4/2007. Talous Y hteiskunta. Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet. Jouko Kajanojan haastattelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2007. Talous Y hteiskunta. Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet. Jouko Kajanojan haastattelu"

Transkriptio

1 & 4/2007 Talous Y hteiskunta Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet Jouko Kajanojan haastattelu

2 Talous& Yhteiskunta 35. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Sisällys 4 / 2007 & Subprime-kriisi Ruuan hinta Eläkkeet 4/2007 Talous Y hteiskunta Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) Helsinki P Fax: Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Kiander Toimittaja Heikki Taimio P Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P Toimitusneuvosto: Tuomas Harpf Pekka Immeli Harri Järvinen Olli Koski Esa Mäisti Marja-Liisa Rajakangas Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 22,00 Irtonumero 7,00 Painopaikka: Kirjapaino Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Markku Böök ISSN Jouko Kajanojan haastattelu Heikki Taimio Pääkirjoitus... 3 Vesa Vihriälä Globalisaatio ja globalisaatioselvitykset mitä niistä olisi nyt ajateltava?... 4 Kirjat, Petri Böckerman Heikki Patomäki: Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot Ritva Pitkänen Suomalaisyritysten sijoitukset ulkomaille tuottivat heikosti Leena Mörttinen Subprime-kriisin opetukset Perttu Pyykkönen Ruuan hinnan nousua liioiteltu Hannu Tanninen Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus eri hyvinvointivaltiomalleissa Kolumni Seppo Lindblom, Lyhdynkantajaa etsimässä Leena Eräsaari Hyvinvointivaltion uudelleenmuokkaus Suomessa Kirjat, Jaakko Kiander Sixten Korkman, Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen: Hyvinvointivaltion rahoitus. Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Ismo Risku Lakisääteisten eläkkeiden rahoitus ja taso pitkällä aikavälillä Heikki Taimio Onko perusturvan uudistamiskomitea perustuvan parantaja vai paineen purkaja? Kelan yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanojan haastattelu Suhdanteet yhdellä silmäyksellä TALOUS & YHTEISKUNTA

3 Mahdoton yhtälö Voiko pohjoismaisen hyvinvointivaltion saada halvalla? Sitä ihmettä ei ole vielä nähty, ja tuskinpa kannattaa yrittääkään. Epäilen, että se olisi mahdoton yhtälö. Tällä hetkellä hyvinvointivaltion kehittämiseen ei ole varauduttu ainakaan rahalla. Valtiontalouden menokehykset on tehty tiukoiksi. Hallitus on jo alentanut auto- ja perintöveroa ja kaavailee tuloverotuksen kevennyksiä seuraavien eduskuntavaalien alle siitä huolimatta, että kyselyissä kansalaiset ovat olleet valmiita maksamaan enemmän veroja, joilla rahoitettaisiin palvelujen paraneminen. Hyvinvointivaltion kustannuspaineita on monia. Julkinen sektori on naisvaltainen ja suurelta osin pienipalkkainen ala. Kuten juuri on nähty, voimistuneet tasa-arvopyrkimykset lisäävät kustannuksia. Työvoimapulan pahentuessa palkkapaine vain kasvaa. Maahanmuutto ei tuo halvempia työntekijöitä eikä pelkkiä veronmaksajia. Väestön vääjäämätön ikääntyminen merkitsee kustannusten nousua. Globalisaatiollekaan ei toistaiseksi näy loppua, ja siihen sopeutuminen maksaa myös. Julkisen sektorin tuottavuus ei kohoa reaaliansioiden tahtiin. Tästä johtuvaa kustannusten nousua yritetään hillitä tuottavuustalkoilla. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kuulleet uutisia, että sellaiset hankkeet olisivat johtaneet toivottuihin tuloksiin. Pelkkä väen vähentäminen ei sitä merkitsisi. Hyvinvointivaltiossa on pitkälti kyse vaikuttavuudesta, joka monesti kärsii henkilöstövähennyksistä. Mahdottomassa yhtälössä ovat siis vastakkain yhtäältä hyvinvointivaltion taso ja toisaalta menokehykset ja verot. Jonkin tässä on annettava periksi. Jos kansalaisilta kysyttäisiin, niin se olisi menokehykset ja verot. Silloin samalla joutuisivat kyseenalaisiksi veronkevennyslinjan keskeiset perustelut, työllisyyden edistäminen ja kansainvälinen verokilpailu. Niistä kuullaankin nykyään yhä harvemmin. Jos verotuksen keventämistä vielä jatketaan, niin periksi antajaksi jäisi hyvinvointivaltio. Se ulkoistettaisiin vähin erin kansalaisille itselleen. Suuntana olisi itsepalveluyhteiskunta. Heikki Taimio TALOUS & YHTEISKUNTA

4 Globalisaatio ja globalisaatioselvitykset mitä niistä olisi nyt ajateltava? Vuosina 2004 ja 2006 tehdyissä globalisaatioselvityksissä korostettiin globalisaation asettamien haasteiden vaativuutta ja tästä nousevia uudistustarpeita. Suomi on kuitenkin menestynyt hyvin. Onko vaadittu tarpeettomia tai jopa huonoja uudistuksia? Vesa Vihriälä Alivaltiosihteeri Talousneuvoston sihteeristö Valtioneuvoston kanslia Vuonna 2003 aloittaneen hallituksen kunnianhimoinen työpaikan työllisyystavoite oli hallituskauden alussa vastatuulessa. Työllisyys heikkeni ja syksyllä mm. Salcompin Kemijärven tehtaan sulkeminen johti keskusteluun Kiina-ilmiöstä, ts. työpaikkojen katoamisesta matalapalkkamaihin. Tämän vuoksi pääministeri Matti Vanhanen asetti vuoden 2004 alussa talouspoliittisen neuvonantajansa Olli Rehnin johdolla työryhmän selvittämään uuden globaalin kilpailun haasteita tuotannon ja 4 TALOUS & YHTEISKUNTA

5 työllisyyden kasvulle Suomessa ja ehdottamaan keinoja kilpailukyvyn turvaamiseksi. 1 Suomi maailmantaloudessa -nimellä kulkenut hanke sai työnsä valmiiksi marraskuussa Hankkeen yhteydessä käytiin myös noin 20 toimialalla työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen keskinäinen vuoropuhelu, jossa etsittiin käytännön keinoja kehittää kunkin toimialan kilpailukykyä. Loppuraportin (VNK 2004) sanoma voidaan tiivistää muutamaan pääasiaan: (1) Globalisaatio on aiempien integraatiovaiheiden tapaan pohjimmiltaan myönteinen ilmiö; (2) Koveneva kilpailu edellyttää kuitenkin kehittyneiden maiden talouksilta sopeutumista ja kehitysponnistuksia, erityisesti jotta vähemmän tuottava työvoima voisi työllistyä matalapalkkamaista tulevan kilpailun lisääntyessä; (3) Suomella on monia muita Euroopan maita paremmat edellytykset menestyä globaalissa kilpailussa mm. peruskoulutuksen hyvän tason, kehittyneen innovaatiojärjestelmän sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvän yleisen toimivuuden ansiosta; (4) Kilpailussa menestyminen edellyttää silti Suomessakin uudistuksia, jotka vahvistavat osaamista eri tasoilla, avaavat Suomea erityisesti osaavalle ulkomaiselle työvoimalle ja lisäävät hyödyke- ja työmarkkinoiden sopeutumiskykyä. Hyödykemarkkinoiden osalta todettiin kilpailun edistämien tärkeäksi, ja työmarkkinoiden osalta korostettiin työvoiman liikkuvuuden vahvistamista ja palkanmuodostuksen rakenteellisen joustavuuden lisäämistä. Loppuraporttiin sisältyi kaikkiaan yli 120 erilaista toimenpide-ehdotusta. Raportti otettiin pääosin myönteisesti vastaan. Hallitus päätti jo muutaman kuukauden sisällä eräiden raportin esittämien suositusten toteuttamisesta. Nämä koskivat mm. T&Kmenojen lisäämistä, ohjelmaa ulkomaisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi, riskipääoman tarjonnan lisäämistä sekä useita erillisiä toimia koulutuksen kehittämiseksi. 1 Olli Rehnin siirryttyä kesällä 2004 EU:n komissioon työryhmän puheenjohtajaksi tuli aiemmin varapuheenjohtajana toiminut VM:n kansantalousosaston tuolloinen päällikkö Anne Brunila ja tämän kirjoittajasta tuli ryhmän varapuheenjohtaja. TALOUS & YHTEISKUNTA

6 Kritiikkiä raportti sai lähinnä työmarkkinakysymysten käsittelystä. Ammattiyhdistysliikkeen edustajat ja eräät sitä lähellä olevat poliitikot pitivät työmarkkinaosia liiaksi työnantajien näkemyksiä myötäilevinä. Myös yksi työryhmän jäsen jätti lausuman, jonka mukaan työryhmän ei olisi tullut lainkaan käsitellä työmarkkinakysymyksiä. Akateemisesta suunnasta raporttia arvosteltiin siitä, ettei sen analyysi perustunut mihinkään järjestelmälliseen kehikkoon ja että päätelmät olivat osin tarkoitushakuisia ja muoti-ilmiöiden perässä juoksevia (Haaparanta 2005). Globalisaation haasteet Euroopalle ja Suomelle -hanke Vuoden 2006 alussa pääministeri antoi uuden selvitystehtävän globalisaatiosta, tällä kertaa talousneuvoston sihteeristölle. Olisi päivitettävä Suomi maailmantaloudessa -hankkeen analyysi, selvitettävä, miten suositukset olivat toteutuneet, sekä laajennettava näkökulmaa Eurooppaa laajemmin koskevaksi. Osittain vastauksena edellistä hanketta koskeneeseen akateemiseen kritiikkiin globalisaatiota koskeva perusanalyysi tilattiin yhdeltä aihepiirin johtavalta tutkijalta, professori Richard Baldwinilta. Samoin tilattiin lähinnä ulkomaisilta ekonomisteilta 12 muuta kirjoitusta, joiden tuli käsitellä Euroopan laajuisia politiikkakysymyksiä. Kotimaisilta tutkimuslaitoksilta tilattiin Suomea koskevaa taustatyötä, jonka pohjalta sihteeristö laati oman analyysinsä. Päätelmiä varten sihteeristö keskusteli laajan asiantuntijaryhmän kanssa eri kokoonpanoissa. Myös toimialavuoropuhelu aktivoitiin. Loppuraportin kaksi osaa julkaistiin joulukuussa (VNK 2006a ja 2006b). Baldwinin (2006) analyysi ei muuttanut peruskuvaa globalisaatiosta ja sen asettamien haasteiden luonteesta. Esille tuli kuitenkin tärkeitä lisänäkökohtia. Baldwin korostaa erityisesti tuotannon hienojakoista pilkkoutumista toimintoihin, jotka tuotantoprosessin koordinaatiokustannusten alentuessa voivat tulla suoritetuksi hyvinkin kaukana toisistaan. Tällöin kehittyvät maat saattavat tarjota hyvin kilpailukykyisen paikan sellaisille osille tuotantoa, jotka aikaisemmin ovat voineet sijaita vain kehittyneissä maissa. Tämän vuoksi matalapalkkamaiden kilpailu voi kohdistua myös moniin vaativaa osaamista edellyttäviin tehtäviin. Erityisesti uusi kilpailu koskee analyyttisiin valmiuksiin perustuvia, helposti koodattavia tehtäviä. Sen sijaan sosiaalista kanssakäymistä edellyttävät sekä vaativat että vähemmän vaativat tehtävät voivat olla varsin suojattuja kansainväliseltä kilpailulta. Olennainen päätelmä oli, että muutokset eri toimintojen optimaalisessa sijainnissa saattavat olla hyvin suuria, kun tietyt koordinaatiokustannusten kynnysarvot alittuvat. Tästä syystä muutokset ovat vaikeasti ennustettavia. Politiikkajohtopäätösten suhteen Baldwinin analyysi asettaa osin kyseenalaiseksi pyrkimyksen muodollisen koulutustason jatkuvaan nostamiseen kaikilla osa-alueilla. Jos erityisesti analyyttisiä valmiuksia edellyttävät tietoyhteiskuntatehtävät ovat haavoittuvia matalapalkkamaiden kilpailulle, ei välttämättä ole viisasta lisätä juuri tällaista koulutusta kehittyneissä korkean palkkatason maissa. Nopeat ja yllättävät tuotannon sijaintipaikkojen muutokset toisaalta korostavat oppimisvalmiuksien merkitystä kapean erikoisosaamisen kustannuksella. Koska oppimisvalmiuksien perusta luodaan hyvin aikaisessa vaiheessa, korostuu perusopetuksen laadun merkitys. Toiseksi Baldwinin analyysi toimintotason kilpailun lisäämisestä tekee yhä vaikeammaksi sellaisten työvoimakustannusrakenteiden säilyttämisen, jotka eivät verraten hyvin vastaa eri toiminnoissa työskentelevien ihmisten tuottavuutta. Samoin korostuu tuotannon joustavuuden ja sopeutumiskyvyn edistäminen keskeisenä politiikkatavoitteena. Työpaikkojen suojelemisen sijasta politiikan painopisteen on oltava työntekijöiden uudelleensijoittumisen tukemisessa. Uuden selvityksen Suomea koskevassa osassa todettiin, että Suomi on viimeisten vuosien aikana menestynyt sekä tuotannon kasvun että työllisyyden suhteen erinomaisesti samalla kun talouden integraatio on eri mittareilla yhä syventynyt. Selvitykseen liittynyt empiirinen työ osoitti, että työpaikkojen suora siirtäminen ulkomaille konsernien sisäisin järjestelyin tai ulkoistamalla tuotantoa ulkomaille on ollut huomiota herättäneistä yksittäistapauksista huolimatta kokonaismäärältään vähäistä, ehkä 2500 työpaikan luokkaa vuodessa. Tämä on ollut selvästi alle kymmenesosa työpaikkojen nettolisäyksestä viime vuosina. Kiina-ilmiö on totta, mutta sen merkitys on työllisyyden kokonaiskuvassa ollut varsin pieni. Kävi myös ilmi, että hyvin suurta osaa Suomi maailmataloudessa -hankkeen suosituksista oli ryhdytty tavalla tai toisella panemaan täytäntöön. Selvityksen arvio olikin, että Suomen taloudellisen menestymisen perusta on hyvä. Samalla kuitenkin todettiin taloudessa useita heikkouksia ja kilpailuhaasteiden yhä kovenevan. Suomi on erikoistunut tuotantoon (elektroniikka, paperi), jonka suhteellinen hinta on viime vuosian laskenut ja mitä todennäköisimmin laskee lähivuosina edelleen. Tuottavuus on monilla aloilla korkeintaan keskinkertainen. Innovaatiotoiminta on keskittynyt verraten kapeaan teollisuuden osaan, ja erityisesti ns. asiakaslähtöiset innovaatiot ovat verraten harvinaisia. Väestön ikääntyminen on Suomelle nopeammin realisoituva ongelma kuin useimmille muille kehittyneille maille. Lisäksi energiaintensiivisenä taloutena Suomi kärsii keskimääräistä enemmän energian hinnan odotettavissa olevasta noususta, johtuipa se globaalin kysynnän kasvusta tai ilmastopolitiikan kiristämisestä. 6 TALOUS & YHTEISKUNTA

7 Baldwinin analyysin perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että Suomen talouteen kohdistuvat rakennemuutoksen paineet olisivat vähenemässä. Niinpä politiikkajohtopäätös oli ensinnäkin, että osaamisstrategiaa tulee edelleen kehittää, ja tässä on erityisesti pantava painoa huippuosaamisen kehittämiseen samalla kun turvataan laajan osaamispohjan vahvistuminen. Näiden tavoitteiden yhtäaikaiseksi saavuttamiseksi puollettiin tavoitetta T&Kmenojen nostamisesta 4 prosenttiin BKT: sta, vaikka panostusten rajahyödystä ei vahvaa näyttöä katsottukaan olevan. Tuottavuuden kasvun lisäämiseksi ja työllistämismahdollisuuksien ylläpitämiseksi korostettiin yritystoiminnan uudistumisen välttämättömyyttä. Tämä uudistumisen yhtenä edellytyksenä nostettiin esille työvoiman alueelliseen ja ammatillisen liikkuvuuden lisääminen. Ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseksi korostettiin erityisesti aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämistä. Samoin pidettiin tärkeänä palkanmuodostuksen suurempaa yritys- ja yksilötason joustavuutta sekä työllisyyden turvaamisen että tuottavuuden kohottamisen kannalta. Vastapainoksi olisi kehitettävä erilaisia työntekijöiden turvaa vahvistavia elementtejä; ehdotettiin siirtymistä Tanskan ns. joustoturvamallin suuntaan. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ehdotettiin mm. työn verotuksen keventämisen jatkamista. Päätelmiä koskeva kritiikki Myös toista selvitystä kritisoitiin pitkälle samoin perustein ja osin jopa kärjekkäämmin kuin sen edeltäjää. Palkanmuodostusta, työttömyysturvaa ja eläkejärjestelmää koskevia ehdotuksia pidettiin joissakin kommenteissa palkansaajien kurittamisena (esimerkiksi Demari ja ). Hillitymmin samansuuntaista kritiikkiä on esittänyt mm. Kiander (2007). Hän ei varsinkaan pidä perusteltuna palkoista sopimisen painopisteen muutosta yritystasolle, koska se hänen mukaansa olisi paitsi epäoikeudenmukaista myös omiaan hidastamaan talouden uusiutumista ja tuottavuuden kasvua. Kaikkiaan kritiikissä näyttäisi olevan kolme pääjuonnetta. Ensinnäkin arvioidaan, ettei globalisaatio itse asiassa aseta kovin suuria uusia haasteita Suomen tuotannon ja työllisyyden menestymiselle. Yksi tähän ajatteluun liittyvä väite on, ettei globalisaatio ylipäätään merkitse suurta muutosta kehittyneiden maiden työvoiman kysyntään eikä myöskään lisää työmarkkinoiden turbulenssia. Erityisesti katsotaan, ettei voida osoittaa globalisaation heikentävän vähemmän koulutetun työvoiman asemaa. Tällaisen työvoiman suhteellinen asema on kyllä monissa maissa heikentynyt, mutta taustalla on pikemminkin ollut tekninen kehitys kuin globalisaatio. Suomen osalta ongelman keskeinen lähde on puolestaan 1990-luvun lama. Toinen pääväite on, että Suomen työmarkkinat ovat jo joustavat, ts. siltä osin kuin sopeutumistarpeita on, työmarkkinat reagoivat niihin vahvasti. Lisäksi siltä osin kuin jäykkyyttä nimenomaan palkkarakenteissa on, se voi itse asiassa tukea tuottavuuden kasvua ja siten pitkän ajan menetysmahdollisuuksia kilpailullisissa oloissa. Kolmanneksi korostetaan hyvinvointiyhteiskunnan luoman turvaverkon tärkeyttä paitsi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttajana myös riskinjakojärjestelmänä. Hyvä työttömyysturva ja yleensä sosiaaliturva mahdollistaa työntekijöiden riskinoton. Hyvä työsuhdeturva luo työantajalle kannustimia kouluttaa työntekijää uusiin tehtäviin. Vastaavasti julkisesti rahoitettu aikuiskoulutusjärjestelmä helpottaa työvoiman sopeutumista uusiin osaamisvaatimuksiin. Turbulentimmiksi muodostuvissa Suomen talouteen kohdistuvat rakennemuutospaineet eivät ole vähenemässä. oloissa turvaverkoille on jopa aikaisempaa suurempi tarve. Kritiikin mukaan globalisaatioselvityksissä tehdyt ehdotukset uhkaavat näitä hyvinvointivaltion vahvuuksia joko suoraan suosittamalla tärkeiden asioiden heikennyksiä tai vaarantamalla niiden rahoittamisen edellytyksiä, kun suositetaan verotuksen keventämistä. Mitään näistä kritiikin perusteista ei voi oikopäätä tyrmätä. Mutta väittäisin, että kritiikki vähättelee sopeutumishaasteiden vaativuutta, yliarvioi järjestelmiemme vahvuuksia ja paisuttaa suositusten kielteisiä vaikutuksia hyvinvointivaltioon. Haasteiden vaativuus On totta, ettei työpaikkojen ulkomaille ulkoistaminen ole ollut kovin yleistä kehittyneissä maissa. Ei myöskään ole näyttöä, että työpaikkojen mitattavissa oleva vaihtuvuus tai epävarmuus olisi sanottavasti lisääntynyt, vaikka mielikuvat asiasta ehkä ovatkin toisenlaiset. Sen sijaan on selvää, että palkkatulojen kansantulo-osuus on kehittyneissä maissa alentunut ja että tähän on liittynyt vähän koulutettujen suhteellisen aseman heikentyminen joko suhteellisten palkkojen ja/tai työttömyyden muutoksen kautta (IMF 2007). 2 Edelleen on näyttöä 2 Ihan viime aikoina myös käsitys teknologisen kehityksen ja kaupan suhteellisesta vaikutuksesta työmarkkinoilla on hieman muuttunut. Mm. Feenstra (2007) arvioi, että globaalin vaihdannan merkitys palkkaerojen kehitykselle on suurempi kuin viime aikoihin saakka on uskottu. Toisaalta, kun teknologian kehitys ja globaali kilpailu ovat toisiinsa monin säikein nivoutuneet, eron tekeminen näiden vaikutusten välillä ei välttämättä ole kovin tärkeää. TALOUS & YHTEISKUNTA

8 siitä, että työn kysynnän palkkajousto on lisääntynyt, ts. työllisyys on muodostunut herkemmäksi palkkojen muutokselle (OECD 2007). Kehittyvistä maista globaaleille markkinoille tarjolla oleva työpanos on edelleen kasvussa (IMF 2007), teknologinen kehitys jatkuu ja kehittyvät maat kurovat kehittyneiden maiden koulutus- ja teknologiatason etumatkaa kiinni. Tällaisissa oloissa on todella rohkeaa ajatella, että kehittyneiden maiden työmarkkinoihin kohdistuvat paineet olisivat vähenemässä ja että erityisesti kehittyvistä maista tulevalle kilpailulle altteimman työvoiman työllistymisestä ja kohtuullisesta tulotasosta ei olisi syytä olla huolissaan. Baldwinin analyysin perusteella on toki luultavaa, että se, millainen työvoima on altis ulkomaiselle kilpailulle, on koko ajan muuttumassa. Jako vähän koulutettujen ja paljon koulutettujen välillä ei ole jatkossa yhtä tärkeä asia kuin aiemmin. Kilpailulle alttiin työvoiman monimuotoistuminen ei kuitenkaan vähennä sopeutumisen tarvetta. Suomen erinomainen työllisyyskehitys aivan viime vuosina voisi toki antaa aiheen ajatella, että ainakaan meillä globaali kilpailu ei ole kovin suuri haaste työmarkkinoille. Myös tämä olisi rohkea päätelmä. Ensinnäkin osa viime vuosien hyvästä työllisyyskehityksestä johtuu poikkeuksellisen suotuisasta makrotaloudellisesta ympäristöstä. Paitsi että vientimarkkinat ovat olleet hyvässä vedossa, myös kotimarkkinat ovat kasvaneet vahvasti alhaisen korkotason ja veronkevennysten tukemina. Korot ovat jo nousseet eikä veronkevennyksiäkään voi loputtomasti jatkaa. Kansainvälinen ympäristö on myös heikentymään päin. On olemassa tuntuva riski siitä, että Yhdysvaltain velkavetoinen kasvu pysähtyy tavalla, joka tuntuu voimakkaasti myös Euroopassa. Toiseksi: tärkeisiin Suomen tuotantosektoreihin kohdistuu huomattavia rakennemuutospaineita. Suomen tuotantorakenne on teollisuuspainotteinen, ja teollisuus on todennäköisesti jatkossakin enemmän altis kansainväliselle kilpailulle kuin palvelutuotanto. Metsäteollisuuden markkinat Euroopassa eivät kasva. Samalla kuitenkin raaka-aineen saanti on muodostumassa epävarmemmaksi ja erityisesti energian nouseva hinta nostaa kustannustasoa. Keskeiset yritykset ovat lisäksi käyttäneet runsaasti voimavarojaan virheeksi osoittautuneisiin laajentumispyrkimyksiin uusien tuotteiden kehittämisen sijasta. Yritykset ovatkin jo kokeneet tarpeelliseksi ryhtyä sopeuttamaan tuotantokapasiteettiaan Suomessa ankaralla kädellä. On myös kysyttävä, kuinka vakaalla pohjalla viime vuosina erinomaisesti menestyneen konepajateollisuuden Suomen toiminnot kaikilta osin ovat, kun maailman investointibuumi jossain vaiheessa väistämättä rauhoittuu ja joko kilpailijoilla tai konserneilla itsellään on paljon kapasiteettia suuren markkinapotentiaalin alueilla. Tosiasia myös on, että kehittyvissä maissa on kasvavasti elektroniikkateollisuuden tuotantoa, joka kilpailee tämän alan Suomen tuotannon kanssa. Kolmanneksi: energian hinta näyttäisi olevan yhä nousussa sekä kehittyvien maiden kysynnän kasvun että yhä välttämättömämmäksi nähdyn ilmastopolitiikan kiristämisen takia. Tämä vaikuttaa metsäteollisuuden ohella tuntuvasti metallien jalostuksen ja kauttaaltaan kuljetusten kustannuksiin. Kun koko maailma ei ole samalla tavalla mukana ilmastopolitiikassa ja etäisyytemme ja sijaintimme ovat keskimäärin kuljetushaitta, tämä heikentää suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. VATTissa laadittujen laskelmien mukaan työllisyysvaikutukset voivat olla tuntuvia ja riippuvat ratkaisevasti työmarkkinoiden toiminnasta (VM 2007). Neljänneksi: globaali kilpailu on vasta alkamassa tunkeutua niillekin palvelualoille, joille sen voi olettaa ylipäätään vaikuttavan. 3 Monet tutkijat arvelevat, että tietotekniikan uudenlaisella soveltamisella on mahdollisuus suuriin tuottavuushyötyihin palveluissa (Pohjola 2005). Tämä edellyttää kuitenkin organisaatioiden muutoksia ja työvoiman huomattavaa uudelleen kohdentumista. Viidenneksi: Suomen erikoistuneissa ja kooltaan pienissä aluetalouksissa yhden toimialan ja jopa yhden toimipaikan tuotannon merkittävä supistuminen voi olla ankara isku. Viime kuukausien uutisten pitäisi tehdä selväksi, ettei tämä näkökulma ole vanhentunut. Edellä todettu ei tietenkään tarkoita automaattista työllisyyskehityksen heikentymistä tai työttömyyden nousua. Olennaista on, syntyykö katoavien työpaikkojen tilalle uusia. Tämä edellyttää monta asiaa, työmarkkinoilla erityisesti työvoiman huomattavaa liikkuvuutta, eikä ole itsestään selvää, että tätä on riittävästi. Eikä ole myöskään itsestään selvää, että kaikki työtä vaille jäävät voivat työllistyä, ainakaan heti, aiemmalla palkkatasolla. Täytyisi olla kannustimet ottaa vastaan työtä tarpeen vaatiessa myös alemmilla palkoilla. Samoin palkkarakenteiden tulisi olla sellaiset, että ne tukevat kaikenlaisen työvoiman työllistymistä sen ohella, että ne kannustavat tuottavuuteen. Suomen työmarkkinoiden toiminta Työvoiman liikkuvuutta koskeva tuorein vertailutieto antaa todellakin hieman aiempaa positiivisemman kuvan liikkuvuuden suuruudesta (VNK 2007). Alueellinen liikkuvuus näyttäisi olevan vähintään eurooppalaista keskitasoa ja luultavasti suurempaa. Myös toimialojen 3 Vuoden 2006 hanketta varten tehdyssä empiirisessä selvityksessä palvelualojen työpaikoista noin eli 15 % arvioitiin selvästi alttiiksi ulkomaiselle kilpailulle. Tämä on hieman vähemmän kuin eräissä kansainvälissä arvioissa on Suomen kaltaisille maille esitetty (VNK 2006b). 8 TALOUS & YHTEISKUNTA

9 Vesa Vihriälä katsoo, että globalisaation tuomien haasteiden edessä Suomen lähtökohta on hyvä, mutta uudistuspolitiikkaa pitää yhä jatkaa. välinen liikkuvuus on eurooppalaista keskitasoa. Varsinaisesta ammatin vaihtamisen yleisyydestä on vaikeampi olemassa olevan tiedon perusteella päätellä. Joka tapauksessa työpaikkoja näytetään ylipäätään vaihdettavan paljon eurooppalaisessa vertailussa. Mutta kuinka hyvin tämä liikkuvuus riittää Suomen tarpeisiin? Suomi on maantieteellisesti laaja ja väestö- ja työpaikkakeskittymät pieniä. Tämän vuoksi alueellisen liikkuvuuden tarve työpaikkojen tuhoutuessa on suurempi kuin maissa, joissa samalla työssäkäyntialueella on runsaasti muita työpaikkoja. Siltä osin kuin alueellinen liikkuvuus ei eri syistä voi lisääntyä, paine kohdistuu ammatilliseen liikkuvuuteen: ihmisten on oltava työtehtävien kadotessa valmiita vaihtamaan ammattia. Toinen keskeinen työmarkkinoiden kysymys on palkkojen muodostuminen. Makrotasolla palkkojen joustavuus näyttää Suomes- sa varsin hyvältä. Sen sijaan yksilötason palkkojen suhteen Suomi kuuluu yhdessä Ruotsin ja Ranskan kanssa Euroopan jäykimpiin maihin (Böckerman, Laaksonen ja Vainiomäki 2006). On vaikea sanoa, millaisia käytännön vaikutuksia tällaisella palkkarakenteiden jäykkyydellä on. Jäykkyyden haitalliseen vaikutukseen viittaa se, että Suomessa työttömyys on muihin OECD-maihin verrattuna poikkeuksellisen voimakkaasti keskittynyt matalapalkkaisiin samalla kun alimmat palkat ovat korkeita suhteesta keskipalkkoihin (VNK 2006b; Johansson 2006). Kiander (2007) kiistää palkkajäykkyyden merkityksen tässä suhteessa viittaamalla yhtäältä siihen, että Suomen työttömyys on lamasta peräisin ja toisaalta siihen, että paremman koulutustason henkilöitä suositaan aina työpaikkojen täyttämisessä, koska koulutustaso on signaali kyvykkyydestä. 4 Vaikka 15 vuoden takaisella lamalla on epäilemättä edelleenkin vaikutusta nykyiseen työttömyyden tasoon, ei se riitä enää työttömyyden ja sen rakenteen selitykseksi. Pitkäaikaisen tai toistuvaisen työttömyyden piiriin on tullut jatkuvasti suuri määrä ihmisiä (Aho 2004). Se, että kaikissa maissa paremmin koulutetut työllistyvät heikommin koulutettuja paremmin, voi kyllä osaksi selittyä Kianderin mainitsemalla signalointitekijällä. Mutta vaatii aika paljon enemmän käyttää signalointia perustelemaan Suomen työttömyyden poikkeuksellisen suuri painottuminen heikosti koulutettuihin. Viime vuosina palkanmuodostuksessa on tapahtunut lievää paikallisen sopimisen merkityksen vahvistumista. Kuluvana vuonna solmituissa liittokohtaisissa työehtosopimuksissa paikallisten erien osuus korotuksista on eräillä toimialoilla ja eräissä työntekijäryhmissä jopa 30 %. Paikallisen sopimisen asema ei tyypillisesti kuitenkaan ole edelleenkään Ruotsin tai Tanskan tasolla. Erityisen ongelmallista uusimman sopimuskierroksen valossa kuitenkin on, että samalla kun paikallisuuden osuus on hieman lisääntynyt koordinaation heikentyminen uhkaa makrovakautta. Palkankorotusten tasot ovat muodostumassa osin hyvin korkeiksi, palkkajohtajuus näyttäisi olevan siirtymässä julkiselle sektorille, ja on olemassa ilmeinen uhka vaikeasti hallittavan palkka-palkkakierteen syntymisestä. Yhteisvaluutan oloissa työllisyysseuraukset voivat olla hyvin huonoja. Näyttäisikin olevan selvä tarve nyt toteutumassa olevaa järjestyneemmälle ta- 4 Kiander kritisoi paikallisen sopimisen kautta syntyvää palkkajoustavuutta myös siitä, että se vähentää painetta tuottavuutta edistävään heikoimpien yritysten karsiutumiseen. Peruste on oikea, mutta samalla Kiander sivuuttaa erilaisten tulospalkkausmuotojen myönteiset, kannustimiin perustuvat tuottavuusvaikutukset. Näistä on näyttöä sekä Suomesta että Ruotsista (Vartiainen 2006). TALOUS & YHTEISKUNTA

10 valle edistää paikallistason joustavuutta. Koordinointia ei pidä heittää romukoppaan ideologisista syistä. Hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista? Kummankin globalisaatioraportin suositusten selkeä pääpaino oli osaamisen ja innovaatioiden lisäämiseen tähtäävissä toimissa. Erityisen vahvasti nousi esille tarve kehittää koulutusjärjestelmää niin, että se kykenee tuottamaan uusia vaatimuksia paremmin vastaavia valmiuksia, ml. aikuiskoulutuksen tehostaminen ammatillisen liikkuvuuden helpottamiseksi. Työmarkkinoita ja niihin kytkeytyvää sosiaaliturvaa sekä verotusta koskevat suositukset olivat varsin varovaisia. Jälkimmäisessä raportissa erityisesti korostettiin joustavuuden ja turvan tasapainoa. Ns. joustoturva on myös EU:n piirissä yhteisesti omaksuttu työmarkkinoiden ja niiden instituutioiden kehittämisen suunta (Euroopan komissio 2007). Kun palkanmuodostuksessa todettiin joustavuuden lisäämisen tarve, samalla muistutettiin koordinoinnin säilyttämisen tärkeydestä. Verotuksen osalta raporteissa todettiin verokilpailun aiheuttamat paineet yleensä ja erityisesti osaavimman työvoiman osalta. Todettiin sekä tästä syystä että työllisyyden edistämiseksi talouden sisäisistäkin syistä perustelluksi pyrkiä jatkamaan työn verotuksen keventämistä. Mitään täsmällistä määrä- tai profiilitavoitetta ei vuoden 2006 raportissa asetettu. Julkisen sektorin toiminnan tehostaminen todettiin tarpeelliseksi ennen kaikkea ikääntymisestä aiheutuvien julkisten menojen kasvun hillitsemiksi mutta myös työvoiman riittävyyden turvaamiseksi. En pysty näkemään globalisaatioraportteja hyvinvointivaltion romuttamisohjelmina. Pikemminkin ne ovat yrityksiä hahmottaa, miten Suomen taloutta ja sen instituutioita pitäisi kehittää, jotta hyvin- vointivaltion rahoituspohja voitaisiin säilyttää kovenevan kansainvälisen kilpailun, jatkuvan teknologisen kehityksen, ikääntyvän väestön ja myös ilmastopolitiikan asettamien vaatimusten oloissa. Lähtökohta on meillä monin tavoin hyvä. Viime vuosien hyvän kasvun ansiosta on asukasta kohden laskettu kansantuote kasvanut niin, että olemme kivunneet maiden välisessä vertailussa noin 15. sijalta 10. sijalle tai sen tuntumaan, laskentatavasta riippuen. Vaikka tuloerot ovat kasvaneet viimeisten 15 vuoden aikana, Suomi on kansainvälisessä vertailussa yhä muiden Pohjoismaiden tavoin alhaisten tuloerojen, suuren sosiaalisen liikkuvuuden ja vähäisen köyhyyden maa. Talouden korkeasta energiaintensiteetistä huolimatta Suomea voidaan pitää myös varsin vastuullisena kestävän kehityksen näkökulmasta. Tältä pohjalta ei pitäisi olla mahdotonta kehittää taloudellisen toiminnan reunaehtoja edelleen niin, että talouskasvun edellytykset voidaan turvata uhraamatta sosiaalista tai ympäristöllistä kestävyyttä. Mutta ajattelemalla, ettei mikään saa muuttua, tässä tuskin onnistutaan. Tarvitaan yhä uudistuspolitiikkaa. Meidän globalisaatiopohdintamme asettanee osaltaan perspektiiviin se, että myös Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa on koettu tarpeelliseksi arvioida globalisaation vaikutuksia paljolti Suomen selvityksiä vastaavin tavoin. 5 Siltä osin kuin niistä on tuloksia, johtopäätökset ja suositukset ovat hyvin samanlaisia kuin mihin Suomessa on päädytty (The Danish Government 2006; Globaliseringsrådet 2007). 5 Tanskan, Ruotsin ja Hollannin hankkeilla on ollut kytkentä Suomen hankkeisiin, jotka ovat edelläkävijän asemassa. Kaikissa tapauksissa hankkeiden käynnistäjät ovat olleet yhteydessä Suomeen, ja Suomen hankkeiden toteutustapaa ja sisältöä on esitelty näissä maissa. Ruotsin joulukuussa 2006 käynnistynyt hanke näyttäisi olevan kaikkein laajin. Siihen käytetään yli kolme vuotta aikaa ja ainakin neljä kertaa niin paljon varoja kuin kahteen Suomessa toteutettuun hankkeeseen yhteensä. KIRJALLISUUS Aho, S. (2004), Kroonisen työttömyyden laajuus, rakenne ja syntytausta, Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 261. Baldwin, R. (2006), Globalisaatio: suuret osittumiset, teoksessa Talousneuvoston sihteeristö (toim.): Globalisaation haasteet Euroopalle, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2006, Böckerman, P. & Laaksonen, S. & Vainiomäki, J. (2006), Ovatko palkat jäykkiä Suomessa? Talous & Yhteiskunta, 34:2, The Danish Government (2006), Progress, Innovation and Cohesion. Strategy for Denmark in the Global Economy. Euroopan komissio (2007), Päämääränä yhteiset joustoturvaperiaatteet: Uusia ja parempia työpaikkoja jouston ja turvan avulla, Komission tiedonanto (COM(2007) 359) Feenstra, R. (2007), Globalization and Its Impact on Labor. Global Economy Lecture, Vienna Institute for International Economic Studies. Glåbaliseringsrådet (2007), Kunskapsdriven tillväxt En första rapport från Glåbaliseringsrådet. se/ content/1/c6/09/03/62/b21723cd.pdf Haaparanta, P. (2005), Tunnelinäöllä osaavaan, avautuvaan ja uusiutuvaan Suomeen, Kansantaloudellinen aikakauskirja, 101, IMF (2007), World Economic Outlook, Washington, DC:: IMF. Johansson, Å. (2006), Wage Setting in Finland: Increasing Flexibility in Centralised Wage Agreements, OECD Economics Department Working Paper 503. Kiander, J. (2007), Onko tulopolitiikalla tulevaisuutta? Talous & Yhteiskunta, 35:2, VM (2007), Talouspolitiikan strategia 2007, Valtiovarainministeriö, julkaisuja 6/2007. VNK (2004), Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa hankkeen loppuraportti, Valtioneuvosoton kanslian julkaisusarja 19/2004. VNK, (2006a), Globalisaation haasteet Euroopalle, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2006. VNK, (2006b), Suomen vastaus globalisaation haasteeseen, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 17/2006. VNK (2007), Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007 OECD (2007), Employment Outlook, Paris: OECD. Pohjola, M. (2005), Tieto- ja viestintäteknologia tuottavuuden ja talouskasvun lähteenä, LVM:n julkaisuja 11/2005. Vartiainen, J. (2006), Tuottavuus, palkkaerot ja palkkaneuvottelut, Talous & Yhteiskunta, 34:1, TALOUS & YHTEISKUNTA

11 kirjat Heikki Patomäki: Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Porvoo: WSOY, 2007, 290 s. Petri Böckerman Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki käsittelee tuoreessa teoksessaan uusliberalismin esiinmarssia Suomessa. Patomäki on osallistunut kiitettävällä aktiivisuudella keskusteluun globalisaation nurjista puolista. Hän tuli muutamia vuosia sitten tunnetuksi ns. Tobinin veron kiivaana puolustajana. Ajatuksena oli asettaa erityinen vero valuutanvaihdolle. Tällä voitaisiin suitsia kansainvälisiä pääomaliikkeitä, jotka luovat tasapainottomuuksia maailmantalouteen. Valuuttaveron tuotolla voitaisiin lisäksi rahoittaa mm. kehitysmaiden avustamista. Uudessa teoksessaan Patomäki luonnehtii laajalla pensselillä talouspolitiikan muutosta maailmalla ja erityisesti Suomessa. Teoksen keskeinen sanoma on se, että Suomen talouspolitiikan tärkeimmät valinnat viimeisten vuosikymmenten aikana voidaan nähdä osana uusliberalistista talouspolitiikan ohjelmaa, jossa markkinoille annetaan entistä suurempi painoarvo päätettäessä taloudellisten resurssien käytöstä. Tämän kehityksen väistämätön seuraus on se, että samalla kiinnitetään entistä vähemmän huomiota mm. tulonjaon tasaisuuteen ja perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion annetaan hiljalleen rapautua. Arvatenkin on selvää, että Patomäki suhtautuu teoksessaan nuivasti uusliberaalien oppeihin. Patomäen teos alkaa yleisluontoisella kuvauksella uusliberalismin noususta maailmalla. Hän korostaa sitä, että Richard Nixonin päätös irrottaa dollari kultakannasta elokuussa 1971 käynnisti itse itseään vahvistavan prosessin, jonka myötä markkinoiden valta laajeni laajenemistaan yhä uusille alueille. Päätöksessä seurattiin monetarismin oppi-isän Milton Friedmanin ajatuksia siitä, että valuuttojen arvon tulisi määräytyä vapaasti markkinoilla. Talouspolitiikassa ryhdyttiin painottamaan entistä enemmän kilpailu- kyvyn merkitystä. Samalla muille tavoitteille annettiin vähemmän painoa. Tämän jälkeen teoksessa eritellään uusliberalismin rantautumista Suomeen. Muutokset käynnistyivät 1980-luvun alussa, jolloin pääomamarkkinoiden sääntelyä alettiin pitää entistä ongelmallisempana. Sääntelyn väitettiin johtavan mm. tehottomiin investointeihin. Ajatukset kulkeutuivat Pohjolan perukoille kansainvälisten järjestöjen (OECD: n ja IMF:n) käytäviltä. Muutokset kulminoituivat 1990-luvulla. Laman aikana vähennettiin ankaralla kädellä julkisia menoja. Patomäki jatkaa uusliberalismin käsittelyä kuvailemalla Suomen menestyksen illuusioita. Teoksen loppupuolella käsitellään tulevaisuuden vaihtoehtoja, joista osa perustuu nykymenon jatkumiselle ja osassa taas onnistutaan murtamaan uusliberalismin ohjaama talouspolitiikka. Teoksen lopussa todetaan: Uusliberalismi on vain maailmanhistorian yksi pieni onneton välivaihe. Patomäen teoksen suurin vahvuus on samalla myös sen suurin heikkous. Teoksen näkökulma on laaja. Tämän vuoksi mm. Suomen talouspolitiikan muuttumista ei käsitellä tarkastelemalla systemaattisesti keskeisiä selontekoja ja niiden sisältöä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin menestystä koskeva vertailu on valitettavan pinnallinen. Tarkastelu perustuu voimakkaisiin yleistyksiin. Siksi teosta lukiessa tulee väistämättä mieleen Michael Mooren taannoiset vuodatukset. Patomäen sanoissa ei ole kuitenkaan samaa särmää, joka tekee tekstistä paikoitellen aika raskasta luettavaa. Välillä teoksessa koetetaan omaksua rennompi ote, mutta se tuntuu kovin väkinäiseltä. Patomäen suomenkielinen kirja pohjautuu kuluvana vuonna julkaistavaan laajaan englanninkieliseen teokseen, jossa keskeisiä väitteitä on toivon mukaan perusteltu paremmin. Globalisaatiosta on kirjoitettu paljon hyviä teoksia. Tämän vuoksi olisi voinut olla perusteltua vähentää yleistä globalisaatiota koskevaa keskustelua ja antaa vastaavasti vielä enemmän painoa Suomea koskevalle ainekselle. Ilmeisistä puutteistaan huolimatta Patomäen teosta voi lukea kohtuullisen pätevänä johdantona globalisaatioon ja Suomen talouspolitiikan viimeaikaisiin muutoksiin. TALOUS & YHTEISKUNTA

12 Suomalaisyritysten sijoitukset ulkomaille tuottivat heikosti Viimeisten 25 vuoden aikana suomalaiset yritykset ovat tehneet mittavia sijoituksia ulkomaille. Niiden tuotto on kuitenkin jäänyt keskimäärin paljon pienemmäksi kuin kotimaassa miksi? Ritva Pitkänen Viime kuukausien kotimaisten talousuutisten yksi suosikkiaihe on liittynyt suomalaisyritysten ulkomailta ostamiin yrityksiin. Kansainvälinen metsäjätti StoraEnso myi Pohjois-Amerikassa toimivat yrityksensä kansainväliselle pääomasijoittajalle usean miljardin euron tappiolla. Jatkotoimina se lopettaa paperitehtaita ja tuotantolinjoja Suomessa ja vähentää henkilökuntaa yli 1200:lla. Samantapaiset saneeraustoimet on toteuttanut viime ja tämän vuoden aikana toinen metsäalan yritys, UPM-Kymmene. Nokia teki suomalaisyritysten historian kaikkien aikojen suurimman yrityskaupan ostamalla digitaalisia karttapalveluja tuottavan Navteqin lähes 6 miljardin euron hinnalla. Uutiset kertovat suomalaisyritysten kansainvälistymisekspansion kokemuksista ja vaikutuksista Suomeen. Median luomaa kuvaa voisi pitää yksipuolisesti epäonnistumisiin ja suuriin riskeihin painottuvana. Kääntöpuolella täytyy olla myös onnistunei- 12 TALOUS & YHTEISKUNTA

13 ta yrityskauppoja, jotka ovat nostaneet yritysten kannattavuutta ja parantaneet niiden toimintaedellytyksiä myös Suomessa. Tuore tutkimus (Pitkänen 2007) kuitenkin kertoo, että kokonaisuutena suomalaisyritysten ulkomaiset yksiköt ovat olleet heikommin kannattavia kuin kotimaan yksiköt koko suomalaisyritysten kansainvälistymisekspansion 25 vuotta jatkuneen ajan. Kansainvälistymisekspansio Suomalaisyritykset ovat käyttäneet mittavia resursseja kansainvälistymiseen laajentamalla tytäryhtiömuodossa tapahtuvaa toimintaa ulkomailla. Kasvu alkoi 1980-luvun loppupuolella kansainvälisten pääomaliikkeiden vapauduttua myös Suomessa. Ilmiön merkittävyyttä voidaan kuvata suorien sijoitusten osuudella bruttokansantuotteesta tai kansantalouden investoinneista. Suora sijoitus tarkoittaa sellaista pääoman siirtoa maan rajojen ulkopuolelle, jossa tavoitteena on pysyvän taloudellisen suhteen luominen ja vaikutusvallan saavuttaminen sijoituksen kohteessa. Tyypillisesti suorassa sijoituksessa on kyse konsernin tytäryrityksen hankinnasta tai sen toiminnan laajentamisesta. Jos vertaillaan kansainvälistymistä ulkomailla olevien suorien sijoitusten osuudella bruttokansantuotteesta, Suomi oli vuonna 1985 maailmantilastoissa sijalla 14. Vuoteen 2004 mennessä sijoitus muuttui seitsemänneksi. Suoriin sijoituksiin käytettiin 1970-luvulla alle yksi prosentti investointeihin käytetystä summista. Seuraavalla vuosikymmenellä osuus kasvoi neljään prosenttiin. Viime ja tällä vuosikymmenellä osuus on ollut 20 %. Teollisuuden varojen käytöstä noin 42 % vuosina suuntautui suorina sijoituksina ulkomaille (Pitkänen ja Sauramo 2005). Kansainvälisiä yrityskauppoja tekevien yritysten määrä on kuitenkin pieni. Suomessa vuosina tehdyn lähes kaupan joukossa oli hieman alle sellaista, jossa oston kohteena oli ulkomailla toimiva yritys. Näitä kauppoja teki 380 suomalaista yritystä. Suomesta ulkomaille suuntautuvia suorien sijoitusten virtoja dominoivat harvalukuisten suurten yritysten tekemät harvalukuiset suuret yrityskaupat. Suorien sijoitusten huippuvuodet voidaan lähes kokonaan selittää näillä suurilla yritysostoilla ja fuusioilla. Ilmiö on kansainvälinen myös maailman sijoitusvirtoja ja niiden huippuja määrittävät suuret kansainväliset yritysjärjestelyt. TALOUS & YHTEISKUNTA

14 Suomalaisyritykset ovat sijoittaneet suorina sijoituksina ulkomaille enemmän kuin ulkomaiset yritykset ovat sijoittaneet Suomeen. Vuosina Suomesta lähti ulkomaille suorina sijoituksina 89 miljardia euroa. Samaan aikaan Suomeen tuli suorina sijoituksina 58 miljardia euroa. Poliittiset päättäjät ja virkamiehet pohtivat keinoja tehdä Suomesta houkutteleva sijoituskohde ulkomaiselle pääomalle. Suomeen tulevia sijoituksia on tutkittu vähän. Jos ne noudattavat kansainvälisiä trendejä, tänne tulee varoja pääasiassa yritysostojen myötä. Toisin sanoen ulkomaalaiset sijoittajat ja yritykset ostavat suomalaisia yrityksiä. Se, missä määrin näissä yrityskaupoissa Suomeen tulleet kauppahinnat päätyvät hyödyttämään kansantaloutta investointien ja työpaikkojen muodossa, olisi oman tutkimuksensa arvoinen asia. Kannattiko satsaus? Kun pääomaa on siirtynyt ulkomaille yrityskaupoissa näin mittavasti, on syytä kysyä, miten tämän satsaus on kannattanut. Yritystoiminnan kannattavuuden hyvä mittari on oman pääoman tuotto. Se mittaa sitä tuottoa, minkä yritys on saanut omistajien yrityksen käyttöön luovuttamille varoille. Oman pääoman tuottoasteella mitattuna suomalaisyritysten ulkomaanyksiköt ovat tuottaneet heikommin kuin kotimaassa toimivat yritykset keskimäärin (kuvio 1, Pitkänen 2007). Tämä koskee sekä teollisuutta että palvelutoimialoja. Rahoitus- ja vakuutussektori ei ole mukana vertailussa. Koko yrityssektorin keskimääräinen tuottoaste oli vuosina %. Suorat sijoitukset eli suomalaisyritysten ulkomaanyksiköt tuottivat samalla ajanjaksolla liki puolet heikommin eli 6 %. Teollisuudessa, joka tekee liki 70 % suorista sijoituksista, vastaavat luvut ovat 11 % ja 7 %. Palvelualojen sijoitusten menestys on ollut kehno, sillä ne tuottivat vain 3 %. Voidaan tietysti ajatella, että tällainen vertailu kaikkiin yrityksiin on epäreilu. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, ja jo tämä markkinoiden erilaisuus saattaa aiheuttaa eroja tuottoasteissa. Tämän vuoksi kuvaa tarkennetaan ottamalla vertailuryhmäksi kansainvälistyneillä markkinoilla toimivat suomalaisyritykset. Ulkomaisten yksiköiden tuottoaste jää silti alhaisemmaksi kuin kotimaassa toimivien yritysten (kuvio 1). Silmiinpistävää tässä vertailussa on se, että palvelualojen pienehköt yritykset ovat hyvin tuottavia verrattuna suuriin kansainvälistyneisiin yrityksiin. Vertailua vaikeuttaa kansainvälistyneiden palvelualan yritysten vähäinen määrä. Vertailu on tehty myös suhteessa kansainvälistyneiden konsernien tuottoasteisiin. Konsernit sisältävät sekä kotimaassa että ulkomailla toimivat yritykset. Konsernien tuottoerot kaikkiin yrityksiin verrattuna ovat pieniä. Koska konsernitilinpäätösaineisto perustuu osittain eri laskentaperiaatteilla tehtyihin tilinpäätöksiin kuin kaikkia yrityksiä koskeva aineisto, ei vertailusta voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tuottoasteiden vertailun tulos tuntuu oudolta. Eikö ulkomaille suuntauduta juuri parempien tuottojen saamiseksi? Eikö ulkomaille mennä juuri alhaisempien (työvoima)kustannusten takia? Miksi se ei näy tuottoluvuissa? Korkeita hintoja yrityskaupoissa Syytä tähän voidaan etsiä yrityskaupoissa maksetuista korkeista hinnoista. Suurissa yrityskaupoissa ostetusta yrityksestä on usein maksettu enemmän kuin on yrityksen arvo sen taseen perusteella. Tutkimusajanjaksolla suomalaisten teollisuusyritysten maksamat ylihinnat olivat 20 % teollisuuden koko sijoituskannan arvosta vuonna 2004 ja palveluyritysten osalta peräti 40 %. Ylihinnat selittävät teollisuuden viiden prosenttiyksikön tuottoerosta yhden prosenttiyksikön verran. Palvelualojen ulkomaanyksiköiden tuottoaste olisi ilman ylihintoja lähes kaksinkertaistunut. Korkeat hinnat johtavat suuriin tappioihin, jos tuotto-odotukset pettävät. Ylihinnat pitää nimittäin vähentää kuluina yhtiön tuloksesta, jos odotettuja tuottoja ei saada. Kuvion 1 tuottoastevertailussa ei näitä vähennyksiä ole otettu huo- Kuvio 1. Suorien sijoitusten tuotto verrattuna kotimaisten yritysten ja konsernien tuottoon. Keskimääräiset tuottoasteet ajanjaksolla Ei sisällä rahoitus- ja vakuutussektoria. 15 % 10 % 5 % 0 % Kaikki yritykset Kansainvälistyneet yritykset Kansainvälistyneet konsernit Suorat sijoitukset Kaikki Teollisuus Palvelut 14 TALOUS & YHTEISKUNTA

15 mioon, koska kattavaa tietoa niistä ei ole saatavissa. Yritysten vuosikertomuksia tutkimalla voi kuitenkin löytää esimerkkejä. UPM- Kymmene Oyj:n Kanadasta hankkiman Miramichin tehtaan menestys on ollut niin heikko, että tuotantolaitosten koko arvo on vähennetty kuluina. Tehtaista maksettiin n. 1,4 mrd.. StoraEnso Oyj maksoi 1,7 miljardia euroa ylihintaa ostaessaan vuonna 2001 Consolidated Papersin USA:sta. Ylihinta oli lähes puolet kauppahinnasta, ja se on kokonaan vähennetty kuluna jo ennen Pohjois-Amerikan toimintojen tänä syksynä tapahtunutta myyntiä. Suomen valtion omistama Sonera Oyj maksoi huutokaupassa ns. UMTS-toimiluvista Saksan valtiolle 4,3 miljardia euroa vuonna UMTS-hanke ei koskaan edennyt tämän pitemmälle, ja koko summa on vähennetty kuluina. Näissä tapauksissa epäonnistuneet yrityskaupat aiheuttivat yhteensä 7 miljardin euron tappiot. Summan voi hyvin rinnastaa 1990-luvun alun pankkikriisin aiheuttamiin kustannuksiin. Sitä ei voi pitää vain yritysten tai sen osakkeenomistajien tappiona. Kyseessä on menetetty kansantulo, ja verotulojen menetys on lähes kaksi miljardia euroa. Voisiko sitten olla niin, että näiden suurten epäonnistuneiden yrityskauppojen tappiot peittäisivät alleen muiden kohteiden paremman tuoton? Asiaa on vaikea tutkia, koska yritykset antavat vuosikertomuksissaan vähän tai ei lainkaan tietoa ulkomaantoimintojensa kannattavuudesta. Em. epäonnistumisten poistaminen tuottoluvuista ei kuitenkaan selitä huonompaa tulosta. Yrityskaupan onnistumisen yhtenä kriteerinä voidaan pitää sitä, että yritys ei joudu vähentämään kuluna maksamaansa ylihintaa tuotto-odotukset ovat siis toteutuneet. Suuria ylihintoja ovat maksaneet SanomaWSOY Alankomaiden toiminnoistaan ja UPM-Kymmene Saksan paperitehtaistaan. Em. kriteerillä nämä ovat menestyneitä sijoituksia. UPM Epäonnistuneista yrityskaupoista on aiheutunut tappioita yhtä paljon kuin 1990-luvun alun pankkikriisistä. maksoi neljästä paperitehtaasta Saksassa vuonna 2001 liki kolme miljardia euroa. Kauppahinnassa oli ylihintaa yli puolet. Viisi vuotta myöhemmin UPM totesi Euroopassa olevan ylikapasiteettia. Se lopetti tuotantolaitoksia mm. Suomessa sillä perusteella, että ne olivat heikommin kannattavia kuin muualla sijaitsevat tehtaat. Saksan tehtaista maksetun ylihinnan vaikutusta niiden kannattavuuteen ei valitettavasti voi päätellä julkaistuista tiedoista. Tamro Oyj on laajentunut ilmeisen menestyksellisesti vähittäisin yritysostoin Pohjois-Euroopan merkittävimmäksi lääketukku- ja vähittäismyyntiketjuksi. Tässä tapauksessa ulkomainen pääoma koki Suomen houkuttelevaksi sijoituskohteeksi. Saksalainen Phoenix-konserni kiinnostui Tamrosta ja osti sen. Ulkomaanyksiköiden tuottoasteessa on suurta toimialoittaista vaihtelua. Pääosan suomalaisyritysten suorista sijoituksista tekevät metsä- ja metalliteollisuus. Metsäteollisuuden menestys on ollut heikko. Metalliteollisuudessa Nokian suuret likvidit sijoitukset kansainvälisille pääomamarkkinoille laskevat toimialan ulkomaantoimintojen keskimääräistä tuottoa. Nokialla on ollut parhaimmillaan tai pahimmillaan liki puolet taseen loppusummasta likvideinä sijoituksina. Näiden varojen tuotto rahoitusmarkkinoilla on vuosikertomuksen tietojen perusteella ollut murto-osa konsernin koko tuotosta. Koska nämä sijoitukset tehdään Nokian ulkomaisten tytäryritysten kautta, ne kuuluvat suoriin sijoituksiin ja alentavat metallitoimialan suorien sijoitusten keskimääräistä tuottoa. Ilman näitä sijoituksia ulkomaanyksiköt ovat metalliteollisuudessa mahdollisesti tuottaneet paremmin kuin kotimaantoiminta. Palvelualojen huonoon tuottoasteeseen vaikuttavat olennaisesti telealan epäonnistuneet sijoitukset. Kemianteollisuudessa ja muussa teollisuudessa ulkomaanyksiköiden tuottoaste on kotimaanyksiköiden tasolla tai hieman parempi. Siirretäänkö voittoja? Syytä ulkomaantoimintojen alhaisempaan tuottoasteeseen voidaan etsiä myös konsernien sisäisestä hinnoittelupolitiikasta ja sisäisistä liiketapahtumista. Monikansallisilla konserneilla on paljon mahdollisuuksia siirtää voittojaan maasta toiseen ja järjestellä konsernien sisäisiä omistussuhteita verotuksen ja voitonjaon kannalta optimaalisesti. Tämä aiheuttaa näennäisiä ja keinotekoisia kannattavuuseroja. Kansainväliset suositukset lähtevät siitä, että konsernien sisäisissä liiketoimissa noudatetaan samoja ehtoja kuin vapailla markkinoilla. Ehdoista poikkeaminen on kansainvälinen ongelma, jonka valvonta on hankalaa. Huizingan (2006) tutkimuksen mukaan useat Euroopan maat hyötyvät Euroopan sisäisestä voittojen siirrosta verotulojen muodossa Saksan kustannuksella. Jos suomalaisyhtiöiden ulkomaanyksiköiden heikompi kannattavuus johtuu konsernien sisäisestä voittojen siirrosta, kuuluu Suomikin näihin hyötyjä saaviin maihin. Ajatusleikkinä voi laskea, paljonko ulkomaanyksiköiden tuoton olisi pitänyt olla, jos se olisi ollut konsernien keski- TALOUS & YHTEISKUNTA

16 Ulkomaisten sijoitusten tuotto voi näyttää heikolta, jos sitä siirretään näytettäväksi kotimaassa. määräisen tuoton tasolla. Tulokseksi saadaan, että niiden tuotot olisivat olleet vuositasolla noin kaksi miljardia euroa suuremmat. Suomen tästä saama verohyöty vastaisi noin kymmentä prosenttia Suomen koko yritysveron kertymästä. Tästä voisi päätellä, että verotuksen kannalta yrityksille on edullista siirtää voittojaan Suomeen. Suomi olisi siis menestynyt verokilpailussa hyvin. Toimintaolosuhteet Suomessa ovat hyvät Jos maksetut ylihinnat ja suuret epäonnistuneet kaupat tai konsernien sisäinen hinnoittelupolitiikka eivät selitä tuottoasteiden eroa, syy voi olla toimintaolosuhteissa kohdemaissa. Hyvin yleinen käsitys on, että suomalaisyritykset sijoittavat halpojen kustannusten maihin ja työpaikat karkaavat Kiinaan ja Intiaan. Suomalaisyritysten sijoituskannasta kuitenkin yli 80 % on Euroopassa. Suomalaisyritysten ulkomaisten tytäryritysten henkilökunnasta on Euroopan maissa 71 % (noin henkeä vuonna 2006), Kiinassa 6 % ( henkeä) ja muissa Aasian maissa yhteensä 6 %. Toki sijoituskannan ja henkilökunnan kasvu on ollut halpojen kustannusten maissa moninkertainen verrattuna teollistuneisiin eurooppalaisiin maihin. Kiina-ilmiötä ei voi kevein perustein leimata olemattomaksi. Suomalaisyritysten keskeiset sijoitusten kohdemaat ovat samalla suomalaisyritysten keskeisiä kilpailijamaita Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat ja Saksa. Suomalaiset työvoimakustannuk- set ovat keskeisiin eurooppalaisiin kilpailijamaihin verrattuna keskitasolla. Työn tuottavuuden ja yritysten tuotteistaan saamien hintojen mukaan tuominen tarkasteluun vielä parantaa suomalaisyritysten kilpailuasemaa (Sauramo 2004). Sekä teollisuuden että kaupan alan yritysten kannattavuus on parempi kuin keskeisissä kilpailijamaissa (Maliranta ja Ylä-Anttila 2007). Olisikin vähän yllättävää, jos toiminta eurooppalaisissa kilpailijamaissa olisi ollut vielä kannattavampaa. Strategiset toimet Miksi siis sijoitetaan maihin, joissa ei saada pääomalle korkeampaa tuottoa? Yritykset hakevat kansainvälisellä laajentumisella mm. synergiaetuja ja mittakaavaan liittyviä etuja. Laajentumisen taustalla ovat myös markkinoihin liittyvät syyt. Yritykset haluavat laajentua sinne, missä kasvavat markkinat sijaitsevat. Kysymys ei kuitenkaan ole vain sijainnista markkinoilla. Kysymys on asemista markkinoilla, markkinavoimasta, jolla yritykset voivat vaikuttaa markkinaehtoihin tuotteisiin, hintoihin jne. Tästä kertovat kärjekkäästi lähes päivittäiset talousuutiset suurten yhtiöiden välisistä sopimuksista markkinoiden jaosta ja hintakartelleista. Näihin ovat myös suomalaisyritykset osallistuneet. Yritysten strategiaan ja päätöksiin vaikuttavat myös yritysjohdon omat intressit. Johdon omana tavoitteena voi olla pääoman tuoton Harvalukuisten suurten yritysten harvalukuisten johtajien tekemät päätökset vaikuttavat koko kansantalouteen ja ihmisten työpaikkoihin ja elämään. Ritva Pitkänen pohtii, voidaanko luottaa siihen että markkinat ohjaavat näitä päätöksiä kansantalouden ja kansalaisten edun mukaisesti. 16 TALOUS & YHTEISKUNTA

17 maksimoinnin sijasta myös yrityksen koon kasvattaminen ja oman yritysimperiumin luominen. Imperiumit voivat myös kaatua, niin kuin maailman jättiyritysten skandaalit ja StoraEnson strategian muutos kertovat. Ulkomaanyksiköiden heikompaan tuottoon ei ole olemassa yhtä, kaikkiin tapauksiin sovellettavaa syytä. Strategiat ovat hyvin yrityskohtaisia. Ei ole mahdollista laskea, kuinka paljon esimerkiksi konsernien sisäisillä liiketoimilla on siirretty voittoja maasta toiseen. Myös aikaisemmissa, ja 1990-lukujen sijoitustoimintaa koskevissa tutkimuksissa on päädytty samaan tulokseen: ulkomaanyksiköiden tuotto on ollut heikompi, verotus on kannustanut voittojen näyttämiseen kotimaassa ja heikomman tuoton takana on useita syitä. Kansainvälisten pääomaliikkeiden vapauttamista pidetään yhtenä globalisaation edellytyksenä ja myös lopputuloksena. Pääomaliikkeiden vapauttamisen katsotaan yleisesti tehostavan talouden toimintaa. Suorissa sijoituksissa on suurelta osin kyse kehittyneiden maiden markkinoilla tapahtuvista yritysjärjestelyistä. Tästä näkökulmasta globalisaatio näyttäytyy kehittyneisiin talouksiin sijoittuneiden suurten monikansallisten yritysten keskinäisenä kilpailuna markkinoiden herruudesta, niiden toiminta-alueen laajentumisena ja toimintakentän uudelleenjärjestelynä. Tässä pelissä eivät rahat paina taskussa. KIRJALLISUUS Huizinga, H. & Laeven, L. (2006), International Profit Shifting within Multinationals: A Multi- Country Perspective, Workshop on Corporate Tax Competition and Coordination in Europe, Brussels , European Commission. Maliranta M. & Ylä-Anttila, P. (2007), Yritysten kilpailukyky on parantunut tuottavuuden kasvaessa, Talous & Yhteiskunta, 35:2, Pitkänen, R. (2007), Suomalaisyritykset maailmalla tuottiko pääoma? Suomalaisyritysten ulkomaanyksiköiden kannattavuus vuosina , Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 12. Pitkänen, R. & Sauramo, P. (2005), Pääoman lähtö suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ja tulopolitiikka, Palkansaajien Tutkimuslaitos, Tutkimuksia 98. Sauramo, P. (2004), Piirteitä suomalaisten yritysten keskimääräisestä kannattavuudesta ja kustannustasosta, Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 3. TALOUS & YHTEISKUNTA

18 Subprime-kriisin opetukset 18 TALOUS & YHTEISKUNTA Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden jäähtyminen ja lainaasiakkaiden kasvavat luottotappiot ovat aiheuttaneet kriisin, joka on levinnyt muuallekin. Mistä tämä ilmiö johtuu ja mitä siitä seuraa?

19 Kesällä 2007 pankit ja rahoitusmarkkinaviranomaiset kokivat elämänsä yllätyksen lomarauhan rikkoi pelko kansainvälisten pankkien syliin lankeavista Yhdysvaltain ns. subprime-sijoitustappioista. Osan pankeista epäiltiin kärsivän merkittäviä tappioita tavallista heikomman takaisinmaksukyvyn ( subprime -luottokelpoisuuden) omaavien asiakkaiden asuntolainojen takaisinmaksuvaikeuksien takia. Tällä kertaa epäilyksen kohteena olevat pankit eivät kuitenkaan olleet suoraan myöntäneet lainoja asiakkaille, vaan pankit altistuivat joko sijoitustoiminnan tai muille myönnettyjen luottolimiittien kautta. Rauhattomuus sai historialliset mittasuhteet sen onnistuttua lähes jäädyttämään rahamarkkinat maailmanlaajuisesti sekä tartuttamaan epäluulon myös laajemmin luottomarkkinoille. Käsitys rahoitusjärjestelmän riskien hajautus- ja hallintakyvystä sekä rahamarkkinoiden häiriönsietokyvystä muuttui kertaheitolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mikä oli subprime-lainanannon rooli Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kuumenemisessa ja kuinka oli mahdollista, että kehittyneiden talouksien tarkkaan valvotut pankit saattoivat joutua likviditeettikriisiin Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ongelmien myötä. Artikkelin lopussa pohditaan subprime-kriisin opetuksia. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kupla Leena Mörttinen Pääekonomisti Nordea Viime vuosikymmenen vaihteessa puhkesi pörssikupla, joka oli perustunut teknologiaosakkeiden ylihinnoitteluun. Sen jälkeen pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka ja matala korkotaso käynnistivät Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kuumenemisen (kuvio 1). Matalat korot ruokkivat asuntojen kysyntää ja kulutusta. Asuntojen nousevat hinnat vuorostaan tukivat kotitalouksien varallisuutta ja kiihdyttivät kulutuskysyntää entisestään. Kulutuksen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä vahvisti Yhdysvalloissa laajasti käytössä oleva asuntovarallisuuden käyttö kulutusluottojen vakuutena. Kaikkien näiden kannustimien tukemana Yhdysvaltain kotitaloudet kuluttivat koko maailmantalouden jaloilleen yritysten siivotessa taseitaan teknokuplan ylilyönneistä. Samalla kuluttajien luottamus hyvään varallisuuskehitykseensä onnistui luomaan velkakurimuksen. Vaikka Yhdysvaltain kuluttajan yliluottamus asuntojen hintojen nousun jatkumiseen tuntuu hurjalta, on syytä muistaa, ettei Suomessakaan asuntojen hintojen romahdusta pidetty kovin todennäköisenä ennen 1990-luvun alun lamaa. Yhdysvaltain kotitalouksien näkökulmasta edellinen asuntomarkkinaromahdus tapahtui vuoden 1929 pörssiromahduksen yhteydessä. Maailma näyttää nyt kovin erilaiselta ja 1930-lukuihin verrattuna. Positiivinen vaihtosuhdeshokki tuontihintojen aleneminen suhteessa vientihintoihin ja nousevat varallisuusarvot, erityisesti asuntovarallisuuden paisuminen, TALOUS & YHTEISKUNTA

20 Kuvio 1. Asuntojen myyntihintojen mediaanin vuosimuutos (oikeanpuoleinen asteikko) ja keskuspankin ( Fedin ) ohjauskorko (vasemmanpuoleinen asteikko) Yhdysvalloissa vuosina , prosenttia. 10 %, v/v % Lähde: Reuters EcoWin (asuntojen hintasarja: United States, Existing-Home Sales, Single-Family and Condos, median price). kompensoivat Yhdysvalloissa globalisaation painamaa nahkeaa tulokehitystä. Usko asuntomarkkinoiden vahvuuteen 2000-luvulla nojasi uskoon nk. uuden talouden vahvuudesta, järkevästä rahapolitiikasta ja talouskasvun jatkumisesta. Tätä myös eri viranomaistahot ja ennustajat toistelivat. Näistä lähtökohdista katsoen Yhdysvaltain kotitalouksien optimismia on helppo ymmärtää. Subprime-luottojen rooli asuntomarkkinoiden kuumenemisessa Myyntihinnan vuosimuutos, oikea Fed ohjauskorko Subprime-markkinat kasvoivat hyvin voimakkaasti 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä näiden luottojen arvioidaan olevan noin 15 prosenttia Yhdysvaltain koko asuntoluottokannasta. Subprime-luottojen kysyntää kiihdytti vahva usko asuntojen hintojen nousun jatkumiseen. Pitkään jatkunut matalien korkojen kausi loi virheellisen uskon korkojen pysymiseen historiallisesti matalilla tasoilla loputtomasti. Monien subprime-asiakkaiden ymmärtämättömyys talouden dynamiikasta osaltaan selittää vahvaa luottamusta. Asuntomarkkinat nähtiin nopean rikastumisen kanavana ja heikon tulokehityksen kompensoijana, mikä puolestaan antoi kannustimia solmia luottosopimuksia heikomminkin ehdoin. Subprime-luottojen tarjontaa kiihdytti asuntojen hintojen nousun lisäksi arvopaperistaminen. Rahoitusmarkkinoiden innovoinnin seurauksena asuntoluottolaitoksen oli mahdollista paketoida luotot arvopapereiksi ja sitten myydä ne ja samalla niihin liittyvä riski pois taseestaan. Näin se sai rahoitusta lisäluotonannolle samalla kun se varmisti taseen koon pysymisen kurissa. Koska riski ei jäänyt luoton myöntäneen instituution kannettavaksi, puuttuivat myös kannustimet sellaisten sopimusten tekoon, jotka varmistaisivat riittävän korkomarginaalin (luottoriskipreemion) ja mahdollistaisivat terveen lainanhoidon. Tätä ilmiötä vahvisti entisestään asuntoluottoinstituutioiden lähes olematon valvonta. Ylikuumenemisesta ylijäähtymiseen? Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden hidastuminen lähti liikkeelle nousevista koroista. Korkojen noston takana oli maan keskuspankin Fedin aiheellinen huoli talouden ylikuumenemisesta. Vuodesta 2006 lähtien aina vuoden 2007 puoliväliin asti Yhdysvaltain talous oli käytännössä täystyöllisyyden tasolla ja kapasiteetin käyttöaste oli erittäin korkea. Tämä heijastui takaisin talouteen kiihtyneenä inflaationa. Keskuspankki aloitti ohjauskorkojensa noston vuoden 2004 puolivälissä. Nousu jatkui yhtäjaksoisesti 1 prosentista aina 5,25 prosenttiin asti. Neutraalina korkotasona voidaan Yhdysvaltain tapauksessa pitää noin viittä prosenttia, eikä 5,25 prosentin taso ollut historiallisesti katsoen erityisen kireä. Asuntomarkkinat reagoivat nouseviin korkoihin pitkällä viiveellä. Markkinoiden jäähtyminen käynnistyi ja erityisesti asuinrakentaminen alkoi hidastua merkittävästi vuonna Tällöin myös subprime-asiakkaiden luotonmaksuongelmat alkoivat kohota dramaattisesti. Asuntomarkkinoiden hidasta reagointia korkojen nousuun selittää myös Yhdysvaltain asuntolainasopimusten luonne. Suurin osa hyvän luottolaadun prime-asiakkaiden luotoista oli kiinteäkorkoisia. Vastaavasti subprime-asiakkaiden tapauksessa vaihtuvakorkoisten lainojen takana oli ollut hyvin aggressiivinen lainapolitiikka, jossa luotonottajat houkuteltiin näennäisen matala- 20 TALOUS & YHTEISKUNTA

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari tarjosi korkeatasoisia esityksiä talouskriisistä

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Talousnäkymät. Vesa Vihriälä 24.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talousnäkymät. Vesa Vihriälä 24.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talousnäkymät Vesa Vihriälä 24.11.2014 Globaali velkaongelma kasvun iso jarru Kiitos Source: Geneva report on debt (2014) USA:n kasvaa mutta alemmalla tasolla, Euroalueella myös kasvuvauhti heikentynyt

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos 1. Johdanto Suomen talouden elpyessä 1990-luvun alun syvästä lamasta työllisyyden ja työttömyyden alue-erot

Lisätiedot

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET Esitelmä professori Matti Palon 70 vuotuisjuhlaseminaarissa Yli-Kannuksen kyläkeskuksessa 6.4.2008 Professori Reino Hjerppe Aihe sopii hyvin

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2012 Alma Media noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa, 1.10.2010 alkaen voimassa olevaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sellaisenaan.

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot