Kasvun ajurit 6. Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 6. Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 6 Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

2

3 Kasvun ajurit 6 Kansainvälistymisen menestystekijät ja esteet Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

4 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Johdanto PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet Selvityksen viitekehys Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma 7 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä Yrityspolitiikan haasteena kasvun edistäminen yritysten elinkaarella Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen talouskriisiä 9 3. PK-yritysten kansainvälistymisen lähtökohdat ja tilannekuva Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun ajurina Kansainvälistyminen Suomalaisten yritysten vientitoiminta Kansainvälistymisen reitit Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys ja markkinatuntemus menestystekijöinä Kansainvälistyminen yleistyy ja monipuolistuu kasvun myötä Kansainvälistymisen nykytilanne ja yleisimmät toimintamuodot Nykytilanne Toimintamuodot Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena Palvelujen käyttö Rahoituspalvelut Neuvontapalvelut Koulutuspalvelut Yritysten menestystekijät ja suurimmat esteet kohdemarkkinoilla Johtopäätökset Asiakaslähtöisempää otetta yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin Miten voidaan lisätä ja tehostaa PK-yritysten kansainvälistymistä? Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista Kansainvälistymispalvelujen uudistaminen ajankohtaista Lopuksi 27 Kirjallisuutta 28 2 Kasvun ajurit 6 EK 2010

5 Tiivistelmä Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti on osin romahtanut, ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Kasvuyrityksillä on tässä merkittävä rooli suurempien yritysten heikenneen tilanteen paikkaajina. Myös PK-yritysten tulee aktivoitua kehittämään vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne pääsevät nousun alkaessa heti ensimmäisten joukossa kiinni elpyviin markkinoihin. Tämä selvitys kartoitti Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten sekä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneiden yritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä, kehittämiskohteita ja esteitä. Lisäksi tarkasteltiin yritysten kansainvälistymispalvelujen tarjontaa, toimivuutta ja uudistamistarpeita. Kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja ja liiketoimintamalleja. Selvityksessä käytetään viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman seurauksena. Mallin mukaan edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan, millaisille markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään. Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä. Teknologisia ja muita uusia innovaatioita kaupallistavien born global -yritysten ohella on siis otettava huomioon muun muassa teollisissa verkostoissa kasvavat sekä osaamisintensiivisiä palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset. Kansainvälinen menestys edellyttää strategista otetta ja markkinaosaamista. PK-yritykset olivat jaettavissa kolmeen ryhmään raportoimiensa menestystekijöiden perusteella: markkinaosaajiin, tuotanto-osaajiin ja verkosto-osaajiin. Markkinaosaajat luottavat kansainvälistymisessään erityisesti asiakassuhteiden hallintaan, markkinointiosaamiseen, kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja viestintäosaamiseen. Tuotanto-osaajat pitävät tuotantoteknologian edistyksellisyyttä, tuotevalikoiman monipuolisuutta ja tuotteisiin liittyviä muita ominaisuuksia kansainvälisen menestyksen takeina. Verkosto-osaajat puolestaan muodostavat mielellään kontakteja messuilla ja asiakastapaamisissa sekä pitävät jakeluverkoston hallintaa ja yrityksen imagoa tärkeinä menestymisessä. Nämä kansainvälistymistyypit olivat tunnistettavissa myös kasvuyritysaineistosta. Sieltä nousi esiin vielä yksi uusi ryhmä, joka korosti erityisesti strategista suunnittelua ja johtamista sekä johtoryhmän kansainvälistä osaamista ja kokemusta. Tätä ryhmää voitaisiin kutsua strategiaosaajiksi, jotka katsovat asioita kokonaisvaltaisemmin sekä markkinoiden, tuotannon että verkostojen näkökulmista. Kasvun esteistä suurimmat liittyivät kansainväliseen markkinointiin sekä sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden löytämiseen. Kasvuyritysten kansainvälistymistä estävät lisäksi tuotteisiin liittyvät tiukat määräykset ja standardit sekä kohdemarkkinoiden erilainen lainsäädäntö. Tätä selittänee se, että monet kasvuyrityksistä vievät tuotteitaan ja palvelujaan uusille kasvumarkkinoille, kuten Venäjälle ja Aasian maihin, joissa esimerkiksi byrokraattisuus tullauskäytännöissä on tunnettu tosiasia. Kansainvälistymispalvelut saivat suhteellisen hyvät arviot. Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Kansainvälistyneissä yrityksissä palvelut tunnettiin varsin hyvin ja niitä oli riittävästi tarjolla. Jonkin verran kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja palvelutarjonnan yhdistämisessä. Kansainvälistyneistä PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä 34 prosenttia piti palvelutarjontaa hyvin yrityksen tarpeita vastaavana. Yritysten strategioihin ja kansainvälistymispalveluihin tarvitaan lisää asiakaslähtöisyyttä. Yritysten kansainvälinen kasvu erityisesti pääseminen kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen ensimmäisten joukossa edellyttää monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä. Suomessa teknologiapohja ja yhä useammin liike- Kasvun ajurit 6 EK

6 toimintaosaaminen ovat kohdallaan, mutta asiakasnäkökulmassa ja verkostojen punomisessa kohdemarkkinoilla on parannettavaa. On mietittävä tarkemmin, mitä ihmiset ja yritykset odottavat, mitä tarpeita ja haluja on olemassa ja mentävä lähelle asiakasta. Yritysten pääseminen muiden maiden markkinoille on keskeistä. Tarvitaan parempaa markkinatuntemusta, aitoja kumppanuuksia ja aktiivista läsnäoloa ulkomaan markkinoilla. Kansainvälistymisen edistämistoimintojen yksi merkittävä haaste Suomessa on, että erilaisen profiilin omaavat yritykset tarvitsevat niille räätälöityjä elinkeinopoliittisia edistämistoimia. Haastetta lisää, että vastaisuudessa kansainvälistyvien yritysten joukko ja toimialakirjo sekä toisaalta kohdemarkkinat ja yritysyhteistyön muodot laajenevat ja monipuolistuvat entisestään. Yritysten kansainvälisen verkostoitumisen edistäminen ja siihen liittyvän osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen on erittäin tärkeää. Suomalainen yritysten kansainvälistymistä edistävä järjestelmä on kattava, mutta PK-yritysten näkökulmasta osin sirpaleinen. Neuvonta- ja muita palveluja tulisi räätälöidä asiakaslähtöisemmiksi, jotta ne sopeutuisivat joustavasti talouden ja markkinoiden nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Myös viennin rahoitusmahdollisuuksia tulisi laajentaa. 4 Kasvun ajurit 6 EK 2010

7 1. Johdanto 1.1 PK-yritysten kansainvälistymisen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet Kasvuyritysten merkitys kansantaloudelle ja koko yhteiskunnalle tiedostetaan hyvin. Yritysten kasvuun kannustaminen on vahvasti esillä Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Käytännössä se näkyy muun muassa kansallisen innovaatiostrategian painotuksissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoiman kasvuja omistajayrittäjyyden ohjausryhmän aktiivisena työnä. Kasvuyrittäjyys yhdistetään tuottavuuteen, talouden kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä innovaatiotoimintaan. Kasvuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja kansakunnan hyvinvoinnin luojia. Myös Euroopan komissio korostaa kasvuyrittäjyyttä muun muassa Lissabonin strategiaan sisällytetyssä Small Business Act -ohjelmassa. Komissio rohkaisee jäsenmaitaan hakemaan yritysten kasvulla lisää dynamiikkaa Euroopan talouteen sekä entistä laadukkaampia työpaikkoja. Tämän selvityksen ovat laatineet Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young. Yhteistyö liittyy vuosittain järjestettävään Ernst & Young Entrepreneur of the Year -kilpailuun. Aiemmissa selvityksissä on tarkasteltu 1) kasvuyritysten ja kasvuyrittäjien ominaispiirteitä ja verrattu niitä niin sanottuihin keskivertoyrityksiin ja -yrittäjiin, 2) kasvuyrittäjyyden jatkuvuutta ja kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia, 3) kasvuyritysten ja muiden yritysten palkitsemisjärjestelmiä sekä niiden yhteyttä yritysten kasvuun ja liiketoiminnan tuottavuuteen, 4) kasvuyritysten ja PK-yritysten rahoituksen saatavuutta ja kasvun edellyttämää rahoitusosaamista sekä 5) hallitustyöskentelyä kasvu- ja PK-yrityksissä. EK:n ja Ernst & Youngin yhteistyön tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille kasvuyrityksien hyödyntämiä hyviä käytäntöjä sekä edistää PK-yritysten rohkeaa, pitkäjänteistä ja työllistävää kasvua Suomessa. Kasvuyritykset ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä, joten on tärkeä tutkia niitä ja ottaa oppia niiden toimintatavoista. 1.2 Selvityksen viitekehys Suomi elää viennistä. Taantuman myötä vienti romahti osin ja yritysten täytyy etsiä nyt uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. PK-yrityksillä on merkittävä rooli heikenneen tilanteen paikkaajina. Yritysten tulee aktivoitua sekä parantaa vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksiaan, jotta ne ovat hyvässä iskussa heti nousun alkaessa. Tämän selvityksen keskeisinä tavoitteina ovat: etsiä keinoja ja kilpailukykytekijöitä, joilla kasvuyritykset ja PK-yritykset voivat löytää uusia ulkomaisia asiakkaita tuotteilleen ja palveluilleen kuvata nykyisiä yrityksille suunnattuja kansainvälistymispalveluja ja tunnistaa kehittämistä vaativat kohteet sekä toimivimmat ratkaisut sekä etsiä hyviä käytäntöjä, joilla suoraa vientiä tekevien kasvu- ja PK-yritysten lukumäärää voidaan lisätä tai vientitoiminnan intensiteettiä laajentaa. Yritysten kansainvälistymistä on tutkittu aikaisemmin muun muassa talous-, verkosto- ja resurssiteorioiden näkökulmista. Joissakin tutkimuksissa yritysten on arveltu pysyvän kotimarkkinoilla mahdollisimman pitkään. Tällöin kansainvälistyminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun siitä on odotettavissa enemmän taloudellisia voittoja tai vähemmän kustannuksia kuin toiminnasta pelkästään kotimaassa. (Graves ja Thomas, 2008; Ruzzier ym., 2006.) Toisaalta monet pelkästään kotimarkkinoilla toimivat yritykset eivät koe kansainvälistymistä houkuttelevana vaihtoehtona, vaikka se ei sisältäisikään suuria riskejä tai vaatisi sellaista kyvykkyyttä, jota yrityksistä ei jo löytyisi (Kuuluvainen ja Paavilainen-Mäntymäki 2009). Yritykset eivät toimi tyhjiössä, vaan ovat osa yksilöiden ja yritysten muodostamia sosiaalisia verkostoja. Monet yritykset suuntaavat usein ulkomaille toisten verkostoon kuuluvien yritysten vanavedessä. Tällainen tilanne on tyypillinen esimerkiksi teollisuuden alihankintaverkostoissa. Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen taas edellyttää, että yritykset omistavat tai pääsevät käsiksi resursseihin, jotka ovat jollakin tapaa ainutlaatuisia ja auttavat tuottamaan merkittävää lisäarvoa asiakkaille. (Graves ja Thomas, 2008; Ruzzier ym., 2006.) Verkostomainen toimintamalli antaa siis yrityksille kilpailuetua kansainvälisessä kilpailussa. Yrityksille, joilla on merkittävää osaamista ja riittävän suuri koko kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjoamiseksi, verkostoi- Kasvun ajurit 6 EK

8 tuminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti on merkittävä kilpailuetu niin tuotannontekijöiden kuin jakelun optimoinnissa. Organisaatioiden väliset verkostot pohjautuvat ihmisten välisiin suhteisiin. On luonnollista, että jotkut yritysjohtajat osaavat yhteistyön organisoinnin ja hyvien kumppaneiden etsimisen paremmin kuin toiset. Erityisesti tämä korostuu PK-yrityksissä: johtajan tai yrittäjän persoonallisuus voi nousta suureen rooliin liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä. Hyvistä ja laajoista sosiaalisista verkostoista voi olla apua esimerkiksi yrittäjän etsiessä rahoittajia liiketoiminnalleen (Birley ym. 1991; Hall 1993; Shaw 1998). Verkostoitunut toimintamalli antaa yrityksen hyödynnettäväksi huomattavasti laajemman osaamispohjan, auttaa kehittämään tarjontaa, luo joustavuutta ja kustannustehokkuutta tuotantorakenteisiin sekä avaa uusia kanavia asiakaskontakteihin. PK-yrityksille, joiden tarjonta koostuu kokonaisratkaisun osatekijöistä, verkostoitunut toimintatapa avaa mahdollisuuden osallistua laajempien toimitusten arvoketjuihin ja laventaa hyödynnettävää osaamisperustaa sekä potentiaalista asiakaskuntaa. Tässä selvityksessä hyödynnetään Ruzzierin ym. (2006) kehittämää viitekehystä, jossa kansainvälistyminen nähdään tiettyjen liiketoiminnan ympäristötekijöiden, yrityksen ominaisuuksien sekä kansainvälistymistä tukevan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman seurauksena. Mallin mukaan yksilöiden ja yritysten ominaisuudet sekä liiketoiminnan ympäristötekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin, millaisilla tuotteilla ja miten nopeasti kansainvälistyminen toteutetaan sekä millaisille markkinoille tähdätään ja kuinka niillä menestytään. Esimerkiksi ilmastonmuutos on antanut vauhtia ympäristöteknologian kehittämiselle. Ympäristöteknologia on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista toimialoista ja alan yrityksillä riittää kysyntää maailmanlaajuisesti. Sekään ei silti tee yrityksestä automaattisesti kansainvälistä, jos yritykseltä puuttuu ulkomaankaupassa tarvittavaa osaamista. Käytännössä erityisesti yrittäjä tai yrittäjät ovatkin keskeisessä roolissa PK-yritysten kansainvälistymisessä. Jos yrittäjällä ei ole halua ja/tai kykyä kansainvälistyä, muista tilannetekijöistä ei ole tämän puutteen paikkaajiksi. Kuvassa 1 esitetään selvityksen teoreettinen viitekehys. Tämän selvityksen ovat laatineet asiantuntijat Jari Huovinen, Kimmo Hyrsky, Severi Keinälä ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. Kiitokset Turun kauppakorkeakolun tutkijalle Arto Kuuluvaiselle hyödyllisistä kommenteista käsikirjoitukseen. Kiitokset myös EK:n viestinnän Hannele Mayer- Pirttijärvelle julkaisun toimittamisesta ja Jumo Oy:n Arja Nyholmille julkaisun taitosta. Ernst & Youngilla hankkeen koordinaattorina on toiminut projektipäällikkö Laura Uuttu-Deschryvere. Kuva 1. PK-yritysten kansainvälistymisessä vaikuttavat tilannetekijät YRITTÄJÄ/JOHTAJA Kansainvälistymistä edistävä inhimillinen ja sosiaalinen pääoma YRITYS Yrityksen toimiala, koko ja liikevaihto YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimainen ja kansainvälinen toimintaympäristö KANSAINVÄLISTYMINEN Toimintatapa Markkinat Aika Tuote/palvelu Menestyminen YRITYKSEN SUORIUTUMINEN Liikevaihdon kasvu Kannattavuus Lähde: Ruzzier ym., 2006, mukaillen 6 Kasvun ajurit 6 EK 2010

9 1.3 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma Selvityksessä hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensisijaisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka kohdistettiin Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year -kilpailuun osallistuneille yrityksille (kilpailussa vuosina ) ja EK:n jäsenyrityksille 1. Kvantitatiivisesta aineistosta muodostunutta kuvaa tarkennettiin yrityshaastatteluilla. Lisäksi käytiin taustoittavia keskusteluja muutamien TEM:n hallinnonalan virkamiesten ja kansainvälistymissiantuntijoiden kanssa sekä eri alueiden yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen yrittäjyystutkijoiden ja -professorien kanssa. Kasvuyrittäjyyskilpailussa yrityksiltä edellytetään vähintään 5 miljoonan euron liikevaihtoa ja 10 työntekijää. Nämä sulkevat kaikkein pienimmät yritykset pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi yritysten arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitettiin laajasti yrittäjyyden eri osa-alueita. Joka tapauksessa kasvuyrityskilpailuun osallistuneet yritykset ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin PKyritykset keskimäärin. Selvitykseen osallistui yhteensä 70 kasvuyritystä, joista pieniä (alle 50 työntekijää) oli noin 41 prosenttia, keskisuuria ( työntekijää) 40 prosenttia ja suuryityksiä (vähintään 250 työntekijää) noin 19 prosenttia. EK:n jäsenistä kyselyyn vastasi yhteensä 555 PKyritystä ja 63 suuryritystä. Kasvuyritysaineiston ja EK:n jäsenaineiston vertailtavuuden parantamiseksi alle 5 henkilöä työllistävät yritykset rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. PK-yritysaineistossa keskisuuret yritykset olivat yliedustettuina ja pienyritykset aliedustettuina, joten vastaukset painotettiin vastaamaan rakenteeltaan kohderyhmää (5 249 henkilöä työllistävät yritykset pl. maa-, metsä- ja kalatalous). Painotetussa aineistossa mikroyritykset edustivat 51 prosenttia, pienyritykset 42 prosenttia ja keskisuuret yritykset 7 prosenttia vastaajista. Kuvassa 2 esitetään vertailuaineistona käytetyn PK-yritysaineiston jakauma. Raportin kakkosluvussa käydään lyhyesti läpi kasvuyrittäjyyden merkitystä ja näkymiä Suomessa. Kolmannessa luvussa esitellään erilaisia kansainvälistymisen polkuja sekä tarkastellaan yritysten vientitoimintaa ja sen kehittymistä viimeisten vuosien aikana. Neljännessä luvussa raportoidaan kyselyn keskeisiä tuloksia ja viidennessä vedetään yhteen selvityksen johtopäätökset. Kuva 2. Selvityksen aineisto Verrokkiyritykset Kasvuyritykset Alkuperäinen aineisto (555 yritystä) Painotettu aineisto ( yritystä) Koko aineisto (70 yritystä) 5 49 työntekijää 62 % 93 % 41 % 40 % työntekijää 38 % 7 % 19 % 250 työntekijää 1 Tässä selvityksessä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneista yrityksistä käytetään nimitystä kasvuyritykset ja EK:n jäsenyrityksistä termejä PK-yritykset ja suuryritykset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kasvuyritysten joukossa voisi olla erikokoisia EK:n jäsenyrityksiä tai vertailuyritysten keskuudessa kasvuyrityksiä. Kasvun ajurit 6 EK

10 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä Suomalaisten yritysten kansainvälinen kasvu erityisesti pääseminen kiinni taantuman jälkeiseen markkinoiden elpymiseen ensimmäisten joukossa edellyttää monipuolista osaamisen ja kilpailuetujen hyödyntämistä. Kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut globaalin toimintaympäristön muutokset lisäävät liiketoiminta-, asiakas- ja teknologiaosaamisen yhteensovittamisen ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisen merkitystä yritysten kilpailuetujen lähteenä. 2.1 Yrityspolitiikan haasteena kasvun edistäminen yritysten elinkaarella Yrityspolitiikan haasteena on uusien innovatiivisten yritysten edistäminen. Toinen suuri haaste on aktivoida maltillisesti kasvavien ja muiden varttuneempien potentiaalisten kasvuyritysten ja perheyritysten kehitystoimintaa, uusiutumista ja innovointia. Suomessa oli Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan ennätyksellisesti reilut yritystä (pl. alkutuotanto) vuoden 2008 lopussa. Tärkeämpää kuin yritysten lukumäärä on kuitenkin se, että yritykset luovat uusia työpaikkoja ja ovat innovatiivisia uusien tuotteiden, liiketoimintamallien, palveluprosessien ja tuotantomenetelmien kehittäjiä. Työnantajayritysten määrä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa kasvanut Eurostatin työvoimatutkimuksen mukaan. Yritysten määrän kasvusta ovat vastanneet yksinyrittäjät (kuva 3). Kasvuyrityksiä tarvitaan Suomeen paljon lisää korvaamaan suurten yritysten ulkomaille siirtyviä työpaikkoja ja edistämään talouden rakennemuutosta. Kasvuyrityksissä liiketoiminta-, teknologia- ja asiakasosaaminen yhdistyy usein kansainväliseen suuntautumiseen, strategiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen. Näitä yrityksiä tarvitaan, koska esimerkiksi teknologian kaupallinen soveltaminen on vähintäänkin yhtä vaativaa kuin sen kehittäminen. Kasvuyritykset luovat talouteen dynamiikkaa tuottamalla ja hyödyntämällä uusia innovaatioita ja innovatiivisia menetelmiä. Innovatiivisen yrityksen perustaminen ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistaminen kasvattavat kilpailupainetta ja pakottavat vuorostaan muut yritykset tehostamaan toimintaansa sekä uudistamaan tuotteitaan ja toimintatapojaan. Uusien innovatiivisten läpimurtoyritysten ohella Suomessa on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus Suomessa on noin 1 prosentti koko yrityskannasta, kun se esimerkiksi Tanskassa on 1,8 prosenttia ja Saksassa 2,4 prosenttia. Kuva 3. Työnantajayrittäjien määrä ei ole kasvanut Suomessa 2000-luvulla Yrittäjät, pl. maa-ja metsätalous (tuhansia) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät Lähtde: Eurostatin työvoimatutkimus 8 Kasvun ajurit 6 EK 2010

11 Yritykset alkavat tunnetusti työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos PK-yritysten pienimmistä kokoluokista. Myös teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Ne ovat tärkeitä alihankkijoita ja verkostotoimijoita suurten yritysten liiketoiminnalle. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan Suomessa on vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan edistä merkittävästi kunnianhimoista ja kasvuhakuista yrittäjyyttä (Stenholm ym., 2009). Sen sijaan niin sanottujen vakiintuneiden yrittäjien eli yrittäjänä yli 42 kuukautta toimineiden osuus aikuisväestöstä oli Suomessa vuonna 2008 noin 9,2 prosenttia. Se oli korkein osuus Pohjoismaissa ja korkeampi kuin Euroopan maissa tai innovaatiovetoisissa kansantalouksissa keskimäärin. 2.2 Kasvuyritysten määrä lisääntyi ennen talouskriisiä Nopean kasvun yritysten kokonaismäärää Suomessa voidaan arvioida hyödyntämällä Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin tuoreimpia tietoja vuosilta Rekisteri sisältää valtaosan aktiivisesti toiminnassa olevista yrityksistä. EK:n määritelmän mukaisia kasvuyrityksiä joiden liikevaihto oli kasvanut vähintään kymmenen prosenttia kolmena peräkkäisenä vuotena oli Suomessa noin vuonna Määrä on 4,5 prosenttia koko yrityskannasta (pl. alkutuotanto). Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 0,2 prosenttiyksikköä. Sitä vastoin vähintään 30 prosentin kasvun saavuttaneita yrityksiä oli reilut eli noin 0,8 prosenttia (vuonna 2007: 0,75 prosenttia) koko yrityskannasta (kuva 4). Kymmenen prosentin kasvuyritysten määrä kasvoi tasaisesti vuosina vankan talouskasvun siivittämänä. Vuonna 2008 kasvu alkoi kutistua. Tilastoinnin muutokset ja lievät epätarkkuudet vaikeuttavat tarkan kuvan hahmottamista. Hyvin nopean kasvun (kasvua yli 30 prosenttia) ja erityisesti hieman kookkaampien kasvuyritysten määrä ei ole kehittynyt yhtä myönteisesti. Suomessa oli siis ennen taantumaa suhteellisen paljon niin sanottuja maltillisen kasvun PKyrityksiä (vrt. GEM, 2008), joiden kasvupotentiaalia tulisi voida hyödyntää tehokkaammin. Tarkasteltaessa saman aineiston vähintään 10 prosentin kasvuyrityksiä toimialoittain havaitaan, että niitä oli eniten kaupan alalla (erityisesti tukkukaupassa) ja Kuva 4. Kasvuyritykset liikevaihdon kehityksen mukaan päätoimialoittain ja niiden osuus kaikista kasvuyrityksistä 2008 % Yli 10% kasvaneet, % Yli 30% kasvaneet, % Lähde: EK & Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri Kasvun ajurit 5 EK

12 liike-elämän palveluissa. Myös rakennusalalla ja teollisuudessa kasvuyrityksiä oli suhteellisen paljon. Teollisuus käsittää tässä myös energiahuollon ja kaivannaistoiminnan. Jos tarkastelu rajataan 30 prosentin kasvun saavuttaneisiin, liike-elämän palvelujen ja rakentamisen asema kohenee (kuva 4). Kasvuyritysten osuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa kansantalouden koko, markkinatilanne, yleinen talouskehitys ja vallitseva elinkeinorakenne. GEM-analyysien mukaan markkinat ja kilpailuympäristö muuttuvat Suomessa kansainvälisesti ottaen suhteellisen vaatimattomasti. Se kertoo liian hitaasta uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnystä ja hyödyntämisestä. Erityisesti kansainvälisen läpimurron tehneitä yrityksiä on Suomessa vähän. Tällaiset yritykset tuottavat täysin uusia tuotteita tai hyödyntävät uusia teknologioita. Yritystoiminnan lopettamisaste (yritystoiminnan lopettaneet suhteessa aikuisväestöön) on Suomessa yksi GEM-maiden matalimmista. Yritysten selviytymisaste on siten Suomessa korkea. Tutkijoiden mukaan se tarkoittaa hidasta uusiutumista ja yritystoiminnan vähäistä dynamiikkaa. 10 Kasvun ajurit 6 EK 2010

13 3. PK-yritysten kansainvälistymisen lähtökohdat ja tilannekuva 3.1 Kansainvälistyminen PK-yritysten kasvun ajurina Kansainvälistyminen Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yleensä yritystoimintojen maantieteellistä laajentamista ja taloudellisten toimintojen ulottamista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Käytännössä kansainvälistymisestä on siis kyse, kun yritys myy tuotteitaan ulkomaille, tuo ulkomailla sijaitsevien yritysten tarjoamia tuotteita kotimaahan tai tekee yhteistyötä ulkomailla toimivien yritysten kanssa. (Ruzzier ym., 2006.) Maantieteellinen laajentuminen on yksi yrityskasvun tärkeimmistä väylistä. Erityisesti PK-yritykset toimivat usein maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella. Uudet maantieteelliset markkinat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden laajentaa yrityksen asiakaskantaa ja kasvattaa yrityskokoa. Erityisesti tämä korostuu Suomen kaltaisissa maissa, joissa kotimarkkinat ovat pienet, tuotteet ovat usein teknologiaorientoituneita, kotimainen kilpailu on kohtuullista, yrityksille on tarjolla kansainvälistymistukea sekä viennin aloittaminen on suhteellisen helppoa. Ennemmin tai myöhemmin tällaisessa ympäristössä toimivan PK-yrityksen kasvu tulee vaatimaan kansainvälistymistä, jos yritys haluaa etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. (Barringer ja Greening 1998; Zahra ym. 2000; Lu ja Beamish 2001; Holmlund ym ) Kaikkia ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä ei kuitenkaan voi pitää automaattisesti kansainvälisinä yrityksinä. Yleensä kansainvälisiksi luokitellaan yritykset, joiden ulkomaankauppa on säännöllistä ja ulkomaanmyynnin osuus liikevaihdosta on kohtuullinen. Käytännössä kansainvälisinä pidetään yrityksiä, joiden viennin osuus on vuosittain vähintään prosenttia kokonaisliikevaihdosta (ks. esim. Ruzzier ym., 2007). Yritystä pidetään luonnollisesti myös sitä kansainvälisempänä, mitä suurempi sen ulkomaankaupan osuus liikevaihdosta on, mitä useampaan kohdemaahan toiminta ulottuu ja mitä kauemmin se on harjoittanut ulkomaankauppaa (Graves ja Thomas, 2008). Viennin lisäksi ulkomaiset investoinnit ja kolmannen osapuolen hyödyntäminen kansainvälistymisessä ovat olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Suomalainen yritys voi esimerkiksi perustaa uuden yrityksen kohdemarkkinoille tai ostaa toimivan yrityksen ulkomailta. Merkittävät rahalliset investoinnit ulkomaille eivät kuitenkaan välttämättä ole PK-yrityksille kansainvälistymisen ensimmäinen vaihtoehto, vaan asiakkaiden tavoittamisessa hyödynnetään ensin usein välikäsiä eli kohdemarkkinat hyvin tuntevia edustajia. (ks. Toivonen ym. 2009) Aiemmissa tutkimuksissa tuotteiden vienti on kuitenkin saanut suurimman huomion yritysten kansainvälistymistoiminnoista. Tutkimuksellisesti se on ymmärrettävää, sillä kasvuhakuiset vientiyritykset edistävät kansantalouksien työllisyyttä ja niiden tuotteisiin kohdistuvaa vientikysyntää voi pitää osoituksena jonkinasteisesta innovatiivisuudesta ja kilpailukyvystä (Ruzzier ym., 2006). Viennin mittaaminen on myös luonnollisesti helpompaa kuin esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön määrän ja laadun arviointi. Vienti on myös selvästi suosituin PK-yritysten kansainvälistymisstrategia, koska se tarjoaa usein nopean väylän kansainvälisille markkinoille mutta ei kuitenkaan edellytä suuria pääomia vaativia investointeja. Viennin nähdään tarjoavan PK-yrityksille usein myös hyvän mahdollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan opetteluun ja askeleen kohti vaativampia kansainvälistymisen muotoja, kuten ulkomaisia myyntikonttoreita tai tuotantolaitoksia. (Root 1994; Erminio and Rugman 1996; Zahra ym. 1997) Myös tässä selvityksessä kiinnitetään huomiota ensisijaisesti yritysten vientitoimintoihin. Muita kansainvälistymisen muotoja tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan Suomalaisten yritysten vientitoiminta Tullihallituksen tilastojen perusteella tavaraviennin kokonaisarvo kehittyi myönteisesti vuosina Taantuman myötä viennin arvo romahti syksyllä 2008 ja jäi vuonna 2009 kolmanneksen pienemmäksi kuin parina edellisenä vuonna. Tavaroiden viennin kokonaisarvo oli vielä vuonna 2008 noin 65,6 miljardia euroa, mutta vuonna 2009 enää noin 44,9 miljardia euroa. Tästä kokonaispotista PK-yritysten osuus on ollut viime vuosina prosenttia. Vaikka Suomen kaikista vientiyrityksistä selvä enemmistö on PK-yrityksiä, valtaosa viennin kokonaisarvosta kertyy suuryritysten ulkomaankaupasta. Suomalaisten PK-yritysten suora vientitoiminta on toistaiseksi varsin vähäistä moniin muihin EU-maihin Kasvun ajurit 6 EK

14 verrattuna. PK-yrityksiin sisältyy siten vielä paljon lunastamattomia mahdollisuuksia viennin aktivoimiseksi. Keskeistä on, miten PK-yritykset kykenevät vastaamaan odotuksiin ja mitä yhteiskunnan päättäjät tekevät asian edistämiseksi. Taulukossa 1 kuvataan vientiyritysten osuutta eri kokoluokan yrityksissä eräissä maissa. PK-yritykset toimivat usein teollisuudessa niin sanottuina välillisinä viejinä suurten yritysten alihankkijoina. Sen sijaan palvelualoilla vienti tapahtuu pitkälti itse PK-yritysten toimesta. Vientiä harjoittavista PKyrityksistä kaikkiaan noin 60 prosenttia vie tuotteitaan tai palvelujaan suoraan ulkomaille. Loput toimivat suurten vientiyritysten alihankkijoina. Viennin osuus PK-vientiyritysten liikevaihdosta on keskimäärin noin 33 prosenttia (Yrittäjyyskatsaus, 2009). Toimialoista vientiyrityksiä on eniten teollisuudessa, jossa kolmannes yrityksistä (33 prosenttia) vie valmistamiaan tuotteita ulkomaille. Teollisuusyritysten osuus viennin kokonaisarvosta on TEMin arvioiden mukaan yli 80 prosenttia. Vientiyrityksiä löytyy seuraavaksi eniten liike-elämän palveluista (25 prosenttia yrityksistä) ja kuljetuspalveluista (23 prosenttia yrityksistä). Venäjä, Ruotsi ja Saksa ovat olleet Suomen tärkeimmät vientimaat viime vuosina. Eniten vietyjä tuoteryhmiä ovat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet, kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet sekä erilaiset koneet ja laitteet. Erityisesti palveluviennissä Suomi on useita kilpailijamaitaan jäljessä (EK, 2007; Toivonen et al., 2009). Vasta informaatioteknologinen kehitys on mahdollistanut palveluviennin laajemmin Suomesta, jossa markkinat ovat maantieteellisesti varsin syrjässä. Palveluvientiä vaikeuttaa, ettei palvelujen tuotannon ja kulutuksen erottaminen ole kovin helppoa. Palvelua tuotettaessa edellytetään yleensä asiakkaiden läsnäoloa (ks. esim. Kathyria ym. 2008). Vaikka palveluvienti on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, palvelujen suhteellinen osuus viennistä on Suomessa silti paljon pienempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Nykyisin palveluvienti (16,7 mrd. euroa vuonna 2008) on Suomessa parikymmentä prosenttia tavaraviennin arvosta (Rikama, 2009). Palvelujen kansainvälistymiseen kohdistuukin aivan uudenlaisia odotuksia siitä, miten palveluilla voidaan tasapainottaa tavarakaupan muutosta ja globaaleille palvelumarkkinoille siirtymistä Kansainvälistymisen reitit Kansainväliseen kasvuun tähtäävät PK-yritykset hyödyntävät erilaisia kilpailuetuja, strategioita ja liiketoimintamalleja. Teknologisia ja muita uusia innovaatioita kaupallistavien born global -yritysten ohella on huomioitava myös muun muassa teollisissa verkostoissa kasvavat yritykset, kuten alihankkijasta tai osatoimittajasta järjestelmätoimittajaksi tai niin sanotuksi superalihankkijaksi muuttuvat yritykset, sekä osaamisintensiivisiä palvelukonsepteja hyödyntävät yritykset, esimerkiksi tietointensiiviset liike-elämän palvelut, franchising, sisällöntuotanto ja luovat alat. Taulukko 1. Vientiyritysten osuus eri kokoluokan yrityksissä tietyissä maissa (tavaravienti) Työntekijöitä Belgia Tanska Saksa Italia Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Vienti % 37% 15% 10% 13% 12% 6% 2% 6% % 11% 21% 20% 20% 7% 12% 5% 7% % 21% 32% 27% 31% 27% 29% 13% 16% % 22% 24% 18% 22% 30% 27% 23% 22% % 9% 8% 24% 15% 24% 26% 57% 50% Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC Kasvun ajurit 6 EK 2010

15 Aiempien teoreettisten tutkimusten mukaan kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä on tyypillisesti ainakin kolmenlaisia: 1) vaiheittain kansainvälistyviä, 2) jo syntyessään kansainvälisiä ( born global ) ja 3) yritysjärjestelyin kansainvälistyneitä (esim. Graves ja Thomas, 2008). Perinteisesti PK-yritykset ovat kansainvälistyneet suhteellisen hitaasti, usein pitkäjänteisempien prosessien seurauksena. Useimmat haluavat ensin saavuttaa johtavan tai merkittävän markkina-aseman kotimaassa, minkä jälkeen kasvua haetaan ulkomailta (OECD, 2009; Ruzzier ym., 2006). Varsinkin perheyrityksissä uusille markkinoille suunnataan usein tulorahoituksen avulla eikä kansainvälistymiseen mielellään oteta ulkoista lainarahoitusta (Graves ja Thomas, 2008). Vaiheittain kansainvälistyvät PK-yritykset ovat siis yleensä jo pidemmän aikaa kotimaassa toimineita ja usein menestyksekkäitä yrityksiä, jotka hakevat kasvua laajentamalla toimintaansa ulkomaille. Toisaalta myös kotimarkkinoiden kysynnän riittämättömyys voi toimia motiivina kansainvälistymiselle. Käytännössä kansainvälistymisen taustalla voi siten olla vahva tahtotila tai käytännön pakko (ks. esim. Heinonen ja Kovalainen, 2009). Syntyessään kansainväliset yritykset ovat sellaisia, joiden on kansainvälistyttävä menestyäkseen ja joiden tuotteilla on kansainvälistä potentiaalia. Usein tällaisia ovat monet voimakkaasti erikoistuneet korkean teknologian yritykset, jotka toimivat niin sanotuilla nichemarkkinoilla. Niiden kotimarkkinat ovat kannattavalle liiketoiminnalle usein riittämättömät, minkä vuoksi ne hakevat toiminnan volyymia ulkomailta. (Graves ja Thomas, 2008.) Joskus kansainvälistyminen voi olla seurausta myös yrityksessä tai sen toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Selkeimpiä esimerkkejä tällaisista äkillisistä kansainvälistymisistä ovat erilaiset yritysjärjestelyt, joissa yrityksen uudet omistajat voivat olla ulkomaalaisia tai kansainvälisesti orientoituneita ja jotka haluavat laajentaa aikaisemmin pelkästään Suomessa toimineiden yritysten toimintaa ulkomaille. Yritysjärjestely tai omistajan vaihdos voi siis joissain tapauksissa toimia eräänlaisena kriittisenä tapahtumana, joka johtaa yrityksen kansainvälistymiseen. Perheyrityksissä myös sukupolvenvaihdos voi toimia tällaisena muutostekijänä. (Graves ja Thomas, 2008.) Taulukossa 2 esitetään PK-yritysten yleisimmät kansainvälistymisreitit ja -tavat sekä erilaisten reittien valintaan vaikuttavat tekijät Kansainvälistymisen ajureista ja esteistä Rakennemuutoksen vaatimaa taloudellista uusiutumista ja kansainvälisiä menestystarinoita saavutetaan erityisesti kasvuyritysten kautta. Kansantalouden kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä kokoisissa ja ikäisissä yrityksissä innovatiivinen kasvu tai kansainvälinen uudistava liiketoiminta toteutuu. Uudet ideat voivat syntyä tai ne voidaan kaupallistaa joko olemassa olevien suurempien yritysten ja muiden organisaatioiden sisällä tai esimerkiksi uusissa pienissä yrityksissä. Taulukko 2. PK-yritysten kansainvälistymisen reitit Vaiheittain Syntyessään Yritysjärjestelyin kansainvälistyvät kansainväliset kansainvälistyvät (Traditional Firms) (Born Global Firms) (Born-Again Global Firms) Kansainvälistymisen Kotimarkkinat liian pienet Yrityksen erikoistuneet Erilaiset yritysjärjestelyt laukaisija tai kysyntä heikkoa, tuotteet globaaleilla nicheyrityksen tuote- tai markkinoilla prosessi-innovaatiot Kansainvälistymisen Yrityksen kasvu tai Yrittäjyysmahdollisuuden Yritysjärjestelyn myötä syntyneiden motivaatio selviytyminen hyödyntäminen, uusien verkostojen ja resurssien kilpailuedun tavoittelu, hyödyntäminen edelläkävijyys Kansainvälistymisen Hidas, vaiheittainen, Nopea, välitön, useisiin Myöhäinen, mutta nopea ja prosessi yksittäisiin kohdemaihin kohdemaihin keskittyvä äkillinen, useisiin kohdemaihin keskittyvä keskittyvä Kansainvälistymisen Perinteinen: agenttien ja Joustava, verkostomainen: Verkostomainen: emoyhtiön / muodot jälleenmyyjien agenttien ja jälleenmyyjien uusien omistajien olemassa olevien hyödyntäminen, suora lisäksi hyödynnetään myös verkostojen hyödyntäminen myynti asiakkaille esim. lisensiointia ja yhteisyrityksiä Kansainvälistymisen Tulorahoitus, valtion Tulorahoitus, pääoma- ja Uusien omistajien / emoyhtiön rahoittaminen kansainvälistymisrahoitus riskirahoitus, listautumisannit pääomasijoitukset Lähde: Graves ja Thomas, 2008, mukaillen Kasvun ajurit 6 EK

16 Kasvun ja kansainvälistymisen tavoittelussa on välttämätöntä panostaa osaamisen ja muun aineettoman pääoman johtamiseen ja hallintaan. Taloudellinen taantuma, tuore finanssikriisi, kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut toimintaympäristön muutokset lisäävät monipuolisen osaamisen, riittävän resurssipohjan ja kansainvälisen verkostoitumisen merkitystä kilpailuetujen lähteenä. Pysyvämmälle kasvu-uralle pääsy, esimerkiksi päähankkijoiden globaalissa kehityksessä mukana pysyminen tai määrätietoinen eteneminen arvoketjuissa kohti loppuasiakasta ja kohdemarkkinoita, edellyttävät yrityksiltä ennakkoluulotonta ja strategista otetta kilpailukykynsä ja kansainvälisten valmiuksiensa kehittämiseen. Nykyisin aivan liian pieni osa suomalaisista PK-yrityksista harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa. OECD:n selvitysten (2009) mukaan PK-yritysten kansainvälistyminen on yleensä seurausta kasvutavoitteiden toteuttamisesta, yritykseen kertyneen osaamispääoman hyödyntämisestä sekä yksilöiden ja yritysten verkostoitumisesta. Käytännössä siis voimakasta kasvua tavoittelevat sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat yritykset kansainvälistyvät muita yrityksiä todennäköisemmin. Kansainvälistymisalttius lisääntyy myös, jos yrityksellä on palveluksessaan ulkomailla asuneita, opiskelleita tai työskennelleitä henkilöitä (OECD, 2009; Ruzzier ym., 2007). Edellä kerrottu herättää ajatuksen, voitaisiinko esimerkiksi maahanmuuttajia tai Suomessa asuvia ulkomaisia opiskelijoita hyödyntää nykyistä tehokkaammin suomalaisten yritysten kansainvälistymisen voimavarana. Heillä voisi olla arvokasta tietoa kohdemarkkinoista, niiden taloudesta, historiasta ja kulttuurista. Toisin sanoen omakohtaista kokemusta ja relevanttia markkinainformaatiota, jonka löytämisessä monella PK-yrityksellä on suuria ongelmia. Luotettavan markkinatiedon saatavuuden lisäksi haasteita kansainvälistymisessä aiheuttavat kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, potentiaalisten asiakkaiden ja oikeiden jakeluverkostojen löytäminen sekä johtamisresurssien puute. Lisäksi taloudellisten resurssien niukkuus estää valitettavan tehokkaasti monia PK-yrityksiä toteuttamasta kansainvälistymisaikomuksiaan. (OECD, 2009.) Merkittävin ero PK-yritysten ja suurten yritysten kansainvälistymisessä syntyy siitä, että PK-yrityksillä on käytettävissään vähemmän resursseja kaikkiin toimintoihinsa. Myös volyymit ovat usein pienempiä, jolloin kaikkiin perustoimintoihin kuten yksittäisen vientitoimituksen menettelyihin, perusstandardien täyttämiseen ja rahoituksen hankkimiseeen liittyvien kustannusten suhteellinen merkitys on suurempi. Tilanne kärjistyy, kun huomioidaan pidemmälle menevät hankkeet, esimerkiksi etabloituminen ulkomaille ja siihen liittyvien toimintojen hoitaminen tai varsinaisten kaupan ja investointien esteiden, ongelmien, oikeusprosessien tai muiden sellaisten vaatimat menettelyt. Kansainvälinen talouskriisi nosti erityisongelmaksi vielä sekä vientirahoituksen että käyttöpääoman saatavuuden, sillä riskin jakajia löytyy näinä aikoina vähemmän. 14 Kasvun ajurit 6 EK 2010

17 4. Strateginen kehittämisote, asiakaslähtöisyys ja markkinatuntemus menestystekijöinä 4.1 Kansainvälistyminen yleistyy ja monipuolistuu kasvun myötä Selvityksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat usein käsi kädessä. Mikroyrityksistä kansainvälistä toimintaa oli 43 prosentilla, kun taas keskisuurista yrityksistä noin 84 prosenttia kävi kauppaa ulkomailla. Yrityskoon kasvaessa myös kansainvälisten toimintojen merkitys yritykselle lisääntyy. Puolet kansainvälistyneistä Ernst & Youngin kilpailuun osallistuneista kasvuyrityksistä oli myynyt tuotteitaan tai palvelujaan enemmän ulkomaille kuin kotimaahan. Pienistä ja keskisuurista vertailuyrityksistä kolmannes teki vähintään puolet myynnistään ulkomailla. Mikroyrityksistä vastaavaan ylsi noin neljännes. Mielenkiintoista on, että suoran viennin merkitys ulkomaille näyttäisi vähentyvän yrityskoon kasvaessa. Kasvuyritysten vertailuryhmänä toimineista PK-yrityksistä 60 prosenttia ja suuryrityksistä vain 24 prosenttia mainitsi suoran viennin ensisijaiseksi kansainvälisen toiminnan muodokseen. Tulosta selittävät suuryritysten muita runsaammat resurssit, joiden turvin ne voivat perustaa myynti- ja tuotantoyksiköitä lähemmäksi kohdemarkkinoita. Omia tuotantoyksiköitä ulkomailla oli noin 41 prosentilla kansainvälisesti toimivista suuryrityksistä. Suuryrityksillä oli myös PK-yrityksiä ja kasvuyrityksiä useammin käytössään kirjallinen kansainvälistymistä tukeva strategia. Taulukossa 3 kuvataan kansainvälisen toiminnan yleisyyttä, merkitystä ja luonnetta PK-yritysten, suuryritysten ja kasvuyritysten keskuudessa. 4.2 Kansainvälistymisen nykytilanne ja yleisimmät toimintamuodot Nykytilanne Kansainvälistymisen nykytilannetta koskevat tulokset kuvaavat hyvin PK-yrityskentän heterogeenisyyttä. Tämä näkyy siinä, että yritykset jakautuvat melko tasaisesti kansainvälisen toimintansa vakiinnuttaneisiin ja siinä kasvua tavoitteleviin sekä puhtaisiin kotimarkkinayrityksiin. Näistä esimerkiksi kasvuhakuiset kansainvälistyjät ovat vaikuttavuudeltaan tärkeässä roolissa, kun pohditaan keinoja taantuman aikana romahtaneen viennin korvaamiseksi. Erittäin myönteinen signaali kasvuyrittäjyyden näkökulmasta on, että yli kolmannes kaikista PK-yrityksistä on joko aloittelemassa kansainvälistymistä tai harkitsee sitä. Jos tulokset yleistetään koko perusjoukkoon (yritykset, joissa työntekijää), se tarkoittaa yli potentiaalista vientiyritystä. Vaikka aikomukset eivät välttämättä näy konkreettisessa toiminnassa, tulos luo uskoa siihen, että Suomessa nähdään tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisesti toimivia PK-yrityksiä. Myös kasvuyrityksissä tällaisia varhaisvaiheen Taulukko 3. Yritysten kansainvälinen toiminta Kansainvälisesti toimivat yritykset Kansainvälistä Suoraa Viennin osuus liike- Kirjallinen toimintaa vientiä vaihdosta vähintään 50% kv-strategia (% yrityksistä) (% yrityksistä) (% yrityksistä) (% yrityksistä) PK-yritykset Mikrot Pienet Keskisuuret Suuryritykset Kasvuyritykset Kasvun ajurit 6 EK

18 kansainvälistyjiä oli merkittävän paljon, yli neljännes kaikista vastaajista. Eniten kasvuyritysten keskuudessa oli kuitenkin kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevia yrityksiä. Tulos on odotettu, koska voimakas kasvu edellyttää yleensä aktiivista kansainvälistymistä. Lisäksi osa voimakkaan kasvun yrityksistä toimii erikoistuneilla ja melko kapeilla markkinoilla, mikä edellyttää lähtökohtaisesti kaupankäyntiä ulkomailla. Toisaalta myös kotimarkkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia osalle yrityksiä. Tästä kertoo se, että 13 prosentilla kasvuyrityksistä ei ole halua kansainvälistyä. Suurin osa näistä yrityksistä on kotimarkkinoilla vahvan aseman saavuttaneita suuria kaupan ja palvelualan yrityksiä. Suuryrityksistä lähes 80 prosenttia toimi aktiivisesti ulkomailla. Niiden kansainvälinen toiminta oli joko vakiintunutta tai kasvu- ja kehitysvaiheessa. Tulokset todistavat sen luonnollisen asian, että suuryritykseksi kasvaminen ei kovin monessa tapauksessa ole mahdollista ilman jonkinasteista kansainvälistymistä. Kuvassa 5 esitetään kansainvälistymisen nykytilannetta PK-yrityksissä, suuryrityksissä ja kasvuyrityksissä. PK-yritysten tärkeimmät kohdemaat olivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Suuryrityksissä ulkomaankauppa jakautui tasaisemmin usean maan kesken. Edellä mainittujen maiden lisäksi myös muut Pohjoismaat sekä Yhdysvallat olivat monelle ensisijaisia kohdemarkkinoita. Myös kasvuyritysten keskeiset kohdemarkkinat suuntautuivat lähialueille ja muihin Pohjoismaihin. Kasvuyrityksissä esimerkiksi Kiinan ja muun Aasian painotus oli voimakkaampi kuin muissa yrityksissä Toimintamuodot Suora vienti näyttäisi tulosten perusteella olevan yleisin kansainvälisen toiminnan muoto PK-yrityksissä ja kas- Yritysesimerkki: Treston Oy Kansainvälinen jo syntyessään Treston Oy perustettiin vuonna 1969 varsinaisesti yhtä tarkoitusta varten: se alkoi valmistaa Ristomatti Ratian suunnittelemia Palaset-koteloita ja -laatikoita. Yrityksen perustajilta, joihin lukeutui muun muassa Heikki Tavela, ei puuttunut riskinottohalua tai -kykyä. Luja usko uuteen tuotteeseen vauhditti päätöstä mittavista tehdas- ja laiteinvestoinneista Turkuun. Yrityksen toiminta oli heti alkujaan kansainvälistä, tiivistää yrityksen toimitusjohtaja Leo Saarikallio. Tuotteita vietiin erityisesti Yhdysvaltoihin, Isoon- Britanniaan ja Ranskaan, missä Marimekon tunnettuus varmastikin edesauttoi kauppojen syntymistä. Saarikallio aloitti yrityksessä vuonna 1986, eteni kymmenessä vuodessa osakkaaksi ja toimii nykyisin suurimpana omistajana. Öljykriisi avasi uuden tulevaisuuden Vuonna 1973 puhjennut öljykriisi uhkasi sumentaa hyvin menestyneen yrityksen tulevaisuuden. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat nousivat. Palaset-tuotteiden myynti romahti vuosikymmenen lopulla ja valmistus lopetettiin kokonaan vuonna Jälkikäteen ajateltuna öljykriisi avasi Trestonille uuden tulevaisuuden. Toimintaa suunnattiin uudelleen ja yritys ryhtyi mm. valmistamaan muovisia alihankintatuotteita, Saarikallio valaisee yrityksen historiaa. Esimerkiksi Saloran kanssa kehitettiin piirilevyjen kokoonpanotyötä helpottava laite, joka puolestaan tasoitti tietä elektroniikkateollisuuden kalustamiseen. Nykyisin Treston valmistaa teollisuuden kalusteita sekä muovista ruiskupuristettuja säilytyslaatikoita ja -lokerikkoja. Ensimmäinen teollisuuden kalustamiseen suuntautunut tuoteryhmä tuli yritysoston kautta vuonna Kansainvälistymispalvelut kalliita PK-yrityksille Edelleen alkuperäisissä, joskin laajennetuissa tiloissaan toimiva yritys työllistää runsaat 160 henkilöä. Yrityksen kasvu rakentuu kansainvälistymiselle. Omia myyntiyksiköitä on Englannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Puolassa. Näissä ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskentelee noin 40 henkilöä. Kohdemarkkinoista selvästi haasteellisin on ollut Venäjä. Tuotteemme luokitellaan siellä huonekaluiksi ja sitä kautta ylellisyyshyödykkeiksi. Joudumme maksamaan 20 prosenttia lisää tullimaksua, mikä vaikeuttaa kilpailua paikallisten toimijoiden kanssa, Saarikallio sanoo. Hän on tyytyväinen tarjolla oleviin kansainvälistymispalveluihin. Niistä on ollut hyötyä myös Trestonille. Olemme käyttäneet matkan varrella esimerkiksi Finpron palveluja, joista on ollut apua muun muassa sopivien maahantuojien valinnassa. Saarikallio kiinnittäisi huomiota palvelujen hinnoitteluun. Monet palvelut ovat niin kalliita, että ne jäävät pienempien PK-yrityksen ulottumattomiin. Alkuperäinen ajatus suomalaisen vientiteollisuuden tukemisesta on hänen mielestään muuttunut enemmänkin konsulttitoiminnaksi. Taantuman myötä myös viennin rahoituksen saaminen on vaikeutunut. Vientitakuulaitoksilta on tullut ilmoituksia, ettei esimerkiksi Venäjälle tai Baltian maihin myönnetä vientitakuita, Saarikallio kritisoi. Tukea ei saa riittävästi silloin, kun PK-yritykset sitä eniten tarvitsisivat. 16 Kasvun ajurit 6 EK 2010

19 vuyrityksissä (kuva 6). Kasvuyrityksistä tosin monet ovat perustaneet omia myynti- tai tuotantoyksiköitä ulkomaille. Suuryrityksistä peräti 41 prosentilla oli omia tuotantoyksiköitä ja 22 prosentilla myyntiyksiköitä ulkomailla. Suuryritysten ulkomailla toimivien yksiköiden mediaanityöntekijämäärä oli noin 300 henkilöä. Kasvuyritysten ulkomaan yhtiöissä työskenteli keskimäärin noin 26 henkilöä ja PK-yritysten perustamissa tytäryrityksissä kaksi työntekijää. PK-yritysten mediaanilukua laskevat mikro- ja pienyritykset, sillä keskisuurten yritysten ulkomaisissa yksiköissä työskenteli keskimäärin 12 henkilöä. 4.3 Kansainvälistymispalvelut yritysten tukena Palvelujen käyttö Kansainvälisesti jo toimivista yrityksistä nykyisin tarjolla olevia palveluja oli käyttänyt 49 prosenttia kaikista suuryrityksistä, 51 prosenttia kasvuyrityksistä ja 39 prosenttia PK-yrityksistä. Huomionarvoista on, että kansainvälisesti toimivista PK-yrityksistä selvä enemmistö (61 prosenttia) ja kasvuyrityksistäkin lähes puolet (49 prosenttia) oli kansainvälistynyt hyödyntämättä lainkaan palveluja viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuva 5. Kansainvälistymisen nykytilanne Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistymisen nykytilannetta? (% kaikista vastaajista) Kasvuyritykset Suuryritykset PK-yritykset Kuva 6. Kansainvälisen toiminnan muoto Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yrityksenne kansainvälistä toimintaa? (% kansainvälistyneistä vastaajista) Kasvuyritykset Suuryritykset PK-yritykset Kasvun ajurit 6 EK

20 Yritysesimerkki: Autorobot Oy Keksintösäätiö kansainvälistymisen kumppanina Autorobot Oy sai alkunsa autokorjaamotoiminnassa tehdystä innovaatiosta. Vuonna 1969 Kuopioon perustetun yrityksen toimitusjohtaja Olavi Venäläinen halusi kehittää laitteen, jolla autojen korjaaminen onnistuisi tehokkaammin ja työn tekeminen entistä ergonomisemmin. Pitkän kehittelyvaiheen jälkeen syntyi autorobotin prototyyppi, jonka rahoittamisessa Keksintösäätiöllä oli merkittävä rooli. Kansainvälistyminen oli heti alkujaan tavoitteenamme. Erityisesti kansainvälisten patenttien laatimisessa Keksintösäätiön asiantuntemus oli suureksi avuksi, Venäläinen kuvaa yrityksen alkuvaiheita. Yrityksen ja sen perustaja-yrittäjän kehittämishalusta ja -kyvystä kertoo myös haettujen patenttien lukumäärä, noin 60. Patentit ovat olleet hyvä keino suojata keksintöjä kopioijilta tai ainakin hidastaa tuotteiden kopiointia. Jatkuva kehittäminen välttämätöntä Autorobotin menestys perustuu pitkäjänteiseen ja jatkuvaan tuotekehitystyöhön. Tuotteidemme elinkaaret ovat niin pitkiä, että jo nykyisen myyntitason säilyttäminen edellyttää jatkuvaa innovointia ja viennin laajentamista, Venäläinen sanoo. Yrityksen tuotteita on myyty yli 70 maahan, joista noin 40:een vientitoiminta on säännöllistä. Menestyksestä ja pitkästä kansainvälistymiskokemuksesta kertoo jo vuonna 1991 myönnetty Presidentin kansainvälistymispalkinto. Periaatteessa kaikkialla, missä on autoja, on myös mahdollisuuksia autorobotille, Venäläinen tiivistää. Kumppani jakamaan kansainvälistymisen riskejä Olavi Venäläisen mielestä PK-yritykset tarvitsevat valtion organisaatioita kumppaneikseen jakamaan kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Autorobotilla on hyviä kokemuksia esimerkiksi yhteistyöstä Tekesin kanssa, joka on ollut arvokas kumppani tuotteen ja valmistusteknologian kehittämisessä. Venäläinen toivoo Tekesin ja Keksintösäätiön kaltaisille organisaatioille nykyistä suurempia resursseja. Elämme tällä hetkellä voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. PK-kentässä tulisi olla valmiuksia yritysjärjestelyihin, joilla voitaisiin kasvattaa yksikkökokoa ja saada siten lisää resursseja kansainvälistymisponnisteluihin. Se taas edellyttää panostamista rahoituspalveluihin sekä esimerkiksi pääomasijoitusmarkkinoiden ja businessenkeli-toiminnan kehittämistä, Venäläinen summaa. Palvelujen vähäisempi käyttö PK-yrityksissä selittyy ainakin osittain sillä, ettei niille nähty yhtä laajaa tarvetta kuin kasvu- ja suuryrityksissä. PK-yrityksissä palvelujen käyttöä vähentää myös palvelutarjonnan tietty sekavuus ja sirpaleisuus. Kolme neljäsosaa PKyrityksistä ei pidä palvelujen käyttöä helppona eikä yksinkertaisena. Palvelujen kehittämistarpeesta kertoo sekin, että monet kasvu- ja PK-yritykset eivät olleet käyttäneet nykyisiä palveluja, koska ne pitivät niistä saatavaa hyötyä riittämättömänä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa tarvitaan vastaisuudessa entistä räätälöidympiä kansainvälistymispalveluja, jotka vastaavat nykyistä paremmin pirstaloituneen kasvuyrityskentän (ja PK-yritysten) tarpeisiin. Kansainvälistymispalveluja käyttäneissä yrityksissä palvelut tunnettiin yleisesti ottaen hyvin ja niitä oli riittävästi tarjolla. Palvelujen tunnettuus PK-yritysten piirissä on kohentunt merkittävästi. Jonkin verran kehittämistä vaikuttaisi olevan yrityskohtaisten tarpeiden ja palvelutarjonnan kohtaamisessa. Kansainvälistyneistä PK-yrityksistä 33 prosenttia ja kasvuyrityksistä 34 prosenttia piti palvelutarjontaa yrityksen tarpeita vastaavana. Kuvassa 7 esitetään kansainvälistymispalvelujen käytön yleisyyttä ja käyttäjien mielipiteitä palvelutarjonnasta. Kansainvälistymispalvelut jaettiin tässä selvityksessä kolmeen ryhmään: rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Seuraavaksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin palvelujen käyttöä ja käyttäjien tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä niihin Rahoituspalvelut Rahoituspalveluista eniten käytettyjä olivat Työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskus, nykyisin ELY-keskus) kansainvälistymistuet, TEM:n avustukset yritysten yhteishankkeille, Tekesin kansainvälistymisrahoitus sekä Finnveran kansainvälistymislainat ja takaukset. Sekä kansainvälistyneissä PK-yrityksissä että kasvuyrityksissä oli hyödynnetty eniten TE-keskusten tukia. 18 Kasvun ajurit 6 EK 2010

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 4 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta.

Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta. Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta. Perustietoa Suomen pk-sektorista Jari Huovinen, EK Syksy 16 1 Pk-pulssi - mistä on kyse? 1.1 Kyselyn tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot