Kasvun ajurit 6. Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 6. Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 6 Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

2

3 Kasvun ajurit 6 Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

4 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Johdanto PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet Selvityksen viitekehys Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma 7 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä Yrityspolitiikan haasteena kasvun edistäminen yritysten elinkaarella Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen talouskriisiä 9 3. PK-yritysten kansainvälistymisen lähtökohdat ja tilannekuva Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun ajurina Kansainvälistyminen Suomalaisten yritysten vientitoiminta Kansainvälistymisen reitit Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys ja markkinatuntemus menestystekijöinä Kansainvälistyminen yleistyy ja monipuolistuu kasvun myötä Kansainvälistymisen nykytilanne ja yleisimmät toimintamuodot Nykytilanne Toimintamuodot Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena Palvelujen käyttö Rahoituspalvelut Neuvontapalvelut Koulutuspalvelut Yritysten menestystekijät ja suurimmat esteet kohdemarkkinoilla Johtopäätökset Asiakaslähtöisempää otetta yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin Miten voidaan lisätä ja tehostaa PK-yritysten kansainvälistymistä? Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista Kansainvälistymispalvelujen uudistaminen ajankohtaista Lopuksi 27 Kirjallisuutta 28 2 Kasvun ajurit 6 EK 2010

5 Tiivistelmä Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti on osin romahtanut, ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Kasvuyrityksillä on tässä merkittävä rooli suurempien yritysten heikenneen tilanteen paikkaajina. Myös PK-yritysten tulee aktivoitua kehittämään vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne pääsevät nousun alkaessa heti ensimmäisten joukossa kiinni elpyviin markkinoihin. Tämä selvitys kartoitti Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten sekä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneiden yritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä, kehittämiskohteita ja esteitä. Lisäksi tarkasteltiin yritysten kansainvälistymispalvelujen tarjontaa, toimivuutta ja uudistamistarpeita. Kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja ja liiketoimintamalleja. Selvityksessä käytetään viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman seurauksena. Mallin mukaan edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan, millaisille markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään. Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä. Teknologisia ja muita uusia innovaatioita kaupallistavien born global -yritysten ohella on siis otettava huomioon muun muassa teollisissa verkostoissa kasvavat sekä osaamisintensiivisiä palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset. Kansainvälinen menestys edellyttää strategista otetta ja markkinaosaamista. PK-yritykset olivat jaettavissa kolmeen ryhmään raportoimiensa menestystekijöiden perusteella: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin. Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman monipuolisuutta ja tuotteisiin liittyviä muita ominaisuuksia kansainvälisen menestyksen takeina. Verkosto-osaajat puolestaan muodostavat mielellään kontakteja messuilla ja asiakastapaamisissa sekä pitävät jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä menestymisessä. Nämä kansainvälistymistyypit olivat tunnistettavissa myös kasvuyritysaineistosta. Sieltä nousi esiin vielä yksi uusi ryhmä, joka korosti erityisesti strategista suunnittelua ja johtamista sekä johtoryhmän kansainvälistä osaamista ja kokemusta. Tätä ryhmää voitaisiin kutsua strategiaosaajiksi, jotka katsovat asioita kokonaisvaltaisemmin sekä markkinoiden, tuotannon että verkostojen näkökulmista. Kasvun esteistä suurimmat liittyivät kansainväliseen markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvuyritysten kansainvälistymistä estävät lisäksi tuotteisiin liittyvät tiukat määräykset ja standardit sekä kohdemarkkinoiden erilainen lainsäädäntö. Tätä selittänee se, että monet kasvuyrityksistä vievät tuotteitaan ja palvelujaan uusille kasvumarkkinoille, kuten Venäjälle ja Aasian maihin, joissa esimerkiksi byrokraattisuus tullauskäytännöissä on tunnettu tosiasia. Kansainvälistymispalvelut saivat suhteellisen hyvät arviot. Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Kansainvälistyneissä yrityksissä palvelut tunnettiin varsin hyvin ja niitä oli riittävästi tarjolla. Jonkin verran kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja palvelutarjonnan yhdistämisessä. Kansainvälistyneistä PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä 34 prosenttia piti palvelutarjontaa hyvin yrityksen tarpeita vastaavana. Yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin tarvitaan lisää asiakaslähtöisyyttä. Yritysten kansainvälinen kasvu erityisesti pääseminen kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen ensimmäisten joukossa edellyttää monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä. Suomessa teknologiapohja ja yhä useammin liike- Kasvun ajurit 6 EK

6 toimintaosaaminen ovat kohdallaan, mutta asiakasnäkökulmassa ja verkostojen punomisessa kohdemarkkinoilla on parannettavaa. On mietittävä tarkemmin, mitä ihmiset ja yritykset odottavat, mitä tarpeita ja haluja on olemassa ja mentävä lähelle asiakasta. Yritysten pääseminen muiden maiden markkinoille on keskeistä. Tarvitaan parempaa markkinatuntemusta, aitoja kumppanuuksia ja aktiivista läsnäoloa ulkomaan markkinoilla. Kansainvälistymisen edistämistoimintojen yksi merkittävä haaste Suomessa on, että erilaisen profiilin omaavat yritykset tarvitsevat niille räätälöityjä elinkeinopoliittisia edistämistoimia. Haastetta lisää, että vastaisuudessa kansainvälistyvien yritysten joukko ja toimialakirjo sekä toisaalta kohdemarkkinat ja yritysyhteistyön muodot laajenevat ja monipuolistuvat entisestään. Yritysten kansainvälisen verkostoitumisen edistäminen ja siihen liittyvän osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen on erittäin tärkeää. Suomalainen yritysten kansainvälistymistä edistävä järjestelmä on kattava, mutta PK-yritysten näkökulmasta osin sirpaleinen. Neuvonta- ja muita palveluja tulisi räätälöidä asiakaslähtöisemmiksi, jotta ne sopeutuisivat joustavasti talouden ja markkinoiden nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Myös viennin rahoitusmahdollisuuksia tulisi laajentaa. 4 Kasvun ajurit 6 EK 2010

7 1. Johdanto 1.1 PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet Kasvuyritysten merkitys kansantaloudelle ja koko yhteiskunnalle tiedostetaan hyvin. Yritysten kasvuun kannustaminen on vahvasti esillä Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Käytännössä se näkyy muun muassa kansallisen innovaatiostrategian painotuksissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoiman kasvuja omistajayrittäjyyden ohjausryhmän aktiivisena työnä. Kasvuyrittäjyys yhdistetään tuottavuuteen, talouden kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä innovaatiotoimintaan. Kasvuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja kansakunnan hyvinvoinnin luojia. Myös Euroopan komissio korostaa kasvuyrittäjyyttä muun muassa Lissabonin strategiaan sisällytetyssä Small Business Act -ohjelmassa. Komissio rohkaisee jäsenmaitaan hakemaan yritysten kasvulla lisää dynamiikkaa Euroopan talouteen sekä entistä laadukkaampia työpaikkoja. Tämän selvityksen ovat laatineet Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young. Yhteistyö liittyy vuosittain järjestettävään Ernst & Young Entrepreneur of the Year -kilpailuun. Aiemmissa selvityksissä on tarkasteltu 1) kasvuyritysten ja kasvuyrittäjien ominaispiirteitä ja verrattu niitä niin sanottuihin keskivertoyrityksiin ja -yrittäjiin, 2) kasvuyrittäjyyden jatkuvuutta ja kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia, 3) kasvuyritysten ja muiden yritysten palkitsemisjärjestelmiä sekä niiden yhteyttä yritysten kasvuun ja liiketoiminnan tuottavuuteen, 4) kasvuyritysten ja PK-yritysten rahoituksen saatavuutta ja kasvun edellyttämää rahoitusosaamista sekä 5) hallitustyöskentelyä kasvu- ja PK-yrityksissä. EK:n ja Ernst & Youngin yhteistyön tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille kasvuyrityksien hyödyntämiä hyviä käytäntöjä sekä edistää PK-yritysten rohkeaa, pitkäjänteistä ja työllistävää kasvua Suomessa. Kasvuyritykset ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä, joten on tärkeä tutkia niitä ja ottaa oppia niiden toimintatavoista. 1.2 Selvityksen viitekehys Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti romahti osin ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. PK-yrityksillä on merkittävä rooli heikenneen tilanteen paikkaajina. Yritysten tulee aktivoitua sekä parantaa vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne ovat hyvässä iskussa heti nousun alkaessa. Tämän selvityksen keskeisinä tavoitteina ovat: etsiä keinoja ja kilpailukykytekijöitä, joilla kasvuyritykset ja PK-yritykset voivat löytää uusia ulkomaisia asiakkaita tuotteilleen ja palveluilleen kuvata nykyisiä yrityksille suunnattuja kansainvälistymispalveluja ja tunnistaa kehittämistä vaativat kohteet sekä toimivimmat ratkaisut sekä etsiä hyviä käytäntöjä, joilla suoraa vientiä tekevien kasvu- ja PK-yritysten lukumäärää voidaan lisätä tai vientitoiminnan intensiteettiä laajentaa. Yritysten kansainvälistymistä on tutkittu aikaisemmin muun muassa talous-, verkosto- ja resurssiteorioiden näkökulmista. Joissakin tutkimuksissa yritysten on arveltu pysyvän kotimarkkinoilla mahdollisimman pitkään. Tällöin kansainvälistyminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun siitä on odotettavissa enemmän taloudellisia voittoja tai vähemmän kustannuksia kuin toiminnasta pelkästään kotimaassa. (Graves ja Thomas, 2008; Ruzzier ym., 2006.) Toisaalta monet pelkästään kotimarkkinoilla toimivat yritykset eivät koe kansainvälistymistä houkuttelevana vaihtoehtona, vaikka se ei sisältäisikään suuria riskejä tai vaatisi sellaista kyvykkyyttä, jota yrityksistä ei jo löytyisi (Kuuluvainen ja Paavilainen-Mäntymäki 2009). Yritykset eivät toimi tyhjiössä, vaan ovat osa yksilöiden ja yritysten muodostamia sosiaalisia verkostoja. Monet yritykset suuntaavat usein ulkomaille toisten verkostoon kuuluvien yritysten vanavedessä. Tällainen tilanne on tyypillinen esimerkiksi teollisuuden alihankintaverkostoissa. Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen taas edellyttää, että yritykset omistavat tai pääsevät käsiksi resursseihin, jotka ovat jollakin tapaa ainutlaatuisia ja auttavat tuottamaan merkittävää lisäarvoa asiakkaille. (Graves ja Thomas, 2008; Ruzzier ym., 2006.) Verkostomainen toimintamalli antaa siis yrityksille kilpailuetua kansainvälisessä kilpailussa. Yrityksille, joilla on merkittävää osaamista ja riittävän suuri koko kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjoamiseksi, verkostoi- Kasvun ajurit 6 EK

8 tuminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti on merkittävä kilpailuetu niin tuotannontekijöiden kuin jakelun optimoinnissa. Organisaatioiden väliset verkostot pohjautuvat ihmisten välisiin suhteisiin. On luonnollista, että jotkut yritysjohtajat osaavat yhteistyön organisoinnin ja hyvien kumppaneiden etsimisen paremmin kuin toiset. Erityisesti tämä korostuu PK-yrityksissä: johtajan tai yrittäjän persoonallisuus voi nousta suureen rooliin liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä. Hyvistä ja laajoista sosiaalisista verkostoista voi olla apua esimerkiksi yrittäjän etsiessä rahoittajia liiketoiminnalleen (Birley ym. 1991; Hall 1993; Shaw 1998). Verkostoitunut toimintamalli antaa yrityksen hyödynnettäväksi huomattavasti laajemman osaamispohjan, auttaa kehittämään tarjontaa, luo joustavuutta ja kustannustehokkuutta tuotantorakenteisiin sekä avaa uusia kanavia asiakaskontakteihin. PK-yrityksille, joiden tarjonta koostuu kokonaisratkaisun osatekijöistä, verkostoitunut toimintatapa avaa mahdollisuuden osallistua laajempien toimitusten arvoketjuihin ja laventaa hyödynnettävää osaamisperustaa sekä potentiaalista asiakaskuntaa. Tässä selvityksessä hyödynnetään Ruzzierin ym. (2006) kehittämää viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman seurauksena. Mallin mukaan yksilöiden ja yritysten ominaisuudet sekä liiketoiminnan ympäristötekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan sekä millaisille markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään. Esimerkiksi ilmastonmuutos on antanut vauhtia ympäristöteknologian kehittämiselle. Ympäristöteknologia on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista toimialoista ja alan yrityksillä riittää kysyntää maailmanlaajuisesti. Sekään ei silti tee yrityksestä automaattisesti kansainvälistä, jos yritykseltä puuttuu ulkomaankaupassa tarvittavaa osaamista. Käytännössä erityisesti yrittäjä tai yrittäjät ovatkin keskeisessä roolissa PK-yritysten kansainvälistymisessä. Jos yrittäjällä ei ole halua ja/tai kykyä kansainvälistyä, muista tilannetekijöistä ei ole tämän puutteen paikkaajiksi. Kuvassa 1 esitetään selvityksen teoreettinen viitekehys. Tämän selvityksen ovat laatineet asiantuntijat Jari Huovinen, Kimmo Hyrsky, Severi Keinälä ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. Kiitokset Turun kauppakorkeakolun tutkijalle Arto Kuuluvaiselle hyödyllisistä kommenteista käsikirjoitukseen. Kiitokset myös EK:n viestinnän Hannele Mayer- Pirttijärvelle julkaisun toimittamisesta ja Jumo Oy:n Arja Nyholmille julkaisun taitosta. Ernst & Youngilla hankkeen koordinaattorina on toiminut projektipäällikkö Laura Uuttu-Deschryvere. Kuva 1. PK-yritysten kansainvälistymisessä vaikuttavat tilannetekijät YRITTÄJÄ/JOHTAJA Kansainvälistymistä edistävä inhimillinen ja sosiaalinen pääoma YRITYS Yrityksen toimiala, koko ja liikevaihto YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimainen ja kansainvälinen toimintaympäristö KANSAINVÄLISTYMINEN Toimintatapa Markkinat Aika Tuote/palvelu Menestyminen YRITYKSEN SUORIUTUMINEN Liikevaihdon kasvu Kannattavuus Lähde: Ruzzier ym., 2006, mukaillen 6 Kasvun ajurit 6 EK 2010

9 1.3 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma Selvityksessä hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensisijaisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka kohdistettiin Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year -kilpailuun osallistuneille yrityksille (kilpailussa vuosina ) ja EK:n jäsenyrityksille 1. Kvantitatiivisesta aineistosta muodostunutta kuvaa tarkennettiin yrityshaastatteluilla. Lisäksi käytiin taustoittavia keskusteluja muutamien TEM:n hallinnonalan virkamiesten ja kansainvälistymissiantuntijoiden kanssa sekä eri alueiden yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen yrittäjyystutkijoiden ja -professorien kanssa. Kasvuyrittäjyyskilpailussa yrityksiltä edellytetään vähintään 5 miljoonan euron liikevaihtoa ja 10 työntekijää. Nämä sulkevat kaikkein pienimmät yritykset pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi yritysten arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitettiin laajasti yrittäjyyden eri osa-alueita. Joka tapauksessa kasvuyrityskilpailuun osallistuneet yritykset ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin PKyritykset keskimäärin. Selvitykseen osallistui yhteensä 70 kasvuyritystä, joista pieniä (alle 50 työntekijää) oli noin 41 prosenttia, keskisuuria ( työntekijää) 40 prosenttia ja suuryityksiä (vähintään 250 työntekijää) noin 19 prosenttia. EK:n jäsenistä kyselyyn vastasi yhteensä 555 PKyritystä ja 63 suuryritystä. Kasvuyritysaineiston ja EK:n jäsenaineiston vertailtavuuden parantamiseksi alle 5 henkilöä työllistävät yritykset rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. PK-yritysaineistossa keskisuuret yritykset olivat yliedustettuina ja pienyritykset aliedustettuina, joten vastaukset painotettiin vastaamaan rakenteeltaan kohderyhmää (5 249 henkilöä työllistävät yritykset pl. maa-, metsä- ja kalatalous). Painotetussa aineistossa mikroyritykset edustivat 51 prosenttia, pienyritykset 42 prosenttia ja keskisuuret yritykset 7 prosenttia vastaajista. Kuvassa 2 esitetään vertailuaineistona käytetyn PK-yritysaineiston jakauma. Raportin kakkosluvussa käydään lyhyesti läpi kasvuyrittäjyyden merkitystä ja näkymiä Suomessa. Kolmannessa luvussa esitellään erilaisia kansainvälistymisen polkuja sekä tarkastellaan yritysten vientitoimintaa ja sen kehittymistä viimeisten vuosien aikana. Neljännessä luvussa raportoidaan kyselyn keskeisiä tuloksia ja viidennessä vedetään yhteen selvityksen johtopäätökset. Kuva 2. Selvityksen aineisto Verrokkiyritykset Kasvuyritykset Alkuperäinen aineisto (555 yritystä) Painotettu aineisto ( yritystä) Koko aineisto (70 yritystä) 5 49 työntekijää 62 % 93 % 41 % 40 % työntekijää 38 % 7 % 19 % 250 työntekijää 1 Tässä selvityksessä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneista yrityksistä käytetään nimitystä kasvuyritykset ja EK:n jäsenyrityksistä termejä PK-yritykset ja suuryritykset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kasvuyritysten joukossa voisi olla erikokoisia EK:n jäsenyrityksiä tai vertailuyritysten keskuudessa kasvuyrityksiä. Kasvun ajurit 6 EK

10 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä Suomalaisten yritysten kansainvälinen kasvu erityisesti pääseminen kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen ensimmäisten joukossa edellyttää monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä. Kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut globaalin toimintaympäristön muutokset lisäävät liiketoiminta-, asiakas- ja teknologiaosaamisen yhteensovittamisen ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisen merkitystä yritysten kilpailuetujen lähteenä. 2.1 Yrityspolitiikan haasteena kasvun edistäminen yritysten elinkaarella Yrityspolitiikan haasteena on uusien innovatiivisten yritysten edistäminen. Toinen suuri haaste on aktivoida maltillisesti kasvavien ja muiden varttuneempien potentiaalisten kasvuyritysten ja perheyritysten kehitystoimintaa, uusiutumista ja innovointia. Suomessa oli Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan ennätyksellisesti reilut yritystä (pl. alkutuotanto) vuoden 2008 lopussa. Tärkeämpää kuin yritysten lukumäärä on kuitenkin se, että yritykset luovat uusia työpaikkoja ja ovat innovatiivisia uusien tuotteiden, liiketoimintamallien, palveluprosessien ja tuotantomenetelmien kehittäjiä. Työnantajayritysten määrä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa kasvanut Eurostatin työvoimatutkimuksen mukaan. Yritysten määrän kasvusta ovat vastanneet yksinyrittäjät (kuva 3). Kasvuyrityksiä tarvitaan Suomeen paljon lisää korvaamaan suurten yritysten ulkomaille siirtyviä työpaikkoja ja edistämään talouden rakennemuutosta. Kasvuyrityksissä liiketoiminta-, teknologia- ja asiakasosaaminen yhdistyy usein kansainväliseen suuntautumiseen, strategiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen. Näitä yrityksiä tarvitaan, koska esimerkiksi teknologian kaupallinen soveltaminen on vähintäänkin yhtä vaativaa kuin sen kehittäminen. Kasvuyritykset luovat talouteen dynamiikkaa tuottamalla ja hyödyntämällä uusia innovaatioita ja innovatiivisia menetelmiä. Innovatiivisen yrityksen perustaminen ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistaminen kasvattavat kilpailupainetta ja pakottavat vuorostaan muut yritykset tehostamaan toimintaansa sekä uudistamaan tuotteitaan ja toimintatapojaan. Uusien innovatiivisten läpimurtoyritysten ohella Suomessa on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus Suomessa on noin 1 prosentti koko yrityskannasta, kun se esimerkiksi Tanskassa on 1,8 prosenttia ja Saksassa 2,4 prosenttia. Kuva 3. Työnantajayrittäjien määrä ei ole kasvanut Suomessa 2000-luvulla Yrittäjät, pl. maa-ja metsätalous (tuhansia) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät Lähtde: Eurostatin työvoimatutkimus 8 Kasvun ajurit 6 EK 2010

11 Yritykset alkavat tunnetusti työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos PK-yritysten pienimmistä kokoluokista. Myös teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Ne ovat tärkeitä alihankkijoita ja verkostotoimijoita suurten yritysten liiketoiminnalle. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan Suomessa on vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan edistä merkittävästi kunnianhimoista ja kasvuhakuista yrittäjyyttä (Stenholm ym., 2009). Sen sijaan niin sanottujen vakiintuneiden yrittäjien eli yrittäjänä yli 42 kuukautta toimineiden osuus aikuisväestöstä oli Suomessa vuonna 2008 noin 9,2 prosenttia. Se oli korkein osuus Pohjoismaissa ja korkeampi kuin Euroopan maissa tai innovaatiovetoisissa kansantalouksissa keskimäärin. 2.2 Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen talouskriisiä Nopean kasvun yritysten kokonaismäärää Suomessa voidaan arvioida hyödyntämällä Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin tuoreimpia tietoja vuosilta Rekisteri sisältää valtaosan aktiivisesti toiminnassa olevista yrityksistä. EK:n määritelmän mukaisia kasvuyrityksiä joiden liikevaihto oli kasvanut vähintään kymmenen prosenttia kolmena peräkkäisenä vuotena oli Suomessa noin vuonna Määrä on 4,5 prosenttia koko yrityskannasta (pl. alkutuotanto). Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 0,2 prosenttiyksikköä. Sitä vastoin vähintään 30 prosentin kasvun saavuttaneita yrityksiä oli reilut eli noin 0,8 prosenttia (vuonna 2007: 0,75 prosenttia) koko yrityskannasta (kuva 4). Kymmenen prosentin kasvuyritysten määrä kasvoi tasaisesti vuosina vankan talouskasvun siivittämänä. Vuonna 2008 kasvu alkoi kutistua. Tilastoinnin muutokset ja lievät epätarkkuudet vaikeuttavat tarkan kuvan hahmottamista. Hyvin nopean kasvun (kasvua yli 30 prosenttia) ja erityisesti hieman kookkaampien kasvuyritysten määrä ei ole kehittynyt yhtä myönteisesti. Suomessa oli siis ennen taantumaa suhteellisen paljon niin sanottuja maltillisen kasvun PKyrityksiä (vrt. GEM, 2008), joiden kasvupotentiaalia tulisi voida hyödyntää tehokkaammin. Tarkasteltaessa saman aineiston vähintään 10 prosentin kasvuyrityksiä toimialoittain havaitaan, että niitä oli eniten kaupan alalla (erityisesti tukkukaupassa) ja Kuva 4. Kasvuyritykset liikevaihdon kehityksen mukaan päätoimialoittain ja niiden osuus kaikista kasvuyrityksistä 2008 % Yli 10% kasvaneet, % Yli 30% kasvaneet, % Lähde: EK & Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri Kasvun ajurit 5 EK

12 liike-elämän palveluissa. Myös rakennusalalla ja teollisuudessa kasvuyrityksiä oli suhteellisen paljon. Teollisuus käsittää tässä myös energiahuollon ja kaivannaistoiminnan. Jos tarkastelu rajataan 30 prosentin kasvun saavuttaneisiin, liike-elämän palvelujen ja rakentamisen asema kohenee (kuva 4). Kasvuyritysten osuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa kansantalouden koko, markkinatilanne, yleinen talouskehitys ja vallitseva elinkeinorakenne. GEM-analyysien mukaan markkinat ja kilpailuympäristö muuttuvat Suomessa kansainvälisesti ottaen suhteellisen vaatimattomasti. Se kertoo liian hitaasta uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnystä ja hyödyntämisestä. Erityisesti kansainvälisen läpimurron tehneitä yrityksiä on Suomessa vähän. Tällaiset yritykset tuottavat täysin uusia tuotteita tai hyödyntävät uusia teknologioita. Yritystoiminnan lopettamisaste (yritystoiminnan lopettaneet suhteessa aikuisväestöön) on Suomessa yksi GEM-maiden matalimmista. Yritysten selviytymisaste on siten Suomessa korkea. Tutkijoiden mukaan se tarkoittaa hidasta uusiutumista ja yritystoiminnan vähäistä dynamiikkaa. 10 Kasvun ajurit 6 EK 2010

13 3. PK-yritysten kansainvälistymisen lähtökohdat ja tilannekuva 3.1 Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun ajurina Kansainvälistyminen Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yleensä yritystoimintojen maantieteellistä laajentamista ja taloudellisten toimintojen ulottamista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Käytännössä kansainvälistymisestä on siis kyse, kun yritys myy tuotteitaan ulkomaille, tuo ulkomailla sijaitsevien yritysten tarjoamia tuotteita kotimaahan tai tekee yhteistyötä ulkomailla toimivien yritysten kanssa. (Ruzzier ym., 2006.) Maantieteellinen laajentuminen on yksi yrityskasvun tärkeimmistä väylistä. Erityisesti PK-yritykset toimivat usein maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella. Uudet maantieteelliset markkinat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden laajentaa yrityksen asiakaskantaa ja kasvattaa yrityskokoa. Erityisesti tämä korostuu Suomen kaltaisissa maissa, joissa kotimarkkinat ovat pienet, tuotteet ovat usein teknologiaorientoituneita, kotimainen kilpailu on kohtuullista, yrityksille on tarjolla kansainvälistymistukea sekä viennin aloittaminen on suhteellisen helppoa. Ennemmin tai myöhemmin tällaisessa ympäristössä toimivan PK-yrityksen kasvu tulee vaatimaan kansainvälistymistä, jos yritys haluaa etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. (Barringer ja Greening 1998; Zahra ym. 2000; Lu ja Beamish 2001; Holmlund ym ) Kaikkia ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä ei kuitenkaan voi pitää automaattisesti kansainvälisinä yrityksinä. Yleensä kansainvälisiksi luokitellaan yritykset, joiden ulkomaankauppa on säännöllistä ja ulkomaanmyynnin osuus liikevaihdosta on kohtuullinen. Käytännössä kansainvälisinä pidetään yrityksiä, joiden viennin osuus on vuosittain vähintään prosenttia kokonaisliikevaihdosta (ks. esim. Ruzzier ym., 2007). Yritystä pidetään luonnollisesti myös sitä kansainvälisempänä, mitä suurempi sen ulkomaankaupan osuus liikevaihdosta on, mitä useampaan kohdemaahan toiminta ulottuu ja mitä kauemmin se on harjoittanut ulkomaankauppaa (Graves ja Thomas, 2008). Viennin lisäksi ulkomaiset investoinnit ja kolmannen osapuolen hyödyntäminen kansainvälistymisessä ovat olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Suomalainen yritys voi esimerkiksi perustaa uuden yrityksen kohdemarkkinoille tai ostaa toimivan yrityksen ulkomailta. Merkittävät rahalliset investoinnit ulkomaille eivät kuitenkaan välttämättä ole PK-yrityksille kansainvälistymisen ensimmäinen vaihtoehto, vaan asiakkaiden tavoittamisessa hyödynnetään ensin usein välikäsiä eli kohdemarkkinat hyvin tuntevia edustajia. (ks. Toivonen ym. 2009) Aiemmissa tutkimuksissa tuotteiden vienti on kuitenkin saanut suurimman huomion yritysten kansainvälistymistoiminnoista. Tutkimuksellisesti se on ymmärrettävää, sillä kasvuhakuiset vientiyritykset edistävät kansantalouksien työllisyyttä ja niiden tuotteisiin kohdistuvaa vientikysyntää voi pitää osoituksena jonkinasteisesta innovatiivisuudesta ja kilpailukyvystä (Ruzzier ym., 2006). Viennin mittaaminen on myös luonnollisesti helpompaa kuin esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön määrän ja laadun arviointi. Vienti on myös selvästi suosituin PK-yritysten kansainvälistymisstrategia, koska se tarjoaa usein nopean väylän kansainvälisille markkinoille mutta ei kuitenkaan edellytä suuria pääomia vaativia investointeja. Viennin nähdään tarjoavan PK-yrityksille usein myös hyvän mahdollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan opetteluun ja askeleen kohti vaativampia kansainvälistymisen muotoja, kuten ulkomaisia myyntikonttoreita tai tuotantolaitoksia. (Root 1994; Erminio and Rugman 1996; Zahra ym. 1997) Myös tässä selvityksessä kiinnitetään huomiota ensisijaisesti yritysten vientitoimintoihin. Muita kansainvälistymisen muotoja tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan Suomalaisten yritysten vientitoiminta Tullihallituksen tilastojen perusteella tavaraviennin kokonaisarvo kehittyi myönteisesti vuosina Taantuman myötä viennin arvo romahti syksyllä 2008 ja jäi vuonna 2009 kolmanneksen pienemmäksi kuin parina edellisenä vuonna. Tavaroiden viennin kokonaisarvo oli vielä vuonna 2008 noin 65,6 miljardia euroa, mutta vuonna 2009 enää noin 44,9 miljardia euroa. Tästä kokonaispotista PK-yritysten osuus on ollut viime vuosina prosenttia. Vaikka Suomen kaikista vientiyrityksistä selvä enemmistö on PK-yrityksiä, valtaosa viennin kokonaisarvosta kertyy suuryritysten ulkomaankaupasta. Suomalaisten PK-yritysten suora vientitoiminta on toistaiseksi varsin vähäistä moniin muihin EU-maihin Kasvun ajurit 6 EK

14 verrattuna. PK-yrityksiin sisältyy siten vielä paljon lunastamattomia mahdollisuuksia viennin aktivoimiseksi. Keskeistä on, miten PK-yritykset kykenevät vastaamaan odotuksiin ja mitä yhteiskunnan päättäjät tekevät asian edistämiseksi. Taulukossa 1 kuvataan vientiyritysten osuutta eri kokoluokan yrityksissä eräissä maissa. PK-yritykset toimivat usein teollisuudessa niin sanottuina välillisinä viejinä suurten yritysten alihankkijoina. Sen sijaan palvelualoilla vienti tapahtuu pitkälti itse PK-yritysten toimesta. Vientiä harjoittavista PKyrityksistä kaikkiaan noin 60 prosenttia vie tuotteitaan tai palvelujaan suoraan ulkomaille. Loput toimivat suurten vientiyritysten alihankkijoina. Viennin osuus PK-vientiyritysten liikevaihdosta on keskimäärin noin 33 prosenttia (Yrittäjyyskatsaus, 2009). Toimialoista vientiyrityksiä on eniten teollisuudessa, jossa kolmannes yrityksistä (33 prosenttia) vie valmistamiaan tuotteita ulkomaille. Teollisuusyritysten osuus viennin kokonaisarvosta on TEMin arvioiden mukaan yli 80 prosenttia. Vientiyrityksiä löytyy seuraavaksi eniten liike-elämän palveluista (25 prosenttia yrityksistä) ja kuljetuspalveluista (23 prosenttia yrityksistä). Venäjä, Ruotsi ja Saksa ovat olleet Suomen tärkeimmät vientimaat viime vuosina. Eniten vietyjä tuoteryhmiä ovat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet, kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet sekä erilaiset koneet ja laitteet. Erityisesti palveluviennissä Suomi on useita kilpailijamaitaan jäljessä (EK, 2007; Toivonen et al., 2009). Vasta informaatioteknologinen kehitys on mahdollistanut palveluviennin laajemmin Suomesta, jossa markkinat ovat maantieteellisesti varsin syrjässä. Palveluvientiä vaikeuttaa, ettei palvelujen tuotannon ja kulutuksen erottaminen ole kovin helppoa. Palvelua tuotettaessa edellytetään yleensä asiakkaiden läsnäoloa (ks. esim. Kathyria ym. 2008). Vaikka palveluvienti on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, palvelujen suhteellinen osuus viennistä on Suomessa silti paljon pienempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Nykyisin palveluvienti (16,7 mrd. euroa vuonna 2008) on Suomessa parikymmentä prosenttia tavaraviennin arvosta (Rikama, 2009). Palvelujen kansainvälistymiseen kohdistuukin aivan uudenlaisia odotuksia siitä, miten palveluilla voidaan tasapainottaa tavarakaupan muutosta ja globaaleille palvelumarkkinoille siirtymistä Kansainvälistymisen reitit Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoimintamalleja. Teknologisia ja muita uusia innovaatioita kaupallistavien born global -yritysten ohella on huomioitava myös muun muassa teollisissa verkostoissa kasvavat yritykset, kuten alihankkijasta tai osatoimittajasta järjestelmätoimittajaksi tai niin sanotuksi superalihankkijaksi muuttuvat yritykset, sekä osaamisintensiivisiä palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset, esimerkiksi tietointensiiviset liike-elämän palvelut, franchising, sisällöntuotanto ja luovat alat. Taulukko 1. Vientiyritysten osuus eri kokoluokan yrityksissä tietyissä maissa (tavaravienti) Työntekijöitä Belgia Tanska Saksa Italia Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Vienti % 37% 15% 10% 13% 12% 6% 2% 6% % 11% 21% 20% 20% 7% 12% 5% 7% % 21% 32% 27% 31% 27% 29% 13% 16% % 22% 24% 18% 22% 30% 27% 23% 22% % 9% 8% 24% 15% 24% 26% 57% 50% Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC Kasvun ajurit 6 EK 2010

15 Aiempien teoreettisten tutkimusten mukaan kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä ( born global ) ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä (esim. Graves ja Thomas, 2008). Perinteisesti PK-yritykset ovat kansainvälistyneet suhteellisen hitaasti, usein pitkäjänteisempien prosessien seurauksena. Useimmat haluavat ensin saavuttaa johtavan tai merkittävän markkina-aseman kotimaassa, minkä jälkeen kasvua haetaan ulkomailta (OECD, 2009; Ruzzier ym., 2006). Varsinkin perheyrityksissä uusille markkinoille suunnataan usein tulorahoituksen avulla eikä kansainvälistymiseen mielellään oteta ulkoista lainarahoitusta (Graves ja Thomas, 2008). Vaiheittain kansainvälistyvät PK-yritykset ovat siis yleensä jo pidemmän aikaa kotimaassa toimineita ja usein menestyksekkäitä yrityksiä, jotka hakevat kasvua laajentamalla toimintaansa ulkomaille. Toisaalta myös kotimarkkinoiden kysynnän riittämättömyys voi toimia motiivina kansainvälistymiselle. Käytännössä kansainvälistymisen taustalla voi siten olla vahva tahtotila tai käytännön pakko (ks. esim. Heinonen ja Kovalainen, 2009). Syntyessään kansainväliset yritykset ovat sellaisia, joiden on kansainvälistyttävä menestyäkseen ja joiden tuotteilla on kansainvälistä potentiaalia. Usein tällaisia ovat monet voimakkaasti erikoistuneet korkean teknologian yritykset, jotka toimivat niin sanotuilla nichemarkkinoilla. Niiden kotimarkkinat ovat kannattavalle liiketoiminnalle usein riittämättömät, minkä vuoksi ne hakevat toiminnan volyymia ulkomailta. (Graves ja Thomas, 2008.) Joskus kansainvälistyminen voi olla seurausta myös yrityksessä tai sen toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Selkeimpiä esimerkkejä tällaisista äkillisistä kansainvälistymisistä ovat erilaiset yritysjärjestelyt, joissa yrityksen uudet omistajat voivat olla ulkomaalaisia tai kansainvälisesti orientoituneita ja jotka haluavat laajentaa aikaisemmin pelkästään Suomessa toimineiden yritysten toimintaa ulkomaille. Yritysjärjestely tai omistajan vaihdos voi siis joissain tapauksissa toimia eräänlaisena kriittisenä tapahtumana, joka johtaa yrityksen kansainvälistymiseen. Perheyrityksissä myös sukupolvenvaihdos voi toimia tällaisena muutostekijänä. (Graves ja Thomas, 2008.) Taulukossa 2 esitetään PK-yritysten yleisimmät kansainvälistymisreitit ja -tavat sekä erilaisten reittien valintaan vaikuttavat tekijät Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä Rakennemuutoksen vaatimaa taloudellista uusiutumista ja kansainvälisiä menestystarinoita saavutetaan erityisesti kasvuyritysten kautta. Kansantalouden kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä kokoisissa ja ikäisissä yrityksissä innovatiivinen kasvu tai kansainvälinen uudistava liiketoiminta toteutuu. Uudet ideat voivat syntyä tai ne voidaan kaupallistaa joko olemassa olevien suurempien yritysten ja muiden organisaatioiden sisällä tai esimerkiksi uusissa pienissä yrityksissä. Taulukko 2. PK-yritysten kansainvälistymisen reitit Vaiheittain Syntyessään Yritysjärjestelyin kansainvälistyvät kansainväliset kansainvälistyvät (Traditional Firms) (Born Global Firms) (Born-Again Global Firms) Kansainvälistymisen Kotimarkkinat liian pienet Yrityksen erikoistuneet Erilaiset yritysjärjestelyt laukaisija tai kysyntä heikkoa, tuotteet globaaleilla nicheyrityksen tuote- tai markkinoilla prosessi-innovaatiot Kansainvälistymisen Yrityksen kasvu tai Yrittäjyysmahdollisuuden Yritysjärjestelyn myötä syntyneiden motivaatio selviytyminen hyödyntäminen, uusien verkostojen ja resurssien kilpailuedun tavoittelu, hyödyntäminen edelläkävijyys Kansainvälistymisen Hidas, vaiheittainen, Nopea, välitön, useisiin Myöhäinen, mutta nopea ja prosessi yksittäisiin kohdemaihin kohdemaihin keskittyvä äkillinen, useisiin kohdemaihin keskittyvä keskittyvä Kansainvälistymisen Perinteinen: agenttien ja Joustava, verkostomainen: Verkostomainen: emoyhtiön / muodot jälleenmyyjien agenttien ja jälleenmyyjien uusien omistajien olemassa olevien hyödyntäminen, suora lisäksi hyödynnetään myös verkostojen hyödyntäminen myynti asiakkaille esim. lisensiointia ja yhteisyrityksiä Kansainvälistymisen Tulorahoitus, valtion Tulorahoitus, pääoma- ja Uusien omistajien / emoyhtiön rahoittaminen kansainvälistymisrahoitus riskirahoitus, listautumisannit pääomasijoitukset Lähde: Graves ja Thomas, 2008, mukaillen Kasvun ajurit 6 EK

16 Kasvun ja kansainvälistymisen tavoittelussa on välttämätöntä panostaa osaamisen ja muun aineettoman pääoman johtamiseen ja hallintaan. Taloudellinen taantuma, tuore finanssikriisi, kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut toimintaympäristön muutokset lisäävät monipuolisen osaamisen, riittävän resurssipohjan ja kansainvälisen verkostoitumisen merkitystä kilpailuetujen lähteenä. Pysyvämmälle kasvu-uralle pääsy, esimerkiksi päähankkijoiden globaalissa kehityksessä mukana pysyminen tai määrätietoinen eteneminen arvoketjuissa kohti loppuasiakasta ja kohdemarkkinoita, edellyttävät yrityksiltä ennakkoluulotonta ja strategista otetta kilpailukykynsä ja kansainvälisten valmiuksiensa kehittämiseen. Nykyisin aivan liian pieni osa suomalaisista PK-yrityksista harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa. OECD:n selvitysten (2009) mukaan PK-yritysten kansainvälistyminen on yleensä seurausta kasvutavoitteiden toteuttamisesta, yritykseen kertyneen osaamispääoman hyödyntämisestä sekä yksilöiden ja yritysten verkostoitumisesta. Käytännössä siis voimakasta kasvua tavoittelevat sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat yritykset kansainvälistyvät muita yrityksiä todennäköisemmin. Kansainvälistymisalttius lisääntyy myös, jos yrityksellä on palveluksessaan ulkomailla asuneita, opiskelleita tai työskennelleitä henkilöitä (OECD, 2009; Ruzzier ym., 2007). Edellä kerrottu herättää ajatuksen, voitaisiinko esimerkiksi maahanmuuttajia tai Suomessa asuvia ulkomaisia opiskelijoita hyödyntää nykyistä tehokkaammin suomalaisten yritysten kansainvälistymisen voimavarana. Heillä voisi olla arvokasta tietoa kohdemarkkinoista, niiden taloudesta, historiasta ja kulttuurista. Toisin sanoen omakohtaista kokemusta ja relevanttia markkinainformaatiota, jonka löytämisessä monella PK-yrityksellä on suuria ongelmia. Luotettavan markkinatiedon saatavuuden lisäksi haasteita kansainvälistymisessä aiheuttavat kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, potentiaalisten asiakkaiden ja oikeiden jakeluverkostojen löytäminen sekä johtamisresurssien puute. Lisäksi taloudellisten resurssien niukkuus estää valitettavan tehokkaasti monia PK-yrityksiä toteuttamasta kansainvälistymisaikomuksiaan. (OECD, 2009.) Merkittävin ero PK-yritysten ja suurten yritysten kansainvälistymisessä syntyy siitä, että PK-yrityksillä on käytettävissään vähemmän resursseja kaikkiin toimintoihinsa. Myös volyymit ovat usein pienempiä, jolloin kaikkiin perustoimintoihin kuten yksittäisen vientitoimituksen menettelyihin, perusstandardien täyttämiseen ja rahoituksen hankkimiseeen liittyvien kustannusten suhteellinen merkitys on suurempi. Tilanne kärjistyy, kun huomioidaan pidemmälle menevät hankkeet, esimerkiksi etabloituminen ulkomaille ja siihen liittyvien toimintojen hoitaminen tai varsinaisten kaupan ja investointien esteiden, ongelmien, oikeusprosessien tai muiden sellaisten vaatimat menettelyt. Kansainvälinen talouskriisi nosti erityisongelmaksi vielä sekä vientirahoituksen että käyttöpääoman saatavuuden, sillä riskin jakajia löytyy näinä aikoina vähemmän. 14 Kasvun ajurit 6 EK 2010

17 4. Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys ja markkinatuntemus menestystekijöinä 4.1 Kansainvälistyminen yleistyy ja monipuolistuu kasvun myötä Selvityksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat usein käsi kädessä. Mikroyrityksistä kansainvälistä toimintaa oli 43 prosentilla, kun taas keskisuurista yrityksistä noin 84 prosenttia kävi kauppaa ulkomailla. Yrityskoon kasvaessa myös kansainvälisten toimintojen merkitys yritykselle lisääntyy. Puolet kansainvälistyneistä Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneista kasvuyrityksistä oli myynyt tuotteitaan tai palvelujaan enemmän ulkomaille kuin kotimaahan. Pienistä ja keskisuurista vertailuyrityksistä kolmannes teki vähintään puolet myynnistään ulkomailla. Mikroyrityksistä vastaavaan ylsi noin neljännes. Mielenkiintoista on, että suoran viennin merkitys ulkomaille näyttäisi vähentyvän yrityskoon kasvaessa. Kasvuyritysten vertailuryhmänä toimineista PK-yrityksistä 60 prosenttia ja suuryrityksistä vain 24 prosenttia mainitsi suoran viennin ensisijaiseksi kansainvälisen toiminnan muodokseen. Tulosta selittävät suuryritysten muita runsaammat resurssit, joiden turvin ne voivat perustaa myynti- ja tuotantoyksiköitä lähemmäksi kohdemarkkinoita. Omia tuotantoyksiköitä ulkomailla oli noin 41 prosentilla kansainvälisesti toimivista suuryrityksistä. Suuryrityksillä oli myös PK-yrityksiä ja kasvuyrityksiä useammin käytössään kirjallinen kansainvälistymistä tukeva strategia. Taulukossa 3 kuvataan kansainvälisen toiminnan yleisyyttä, merkitystä ja luonnetta PK-yritysten, suuryritysten ja kasvuyritysten keskuudessa. 4.2 Kansainvälistymisen nykytilanne ja yleisimmät toimintamuodot Nykytilanne Kansainvälistymisen nykytilannetta koskevat tulokset kuvaavat hyvin PK-yrityskentän heterogeenisyyttä. Tämä näkyy siinä, että yritykset jakautuvat melko tasaisesti kansainvälisen toimintansa vakiinnuttaneisiin ja siinä kasvua tavoitteleviin sekä puhtaisiin kotimarkkinayrityksiin. Näistä esimerkiksi kasvuhakuiset kansainvälistyjät ovat vaikuttavuudeltaan tärkeässä roolissa, kun pohditaan keinoja taantuman aikana romahtaneen viennin korvaamiseksi. Erittäin myönteinen signaali kasvuyrittäjyyden näkökulmasta on, että yli kolmannes kaikista PK-yrityksistä on joko aloittelemassa kansainvälistymistä tai harkitsee sitä. Jos tulokset yleistetään koko perusjoukkoon (yritykset, joissa työntekijää), se tarkoittaa yli potentiaalista vientiyritystä. Vaikka aikomukset eivät välttämättä näy konkreettisessa toiminnassa, tulos luo uskoa siihen, että Suomessa nähdään tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä. Myös kasvuyrityksissä tällaisia varhaisvaiheen Taulukko 3. Yritysten kansainvälinen toiminta Kansainvälisesti toimivat yritykset Kansainvälistä Suoraa Viennin osuus liike- Kirjallinen toimintaa vientiä vaihdosta vähintään 50% kv-strategia (% yrityksistä) (% yrityksistä) (% yrityksistä) (% yrityksistä) PK-yritykset Mikrot Pienet Keskisuuret Suuryritykset Kasvuyritykset Kasvun ajurit 6 EK

18 kansainvälistyjiä oli merkittävän paljon, yli neljännes kaikista vastaajista. Eniten kasvuyritysten keskuudessa oli kuitenkin kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevia yrityksiä. Tulos on odotettu, koska voimakas kasvu edellyttää yleensä aktiivista kansainvälistymistä. Lisäksi osa voimakkaan kasvun yrityksistä toimii erikoistuneilla ja melko kapeilla markkinoilla, mikä edellyttää lähtökohtaisesti kaupankäyntiä ulkomailla. Toisaalta myös kotimarkkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia osalle yrityksiä. Tästä kertoo se, että 13 prosentilla kasvuyrityksistä ei ole halua kansainvälistyä. Suurin osa näistä yrityksistä on kotimarkkinoilla vahvan aseman saavuttaneita suuria kaupan ja palvelualan yrityksiä. Suuryrityksistä lähes 80 prosenttia toimi aktiivisesti ulkomailla. Niiden kansainvälinen toiminta oli joko vakiintunutta tai kasvu- ja kehitysvaiheessa. Tulokset todistavat sen luonnollisen asian, että suuryritykseksi kasvaminen ei kovin monessa tapauksessa ole mahdollista ilman jonkinasteista kansainvälistymistä. Kuvassa 5 esitetään kansainvälistymisen nykytilannetta PK-yrityksissä, suuryrityksissä ja kasvuyrityksissä. PK-yritysten tärkeimmät kohdemaat olivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Suuryrityksissä ulkomaankauppa jakautui tasaisemmin usean maan kesken. Edellä mainittujen maiden lisäksi myös muut Pohjoismaat sekä Yhdysvallat olivat monelle ensisijaisia kohdemarkkinoita. Myös kasvuyritysten keskeiset kohdemarkkinat suuntautuivat lähialueille ja muihin Pohjoismaihin. Kasvuyrityksissä esimerkiksi Kiinan ja muun Aasian painotus oli voimakkaampi kuin muissa yrityksissä Toimintamuodot Suora vienti näyttäisi tulosten perusteella olevan yleisin kansainvälisen toiminnan muoto PK-yrityksissä ja kas- Yritysesimerkki: Treston Oy Kansainvälinen jo syntyessään Treston Oy perustettiin vuonna 1969 varsinaisesti yhtä tarkoitusta varten: se alkoi valmistaa Ristomatti Ratian suunnittelemia Palaset-koteloita ja -laatikoita. Yrityksen perustajilta, joihin lukeutui muun muassa Heikki Tavela, ei puuttunut riskinottohalua tai -kykyä. Luja usko uuteen tuotteeseen vauhditti päätöstä mittavista tehdas- ja laiteinvestoinneista Turkuun. Yrityksen toiminta oli heti alkujaan kansainvälistä, tiivistää yrityksen toimitusjohtaja Leo Saarikallio. Tuotteita vietiin erityisesti Yhdysvaltoihin, Isoon- Britanniaan ja Ranskaan, missä Marimekon tunnettuus varmastikin edesauttoi kauppojen syntymistä. Saarikallio aloitti yrityksessä vuonna 1986, eteni kymmenessä vuodessa osakkaaksi ja toimii nykyisin suurimpana omistajana. Öljykriisi avasi uuden tulevaisuuden Vuonna 1973 puhjennut öljykriisi uhkasi sumentaa hyvin menestyneen yrityksen tulevaisuuden. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat nousivat. Palaset-tuotteiden myynti romahti vuosikymmenen lopulla ja valmistus lopetettiin kokonaan vuonna Jälkikäteen ajateltuna öljykriisi avasi Trestonille uuden tulevaisuuden. Toimintaa suunnattiin uudelleen ja yritys ryhtyi mm. valmistamaan muovisia alihankintatuotteita, Saarikallio valaisee yrityksen historiaa. Esimerkiksi Saloran kanssa kehitettiin piirilevyjen kokoonpanotyötä helpottava laite, joka puolestaan tasoitti tietä elektroniikkateollisuuden kalustamiseen. Nykyisin Treston valmistaa teollisuuden kalusteita sekä muovista ruiskupuristettuja säilytyslaatikoita ja -lokerikkoja. Ensimmäinen teollisuuden kalustamiseen suuntautunut tuoteryhmä tuli yritysoston kautta vuonna Kansainvälistymispalvelut kalliita PK-yrityksille Edelleen alkuperäisissä, joskin laajennetuissa tiloissaan toimiva yritys työllistää runsaat 160 henkilöä. Yrityksen kasvu rakentuu kansainvälistymiselle. Omia myyntiyksiköitä on Englannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Puolassa. Näissä ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskentelee noin 40 henkilöä. Kohdemarkkinoista selvästi haasteellisin on ollut Venäjä. Tuotteemme luokitellaan siellä huonekaluiksi ja sitä kautta ylellisyyshyödykkeiksi. Joudumme maksamaan 20 prosenttia lisää tullimaksua, mikä vaikeuttaa kilpailua paikallisten toimijoiden kanssa, Saarikallio sanoo. Hän on tyytyväinen tarjolla oleviin kansainvälistymispalveluihin. Niistä on ollut hyötyä myös Trestonille. Olemme käyttäneet matkan varrella esimerkiksi Finpron palveluja, joista on ollut apua muun muassa sopivien maahantuojien valinnassa. Saarikallio kiinnittäisi huomiota palvelujen hinnoitteluun. Monet palvelut ovat niin kalliita, että ne jäävät pienempien PK-yrityksen ulottumattomiin. Alkuperäinen ajatus suomalaisen vientiteollisuuden tukemisesta on hänen mielestään muuttunut enemmänkin konsulttitoiminnaksi. Taantuman myötä myös viennin rahoituksen saaminen on vaikeutunut. Vientitakuulaitoksilta on tullut ilmoituksia, ettei esimerkiksi Venäjälle tai Baltian maihin myönnetä vientitakuita, Saarikallio kritisoi. Tukea ei saa riittävästi silloin, kun PK-yritykset sitä eniten tarvitsisivat. 16 Kasvun ajurit 6 EK 2010

19 vuyrityksissä (kuva 6). Kasvuyrityksistä tosin monet ovat perustaneet omia myynti- tai tuotantoyksiköitä ulkomaille. Suuryrityksistä peräti 41 prosentilla oli omia tuotantoyksiköitä ja 22 prosentilla myyntiyksiköitä ulkomailla. Suuryritysten ulkomailla toimivien yksiköiden mediaanityöntekijämäärä oli noin 300 henkilöä. Kasvuyritysten ulkomaan yhtiöissä työskenteli keskimäärin noin 26 henkilöä ja PK-yritysten perustamissa tytäryrityksissä kaksi työntekijää. PK-yritysten mediaanilukua laskevat mikro- ja pienyritykset, sillä keskisuurten yritysten ulkomaisissa yksiköissä työskenteli keskimäärin 12 henkilöä. 4.3 Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena Palvelujen käyttö Kansainvälisesti jo toimivista yrityksistä nykyisin tarjolla olevia palveluja oli käyttänyt 49 prosenttia kaikista suuryrityksistä, 51 prosenttia kasvuyrityksistä ja 39 prosenttia PK-yrityksistä. Huomionarvoista on, että kansainvälisesti toimivista PK-yrityksistä selvä enemmistö (61 prosenttia) ja kasvuyrityksistäkin lähes puolet (49 prosenttia) oli kansainvälistynyt hyödyntämättä lainkaan palveluja viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuva 5. Kansainvälistymisen nykytilanne Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistymisen nykytilannetta? (% kaikista vastaajista) Kasvuyritykset Suuryritykset PK-yritykset Kuva 6. Kansainvälisen toiminnan muoto Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistä toimintaa? (% kansainvälistyneistä vastaajista) Kasvuyritykset Suuryritykset PK-yritykset Kasvun ajurit 6 EK

20 Yritysesimerkki: Autorobot Oy Keksintösäätiö kansainvälistymisen kumppanina Autorobot Oy sai alkunsa autokorjaamotoiminnassa tehdystä innovaatiosta. Vuonna 1969 Kuopioon perustetun yrityksen toimitusjohtaja Olavi Venäläinen halusi kehittää laitteen, jolla autojen korjaaminen onnistuisi tehokkaammin ja työn tekeminen entistä ergonomisemmin. Pitkän kehittelyvaiheen jälkeen syntyi autorobotin prototyyppi, jonka rahoittamisessa Keksintösäätiöllä oli merkittävä rooli. Kansainvälistyminen oli heti alkujaan tavoitteenamme. Erityisesti kansainvälisten patenttien laatimisessa Keksintösäätiön asiantuntemus oli suureksi avuksi, Venäläinen kuvaa yrityksen alkuvaiheita. Yrityksen ja sen perustaja-yrittäjän kehittämishalusta ja -kyvystä kertoo myös haettujen patenttien lukumäärä, noin 60. Patentit ovat olleet hyvä keino suojata keksintöjä kopioijilta tai ainakin hidastaa tuotteiden kopiointia. Jatkuva kehittäminen välttämätöntä Autorobotin menestys perustuu pitkäjänteiseen ja jatkuvaan tuotekehitystyöhön. Tuotteidemme elinkaaret ovat niin pitkiä, että jo nykyisen myyntitason säilyttäminen edellyttää jatkuvaa innovointia ja viennin laajentamista, Venäläinen sanoo. Yrityksen tuotteita on myyty yli 70 maahan, joista noin 40:een vientitoiminta on säännöllistä. Menestyksestä ja pitkästä kansainvälistymiskokemuksesta kertoo jo vuonna 1991 myönnetty Presidentin kansainvälistymispalkinto. Periaatteessa kaikkialla, missä on autoja, on myös mahdollisuuksia autorobotille, Venäläinen tiivistää. Kumppani jakamaan kansainvälistymisen riskejä Olavi Venäläisen mielestä PK-yritykset tarvitsevat valtion organisaatioita kumppaneikseen jakamaan kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Autorobotilla on hyviä kokemuksia esimerkiksi yhteistyöstä Tekesin kanssa, joka on ollut arvokas kumppani tuotteen ja valmistusteknologian kehittämisessä. Venäläinen toivoo Tekesin ja Keksintösäätiön kaltaisille organisaatioille nykyistä suurempia resursseja. Elämme tällä hetkellä voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. PK-kentässä tulisi olla valmiuksia yritysjärjestelyihin, joilla voitaisiin kasvattaa yksikkökokoa ja saada siten lisää resursseja kansainvälistymisponnisteluihin. Se taas edellyttää panostamista rahoituspalveluihin sekä esimerkiksi pääomasijoitusmarkkinoiden ja businessenkeli-toiminnan kehittämistä, Venäläinen summaa. Palvelujen vähäisempi käyttö PK-yrityksissä selittyy ainakin osittain sillä, ettei niille nähty yhtä laajaa tarvetta kuin kasvu- ja suuryrityksissä. PK-yrityksissä palvelujen käyttöä vähentää myös palvelutarjonnan tietty sekavuus ja sirpaleisuus. Kolme neljäsosaa PKyrityksistä ei pidä palvelujen käyttöä helppona eikä yksinkertaisena. Palvelujen kehittämistarpeesta kertoo sekin, että monet kasvu- ja PK-yritykset eivät olleet käyttäneet nykyisiä palveluja, koska ne pitivät niistä saatavaa hyötyä riittämättömänä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa tarvitaan vastaisuudessa entistä räätälöidympiä kansainvälistymispalveluja, jotka vastaavat nykyistä paremmin pirstaloituneen kasvuyrityskentän (ja PK-yritysten) tarpeisiin. Kansainvälistymispalveluja käyttäneissä yrityksissä palvelut tunnettiin yleisesti ottaen hyvin ja niitä oli riittävästi tarjolla. Palvelujen tunnettuus PK-yritysten piirissä on kohentunt merkittävästi. Jonkin verran kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja palvelutarjonnan kohtaamisessa. Kansainvälistyneistä PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä 34 prosenttia piti palvelutarjontaa yrityksen tarpeita vastaavana. Kuvassa 7 esitetään kansainvälistymispalvelujen käytön yleisyyttä ja käyttäjien mielipiteitä palvelutarjonnasta. Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Seuraavaksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin palvelujen käyttöä ja käyttäjien tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä niihin Rahoituspalvelut Rahoituspalveluista eniten käytettyjä olivat Työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskus, nykyisin ELY-keskus) kansainvälistymistuet, TEM:n avustukset yritysten yhteishankkeille, Tekesin kansainvälistymisrahoitus sekä Finnveran kansainvälistymislainat ja takaukset. Sekä kansainvälistyneissä PK-yrityksissä että kasvuyrityksissä oli hyödynnetty eniten TE-keskusten tukia. 18 Kasvun ajurit 6 EK 2010

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes 22.11.2011 Kasvuyritykset kiinnostuksen kohteena Suomen tulevaisuus on kasvuyrityksissä! Suuri osa uusista

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Pk-yritysten kansainvälistyminen

Pk-yritysten kansainvälistyminen Syksy 2015 Pk-yritysten kansainvälistyminen Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Tiina Tuominen, tutkimuspäällikkö BIT Tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto Selvityksen tekijät: Marja Toivonen,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014 Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun Anne Alho Imatra 18.3.2014 Sisältö Minkälaista kansainvälistyminen on? Miksi kansainvälistyminen? Peruskysymyksiä Valmiudet ja suunnittelu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökyselyn tulokset 20.11.2014

Pk-toimintaympäristökyselyn tulokset 20.11.2014 Pk-toimintaympäristökyselyn tulokset 20.11.2014 Tähän raporttiin on tiivistetty tulokset pk-toimintaympäristökyselystä, jonka EK teki jäsenistölleen marraskuussa 2014. Aineisto on edustava otos EK:n jäsenyrityksistä,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa?

Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailuky menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertail Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentely

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä

Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä Koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen Suomen Yrittäjät 1 2 Tilannekuva

Lisätiedot