vuosikerta. Kotitalousvähennys taloyhtiössä s Testaa Kiinteistöyhdistyksen jäsenyys s. 4-5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 2006 6. vuosikerta. Kotitalousvähennys taloyhtiössä s. 12-13. Testaa Kiinteistöyhdistyksen jäsenyys s. 4-5"

Transkriptio

1 vuosikerta Kotitalousvähennys taloyhtiössä s Testaa Kiinteistöyhdistyksen jäsenyys s. 4-5

2 Konsultoinnit rakennusten kuntoarviot arkkitehtisuunnittelu kuntotutkimukset, RLVIS hankesuunnitelmat suunnittelupalvelut, RLVIS valvonnat, vastaanotot rakennuttajapalvelut mittaukset, säädöt asbestityösuunnitelmat pelastussuunnitelmat huoltokirjat sähköenergian hankintapalvelut huolto-ohjelmat, kilpailutus liikekiinteistöjen käytön ja energiatalouden konsultointi käytön tarkastuspalvelut Kiinteistönpidon konsultointipalvelut ja -ohjelmistot Ohjelmistot Tampuuri HohtoNet huoltokirja huoltotyöohjelmat ja kilpailutus KuluNet kulutusseurantapalvelu KuntoNet kunnossapito-ohjelma kuntoarviot ja -tutkimukset, PTS, hankehallinta Kormu muuttojen ja niihin liittyvien korjausten hallintaohjelma IsNet isännöinnin työkalu Pihlajistonkuja Helsinki Puh. (09) Fax (09) Sähköposti: Aluetoimipiste / Suomen Talokeskus Oy Lahti Hämeenkatu Lahti Puh. (03) , Fax (03)

3 PÄÄKIRJOITUS 6. vuosikerta Numero 4/2006 JULKAISIJA Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A Oulu Puh: (08) Faksi: (08) Päätoimittaja Pekka Luoto Toimitusneuvosto Aaro Paakkola Timo Tahkola Mauri Niemelä Pekka Luoto KUSTANTAJA Upper Line Oy Aleksanterinkatu 32 B Tampere Puh: Toimitus Kirsi Kyllönen Puh: Ilmoitusmyynti Marja-Liisa Lammela Puh: Taitto Mediatoimisto Coperdia Puh: Faksi: Painopaikka Vammalan Kirjapaino Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen osoitetiedostot, Upper Line Oy:n asiakasrekisteri, Bluebook Osoitteenmuutokset Upper Line Oy Puh: Kannen kuva: Kirsi Kyllönen Kiinteistöjen kirstunvartijat Kiinteistöjä hallinnoivat isännöitsijät ja muut kiinteistötoimihenkilöt saavat usein kuulla kunniansa kiinteistöjen hankintojen huonosta järjestämisestä. Toiminnan arvostelijoiden kysymykset ja väitteet kohdistuvat niin usein hankintojen järjestämisessä kilpailutuksen puutteeseen, lähipiirin suosimiseen ja jopa korruptioon. Julkishallinnon organisaatioiden tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa kaikki tuote- ja palveluhankintansa voimassaolevan hankintalainsäädännön mukaisesti. Julkisten hankintojen kilpailutuksen tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Kun nämä hankinnat toteutetaan tehokkaasti, koituvat ne lopulta meidän kaikkien veronmaksajien hyödyksi muun muassa laadukkaampina julkisina palveluina. Kuitenkin julkisten hankintojen ja kestitysten epäiltyjä väärinkäytöksiä ratkotaan parhaillaan niin Suomen kuin länsinaapurimmekin oikeusistuimissa. Kiinteistöalalla valtaosa toimijoista on yksityisiä pieniä yrityksiä. Edellä kerrottu julkisten hankintojen tiukka ohjeistaminen ja niiden vaatimat toimintatavat ovat hyvää suuntaa näyttävä ohjenuora myös yksityisellä sektorilla toimiville yrityksille kiinteistöalalla me niin monesti teemme hankintoja asiakkaillemme asiakkaiden varoilla. Tällöin, etenkin huonosti valvotuilla toimialoilla, hankintojen järjestäjällä on suuri kiusaus toimia väärin alun arvostelijoiden epäilemän tavan mukaisesti. Tämän epäilyn poistamiseksi on parasta toimia avoimesti ja antaa rehellistä tietoa tarpeeksi taloyhtiön päättäjille eli osakkaille. Yhteistyökumppaneita saa - ja pitääkin olla. Pitkäjänteisesti hyvin toimiva ammattilainen osaa rakentaa toimivan verkoston yhteistyökumppaneista, joilla palvelujen hankinnat on turvallista kilpailuttaa. Turvallisuudella tässä voidaan esimerkiksi tarkoittaa pitkää toimintahistoriaa alalla, laadukasta lopputuotosta ja taloudellisesti edullista toimintaa asiakkaankin silmin katsottuna. Oikea ammattilainen on riippumaton näistä kilpailutukseen osallistuvista toimijoista. Kilpailutetun tiedon aukaiseminen hallitukselle ja joskus tarkemman tiedon kertominen myös yhtiökokouksessa on hyvä keino perustella isoakin hankintaa taloyhtiön osakkaille. Antaahan luotettavien urakoitsijoiden välillä käyty rehellinen kilpailutus sekä tämän johdosta saadut vertailukelpoiset tarjoukset hyvän ja perusteellisen taustan myöskin niille osakkaille, jotka eivät ole olleet mukana hankinnan valmisteluissa. Näin päätöstä ei tarvitse tehdä pelkkien kertomusten perusteella ja epäilytkin toimijoita kohtaan vähenevät. Timo Tahkola Isännöitsijätoimisto Timo Tahkola Oy hallituksen puheenjohtaja 3

4 Kiinteistöyhdistyksen jäsenenä taloyhtiö voi kohdata lähitulevaisuuden suuretkin muutokset turvallisin mielin. Asunto-osakeyhtiölaki on uudistumassa ja jo vuonna 2007 suunnitellaan otettavaksi käyttöön taloyhtiöiltä vaadittavat kuntotodistukset sekä saatettavaksi voimaan laki energiatodistuksesta. Yhdistyksen asiantuntevan neuvonnan ja konkreettista hyötyä tuovan koulutuksen antamin eväin varmistetaan, että taloyhtiöt saavat uudistuksista parhaan mahdollisen hyödyn ja välttävät mahdolliset sudenkuopat. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys antaakin nyt muutosten lähestyessä taloyhtiöille tilaisuuden testata jäsenyyttä maksutta vuoden ajan. Kiinteistöyhdistyksen jäsenyyttä kannattaa Isännöitsijät Aaro Paakkola, Timo Tahkola, Mauri Niemelä ja Jorma Vuorma sekä Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto ennättivät kiireidensä keskellä toviksi istahtaa keskustelemaan tulevista kiinteistöalan kehityksen kannalta merkittävistä ja äärimmäisen hyvistä uudistuksista. Samalla he totesivat yhteistuumin, että vuoden maksuton Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen koejäsenyys on testaamisen arvoinen asia. Jos päätökseen on kokeilujakson jälkeen tyytymätön, voi tilannetta harkita uudelleen. Samalla tilanne toimii kannustimena yhdistyksen toiminnan edelleen kehittämiselle onhan kaikkien etu, että jäsenyys jatkuu vastedeskin. Kun isännöitsijät saavat taloyhtiönsä liitettyä yhdistyksen jäseneksi, on yhdistyksen tehtävä säilyttää jäsenyys. Jollei tässä onnistuta, saa yhdistys mennä itseensä, Mauri Niemelä summaa palaverin hengen. Timo Tahkola painottaa, että jäsenyys tuo konkreettisia etuja, kuten koulutuksen ja neuvontapalvelun. Myös jäsenille postitettavat alan julkaisut ovat merkittäviä tietolähteitä taloyhtiöille tärkeistä asioista. Jorma Vuorma korostaa, että taloyhtiöllä ei ole kokeilussa 4 mitään menetettävää hyötyä sitä vastoin on jopa odotettua enemmän. Erilaisten tilanteiden eteen tullessa ja taloyhtiön arkea elettäessä Kiinteistöyhdistys on oivallinen tuki- ja tiedonsaantikanava. Mitä paremmin esimerkiksi taloyhtiön hallitus on perillä yhtiötä koskevista asioista, sitä paremmin se pystyy hoitamaan usean ihmisen mittavaa yhteistä omaisuutta. Mielestäni on vastuutonta olla hallituksessa, jos ei ole riittävästi tietoa mihin toiminnassaan tukeutua, Aaro Paakkola jyrähtää. Pieni hinta osaamisesta Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenyys maksaa keskimäärin hieman yli 200 euroa vuodessa, mutta kannattaa muistaa, että se ei lankea yksittäisen henkilön tai tahon maksettavaksi. Kyseinen summa jaettuna osakkaiden lukumäärällä ei ole suuren suuri, ja se maksaa hyödyissä itsensä moninkertaisesti takaisin. Jäsenyyden hinnalla saa hirveän paljon. Esimerkiksi yhdistyksen kaikille avoin koulutus maksaa ei-jäsenelle sata, jopa sataviisikymmentä euroa, eli pariin koulutukseen osallistumalla jäsenyys on maksanut itsensä takaisin. Lisäksi yhdistyksen jäsen saa lakineuvontaa, apua arkipäivän asioihin sekä ajantasaista tietoa uudistuksista, huomauttaa Timo Tahkola. Yhdistys tulee järjestämään asunto-osakeyhtiölakiin sekä kunto- ja energiatodistuksiin liittyvää koulutusta lähitulevaisuudessa ja muulloinkin tarpeen vaatiessa sekä ammattilaisille että hallituksen jäsenille ja osakkaille. Asunto-osakeyhtiölaista joulukuun alkupuolella pidettävä koulutustilaisuus on saavuttanut innostuneen ja aktiivisen vastaanoton, mikä osoittaa todeksi sen tarpeellisuuden. Myös neuvontapalvelut ovat Oulussa hyvällä mallilla, kiittää Tahkola. Hänen mielestään seuraavat pari kolme vuotta pitäisi panostaa asunto-osakeyhtiölain uudistumisen ja kuntotodistuksen käyttöönoton aiheuttamaan koulutustarpeeseen. Perehdytys ei saa venyä liian kauas, vaan tavoitteena on saada käytännön toteutus vauhtiin mahdollisimman pian. Koulutus kannattaa aina Jokaisen keskusteluun osallistuneen isännöitsijän mielestä koulutuksesta on aina konkreettista hyötyä kaikille hallituksen jäsenille sekä osakkaille ja asukkaille, mutta ennen kaikkea nyt uudistusten tullessa ajankohtaiseksi. Jollei tietoutta niiden vaikutuksista ole riittävästi ja ne kuitataan niin sanotusti vasemmalla kädellä, eivät taloyhtiöt saa itselleen sitä hyötyä mikä olisi mahdollista saada. On muistettava, että taloyhtiön etu on yhtä kuin osakkaan etu. Vastavuoroisesti asioiden huomiotta jättäminen saattaa tulla kalliiksi. Asunto-osakeyhtiölain uudistus tuo merkittäviä muutoksia esimerkiksi hallituksen jäsenen ja isännöitsijän vastuuseen seikka, jossa ei ole mitään pelättävää, kunhan on siitä tietoinen. Kuntotodistuksessa tiivistyvät tärkeimmät tiedot Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen aloitteesta liikkeelle lähtenyt kuntotodistuksen kehitystyö on edennyt konkretian tasolle. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että kuntotodistusta ei oteta käyttöön, ennen kuin se on varmuudella valmis ja toimivaksi testattu. On saatava riittävästi käy-

5 Jorma Vuorma (vas.), Timo Tahkola, Aaro Paakkola, Pekka Luoto ja Mauri Niemelä uskovat kuntotodistuksen nousevan merkittävään rooliin tulevaisuuden asuntokauppoja ajatellen. He myös toivottavat taloyhtiöt tervetulleiksi Kiinteistöyhdistykseen. Maksuton kokeilujäsenyys on voimassa vuoden 2007 ajan. kokeilla! tännön kokeiluesimerkkejä ja massaa vertailupohjaksi. Sinällään erinomainen käytäntö vaatii toteutuakseen kuitenkin isännöitsijöiden perinpohjaista koulutusta ja yhteisten pelisääntöjen sopimista. On luotava yhtäläinen toimintamalli ja saatava kuntotodistukset vertailukelpoisiksi, painottavat Tahkola, Niemelä, Paakkola, Vuorma ja Luoto. Nyt emme saa hätiköidä, sillä kuntotodistuksen käyttöönotto on suuri askel koko alalle. Sen avulla saadaan kiinteistölle muodostettua oikea arvo ja hoidettua mittavaa kansallisvarallisuutta hyvin ja asiallisesti. Prosessi on saatava kokonaisvaltaisesti haltuun, Niemelä lisää. Kuntotodistuksen kehitystyöhön on osallistunut useita eri tahoja ja myös kiinteistönvälittäjät ovat kokeneet sen hyvänä työkaluna. Vuorman mukaan vaikuttajia oli mukana juuri oikea määrä, jotta asiaa saatiin tarkasteltua riittävän monesta eri näkökulmasta ilman, että kokonaisuus olisi muodostunut liian laajaksi. Vapaaehtoispohjalle jäävästä todistuksesta uumoillaan pitkällä aikajänteellä yleisesti vakiintunutta asiakirjaa. Uskon, että kuntotodistus lyö itsensä läpi suhteellisen nopeasti. Ostajat oppivat vaatimaan todistusta asuntoa hankkiessaan, jolloin siitä tulee välttämätön, Pekka Luoto toteaa. Ei riitä, että perustiedot kootaan kertaalleen, vaan todistusta on päivitettävä jatkuvasti, koska tilanteet elävät. Korjausvelan julkituomista ei myöskään pidä unohtaa, Aaro Paakkola puolestaan muistuttaa. Käyttöönottovaiheessa joudutaan joissakin tapauksissa mitä suurimmalla todennäköisyydellä törmäyskurssille. Kun asunnon ostaja on tehnyt hankintansa hyvässä uskossa luottaen välittäjän sanaan ja erinäisten tahojen arvioihin, saattaa pettymys olla melkoinen, kun kuntotodistuksen myötä ostos osoittautuukin arvioitua huonommaksi. Toisaalta konflikti todistaa kuntotodistuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi asiakirjaksi. On hämmästyttävää, kuinka paljon yhdelle A4-arkille mahtuu tietoa ja arvokasta asiaa! Tähtiluokituksen avulla annetaan kokonaisuudesta riittävän iso kuva, mutta ei mennä liian pikkutarkalle tasolle. Asiakirjasta käy selkeästi ja helposti ymmärrettävästi ilmi tarvittavat seikat, Tahkola summaa. 5

6 Miksi taloyhtiöille kuntoja energiatodistus? Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen aloitteesta käynnistynyt kuntotodistuksen kehittämistyö on valmistumassa. Yhdistys pitää tärkeänä, että kuntotodistusta ei otettaisi käyttöön keskeneräisenä vaan testattaisiin sen toimivuus käytännössä ennen mittavampaa lanseerausta. Kuntotodistuksen tarkoituksena on kuvata taloyhtiön teknistaloudellista kuntoa ja edesauttaa järkevää päätöksentekoa pitkällä tähtäimellä. Energiatodistus puolestaan auttaa arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta sekä käyttökustannuksia. A S O Y H A A G A N K A T U K U N T O T O D I S T U S Kohteen osoite Haagankatu 105, Helsinki Tarkastusajankohta Kohteen tyyppi Kerrostalo Rakennusvuosi 1956 K U N T O L U O K I T U S Kuntoluokitus Tulevat korjaukset (seur.10 vuotta) /m 2 Korjausten vaikutus vastikkeeseen 15 vuoden laina-ajalle 4-5 /m 2 K U N T O L U O K I T U S R A K E N N U S O S I T T A I N Piha Perustukset ja runko Julkisivut Edellyttää kuntotutkimusta Parvekkeet Edellyttää kuntotutkimusta Ikkunat ja ulko-ovet Uusittu 2004 Katto Peruskorjattu 2005 Huoneistojen märkätilat Vesieristeiden uusiminen n Yleiset tilat Lämmitysjärjestelmä Edellyttää kuntotutkimusta Vesi- ja viemärijärjestelmä Edellyttää kuntotutkimusta Ilmanvaihto Painovoimainen Sähkö- ja tietojärjestelmä Hissit Ei ole T A L O U S J A Y L L Ä P I T O L U O K I T U S Talousluokitus Kyllä Ei Huoltokirja Hyväksytty kunnossapitosuunnitelma Energiakatselmus/-todistus Energianseuranta Todistuksen tulkintaohje on esitetty kääntöpuolella. Paikka pvm RI Rauno Raksi Insinööritoimisto Raksi Oy Auktorisoitu elinkaaritodistustarkastaja Vuonna 2005 päättyneessä Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit eli IKE-esitutkimuksessa todettiin, ettei ole olemassa luotettavia mittareita, joilla kuvata taloyhtiöiden teknistaloudellista kuntoa. Tämä vaikeuttaa kaukonäköistä tavoitteenasettelua ja järkevää päätöksentekoa taloyhtiöissä. Osakkailla ei ole kokonaisvaltaista kuvaa taloyhtiön rakennusosien kunnosta, korjaustarpeista ja niiden jäljellä olevista elinkaarista. Myöskään asunnonostajat eivät yleensä viisastu tilinpäätöksen liitetiedoista tai kymmensivuisista kuntoarvioraporteista, sanoo Suomen Kiinteistöliiton tutkimusjohtaja Mauri Marttila. Jotta taloyhtiöiden kunnonhallinta saataisiin suunnitelmalliseksi ja samalla lisättäisiin asuntokaupan turvallisuutta, päätettiin noin vuosi sitten käynnistää kehityshanke, jossa luodaan menettely- ja esitystapa taloyhtiön kuntotodistuksessa esitettävälle luokitukselle. Hankkeen rahoittajina ovat Tekes ja ympäristöministeriö sekä parikymmentä alan järjestöä ja yritystä. Päävetovastuu on Raksystems Oy:llä ja Suomen Kiinteistöliitolla. Testausvaiheeseen edennyt hanke päättyy vuoden lopulla ja taloyhtiön kuntotodistukset on suunniteltu otettaviksi käyttöön vuoden 2007 aikana. Taloyhtiön kuntotodistus tulee pohjautumaan kuntoarvioon, jossa eri rakennusosille määritellään kuntoluokka laadittavien luokitusohjeiden mukaan. Kuntotodistuksessa kuntoluokat esitettäneen viisiportaisella tähtiasteikolla. Taloyhtiön vastuulla olevien rakenteiden ja järjestelmien painotettu keskiarvo kertoisi yhteenvetona taloyhtiön saaman tähtimäärän, Marttila kertoo. Varsinaista kuntoluokitusta tullee täydentämään talousluokitus, joka osoittaisi muun muassa sen miten tuleviin korjauksiin on taloyhtiössä varauduttu ja onko yhtiöllä käytettävissä vastiketulojen ohella vuokra- ynnä muita tuloja. Taloyhtiön kuntotodistus tullee sisältämään arvioita myös seuraavien vuoden aikana toteutettaviksi tulevien korjausten kustannuksista ja vastikevaikutuksista. Energiatodistus tulossa Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rakennusten energiatehokkuutta sääteleväksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää muun muassa lain rakennuksen energiatodistuksesta, joka tulisi hankkia otettaessa rakennus käyttöön sekä myytäessä tai vuokrattaessa. Todistus on eräänlainen rakennuksen tuoteseloste, joka auttaa arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta ja todennäköisiä käyttökustannuksia. Energiatodistus on tulossa pakolliseksi uusiin rakennuksiin ja yli kuuden asunnon jo olemassa oleviin kiinteistöihin. Tavoitteena on saada laki energiatodistuksesta voimaan vuoden 2007 aikana, mutta olemassa olevilta rakennuksilta todistusta vaadittaisiin vasta vuoden 2009 alussa. Rakennuksen energiatehokkuus ilmoitetaan asteikolla A-G, mikä on jo tuttu käytäntö esimerkiksi kodin kylmälaitteissa. Mistä todistusten tekijät? Uuden rakennuksen energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija. Olemassa olevissa asunto-osakeyhtiöissä todistus sisältyy isännöitsijäntodistukseen ja sen antaa isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Energiakatselmuksen yhteydessä annettavan energiatodistuksen antaa katselmuksen suorittaja. Erillisen energiatodistuksen antajalla täytyy olla tietty säädetty pätevyys; ammattitutkinto sekä perehtymystä energiatodistuksen laadintaan. 6

7 Uusi asunto-osakeyhtiölaki valmistumassa: mietintö luovutettiin oikeusministerille elokuussa Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuo parannuksia taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuiden sekä korjaustöiden ongelmien ratkaisemiseen. Lakiesitys täyttää keskeiset Kiinteistöliiton sille asettamat tavoitteet. Nyt kaikki taloyhtiöitä koskevat säännökset löytyvät samasta laista, eikä asunto-osakeyhtiöihin enää sovelleta osakeyhtiölakia, iloitsi asunto-osakelakityöryhmän jäsen, Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen mietinnön luovutustilaisuudessa keväällä. Asunto-osakeyhtiölaki säätelee yli kahden miljoonan suomalaisen asumista, joten on tärkeää, että laki on mahdollisimman selkeä eikä sisällä turhaa tulkinnanvaraisuutta. Kokemuksemme perusteella voin sanoa, että selkeät säännökset ovat paras tapa ehkäistä riitaisuuksia yhtiöissä. Kiinteistöliiton mukaan uuden lain perustelut ovat poikkeuksellisen selkeät. Vastuusuhteiden selventäminen on välttämätöntä, sillä rakennuskannan ja asukkaiden ikääntyminen kiihdyttää korjausten, uudistusten ja lisärakentamisen tarvetta vinhaa vauhtia, Kärkkäinen jatkaa. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukossa on kuvattu yksityiskohtaisesti, miten yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuu jakautuu voimassa olevan lain mukaan. Osakkeenomistajalla on jatkossakin ilmoitusvelvollisuus muutostöistään sekä havaitsemistaan yhtiön vastuulla olevista virheistä. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on edistää hyvän rakennustavan noudattamista osakkaalle kuuluvissa rakennustöissä. Näin myös estetään ennalta suuriakin vahinkoja aiheuttavien kosteusvaurioiden syntymistä. Osakkaan oikeus tehdä muutoksia omissa tiloissaan säilyisi ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin kuitenkin siten, että osakkaan olisi ilmoitettava kirjallisesti sellaisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan hallinnassa olevien tilojen käyttämiseen työn aikana. Ilmoituksen perusteella yhtiön tai toisen osakkaan on voitava arvioida hyvän rakennustavan noudattamista sekä muutostyöstä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa tai haittaa. Ilmoituksen saatuaan yhtiö tai toinen osakas voisi kieltää muutoksen tai sallia sen tietyin ehdoin. Jos muutostyön vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan selvityksiä, muutostyön tekijä vastaisi selvitysten aiheuttamista kohtuullisista kuluista. Laissa on nyt ensimmäistä kertaa selkeästi ilmaistu, että yhtiöllä on myös oikeus tarvittaessa käyttää muutostyön valvojana ulkopuolista asiantuntijaa, jonka tarpeellisista ja kohtuullisista kuluista muutostyön tekevä osakas vastaisi. Hissin kustannukset voidaan jakaa poikkeavasti Voimassa olevan lain mukaan hissi voidaan rakentaa enemmistöpäätöksellä ja vastikerahoitteisesti nelikerroksisiin taloihin. Tällöin kaikki osakkeenomistajat osallistuvat rakentamiskustannuksiin siitä riippumatta asuvatko he neljännessä vai ensimmäisessä kerroksessa. Työryhmä ehdottaa uuteen lakiin merkittävää poikkeusta: hissin rakentamiskustannukset voitaisiin kahden kolmasosan määräenemmistöllä päättää jakaa muullakin tavalla kuin yhtiövastikkeen perusteella. Poikkeava kustannusten jako olisi mahdollista, jos uudistus hyödyttää joitakin osakkeenomistajia selvästi vähemmän kuin muita, ja vastikeperusteinen kustannusten jako olisi selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Yhtiökokouksessa käsiteltävä kokousvuotta seuraavan 5 vuoden aikana suoritettavat korjaukset Lakiesityksessä on esitys, että yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä käsittelyvuotta seuraavan viiden vuoden aikana suoritettavat korjaukset. Tällä halutaan saada yhtiöt ennakkoon miettimään kiinteistön korjausasioita. Laista, sen tarkemmasta sisällöstä ja perusteista järjestetään jäsenille koulutusta, kun lain sisällön toteutuminen on vahvistunut. 7

8 Katujen ja jalkakäytävien kunnossapidossa olosuhteet huomioon Viime vuosina on julkisuudessa käsitelty paljonkin katujen ja jalkakäytävien kunnossapidon tasoa sekä jalankulkijoiden liukastumisonnettomuuksia niihin liittyvine vastuineen. Keskustelua on herättänyt myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa päädyttiin niin sanotun yhdistettyjen jalkakäytävien ja pyöräteiden talvikunnossapidon kuulumiseen kiinteistön omistajan kunnossapitovastuulle. Osaltaan tämän vuoksi jouduttiin tarkistamaan myös kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annettua lakia. Laki astui voimaan jo viime talvena, ja se toi muutoksia myös kiinteistönomistajan liukastumisvahinkovastuuseen. Lain muutokset koskevat lähinnä edellä mainittua yhdistettyjen jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnossapitovastuuta, yleisesti kunnossapidolta vaadittavaa tasoa, liukkauden torjuntaan käytetyn kiviaineksen poistamista ajoradalta sekä tonttiin rajoittuvan ojan ja viherkaistan puhtaanapitovelvollisuutta. Myös kadulla tehtävää työtä koskeva ilmoitusvelvollisuus on muuttunut. Kunnan ja tontinomistajan velvoitteet riippuvat siitä, onko kysymyksessä kunnossapito vai puhtaanapito. Kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä kunnossa. Kunnossapitoa on siten esimerkiksi asfaltin paikkaus, katualueen laitteiden korjaus, talvikunnossapito ja liukkauden estoon tarkoitetun hiekan poistaminen. Puhtaanapitoa puolestaan on esimerkiksi roskien ja lehtien siivous. Kunta huolehtii kadun kunnossapidosta, tontinomistaja sen puhtaanapidosta sekä jalkakäytävän talvikunnossapidosta Kunta vastaa kadun kunnossapidosta. Jalkakäytävien talvikunnossapito on laissa kuitenkin erikseen määrätty tontinomistajan vastuulle. Hänen vastuullaan on myös puhtaanapito alkaen tontin rajasta aina kadun keskiviivaan asti, enintään kuitenkin 15 metrin leveydeltä. Tontinomistajan tulee myös poistaa jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Myös tontille johtava kulkutie on tontinomistajan vastuulla. Liukkauden torjuntaan käytetyn kiviaineksen poistaminen on kunnossapitoa, joten jalkakäytävän osalta se kuuluu tontinomistajalle ja ajoradan osalta kunnalle. 8 Rakenteeltaan erottamattomat jalka- ja pyörätiet Lainmuutoksen myötä kunnalle määrättiin vastuu rakenteellisesti toisistaan erottamattomien jalankulku- ja pyöräteiden kunnossapidosta, olivatpa ne yhdistettyjä tai maalimerkinnällä toisistaan erotettuja. Jos pyörätie on kuitenkin rakenteellisesti ja toiminnallisesti selvästi erotettu jalkakäytävästä esimerkiksi eri tasossa olevalla kiveyksellä, puurivistöllä tai penkeillä, vastaa pyörätien talvikunnossapidosta kunta ja jalkakäytävän talvikunnossapidosta tontinomistaja. Kunta voi ottaa huolehtiakseen jalkakäytävien talvikunnossapidon Kunnalla on edelleen oikeus ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle kuuluva jalkakäytävän talvikunnossapito. Lain muutoksen jälkeen toimenpide on joissakin tapauksissa jopa kunnan velvollisuus. Tämä velvollisuus voi syntyä pientalovaltaisella alueella, mikäli muuten ei saavuteta laissa edellytettyä kunnossapidon tasoa, tai jos kunnossapitotehtävät jakautuvat alueen tontinomistajien kesken erityisen epätasapuolisesti. Kiinteistönomistaja vastaa ojan ja viherkaistan puhtaanapidosta Tontin ja ajoradan tai tontin ja jalkakäytävän välissä on tavallisesti joko viherkaista tai oja, joiden puhtaanapito kuului ennen lainmuutosta kunnalle. Käytännössä kunta ei useinkaan huolehtinut tästä velvollisuudestaan. Ongelman ratkaisemiseksi laissa määritettiin tontinomistajan puhtaanapitovelvollisuuteen kuuluvaksi tontin rajasta mitattuna korkeintaan 3 metrin levyisen viherkaistan tai ojan siistinä pitäminen. Velvollisuus ulottuu rikkakasvien, kuten pujon, siistimiseen ja mahdollisen nurmikon niittämiseen, mutta ei edellytä koneellista ruohonleikkuuta. Jos viherkaistalla on kunnan istuttama puu, pensas tai kasviryhmä, tontinomistajan ei tarvitse niitä hoitaa. Kunnossapidon taso Kunnossapidon tason mitoittamisessa uuteen lakiin sisällytettiin olosuhteita koskeva tarkempi määrittely. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnossapidon tasoa määritettäessä on otettava huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, eri liikennemuotojen tarpeet, terveellisyys, liikenneturvallisuus sekä esteettömyys. Korkeampaa tasoa ja kiireellisempiä toimia vaaditaan liikenteellisesti keskeisissä paikoissa, kuten kaupunkikeskustoissa ja liikenneasemien läheisyydessä. Kunnossapitotoimenpiteiden pääpaino kohdistetaan palvelemaan liikenteellisesti vilkkainta aikaa. Päiväsaikaan, varsinkin työssäkäyntiaikoina, vaaditaan korkeampaa tasoa. Myös sään poikkeuksellisuus ja yllättävyys säätiedotuksiin verrattuna voidaan ottaa huomioon. Olosuhteilla on myös merkitystä, kun arvioidaan liukastumisvastuita. Liukastumisvahingoissa otetaan olosuhteet huomioon Kunnan ja tontinomistajan velvollisuutena on pitää vastuualueensa liikenteen tarpeiden edellyttämässä kunnossa. Jos tämä velvollisuus laiminlyödään, seurauksena voi olla vahingonkorvausvastuu. Tyypillisesti korvausvastuu tulee kysymykseen liukastumistilanteissa. Vastuun syntyminen edellyttää vahingon lisäksi kunnossapitovelvolli-

9 Esimerkkitapauksia: Tontin omistaja vastaa kohdallaan olevan jalkakäytävän kunnossapidosta eli lumen ja jään poistosta sekä liukkaudentorjunnasta: Katolta oli valunut syöksytorvea pitkin jalkakäytävälle vettä, joka oli pakkasessa jäätynyt. Syöksytorvesta valuvan sulaveden jäätyminen pakkasyönä ei ole ennalta arvaamatonta. Asunto Oy vastasi tapahtuneesta, koska ei voinut näyttää toteen, että hiekan pysyminen jalkakäytävällä olisi ollut vallinneissa olosuhteissa mahdotonta. Aluetta ei oltu rajattu puomein tai muilla varoitusmerkeillä. (KKO 1997:151) Jalankulkija kaatui sunnuntaina klo 6.45 vilkasliikenteisen kadun jäisellä hiekoittamattomalla suojatiellä. Kadulla tiedettiin olevan jalankulku- ja ajoneuvoliikennettä myös yöaikaan. Liukkaus johtui edeltävän yön pakkasesta ja aamuyöllä sataneesta alijäähtyneestä vedestä. Kaupunki oli vastuussa tapahtuneesta, koska kunnossapitotöihin oli ryhdytty vasta klo 7. (KKO 1995:69) Kiinteistön omistaja vastaa oman kiinteistönsä alueesta, tavanomaisista kulkuväylistä ja pysäköintipaikoista. Erityisen suurta huolellisuutta edellytetään liikekiinteistön omistajalta: Asunto-osakeyhtiössä sovittiin hiekoitus hoidettavaksi talkoovoimin. Erään asiasta päättämässä olleen osakkaan puoliso, joka ei itse omistanut kyseisen yhtiön osakkeita, liukastui huonosti hiekoitetulla pihamaalla. Koska vahingonkärsinyt ei ole yhtiön osakas eikä näin ollen voi vaikuttaa siihen, miten taloyhtiössä päätetään hoitaa liukkauden torjunta, ei korvausta voida evätä sillä perusteella, että osakkaat huolehtivat pihan kunnossapidosta. (VKL 539/99) Asunto Oy:n osakkaat olivat sopineet, että piha hiekoitetaan kustannusten säästämiseksi talkootyönä. Yhtiö ei ole vastuussa vahingosta, joka oli aiheutunut järjestelyyn suostuneelle osakkaalle tämän liukastuttua hiekoittamattomalla pihatiellä. (KKO:1995:169) Vaikka liukastumisvahingoissa kiinteistönomistajan tai -haltijan on vahingonkorvausvastuusta vapautuakseen pystyttävä osoittamaan oma huolellisuutensa liukkauden torjunnassa, on myös kadun käyttäjän on varauduttava keliolosuhteiden muutoksiin. sen tuottamusta eli laiminlyöntiä tai muuta virhettä kunnossapidossa. Kadun kunnossapidosta vastuussa olevan vahingonkorvausvastuu on saanut tarkemman sisällön oikeuskäytännön kautta. Kiinteistönomistajan vahingonkorvausvastuu liukastumistilanteissa on muodostunut niin sanotun korostuneen huolellisuusvelvollisuusperiaatteen mukaisesti ankarammaksi normaaliin tuottamusvastuuseen verrattuna. Kun normaalisti vahingon kärsineen on korvausta saadakseen voitava näyttää toisen osapuolen tuottamus, liukastumisvahingoissa kiinteistönomistajan tai -haltijan on vahingonkorvausvastuusta vapautuakseen pystyttävä osoittamaan oma huolellisuutensa liukkauden torjunnassa. Lakimuutos ei tuonut muutoksia vahingonkorvausvastuun määräytymisen perusteisiin, mutta liukastumistapauksissa olosuhteet voidaan nyt ottaa entistä paremmin huomioon. Liukastumisvahingoissa vahingonkorvausvastuu ratkaistaan kokonaisarvion pohjalta. Tarkastelussa otetaan huomioon kunnossapidolta edellytettävä taso, vuorokaudenaika ja säätilan muutoksien ennakoitavuus. Kadun käyttäjän tulee myös omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne liikkumisessaan huomioon. Vahingonkärsijän oma piittaamattomuus näissä asioissa voikin alentaa korvausta. Vahinkotapahtuman selvittäminen Pekka Luoto Vahingosta tulisi ilmoittaa kiinteistön omistajalle sekä vakuutusyhtiölle mahdollisimman pian, jotta esimerkiksi mahdollinen laiminlyönti voidaan todeta (VKL 408/99) Kiinteistön omistaja: vahinkoilmoitus, hiekoituspäiväkirja tai muu selvitys liukkauden torjunnasta ja sen osalta yleensä noudatettavista periaatteista, muut mahdolliset selvitykset alueen kunnossapidosta, mahdolliset todistajien lausunnot Vahingonkärsinyt: selvitys vahingon ajankohdasta ja paikasta, vahinkoon johtaneista syistä, lääkärin lausunnot, tositteet aiheutuneista kuluista, mahdolliset todistajien lausunnot 9

10 Sinut sähkön kanssa? Liiallisen omatoimisuuden myötä aiheutuvat vaaratilanteet eivät aina pääty onnellisesti. Traagisimmissa tapauksissa seurauksena saattaa olla jopa kuolema. Esimerkiksi eräällä kerrostalotyömaalla väliseinien sisällä kulkevaan putkeen ja johtoon oli osunut levytysvaiheessa kipsilevyruuvi. Virheen myötä ja väliseinän runkomateriaalina käytettyjen peltirankojen vuoksi koko seinä oli muuttunut jännitteiseksi, eikä ainoastaan virtajohtimeen kosketuksissa oleva ruuvi polttanut sulaketta lainkaan. Vaarallinen vika saatiin selville eristysvastusmittauksella ja vakavilta vahingoilta vältyttiin. Toinen esimerkki kertoo liiankin aktiivisesti taloteknisistä parannustöistä huolehtineesta remonttimiehestä, jonka toimesta tehdyt sähköasennukset eivät noudattaneet kaikkia alan säännöksiä. Kaikkiin pistorasioihin ei tullut virtaa ja kylpyhuoneessa tuntui silloin tällöin sähköisku. Selvisi, että pistorasian maadoitusluiskassa oli jännite, lattialämmityksen kaapelia oli näkyvissä laattalattian pinnassa eikä kosteiden tilojen pistorasioiden vikavirtasuojauksia ollut. Paikalle kutsuttu valtuutettu tarkastaja kävi asennukset läpi ja niille tehtiin asianmukaiset korjaukset. On syytä muistaa, että valtuutettu tarkastaja tekee aina laittomista asennuksista ja niiden tekijöistä ilmoituksen turvatekniikan keskukseen eli TU- KESiin. Nykyään kaikki kiinteistöt vaativat suurempia tai pienempiä sähkötöitä. Ammattitaitoinen suunnittelu ja toteutus niin rakennettaessa kuin remontoitaessakin säästää tulevilta ongelmilta. Remontoitaessa tai rakennettaessa tulee miltei väkisinkin eteen sähköön liittyviä kysymyksiä ja toimenpiteitä. Mitä sitten pitää huomioida, mitä saa tehdä itse ja mistä tietoa sekä apua löytyy? Kaikissa sähkötöissä on tärkeää asennuksen sähkö- ja paloturvallisuus. Siksi sähköasennustöitä saa tehdä vain TUKESin (Turvatekniikan keskus) rekisteröimä sähköurakoitsija. Myös yksityishenkilön, joka tekee sähkötöitä, tulee olla rekisteröity TUKESin urakoitsijarekisteriin. Kylpyhuoneen sähköasennusten uusiminen Sähköasennuksia koskevat vaatimukset muuttuivat vuonna Uudet kylpyhuoneiden asennukset tulee muun muassa suojata vikavirtasuojakytkimellä, joka katkaisee virran ongelmatilanteissa paljon sulaketta pienemmällä virralla ja estää välittömän hengenvaaran syntymisen. On muistettava, että sähköasennuksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Kylpyhuoneen muutostöitä suunniteltaessa ja tilattaessa on silti hyvä tietää asennusvaatimuksista, vaikka varsinaisen työn tekeekin 10 ammattilainen. Perusasioita tuntiessaan voi jo vaikkapa mahdollisissa valaisinhankinnoissa ottaa ne huomioon. Uudet sähköasennusten asennusvaatimukset koskevat myös vanhoihin asennuksiin tehtäviä muutostöitä. Sähkötyöt tulee aina teettää rekisteröidyillä ja osaavilla ammattiurakoitsijoilla, jotka osaavat myös neuvoa vaihtoehtojen valinnassa ja antaa tietoa aiheutuvista kustannuksista. Huolellinen ammattilainen takaa laatutyöllään myös asennusten turvallisuuden. Etsi osaava urakoitsija Rekisteröidyn sähköurakointia tarjoavan yrityksen palveluksessa on aina sähköturvallisuudesta vastaava henkilö, jonka sähköturvallisuusmääräysten tunteminen on osoitettu pätevyystodistuksella. Rekisteröitymisen ja sähkötöiden turvallisuudesta vastaavan henkilön eli niin sanotun sähkötöiden johtajan nimen voi tarkistaa TUKESin sivuilta Sähkö ja hissit -toimialakohdasta. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton STUL ry:n jäsenet täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Liittoon järjestäytyneet urakoitsijat ovat sitoutuneet noudattamaan jäsenehtoja ja liiton eettisiä sääntöjä. Urakoitsijoita voi etsiä myös puhelinluettelon keltaisilta sivuilta ja tiedustella rakennusalan ammattilaisilta tai käyttää tietolähteenä vaikkapa äskettäin remonttia tehneitä tuttavia. Sähköturvallisuuslaki määrittää perusvaatimukset Sähköturvallisuuden perusvaatimus on kirjattu sähköturvallisuuslakiin. Sen mukaan sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa.

11 Itse tehtävät sähkötyöt Pääsääntöisesti sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Tavallinen sähkönkäyttäjä voi kuitenkin tehdä seuraavia sähkölaitteisiin ja asennuksiin kohdistuvia toimenpiteitä, mikäli hän on omatoimisesti riittävän perehtynyt asiaan tai alan ammattilaisen toimesta opastettu niitä toteuttamaan. Suojalaitteen toiminta-asentoon ohjaaminen. Tavallisen tulppasulakkeen vaihto. Automaattisulakkeen ohjaaminen toiminta-asentoon tai pois päältä. Valonsäätimen (himmentimen sulakkeenvaihto). Valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto. Vikavirtasuojakytkimen toiminnantestaus. Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko. Sähkölaitteen rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto Valaisimen liitäntäjohdon välikytkimen vaihto. Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimeen eli sokeripalaan. Sokeripalan korvaaminen kiinteässä asennuksessa valaisinpistorasialla sekä rikkoontuneen valaisinpistorasian vaihto. Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto. Jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kansien irrotus maalauksen ja tapetoinnin ajaksi ja rikkoontuneiden kansien vaihto. Suojajännitteisten järjestelmien asentaminen valmistajan tai tavarantoimittajan ohjeiden mukaan. Esimerkiksi aurinkopaneelijärjestelmät, halogeenivalaistus tms. järjestelmät. Harrastustoimintana tehtävät sähkölaitteiden kokoonpanotyöt. Esimerkiksi radioamatöörilaitteet tai elektroniikkarakennussarjat. Lisätietoja kodin sähkölaitteista ja niiden turvallisesta käytöstä: Rakentajan ja remontoijan sähköopas (www.sahkoala.fi) Sähköturvallisuuden edistämiskeskus (www.sahkoturva.info/) Turvatekniikan keskus (www.tukes.fi). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sähkölaitteistojen ja -laitteiden suunnittelijoilta, rakentajilta, korjaajilta ja käyttäjiltä korkeaa ammattitaitoa ja sähköalaa koskevien lukuisten säädösten ja ohjeiden hallintaa. Sähköturvallisuus varmistetaan, kun sähköasennukset tarkastetaan niin urakoitsijan kuin valtuutetun tarkastajankin toimesta. Sekä sähköasennuksille että sähkölaitteille on vahvistettu sitovat viranomaismääräykset, joissa on esitetty keskeiset turvallisuusvaatimukset. Turvatekniikan keskus (TUKES) viranomaisena valvoo sähköturvallisuuden tasoa. Lisätietoja alan määräyksistä, ohjeista, viranomaisista ja muista toimijoista on saatavilla Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton sivuilla (www.stul.fi) Sähkötyöturvallisuus Sähkötyöturvallisuus muodostuu oikeista työskentelykäytänn ö i s t ä, työvälineistä, suojavarusteista sekä ennen kaikkea oikeista asenteista. Sähkötyöturvallisuuden varmistaminen edellyttää selkeää vastuiden tunnistamista ja näistä vastuista huolehtimista. Sähköalan töiden tekeminen edellyttää alan ammattitaitovaatimusten lisäksi sitä, että työn tekijällä on ajan tasalla olevat tiedot sähkötyöturvallisuudesta. Sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee uusia enintään 5 vuoden välein. Ennen kuin sähkötyö tai muu työ sähkölaitteistojen läheisyydessä aloitetaan, pitää selvittää luotettavasti sähkölaitteiston rakenne, arvioida työhön liittyvät vaaratekijät ja ryhtyä sähköturvallisuuden kannalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Sähköalan työssä on noudatettava vakiintuneita ja turvalliseksi todettuja työmenetelmiä. Sähkölaitteiden rakenteiden perustietoja Kotelointiluokat Valaisimet luokitellaan sekä mekaanisen suojauksen että vesisuojauksen osalta. Jos valaisimessa ei ole kotelointiluokitusta koskevia IP-merkintöjä tai vastaavia vanhempia pisarasymboleja, on kyseessä kuivaan tilaan tarkoitettu valaisin. Korkeampi suojaus annetaan kansainvälisenä niin sanottuna IP luokituksena. Tavallisimpia kotelointiluokkia ovat: IP 20 kuivan tilan valaisin, ei suojausta vedeltä eikä yleensä korroosiosuojausta, jos laitteessa ei ole merkintää korkeammasta kotelointiluokasta, on sen rakenne IP 20 tai IP 21, tippuvedenpitävä, suojattu pystysuoraan tippuvalta vedeltä, korroosiosuojattu käytetään kosteassa tilassa tai IP 24, IP 34, IP 44, roiskevedenpitävä, suojattu kaikista suunnista roiskuvalta vedeltä, korroosiosuojattu, käytetään kosteassa ja märässä tilassa Suojausluokat Sähköiskuvaaraan nähden sähkölaitteet on luokiteltu suojausluokkiin: Suojausluokka I (suojamaadoitettava rakenne) Laitteen ne metalliosat, joihin vikatapauksessa voi tulla jännite, on yhdistetty suojamaadoitukseen ryhmäjohdon suojajohtimella. Suojausluokka II (kaksoiseristetty rakenne) Suojausluokan II laitetta ei suojamaadoiteta. Laitteessa on suojausluokan tunnuksena erityinen merkintä Lähteet ja suorat lainaukset: 11

12 Kotitalousvähennyksellä huojennusta veroihin Kotitalousvähennys tarkoittaa verotuksessa saatavaa vähennystä kotona teetetyn työn kustannuksista. Merkittävää taloudellista etua hyödynnetään aktiivisesti, mutta jotkin seikat edellyttävät tarkennusta. Taloyhtiöiden kohdalla vähennykseen liittyy tiettyjä erityispiirteitä ja on muistettava, että vähennyksen saa vain yrittäjälle itselleen maksetuista sellaisista töistä, jotka kuuluvat osakkaan vastuulle. Osastopäällikkö Terttu Matilan mukaan kotitalousvähennystä kohtaan on riittänyt suurta mielenkiintoa jo neljän vuoden ajan. Tilipussissa tuntuva etu kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla aiemmin itse suorittamiaan töitä, mikä parantaa työllisyyttä ja edistää asuntojen omatoimista ylläpitoa. Verosta suoritettava vähennys on hieno juttu ja siitä koituva rahallinen hyöty on varsin mittava. Vähennystä voitaisiin käyttää hyödyksi varmaan nykyistä enemmänkin. Kaikki eivät ole välttämättä oivaltaneet sen kaikkia mahdollisuuksia, Matila toteaa. Vä h e n n y k s e n s a a m i s e n edellytyksenä on, että työ teetetään nimenomaan kotona. Jos vaikkapa teettää kotiinsa 12 uuden kaapin jollakin verstaalla ja kotona suoritetaan vain asennustyö, saa vähennystä pelkästään asennuksen osuudesta. Maton pesettäminen läheisellä matonpesupaikalla ei myöskään kuulu vähennyksen piiriin. Yleisimpiin väärinkäsityksiin kuuluu myös sellainen luulo, että vähennyksen saa automaattisesti täysimääräisenä koko laskun loppusummasta, kun se todellisuudessa lasketaan prosentuaalisesti. Vähennyksen laskutapa on erilainen kotitalouden toimiessa palkanmaksajana tai ostaessa palvelun yritykseltä. Epätietoisuutta on myös siinä, että vähennyksen voi tehdä ainoastaan työn osuudesta ei materiaaleista, tarvikkeista tai matkakuluista, listaa Matila. Täyden 1150 euron vähennyksen saa yritykselle maksetusta, noin 2083 euron suuruisesta työkorvauksesta ja työntekijälle maksetusta noin 2404 euron palkkasummasta. Täysimääräisen vähennyksen saa siis pienemmällä kustannuksella, kun työ teetetään yrityksellä. Ratkaisu on myös velvoitteiden kannalta yksinkertaisempi. Jos kuitenkin palkkaa henkilön eikä käytä yrityksen palveluita, löytyvät työnantajan velvoitteet Kotitalous työnantajana -asiakastiedotteestamme. Myös pientyönantajan maksupalvelu palkka.fi on tutustumisen arvoinen internet-palvelu, jonka kautta velvoitteet voi hoitaa ja jossa voi myös ilmoittaa verohallinnolle kotitalousvähennystä varten tarvittavat tiedot, Matila vinkkaa. Kotitalousvähennykseen oikeuttavat työt Vähennykseen kelpaavat sellaiset remonttityöt, jotka voidaan lukea kuuluvaksi vuosikorjaustai perusparannustoimenpiteisiin. Asunto voi olla vakituinen tai vapaa-ajan asunto, mutta sen on oltava omassa asumiskäytössä. Myös lapsen maksama, oman tai puolison vanhempien asunnossa tehty työ oikeuttaa maksajan saamaan vähennyksen. Tyhjillään olevaan ainoastaan arvonnousua odottavaan sijoitusasuntoon tehdystä remontista vähennystä ei myönnetä. Asunnon piha-alue luetaan kuuluvaksi vähennyksen piiriin. Siten esimerkiksi nurmikonleikkauksesta voi saada kotitalousvähennyksen.

13 Terttu Matila toteaa verosta suoritettava kotitalousvähennyksen olevan merkittävä etu. Kannattaa kuitenkin huomioida taloyhtiöiden kohdalla vähennykseen liittyvät tietyt erityispiirteet, hän kehottaa. Vähennyskelpoisena kunnossapitotyönä ei pidetä sellaisia toistuvia huoltotoimenpiteitä, jotka edellyttävät tietyn ammattitaidon omaavaa henkilöä, kuten esimerkiksi nuohous, öljypolttimen huolto ja ilmastointikanavien puhdistus. Myöskään kuntotarkastus, muut tarkastukset tai erilaiset mittaukset eivät kuulu vähennyksen piiriin samoin kuin erilaiset liittymismaksut, vaikkakin niihin liittyisi asennustyötä. Vähennyksen saa myös hoivaja hoitotyöstä tai tavanomaisesta kotitaloustyöstä, joihin yleisimmin kuuluvat kodinhoito, siivous, tiskaus ja pyykinpesu. Vuokralainenkin on oikeutettu kotitalousvähennykseen, jos tekee asumisaikanaan vuosikorjausremonttia, vaikka lopullinen hyöty jääkin asunnon omistajalle. Vähennystä ei kuitenkaan saa verovelvollisen itsensä tekemästä työstä tai sellaisesta työstä, jonka on tehnyt hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö. Vuoden alusta tulee todennäköisesti voimaan lainmuutos, jonka mukaan asukas ei voi saada kotitalousvähennystä sellaisesta työstä, jonka hän itse on tehnyt ja laskuttanut oman yrityksensä kautta, Matila toteaa. Tuet, jotka estävät vähennyksen saannin, ovat omaishoidontuki, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, palkka-, matalapalkka- tai yhdistelmätuki ja kunnan myöntämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli sekä korjausavustus valtion tai muun julkisyhteisön varoista kyseiseen remonttiin liittyen. Aiemmin vähennyksen estivät myös työn tekijän tai yrityksen saamat tuet, mutta vuoden 2006 alusta alkaen vaikutusta on ainoastaan kotitalouden saamilla tuilla, Matila tarkentaa. Myöskään esimerkiksi sellaisesta vesivahingosta, jonka vakuutus korvaa, ei saa vähennystä. Jos taas parkettien uusiminen jää asukkaan maksettavaksi, kannattaa vähennystä hakea. Taloyhtiöiden erityispiirteet Asunto-osakeyhtiössä kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä määrittelee vastuun käsite. Periaatteessa osakas saa vähennystä sellaisista teettämistään töistä, jotka kuuluvat hänen omiin vastuualueisiinsa, mutta niiden on sisällyttävä myös kotitalousvähennyksessä alun perin määriteltyihin töihin. Asuntoosakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys asettavat vastuun rajat, mutta yhtiöjärjestystä muuttamalla asioihin voidaan tietyssä mittakaavassa vaikuttaa. Aivan lähtökohtaisesti painottaisin, että vastuunjaon muuttamisessa puhutaan isoista asioista. Verotuksen vuoksi kovin yltiöpäisiä muutoksia ei kannata tehdä eikä yhtiöjärjestystä kannata missään mielessä tai tapauksessa muuttaa kotitalousvähennyksen takia. Seuraamukset harkitsemattomista muutoksista saattavat olla aika rankat osakas- tai asuntokohtaisesti ajateltuna. Jos esimerkiksi pihan hoitovastuu siirrettäisiin osakkaille lumenkolauksen saamiseksi kotitalousvähennyksen piiriin, ja joku liukastuisi ja menettäisi terveytensä, olisi osakas vastuussa huonosta hiekoittamisesta, mikä voisi käydä kalliiksi, korostaa Matila. Esimerkiksi työstä, joka ei kuulu vähennyksen piiriin, mutta josta sitä usein haetaan, käy muun muassa putkiremontti. Taloyhtiön päätettyä työn tekemisestä koetetaan sopimusta usein muokata sellaiseen muotoon, että osakkaat siitä hyötyisivät verotuksessa. Putkiremonttiin kuuluu usein myös pesuhuoneen pintaremontti. Sallimme sellaisen menettelyn, jossa kokonaisuudesta voidaan sopia yhdellä sopimuksella ja asukas saa kotitalousvähennyksen niistä töistä, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat hänen vastuulleen. Mutta vain mikäli hän maksaa oman osuutensa kerralla niin, ettei sitä peritä yhtiövastikkeessa. Laskusta pitää näkyä urakoiden hinnat ja työt huoneistokohtaisesti ja huoneiston omistaja maksaa remonttifirmalle joko suoraan tai taloyhtiön kautta, mutta summa ei saa jäädä rasittamaan yhtiön tulosta, kuvailee Matila. Menettelyä ei kuitenkaan suositella. Kun remontti on kokonaisuudessaan taloyhtiön teettämä, on varmuus työn laadusta parempi. Lisäksi laajamittaisessa remontissa osakekohtainen hinta muodostuu usein edullisemmaksi kuin kotitalousvähennyksellä saatu hyöty. COMMUNICA 1/06 DEVI sulanapitojärjestelmä toimii parhaimmillaan täysin automaattisesti DEVI sulanapitojärjestelmä lisää liikkumisen turvallisuutta. Se estää jäästä ja lumesta aiheutuvat vahingot. DEVI lämmitysjärjestelmä - energiatehokas valinta Jälleenmyynti ja asennus: sähköurakoitsijat ja -liikkeet kautta maan. Järjestelmä on edullinen hankkia ja käyttää. Lisäksi se on huoltovapaa ja pitkäikäinen. 13

14 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa: Jurvelin Ouman Vähennyksen enimmäismäärä on asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä 1150 e/hlö. Tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä saa vähennystä 2300 e/hlö ( alkaen) Kotitalousvähennys on henkilökohtainen ja omavastuu on 100 euroa. Vähennyksen saa vain kustannusten maksaja. Poikkeuksena kuitenkin aviopuolisot, jotka voivat jakaa vähennyksen riippumatta siitä, kumpi on laskut maksanut. Aviopuolisoista kumpikin voi saada vähennyksen erikseen, jos vähennettäviä kustannuksia on riittävästi. Vähentää saa 30 % maksetusta palkasta ja palkan sivukulut kokonaisuudessaan tai 60 % ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle tai yrittäjälle maksetusta työkorvauksesta. Vähennystä saa vain teetetyn työn osuudesta, ei työhön liittyvistä matkakuluista, tarvikkeista tai materiaaleista. Vähennystä ei voi siirtää seuraavalle vuodelle. Työt kannattaakin teettää suunnitelmallisesti ja järkevästi, ei välttämättä kaikkea yhdellä kertaa. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennyksen saa hyödyksi samana vuonna verokortilla tai veronpalautuksena kyseisen vuoden verotuksen valmistuttua. Vähennys jakautuu tasaisesti kuukausittain uuden verokortin myöntämisen jälkeiselle ajanjaksolle. Vähennyksen saadakseen on verottajalle toimitettava täytettynä lomake numero 14. Verokorttimuutosta varten on lisäksi esitettävä viimeinen palkka- tai eläkelaskelma. Laskun maksupäivä tai rahoitussopimuksen allekirjoitus ratkaisee, minkä vuoden verotuksessa vähennys huomioidaan. Tiesitkö tämän? Jos samalle työntekijälle maksettu palkka on alle 200 euroa kalenterivuodelta, ei vuosi-ilmoitusta tarvitse antaa. Jos palkka on alle 1500 euroa, ei ennakonpidätystä tarvitse toimittaa, eikä työnantajan sosiaaliturvamaksua maksaa. Palkansaaja suorittaa itse verot. apua kotitaloudelle työnantajana Kotitalous työnantajana tiedote on kattava paketti palkkaa maksavalle kotitaloudelle. Työnantajasuoritusten maksamista ja vuosi-ilmoituksen antamista varten sivustolta löytyy tulostettava lomake. Palkka.fi pientyönantajan maksupalvelu Yhteistyössä eläkeyhtiöiden kanssa rakennetun pientyönantajan maksupalvelun kautta voi hoitaa työnantajavelvollisuudet helposti ja oikein. Myös kotitalousvähennyksen anominen ja siihen vaadittavien tietojen toimittaminen verohallinnolla onnistuu tätä kautta. Palvelu lähettää kotitalousvähennyksen automaattisesti verohallinnolle, jos palvelun käyttäjä on vaatinut vähennystä ja antanut selvityksen sen perusteista. 14 Esimerkkilaskelma 1: Puolisot ovat teettäneet eräällä yrityksellä yhteensä 5000 euron arvoisen perusparannustyön. Vähennystä laskettaessa huomioidaan 60 prosenttia koko työstä laskutettavasta määrästä eli 3000 euroa. Kumpikin puolisoista saa siis täyden vähennyksen eli 2 x 1150 euroa, yhteensä 2300 euroa. Maksettavaksi jää omavastuun, eli 2 x 100 euron, lisäksi vähennyksen enimmäismäärän ulkopuolelle jäävä summa. Puolisot maksavat remontista siis itse 2500 euroa omavastuiden lisäksi. Esimerkkilaskelma 2: Puolisoiden teettämän remontin työkustannus on 3000 euroa, josta 60 prosenttia on 1800 euroa. Toinen puolisoista voi tehdä täyden vähennyksen 1150 euroa eurosta vähennetään 1150 euron lisäksi sadan euron omavastuuosuus, minkä jälkeen toiselle puolisolle jää vähennettävää 550 euroa. Tästäkin vähennetään sadan euron omavastuu. Vähennettäväksi jää siis 450 euroa.

15 Sonera Kiinteistöyhteys Kuitu Varma ja kestävä ratkaisu investointi tulevaisuuteen! Tiedot perustuvat ajankohdan 09/2006 tietoihin. TeliaSonera Oyj pidättää oikeuden muutoksiin. Sonera Kiinteistöyhteys Kuitu -runkotuote tarjoaa kiinteän, aina auki olevan laajakaistaisen yhteyden kiinteistön yleisjakamotiloista paikallisverkon kautta tietoverkkoon ja internetiin. Se on toimintavarma ja helppo ottaa käyttöön, sillä taloyhtiöille on räätälöity huoleton avaimet käteen -ratkaisu. Miksi valokuitutekniikkaan kannattaa siirtyä? Valokuidulla toteutettu verkkoratkaisu on uuden sukupolven tekniikkaa. Perinteisiin kupariverkkoihin verrattuna huippunopea Sonera Kiinteistöyhteys Kuitu täyttääkin kiinteistön tietoliikennetarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Valokuidulla toteutettu yhteys on edistyksellinen valinta, joka tuo kiinteistölle edelläkävijän leiman ja nostaa siten asuntojen arvostusta. Tuote mahdollistaa asukkaille nopeat liittymät Sonera Kiinteistöyhteys Kuitu on uusi tuote, jossa kiinteistöön tuodaan 1/1 Gbit/s -runkoyhteys. Toimitetulla kiinteistöyhteydellä kiinteistön asukkaat voivat huoneistokohtaisesti liittyä Sonera Laajakaista Extra -asiakkaiksi. Kiinteistöyhteys jaetaan kiinteistöön toimitettujen liittymien kesken siten, että kukin liittymä voi saada enintään nopeusluokkansa mukaisen yhteyden paikallisverkon kautta tietoverkkoon. Kiinteistön asukkaiden tulee tahoillaan tehdä erilliset sopimukset Sonera Laajakaista Extra -liittymien toimittamisesta. Sonera Kiinteistöyhteys Kuitu -tuotteeseen voidaan lisäksi tilata Talotekniikkayhteys Plus -tuote, jolla voidaan hoitaa taloteknisten laitteiden ja järjestelmien tiedonsiirtoa. Sonera Kiinteistöyhteys Kuitu Asukkaiden Sonera Laajakaista Extra -liittymät Jakamo

16 TUOTEUUTISIA Turvallisesti talveen Sulanapitojärjestelmän tärkeä tehtävä on lisätä turvallisuutta. Jäätymättömyys suojaa myös monia rakenteita vaurioilta. Sulanapitojärjestelmä koostuu lämpökaapeleista ja termostaateista, ja se mitoitetaan joka kohteeseen aina tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Pihakäytävien, portaiden ja ajoluiskien sulanapito yleistyy pientaloissa Pientalojen portaat, porrastasanteet, pihapolut ja autotallin edustat sulatetaan yhä useammin lämpökaapeleilla tai lämpökaapelimatoilla. Pienissä kohteissa, kuten esimerkiksi pientalon ulkoportaissa, voidaan termostaatti jättää pois ja kytkeä sulatus päälle vain tarvittaessa vaikkapa käyttö- tai kellokytkimellä. Vähänkin laajemmilla alueilla pitäisi aina käyttää termostaattia. S u l a n a p i t o jä r j e s t e l m ä n suunnittelu sekä asennus kannattaa jättää sähköalan ammattilaisen hoidettavaksi. Uudisrakentamisessa kyseisten toimenpiteiden kustannusten osuus kokonaisurakasta jää pieneksi. Saneerauskohteissa eritoten hyvällä suunnittelulla on suuri vaikutus siihen, millaisiksi kustannukset muodostuvat. Sulanapitojärjestelmän käyttökustannukset Sulanapito lämpökaapeleilla ei ole kallista. Sen tarkoitus ei ole lämmittää vaan estää liukkaus. Yksikin portaissa liukastumisesta johtuva nilkan murtuminen maksaa varmasti enemmän. Esimerkkitapauksessa tarkastellaan tavallisen pientalon portaiden sulanapidon todellisia kustannuksia: talvipäiviä, jolloin ulkoportaita tarvitsee sulattaa, on vuodessa noin 40. Sulatus on päällä keskimäärin Kun pientalon portaat ja pihakäytävät pysyvät sulina on niitä pitkin turvallista kulkea ja talvikunnossapito on helppoa. viisi tuntia vuorokaudessa eli yhteensä 200 tuntia vuodessa. Pientalon ulkoportaiden tehontarve on noin 250 W/m 2 (0,25 kw/m 2 ) ja sähkön hinta noin 8,0 snt/kwh (yleissähkö + perusmaksu), jolloin yhden neliön kulutus vuodessa on vain noin 4 euroa (200 h x 0,25 kw/m x 0,08 /kwh). 16

17 Energiaa säästävät ikkunat Uudet ikkunat parantavat asumismukavuutta ja viihtyisyyttä sekä säästävät lämmitysenergiaa. Pihlavan Ikkuna Oy:n uutuusikkuna Pihla Termo vie energiansäästämisen nyt aivan uusille lukemille. TUOTEUUTISIA Pihla Termo on kaksipuitteinen puualumiini-ikkuna, jonka molemmissa puitteissa on selektiivinen eristyslasipaketti. Ulkopuitteen eristyslasi korvaa tavallisten MSE- ikkunoiden ulkopuitteissa käytettävän tasolasin. Tämän uudistuksen ansiosta Termon U-arvot ovat vaikuttavat: pelkän lasiosan U-arvo on 0,65 W/m2K ja koko ikkunan U- arvo 0,85 W/m2K. Ero nykyaikaiseenkin ikkunaan on jo suuri puhumattakaan vanhemmista ikkunamalleista, joissa ei välttämättä ole yhtäkään eristyslasia. Lämmöneristyksen ohella ikkunat suojaavat auringolta, joten huoneet eivät kuumene kovinkaan runsaasti edes helteillä. Mitä parempi lämpötalous ikkunoilla on, sitä viihtyisämpää on asuminen. Termon etuihin kuuluu myös se, että jo olemassa oleviin Pihla puualumiini-ikkunoihin voi halutessaan vaihtaa Termo-ulkopuitteen. Näin muutama vuosi sitten hankitut ikkunat voidaan helposti päivittää tulevaisuuden matalaenergiaikkunoiksi. Pihla Termo tulee sijoittumaan ikkunoiden energialuokituksessa parhaimpaan A-luokkaan. Energian hinta kallistuu vuosi vuodelta, energiansaannin riittävyydestä esitetään arvioita ja uusista voimalaitoksista keskustellaan vilkkaastikin. Energia on aihe, joka koskettaa kaikkia. Ikkunaremontin tullessa ajankohtaiseksi on Pihla Termo varteenotettava vaihtoehto. 17

18 LAKIPALSTA Vastauksia lukijoiden kysymyksiin Saunan kosteusvaurion korjauskustannusten maksaja? Olemme rakentaneet huoneistoomme vaatekomeron tilalle saunan. Samalla uudistimme myös pesuhuoneen. Nyt yhtiön putkistossa on sattunut vuoto, jonka seurauksena sauna ja pesuhuone ovat pahoin kastuneita. Korjauskustannukset tulevat olemaan vähintään useita tuhansia euroja, jopa euroa. Taloyhtiö on luvannut hoitaa korjaukset, mutta vain alkuperäiseen tasoon saakka. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän maksettavaksemme tulee noin puolet korjauskustannuksista. Tuttavamme, joka on entinen isännöitsijä, on kertonut, että yhtiö joutuu saattamaan pesuhuoneen ja saunan korjausta edeltävään kuntoon. Onko tuttavamme on oikeassa? Kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkeenomistajan kesken siten, että putkistovuodon korjaaminen kuuluu yhtiön kustannettavaksi siltäkin osin, kuin vaurioita on aiheutunut osakkeenomistajan vastuulla lähtökohtaisesti oleviin huoneiston sisäosiin. Oikeuskäytännössä on kuitenkin vahvistettu, että tämä vastuu ulottuu vain niin kutsuttuun alkuperäiseen tasoon saakka. Ne lisäkustannukset, jotka aiheutuvat osakkeenomistajan tekemien muutosten ennalleen saattamisesta, jäävät osakkeenomistajan itsensä kannettaviksi. Tästä lähtökohdasta voidaan poiketaan vain, jos osakkeenomistaja osoittaa yhtiön hallituksen tai isännöitsijän toiminnassa jonkin virheen (esimerkiksi putkiston selvän korjaustarpeen laiminlyönti), jonka johdosta voitaisiin katsoa, että yhtiö on tuottamuksellisesti aiheuttanut vahingon. Varoituskustannusten periminen osakkaalta Hallituksemme on joutunut antamaan yhdelle osakkeenomistajalle erääntyneiden vastikemaksujen laiminlyönnin johdosta useita kertoja varoituksia. Varoitusten toimittamisen olemme antaneet haastemiehen tehtäväksi. Osakkeenomistaja on kuitenkin aina viime hetkellä maksanut erääntyneet vastikkeet. Voimmeko periä haastemiehen palkkiot ja muut kulut osakkeenomistajalta vai jäävätkö ne yhtiön maksettaviksi? Laiminlyödessään yhtiövastikkeen maksamisen osakkeenomistaja rikkoo velvollisuuksiaan yhtiön osakkeenomistajana siten, että hän on velvollinen korvaamaan tästä aiheutuvan vahingon. Koska haltuunottomenettelyn käynnistäminen, johon varoitusten antaminen pakollisena osana kuuluu, on yhtiön edun turvaamiseksi tarpeellinen perintätoimenpide, siitä aiheutuvat kulut kuuluvat osakkeenomistajan maksettaviksi. Vaikka lakiin sisältyy nykyisin euromääräisiä rajoituksia velalliselta perittäville perintäkuluille, nämä rajoitukset koskevat vain tavanomaista kuluttajasaatavan perintää, jollaisena yhtiövastikkeen perimistä ei liene pidettävä. Liukastumisvahinko Kaaduin liukkaalla, hiekoittamattomalla jalkakäytävällä. Onneksi itse en loukkaantunut, mutta mukanani ollut tietokone ja matkapuhelin rikkoontuivat. Olin yhteydessä kaatumiskohdan kiinteistön isännöitsijään. Hänen mukaansa kiinteistön kuuluu korvata vain henkilöille sattuneet vahingot, mutta ei esinevahinkoja. Miten asia on lain mukaan? Jos todetaan, että kiinteistön omistaja on laiminlyönyt jalkakäytävän kunnossapitovelvollisuutensa, omistaja on korvausvastuussa aiheutuvista vahingoista. Esine- ja henkilövahingot ovat tällöin samassa asemassa. Vahingonkorvauslaki rajoittaa korvausvastuuta vain sellaisten taloudellisten vahinkojen osalta, jotka eivät ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon (niin kutsutut välilliset vahingot). 18

19 Haurastunut muovimatto Kylpyhuoneemme on kunnostettu muutamia vuosia sitten. Esimerkiksi kaikki pinnat on kaakeloitu isännöitsijän ohjeen mukaisesti siten, että kaakelin alle on jätetty vanha muovimatto vesieristeeksi. Nyt on havaittu vesivaurio, jonka syyksi on todettu haurastunut ja rikkoontunut muovimatto. Kenen on vastuu tässä tapauksessa, kuka korvaa kuivatuksen ja korjaukset? Maton haurastuminen on johtunut kaakelin kiinnityslaastista. Kun muovimatto toimii vesieristeenä, vastuu siitä kuuluu taloyhtiölle. Osakkeenomistajan vastuulle asia voisi jäädä, jos hän olisi menetellyt tuottamuksellisesti, mutta siitä ei voine olla kysymys, koska hän on toiminut isännöitsijän ohjeiden mukaisesti. Kuivatus- ja korjauskustannukset korvaa siis asunto-osakeyhtiö. Pesukonevuoto Ta l o y h t i ö s s ä m m e s a t t u i eräässä asunnossa astianpesukoneen vuoto. Vesi ehti kastella pahasti rakenteita, ja korjauskustannukset olivatkin useita kymmeniä tuhansia markkoja. Kiinteistön täysarvovakuutus korvasi korjauskustannukset. Taloyhtiö on esittänyt 500 euron omavastuuosuuden maksamista asunnon haltijalle, joka kuitenkin kieltäytyy maksamasta. Kumman kuuluu maksaa omavastuuosuus? Voiko omavastuuosuutta saada kotivakuutuksesta? Kunnossapitovastuun jaosta taloyhtiön ja osakkeenomistajan välillä säädetään asunto-osakeyhtiölain 78 :ssä, jota sovelletaan silloin, kun yhtiöjärjestykseen ei ole otettu asiaa koskevaa määräystä. Lähtökohtana on, että osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa huoneiston sisäosat, joihin kuuluvat muun muassa väliseinät ja lattiapäällysteet. Rakenteista - esimerkiksi kantavista seinärakenteista ja välipohjista - vastaa taas lähtökohtaisesti taloyhtiö. Jos kuitenkin rakenteiden vioittumisen syyksi osoittautuu osakkeenomistajan huolimattomuus, jää hänelle lopullinen taloudellinen vastuu myös rakenteiden kunnostamisesta, mutta tästä ei ilmeisesti ole nyt kysymys. Vakuutusten rajat eivät käytännössä noudata AsOYL 78 : ssä määriteltyjä rajoja. Niinpä on tavallista, että taloyhtiön ottama vakuutus kattaa vian, josta osakkeenomistaja on kuitenkin hänen ja taloyhtiön välisessä suhteessa vastuussa. Siltä osin, kuin taloyhtiön vakuutuksesta on nyt katettu osakkeenomistajan vastuulle kuuluvan sisustuksen korjaamista, voidaan omavastuuosuuden sälyttämistä hänen maksettavakseen pitää perusteltuna. Osakkeenomistajan kotivakuutus tuskin kattaa taloyhtiön vakuutuksesta korvattavaa vikaa, joten siitä ei liene asiassa avuksi. Mikko Pikkujämsä asianajaja, oikeustieteen tohtori Asianajotoimisto PPV Lex Oy Graffitien poistoa ja ennaltasuojausta Anti Graffiti System AGS - järjestelmät graffitien poistoon ja pintojen suojaukseen. AGS-tuotteita käytetään graffitien ja töherryksien poistoon menestyksellisesti jo yli 20 maassa. Erilaisille pintamateriaaleille on kehitetty omat puhdistus- ja suojausaineensa myös ympäristö ja käyttäjän turvallisuus huomioiden. Meranti kartoittaa ongelmakohdat, tekee tarjouksen, poistaa töhryt ja suojaa pinnat. AGS-graffitinsuoja on SILKO-hyväksytty vuosina 1992 ja 1998 tehtyjen soveltuvuustestien tuloksena. Haaransuonkuja 10, OULU, puh , fax (08) , sähköposti: internet: 19

20 20

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

OSAKASREMONTTIEN OHJEET

OSAKASREMONTTIEN OHJEET OSAKASREMONTTIEN OHJEET Asunto Oy Lähtökuoppa-Startgroppen Bostads Ab Asunto Oy Maaliviiva-Mållinjen Bostads Ab Yleistä 1.7.2010 astui voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki. Lain myötä osakkaiden huoneistoremonttien

Lisätiedot

Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Vastuu kiinteistön turvallisuudesta Taloyhtiön vastuu perustuu lainsäädäntöön

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Asunto-osakeyhtiölain 4 ja 5 luvun mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUS JA VASTUUT. Erkki Pusa asianajaja VT

ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUS JA VASTUUT. Erkki Pusa asianajaja VT ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUS JA VASTUUT Erkki Pusa asianajaja VT Sisältö Vastuu rakennuksen ja kiinteistön turvallisuudesta Tyypillisimpiä vastuutilanteita Vastuu kiinteistön turvallisuudesta Kiinteistönomistajalla/haltijalla

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Kadut kuntoon VASTUUT KADUN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA MUUTTUIVAT 1.11.2005

Kadut kuntoon VASTUUT KADUN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA MUUTTUIVAT 1.11.2005 Kadut kuntoon VASTUUT KADUN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA MUUTTUIVAT..2005 Kunnossapidon laatuvaatimukset Kadun kunnossapidon tarkoituksena on pitää katu ajoneuvoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn tarpeiden

Lisätiedot

Johdon vahingonkorvausvastuu

Johdon vahingonkorvausvastuu Asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuu - vastuukysymyksiä oikeuskäytännön valossa Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Johdon vahingonkorvausvastuu Johto = hallituksen jäsen ja isännöitsijä

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ 1. TALOYHTIÖ- JA YHTEYSTIEDOT (Osakas täyttää) Taloyhtiön nimi Huonston osoite Osakkeenomistaja Puhelinnumero, koti Osakkeenomistajan osoite Puhelinnumero,

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- TAI MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- TAI MUUTOSTYÖSTÄ HEPOKULLAN LÄMPÖ OY Y - 0142512-3 Jahtilähteenkatu 6 20320 Turku Puh. (02) 276 7550 ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- TAI MUUTOSTYÖSTÄ 1/2 TALO JA YHTEYSTIEDOT Taloyhtiön nimi Asunnon omistaja (nimi, osoite,

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Asunto-osakeyhtiölain II osan 4. luvussa on säädetty osakkaan kunnossapitotöistä ja 5. luvussa osakkaan muutostöistä. Osakas on velvollinen ilmoittamaan

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Yhtiön kunnossapitovastuu (4:2) Rakenteet, eristeet, perusjärjestelmät

Lisätiedot

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Kenttätie 16 A 1 90130 Oulu Puhelin: 045 2786 465 Sähköposti: toimisto@domoisannointipalvelu.com KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Olen tutustunut AOYL:n II osan 4 ja 5

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet.

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet. 1 ( 6 ) ILMOITUS HUONEISTON KORJAUSTÖISTÄ pvm. / 201 Ilmoitus on jätettävät isännöitsijätoimistoon hyvissä ajoin ennen suunnitellun korjaustyön aloittamista (vähintään 2 viikkoa ennen töiden aloitusta

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä Kuka pitää kunnossa? Huoneiston ja muiden tilojen kunnossapitovastuusta yhtiön ja osakkaan välillä voi olla määräyksiä yhtiöjärjestyksessä Kunnossapitovastuun

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa

Lisätiedot

Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä?

Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä? KOTITALOUSVÄHENNYS Yleistä Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö nousi 2300 euroon henkilöä kohden. Asunnon

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

As Oy Rudolfintie 15 yhtiökokous 2.12.2015. Martti Remes (kuntotutkimuksen tekijä). Mikä on peruste taloyhtiön hankesuunnittelun aloittamiselle?

As Oy Rudolfintie 15 yhtiökokous 2.12.2015. Martti Remes (kuntotutkimuksen tekijä). Mikä on peruste taloyhtiön hankesuunnittelun aloittamiselle? As Oy Rudolfintie 15 yhtiökokous 2.12.2015. Martti Remes (kuntotutkimuksen tekijä). Mikä on peruste taloyhtiön hankesuunnittelun aloittamiselle? Mitä vahinkoa 7 kylpyhuonetta on aiheuttanut? Miksi välitön

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus 18.4.2007 Pekka Luoto Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

Kiinteistön kuntotodistus 18.4.2007 Pekka Luoto Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Kiinteistön kuntotodistus 18.4.2007 Pekka Luoto Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Idean liikkeellelähtö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

SUORITTAJAT Rakennustekniset työt Suorittajan nimi ja Y-tunnus: Sähkötyöt Suorittajan nimi ja Y-tunnus: Y-tunnus

SUORITTAJAT Rakennustekniset työt Suorittajan nimi ja Y-tunnus: Sähkötyöt Suorittajan nimi ja Y-tunnus: Y-tunnus Huvilakatu 14 L2 04400 Järvenpää Puh: 020 781 1490 E-mail: vuori.co@iststovuori.fi 1 (3) MUUTOSTYÖSOPIMUKSEN LOMAKE. HUONEISTON HALTIJA TÄYTTÄÄ SIVUT 1 JA 3 SEKÄ AS OY SIVUN 2. Muutostyösopimuksen perustiedot

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MUKAINEN ILMOITUS TEHTÄVISTÄ KUNNOSSAPITOTÖISTÄ MUUTOSTÖISTÄ Asunto-osakeyhtiö: Huoneistossa tehtävistä kunnossapito- ja muutostöistä on esitetty toimenpiteet liitteenä olevassa neljäosaisessa

Lisätiedot

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Osakasmuutosten valvonta asuntoosakeyhtiössä: toimijoiden pätevyys, suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Oikeus ja velvollisuus 1.7.2010

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Lumikuormien riskikartoitus Lumenpudotus Lämmityskaapeleiden asennukset, tarkastukset ja korjaukset Höyrytyspalvelut Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Valitse turvallinen kumppani

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Autopaikkojen jako 1

Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 2 Autopaikkojen jako 3 Autopaikkojen jako 4 Autopaikkojen jako 5 Autopaikkojen jako 6 LÖYTYY OSOITTEESTA: http://www.taloyhtio.net/attachements/2013-11-25t10-09-3613206.pdf

Lisätiedot

Kunnossapitotyötä suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa.

Kunnossapitotyötä suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa. Sivu 1 / 5 OHJEET HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTÖILLE (Huom. taulukko ilmoitus- ja muutostyölupavelvollisuudesta sivulla 5) Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 4. luku kunnossapito 1 kunnossapitovastuun

Lisätiedot

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja Sisällys ESIPUHE 5 Lyhenteet 15 Säädökset 17 Kirjallisuus 19 I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike 1 Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet 23 Soveltamisala

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Laajakaista- ja kaapeli-tvjärjestelmien. korjausvastuu. Kunnossapitovastuut. Kristel Pynnönen Vanhempi lakimies, Kiinteistöliitto Porvoo 26.11.

Laajakaista- ja kaapeli-tvjärjestelmien. korjausvastuu. Kunnossapitovastuut. Kristel Pynnönen Vanhempi lakimies, Kiinteistöliitto Porvoo 26.11. Laajakaista- ja kaapeli-tvjärjestelmien hankinta sekä korjausvastuu Kunnossapitovastuut Kristel Pynnönen Vanhempi lakimies, Kiinteistöliitto Porvoo 26.11.2013 Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Ilmoitus huoneiston muutostöistä/korjaustöistä

Ilmoitus huoneiston muutostöistä/korjaustöistä Ilmoitus huoneiston muutostöistä/korjaustöistä Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2 Ilmoitus muutostyöstä. Osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Tekninen palvelualue Kunnallistekniset palvelut 21.3.2011 TALVIKUNNOSSAPITO KEVYTLIIKENNEVÄYLILLÄ

Tekninen palvelualue Kunnallistekniset palvelut 21.3.2011 TALVIKUNNOSSAPITO KEVYTLIIKENNEVÄYLILLÄ Savonlinnan kaupunki TYÖOHJEITA Tekninen palvelualue Kunnallistekniset palvelut 21.3.2011 TALVIKUNNOSSAPITO KEVYTLIIKENNEVÄYLILLÄ YLEISTÄ Laki kadun ja eräiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (547/2005)

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011.

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011. 2 Vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa Pekosenpuiston alue on merkitty puistoksi, Pekosen polku on poistettu ja muilta osin katuverkosto on säilynyt entisellään (asemakaavan muutoksen selostus). Vanhaa

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma 10.4.2013 Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa

Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma 10.4.2013 Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma 10.4.2013 Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliitto ry Meidän talo lehti 2011/1 Eri viestintätilanteita Osakas remontoi Yhtiö

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Pientalorakentajan opas

Pientalorakentajan opas Pientalorakentajan opas 1. Ota rohkeasti yhteyttä Forssan Verkkopalvelut Oy:n henkilökuntaan Saat neuvoja ja opastusta sähköistyksen ja tarvittavan sähköliittymän toteuttamisesta. Samalla varmistat sähkön

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009 Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus Pääosin nykykäytäntö kirjattu lakiin Eriytetään

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot