Asumisen palvelut, verkostostrategiat & johtamisjärjestelmät. Taloyhtiö 2015 Arto Huuskonen, TkT Messukeskus,

Transkriptio

1 Asumisen palvelut, verkostostrategiat & johtamisjärjestelmät Taloyhtiö 2015 Arto Huuskonen, TkT Messukeskus,

2 OSA I ASUMISEN TILANNEKUVA

3

4 ASUMISEN LISÄARVO ELÄMISEN TOIMINNOT ASUMINEN TERVEYDEN YLLÄPITÄMINEN TALOUDELLISEN PÄÄOMAN KASVATTAMINEN HENKISEN PÄÄOMAN KASVATTAMINEN SOSIAALISEN PÄÄOMAN KASVATTAMINEN ETC. YDINTOIMINNOT Nukkuminen Syöminen Peseytyminen/ hygienia Pukeutuminen Ihmissuhteiden hoito Lasten kasvatus Lemmikkien pito Harrastaminen/ leikkiminen Vapaa-ajan vietto/oleskelu Etc. TUKITOIMINNOT Ydintoimintojen vaatimien tilojen & palvelujen hankinta ja hallinta Rahan hankinta ja hallinta Henkilölogistiikka Tavaralogistiikka Tavaroiden säilytys Tavaroiden huolto Etc. MISTÄ SYNTYY LISÄARVOA? 1. Tuottamalla ydin- ja tukitoimintoja vaativia tiloja- ja palveluja edullisemmin 2. Erilaistamalla ydin- ja tukitoimintojen vaatimien tilojen ja palvelujen tuottamisen 3. Tuottamalla ydin- ja tukitoimintoja asukkaan puolesta 4. Liittämällä muita elämisen toimintoja asumisen yhteyteen

5 Rolls Roycen arvolupaus (Ng et al., 2012) Power by the hour GDL SDL (Vargo & Lusch, 2004; Siltaloppi & Nenonen, 2013)

6 OSA II ASUMISEN PALVELUT

7 ASUMISEN PALVELULIIKETOIMINTA ASUMISEN FM ASUKASPALVELUT (vrt. käyttäjäpalvelut) ASUINTILOJEN KÄYTÖN MAHDOLLISTAVAT TILAT JA PALVELUT ASUINTILAT TUKI- PALVELUT YDIN- PALVELU LISÄARVO- PALVELUT Muunneltu: Grönroos (2007): Service Management and Marketing. Customer Management in Service Competition

8 YDINPALVELUT TUKIPALVELUT LISÄARVOPALVELUT Asumisen toiminnot mahdollistavat tilat: -Asunto, 1hh -Asunto, 2hh -Asunto, 3hh -Asunto, 4hh+ Valinnaiset asuintilat: -Keittiö / keittokomero -Ruokailuhuone -Sauna -Kodinhoitohuone/ Siivouskomero -Parveke / Terassi Tilatuotanto: - Tontti- ja rakentamispalvelut (ei eritellä tarkemmin tässä yhteydessä) Tilojen ja palvelujen hallinnointiin liittyvät palvelut: - Kiinteistövälitys, vuokraus - Isännöinti (kokonaisuutena) - Tilojen varaaminen - Tavara- ja palveluhankintakanavat - Rahoituspalvelut Kiinteistöjen käyttöön liittyvät yhteistilat ja laitteet (sisä, ulko): - Porraskäytävä, Hissi - Pihatie - Jätehuone - Tekninen tila / IV / Lämmönjako - Siivousvälinevarasto Kiinteistöjen käyttöön liittyvät palvelut: - Lämpö, vesi, sähkö - TV- & tietoliikenneyhteydet - Turvapalvelut Kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät palvelut: - Yhteisten tilojen siivous - Ulkoalueiden hoito - Jätehuolto -Teknisten järjestelmien huolto - Palvelupyyntöjen käsittely - Kunnossapito Asuntoon liittyvät palvelut: - Asunnon ominaisuuksiin ja rakennusmateriaaleihin vaikuttaminen - Asunnon pienet kunnostustyöt - Huoneistoremontit - Sisustussuunnittelu ja palvelut Asukkaan toimintaan liittyvät tilat: - Säilytystilat (pyörä- ja lastenvaunusäilytys, UVV, kanakoppi) - Autohalli/-talli/-paikka - Yhteiset käyttötilat (esim. saunaosasto, pyykkitupa, kerhohuone, kuntosali) - Piha-alueet, leikkialueet ja -laitteet Asukkaan toimintaan liittyvät palvelut: - Kotisiivous - Ostosten kotiinkuljetus ja catering - Lastenhoitopalvelut - Autonpesupalvelu, etc. Asukkaaseen ja asukkaan hyvinvointiin liittyvät palvelut: - Sosiaalinen isännöinti - Asumisyhteisöjen toiminta - Erityisryhmien päivätoiminta - Koti- ja kotisairaanhoidon palvelut

9 ASUMISPALVELUJEN TARJONTA SUOMEN ASUMISTUOTEPORTFOLIO (VAPAARAHOITTEINEN) Palvelu Perustuote Halpa asuminen Tornitaloasuminen Väliaikainen asuminen Hotellikoti, Loma-as. Senioriasuminen Hoivaasuminen Segmentointi

10 Kuluttajatutkimus (2007) Tavoite ja toteutus: Selvitettiin 33 kotitalouspalvelun kysyntää (kotitöitä korvaavia ostopalveluja, joista osa on verottajan määrittelemiä verovähennyskelpoisia palveluita) Perustehtäväpalvelut Ajoittaiset palvelut Erityistilanteiden palvelut Ei sisällytetty: Ravintolapalvelut, lasten päivähoito Lomakekysely 2006: 2110 vastausta Yleisesti palvelujen käytöstä: Suurin osa (yli 70 %) kotitalouksista on ostanut palveluja kerran tai pari kertaa kuukaudessa Lähes puolet talouksista (46 %) oli käyttänyt jotain kotitalouden perustehtävää korvaavaa palvelua edes kerran (käyttö noin joka kolmas viikko) Selittäviä tekijöitä: Ikä Lasten lukumäärä Tulot TULOKSET ASUKASPALVELUT (1/4) Kolmen tyyppisiä palvelujen käyttäjiä: 1. Palvelusuuntautuneet Useimmiten: suurituloisia, johtajia, >75-vuotiaita Lapsiperheet, ikääntyneet 2. Potentiaaliset palveluiden ostajat 3. Kriittisesti palveluihin suhtautuvat Palvelusuuntautuneet: Osuus koko aineistoista 9,6 %; Käyttävät 55 % kaikista palveluiden käyttökerroista (keskimäärin 2-3krt/vko) Palvelujen kulutus, eniten käytetyt 33 palvelusta kotitaloudet olivat hankkineet keskimäärin neljää eri palvelua, ostokertojen keskiarvo 23krt/v. Perustehtäväpalvelut: Ateriapalvelu (24%) Vaatteiden pesu (24%) Puutarha- tai pihatyöt (9%) Siivous (8%) Ajoittaiset palvelut Auton pesu (45%) Kodinkoneiden asennus/huolto (31%) Auton renkaiden vaihto (24%) Erityistilanteiden palvelut Remontti kotona (14%) Ateria/pitopalvelu perhejuhliin (12%) Maksuhalukkuus: Suurin osa kuluttajista ei halua maksaa kotitalouspalveluista hintoja, joita markkinat edellyttävät Keskimäärin: /krt riippumatta palvelusta

11 ALMA ( ) Tavoite ja toteutus: Mitä yhteiskäyttötiloja nykyisissä taloissa tai yhtiöissä on käytössä; mitä yhteiskäyttötiloja toivotaan nykyisten lisäksi? Kotitalouspalveluiden käyttö, maksuhalukkuus sekä kiinnostusta käyttää palveluja? Nettikysely: 807 vastaajaa, joista kerrostaloasukkaita 546 Selittäviä tekijöitä: Hallintatapa (omistus), Sukupuoli, Lapsikotitalous, kotitalouden koko Yhteisen tekemisen tilaa toivovat useammin omistusasunnossa asuvat vastaajat, miehet sekä vastaajat, jotka asuvat lapsikotitaloudessa 1-3hlö kotitaloudet: ainakin yksi yhteiskäyttötila Kotitalouden tulot Tulojen kasvaessa palvelujen käyttö kasvaa, lukuun ottamatta hyvinvointi- ja terveyspalvelut (ei selkeää trendiä) TULOKSET ASUKASPALVELUT (2/4) Halutuimmat yhteiskäyttötilat (>10%): Kokous-, kerho- tai askartelutila (23-27%) Pesu-/kuivaushuone (16-17%) Kunto-/punttisali (15-16%) Kierrätyspiste (14-15%) Pyöräkatos/-varasto (12-13%) Käytetyimmät kotitalouspalvelut (kerran-pari/v.): Tavarankuljetuspalvelut (28%) Kotiin toimitettavat ateriat (10-30%) Kodin pienet kunnostustyöt (19%) Vaatehuolto (17%) Huonekalujen asennus (8%) Siivous (3%) Maksuhalukkuus kotitalouspalveluihin: Kotisiivous: /krt Aterian toimitus: 1-9 /krt Kuntosali: 1-9 /krt Lastenhoito: /h Lemmikkieläin ulkoilutus: 1-9 /krt Palvelujen sisällyttäminen vastikkeeseen: Kuntosali (62%) Kodin pienet kunnostustyöt (44%) Viikkosiivous (43) Nettitavarantoimitus (41%) Palvelumanagerointi: 80% haluaa tilata kotitalouspalvelut itse 17% haluaisi käyttää palveluasiahenkilöä

12 SEVERI ( ) Tavoite ja toteutus: Suomalaisten keski-ikäisten ja iäkkäiden tulevaisuuden asuntotoiveet ja perusteet uuden kerrostaloasunnon ostamiselle Postikysely: 1142 vastaajaa (29%) neljässä kaupungissa (Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Oulu) Satunnaisotanta Tampereen uudisasuntokohteiden esittelyissä (syksy 2012): 69 vastausta (35%) Selittäviä tekijöitä: Ikä, Sukupuoli, Asuinkaupunki Naiset arvostavat lähes kaikkia asunnon ominaisuuksia miehiä enemmän Huoneistosaunan merkitys vaihtelee paikkakunnittain: Helsingissä ja Tampereella huoneistosauna ei ole yhtä ehdoton ominaisuus kuin muissa tutkituissa kaupungeissa Esteettömät ratkaisut ovat (luonnollisesti) tärkeämpiä iäkkäämmille kuin nuoremmille asukkaille TULOKSET ASUKASPALVELUT (3/4) Asuinalueen ominaisuudet (1-4): Turvallisuus (3.70) Hyvä maine (3.35) Hyvät kevyen liikenteen väylät (3.32) Hyvät liikenneyhteydet pääliikenneväylille (3.23) Asuinalueen palvelut (1-4): Julkinen liikenne, esim. bussipysäkki(3.56) Puisto (3.13) Päivittäistavarakauppa (3.13) Terveyskeskus/lääkärinvastaanotto (2.99) Ratkaisevan tärkeät (>60%): Julkiset liikenneyhteydet, Päivittäistavarakauppa Rakennus (1-4): Hissiyhteys kaikkiin tiloihin (3.08) Yhteinen piha-alue (3.00) Pyykinkuivaushuone (2.95) Pyykkitupa (2.83) Asunnon ominaisuudet (1-4): Parveke (3.52) Ratkaisevan tärkeä (>60%) Laatoitettu kylpyhuone (3.48) Luontonäkymä (3.18) Erillinen wc-tila (3.13) Vaatehuone (3.13) Uuden asunnon valintaperusteet (1-4): Terveellisyys (3.65) Hyvä äänieristys (3.59) Asunnon remonttivapaat vuodet (3.57) Pienet ylläpitokustannukset (3.51)

13 ASUKASPALVELUT (4/4) YHTEENVETO ASUKASPALVELUJEN KYSYNNÄSTÄ Kysytyt palvelut Ihmisten palvelutarpeet rajoittuvat perinteisiin kotitalouspalveluihin, kysytyimpinä: Kotiin toimitettavat ateriat Pyykkihuolto Kodin remonttipalvelut Siivous Auton pesu ja renkaiden vaihto (kodin ulkopuolella) Toisaalta, markkinakyselyissä usein kysytään osto- ja maksuhalukkuutta vain perinteisesti kotitalouspalveluiksi miellettävien palvelujen osalta Tällöin aivan uudenlaiset palvelutarpeet ja ideat palveluinnovaatioiksi jäävät usein selvittämättä Kysytyt asumisen yhteistilat Perinteisten taloyhtiöissä tarjottavien yhteistilojen (kerhotilat, talopesula) lisäksi asukkaat ovat lisääntyvissä määrin kiinnostuneita taloyhtiön omasta kuntoilutilasta/kuntosalista Maksuhalukkuus: Suurin osa kuluttajista ei ole valmis maksamaan kotitalouspalveluista hintoja, joita markkinat edellyttävät Palvelukysyntään vaikuttavia tekijöitä: Palvelujen kysyntä yleisesti ottaen kasvaa tulojen kasvaessa palvelukohtaisesti yli kynnysarvon (n /kk) ja kotitalouden koon kasvaessa (lasten lukumäärä) Poikkeus: Terveydenhuoltopalvelujen kysynnässä ei ole tunnistettu yhteyttä tulojen kanssa 13

14 OSA III VERKOSTOSTRATEGIA

15 Huuskonen, A. (2014). Managing strategic service networks: Contingency view of integration in the context of Component services", Doctoral dissertation, Aalto University, School of Engineering. VUOKRATALOYHTIÖN NÄKÖKULMA (1/3) Painopiste 1: Isännöinti -Oma asiakasrajapinta -Keskitetty managerointi -Paikallisesti hajautettu kokonaishuolto -Erikoishuoltojen vuosisopimukset -Huoneistokorjauksien vuosisopimukset Loppuasiakkaat (vuokralaiset) Asiakaspalvelu (oma tuotanto) Henkilötön Henkilöllinen Vuokrataloyhtiö Esim. 1 Ylläpidon ICT Isännöinti (2 tuottajaa) Kiinteistönhoito ja -huolto (~50-60 tuottajaa) Siivous (~50-60 tuottajaa) Huoneistokorjaukset (~20 tuottajaa)

16 Huuskonen, A. (2014). Managing strategic service networks: Contingency view of integration in the context of Component services", Doctoral dissertation, Aalto University, School of Engineering. VUOKRATALOYHTIÖN NÄKÖKULMA (2/3) Painopiste 2: Tekninen huolto -Keskitetty asiakasrajapinta -Keskitetty tekninen huolto -Paikallisesti hajautettu kiinteistönhoito -Huoneistokorjauksien vuosisopimukset Loppuasiakkaat (vuokralaiset) Henkilötön Henkilöllinen Asiakaspalvelu (2 tuottajaa) Vuokrataloyhtiö Esim. 2 Ylläpidon ICT Isännöinti (3 tuottajaa) Teknisten järjestelmien huolto (3 tuottajaa) Kiinteistönhoito (>100 tuottajaa) Huoneistokorjaukset (~15 tuottajaa)

17 Huuskonen, A. (2014). Managing strategic service networks: Contingency view of integration in the context of Component services", Doctoral dissertation, Aalto University, School of Engineering. VUOKRATALOYHTIÖN NÄKÖKULMA (3/3) Painopiste 3: Hoito ja huolto -Oma asiakasrajapinta -Oma tekninen huolto -Keskitetty kiinteistönhoito -Erikoishuoltojen vuosisopimukset -Huoneistokorjauksien vuosisopimukset Loppuasiakkaat (vuokralaiset) Asiakaspalvelu (oma tuotanto) Henkilötön Henkilöllinen Vuokrataloyhtiö Esim. 3 Ylläpidon ICT Isännöinti (1 tuottaja, tytäryhtiö) Kiinteistönhoito ja -huolto (4 tuottajaa) Siivous (3 tuottajaa) Huoneistokorjaukset (~12 tuottajaa)

18 ISÄNNÖINNIN NÄKÖKULMA (1/3) 1. PERINTEINEN ISÄNNÖINNIN ORGANISOINTI 2. KAKSOISMALLI Lähde: Roth et al. (2012) Asumisen palvelut tulevaisuuden isännöinnissä

19 ISÄNNÖINNIN NÄKÖKULMA (2/3) 3. TIIMIMALLI 4. YHDISTETTY TIIMI- JA KAKSOISMALLI Lähde: Roth et al. (2012) Asumisen palvelut tulevaisuuden isännöinnissä

20 ISÄNNÖINNIN NÄKÖKULMA (3/3) 5. ISÄNNÖINTI PALVELUINTEGRAATTORINA ISÄNNÖINNIN TULEVAISUUS, PARADIGMAN MUUTOS? Lähde: Roth et al. (2012) Asumisen palvelut tulevaisuuden isännöinnissä

21 PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMA VERKOSTO- STRATEGIA Vakaa (Kiinteistöpalvelut) STANDARDOINTI YMPÄRISTÖ Dynaaminen (Asukaspalvelut) YMPÄRISTÖN VAKAUTTAMINEN RAKENNE Vakaa / Mekanistinen Dynaaminen / Orgaanien Markkinointi: - Riittävän palvelutarjonnan rakentaminen - Aktiivinen tarjoustoiminta - Asiakaskumppanuuksien kehittäminen Tuotanto: - Alueellinen suunnittelu - Hankintojen keskittäminen Johtaminen: - Vertikaaliset integraatiomekanismit - ICT, integraattoriroolit Markkinointi: - Kts. Standardointi KUSTOMOINTI Tuotanto: - Erilliset organisaatiorakenteet / Paikallisverkostot Johtaminen: - Hajautettu koordinointi - Keskitetty & hajautettu valvonta - Kumppaneiden valinta (luotettavuus) Markkinointi: - Kumppaneiden markkinointikanavien hyödyntäminen Tuotanto: - Sopimustekniikka (jatkuvuus) Johtaminen: - Hinnoittelu - Alueellinen koordinointi KOONTI Markkinointi: - Mukautuva/kehittyvä palvelutarjonta - Kumppaneiden valinta (houkuttelevuus) Tuotanto: - Web-pohjaiset teknologiat (Internet of things) Johtaminen: - Keskitetty koordinointi - Keskitetty seuranta - Asiakastyytyväisyys Huuskonen, A. (2014). Supply network design in the residential-fm sector: A service provider perspective", Facilities, Vol. 32 Iss: 11/12, pp

22 OSA IV PALVELUVERKOSTOJEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄT

23 Managing Strategic Service Networks Contingency view of Integration in the Context of Component Services Doctoral dissertation Arto Huuskonen, M.Sc. (tech) Defended: June 6, 2014

24 Arvon muodostuminen loppuasiakkaalle - Ydinpalvelu (siirtyminen A -> B) - Tukipalvelut (esim. lentoonlähdön valmistelu) - Lisäarvopalvelut (esim. ateriapalvelu) Loppuasiakkaat (<A) (A+) (B-) Kärkiyritys (Palvelun ostajat) Komponenttipalvelujen tuottajat Määritelmä: Komponenttipalvelu Palvelu, joka tuotetaan alempaa arvoverkosta ostajan asiakkaille, ja tulevat siten osaksi ostajan arvolupausta loppuasiakkaalle, ilman että ostaja muokkaa palvelua (van der Valk et al., 2009; van der Valk & Wynstra, 2012)

25 Standardointi Kenttävalvonta Vuorovaikutus Arvo Loppuasiakkaat, käyttäjät ASUKKAAT & asukastoimikunnat 0 / / - ASIAKASPALVELU + Ostajat Komponenttipalvelujen tuottajat Investorit Kunnalliset asuntoyhtiöt Taloyhtiöt YLLÄPIDON ICT ISÄNNÖINTI TEKNISTEN JÄRJESTELMIEN HUOLTO KIINTEISTÖN- HOITO JA - HUOLTO SIIVOUS HUONEISTO- KORJAUKSET TÄYDENTÄVÄT PALVELUT JA MATERIAALIT

26 INTEGRAATIO JA INTEGRAATION JOHTAMINEN Erikoistuminen, eriävyys - Tavoitteet - Tieto/osaaminen - Näkökulma, tilannekuva - Prosessit - Kulttuuri... Loppuasiakkaat Mitä korkeampi erikoistumisen taso ja mitä korkeampi integraation taso, sen tehokkaammin organisaatio toimii (Lawrence & Lorsch, 1967) Integraation laatu ja taso Kärkiyritys (Palvelun ostajat) Komponenttipalvelujen tuottajat Määritelmä: Integraation johtaminen Prosessi ja organisatoriset menetelmät, jolla saavutetaan tietty yhteistyön laatu ja taso organisaatioiden tai organisaatioyksiköiden välillä (Lawrence and Lorsch, 1967)

27 INFORMAATION PROSESSOINNIN NÄKÖKULMA (Galbraith, 1973; Tushman & Nadler, 1978; Daft & Lengel, 1986) 1. Organisaatiot (ja organisaatioverkostot) ovat avoimia järjestelmiä, joiden täytyy huomioida tehtävien suorittamisen epävarmuus. 2. Mitä suurempi suoriutumisen epävarmuus, sitä suurempi on informaation määrä ja laatu (runsaus), joka täytyy prosessoida tehtävien suorittamisen aikana, jotta saavutetaan tietyn tasoinen suorituskyky (tehokkuus). Vakiintuneet verkostot Kehittyvät verkostot Nousevat verkostot Verkostossa piilevä epävarmuus Integraation vaatimukset Informaation prosessoinin kapasiteetti Organisaatiorakenne Integraatiomekanismit FIT Verkoston tehokkuus Informaation prosessointi= Informaation kerääminen, tulkitseminen ja jalostaminen organisaation päätöksenteossa (Galbraith, 1973: 5)

28 NYKYAIKAISEN KIINTEISTÖNPIDON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ - Sopimukset ja vastuurajat (SPEC, SLA) - Tavoitteet ja mittaristot (KPI) - Huoltosuunnitelma (tehtäväkuvaukset, palvelutasomääritteet) - Huollon ohjelmointi (huoltokirja) - Kunnossapidon suunnitelma (ennakoiva PTS, priorisointi) - PTS-prosessi, hankemalli, projektipankki Ohjelmointi 1 Operatiivinen 2 JOHTAMISJÄRJESTELMÄN VIITEKEHYS - Säännönmukaiset tapaamiskäytännöt - Säännönmukaiset raportointikäytännöt - Kenttävalvonta - Vikailmoitus- ja huoltokäytännöt (Palvelupyynnöt, Käyttöpäiväkirja) - Tehtäväkohtainen/ suunnittelematon ongelmanratkaisu Vuorovaikutus Katselmukset ja palkkiosanktiojärjestelmät (isännöinti, hoito-huolto) - Mittareihin sidotut hinnankorotusja/tai palkkiomekanismit Strateginen Yhteinen: - Kiinteistökehitys - Palveluprosessien kehitys - Johtamisprosessien kehitys - Henkilösuhteiden kehitys

29 VERKOSTOKONTEKSTI MIKÄ MÄÄRITTELEE JOHTAMISJÄRJESTELMÄN JA SEN TEHOKKUUDEN? Milloin? Millaiset johtamismeksnismit? Loppuasiakasrajapinnan (=asukkaat) tyyppi Monimutkaisuus (yhtenevät rajapinnat) P2.1a-c P2.2a Palvelutasomääreiden ja mittaroinnin tyyppi (panos, tuotos, prosessi) Epämuodolliset vuorovaikutusmenetelmät yhdellä tai usealla tasolla Tyyppi I Palveluverkoston maantieteellinen monimutkaisuus Tarpeen ajoittaisuus/ vaihtelu/heilahtelu Palveluverkostosuhteiden monimutkaisuus (määrä) P2.2b P2.2c Muodolliset vuorovaikutusmenetelmät operatiivisellä tasolla Muodolliset vuorovaikutusmenetelmät funktionaalisella tasolla Tyyppi II Palvelun uutuus (yritykselle tai teollisuuden alalle) Yksittäisen toimijan merkittävyys/tärkeys P2.3a P2.3b Muodolliset vuorovaikutusmenetelmät sopimuksenomistajatasolla Kahdenvälisten suhteiden kehittämisen menetelmät Tyyppi III Palvelun tärkeys/riski ostajan taloudelliselle suorituskyvylle Laadun merkitys/riski suorituskyvylle P2.4a P2.4b Laatuun sidotut palkkiosanktiojärjestelmät Kustannuksiin sidotut palkkiosanktiojärjestelmät Tyyppi IV

30 ESIM 1. ENERGIA- JA OLOSUHDEJOHTAMINEN Mittaa, vertaa, raportoi ja reagoi Analysoi toimintaa ja tunnista energiatuhlarit Pidä rakennus ja järjestelmät toimintakunnossa Anna tietoa myös tilojen käyttäjille, motivoi toimimaan oikein Kulutusseuranta, Mittarointi Metrix Hoito ja huolto Kunnossapito, PTS Taloinfo 94 Ylläpito

31 ESIM 2. PTS-PROSESSI KUNNOSSAPIDON JOHTAMINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ / KIINTEISTÖSTRATEGIA Korjaustarpeen tunnistaminen Vuosikorjausohjelman suunnittelu Taloudellinen ohjaus ja priorisointi Hankeiden ja toteutuksen johtaminen 1. TARVE 2. OHJELMOINTI 3. BUDJETOINTI 4. TOTEUTUS - Toteuttamattomat PTS -toimenpiteet - Huolto- ja vikahistoria - Auditointi /tekninen riskikartoitus - Kuntoarviot ja energiakatselmukset - Käyttäjätarpeet - Hankkeistaminen (projektien niputus) - Hankkeiden suunnittelu ja aikataulutus - Hinnoittelu ja kustannusarviot - Budjettiehdotuksen laadinta - Vuosikorjausohjelman tarkennukset - Vuosikorjausohjelman hyväksyttäminen (budjettikäsittely) - Hankkeiden käynnistäminen ja toteutus - Toteutuneet kustannukset - Verohallinnon urakkailmoitukset - Vaikutusten arviointi (esim. energia, toimivuus jne.) KUNNOSSAPIDON HALLINTA TIETOJÄRJESTELMÄ (Esim. Granlund Manager) - PTS toimenpiteet - Korjausvelka - Raportit ja dokumentaatio - Perusteet / luokittelut - Kustannusarviot - Vuosikorjausohjelma (ehdotus) - Budjettiehdotus - Hyväksymismenettely - Vuosikorjausohjelma - Budjetti (hyväksytty) - Toteutuksen seuranta - Budjetin seuranta - Dokumentointi

32 Future FM: ICT-enabled, needs-based service management Building users Roles: -Needs identification -Service requests -Quality control Investor User-owner Developer Roles: -Asset management -Strategy & goals -Budgeting SERVICE MANAGEMENT SYSTEM Back-office specialist BUILDING MANAGERS? (as we understand it today) Service suppliers Roles: -Service supply -Peer-controlled quality -Coordination Roles: -Clint service -Technical service -ICT development & support

33 Arto Huuskonen Johtava asiantuntija, TkT +358 (0) Less energy gives more