Vuosisopimus ja talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Vuosisopimus ja talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut Yleistä Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Strategian mukaiset kehittämisalueet 4 2. Vuosisopimus Hallinto Hallinto ja toimistopalvelut Hankkeet Tukipalveluyksikkö Tilintarkastus Hyvinvointipalvelut Lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Terapiapalvelut Terveys- ja vanhuspalvelut Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Vuodeosastot Täydentävät palvelut Kuntoutus Sairaankuljetus ja ensihoito Työterveyshuolto Suun ja hampaiden terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Dialyysiyksikkö Kotihoito Vuorohoito, päivätoiminta ja asumispalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet Ympäristöterveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet Palvelulinjojen suoritetaulu Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma (vertailu TP2013, TP2014, TA2015 ja TAE2016 ja tunnusluvut) Yhteenveto talousarvioesityksestä 2016 kunnittain Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2013, TP2014, TA2015 ja TAE2016) Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2013, TP2014, TA2015 ja TAE2016) Yhteenveto kuntien maksuosuuksista Talousarvion sitovuus Investointiosa Rahoitusosa Taloussuunnitelma Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Liitteet Talousarvio kustannuspaikoittain Vakanssit 60

3 1. Yleisperustelut 7..1 Yleistä Uusi kuntalaki on tullut voimaan , mutta käytännössä säännöksistä eniten kuntien toimintaan vaikuttavia säännöksiä noudatetaan lukien. Kuntalaki on edelleen yleislaki koskien kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta. Kuntalain yksi merkittävä uudistus on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentaminen ja laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä uuden lain soveltamisessa käynnistäen hankkeita, joilla uuteen lakiin valmistautumista helpotetaan. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa (2015) korostetaan terveyden edistämistä ja varhaista tukea poikkihallinnollisessa päätöksenteossa, kaikissa palveluissa ja työelämässä. Merkittävä rakennepoliittinen uudistus hallituskaudella on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavia alueita on enintään 19. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamien tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uusi sosiaalihuoltolaki on tullut pääosin voimaan lukien. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu lapsiperheen oikeus kotipalveluun. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista mm. sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Uutta lakia sovelletaan alkaen, kun on kyse kiireellisistä sijoituksista, hoidon ja huolenpidon turvaavista päätöksistä sekä henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta samoin kuin toimenpiteistä ko. ilmoituksen johdosta. Uusi sosiaalihuoltolaki ja ilmoitusvelvollisuudet koskettavat kaiken ikäistä ryhmää. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ns. vanhuspalvelulaki, tuli voimaan Lain mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Vanhuspalvelusuunnitelma on hyväksytty kuntayhtymähallituksessa Suunnitelman mukaan pitää varmistaa, että palveluiden laatu, saatavuus ja riittävyys vastaavat jo aiemmin luotuja laatukriteereitä ja että samalla lisätään asiakkaan osallistumisen mahdollisuutta oman hoitonsa ja palveluidensa suunnittelussa. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin, koska palvelutarpeiden arvioidaan lisääntyvän 75 ikävuoden jälkeen. Kuntatalouden kehittymiseen vaikuttavat osaltaan valtiontalouden linjaukset sekä euroalueen vakauttamisen ja EU:n yhteisen talouspolitiikan vaatimukset. Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa kuntien talouteen, verotulojen kasvu hidastuu ja valtio säästää leikkaamalla valtionosuuksia. Kunta-alalla on saavutettu neuvottelutulos kaikille sopimusaloille vuoden 2016 palkankorotuksista. Ratkaisun mukaan sopimusten kustannusvaikutus on 13 kuukauden sopimusjaksolla 0,59 prosenttia. Kuntayhtymä varautuu 0,54 %:n kustannusvaikutukseen vuoden 2016 talousarviossa. Talousarviossa on varauduttu yhteensä 22,54 %:n sosiaaliturvaja eläkemaksuihin Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkuntia ovat Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit sekä Reisjärven kunta. Kärsämäen kunta on osajäsen ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden osalta alkaen.

4 Kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Talousarviovuosi on kuntayhtymän seitsemäs toimintavuosi. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii yhtymähallitus. Perussopimuksen mukaisesti merkittävät asiat, kuten esimerkiksi vuosisuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös, hyväksytään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Muita luottamushenkilöiden toimielimiä ovat ympäristö- ja tarkastuslautakunta sekä yksilöjaos. Jäsenkuntien asukasluku oli yhteensä asukasta. Alueen asukasmäärä on vähentynyt koko luvun ajan. Kärsämäen asukasluku oli asukasta. Kuntien asukasluvun perusteella jaettujen menojen osalta tapahtuu muutos edellisiin vuosiin verrattuna. Haapajärven osuus on 46,9 % Pyhäjärven osuus 34,9 % ja Reisjärven osuus 18,2 %. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden asukasluvun perusteella jaettujen menojen osuus (hallinnon kustannukset) jäsenkunnittain on Haapajärvellä 40,1 %, Kärsämäellä 14,5 %, Pyhäjärvellä 29,8 % ja Reisjärvellä 15,6 %. Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain. Työpaikkojen määrää, työssäkäyntiä ja muuta toimintaa kuvaavat seuraavat tilastoluvut. Jäsenkuntien taloutta kuvaavat seuraavat luvut vuoden 2015 tilinpäätöksissä. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaihtelee, valtionosuudet ja verotulot ovat kasvaneet vuoden 2013 tilinpäätöksiin verrattuna. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne heijastuu myös

5 kuntayhtymän talouteen. Jäsenkunnat lukuun ottamatta Haapajärveä ovat asettaneet vuonna kuntayhtymän kustannusten nousulle 0 %:n tavoitteen verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Haapajärven kustannusten nousuprosentti on 1,8 %. Väestöennuste vuoteen 2035 Ennuste väestörakenteesta

6 Väestöllinen huoltosuhde jäsenkunnittain Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään Strategian mukaiset kehittämisalueet Kuntayhtymähallitus ja jäsenkunnat päivittävät strategian vuosille vuoden 2015 aikana. Tekstit ovat jäsenkunnille esitettävän päivitetyn strategian mukaiset. Visio 2020 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä. Kuntayhtymällä on valmius osallistua muutoksen tekemiseen palvelujen parantamiseksi ja ennakoida tulevaa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvin-voinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. Alue tunnetaan aktiivisesta hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Toiminta-ajatus: Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueensa asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tuottamalla kustannustehokkaasi näihin liittyvä palveluja. Kuntayhtymä järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun,

7 maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut sekä huolehtii palveluihin liittyvästä tiedottamisesta. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Arvomme ovat oikeudenmukaisuus, asiakaslähtöisyys, inhimillisyys ja tuloksellisuus. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus toteutuu, kun palvelut toteutuvat tasapuolisesti huomioiden väestörakenne ja asukkaiden erilaiset tarpeet, hyvän hallinnon vaatimukset sekä yhtenäinen henkilöstöpolitiikka. Asiakaslähtöisyys Palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin ja ajantasaiseen tietoon, joita arvioidaan säännöllisesti. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. Erityisen tuen tarpeessa olevat huomioidaan ja palvelut turvataan palveluohjauksen avulla. Inhimillisyys Palvelut ja palveluprosessit ovat ihmiskeskeisiä, laadukkaita ja perustuvat hyviin ohjaus-, hoito- ja hoivakäytäntöihin kunnioittaen asiakkaan omia arvoja. Tuloksellisuus Tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan asiakkaiden näkökulmasta saatua oikeaa palvelua oikeassa paikassa ja oikea aikaisesti. Palvelu- ja toimintaprosessit kuvataan ja niiden tulokset arvioidaan. Toiminnalla tavoitellaan kestävää kehitystä. Saatua arviointitietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet kuntayhtymän toiminnan alussa palvelutasosuunnitelman, jossa määriteltyjen palvelujen perusteella laaditaan vuosittain palvelujen vuosisopimus ja talousarvio. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluita lukuun ottamatta palvelutasosuunnitelman korvaa talousarvion yhteydessä laadittu vuosisuunnitelma. Vuoden 2015 aikana saatetaan loppuun kuntayhtymän strategian päivitys vuosille Strategian päivitys on otettu huomioon tämän talousarvion visiossa, toiminta-ajatuksessa ja arvoissa. Suunnitelmakauden henkilöstöstrategian laadinta kuuluu osana strategiatyöhön. Kuntayhtymähallituksen hyväksymä uusi organisaatiorakenne tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja sen kehittämistä jatketaan. Kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti varhaiskasvatus toimii omana palvelulinjana vuoden 2015 loppuun saakka ja sen jälkeen varhaiskasvatus siirtyy takaisin kuntiin. Henkilöstöpolitiikan kehittäminen on kuntayhtymän keskeinen toiminnallinen tavoite. Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, jolla on ollut pitkään pula eri alojen työntekijöistä. Selänteessä ei ole saatu täytettyä kaikkia avoimena olleita psykologien, sosiaalityöntekijöiden, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien vakansseja. Rekrytointityöryhmä on perustettu vaikeita rekrytointitilanteita varten. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä taataan nykyisen henki-löstön työskentely ja ylläpidetään Selänteen hyvää työnantajakuvaa uusille työntekijöille. Esimiesten koulutukseen varaudutaan vuoden 2016 aikana. Vuonna 2013 tehdyn työhyvinvointikyselyn pohjalta työyksiköissä on tehty kehittämissuunnitelmat työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työergonomiaa parannetaan ergonomiakorttikouluksilla tavoitteena henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen. Selänteessä tehdään jatkuvasti rakenneselvityksiä toimintojen osalta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Rakenneselvitysten pohjalta kuntayhtymähallitus hyväksyy toteuttavat rakennemuutokset. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne on tiukka ja Selänteen toimintaa tulee kehittää siten, että vakanssien

8 2. Vuosisopimus 2.1. Hallinto määrää voidaan jopa vähentää eläköitymisen myötä. Henkilöstön määrä on esitetty liitteessä 7.Palvelulinjakohtainen tavoite henkilökunnan vähentymisestä on esitetty liitteessä 7. Henkilökunnan vähentyminen on osoittautunut kuitenkin vaikeaksi koko Selänteen toiminnan aikana, koska palvelujen tarve ja väestön ikääntyminen ovat vaatineet lisäresurssointia. Työhyvinvointityöryhmä on perustettu vuoden 2014 aikana ja sen tehtävänä on edelleen työhyvinvoinnin lisäämisen toimenpiteet. Päivätyössä olevien vakanssien täyttö tuodaan päätettäväksi kuntayhtymähallitukseen Hallinto, hankkeet ja tukipalvelut Palvelut Kuntayhtymän toimintoja ja palvelulinjojen välisiä palveluketjuja kehitetään. Tavoitteena on varmistaa alueen asukkaille hyvä ja tasapuolinen palvelujen saatavuus. Toiminnan kehittämi-sessä käytetään tasapainotettua mittaristoa ja IVA -arviointia. Palvelusihteerit ovat siirtyneet vuoden 2015 alusta palvelulinjoille tehtäviensä mukaisesti. Hallinto ja toimistopalvelujen kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, kaksi toimistosihteeriä. Hallinnon määräraha on vuona 2016 yhteensä euroa, joka sisältää myös Tukipalveluyksikkö Selman kustannukset. Hallinnon kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaisesti jäsenkuntien maksettavaksi. Hallinnon kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset ja muut henkilökunnan luontoisedut mm. uimahallimaksut sekä potilasasiamiehen kustannukset, yhteensä euroa. Hankkeisiin varattu määräraha on euroa Hankkeet Luottamushenkilöhallintoon kuuluu kuntayhtymähallitus (9 jäsentä), ympäristölautakunta (8 jäsentä) yksilöajos (4 jäsentä) ja tarkastuslautakunta (8 jäsentä). Toiminnan kehittämiseksi kuntayhtymä on vuonna 2016 mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa. Hankkeisiin varattu määräraha on yhteensä euroa, josta osa on kirjattu kotihoidon menoihin. Kotona Paras Arki -projektin tarkoituksena on kehittää uusia toimintatapoja ja työprosesseja kotona asumisen tukemiseen. Lähtökohtana on tukea asiakkaiden toimintakykyä kehittämällä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ja kotona asumista tukevia monialaisia toimintamalleja ja palveluja. Tavoitteena on palvelujen ja toimintamallien kehittäminen asiakkaiden kotona asumista vahvistaen ja yksilöllinen tarve huomioiden. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joissa asiakkaat pääsevät osaksi palvelujen suunnittelua ja arviointia yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Myös työntekijöiden työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota palvelujen laatua kehittämällä. Hankkeen kohderyhmä ovat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen henkilöstö ja esimiehet, jotka voivat kehittää omaa työtään ja työn sisältöjä ja sitä kautta vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Varsinaiset hyödyt kanavoituvat hankealueen väestölle. Hankkeen koordinoijana ja hallinnoijana toimii Oamk ja toimijoina alueen yhteistoiminta-alueet ja Oulaisten kaupunki sekä alueen koulutuskuntayhtymät (Centria, Oamk, Jokilaaksot). Kustannusarvio on kokonaisuudessaan ja se jakautuu kolmelle vuodelle. Selänteen omarahoitusosuus vuodelle 2016 on ja vuodelle 2017.

9 Pohjois-Suomen Lasten Kaste on jatkoa Lasten hyvä arki I ja II -hankkeille, joissa kunta-yhtymä on ollut mukana. Uusi hanke sisältää kolme kehittämisteemaa: perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto sekä lastensuojelu. Kuntayhtymä osallistuu Eteläisen osahankkeen lastensuojelu- ja perhekeskusosioihin. Koko hankkeen kustannusarvio vuosille on 2 milj. euroa, josta kuntarahoitusosuus on 25 %. Eteläisen osahankkeen kuntarahoitus-osuudesta kuntayhtymän osuus ( ) on , mikä sisältää myös oppilashuollon osuuden. Avustajatoiminta-hanke Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n hallinnoima työvoima-poliittinen hanke, jossa palkataan pitkäaikaistyöttömiä veteraaneille kotiin avustamaan kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi projektin tavoitteena on pitkäaikais-työttömien työllistäminen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry on pyytänyt kuntayhtymää hankkeeseen mukaan Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan osalta. Kuntalisää haetaan neljän avustajan palkkaamiseen ajalle Kuntalisän suuruus on euroa/vuosi. Kuntalisä on varattu hoito- ja vanhustyönpalvelujen kotihoidon menoihin kohtaan avustukset yhteisöille; Haapajärvi , Pyhäjärvi ja Reisjärvi Tukipalveluyksikkö Selma Tilintarkastus Palvelusopimus, joissa määritellään tukipalveluyksikkö Selman ja asiakkaiden työnjako, on allekirjoitettu vuonna Selman toimintoja tarkastellaan ja kehitetään jatkuvasti vastaamaan palvelujen tarvetta. Tavoitteita seurataan asiakaskyselyillä. Kehittämiskeskustelut käydään henkilökunnan kanssa vuosittain. Tukipalveluyksikkö Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä IT-palvelut jäsenkunnille ja kuntayhtymälle. Henkilökuntaa tukipalveluyksikössä on 21, vuoden 2016 alusta lähtien 20,5. Tukipalveluyksikkö Selman määräraha on yhteensä euroa (Hpj , Pj , Rj ) vuonna Tilintarkastajan ostopalvelujen ja tarkastuslautakunnan toiminnan määräraha on euroa. 2.2 Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö: Palvelujohtaja Anita Laitinen Painopistealueet Hyvinvointipalveluissa painopistealueena on strategian mukaisesti kokonais-valtainen hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisevä työ, palveluiden järjestäminen mahdollisuuksien mukaan Ppky Selänteen omana palveluna, tuettu asuminen ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeminen sekä henkilökunnan hyvinvointi ja rekrytointi.

10 Laadulliset tavoitteet Laadullisena tavoitteena on tuottaa palveluita lähipalveluina asiakkaiden omiin koteihin. Tavoitteita seurataan asiakaskyselyillä ja talouden seurannalla. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutoksissa ja tulevaisuuden haasteissa huomioidaan lakien vaatimat muutokset sekä henkilöstön riittävyys ja kelpoisuudet. Hallinto Hyvinvointipalveluissa toimii yksi palvelujohtaja, neljä palvelupäällikköä ja kaksi palveluesimiestä. Palvelupäälliköiden ja palveluesimiesten tehtävistä hallinnon osuus on %. Lisäksi hallinnossa on 4,5 palvelusihteeriä, jotka toimivat eri työyksiköissä Lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta Painopistealueet Äitiysneuvolan ja perhesuunnittelun painopisteenä on tarjota yksilölliset palvelut alueen perheille turvaamalla odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveys sekä edistää ja ylläpitää koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Lastenneuvolan tavoite on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen sekä terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen. Terveellisten elintapojen omaksuminen koko perheessä sekä perhetyön käynnistäminen äitiys- ja lastenneuvolan tueksi. Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon ja Selänteen henkilöstön kanssa. Lisäksi painopisteenä on koko kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Opiskelijaterveydenhuolto vastaa terveydenhuollon palveluista opiskelijoille heidän kotipaikkakunnasta riippumatta. Perhekeskustoiminnan käynnistäminen neuvolapalveluiden rinnalle Haapajärvellä ja Reisjärvellä. (Pyhäjärvellä on jo toiminnassa). Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Laadulliset tavoitteet Lapset puheeksi -menetelmää käytetään kaikissa neuvoloissa. Henkilökunta on kouluttautunut uusiin työmenetelmiin ja yhteistyötä tehdään synnytyssairaaloiden kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon tehdään terveystarkastus joka vuosi ja laaja tarkastus 1, 5 ja 8 luokilla. Vanhempia/huoltajia otetaan mahdollisimman paljon mukaan tarkastuksiin. Tietojärjestelmien toimivuudesta huolehditaan kaikilla kouluilla. Tavoitteena on asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden ja perhepalveluiden turvaaminen koko yhteistoiminta-alueella paikalliset olosuhteet huomioiden. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Uuden sosiaalihuoltolain myötä lapsiperheiden kotipalvelu siirretään neuvolan rinnalle ennaltaehkäiseväksi matalan kynnyksen palveluksi. Myös isyyslaki tuo muutoksia terveydenhoitajien työhön. Oppilashuoltoa kehitetään edelleen kunnissa. Lapsiperheiden kotipalvelun ym. toimintojen siirtyminen perhekeskukseen matalan kynnyksen perhepalveluksi. Henkilökunnan riittävyys on haasteena Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Painopistealueet Painopistealueena on tuottaa Selänteen kunnissa vaikuttavia, laadukkaita ja monimuotoisia lastensuojelupalveluita lain edellyttämiä määräaikoja noudattaen. Lain edellytykset täyttyvät

11 2.2.3 Aikuissosiaalityö mikäli kasvavaan lastensuojelutarpeeseen osoitetaan riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Painopistealue on erittäin haasteellinen. Lapsia ja perheitä tuetaan avun tarpeessa siten, että vaihtoehtoisia palvelupolkuja arvioidaan asiakkaan tarpeesta käsin. Selänteessä lastensuojelutyö hoidetaan lastensuojelun lähipalveluna. Lastensuojeluyksikön työntekijät tekevät parityötä kuntakohtaisilla vastuualueillaan. Näin turvataan Selänteen kunnissa yhtäläinen lastensuojeluprosessien hallinta. Lastenvalvojan tehtävät hoidetaan pyhäjärvisille asiakkaille Pyhäjärvellä, reisjärvisille ja haapajärvisille asiakkaille keskitetysti Haapajärvellä. Tarvittaessa otetaan asiakkaita vastaan myös Reisjärvellä. Osallistutaan alueelliseen virka-ajan ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna ja vasta toissijaisesti ostopalveluina. Selänteen strategian mukaisesti painopistettä pyritään yhä enemmän siirtämään ennalta ehkäisevään työhön ja avohuollon palveluihin lapsen etu huomioiden. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota säännöllisten työpaikkapalavereiden, täydennyskoulutusten ja työnohjauksen keinoin. Henkilöstöresurssia kohdennetaan kuntiin asiakasmäärien suhteessa. Lastensuojelussa jatketaan yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. PELA:n (Pelastakaa Lapset ry) kanssa perhesijoitusten ja tukiperhetoiminnan lisäämiseksi tehdään yhteistyötä. Laadulliset tavoitteet Laadullisena tavoitteena on lastensuojeluilmoituksiin vastaaminen ja lastensuojelutarpeen selvitykset pyritään tekemään lain määräaikojen puitteissa. AVI ja THL seuraavat määräaikojen toteutumista. Lastensuojelun ja lastenvalvojan asiakasmäärät ovat jonkin verran lisääntyneet vuosittain. Asiakastapaukset ovat yhä haastavampia, mikä asettaa vaatimuksia tehokkaalle ja laadukkaalle lastensuojelutyölle. Selänteessä suurena haasteena on pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi, kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä ei ole saatavilla. Lastensuojelutyötä tehdään avohuoltopainotteisesti lain edellyttämällä tavalla ja kansallisia lastensuojelun laatusuosituksia noudattaen. Tehokkailla avohuollon tukitoimilla pyritään edelleen vähentämään sijoitusvuorokausien määrää. Valviran valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen mukaan koko maassa on keskimääräisesti asiakkaana 39 lasta/sosiaalityöntekijä. Selänteessä asiakasmäärä on 50 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestön Talentia suosituksen mukaan saisi olla enintään 30 perhettä tai 40 lasta/sosiaalityöntekijä. Perhetyössä perheitä tuetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa avohuoltopainotteisesti. Tähän haasteeseen tulee olla riittävät perhetyön resurssit. Varhaisen vaiheen tukimuotona perhetyö on nostettu yhdeksi tavoitteeksi kuntien hyvinvointisuunnitelmissa, joka tulee humioida päätöksenteossa. Perhetyön palveluja on kehitetty ja tehostettu ja painopiste tulee kasvamaan entisestään. Asiakasmääriä ei voida enää nostaa resurssien vähäisyyden vuoksi, vaikka painopistettä pitäisi voida kehittää ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen suuntaan. Perusteltua on, että ennaltaehkäisevään työhön voidaan palkata tilapäisesti määräaikaisia työntekijöitä, jotka auttavat perheen lyhytaikaisen avun tarpeessa mm. kriisiytyneessä elämäntilanteessa. Jos ei investoida riittävästi perhetyöhön ja avohuoltoon, painopiste siirtyy sijaishuoltoon, joka vie kasvavan määrän voimavaroista (kustannukset ja työntekijän työpanos). Uusi voimaan tullut sosiaalihuoltolaki painottaa ennalta ehkäisevän työn merkitystä. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Lapsiperheiden kotipalvelu, Selänteessä yht. 2,5 työntekijää siirtyy alkaen neuvolatyön/perhekeskusten yhteyteen. Talousarvion määräraha siirretään neuvolatyön yhteyteen. Uuden sosiaalihuoltolain vaatimusten mukaisesti on perusteltua, että ennalta ehkäisevään työhön panostetaan ja että keskitetysti Haapajärven perhekeskukseen perustetaan palveluohjaajan virka. Tarjoamalla palveluita riittävän varhaisessa vaiheessa voidaan tulevaisuudessa vähentää kalliimpia lastensuojelun kustannuksia. Painopistealueet

12 2.2.4 Vammaispalvelut Aikuissosiaalityön tavoitteena on tukea lisääntyvän aikuisväestön ja -asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä, vastuullisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä ennaltaehkäistä ja puuttua ongelmien syntyyn ja tukea omatoimista suoriutumista. Aikuissosiaalityö tuottaa toimeentulotuki-, kuntouttavan työtoiminnan- ja välitystiliasiakkaiden palveluita sekä muuta sosiaalityötä mm. tukemista ja ohjausta. Kansaneläkelaitoksen maksamasta työttömyyspäivärahasta osa on tullut alkaen kuntien maksettavaksi jo 300 työttömyyspäivärahan jälkeisestä maksupäivästä alkaen, kun se on aikaisemmin ollut 500 päivän jälkeen. Kuntien maksuosuudet Kelan maksamasta työmarkkinatuesta tulevat kasvamaan. Kelan työmarkkinatuki maksulistalle tulee kuukausittain lisää henkilöitä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli päivää. Heille maksetusta työmarkkinatuesta Kela laskuttaa kuntia 70 %. Kuntien kanssa yhteistyössä pyritään saamaan Kelan listoilta pois henkilöitä, joiden työmarkkinatuesta osan maksaa kunta. Painopistealueena on pitkäaikaistyöttömien ja nuorten (alle 29 -vuotiaat) työttömien aktivointi, asiakas-, palvelu- ja aktivointisuunnitelmien laatiminen ja jatkuva seuranta, henkilökunnan tehtävien jako ja verkoston kehittäminen. Asiakassuunnitelmien tekemisiä jatketaan aktiivisena työvälineenä, jolla pyritään asiakkaiden omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. Työttömyyttä pyritään ehkäisemään yhteistyöllä eri yhteistyötahojen kanssa. Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan lähipalveluina. Osallistutaan alueelliseen virka-ajan ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen. Henkilökunta: kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijä. Etuuskäsittelijän osa-aikaeläkkeen vuoksi palkataan 50 % määräaikainen sijainen saakka ja sen jälkeen virka esitetään muutettavaksi sosiaalityöntekijän viraksi yhtymähallituksen erillisellä päätöksellä. Lisäksi ajalla tarvitaan Pyhäjärvellä 50% sosiaaliohjaajan virka hoitamaan kuntouttavaa työtoimintaa. Palveluilla turvataan sosiaalihuoltolain mukainen palvelun saanti, palveluiden saatavuus lähipalveluna ja hakemuksien hoitaminen asianmukaisilla käsittelyajoilla. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna, kuten mm. vaikeavammaisten palveluasuminen omissa kodeissa ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Laadulliset tavoitteet Hakemukset käsitellään lain vaatimien määräaikojen puitteissa. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota pitämällä säännöllisesti työpaikkapalavereita ja työnohjausta. Ammatillisiin täydennyskoulutuksiin osallistutaan tarpeen mukaan. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Vaikeavammaisten palvelut siirretään sosiaalityöstä vammaispalveluiden yhteyteen. Siirto ei aiheuta henkilöstömuutoksia, samat työntekijät hoitavat VPL:n (vaikeavammaispalvelu) mukaiset palvelut, mutta vammaispalveluiden alaisuudessa. Siirrosta ei aiheudu lisäkustannuksia. Tulevaisuuden haasteena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen, jotta Kelan laskuttamat työmarkkinatuen kuntaosuudet saadaan laskemaan. Moniammatillisella yhteistyöllä on kyseisellä alueella huomattavan suuri merkitys. Kuntien vastuulle siirtyy täysimääräisesti alkaen kuntouttamisvaiheessa olevat työttömät (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta). Lain mukaan työttömälle tehdään työllistämissuunnitelma ja kartoitetaan hänen tilanteensa. Työtön palaa TE -toimiston palveluiden piiriin vasta siinä vaiheessa, kun määrätyt kriteerit hänen kuntoutumisessaan ovat toteutuneet. Tämä tulee työllistämään huomattavasti aikuispuolen sosiaalityötä. Monialaisen yhteispalvelun asiakkaita tulee arviolta olemaan Selänteen alueella n. 200 asiakasta ensi vuoden alussa Painopistealueet

13 2.2.5 Terapiapalvelut Kehitysvammapalveluiden painopistealueet ovat kehitysvammaisten koululaisten päivähoidon ja tilapäishoidon kehittäminen omana toimintana sekä asumispalveluiden tuetun asumisen ja oman asumistoiminnan kehittäminen. Laadulliset tavoitteet Kehitysvammapalveluissa panostetaan kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Haapajärvellä kehitetään Kirsikkakodin (tuettu asuminen) toimintaa yhdessä terapiayksikön kanssa vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Koululaisten päivähoitoon palkataan määräaikaisia ohjaajia (2-3 ohjaajaa) koululaisten vuorohoitotarpeen mukaan. Tilapäishoidon ja koululaisten vuoropäivähoidon kehittäminen aloitetaan omana toimintana omissa toimitiloissa. Ppky Selänteen alueen alle 18 -vuotiaiden kehitysvammaisten tilapäishoidon järjestämistä eli ryhmätilapäishoidon toimintaa jatketaan Haapajärvellä Perhekeskus Kukkaniemen tiloissa. Toimintaa laajennetaan asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kukin jäsenkunta maksaa omien asukkaittensa tilapäishoidosta aiheutuvat kustannukset. Toiminnassa on työntekijöinä kehitysvammahuollon henkilöstö. Toimintaan palkataan tarvittaessa tilapäisiä työntekijöitä, 3-4 ohjaajaa hoidon tarpeen mukaan. Oma ryhmätilapäishoito korvaa ostopalvelua. Mahdollisesti ST -tuotteelle palkataan työllisyysvaroin autonkuljettaja, joka hoitaa Selänteen Haapajärven jakelukuljetukset. ST -tuotteella nuorten haastavien asiakkaiden määrä on kasvanut, joten ohjaajien työtehtäviä on muutettu vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Pyhäjärvelle palkataan toinen määräaikainen ohjaaja tuettuun asumiseen. Muutetaan APTY401 vakanssi ohjaajan vakanssiksi. Näin saadaan toiminta kahteen vuoroon ja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Näin kenties voidaan välttää ostopalveluiden tarve, eikä toiminta kuormita enää kotipalvelua. Koululaisten päivähoidossa hoidon tarve edelleen kasvussa, joten jatketaan kahden määräaikaisen koululaisen päivähoitajan toimia. Tilapäishoidon ja koululaisten vuoropäivähoidon kehittäminen aloitetaan omana toimintana omissa toimitiloissa. Reisjärvelle Mäntykotiin palkataan kaksi määräaikaista ohjaajaa ja osa-aikainen ryhmäavustaja. Muutetaan sosiaalialan harjoittelijan (HARJ500) vakanssi ryhmäavustajan vakanssiksi. Muutetaan kehitysvammaisten koululaisen päivähoidon vakanssit (AVU500 ja AVU501 =henkilökohtainen avustaja) ohjaajien määräaikaisiksi vakansseiksi. Mäntykodilla asuu haastavasti käyttäytyviä ja kahden auttajan tarvitsevia. Toinen määräaikainen Mäntykodin ohjaaja vastaa Reisjärven palveluohjauksesta 25 % osuudella, näin ollen koulutus vaatimus sosionomi AMK tai aikaisempi opistoasteinen tutkinto. Tuetun asumisen käyntipäivät ovat kasvaneet vuodesta 2014 sadalla käynnillä kuukaudessa, joten määräaikaisesti lisätään tuetun asumisen ohjaajan työaikaa 50 %:lla. Tuetulla asumisella estetään ostopalveluiden tarve. Toimintakeskus Violassa on toiminut määräaikainen ohjaaja. Jatketaan määräaikaisen ohjaajan palkkausta Toimintakeskus Violassa haasteellisien kotona asuvien asiakkaiden vuoksi. Painopistealueet Terapiapalveluihin kuuluu aikuisväestön mielenterveys ja päihdetyö, lasten ja nuorisopsykiatrinen perheneuvolatyö sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta ja asumispalvelut. Terapiapalveluiden työskentely painottuu ennaltaehkäisevään työhön ja asiakasta kuntouttavaan hoitoon. Hoidossa painotetaan asiakaslähtöisyyttä ja tavoitteellisuutta. Yhtenä painopistealueena nyt ja tulevaisuudessa on myös oman palvelutoiminnan lisääminen niin, että kalliiden ostopalvelujen määrää voitaisiin vähentää ja säästöä syntyisi myös erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Ennaltaehkäisevä työote ja

14 palvelujen saaminen tarvittaessa omaan kotiin lisää asiakkaiden omatoimisuutta ja kotikuntoutusta. Jotta varmistetaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja turvataan henkilöstön hyvinvointi, on täydennyskoulutukseen varattava riittävät määrärahat ja panostettava psykologien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointiin. Laadulliset tavoitteet Lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveystyön laadullisena tavoitteena on lähipalveluiden turvaaminen, kotiin tehtävän työotteen lisääminen koko palvelulinjalla sekä moniammatillinen ennaltaehkäisevä työote. Asiakaskysely on toteutettu viimeksi keväällä 2015 ja siitä on saatu kokonaisuutena hyvä palaute. Epäkohtiin on pystytty myös heti puuttumaan. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Uuden sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain myötä on tarve saada pätevät sosiaalityöntekijät molempiin perheneuvolan virkoihin. Tällä hetkellä toinen paikoista on täytetty sosionomi (amk) pätevyydellä olevalla henkilöllä. Sosiaalityöntekijän työpanosta tarvitaan myös aikuisten mielenterveystyön puolella. Kotikuntoutusta jatketaan nykyisellä henkilöstöresurssilla (Pyhäjärvellä yksi vakinainen ja Haapajärvellä yksi määräaikainen ja Reisjärvellä osa-aikainen määräaikainen). Tulevaisuuden näkymänä on tarve lisätä kotiin suuntautuvaa mielenterveystyötä, jotta asiakkaat saadaan hoidettua koteihinsa. Kotiin tehtävä työ ei kuitenkaan poista vastaanottotyön tarvetta mielenterveystyössä, kun tavoitteena on esimerkiksi työkykyisyyden säilyttäminen ja psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy ja hoitaminen. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen perhe- ja terapiatyöskentelyn tarve on myös kasvava perheiden ongelmien lisääntyessä nyky-yhteiskunnassa. Suoritteet liitteenä. 2.3 Terveys- ja vanhuspalvelut Terveys- ja vanhuspalvelujen hallinnosta vastaavat palvelujohtaja, ylilääkäri ja kaksi palvelupäällikköä. Ylilääkäri vastaa lääkäripalveluista ja lääketieteellisestä johtamisesta. Palvelujohtajan vastuulla on kokonaisuuden toiminnallinen ja taloudellinen johtaminen. Palvelupäälliköiden tehtäväalueet jakaantuvat vanhuspalveluihin ja terveyspalveluihin sisältäen vuodeosastot. Terveyspalveluja kehitetään systemaattisesti, tavoitteena on parantaa palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista läpi koko hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjun. Peruserikoissairaanhoidon toimivuutta ja laajuutta kehitetään tehdyn selvitystyön pohjalta. Toimiva hoidonporrastus ja laadukas hoito vaativat säännöllisten lääkäri- ja erityisammattiryhmien palvelujen turvaamista kaikilla hoidon portailla. Hoito- ja

15 kuntoutussuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tukee asiakkaan laadukasta ja yksilöllistä hoitoa sekä sitouttaa asiakasta omahoitoon ja kuntoutumiseen. Vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään tulleen vanhuspalvelulain velvotteiden ja Selänteen vanhuspalvelusuunnitelman mukaisesti. Painopisteenä on iäkkään henkilön toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia palveluja kehittämällä. Kotisairaalatoimintaa kehitetään edelleen kaikissa kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä yhteistyössä avopalveluiden ja vuodeosaston kanssa. Hoidonporrastuksen kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten ja Vanhuspalvelulain mukaisesti. Vakanssien vapautuessa arvioidaan, mikä koulutuspohja parhaiten vastaa työyksikön kulloistakin tarvetta ja vakansseja muutetaan kuntayhtymähallituksen erillisellä päätöksellä esim. lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Selänteellä toimii laaja-alainen työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida henkilöstön jaksamista, työoloja, ja tuottaa ehdotuksia työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota koulutuksen, toimintojen järkeistämisen mm. ergonomisen työskentelyn ja riittävän henkilöstömitoituksen keinoin. Henkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistavalla johtamisella ja mm. työnohjauksen avulla. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittujen kehittämissuunnitelmien toteuttamista jatketaan työyksiköissä. Pyhäjärvelle valmistuu uusi terveyskeskus , jolla on merkitystä terveyskeskuksen ja koko palvelulinjan toimivuudelle. Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu mahdollisiin kesä- ja joulusulkuihin kiireettömien palvelujen osalta Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Terveyskeskuksissa järjestetään sekä kiireellisen että kiireettömän sairaanhoidon palvelut arkisin virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Oulaskankaan yhteispäivystyksessä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Iisalmen sairaalassa. Arkipäivien klo 8-16 kiireellisen hoidon vastaanotto toteutetaan edelleen osittain ostopalveluna. Nykyinen virkalääkäritilanne ei riitä takaamaan lääkäriä kiireellisen hoidon vastaanotolle arkipäivisin muiden toimintojen kohtuuttomasti kärsimättä. Ostopalveluja joudutaan käyttämään, mikäli sijaisuuksiin ja virkoihin ei saada riittävästi lääkäreitä. Painopistealueet Vuoden 2016 aikana on tavoitteena saada vastaanottoaika kiireetöntä hoitoa tarvitsevalle potilaalle 14 vuorokauden sisällä. Lääkäripalvelujen kustannuksia pyritään hallitsemaan panostamalla rekrytointiin ja tekemään mahdollisuuksien mukaan sijaisille suorat sopimukset ostopalvelun sijaan. Mikäli kaikki lääkärivirat kaikissa Selänteen toimipisteissä saadaan täytettyä, kiireellisen hoidon vastaanotto pystytään järjestämään omalla lääkäriresurssilla. Mikäli virkoja ei saada täytettyä, kiireellisen hoidon vastaanotolle ostetaan yhden lääkärin työpanos sekä Haapajärvelle että Pyhäjärvelle. Terveyskeskustyön tekeminen vaatii vahvaa, laaja-alaista ja monipuolista osaamista monilta erikoisaloilta, johon yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus kannustaa ja antaa valmiuksia. Selänteen terveyskeskusten toimiminen lääketieteen opiskelijoiden ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkönä edellyttää, että käytössä on yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan (esim. geriatria, työterveyshuolto tms.) erikoislääkäreitä ohjaamassa, kouluttamassa ja koordinoimassa palveluja tekeviä lääkäreitä. Edelleen pidetään tärkeänä muuttaa terveyskeskuslääkäreiden virkoja erikoislääkäreiden viroiksi kuntayhtymähallituksen erillisellä päätöksellä, mikäli Selänteen virkalääkäreitä valmistuu yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan erikoislääkäreiksi.

16 Toimivan vastaanottotyön ja hoidon porrastuksen toteuttamiseksi reseptinkirjoitus-oikeudellisia hoitajia koulutetaan jokaiseen toimipisteeseen. Pyhäjärven ja Reisjärven terveyskeskusten vastaanotoille valmistuu lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia hoitajia vuoden 2016 aikana. Laadulliset tavoitteet Poliklinikoilla panostetaan erityisesti pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn sekä potilaan omahoidon hallintaan ja hyvään hoitotasapainoon. Tämä edellyttää hoitajien ja lääkäreiden erityisosaamista erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja muistisairauksien osalta. Ppky Selänteen alueella näiden sairauksien sairastavuusindeksit ovat huomattavasti korkeampia kuin muualla maassa. Palvelujen laatua kehitetään ja arvioidaan. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen myötä myös Selänteen alueella tulee mietittäväksi hoito- ja terveysteknologian käytön lisääminen, mm. etälääkäreiden ja -hoitajien vastaanottotoiminta sekä asiakkaiden omahoito. Terveyskeskusten rooli tulee muuttumaan, kun sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroituvat aidosti yhteiseksi palvelukokonaisuudeksi. Henkilöstön rekrytointi on edelleen ongelmallista koko Selänteen alueella. Lääkäripulan lisäksi puutetta on myös sairaanhoitajista. Pyhäjärven poliklinikan varahenkilö siirtyy yhteiseksi resurssiksi Pyhäjärven vuodeosaston kanssa Vuodeosastot Täydentävät palvelut Painopistealueet Akuuttisairaanhoidon järjestäminen vuodeosastoilla väestön tarpeita vastaavasti. Asiakkaan kotiutumisprosessin kehittäminen yhdessä asiakkaan, omaisten ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Vuodeosastoilta tuetaan tarvittaessa kotisairaalan toteutumista kotihoidossa ja palveluasumisessa. Laadulliset tavoitteet Vuodeosastoilla hoidetaan akuutisti sairaita, erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ja kuntoutukseen siirtyviä ja vaativaa saattohoitoa tarvitsevia potilaita. Hoitojaksolla potilaan kuntoutumista ja kotikuntoisuutta arvioidaan aktiivisesti ja potilas kotiutetaan tarvittaessa kotihoitoa tehostaen tai vuorohoitojakson kautta. Palvelujen laadun kehittäminen ja arviointi. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Vuodeosastojen toimintaa ja kokoa arvioidaan aktiivisesti yhdessä osastojen henkilökunnan ja jäsenkuntien edustajien kanssa talousarviovuoden aikana. Akuuttihoitoon tarvittavaa paikkamäärää on arvioitava jäsenkuntien ja ulkokuntalaisten käyttämiin vuodepaikkoihin. Vuodeosaston, kotihoidon, vuorohoidon ja tehostetun palveluasumisen yhteistyötä ja yhteen toimivuutta kehitetään huomioiden erityisesti ikääntyvän kuntoutumisen tuki. Pyhäjärven poliklinikan varahenkilö toimii yhteisenä varahoitaja-resurssina osaston kanssa. Painopistealueet

17 2.3.4 Kuntoutus Toimintoja kehitetään alueellisesti yhtenäisenä kokonaisuutena huomioiden potilasturvallisuus. Laitehuollot viedään läpi kaikissa yksiköissä. Täydentävien palvelujen kuljetuspalvelujen tarve ja kustannukset arvioidaan vuoden 2016 aikana. Laadulliset tavoitteet Tavoitteena on tuottaa täydentävät palvelut Selänteen alueen asukkaille ja eri toimintayksiköille kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Täydentävien palvelujen kokonaisuutta kehitetään huomioiden mahdollisuus alueellisiin ja maakunnallisiin ratkaisuihin. Laboratorio: Laboratorioanalysointi tehdään Haapajärven laboratoriossa. Selvitystyö Nordlabin kanssa jatkuu. Haapajärven laboratorioon hankitaan euroa maksava KoneLab30i analysaattori kuntien yhteiseen käyttöön, mikäli Ppky Selänteen hallitus ei päätä ulkoistaa laboratoriopalveluita. Röntgen: Selänteessä toimii kaksi röntgeniä. Pyhäjärven uuden terveyskeskuksen valmistuessa röntgen suoradigitalisoidaan. Tarvittava taloudellinen varaus on Pyhäjärven terveyskeskuksen rakentamisbudjetissa. Lääkehuolto ja keskusvarasto: Selänteellä siirrytään yhden lääkekeskuksen toimintamalliin. Yhteinen lääkekeskus tuo huomattavia toiminnallisia hyötyjä, kun farmaseuttien aikaa vapautuu asiakkaiden palveluun mm. lääkehoidon kokonaisarviointiin, osastofarmasiaan ja henkilökunnan koulutuksiin. Farmaseutti työskentelee Pyhäjärvellä osan viikkoa, jotta osastofarmasian toimivuus turvataan. Selänne hankkii hoitotarvikkeet KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuksen kautta, jolloin tarvikkeet tulevat suoraan yksiköihin. Toiminta tarvitsee tuekseen henkilöstöresurssia, jonka määrää arvioidaan toiminnan vakiintuessa. Väline- ja laitoshuolto: Tilat vuokrataan puhtaana. Laitoshuollon henkilöstö siirtyy kuntien teknisen toimen alaisuuteen. Välinehuolto toimii edelleen pääsääntöisesti kaikissa terveyskeskuksissa. Painopistealueet Kuntoutuspalvelujen turvaamisella, saatavuudella ja aktiivisella toiminnalla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Selänteen kuntoutustyöryhmän toiminta vakiinnutetaan osaksi hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjua. Laadulliset tavoitteet Monipuolisten kuntoutumismuotojen hyödyntäminen asiakkaan toimintakyvyn tukena. Lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestettävissä terapioissa käytetään kuntoutustyöryhmässä yhteisesti sovittuja periaatteita ja linjauksia. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Sosiaali- ja terveydenhuoltolakien velvoite on järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut siten, että sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat saumattomassa yhteistyössä muodostaen toiminnallisen kokonaisuuden myös kuntoutuksen näkökulmasta.

18 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset voivat johtaa erityisosaamisen ja erityispalvelujen keskittymiseen Sairaankuljetus ja ensihoito Työterveyshuolto Ensihoito toteutetaan sairaanhoitopiirin palveluna. Painopistealueet Työhyvinvoinnin lisääminen asiakasyrityksissä työlähtöisesti, ja siten vastata työurien pidentämishaasteeseen Sairauslomien vähentäminen asiakasyrityksissä Työttömien terveystarkastusten toteuttaminen ja pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen Työergonomian parantaminen ergonomiakorttikoulutuksilla ja toimintamallin edelleen kehittäminen Laadulliset tavoitteet Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Palveluiden tasalaatuisuus koko Selänteen alueella Palvelujen laadun kehittäminen ja arviointi Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Työterveyshuollon vähäinen lääkäriresurssi ja vaikea rekrytoitavuus vaikuttavat toimintaan. Haapajärvellä työterveyshuollon tilat ovat pienet ja osittain epäkäytännölliset. Uuden terveyskeskuksen valmistuttua Pyhäjärven työterveyshuoltoon esitetään 0,5 työterveysavustajan resurssia vapauttamaan työterveyshoitajien työpanosta asiakastyöhön ja lisäämään tuottavuutta. Työttömien terveystarkastusten toteuttaminen ja pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen edellyttää 0,5 työterveyshoitajan resurssin säilyttämistä. Kuntalain muutos edellyttää työterveyshuollon yhtiöittämistä alkaen, mikäli tarkoituksena on tuottaa kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluja myös muille kuin Selänteelle. Tämä selvitystyö on käynnistettävä mahdollisimman pian Suun ja hampaiden terveydenhuolto Painopistealueet Suun terveydenhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna jokaisessa jäsenkunnassa. Asiakkaita ohjataan omatoimiseen suun terveydenhoitoon. Asiakas saa kiireettömän vastaanottoajan kuukauden sisällä. Vanhuspalvelulain mukaisesti kiinnitetään huomiota ikäihmisten suun terveydenhuoltoon. Suuhygienistin palveluja tarjotaan kotihoidon säännöllisille asiakkaille ja tehostetun palveluasumisen asukkaille. Suukirurgipalvelut on saatavissa Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Oikojahammaslääkärin palveluja on saatavissa kaikissa Selänteen kunnissa. Erikoishammaslääkäripalvelut hankitaan ostopalveluna. Virka-ajan päivystyspalvelut järjestetään omana toimintana jokaisessa toimintayksikössä ottaen huomioon päivystystarve. Ilta-, arkipyhien ja viikonloppujen päivystyspalvelut järjestetään ostopalveluna Kokkolan terveyskeskuksessa.

19 2.3.8 Erikoissairaanhoito Dialyysiyksikkö Kotihoito Laadulliset tavoitteet Suun- ja hampaiden terveydenhuollon tavoitteena on Selänteessä ylläpitää ja edistää alueen väestön kokonaisterveyttä turvaamalla väestölle mahdollisimman hyvä suun ja hampaiden terveys. Hyvä Potku-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä laajennetaan koko Selänteen suun ja hampaiden terveydenhuoltoon tarkastelemalla palvelujen kysynnän ja tarjonnan suhdetta. Työtä kehitetään saatujen mittaustulosten pohjalta, missä seurataan hammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanottoaikojen saatavuutta sekä potilaiden hoitoon pääsyä. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Hammashuollossa kiinnitetään huomiota asianmukaisiin toimintavälineisiin. Haapajärvellä jatketaan hoitokoneiden uusimista ja esitetään yhden koneen hankkimista vuodelle Tähän on investoinneissa varattu rahaa Painopistealueet Peruserikoissairaanhoidon toimivuutta ja laajuutta kehitetään tehdyn selvitystyön pohjalta. Palvelut pyritään säilyttämään lähellä, mutta toiminnallisia muutoksia tehdään palveluiden järjestämistavassa. Yksityisten sairaaloiden käyttöä jatketaan erityistilanteissa ja määrärahojen puitteissa, ja ohjautuminen vaatii ylilääkärin lääkärin maksusitoumuksen. Oys-Erva alueen tuottaman erikoissairaanhoidon menojen kasvua pyritään hillitsemään. Laadulliset tavoitteet Lähettämiskriteerejä tarkennetaan yhdessä erikoislääkäreiden ja Selänteen lääkäreiden kanssa. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Skopiat keskitetään Pyhäjärven terveyskeskukseen uusien tilojen valmistuessa, mikäli peruserikoissairaanhoidon kehittämistyössä ei muuhun ratkaisuun päädytä. Painopistealueet Potilaiden omatoimisuuden lisääminen omaa hoitoaan koskevissa asioissa ja potilaan sitouttaminen omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Laadulliset tavoitteet Riittävän henkilöstömiehityksen turvaaminen, perehdyttämällä sijaisia Selänteen sisällä äkillisiä tarpeita varten sekä palvelujen laadun kehittäminen. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Asiakasmäärien muutokset alueella suhteessa resursointiin. Painopistealueet Koti on ensisijainen asiakkaan toimintaympäristö ja usein tarvittavien palvelujen tulee olla helposti saatavissa. Mahdollisimman monelle ikäihmiselle mahdollistetaan elämä hänen omassa kodissaan. Tuetaan omaishoitoa ja omaishoitajia lisäämällä omaishoidon määrärahoja ja tarjoamalla omaishoitajille mahdollisuus terveystarkastukseen.

20 Jatketaan seniorineuvolan ja palveluohjauksen kehittämistä. Kotihoidon palveluja suunnataan kotona asumisen tueksi palvelujen tarpeessa oleville. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa toteutetaan kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Ikääntyvien suun terveydenhuoltoa tehostetaan yhdessä suuhygienistin kanssa. Laadulliset tavoitteet Palvelut tuotetaan moniammatillisesti yhteistyössä osaava henkilöstön, omaisten, muiden palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa. Kotihoidossa tehostetaan kuntouttavaa työotetta ja asiakkaan oman kuntoutumisen ohjausta. Terveystarkastuksia tehdään 75 -vuotta täyttäneiden ikäluokassa ja avohoitovastaanottoa pidetään kerran viikossa. Kaikille 80 -vuotta täyttäneille, ei palvelujen piirissä oleville, tehdään hyvinvointia tukevat ennaltaehkäisevät ja ohjaukselliset kotikäynnit. Muistisairaiden kotihoitoa kehitetään ja geriatrin palvelut turvataan. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää hyödynnetään asiakkaan hoidossa ja töiden tasapuolisessa jakautumisessa. TeleQ:n käyttöä laajennetaan kotihoidon ohjaajille ja sairaanhoitajille. Hoidonporrastuksen kehittämistä jatketaan. Kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille tehdään RAI-toimintakyky arviointi kaksi kertaa vuodessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa käytävissä hoitoneuvotteluissa ja ne päivitetään kolmen kuukauden välein. Asiakkaan palvelutarpeen arviointia ja yksilöllisen hoitosuunnitelman laatimista vahvistetaan RAI- toimintakykymittarin käyttöönotolla. RAI- järjestelmän avulla saadaan tietoa palvelujärjestelmän toimivuudesta Hoidon tarpeen arvioinnin parantamiseksi siirretään sairaanhoitajien työpanosta iltoihin ja viikonloppuihin. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet Omaishoidon määrärahan lisääminen tarpeen mukaisesti: Haapajärvellä lisäys , yht /v Pyhäjärvellä lisäys , yht /v Reisjärvellä lisäys 5.000, yht /v Kotihoito: TeleQ:n käyttö laajennetaan kaikkiin kotihoitoihin Haapajärvellä: 1 leasing-auto Kalustohankinta Karjalahteen (mm. sähkösänkyjä, gerituoleja, suihkutuolit, suihkupaarit, pyörätuolit, seisomanojanostin) Pyhäjärvellä : 2 leasingautoa (katetaan kilometrikorvauksista) Henkilöstölisäys 1 sairaanhoitaja ja 2 lähihoitajaa. Henkilöstötarpeen lisäystarve johtuu kotihoidon kasvaneista käyntimääristä (10600 käyntiä/kk, käyntimäärä kasvanut 1500 käyntiä/kk verrattuna edelliseen vuoteen). Henkilöstölisäyksellä saadaan kotihoidossa käyttöön resurssipooli, jonka kautta voidaan vähentää sijaistarvetta ja jaksottaa työtä paremmin. Henkilöstölisäyksellä tehostetaan ja tuetaan myös muistihoitajan ja seniorineuvolan toimintaa ennaltaehkäisevässä työssä. Annosjakelu otetaan käyttöön Haapajärven ja Reisjärven kotihoidon asiakkaille.