntyykö katoavien työpaikkojen tilalle uusia. Tämä edellyttää monta asiaa, työmarkkinoilla erityisesti työvoiman huomattavaa liikkuvuutta, eikä ole itsestään selvää, että tätä on riittävästi. Eikä ole myöskään itsestään selvää, että kaikki työtä vaille jäävät voivat työllistyä, ainakaan heti, aiemmalla palkkatasolla. Täytyisi olla kannustimet ottaa vastaan työtä tarpeen vaatiessa myös alemmilla palkoilla. Samoin palkkarakenteiden tulisi olla sellaiset, että ne tukevat kaikenlaisen työvoiman työllistymistä sen ohella, että ne kannustavat tuottavuuteen. Suomen työmarkkinoiden toiminta Työvoiman liikkuvuutta koskeva tuorein vertailutieto antaa todellakin hieman aiempaa positiivisemman kuvan liikkuvuuden suuruudesta (VNK 2007). Alueellinen liikkuvuus näyttäisi olevan vähintään eurooppalaista keskitasoa ja luultavasti suurempaa. Myös toimialojen 3 Vuoden 2006 hanketta varten tehdyssä empiirisessä selvityksessä palvelualojen työpaikoista noin eli 15 % arvioitiin selvästi alttiiksi ulkomaiselle kilpailulle. Tämä on hieman vähemmän kuin eräissä kansainvälissä arvioissa on Suomen kaltaisille maille esitetty (VNK 2006b). 8 TALOUS & YHTEISKUNTA

9 Vesa Vihriälä katsoo, että globalisaation tuomien haasteiden edessä Suomen lähtökohta on hyvä, mutta uudistuspolitiikkaa pitää yhä jatkaa. välinen liikkuvuus on eurooppalaista keskitasoa. Varsinaisesta ammatin vaihtamisen yleisyydestä on vaikeampi olemassa olevan tiedon perusteella päätellä. Joka tapauksessa työpaikkoja näytetään ylipäätään vaihdettavan paljon eurooppalaisessa vertailussa. Mutta kuinka hyvin tämä liikkuvuus riittää Suomen tarpeisiin? Suomi on maantieteellisesti laaja ja väestö- ja työpaikkakeskittymät pieniä. Tämän vuoksi alueellisen liikkuvuuden tarve työpaikkojen tuhoutuessa on suurempi kuin maissa, joissa samalla työssäkäyntialueella on runsaasti muita työpaikkoja. Siltä osin kuin alueellinen liikkuvuus ei eri syistä voi lisääntyä, paine kohdistuu ammatilliseen liikkuvuuteen: ihmisten on oltava työtehtävien kadotessa valmiita vaihtamaan ammattia. Toinen keskeinen työmarkkinoiden kysymys on palkkojen muodostuminen. Makrotasolla palkkojen joustavuus näyttää Suomes- sa varsin hyvältä. Sen sijaan yksilötason palkkojen suhteen Suomi kuuluu yhdessä Ruotsin ja Ranskan kanssa Euroopan jäykimpiin maihin (Böckerman, Laaksonen ja Vainiomäki 2006). On vaikea sanoa, millaisia käytännön vaikutuksia tällaisella palkkarakenteiden jäykkyydellä on. Jäykkyyden haitalliseen vaikutukseen viittaa se, että Suomessa työttömyys on muihin OECD-maihin verrattuna poikkeuksellisen voimakkaasti keskittynyt matalapalkkaisiin samalla kun alimmat palkat ovat korkeita suhteesta keskipalkkoihin (VNK 2006b; Johansson 2006). Kiander (2007) kiistää palkkajäykkyyden merkityksen tässä suhteessa viittaamalla yhtäältä siihen, että Suomen työttömyys on lamasta peräisin ja toisaalta siihen, että paremman koulutustason henkilöitä suositaan aina työpaikkojen täyttämisessä, koska koulutustaso on signaali kyvykkyydestä. 4 Vaikka 15 vuoden takaisella lamalla on epäilemättä edelleenkin vaikutusta nykyiseen työttömyyden tasoon, ei se riitä enää työttömyyden ja sen rakenteen selitykseksi. Pitkäaikaisen tai toistuvaisen työttömyyden piiriin on tullut jatkuvasti suuri määrä ihmisiä (Aho 2004). Se, että kaikissa maissa paremmin koulutetut työllistyvät heikommin koulutettuja paremmin, voi kyllä osaksi selittyä Kianderin mainitsemalla signalointitekijällä. Mutta vaatii aika paljon enemmän käyttää signalointia perustelemaan Suomen työttömyyden poikkeuksellisen suuri painottuminen heikosti koulutettuihin. Viime vuosina palkanmuodostuksessa on tapahtunut lievää paikallisen sopimisen merkityksen vahvistumista. Kuluvana vuonna solmituissa liittokohtaisissa työehtosopimuksissa paikallisten erien osuus korotuksista on eräillä toimialoilla ja eräissä työntekijäryhmissä jopa 30 %. Paikallisen sopimisen asema ei tyypillisesti kuitenkaan ole edelleenkään Ruotsin tai Tanskan tasolla. Erityisen ongelmallista uusimman sopimuskierroksen valossa kuitenkin on, että samalla kun paikallisuuden osuus on hieman lisääntynyt koordinaation heikentyminen uhkaa makrovakautta. Palkankorotusten tasot ovat muodostumassa osin hyvin korkeiksi, palkkajohtajuus näyttäisi olevan siirtymässä julkiselle sektorille, ja on olemassa ilmeinen uhka vaikeasti hallittavan palkka-palkkakierteen syntymisestä. Yhteisvaluutan oloissa työllisyysseuraukset voivat olla hyvin huonoja. Näyttäisikin olevan selvä tarve nyt toteutumassa olevaa järjestyneemmälle ta- 4 Kiander kritisoi paikallisen sopimisen kautta syntyvää palkkajoustavuutta myös siitä, että se vähentää painetta tuottavuutta edistävään heikoimpien yritysten karsiutumiseen. Peruste on oikea, mutta samalla Kiander sivuuttaa erilaisten tulospalkkausmuotojen myönteiset, kannustimiin perustuvat tuottavuusvaikutukset. Näistä on näyttöä sekä Suomesta että Ruotsista (Vartiainen 2006). TALOUS & YHTEISKUNTA

10 valle edistää paikallistason joustavuutta. Koordinointia ei pidä heittää romukoppaan ideologisista syistä. Hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista? Kummankin globalisaatioraportin suositusten selkeä pääpaino oli osaamisen ja innovaatioiden lisäämiseen tähtäävissä toimissa. Erityisen vahvasti nousi esille tarve kehittää koulutusjärjestelmää niin, että se kykenee tuottamaan uusia vaatimuksia paremmin vastaavia valmiuksia, ml. aikuiskoulutuksen tehostaminen ammatillisen liikkuvuuden helpottamiseksi. Työmarkkinoita ja niihin kytkeytyvää sosiaaliturvaa sekä verotusta koskevat suositukset olivat varsin varovaisia. Jälkimmäisessä raportissa erityisesti korostettiin joustavuuden ja turvan tasapainoa. Ns. joustoturva on myös EU:n piirissä yhteisesti omaksuttu työmarkkinoiden ja niiden instituutioiden kehittämisen suunta (Euroopan komissio 2007). Kun palkanmuodostuksessa todettiin joustavuuden lisäämisen tarve, samalla muistutettiin koordinoinnin säilyttämisen tärkeydestä. Verotuksen osalta raporteissa todettiin verokilpailun aiheuttamat paineet yleensä ja erityisesti osaavimman työvoiman osalta. Todettiin sekä tästä syystä että työllisyyden edistämiseksi talouden sisäisistäkin syistä perustelluksi pyrkiä jatkamaan työn verotuksen keventämistä. Mitään täsmällistä määrä- tai profiilitavoitetta ei vuoden 2006 raportissa asetettu. Julkisen sektorin toiminnan tehostaminen todettiin tarpeelliseksi ennen kaikkea ikääntymisestä aiheutuvien julkisten menojen kasvun hillitsemiksi mutta myös työvoiman riittävyyden turvaamiseksi. En pysty näkemään globalisaatioraportteja hyvinvointivaltion romuttamisohjelmina. Pikemminkin ne ovat yrityksiä hahmottaa, miten Suomen taloutta ja sen instituutioita pitäisi kehittää, jotta hyvin- vointivaltion rahoituspohja voitaisiin säilyttää kovenevan kansainvälisen kilpailun, jatkuvan teknologisen kehityksen, ikääntyvän väestön ja myös ilmastopolitiikan asettamien vaatimusten oloissa. Lähtökohta on meillä monin tavoin hyvä. Viime vuosien hyvän kasvun ansiosta on asukasta kohden laskettu kansantuote kasvanut niin, että olemme kivunneet maiden välisessä vertailussa noin 15. sijalta 10. sijalle tai sen tuntumaan, laskentatavasta riippuen. Vaikka tuloerot ovat kasvaneet viimeisten 15 vuoden aikana, Suomi on kansainvälisessä vertailussa yhä muiden Pohjoismaiden tavoin alhaisten tuloerojen, suuren sosiaalisen liikkuvuuden ja vähäisen köyhyyden maa. Talouden korkeasta energiaintensiteetistä huolimatta Suomea voidaan pitää myös varsin vastuullisena kestävän kehityksen näkökulmasta. Tältä pohjalta ei pitäisi olla mahdotonta kehittää taloudellisen toiminnan reunaehtoja edelleen niin, että talouskasvun edellytykset voidaan turvata uhraamatta sosiaalista tai ympäristöllistä kestävyyttä. Mutta ajattelemalla, ettei mikään saa muuttua, tässä tuskin onnistutaan. Tarvitaan yhä uudistuspolitiikkaa. Meidän globalisaatiopohdintamme asettanee osaltaan perspektiiviin se, että myös Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa on koettu tarpeelliseksi arvioida globalisaation vaikutuksia paljolti Suomen selvityksiä vastaavin tavoin. 5 Siltä osin kuin niistä on tuloksia, johtopäätökset ja suositukset ovat hyvin samanlaisia kuin mihin Suomessa on päädytty (The Danish Government 2006; Globaliseringsrådet 2007). 5 Tanskan, Ruotsin ja Hollannin hankkeilla on ollut kytkentä Suomen hankkeisiin, jotka ovat edelläkävijän asemassa. Kaikissa tapauksissa hankkeiden käynnistäjät ovat olleet yhteydessä Suomeen, ja Suomen hankkeiden toteutustapaa ja sisältöä on esitelty näissä maissa. Ruotsin joulukuussa 2006 käynnistynyt hanke näyttäisi olevan kaikkein laajin. Siihen käytetään yli kolme vuotta aikaa ja ainakin neljä kertaa niin paljon varoja kuin kahteen Suomessa toteutettuun hankkeeseen yhteensä. KIRJALLISUUS Aho, S. (2004), Kroonisen työttömyyden laajuus, rakenne ja syntytausta, Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 261. Baldwin, R. (2006), Globalisaatio: suuret osittumiset, teoksessa Talousneuvoston sihteeristö (toim.): Globalisaation haasteet Euroopalle, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2006, Böckerman, P. & Laaksonen, S. & Vainiomäki, J. (2006), Ovatko palkat jäykkiä Suomessa? Talous & Yhteiskunta, 34:2, The Danish Government (2006), Progress, Innovation and Cohesion. Strategy for Denmark in the Global Economy. Euroopan komissio (2007), Päämääränä yhteiset joustoturvaperiaatteet: Uusia ja parempia työpaikkoja jouston ja turvan avulla, Komission tiedonanto (COM(2007) 359) Feenstra, R. (2007), Globalization and Its Impact on Labor. Global Economy Lecture, Vienna Institute for International Economic Studies. Glåbaliseringsrådet (2007), Kunskapsdriven tillväxt En första rapport från Glåbaliseringsrådet. se/ content/1/c6/09/03/62/b21723cd.pdf Haaparanta, P. (2005), Tunnelinäöllä osaavaan, avautuvaan ja uusiutuvaan Suomeen, Kansantaloudellinen aikakauskirja, 101, IMF (2007), World Economic Outlook, Washington, DC:: IMF. Johansson, Å. (2006), Wage Setting in Finland: Increasing Flexibility in Centralised Wage Agreements, OECD Economics Department Working Paper 503. Kiander, J. (2007), Onko tulopolitiikalla tulevaisuutta? Talous & Yhteiskunta, 35:2, VM (2007), Talouspolitiikan strategia 2007, Valtiovarainministeriö, julkaisuja 6/2007. VNK (2004), Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa hankkeen loppuraportti, Valtioneuvosoton kanslian julkaisusarja 19/2004. VNK, (2006a), Globalisaation haasteet Euroopalle, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2006. VNK, (2006b), Suomen vastaus globalisaation haasteeseen, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 17/2006. VNK (2007), Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007 OECD (2007), Employment Outlook, Paris: OECD. Pohjola, M. (2005), Tieto- ja viestintäteknologia tuottavuuden ja talouskasvun lähteenä, LVM:n julkaisuja 11/2005. Vartiainen, J. (2006), Tuottavuus, palkkaerot ja palkkaneuvottelut, Talous & Yhteiskunta, 34:1, TALOUS & YHTEISKUNTA

11 kirjat Heikki Patomäki: Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Porvoo: WSOY, 2007, 290 s. Petri Böckerman Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki käsittelee tuoreessa teoksessaan uusliberalismin esiinmarssia Suomessa. Patomäki on osallistunut kiitettävällä aktiivisuudella keskusteluun globalisaation nurjista puolista. Hän tuli muutamia vuosia sitten tunnetuksi ns. Tobinin veron kiivaana puolustajana. Ajatuksena oli asettaa erityinen vero valuutanvaihdolle. Tällä voitaisiin suitsia kansainvälisiä pääomaliikkeitä, jotka luovat tasapainottomuuksia maailmantalouteen. Valuuttaveron tuotolla voitaisiin lisäksi rahoittaa mm. kehitysmaiden avustamista. Uudessa teoksessaan Patomäki luonnehtii laajalla pensselillä talouspolitiikan muutosta maailmalla ja erityisesti Suomessa. Teoksen keskeinen sanoma on se, että Suomen talouspolitiikan tärkeimmät valinnat viimeisten vuosikymmenten aikana voidaan nähdä osana uusliberalistista talouspolitiikan ohjelmaa, jossa markkinoille annetaan entistä suurempi painoarvo päätettäessä taloudellisten resurssien käytöstä. Tämän kehityksen väistämätön seuraus on se, että samalla kiinnitetään entistä vähemmän huomiota mm. tulonjaon tasaisuuteen ja perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion annetaan hiljalleen rapautua. Arvatenkin on selvää, että Patomäki suhtautuu teoksessaan nuivasti uusliberaalien oppeihin. Patomäen teos alkaa yleisluontoisella kuvauksella uusliberalismin noususta maailmalla. Hän korostaa sitä, että Richard Nixonin päätös irrottaa dollari kultakannasta elokuussa 1971 käynnisti itse itseään vahvistavan prosessin, jonka myötä markkinoiden valta laajeni laajenemistaan yhä uusille alueille. Päätöksessä seurattiin monetarismin oppi-isän Milton Friedmanin ajatuksia siitä, että valuuttojen arvon tulisi määräytyä vapaasti markkinoilla. Talouspolitiikassa ryhdyttiin painottamaan entistä enemmän kilpailu- kyvyn merkitystä. Samalla muille tavoitteille annettiin vähemmän painoa. Tämän jälkeen teoksessa eritellään uusliberalismin rantautumista Suomeen. Muutokset käynnistyivät 1980-luvun alussa, jolloin pääomamarkkinoiden sääntelyä alettiin pitää entistä ongelmallisempana. Sääntelyn väitettiin johtavan mm. tehottomiin investointeihin. Ajatukset kulkeutuivat Pohjolan perukoille kansainvälisten järjestöjen (OECD: n ja IMF:n) käytäviltä. Muutokset kulminoituivat 1990-luvulla. Laman aikana vähennettiin ankaralla kädellä julkisia menoja. Patomäki jatkaa uusliberalismin käsittelyä kuvailemalla Suomen menestyksen illuusioita. Teoksen loppupuolella käsitellään tulevaisuuden vaihtoehtoja, joista osa perustuu nykymenon jatkumiselle ja osassa taas onnistutaan murtamaan uusliberalismin ohjaama talouspolitiikka. Teoksen lopussa todetaan: Uusliberalismi on vain maailmanhistorian yksi pieni onneton välivaihe. Patomäen teoksen suurin vahvuus on samalla myös sen suurin heikkous. Teoksen näkökulma on laaja. Tämän vuoksi mm. Suomen talouspolitiikan muuttumista ei käsitellä tarkastelemalla systemaattisesti keskeisiä selontekoja ja niiden sisältöä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin menestystä koskeva vertailu on valitettavan pinnallinen. Tarkastelu perustuu voimakkaisiin yleistyksiin. Siksi teosta lukiessa tulee väistämättä mieleen Michael Mooren taannoiset vuodatukset. Patomäen sanoissa ei ole kuitenkaan samaa särmää, joka tekee tekstistä paikoitellen aika raskasta luettavaa. Välillä teoksessa koetetaan omaksua rennompi ote, mutta se tuntuu kovin väkinäiseltä. Patomäen suomenkielinen kirja pohjautuu kuluvana vuonna julkaistavaan laajaan englanninkieliseen teokseen, jossa keskeisiä väitteitä on toivon mukaan perusteltu paremmin. Globalisaatiosta on kirjoitettu paljon hyviä teoksia. Tämän vuoksi olisi voinut olla perusteltua vähentää yleistä globalisaatiota koskevaa keskustelua ja antaa vastaavasti vielä enemmän painoa Suomea koskevalle ainekselle. Ilmeisistä puutteistaan huolimatta Patomäen teosta voi lukea kohtuullisen pätevänä johdantona globalisaatioon ja Suomen talouspolitiikan viimeaikaisiin muutoksiin. TALOUS & YHTEISKUNTA

12 Suomalaisyritysten sijoitukset ulkomaille tuottivat heikosti Viimeisten 25 vuoden aikana suomalaiset yritykset ovat tehneet mittavia sijoituksia ulkomaille. Niiden tuotto on kuitenkin jäänyt keskimäärin paljon pienemmäksi kuin kotimaassa miksi? Ritva Pitkänen Viime kuukausien kotimaisten talousuutisten yksi suosikkiaihe on liittynyt suomalaisyritysten ulkomailta ostamiin yrityksiin. Kansainvälinen metsäjätti StoraEnso myi Pohjois-Amerikassa toimivat yrityksensä kansainväliselle pääomasijoittajalle usean miljardin euron tappiolla. Jatkotoimina se lopettaa paperitehtaita ja tuotantolinjoja Suomessa ja vähentää henkilökuntaa yli 1200:lla. Samantapaiset saneeraustoimet on toteuttanut viime ja tämän vuoden aikana toinen metsäalan yritys, UPM-Kymmene. Nokia teki suomalaisyritysten historian kaikkien aikojen suurimman yrityskaupan ostamalla digitaalisia karttapalveluja tuottavan Navteqin lähes 6 miljardin euron hinnalla. Uutiset kertovat suomalaisyritysten kansainvälistymisekspansion kokemuksista ja vaikutuksista Suomeen. Median luomaa kuvaa voisi pitää yksipuolisesti epäonnistumisiin ja suuriin riskeihin painottuvana. Kääntöpuolella täytyy olla myös onnistunei- 12 TALOUS & YHTEISKUNTA

13 ta yrityskauppoja, jotka ovat nostaneet yritysten kannattavuutta ja parantaneet niiden toimintaedellytyksiä myös Suomessa. Tuore tutkimus (Pitkänen 2007) kuitenkin kertoo, että kokonaisuutena suomalaisyritysten ulkomaiset yksiköt ovat olleet heikommin kannattavia kuin kotimaan yksiköt koko suomalaisyritysten kansainvälistymisekspansion 25 vuotta jatkuneen ajan. Kansainvälistymisekspansio Suomalaisyritykset ovat käyttäneet mittavia resursseja kansainvälistymiseen laajentamalla tytäryhtiömuodossa tapahtuvaa toimintaa ulkomailla. Kasvu alkoi 1980-luvun loppupuolella kansainvälisten pääomaliikkeiden vapauduttua myös Suomessa. Ilmiön merkittävyyttä voidaan kuvata suorien sijoitusten osuudella bruttokansantuotteesta tai kansantalouden investoinneista. Suora sijoitus tarkoittaa sellaista pääoman siirtoa maan rajojen ulkopuolelle, jossa tavoitteena on pysyvän taloudellisen suhteen luominen ja vaikutusvallan saavuttaminen sijoituksen kohteessa. Tyypillisesti suorassa sijoituksessa on kyse konsernin tytäryrityksen hankinnasta tai sen toiminnan laajentamisesta. Jos vertaillaan kansainvälistymistä ulkomailla olevien suorien sijoitusten osuudella bruttokansantuotteesta, Suomi oli vuonna 1985 maailmantilastoissa sijalla 14. Vuoteen 2004 mennessä sijoitus muuttui seitsemänneksi. Suoriin sijoituksiin käytettiin 1970-luvulla alle yksi prosentti investointeihin käytetystä summista. Seuraavalla vuosikymmenellä osuus kasvoi neljään prosenttiin. Viime ja tällä vuosikymmenellä osuus on ollut 20 %. Teollisuuden varojen käytöstä noin 42 % vuosina suuntautui suorina sijoituksina ulkomaille (Pitkänen ja Sauramo 2005). Kansainvälisiä yrityskauppoja tekevien yritysten määrä on kuitenkin pieni. Suomessa vuosina tehdyn lähes kaupan joukossa oli hieman alle sellaista, jossa oston kohteena oli ulkomailla toimiva yritys. Näitä kauppoja teki 380 suomalaista yritystä. Suomesta ulkomaille suuntautuvia suorien sijoitusten virtoja dominoivat harvalukuisten suurten yritysten tekemät harvalukuiset suuret yrityskaupat. Suorien sijoitusten huippuvuodet voidaan lähes kokonaan selittää näillä suurilla yritysostoilla ja fuusioilla. Ilmiö on kansainvälinen myös maailman sijoitusvirtoja ja niiden huippuja määrittävät suuret kansainväliset yritysjärjestelyt. TALOUS & YHTEISKUNTA

14 Suomalaisyritykset ovat sijoittaneet suorina sijoituksina ulkomaille enemmän kuin ulkomaiset yritykset ovat sijoittaneet Suomeen. Vuosina Suomesta lähti ulkomaille suorina sijoituksina 89 miljardia euroa. Samaan aikaan Suomeen tuli suorina sijoituksina 58 miljardia euroa. Poliittiset päättäjät ja virkamiehet pohtivat keinoja tehdä Suomesta houkutteleva sijoituskohde ulkomaiselle pääomalle. Suomeen tulevia sijoituksia on tutkittu vähän. Jos ne noudattavat kansainvälisiä trendejä, tänne tulee varoja pääasiassa yritysostojen myötä. Toisin sanoen ulkomaalaiset sijoittajat ja yritykset ostavat suomalaisia yrityksiä. Se, missä määrin näissä yrityskaupoissa Suomeen tulleet kauppahinnat päätyvät hyödyttämään kansantaloutta investointien ja työpaikkojen muodossa, olisi oman tutkimuksensa arvoinen asia. Kannattiko satsaus? Kun pääomaa on siirtynyt ulkomaille yrityskaupoissa näin mittavasti, on syytä kysyä, miten tämän satsaus on kannattanut. Yritystoiminnan kannattavuuden hyvä mittari on oman pääoman tuotto. Se mittaa sitä tuottoa, minkä yritys on saanut omistajien yrityksen käyttöön luovuttamille varoille. Oman pääoman tuottoasteella mitattuna suomalaisyritysten ulkomaanyksiköt ovat tuottaneet heikommin kuin kotimaassa toimivat yritykset keskimäärin (kuvio 1, Pitkänen 2007). Tämä koskee sekä teollisuutta että palvelutoimialoja. Rahoitus- ja vakuutussektori ei ole mukana vertailussa. Koko yrityssektorin keskimääräinen tuottoaste oli vuosina %. Suorat sijoitukset eli suomalaisyritysten ulkomaanyksiköt tuottivat samalla ajanjaksolla liki puolet heikommin eli 6 %. Teollisuudessa, joka tekee liki 70 % suorista sijoituksista, vastaavat luvut ovat 11 % ja 7 %. Palvelualojen sijoitusten menestys on ollut kehno, sillä ne tuottivat vain 3 %. Voidaan tietysti ajatella, että tällainen vertailu kaikkiin yrityksiin on epäreilu. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, ja jo tämä markkinoiden erilaisuus saattaa aiheuttaa eroja tuottoasteissa. Tämän vuoksi kuvaa tarkennetaan ottamalla vertailuryhmäksi kansainvälistyneillä markkinoilla toimivat suomalaisyritykset. Ulkomaisten yksiköiden tuottoaste jää silti alhaisemmaksi kuin kotimaassa toimivien yritysten (kuvio 1). Silmiinpistävää tässä vertailussa on se, että palvelualojen pienehköt yritykset ovat hyvin tuottavia verrattuna suuriin kansainvälistyneisiin yrityksiin. Vertailua vaikeuttaa kansainvälistyneiden palvelualan yritysten vähäinen määrä. Vertailu on tehty myös suhteessa kansainvälistyneiden konsernien tuottoasteisiin. Konsernit sisältävät sekä kotimaassa että ulkomailla toimivat yritykset. Konsernien tuottoerot kaikkiin yrityksiin verrattuna ovat pieniä. Koska konsernitilinpäätösaineisto perustuu osittain eri laskentaperiaatteilla tehtyihin tilinpäätöksiin kuin kaikkia yrityksiä koskeva aineisto, ei vertailusta voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tuottoasteiden vertailun tulos tuntuu oudolta. Eikö ulkomaille suuntauduta juuri parempien tuottojen saamiseksi? Eikö ulkomaille mennä juuri alhaisempien (työvoima)kustannusten takia? Miksi se ei näy tuottoluvuissa? Korkeita hintoja yrityskaupoissa Syytä tähän voidaan etsiä yrityskaupoissa maksetuista korkeista hinnoista. Suurissa yrityskaupoissa ostetusta yrityksestä on usein maksettu enemmän kuin on yrityksen arvo sen taseen perusteella. Tutkimusajanjaksolla suomalaisten teollisuusyritysten maksamat ylihinnat olivat 20 % teollisuuden koko sijoituskannan arvosta vuonna 2004 ja palveluyritysten osalta peräti 40 %. Ylihinnat selittävät teollisuuden viiden prosenttiyksikön tuottoerosta yhden prosenttiyksikön verran. Palvelualojen ulkomaanyksiköiden tuottoaste olisi ilman ylihintoja lähes kaksinkertaistunut. Korkeat hinnat johtavat suuriin tappioihin, jos tuotto-odotukset pettävät. Ylihinnat pitää nimittäin vähentää kuluina yhtiön tuloksesta, jos odotettuja tuottoja ei saada. Kuvion 1 tuottoastevertailussa ei näitä vähennyksiä ole otettu huo- Kuvio 1. Suorien sijoitusten tuotto verrattuna kotimaisten yritysten ja konsernien tuottoon. Keskimääräiset tuottoasteet ajanjaksolla Ei sisällä rahoitus- ja vakuutussektoria. 15 % 10 % 5 % 0 % Kaikki yritykset Kansainvälistyneet yritykset Kansainvälistyneet konsernit Suorat sijoitukset Kaikki Teollisuus Palvelut 14 TALOUS & YHTEISKUNTA

15 mioon, koska kattavaa tietoa niistä ei ole saatavissa. Yritysten vuosikertomuksia tutkimalla voi kuitenkin löytää esimerkkejä. UPM- Kymmene Oyj:n Kanadasta hankkiman Miramichin tehtaan menestys on ollut niin heikko, että tuotantolaitosten koko arvo on vähennetty kuluina. Tehtaista maksettiin n. 1,4 mrd.. StoraEnso Oyj maksoi 1,7 miljardia euroa ylihintaa ostaessaan vuonna 2001 Consolidated Papersin USA:sta. Ylihinta oli lähes puolet kauppahinnasta, ja se on kokonaan vähennetty kuluna jo ennen Pohjois-Amerikan toimintojen tänä syksynä tapahtunutta myyntiä. Suomen valtion omistama Sonera Oyj maksoi huutokaupassa ns. UMTS-toimiluvista Saksan valtiolle 4,3 miljardia euroa vuonna UMTS-hanke ei koskaan edennyt tämän pitemmälle, ja koko summa on vähennetty kuluina. Näissä tapauksissa epäonnistuneet yrityskaupat aiheuttivat yhteensä 7 miljardin euron tappiot. Summan voi hyvin rinnastaa 1990-luvun alun pankkikriisin aiheuttamiin kustannuksiin. Sitä ei voi pitää vain yritysten tai sen osakkeenomistajien tappiona. Kyseessä on menetetty kansantulo, ja verotulojen menetys on lähes kaksi miljardia euroa. Voisiko sitten olla niin, että näiden suurten epäonnistuneiden yrityskauppojen tappiot peittäisivät alleen muiden kohteiden paremman tuoton? Asiaa on vaikea tutkia, koska yritykset antavat vuosikertomuksissaan vähän tai ei lainkaan tietoa ulkomaantoimintojensa kannattavuudesta. Em. epäonnistumisten poistaminen tuottoluvuista ei kuitenkaan selitä huonompaa tulosta. Yrityskaupan onnistumisen yhtenä kriteerinä voidaan pitää sitä, että yritys ei joudu vähentämään kuluna maksamaansa ylihintaa tuotto-odotukset ovat siis toteutuneet. Suuria ylihintoja ovat maksaneet SanomaWSOY Alankomaiden toiminnoistaan ja UPM-Kymmene Saksan paperitehtaistaan. Em. kriteerillä nämä ovat menestyneitä sijoituksia. UPM Epäonnistuneista yrityskaupoista on aiheutunut tappioita yhtä paljon kuin 1990-luvun alun pankkikriisistä. maksoi neljästä paperitehtaasta Saksassa vuonna 2001 liki kolme miljardia euroa. Kauppahinnassa oli ylihintaa yli puolet. Viisi vuotta myöhemmin UPM totesi Euroopassa olevan ylikapasiteettia. Se lopetti tuotantolaitoksia mm. Suomessa sillä perusteella, että ne olivat heikommin kannattavia kuin muualla sijaitsevat tehtaat. Saksan tehtaista maksetun ylihinnan vaikutusta niiden kannattavuuteen ei valitettavasti voi päätellä julkaistuista tiedoista. Tamro Oyj on laajentunut ilmeisen menestyksellisesti vähittäisin yritysostoin Pohjois-Euroopan merkittävimmäksi lääketukku- ja vähittäismyyntiketjuksi. Tässä tapauksessa ulkomainen pääoma koki Suomen houkuttelevaksi sijoituskohteeksi. Saksalainen Phoenix-konserni kiinnostui Tamrosta ja osti sen. Ulkomaanyksiköiden tuottoasteessa on suurta toimialoittaista vaihtelua. Pääosan suomalaisyritysten suorista sijoituksista tekevät metsä- ja metalliteollisuus. Metsäteollisuuden menestys on ollut heikko. Metalliteollisuudessa Nokian suuret likvidit sijoitukset kansainvälisille pääomamarkkinoille laskevat toimialan ulkomaantoimintojen keskimääräistä tuottoa. Nokialla on ollut parhaimmillaan tai pahimmillaan liki puolet taseen loppusummasta likvideinä sijoituksina. Näiden varojen tuotto rahoitusmarkkinoilla on vuosikertomuksen tietojen perusteella ollut murto-osa konsernin koko tuotosta. Koska nämä sijoitukset tehdään Nokian ulkomaisten tytäryritysten kautta, ne kuuluvat suoriin sijoituksiin ja alentavat metallitoimialan suorien sijoitusten keskimääräistä tuottoa. Ilman näitä sijoituksia ulkomaanyksiköt ovat metalliteollisuudessa mahdollisesti tuottaneet paremmin kuin kotimaantoiminta. Palvelualojen huonoon tuottoasteeseen vaikuttavat olennaisesti telealan epäonnistuneet sijoitukset. Kemianteollisuudessa ja muussa teollisuudessa ulkomaanyksiköiden tuottoaste on kotimaanyksiköiden tasolla tai hieman parempi. Siirretäänkö voittoja? Syytä ulkomaantoimintojen alhaisempaan tuottoasteeseen voidaan etsiä myös konsernien sisäisestä hinnoittelupolitiikasta ja sisäisistä liiketapahtumista. Monikansallisilla konserneilla on paljon mahdollisuuksia siirtää voittojaan maasta toiseen ja järjestellä konsernien sisäisiä omistussuhteita verotuksen ja voitonjaon kannalta optimaalisesti. Tämä aiheuttaa näennäisiä ja keinotekoisia kannattavuuseroja. Kansainväliset suositukset lähtevät siitä, että konsernien sisäisissä liiketoimissa noudatetaan samoja ehtoja kuin vapailla markkinoilla. Ehdoista poikkeaminen on kansainvälinen ongelma, jonka valvonta on hankalaa. Huizingan (2006) tutkimuksen mukaan useat Euroopan maat hyötyvät Euroopan sisäisestä voittojen siirrosta verotulojen muodossa Saksan kustannuksella. Jos suomalaisyhtiöiden ulkomaanyksiköiden heikompi kannattavuus johtuu konsernien sisäisestä voittojen siirrosta, kuuluu Suomikin näihin hyötyjä saaviin maihin. Ajatusleikkinä voi laskea, paljonko ulkomaanyksiköiden tuoton olisi pitänyt olla, jos se olisi ollut konsernien keski- TALOUS & YHTEISKUNTA

16 Ulkomaisten sijoitusten tuotto voi näyttää heikolta, jos sitä siirretään näytettäväksi kotimaassa. määräisen tuoton tasolla. Tulokseksi saadaan, että niiden tuotot olisivat olleet vuositasolla noin kaksi miljardia euroa suuremmat. Suomen tästä saama verohyöty vastaisi noin kymmentä prosenttia Suomen koko yritysveron kertymästä. Tästä voisi päätellä, että verotuksen kannalta yrityksille on edullista siirtää voittojaan Suomeen. Suomi olisi siis menestynyt verokilpailussa hyvin. Toimintaolosuhteet Suomessa ovat hyvät Jos maksetut ylihinnat ja suuret epäonnistuneet kaupat tai konsernien sisäinen hinnoittelupolitiikka eivät selitä tuottoasteiden eroa, syy voi olla toimintaolosuhteissa kohdemaissa. Hyvin yleinen käsitys on, että suomalaisyritykset sijoittavat halpojen kustannusten maihin ja työpaikat karkaavat Kiinaan ja Intiaan. Suomalaisyritysten sijoituskannasta kuitenkin yli 80 % on Euroopassa. Suomalaisyritysten ulkomaisten tytäryritysten henkilökunnasta on Euroopan maissa 71 % (noin henkeä vuonna 2006), Kiinassa 6 % ( henkeä) ja muissa Aasian maissa yhteensä 6 %. Toki sijoituskannan ja henkilökunnan kasvu on ollut halpojen kustannusten maissa moninkertainen verrattuna teollistuneisiin eurooppalaisiin maihin. Kiina-ilmiötä ei voi kevein perustein leimata olemattomaksi. Suomalaisyritysten keskeiset sijoitusten kohdemaat ovat samalla suomalaisyritysten keskeisiä kilpailijamaita Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat ja Saksa. Suomalaiset työvoimakustannuk- set ovat keskeisiin eurooppalaisiin kilpailijamaihin verrattuna keskitasolla. Työn tuottavuuden ja yritysten tuotteistaan saamien hintojen mukaan tuominen tarkasteluun vielä parantaa suomalaisyritysten kilpailuasemaa (Sauramo 2004). Sekä teollisuuden että kaupan alan yritysten kannattavuus on parempi kuin keskeisissä kilpailijamaissa (Maliranta ja Ylä-Anttila 2007). Olisikin vähän yllättävää, jos toiminta eurooppalaisissa kilpailijamaissa olisi ollut vielä kannattavampaa. Strategiset toimet Miksi siis sijoitetaan maihin, joissa ei saada pääomalle korkeampaa tuottoa? Yritykset hakevat kansainvälisellä laajentumisella mm. synergiaetuja ja mittakaavaan liittyviä etuja. Laajentumisen taustalla ovat myös markkinoihin liittyvät syyt. Yritykset haluavat laajentua sinne, missä kasvavat markkinat sijaitsevat. Kysymys ei kuitenkaan ole vain sijainnista markkinoilla. Kysymys on asemista markkinoilla, markkinavoimasta, jolla yritykset voivat vaikuttaa markkinaehtoihin tuotteisiin, hintoihin jne. Tästä kertovat kärjekkäästi lähes päivittäiset talousuutiset suurten yhtiöiden välisistä sopimuksista markkinoiden jaosta ja hintakartelleista. Näihin ovat myös suomalaisyritykset osallistuneet. Yritysten strategiaan ja päätöksiin vaikuttavat myös yritysjohdon omat intressit. Johdon omana tavoitteena voi olla pääoman tuoton Harvalukuisten suurten yritysten harvalukuisten johtajien tekemät päätökset vaikuttavat koko kansantalouteen ja ihmisten työpaikkoihin ja elämään. Ritva Pitkänen pohtii, voidaanko luottaa siihen että markkinat ohjaavat näitä päätöksiä kansantalouden ja kansalaisten edun mukaisesti. 16 TALOUS & YHTEISKUNTA

17 maksimoinnin sijasta myös yrityksen koon kasvattaminen ja oman yritysimperiumin luominen. Imperiumit voivat myös kaatua, niin kuin maailman jättiyritysten skandaalit ja StoraEnson strategian muutos kertovat. Ulkomaanyksiköiden heikompaan tuottoon ei ole olemassa yhtä, kaikkiin tapauksiin sovellettavaa syytä. Strategiat ovat hyvin yrityskohtaisia. Ei ole mahdollista laskea, kuinka paljon esimerkiksi konsernien sisäisillä liiketoimilla on siirretty voittoja maasta toiseen. Myös aikaisemmissa, ja 1990-lukujen sijoitustoimintaa koskevissa tutkimuksissa on päädytty samaan tulokseen: ulkomaanyksiköiden tuotto on ollut heikompi, verotus on kannustanut voittojen näyttämiseen kotimaassa ja heikomman tuoton takana on useita syitä. Kansainvälisten pääomaliikkeiden vapauttamista pidetään yhtenä globalisaation edellytyksenä ja myös lopputuloksena. Pääomaliikkeiden vapauttamisen katsotaan yleisesti tehostavan talouden toimintaa. Suorissa sijoituksissa on suurelta osin kyse kehittyneiden maiden markkinoilla tapahtuvista yritysjärjestelyistä. Tästä näkökulmasta globalisaatio näyttäytyy kehittyneisiin talouksiin sijoittuneiden suurten monikansallisten yritysten keskinäisenä kilpailuna markkinoiden herruudesta, niiden toiminta-alueen laajentumisena ja toimintakentän uudelleenjärjestelynä. Tässä pelissä eivät rahat paina taskussa. KIRJALLISUUS Huizinga, H. & Laeven, L. (2006), International Profit Shifting within Multinationals: A Multi- Country Perspective, Workshop on Corporate Tax Competition and Coordination in Europe, Brussels , European Commission. Maliranta M. & Ylä-Anttila, P. (2007), Yritysten kilpailukyky on parantunut tuottavuuden kasvaessa, Talous & Yhteiskunta, 35:2, Pitkänen, R. (2007), Suomalaisyritykset maailmalla tuottiko pääoma? Suomalaisyritysten ulkomaanyksiköiden kannattavuus vuosina , Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 12. Pitkänen, R. & Sauramo, P. (2005), Pääoman lähtö suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ja tulopolitiikka, Palkansaajien Tutkimuslaitos, Tutkimuksia 98. Sauramo, P. (2004), Piirteitä suomalaisten yritysten keskimääräisestä kannattavuudesta ja kustannustasosta, Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 3. TALOUS & YHTEISKUNTA

18 Subprime-kriisin opetukset 18 TALOUS & YHTEISKUNTA Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden jäähtyminen ja lainaasiakkaiden kasvavat luottotappiot ovat aiheuttaneet kriisin, joka on levinnyt muuallekin. Mistä tämä ilmiö johtuu ja mitä siitä seuraa?

19 Kesällä 2007 pankit ja rahoitusmarkkinaviranomaiset kokivat elämänsä yllätyksen lomarauhan rikkoi pelko kansainvälisten pankkien syliin lankeavista Yhdysvaltain ns. subprime-sijoitustappioista. Osan pankeista epäiltiin kärsivän merkittäviä tappioita tavallista heikomman takaisinmaksukyvyn ( subprime -luottokelpoisuuden) omaavien asiakkaiden asuntolainojen takaisinmaksuvaikeuksien takia. Tällä kertaa epäilyksen kohteena olevat pankit eivät kuitenkaan olleet suoraan myöntäneet lainoja asiakkaille, vaan pankit altistuivat joko sijoitustoiminnan tai muille myönnettyjen luottolimiittien kautta. Rauhattomuus sai historialliset mittasuhteet sen onnistuttua lähes jäädyttämään rahamarkkinat maailmanlaajuisesti sekä tartuttamaan epäluulon myös laajemmin luottomarkkinoille. Käsitys rahoitusjärjestelmän riskien hajautus- ja hallintakyvystä sekä rahamarkkinoiden häiriönsietokyvystä muuttui kertaheitolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mikä oli subprime-lainanannon rooli Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kuumenemisessa ja kuinka oli mahdollista, että kehittyneiden talouksien tarkkaan valvotut pankit saattoivat joutua likviditeettikriisiin Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ongelmien myötä. Artikkelin lopussa pohditaan subprime-kriisin opetuksia. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kupla Leena Mörttinen Pääekonomisti Nordea Viime vuosikymmenen vaihteessa puhkesi pörssikupla, joka oli perustunut teknologiaosakkeiden ylihinnoitteluun. Sen jälkeen pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka ja matala korkotaso käynnistivät Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kuumenemisen (kuvio 1). Matalat korot ruokkivat asuntojen kysyntää ja kulutusta. Asuntojen nousevat hinnat vuorostaan tukivat kotitalouksien varallisuutta ja kiihdyttivät kulutuskysyntää entisestään. Kulutuksen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä vahvisti Yhdysvalloissa laajasti käytössä oleva asuntovarallisuuden käyttö kulutusluottojen vakuutena. Kaikkien näiden kannustimien tukemana Yhdysvaltain kotitaloudet kuluttivat koko maailmantalouden jaloilleen yritysten siivotessa taseitaan teknokuplan ylilyönneistä. Samalla kuluttajien luottamus hyvään varallisuuskehitykseensä onnistui luomaan velkakurimuksen. Vaikka Yhdysvaltain kuluttajan yliluottamus asuntojen hintojen nousun jatkumiseen tuntuu hurjalta, on syytä muistaa, ettei Suomessakaan asuntojen hintojen romahdusta pidetty kovin todennäköisenä ennen 1990-luvun alun lamaa. Yhdysvaltain kotitalouksien näkökulmasta edellinen asuntomarkkinaromahdus tapahtui vuoden 1929 pörssiromahduksen yhteydessä. Maailma näyttää nyt kovin erilaiselta ja 1930-lukuihin verrattuna. Positiivinen vaihtosuhdeshokki tuontihintojen aleneminen suhteessa vientihintoihin ja nousevat varallisuusarvot, erityisesti asuntovarallisuuden paisuminen, TALOUS & YHTEISKUNTA

20 Kuvio 1. Asuntojen myyntihintojen mediaanin vuosimuutos (oikeanpuoleinen asteikko) ja keskuspankin ( Fedin ) ohjauskorko (vasemmanpuoleinen asteikko) Yhdysvalloissa vuosina , prosenttia. 10 %, v/v % Lähde: Reuters EcoWin (asuntojen hintasarja: United States, Existing-Home Sales, Single-Family and Condos, median price). kompensoivat Yhdysvalloissa globalisaation painamaa nahkeaa tulokehitystä. Usko asuntomarkkinoiden vahvuuteen 2000-luvulla nojasi uskoon nk. uuden talouden vahvuudesta, järkevästä rahapolitiikasta ja talouskasvun jatkumisesta. Tätä myös eri viranomaistahot ja ennustajat toistelivat. Näistä lähtökohdista katsoen Yhdysvaltain kotitalouksien optimismia on helppo ymmärtää. Subprime-luottojen rooli asuntomarkkinoiden kuumenemisessa Myyntihinnan vuosimuutos, oikea Fed ohjauskorko Subprime-markkinat kasvoivat hyvin voimakkaasti 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä näiden luottojen arvioidaan olevan noin 15 prosenttia Yhdysvaltain koko asuntoluottokannasta. Subprime-luottojen kysyntää kiihdytti vahva usko asuntojen hintojen nousun jatkumiseen. Pitkään jatkunut matalien korkojen kausi loi virheellisen uskon korkojen pysymiseen historiallisesti matalilla tasoilla loputtomasti. Monien subprime-asiakkaiden ymmärtämättömyys talouden dynamiikasta osaltaan selittää vahvaa luottamusta. Asuntomarkkinat nähtiin nopean rikastumisen kanavana ja heikon tulokehityksen kompensoijana, mikä puolestaan antoi kannustimia solmia luottosopimuksia heikomminkin ehdoin. Subprime-luottojen tarjontaa kiihdytti asuntojen hintojen nousun lisäksi arvopaperistaminen. Rahoitusmarkkinoiden innovoinnin seurauksena asuntoluottolaitoksen oli mahdollista paketoida luotot arvopapereiksi ja sitten myydä ne ja samalla niihin liittyvä riski pois taseestaan. Näin se sai rahoitusta lisäluotonannolle samalla kun se varmisti taseen koon pysymisen kurissa. Koska riski ei jäänyt luoton myöntäneen instituution kannettavaksi, puuttuivat myös kannustimet sellaisten sopimusten tekoon, jotka varmistaisivat riittävän korkomarginaalin (luottoriskipreemion) ja mahdollistaisivat terveen lainanhoidon. Tätä ilmiötä vahvisti entisestään asuntoluottoinstituutioiden lähes olematon valvonta. Ylikuumenemisesta ylijäähtymiseen? Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden hidastuminen lähti liikkeelle nousevista koroista. Korkojen noston takana oli maan keskuspankin Fedin aiheellinen huoli talouden ylikuumenemisesta. Vuodesta 2006 lähtien aina vuoden 2007 puoliväliin asti Yhdysvaltain talous oli käytännössä täystyöllisyyden tasolla ja kapasiteetin käyttöaste oli erittäin korkea. Tämä heijastui takaisin talouteen kiihtyneenä inflaationa. Keskuspankki aloitti ohjauskorkojensa noston vuoden 2004 puolivälissä. Nousu jatkui yhtäjaksoisesti 1 prosentista aina 5,25 prosenttiin asti. Neutraalina korkotasona voidaan Yhdysvaltain tapauksessa pitää noin viittä prosenttia, eikä 5,25 prosentin taso ollut historiallisesti katsoen erityisen kireä. Asuntomarkkinat reagoivat nouseviin korkoihin pitkällä viiveellä. Markkinoiden jäähtyminen käynnistyi ja erityisesti asuinrakentaminen alkoi hidastua merkittävästi vuonna Tällöin myös subprime-asiakkaiden luotonmaksuongelmat alkoivat kohota dramaattisesti. Asuntomarkkinoiden hidasta reagointia korkojen nousuun selittää myös Yhdysvaltain asuntolainasopimusten luonne. Suurin osa hyvän luottolaadun prime-asiakkaiden luotoista oli kiinteäkorkoisia. Vastaavasti subprime-asiakkaiden tapauksessa vaihtuvakorkoisten lainojen takana oli ollut hyvin aggressiivinen lainapolitiikka, jossa luotonottajat houkuteltiin näennäisen matala- 20 TALOUS & YHTEISKUNTA

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä):

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä): Talouden näkymät? Jari Järvinen Toukokuu 215 Twitter: @jarvinen_jari YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja Keskeiset kysymykset: Globaali toimintaympäristö? Kansainvälisen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari tarjosi korkeatasoisia esityksiä talouskriisistä

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot