HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 JA TASEKIRJA. Kunnanhallitus Valtuusto

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 JA TASEKIRJA Kunnanhallitus Valtuusto

2 Kunnanjohtajan katsaus KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat ja jaostot Organisaatiokaavio YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUDEN KEHITYS Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätöksiin sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELEMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous Vaalit Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus ja valtuusto

3 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointien toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli Hartolan kunnalle taloudellisesti hyvin vaikea, koska kunnan verotulot laskivat 0,5 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna ja samaan aikaan kunnan toimintakulut nousivat 1,67 miljoonaa euroa. Vuoteen 2011 verrattuna yhteisöverotulo romahti 0,4 milj. euroa ja kunnallisveron tuotto laski 0,1 miljoonaa euroa. Vain kiinteistöveron tuottotavoite saavutettiin vuonna Taloudellista tulosta painoi heikentynyt yleinen suhdannetilanne. Työttömyys lisääntyi ja kunnan väkiluku laski 88 asukkaalla. Näiden seuraukset yritystoimintaan ilmenivät siten, että Hartolan yritysten määrä ja työpaikat vähenivät ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Valtionosuudet kuitenkin kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,350 milj euroa, mikä tuli lisäyksenä peruspalvelujen valtionosuuteen. Vuoden 2012 talousarviossa arvioitu toimintakate ylitettiin milj. eurolla. Tämä muodostui toimintatuottojen euron suuruisesta alituksesta ja toimintamenojen euron suuruisesta ylityksestä.. Kasvu ylitti talousarvion 0,365 milj. euroa. Oma toiminnan osalta toimintakatteen alitus oli vain euroa. Suurin vaikutus tuloksen heikkenemiseen oli sillä, että palvelujen ostot, joista suuri osa on sosiaali- ja terveystoimen menoja, kasvoivat runsaat 1,2 milj. euroa vuonna Talousarvion mukainen vuosikate jäi 0,703 milj. euroa arvioitua huonommaksi ja oli 0,538 miljoonaa euroa negatiivinen. Tilikauden 2012 tulos painui ,68 euroa alijäämäiseksi. Kunnanhallituksen asettama taloustavoite alijäämän pysähtymisestä 0,332 miljoonaan euroon vuodelle 2012 osoittautui kaiken kaikkiaan liian optimistisiksi. Edellisellä tilikaudella 2011 oli kattamatonta alijäämää vain ,61 euroa. Kunnalle muodostui nyt katettavaa alijäämää yhteensä ,29 euroa eli runsaat 381 /asukas. Toimintakatteen 10,3 % suuruinen kasvu johtuu lähes kokonaan sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvusta. Ns. oman toiminnan menojen kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna 78 teur eli alle 1 %. Uutta lainaa otettiin 1,5 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 1,525 milj. eurolla. Lainamäärä asukasta kohden kasvoi edellisen vuoden eurosta euroon. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien lainamäärän keskiarvo on euroa/ asukas, joten Hartola on tässä keskitasoa. Suhteellinen velkaantuneisuus parani ja oli tilinpäätöksessä 47,95 %, mikä alittaa 50 %. Kunnanvaltuuston päätös korottaa tuloveroa 0,5 %-yksiköllä oli tarpeellinen syksyllä Jälkeenpäin voidaan sanoa, että se olisi voitu tehdä jo aiemmin. Kunnan on vaikea välttyä tuloveron korottamiselta tulevinakaan vuosina, koska kustannusten kasvu ylittää reippaasti käytettävissä olevat tulot. Veroprosentin korotuspaine on vuonna 2013 huimat 3 % yksikköä, jota tosin verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus osittain kompensoi. Suomen hallituksen tavoite toteuttaa kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen kokonaisuudistuksen valmistelu vahvojen peruskuntien pohjalta eteni vuonna 2012 eri tahojen näkemysten ristiriitaisuudesta huolimatta. Talvella 2013 kunnat ilmaisivat kantansa maakunnan sisällä muodostettavien sote alueiden koosta ja organisoinnista samassa yhteydessä kun valtionvarainministeriön kuntajakoa koskevan lakiehdotus oli lausuntokierroksella. Yhtenäisen sote-alueen muodostaminen Päijät-Hämeessä on kunnianhimoinen tavoite. Päijät-Hämeen kunnat eivät näytä olevan toistaiseksi muodostamassa vahvaan peruskuntaan tukeutuvaa sotealuetta tai uutta laajaa peruskuntaa Lahden ympärille. Muutoinkaan kunnat, mukaan lukien Hartola, eivät hyväksy valtion kaavailemia pakkotoimia kuntien yhdistämiseksi. Tästä huolimatta kaikkia kuntia paitsi Lahtea ja Hei- 4

5 nolaa velvoitetaan mitä todennäköisimmin selvittämää kuntarakennetta vuoden 2014 kuluessa. Kun yksikään selvitys ei ole käynnissä tätä kunnanjohtajan katsausta kirjoittaessani, on vaikea uskoa, että muutokset kuntarakenteessa tapahtuisivat valtioneuvoston esittämässä aikataulussa. Hartolan kunnan kannalta suurin kysymys tulee olemaan, onko sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajan Aavan toimintaa muutettavissa siten, että nykyinen kustannusten 8-10 % vuotuinen kasvuvauhti saadaan pysäytetyksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien organisoinnilla on suuri vaikutus Hartolan ja muidenkin pienten kuntien kustannuksiin. Väestön sairastavuuskerroin osoittaa, että kunnan palvelutarve on korkeampi kuin kasvu- ja kehyskunnissa, joissa väestön rakenne on nuorempi. Palvelujen oikeanaikaisuus ja tehokas organisointi säästää monia ylimääräisiä käyntejä terveydenhuollon palveluissa, jolla on suoria vaikutuksia kunnan talouteen. Tästä syystä hyvät ja laadukkaat palvelut ovat myös kustannuksiltaan tehokkaita. Näitä palveluja hartolalaisilla, niin asukkailla kuin päättäjillä, on oikeus myös vaatia valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen jälkeenkin. Hartolassa Merja Olenius kunnanjohtaja 5

6 1. KUNNAN HALLINTO Kunnan toimielimet järjestäytyivät kunnallisvaalien 2008 tuloksen perusteella käytyjen neuvottelujen jälkeen tammikuussa Valtuuston jäsenistä vaihtui 10. Vuoden 2011 alussa valittiin uudet toimielimet kaksivuotiskaudelle VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISTMK HENKILÖSTÖJAOSTO SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA 1.1 Kunnanvaltuusto Hartolan kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuustoon kuuluu 21 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Jarkko Fågel (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Vuokko Rolig (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Jeremias Sankari (Kesk). Kunnanvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat valtuutetut ja heidän puoluekantansa: Antikainen Kalevi Eskola Olli Hakala Heikki Heikkilä Mika Huoponen Maria Järvinen Hannu Karnaattu Markku Leisti Heikki Mamia Maija-Liisa Nenonen Mikko Nieminen Tapio Pajunen, Sanna Palm Markku Ruoppi Mikko Röksä Kari Kok. SDP Kesk. Kesk Kok Kesk. SDP Vas. Kesk. Kok PS Kesk. SDP Kesk Kok. Kesk. 6

7 Tanskanen Matti Tilander Sirpa Virtanen Maritta SDP Kok. Kesk. Vuonna 2012 valtuusto kokoontui 6 kertaa ja käsitteli 75 asiaa. 1.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Hartolan kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Maija-Liisa Mamia (Kesk.) ja varapuheenjohtajana Pertti Mäkinen (Kok.) Kunnanhallitukseen valittiin kaudelle lisäksi seuraavat varsinaiset jäsenet: Hakala Heikki Mattila Liisa Palm Markku Tanskanen Matti Tilander Sirpa Kesk. SDP Kesk SDP Kok Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Raija Rissanen saakka ja Merja Olenius lukien. Vuonna 2012 kunnanhallitus kokoontui 16 kertaa ja käsitteli 257 asiaa. 1.3 Lautakunnat ja jaostot Hartolan kunnassa toimi kertomusvuonna tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta sekä kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja elinkeinojaosto. Alla olevassa erittelyssä on ilmoitettu toimielimen varsinaiset jäsenet. Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Mikko Nenonen, pj PS Heinonen Hannu, pj Kesk. Markku Karnaattu, vpj SDP Eero Halmekoski, vpj Kok. Lea Korhonen Vas. Sanna Pajunen SDP Virve Mustonen Kesk. Hely Alakokkare VAS Kari Röksä Kesk. Anneli Mäkelä Kesk. Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Eskola Olli, pj SDP Hannu Järvinen, pj Kesk. Hannu Kemppi, vpj Kesk. Kalevi Antikainen, vpj Kok. Sanna Pajunen SDP Jeremias Sankari Kesk. Juha Saarinen Kesk. Pirkko Riihimäki Kesk. Pentikäinen-Laine Maija Kesk. Maria Huoponen Kok. Nina Hämäläinen Kok. Markku Karnaattu SDP Osmo Haikka Kok. Vuokko Rolig SDP Ympäristölautakunta Elinkeinojaosto ( ) Mika Heikkilä, pj Kesk. Maija-Liisa Mamia, pj Kesk. Tauno Hilden, vpj Kok Sanna Pajunen vpj SDP Maritta Virtanen Kesk. Pertti Mäkinen Kok. 7

8 Jouni Hokkanen Kesk. Nina Hämäläinen Hartolan yrittäjät pj. Arja Nenonen Kok Markku Ihanajärvi Hartolan MTK Arja Lindh SDP Kalle Moisio SDP Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Perussuomalaiset 9 valtuutettua 5 valtuutettua 5 valtuutettua 1 valtuutettu 1 valtuutettua 1.4 Organisaatiokaavio KUNNANJOHTAJA Raija Rissanen Merja Olenius SIVISTYSOSASTO Rehtorisivistystoimenjohtaja Irja Niilahti TEKNINEN OSASTO Tekninen johtaja Antti Kailio HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja Merja Olenius Juho Järvenpää Kunnassa on kolme hallinnollista osastoa, joita johtaa toimialueen osastopäällikkö. Kunnanjohtaja vaihtui kun lähes 10 vuotta kuntaa johtanut KTM ekonomi Raija Rissanen jäi eläkkeelle. Valtuusto valitsi uudeksi kunnanjohtajaksi YTM Merja Oleniuksen, joka oli toiminut tätä ennen Hartolan hallintojohtajan virassa runsaat kaksi vuotta. Uudeksi hallintojohtajaksi valittiin HTK Juho Järvenpää, joka aloitti virassaan niinikään Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Kuntalain 75 :n 1 momentin mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuusto on kokouksessaan määritellyt tilivelvolliset viranhaltijat voimassa olevien johtosääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tällöin on tilivelvollisiksi määritelty kunnan edellä luetellut hallintokunnat paitsi valtuusto, joka ei kuntalain 75 :n mukaan ole tilivelvollinen. Tilivelvollisiksi viran- ja toimenhaltijoiksi on määritelty 8

9 ne viranhaltijat, joille on hallintosäännössä ja päävastuualueen johtosäännössä delegoitu esittely- ja päätösvaltaa. kunnanjohtaja hallintojohtaja tekninen johtaja rehtori-sivistystoimenjohtaja maaseutuasiamies toimistorakennusmestari rakennustarkastaja ympäristötarkastaja päivähoidon esimies kirjastonjohtaja vapaa-aikaohjaaja 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailman ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu. Maailman ostovoima korjatun bruttokansantuotteen kasvu palaa noin 4 prosentin vauhtiin vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu pysyy aiempaa vaimeampana. Finanssikriisin jälkeen maailmankauppa ja globalisaation eteneminen ovat hidastuneet. Kun ja 2000-luvulla kauppa kasvoi selvästi tuotantoa nopeammin, nyt kauppa ja tuotanto kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Lisäksi Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan joka oikenee hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Esimerkiksi Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät ennusteperiodilla vain noin 1 2 prosentin kasvuvauhtiin. Vuonna 2012 koko maan työttömyysaste oli 7,6 %. Työllisyys on kehittynyt hyvin verrattuna tuotantoon vuonna Heikko taloudellisen kehitys heijastuu ensi vuoden puolella työllisyyden heikkenemiseen sillä jo pitkään jatkunut vaimea suhdannekehitys alkaa painaa myös työllisyyttä. Talvella 2013 työttömyyden odotetaan lähtevän nousuun ja kohoavan 8,1 prosenttiin. Suomen vientiä vähensi kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos vuonna Viennin volyymi laski 1,7 % edellisestä vuodesta. Ensi vuonna vienti pääsee hitaaseen kasvuun epävarmuuden vähentyessä euroalueella ja vientikysynnän piristyessä myös muualla maailmassa. Tuonti väheni noin 2,5 %, kun viennin laskun lisäksi myös investoinnit vähenivät. Heikko investointikehitys ja vaatimaton kulutus hidastavat tuonnin kasvua myös vuonna 2013 ja kasvuvauhti jää 0,5 prosenttiin. Kansantalouden investoinnit ovat supistuneet keskimäärin 2,5 % vuonna Supistuminen on suhteellisen laaja-alaista. Kansantalouden investointiaste laskee edelleen vuonna 2013 ollen 19,3 %. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin 2,8 %. Inflaatio on hidastunut vuoden 2013 alkuun mennessä mm. energiahyödykkeiden, jalostettujen elintarvikkeiden sekä tavaroiden 9

10 inflaation hidastumisen takia. Lisäksi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskimääräiset korot painuivat alle edellisvuoden tason kesällä ja ovat siitä lähtien hidastaneet inflaatiota. Viime vuodenvuonna välillisen verotuksen kiristyminen välittyi hintoihin pääsääntöisesti odotetulla tavalla ja aiheutti noin prosenttiyksikön nousun kuluttajahintoihin. Tänä vuonna keskimääräisen inflaation odotetaan hidastuvan 2,2 prosenttiin. Merkittävin inflaatiota hidastava tekijä on edellisvuotta alhaisempi korkotaso. Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. 10

11 3. KUNTATALOUDEN KEHITYS Viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 tasosta yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2282 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 2038 euroa.. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna Investoinnit kasvoivat eniten yli asukkaan kunnissa sekä asukkaan kunnissa. Tulopohjan kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle asukkaan sekä asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. HARTOLAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Väestön kehitys Hartolan kunnan asukasmäärä oli vuoden 2012 lopussa Väestö väheni 88 hengellä eli 2,52 %. Hartolan kunnan asukasmäärän kumulatiivinen vähenemä vuosina on ollut 574 henkeä. Väestön väheneminen johtuu vanhuspainotteisesta ikärakenteesta ja muuttotappiosta. Nuorten vuotiaiden osuus väestöstä on 12,9 % eli 413 henkeä. Vuosittain syntynyt ikäluokka on jäänyt alle 20 lapseen. Vuoden 2012 luonnollinen väestölisäys/ -vähennys oli -42 henkeä ja muuttotappio oli 40 henkilöä. Syntyneitä oli 19 lasta ja kuolleita 61 henkeä. Kuntaan muutti vuoden aikana 172 henkilöä ja kunnasta pois 212 henkilöä. 11

12 Väestöennusteen mukaan Hartolan väkiluku laskee edelleen noin 250 asukkaalla kuluvalla vuosikymmenellä. Kunnan väkiluvun oletetaan vakiintuvan 3100 asukkaan tienoille vuoden 2020 jälkeen. (Lähde: Väestötietokeskus) Asukasluku ja sen muutos Asukkaita Nettomuutto Syntyneiden enemmyys Asukkaita Muutosprosentti -1,28 % -0,57 % -2,70 % 0,00 % -2,97 % -2,25 % -0,97 % -1,88 % -2,49 % Rakentaminen Hartolassa oli vuonna 2012 yhteensä 2320 vapaa-ajan asuntoa ja 1732 vakituista asuntoa. Vuosittain erilaisia rakennus- ja muita toimenpidelupia myönnetään yhteensä noin kpl. Myönnetyt rakennusluvat vuosina kpl Vuosi Asunnot Kesäasunnot Kaikki Asunnot Kesäasunnot Kaikki

13 Työllisyys Päijät-Hämeen maakunnassa vuoden 2012 lopun työttömyysaste oli 13,4 % nousten edellisestä vuodesta 1,3 prosenttiyksikköä. Hartolassa työttömyysaste vuoden lopussa oli 12,7 %. Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 1 173:lla (10 %). Työttömien määrä kasvoi maakunnassa myös marraskuussa. Tämä on jokavuotinen, joka johtuu mm. eräiden ammatillisten koulujen päättymisestä ja määräaikaisten työsuhteiden tavanomaisesta päättymisestä joulukuun aikana. Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa työttömien määrä kasvoi edellisen vuoden joulukuusta Hämeenkoskea ja Padasjokea lukuun ottamatta. Joulukuun lopussa Hartolassa oli 178 työtöntä työnhakijaa. Muutosta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 16 henkilöä (10 %). Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta Päijät-Hämeessä 11 % ja koko maassa 16 %. Päijät-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleita on viime vuotta enemmän alueen kaikissa kunnissa Padasjoki ja Sysmä pois lukien. Hartolassa vuoden 2012 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 27 henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Hartolassa vuoden 2012 lopussa 21 henkilöä ja Päijät- Hämeessä 1528 henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa Hartolassa 18 ja Päijät- Hämeessä 617.Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2012 Hartolassa oli työvoimaa keskimäärin 1404 ja joista työttömänä oli keskimäärin 147 henkilöä ja työssä 1257 henkilöä. Työvoiman ulkopuolella oli 1800 henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Vuonna 2012 Hartolan huoltosuhde oli 1,55% Työttömyyden kehitys vuosina (keskimäärin kuukaudessa *) HARTOLA Työvoima Työttömyysaste 9,8 12,1 9,9 9,7 10,4 Päijät-Häme % 9, ,9 11,7 10,5 Työttömät yhteensä* joista naiset alle 25 vuotiaat yli 50 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät %/työttömistä 21,1 % 14,7 % 19,3 % 18,0 % 17,0 % Toimenpitein sijoitettuna* kuntaan valtiolla yksityisellä Avoimet työpaikat *

14 3.1 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa VALTIONOSUUDET VUOSINA Muutokset valtionosuuksissa Vuoden 2010 alusta siirryttiin ns. yhden putken valtionosuuteen, jossa aikaisemmin eri sektoriministeriöiden maksamat valtionosuudet yhdistyivät valtiovarainministeriön hallinnoitaviksi. Tämä vuoden 2010 alusta käytössä ollut kunnan peruspalveluiden valtionosuus muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräysperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. - verotulotasaus kuuluu järjestelmään, jolla vähennetään tai lisätään valtionosuutta. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa olevien kuntien osalta harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena ns. yhden putken valtionosuutena, pl. harkinnanvarainen korotus myönnettyyn valtionosuuteen. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät päätökset vuoden 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, kotikuntakorvauksen perusosista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta rahoituksesta Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 34,11 31,42 kunnan omarahoitusosuus( /asukas) 2638, ,49 Ylläpitäjärahoitus(lukiot, ammatillinen, AMK)(OKM)v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 347,53 364,18 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Vuoden 2010 alusta kotikuntalaskutuksen perusteet muuttuivat siten, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille kouluikäisen ikäluokan koon perusteella. Kunnan on maksettava 14

15 korvaus oppilaan käydessä peruskoulua toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulussa (kotikuntakorvausmeno). Kunnan on selvitettävä arviot niiden ikäluokan oppilaiden lukumäärästä, jotka käyvät koulua kunnan ulkopuolella samoin kuin omaan kuntaan muista kunnista tulevien oppilaiden lukumäärä. Muualta tulevista oppilaista saadaan säädetty korvaus oppilaan kotikunnalta (kotikuntakorvaustulo). Tulona/menona saadaan/maksetaan valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kyse. Säädöksen mukaan kotikuntakorvausmenot /-tulot kirjataan perusopetuksen käyttötalousosaan vaikka ko. erät maksetaan/saadaan valtionosuuden maksatuksen yhteydessä. Valtionosuuksien vertailu vuosina Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutoken tasaus Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä VEROTULOT VUOSINA Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,25 % vuonna 2012 ja kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kasvaneen kokonaisuudessaan 3,8 %. Silti keskimääräinen ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on noin 14 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Hartolan efektiivinen veroprosentti on laskenut 12,85 %:iin (13,15 %). Kunnallisveron tilityksiä lisäsi lähinnä ansiotulojen 4 % nousu, mutta samaan aikaan valtion kunnallisverotuksessa työtuloista tehtävät vähennykset kasvoivat 7 %. Talousarvio vuodelle 2012 laadittiin kasvuodotuksin, mutta sitä vastoin yleinen taloudellinen tilanne heikkeni, joka heijastui kunnissa työllisyyteen ja sitä kautta kunnallis- ja yhteisöverotuloihin. Hartolassa kunnallisveron kertymä laski edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa. Kuntaryhmän jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 % vuonna Yhteisöveron tilitykset kunnille kasvoivat vuonna 2012, mutta epävarmuus yritysten tuloskehityksestä kasvoi. Kuntien jako-osuutta maksetaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hartolan kunnan saama yhteisöverotulo laski roimasti vuodesta 2011 eli 37 %. Koko kuntaryhmälle yhteisöveroa on tilitetty 23 % edellisvuotta vähemmän. 15

16 Hartolan kunnanvaltuuston päätös korottaa kiinteistöveroprosentteja vuonna 2010 nosti yleisesti kiinteistöverotulojen tasoa noin 0,250 milj. euroa. Kiinteistöveroa kertyi 1,85 miljoonaa euroa vuona 2012, jossa oli kasvua 1,2 %. Hartolan vuoden 2012 kunnallisverotulot arvioitiin talousarvioon kuntaliiton vuoden 2011 lokakuun veroennustekehikon mukaisesti, ja ne toteutuivat melko oikein. Yhteisöverotulon roimaa heikkenemistä ei sen sijaan osattu ennakoida. Verotulojen vertailu vuosina Tuhatta euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Koiravero 6 Yhteensä Muutos edell. vuoteen Muutosprosentti 10,03 % -2,83 % 3,22 % 3,00 % -5,17 % Tuloveroprosentti 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % Koiravero Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero

17 Valtuuston vuoden 2012 tekemät merkittävimmät päätökset: myi Kumun kyläkoulun Lepsala-Kumu-Kuivajärvi kyläyhdistys ry:lle myi Eerikkalan kiinteistökauppaan liittyvän lisämään Hovin Lemmikit Oy:lle asetti kaksi rantarakentamispaikkaa myyntiin tilalta Pimeäpirtti RN:o 1:16 hyväksyi rakennusvalvontaviranomaisen uudistetun taksan hyväksyi yhdenvertaisuussuunnitelman valitsi kunnanjohtajaksi YTM Merja Oleniuksen hyväksyi henkilöstöraportin vuodelta 2011 merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2011 hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielimien jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille hyväksyi Kuninkaantien ja Keskustien välisen alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyi Koulun ympäristön asemakaavan muutoksen hyväksyi Pohniemen ranta-asemakaavan muutoksen myi Sydänmaan kenttä nimisen tilan RN:o 1:487 Ismo Parikalle hyväksyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyi Etelä-Hartolan vesiosuuskunnan toiminta-alueen/alue II muutoksen lakkautti elinkeinojaoston ja perusti suunnittelu- ja kehittämistoimikunnan hyväksyi markkinakentän alueen asemakaavamuutoksen vietti kunnanjohtaja Raija Rissasen läksiäisjuhlan hyväksyi ympäristönsuojelumääräysten muutokset kunnanhallituksen esityksen mukaisesti vahvisti vesilaitoksen käyttömaksut alkaen merkitsi tiedoksi yhteistyösopimuksen päättämisen SRV:n kanssa myi määräalan Kuntala RN:o 1:2469 nimisestä tilasta Osuuskauppa Hämeenmaalle ja solmi esisopimuksen kiinteistön kaupasta määräsi kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle ,00 määräsi kiinteistöveroprosentit vuodelle yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 % - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 % myönsi Kiinteistö Oy Vasallille täytetakauksen Pohjola Pankki Oyj:n kahdelle lainalle 17

18 hyväksyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen 10 2 momentin 6 kohdan muutoksen esityksen mukaan hyväksyi Pohniemen ranta-asemakaavan muutoksen, koska maaperätutkimukset oli asianmukaisesti hoidettu hyväksyi Kiinteistö Oy Vasallin lyhytaikaisen lainan muuttamisen pitkäaikaiseksi lukien palautti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimuksen tarkastettavaksi ja muokattavaksi liian kalliina. Edellytti konkreettista suunnitelmaa menojen hillitsemiseksi tulevina vuosina, jotta voidaan pysyä tavoitteena olevassa 3 % vuosikasvussa, joka sisältää myös muutosblokit. Vuoden 2013 aikana aloittaa selvitykset vaihtoehtoisista tavoista järjestää peruspalvelut. hyväksyi kokouspalkkiot vuosille hyväksyi tarkistetun poistosuunnitelman hyväksyi talousarvion vuodelle 2013 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille merkitsi tiedoksi kunnallisvaalien tuloksen hyväksyi Etelä-Hartolan vesiosuuskunnan lainatakauksen pienentämisen myi Ylemmäisten koulukiinteistön ja siihen kuuluvan määräalan 1,5 ha tilasta Kansakoulu RN:o 3:6 Ylemmäisten Maa- ja kotitalousseura ry:lle Kunnanhallituksen vuoden 2012 aikana tekemät merkittävimmät päätökset: hyväksyi talousarvion 2012 täytäntöönpano-ohjeet ja antoi ne toimielimille käsiteltäviksi ja tiedoksi viranhaltijoille hylkäsi Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen tekemän oikaisuvaatimuksen ja päätti valita Unto Liukkosen huolehtimaan löytöeläimistä eläinsuojelulain 15 :n mukaisesti päätti osallistua Heinola Resort hankkeen yhteiseen kehittämishankkeeseen, majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelmaan, Heinolan seudun matkailun sisältötuotantojen kehittämisohjelmaan ja Heinolan seudun tienvarsikohteiden kehittämisohjelmaan aikaan hyväksyi Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjän ja kunnan välisen palvelusopimuksen takautuvasti lukien, joka on voimassa toistaiseksi hyväksyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän menettelyn ensihoidon laskutusvirheen oikaisemiseksi vuosilta , jonka maksuunpano oli euroa 18

19 hyväksyi kunnanviraston pitämisen suljettuna loma-aikana päätti vuoden 2012 Hartolan markkinoiden toteuttamisesta hyväksyi ostotarjouksen omakotitalotontista AO-1 Kuukerinkallion alueelta/dyachkov hyväksyi ostotarjouksen omakotitalotontista AO-1 Kuukerinkallion alueelta/vagapov jatkoi metsästysmaan vuokrasopimusta metsästysseura Kelo Ry:n kanssa päätti, ettei kunta myy eikä lahjoita omistamiaan kangaspuita Itä-Hämeen Taitajat ry:lle. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus muutetaan siten, että yhdistykselle myönnetään kunnan omistamien kangaspuiden käyttö- ja hallintaoikeus niin kauan kuin Itä-Hämeen Taitajat ry niminen yhdistys (rek.n:o ) toimii. Yhdistys vastaa edelleen kangaspuiden kunnossapidosta päätti jatkaa Samuli Haarasillan kanssa allekirjoitettua peruspalveluliikennesopimuksen kestoaikaa saakka. Liikennöintiä hoidetaan koulupäivinä ma pe. päätti jakaa euroa avustuksia yleishyödyllisille yhteisöille päätti, että kunta liittyy Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistyksen jäseneksi vuoden 2013 alusta alkaen edellyttäen, että jäsenmaksun suuruus ei oleellisesti muutu vuoden 2012 tasosta hyväksyi koulutoimen ostoliikenteen tarjoukset ja päätti jatkaa hankintaa niiden vuorojen osalta, joihin ei saatu vielä soveltuvaa ostoliikennetarjousta päätti osallistua Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueen seudullisen ostoliikenteen kustannuksiin lukuvuonna alustavan suunnitelman pohjalta ja enintään euron nettorahoitusosuudella valitsi hallintojohtajan virkaan hallintotieteiden kandidaatti Juho Järvenpään Mäntyharjusta päätti kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikasta ja vaalipäivän äänestyspaikasta ja ennakkoäänestyspaikan aukiolosta valitsi kunnallisvaaleja valmistelevat toimielimet päätti hyväksyä Samuli Haarasillan tekemän oikaisuvaatimuksen, liittyen kunnanhallituksen aiemmin tekemään päätökseen koulukuljetuksista, koska Järvisen Liikenne Oy:n tekemästä tarjouksesta ei käy ilmi, mille kohteille tarjous on tehty eikä siinä ole annettu pyydettyä reittikohtaista kilometrihintaa. Päätti hylätä Järvisen Liikenne Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena ja kilpailuttaa uudelleen kaikki puuttuvat koulukuljetusreitit. 19

20 hyväksyi kuntien yhteisen sivistystoimen kehittämisen yhteistoimintasopimuksen sisällön ja sitoutui noudattamaan yhteistoimintasopimuksen ehtoja vuosina päätti kunnallisvaalien ulkomainonnasta hyväksyi Hartolan kunnan ja Heinolan kaupungin välisen ympäristönsuojelun yhteistyösopimuksen päätti, ettei kunta osallistu Päijät-Hämeen kunnille tarjottuun maakunnalliseen markkinointiyhteistyöhön eikä osallistu 1,5 euron maksuosuudella maakunnalliseen yritysten perustamisneuvontaan eli uusyrityskeskuksen toimintaan, sen siirtyessä osaksi kaupunkiseudun neljän kunnan (Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila) muodostaman elinkeinoyhtiön toimintaa hyväksyi Metsä-Pepen tarjouksen Itsenäisyytemme 75 vuotisjuhlametsikön hoitosuunnitelman laatimiseksi päätti, ettei jatka aloittamiaan toimenpiteitä Päijänne Leader ry:n hallitusta vastaan ja tyytyy saamiinsa selvityksiin asiassa hyväksyi Asikkalan kunnan kanssa tehtävän maaseutuhallinnon ostopalvelusopimuksen lukien Asikkalan kunnan laatiman luonnoksen pohjalta, edellyttäen, että sopimusta täydennetään muutamilta osilta päätti myöntää maksatushakemuksen aikataulun vuoksi jatkoajan Vuorenkyläseura ry:n hankelainalle ja pidentää pääomaltaan euroan hankelainan takaisinmaksuaikataulua saakka. 3.4 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä oli tilinpäätösvuoden lopussa 122 henkeä, josta vakinaisia oli 93 ja määräaikaisia 29. Määräaikaisesti palkattu henkilöstö oli edellisvuotta suurempi. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2012 oli ,05 euroa. Kunnan henkilöstö ja (vakinaiset ja määräaikaiset) 20