SOS-LAPSIKYLÄN 200. Kuulumisia. lehti! 2 / Inhimillisyys yhteiskunnan keskiöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN 200. Kuulumisia. lehti! 2 / 2012. Inhimillisyys yhteiskunnan keskiöön"

Transkriptio

1 200. lehti! SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 2 / 2012 Inhimillisyys yhteiskunnan keskiöön

2 Pääkirjoitus MINÄ USKON SINUUN IHMINEN RAKENTUU suhteessa muihin ihmisiin. Kaikilla meillä on tarve olla tärkeä ja onnistua siinä, mitä teemmekin. Tosiasia kuitenkin on, että meillä on erilaiset mahdollisuudet onnistua ja rakentaa minuuttamme. Mitätöinti, henkinen alistaminen ja pelottelu ovat tehneet monista alisuoriutujia. Huostaan otetuille lapsille tilanne on valitettavan tuttu. Kykyä ja kapasiteettia onnistumiseen olisi heilläkin ollut. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan sijaishuollossa kasvavien lasten suoriutumista koulussa parannettiin dramaattisesti ilman, että lapsia ohjattiin tai tuettiin. Ohjeistamalla sijaisvanhempia oppimistulokset paranivat keskitasoon ja jopa sen ylikin. Sijaisvanhempien toivottiin panostavan siihen, että lapset saivat positiivista ja kannustavaa palautetta. Erityisen tärkeää oli luoda tunnelma, jossa lapseen uskottiin. Kaikki uskominen tapahtui arjen puheessa. Kyllä sinä osaat. Minä kyllä uskon. Lasten hyvinvoinnin lisääminen lähtee pieniltä tuntuvista teoista, usein sanoista. Vastuu on meillä aikuisilla. Mitkään palvelut eivät riitä korvaa- maan läheisten antamaa tukea. Millään rahalla ei uskoa toiseen ihmiseen voi ostaa. Olisiko aika kääntää katse lasten ja ihmisten perustarpeisiin? Tulipalojen sammuttamisesta raskaalla kalustolla on päästävä niiden ennaltaehkäisyyn. Siihen eivät yksin lastensuojelupalvelut kykene. Tarvitaan kansannousu, joka nostaa inhimillisen elämän arvot yhteiskunnan keskiöön, lapsen valokeilaan. Hyvää perheiden päivää Jari Ketola toiminnanjohtaja UUSI OSOITTEEMME ON Snellmaninkatu HELSINKI Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu 13, HELSINKI puh. (09) faksi (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsi kyläjärjestön kuvapankki Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio

3 Ledare JAG TROR PÅ DIG MÄNNISKAN FORMAS i relation till andra människor. Vi har alla behov av att vara viktiga och lyckas med det vi gör. Ett faktum är dock att vi har olika möjligheter att lyckas och att bygga upp jaget. Att inte räknas, att bli mentalt nedtryckt och hotad har fått många att underprestera. För omhändertagna barn är det ett sorgligt faktum. Också de hade haft förmåga och kapacitet att lyckas. Enligt en undersökning som gjorts i Sverige förbättrades skolresultaten för barn i vård utanför hemmet där dramatiskt utan att barnen fick vare sig vägledning eller stöd. Genom att instruera fosterföräldrarna förbättrades inlärningsresultaten till medelnivå eller mer. Man ville att fosterföräldrarna skulle satsa på att ge barnen positiv och uppmuntrande feedback. Särskilt viktigt var det att skapa en atmosfär där man litade på barnet. Det skulle komma fram i dagligt tal: Nog kan du. Jag tror nog på dig. Ökad välfärd för barnen börjar med gärningar som känns små, ofta några ord bara. Det är vi vuxna som har ansvaret. Inga tjänster är tillräckliga för att ersätta det stöd som närstående personer kan ge. Tro på en annan människa kan inte köpas för pengar. Är det inte dags att vända blicken mot barns och människors grundbehov? I stället för att släcka bränder med tungt artilleri måste vi börja förebygga dem. Här räcker det inte enbart med barnskyddstjänster. Det behövs en folkresning, som ställer mänskliga livsvärderingar i centrum i samhället och sätter barnet i fokus. Trevlig familjedag Jari Ketola verksamhetsledare NYA VÅR ADRESS ÄR Snellmansgata HELSINGFORS SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Historiaa...8 Kylillä kerrotaan...10 Toimintakertomus Kuulumisia maailmalta...19 Tukeminen...22 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa NUOREN HYVÄ JÄLKIHUOLTO VAHVISTAA LASTENSUOJELUTYÖN TULOKSIA Syrjäytyminen on prosessi, joka tapahtuu pikkuhiljaa. Siinä nuori tai aikuinen menettää lähes kaikki kiinnityskohtansa arjen elämään. Ihmiseltä ikään kuin puuttuvat lavasteet, joissa näytellä elämäänsä. Syrjäytyneellä ei ole työ-, opiskelu-, harjoittelu- tai muutakaan paikkaa. Aika usein syrjäytyneeltä puuttuvat myös oikeasti kantavat ihmissuhteet, ja kiinnityskohdaksi jää vain kaveripiiri tai media. 8 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Tärkein tuki lienee se, että nuorta on ohjaamassa välittäviä aikuisia, ja että nuori saa kokea olevansa jollekin tärkeä, ykkösihminen. NÄIN SYRJÄYTYMISTÄ luonnehtii nuorten jälkihuollon asiantuntija Eija Leinonen Tapiolan SOSlapsikylästä. SOS-Lapsikylässä ole - vat lapset ja nuoret eivät ole syrjäytyneitä, sillä heidän elämäänsä on tehty väliintulo, kun heidät on otettu huostaan, hän jatkaa. Leinosen mukaan vaarana on, että jotkut nuoret syrjäytyvät, ellei sijoittajakunta osta kunnollista jälkihuoltopalvelua. Kunnissa on raha tiukalla ja siksi mielellään halutaan uskoa, että nuori pärjää omillaan hyvin kevyen tuen varassa. Tällöin syrjäytymisen vaara kasvaa. Sijaishuollon loppuvaiheessa, kun nuoren elämä on nivelvaiheessa, tuki ja turva on tärkeätä. Parasta on, jos nuorta ovat tukemassa jo ennestään tutut aikuiset, joihin nuorella on olemassa toimiva vuorovaikutussuhde. Syrjäytyvä nuori kokee, ettei hänel - lä ole vaikutusmahdollisuuksia omassa elämässään. Hän tuntee osattomuutta, irrallisuutta ja turvattomuutta. Mielikuva itsestä muuttuu kielteiseksi ja johtaa leimautumisen pelkoon. Sen sijaan, että nuori voisi olla oman elämänsä tekijä, hänestä tulee syrjäytyessään erilaisten toimenpiteiden kohde, mikä luo hänelle kokemuksen toiseudesta. Hyvin järjestetty jälkihuolto on tär - keä apu lastensuojelun piiristä aikuistuvalle nuorelle. Jälkihuolto on lakisääteisen lastensuojelun viimeinen vaihe, jonka tehtävänä on auttaa nuorta itsenäiseen elämään. Yhteiskunta tukee nuoren toimintakykyä ja aikuisuuteen kasvamista siihen asti, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. SOS-Lapsikylä tukee omilla varoillaan nuorta vielä senkin jälkeen, kun yhteiskunnan antama tuki nuorelle loppuu. Usein ajatellaan, että sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvälle nuorelle riittää tueksi asunto, toimeentulotuki ja muutama tapaaminen oman sosiaalityöntekijän kanssa. Tärkein tuki lienee kuitenkin se, että nuorta on ohjaamassa välittäviä aikuisia, ja että nuori saa kokea olevansa jollekin tärkeä, ykkösihminen. SOS-Lapsikylässä panostetaan jälkihuoltoon SOS-Lapsikylässä jälkihuollon suun nittelu aloitetaan jo siinä vaiheessa, kun nuori vielä asuu lapsikyläkodissa, kertoo Eija Leinonen. Nuoren kanssa arvioidaan hänen hyvinvointiaan ja valmiuksiaan siirtyä lähemmäksi kohti itsenäistä elämää. Valmiuksia arvioidaan selvittelemällä nuoren fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä tämän sosiaalisia verkostoja ja suhteita läheisiin. Arvioinnissa varmistetaan, millaiset yhteiskunnalliset taidot nuorella on ja millaista aikuisen tukea hänellä on saatavissa: miten nuori selviää esimerkiksi asumisesta, raha-asioista, työstä tai opiskelusta. Huolellisen arvioinnin jälkeen osataan panostaa juuri siihen tukeen, mitä kukin nuori eniten tarvitsee. Lapsikylä voi tarjota nuorelle mahdollisuuden harjoitella yksin asumista lapsikylän tontilla olevassa asunnossa ennen hänen siirtymistään kylän ulkopuolelle ja varsinaiseen jälkihuoltoon. Jälkihuollon päätavoitteena on tarjota nuorelle palveluita, jotka luovat valmiuksia siirtyä itsenäiseen elämään. Tarkoitus on, että nuori oppii tunnistamaan oman sosiaalisen verkostonsa ja hakemaan siltä tukea. Hyvä jälkihuolto myös vahvistaa sitä työtä, mitä nuoren kanssa on aiemmin lastensuojelussa tehty, painottaa Eija Leinonen. Jälkihuollossa voidaan vielä korjata lastensuojelu- 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Asiaa Jälkihuollon päätavoitteena on tarjota nuorelle palveluita, jotka luovat valmiuksia siirtyä itsenäiseen elämään. Tarkoitus on, että nuori oppii tunnistamaan oman sosiaalisen verkos tonsa ja hakemaan siltä tukea. joituksiaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. TEKSTI: AIJA RIKALA KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI JA TOUKO SIPILÄINEN työn aikaisia puutteita ja auttaa nuorta löytämään oman elämän hyvinvointia turvaavia toimintamalleja. Kun jälkihuolto päättyy, SOS-Lapsikylä jatkaa SOS-Lapsikylässä on havaittu, miten tärkeää on, että nuorta tuetaan vielä senkin jälkeen, kun lakisääteinen jälkihuolto päättyy, koska lastensuojelun piiristä tulevilla nuorilla omat tukiverkot ovat yleensä melko heikot. Lapsikylän tarjoamalla jatkohuollolla varmistetaan, että nuori saa vielä tukea opiskelussaan ja asumisessaan siihen asti, kunnes hän valmistuu ammattiin. Tuen saaminen kytketään opiskelujen etenemiseen, jota seurataan säännöllisesti. Tämän SOS-Lapsikylän rahoittaman jatkohuollon mahdollistavat lapsikylätyön tukijat, jotka haluavat suunnata lah- Syksyllä 2012 valmistuu EU-rahoituksella toteutettu SOS-Lapsikylän koordinoima vertaistutkimus nuorten jälkihuollon onnistumisesta. Kerromme tutkimuksen tulok sista vuoden viimeisessä Kuulumisialehden numerossa. Osallistu lukijatutkimukseen ja voita Oriflamen tuotepaketteja! Hyvä Kuulumisia-lehden lukija, toivomme Sinun osallistuvan Kuulumisia-lehden lukijoita koskevaan mielipidetutkimukseen. Kyselyn tarkoituksena on selvittää lukijoiden näkemyksiä lehdestä ja sen sisällöstä. Mielipiteesi on meille tärkeä, jotta voimme kehittää lehteä palvelemaan Sinua paremmin. Vastaa osoitteessa olevaan kyselyyn mennessä. Voit tilata kyselyn myös paperiversiona toimistoltamme puhelinnumerosta (09) Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 5 kpl Oriflamen tuotepaketteja! Kaikki kyselylomakkeessa antamasi vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti. Arvontaan osallistut täyttämällä yhteystietosi lomakkeen lopussa olevaan Yhteystiedot-sarakkeeseen. Kiitämme jo etukäteen ajastasi ja vastauksistasi, jotka ovat tärkeitä Kuulumisia-lehden kehittämisen kannalta. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Arvoisa lukija Kädessäsi on SOS-Lapsikylän Kuulumisia-lehden 200. numero. Lehti alkoi ilmestyä yhdistyksen perustamisvuonna 1962 ja on sittemmin ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Lehden ulkonäkö ja koko on muuttunut ajan mukana, mutta sen tehtävä on pysynyt. Lehden kautta olemme halunneet ennen kaikkea kertoa kuulumisia lapsikylistämme ja nuorisokodistamme sekä välittää tietoa lastensuojelun tilanteesta ja tavoitteista. Ajan kulku on vaikuttanut sisältöön siten, että lastensuojelulaki suojaa yhä tarkemmin lapsen yksityisyyttä. Siksi emme, toisin kuin toiminnan alkuvuosina, julkaise Suomessa sijoitettuina olevien lasten kuvia tai elämäntarinoita. Kuvia lapsistamme julkaisemme vain silloin, kun lapsi osallistuu oman elämänpiirinsä tapahtumiin tai harrastuksiin, ja lapsen omat vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa kuvien julkaisemiseen. Sen sijaa nuori voi itse täysi-ikäisyyden saavutettuaan halutessaan kertoa omaa tarinaansa. Tarinan kertominen ja harrastuksien kautta itsensä ilmaiseminen voivat olla hyviä ja arvokkaita, lasten ja nuorten itsetuntoa rakentavia tekijöitä, mutta ne eivät saa olla itse tarkoitus. Tärkeintä on tiedostaa, että sijoitettuna kasvamiseen ei kuulu eikä pidäkään kuulua mitään häpeää. On etuoikeus olla mukana jatkamassa sitä työtä, minkä sitoutuneet lapsikylätyön käynnistäjät aikanaan aloittivat. Lehteä toimitettiin alkuvuosina Albin Gebhardtin johdolla pyyteettömästi vapaaehtoistyönä. Tämän 200. numeron yhteydessä teemme lukijatutkimuksen. Siinä haluamme selvittää teidän lukijoidemme mielipidettä lehdestä. Palautteenne on tärkeää, jotta osaamme kehittää lehteä edelleen. Toivottavasti juuri Sinä, arvoisa lukija, osallistut kyselyyn verkossa tai postitse. Aija Rikala päätoimittaja Päätoimittajalta Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. V valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lisätietoja ja ilmoittautumiset: SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Historiaa Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisia-lehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia Tavallista rakkautta ilmestyy syksyllä HYVÄ TAHTO Suomen SOS-lapsikylätoiminnan 1960-luku on kertomus rohkeudesta toteuttaa tärkeäksi koettu asia. Se on tarina innostuksen voimasta, joka sivuutti epäilyt ja vastustukset. Seuraavan vuosikymmenen SOS-lapsikylätyö on helppo kiteyttää kahteen sanaan: hyvä tahto. HYVÄ TAHTO saa aikaan ihmeitä luvun alussa Tapiolan SOS-lapsikylässä toimi kuusi kotia. Kymmenen vuotta myöhemmin Tapiolan lapsikylässä kahdeksan, Punkaharjulla kymmenen ja Ylitorniolla neljä kotia tarjosi turvallisen kasvuympäristön kaikkiaan 162 lapselle. Vaajakosken nuorisokodissa oli sija 24 nuorukaiselle ja Matinkylässä seitsemälle nuorelle tytölle. Lisäksi yhdistys omisti kaksi kesänviettopaikkaa ja oman toimistotilan. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 Yhden vuosikymmenen aikana pystytettiin 16 kotia ja oppilaskodit, kalustettiin ne astioita ja liinavaatteita myöten. Samaan aikaan maksettiin palkkaa 22 äidille, heitä sijaistaville tädeille, kylän- ja oppilaskotien johtajille, kasvattajille, kylämestareille ja toimistohenkilökunnalle. Tämä kaikki tehtiin ilman minkäänlaista julkista tukea. Kunnat maksoivat osan lasten hoitomaksuista, mutta harvoin kuitenkaan kaikkia kustannuksia. SOS-toiminnan alkupuolella valtion ja kuntien osuus hoitokuluista oli noin 25 %. joiden rakentamisen rahoituksesta Lions-klubit ovat suurelta osin vastanneet. Leijonien tukirahat kerättiin usein erilaisilla tempauksilla. Yksi hauska tempaus ajoittui joulun jälkeiseen aikaan. Siinä Lions-klubien jäsenet joutuivat maksamaan 250 markkaa (n. 105 euroa) sakkoa jokaisesta joulun aikana kertyneestä lisäkilosta. Herkuttelulla oli hintansa! kotiin. Pirkkalan Martat valmistivat SOS-lapsikyläyhdistyksen hyväksi maksullisen sunnuntailounaan 150 vieraalle. Finnairin lentokerho taas lennätti joka kesä lapsikylien lapsia. Jokainen hyvään tahtoon perustuva teko toi hyvän mielen antajille ja saajille. Lahjoitukset ja vapaaehtoistyö kantoivat Oli suurlahjoittajia, kuten kauppaneuvokset Aino Haaki ja Kerttu Pitkänen. Molemmat toimivat tekstiilialalla. Haaki johti miehensä jälkeen Neli Oy -nimistä naisten kankaiden tukkuliikettä ja Pitkänen puolestaan Kirjokangas Oy -nimistä naisten muotia myyvää yritysrypästä. Molemmat tekivät suuria lahjoituksia Tapiolan SOS-lapsikylälle ja toimivat kotien kummeina. Kolmas SOS-lapsikylien suuri tukija oli kauppaneuvos hänkin; SOSlapsikyläyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana toiminut Ensio Hukkataival. Hukkataival omisti Oy Ulkomainos Ab:n (toimii nykyisin nimellä JCDecaux Finland Oy), mainosalan keskeisen uranuurtajayrityksen. Hän valjasti yrityksensä sekä lukuisat yhteistyökumppaninsa SOS-lapsikylätyöhön. Hän myös osallistui Tapiolan kylän arkeen. Mummila-kodissa asunut Marja-Leena muun muassa muistaa, miten Hukkataival toi hänen 14-vuotispäiväkseen sinisistä orvokeista ja keltaisista ruusuista solmitun kimpun. Ensio Hukkataival toi myös Lions- ja Rotary-järjestöt SOS-työn tukijoiksi. Tapiolan, Punkaharjun ja 1980-luvulla rakennetun Vihannin SOS-lapsikylissä on Leijona-kodit, Keräyksiä ja kivoja tekoja 1970-luvun loppupuolella lähes jokaisessa SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehdessä voitiin ilmoittaa uudesta testamenttilahjoituksesta. Niitä tuli eri puolilta Suomea. Lahjoitukset eivät useinkaan olleet suuria, mutta monta pientä lahjoitusta muodosti ajan mittaan hyvän pääoman. Myös monien yritysten tai muiden yhteisöiden henkilökunta tuli mukaan työhön. Tapiolan kylä sai vuoden 1973 joululahjarahat Lääketehdas Orionilta. Suomen Pankin henkilökunta toimi Tapiolan Mummila-kodin kummina. Säästöpankkien virkailijat taas järjestivät valtakunnallisen Penni päivässä -keräyksen Punkaharjun yhteistalon hyväksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ylitornion osasto lahjoitti kalustuksen yhteen Ylitornion lapsikylän 1960-luvulla enemmistö lapsista oli vanhempansa kuoleman kautta menettäneitä orpoja luvulla tuli uusi lapsiryhmä, joita kutsuttiin sosiaaliorvoiksi. Täysorvot sopeutuvat nopeasti uusiin olosuhteisiin, mutta juurettomia lapsia voidaan parantaa vain uudelleen juurruttamalla, tilannetta kuvailtiin SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehdessä vuonna TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄ RY:N ARKISTOT Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia Käytännön isänmaallisuutta (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta Suomalainen säätyläisnainen maalta (2011). SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 Kylillä kerrotaan KAARINASSA KERHOT TUOVAT ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA JA ITSETUNTOA Kaarinan SOS-lapsikylässä kerhotoiminnalla on erityinen rooli yhteisössä elämiseen harjaantumisessa. KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ monien huostaan otettujen lasten elämää koskettaviin heikon itsetunnon, epäonnistumisen pelon ja yhteisössä elämisen ongelmiin on löydetty yhdeksi ratkaisumalliksi kerhotoiminta. Kerhoista itsetuntoa Kerhotoiminnassa lapset kokevat onnistumisen tunteita ja saavat samalla valmiuksia eskariin ja ensimmäisille luokille, Kaarinan SOS-lapsikylän apulaisjohtaja Sari Carlsson kertoo. Yksi ajatus kerhotoiminnan aloittamisessa oli, ettei oltaisi liikaa lapsikylä-äitien helmojen suojissa omissa kodeissa, vaan opittaisiin ryhmässä toimimalla, kylänjohtaja Kari Kiesiläinen jatkaa. Kaarinan lapsikylässä kerhoja on niin tytöille kuin pojille ikäryhmien mukaan. Ohjaaja Antti Hämäläinen on kerhoja vetäessään huomannut konkreettisesti, millainen vaikutus myönteisillä kokemuksilla voi olla lapsen kehitykselle. Yksikin lapsi, jolle pidin soittotuntia, oli aivan elävä esimerkki. Hän otti kapulat käteen ja kuunteli vähän aikaa, mitä minä soitin. Sitten hän sai sen rumpukompin oikein suunnilleen 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Kerhon toimintaa suunnitellessaan lapsi oppii luottamaan itseensä ja omien ajatustensa kelpaavuuteen. ekalla yrittämällä. Hän oli aivan monttu auki, että minähän osasin. Sitä kautta moni lapsi pystyy vahvistamaan itsetuntoaan, Hämäläinen kertoo onnistumisen kokemuksesta innostuen. Yhdessä toimimista täytyy opetella Huostaan otetulla lapselle ei usein ole aiemmassa kodissaan ollut edel- lytyksiä oppia yhdessä toimimiseen vaadittavia sääntöjä. Monet lapset tulevat taustasta, jossa käytännössä ei ole ollut aikuista. Kotona ovat vallinneet viidakon lait: kuka on nopein ja vahvin, kylänjohtaja Kiesiläinen toteaa. Antti Hämäläinen on huomannut selvän kehityksen kerholaistensa sosiaalisissa taidoissa niiden neljän vuoden aikana, joina hän on ollut kerhon ohjaajana. Alussa suuri osa ajasta saattoi mennä nahisteluun. Yhdessäoloa täytyi valvoa, kun lapsilla ei ollut kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Neljän vuoden aikana on opittu ja nykyään monilla on myös hyvin sujuvia kylän ulkopuolisia harrastuksia. Lapset suunnittelevat itse Kerhojen toiminta suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Kerhon ensimmäisellä tapaamiskerralla lapsilta ky - sy tään, mitä he haluaisivat olla tekemässä. Kaikkien toivomus näkyy jonain viikkona, Sari Carlsson kertoo. Kun lapset osallistuvat suunnitteluun, heistä tulee osallisia. Kerhosta tulee heidän omansa. Antti Hämäläinen korostaa, että kerhon toimintaa suunnitellessaan lapsi oppii myös luottamaan itseensä ja omien ajatustensa kelpaavuuteen. Lapselle voi olla hyvinkin vaikeaa luottaa itseensä tarpeeksi, jotta hän Musiikkia monipuolisesti harrastava Antti Hämäläinen käyttää taitojaan myös ohjaajan työssään. voisi esittää ajatuksensa joukossa tai edes paperilla. Omien suunnitelmien toteutuminen on lapselle tärkeä kokemus. Elämän eväitä Kaikille kerhoille yhteistä on, että niissä opitaan juuri lapsen omassa elämäntilanteessa tarvittavia taitoja. Ajatuksena on, että ennen kuin lähdetään suureen maailmaan harrastamaan, niin pyritään siihen, että kerhot valmentaisivat jo täällä kylässä niihin taitoihin, joita tarvitaan koulussa ja harrastuksissa, Kari Kiesiläinen kertoo. Nuorten kerhoissa taas opetellaan itsenäistymiseen tarvittavia taitoja. Hän jatkaa: Itsenäistymisteemoja lisätään iän mukana. Äijäkerhossa harjoitellaan ruuanlaittoa ja muita itsenäistymiseen tarvittavia taitoja. TEKSTI JA KUVAT: TOUKO SIPILÄINEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 Kylillä kerrotaan Elämää SOS-lapsikylän nuorisokodissa Yhteistyötä JyPK:n kanssa Jyväskylän Pallokerho ja SOS- Lapsikylän nuorisokoti aloittivat yhteistyön helmikuussa. JyPK antaa nuorisokodin jalkapalloharrastuksesta kiinnostuneille nuorille valmennustukea. Ennen SOS-lapsikylien elokuista jalkapalloturnausta JyPK ohjaa muutaman harjoituksen tavoitteena tietenkin siivittää nuorisokodin joukkue turnausvoittoon! JyPK lahjoittaa myös nuorten käyttöön jalkapalloja sekä tarjoaa mahdollisesti yhdelle nuorelle kesätyötä muutaman viikon ajaksi tulevana kesänä. Juhlavuoden jumalanpalvelus hyvän paimenen sunnuntaina SOS-Lapsikylän nuorisokoti järjesti yhdessä Vaajakosken seurakunnan kanssa perhejumalanpalveluksen Vaajakosken kirkossa sunnuntaina 22. huhtikuuta SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Eri- tyistä jumalanpalveluksessa oli muun muassa uudentyyppinen saarna, jossa pappi ja nuorisokodin edustaja keskustelivat yhdessä kristillisistä arvoista sekä SOS-lapsikyläyhdistyksen arvopohjasta. Mukana paikalla oli nuorisokodin työntekijöitä ja nuoria. Ilmaveivejä ja fairplaytä tänäkin vuonna Vaajakoskella! 17. SOS-lapsikylien sählyturnaus pelattiin perinteiseen tapaan Vaajakosken Hutungissa 28. huhtikuuta. Turnauksen järjestelyistä vastasi SOS-Lapsikylän nuorisokoti. Turnaukseen osallistui joukkueita jokaisesta Suomen toimipisteestä ja mukaan saatiin myös joukkue Norjan Bergenin SOS-lapsikylästä. Tänä vuonna mukaan pelailuun tuli lisäksi JyPK:n juhlatoimikunnan pj. Juha Hjelt (vas.), JyPK:n hallituksen jäsen Nina Saleva, nuorisokodin vastaava ohjaaja Jussi Kuronen sekä johtaja Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela sopimassa yhteistyön käynnistämisestä nuorisokodissa. lapsikylistä itsenäistyneiden nuorten joukkue, vieläpä mukavan runsaslukuisena. ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA NUORISOKODIN JOHTAJA Henkilöstöjuhla SOS-LAPSIKYLÄN henkilökunta eri puolilta Suomea kokoontui juhlistamaan yhdistyksen perustamisen 50-vuotispäivää Espoon Hanasaareen. Lämminhenkisessä juhlassa oli itseoikeutetusti kunniavieraana lapsikyläaatteen Suomeen tuonut Kaija Olkkonen (o.s. Laitinen), joka päiväkirjamerkintöjensä pohjalta muisteli SOS-lapsikylätoiminnan alkuvaiheita. KUVA: PEKKA LÄHTEENMÄKI 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 TOIMINTAKERTOMUS 2011 SOS-LAPSIKYLÄ RY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA TOIMINNAN TARKOITUS Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Jo ennalta ongelmia ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuu tulevaisuuden työssämme. 2. YLEISTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Toimintavuoden 2011 lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien tilastojen mukaan vuoden 2010 aikana lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä kasvoi rajusti, n.10 %. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut muutoksia. Iso lainsäädännöllinen muutos astui voimaan vuoden alussa, kun perhehoito nostettiin ensisijaiseksi vaihtoehdoksi sijaishuollossa. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen jatkuva nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän suhteellisen osuuden kasvu. Vuoden 2010 aikana kodin ulkopuolella asui kaikkiaan runsas lasta ja nuorta. Avohuollon tukitoimien piirissä oli kaikkiaan lähes lasta ja nuorta. Kuntien mahdollisuudet ja resurssit vastata nopeasti lastensuojelun tiukentuviin laatu- ja määräaikatavoitteisiin ovat edelleen vajavaiset. Kuntamäärän pienentäminen ja erityispalvelujen keskittäminen luovat toivottavasti paremmat edellytykset tasa-arvoisille ja laadukkaille lastensuojelupalveluille. Erityinen haaste kunnille on koko lastensuojelun arvoverkon johtaminen kestävällä, luottamusta ja yhteistyötä lisäävällä sekä laadukkaalla lapsen etua palvelevalla tavalla. Maailmanlaajuinen epävarmuus taloudesta heijastui myös voimakkaasti Suomeen. On selvää, että lastensuojelun kustannusten nousu ei voi jatkua viimeisten vuosien vauhdilla. Yhä tärkeämpänä toimenpiteenä nähdään se, miten nykyiset resurssit voidaan kohdentaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä tavalla. Kaikessa lastensuojelussa on arvioitava sosiaalisen, henkisen, taloudellisen ja ympäristölliset seikat huomioivan kestävän kehityksen toteutumista. Toimintamme niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla jatkoi kasvuaan. Yritysyhteistyön kautta tukijoiden määrä kasvoi, mutta erityisesti toteutimme onnistuneita yksityispuolen varainhankintapilotteja suorapostituksen ja telemarkkinoinnin avulla. Yhteistyö kansainvälisen kattojärjestön kanssa jatkui tiiviinä niin strategisten tavoitteiden ja vaikuttamistyön kuin muidenkin toimintaa ohjaavien rakenteiden kehittämisessä. 3. YHDISTYKSEN TOIMINTA Toimintavuonna SOS-Lapsikylän lastensuojelutyö oli monilla tilastollisilla mittareilla mitattuna menestyksellinen. Vuonna 2012 yhdistys juhlii 50-vuotista taivaltaan tilanteessa, jossa sen palvelujen piirissä on lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusin lastensuojelupalvelu, vuoden 2010 lopulla alkanut perhekuntoutus, osoittautui erityisen tarpeelliseksi, mistä kertoo kunnista tulleet kyselyt yhteensä noin 50 perheelle. Perhekuntoutus ja perhetyö alkoivat pilotteina Punkaharjun lapsikylästä, mutta toimintavuonna palveluja tarjottiin räätälöidysti myös Tapiolan, Lapin ja Vihannin lapsikylissä. Palvelutarjonnan monipuolistaminen toi viisi uutta käyttäjäkuntaa ja palveluita ostaneita kuntia oli vuoden aikana 50. Lastensuojelun avohuollon palvelujen tarjonta jatkoi kasvuaan ja toimintavuonna avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten määrä kaikista lapsista oli 29 prosenttia, kun osuus edellisenä vuonna oli 20 prosenttia. Avohuollon palveluista maksetut korvaukset olivat kuitenkin vain noin kuusi prosenttia kaikista kuntien maksamista hoitomaksuista. Toimintavuoden aikana 0 20-vuotiaita avo- ja sijaishuollon lastensuojelun palvelujen piirissä olleita lapsia ja nuoria oli yhteensä 249, mikä oli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Jatkohuollon taloudellisen tuen piirissä olevat mukaan lukien palvelujen piirissä oli 254 lasta, nuorta ja aikuista, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 13 prosenttia. Hoitovuorokausia vuonna 2011 kertyi yhteensä (54 334), mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. SOS-Lapsikylä ry:n keskeisiä strategisia toimintaalueita ovat yhteisöllisen perhehoidon järjestäminen lapsikylissä, lasten ja perheiden auttaminen avohuollon tukitoimin esimerkiksi perhekuntoutuksella, lapsen oikeuksien SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 TOIMINTAKERTOMUS 2011 edunvalvonta Suomessa sekä varainhankinta em. tehtävien laadukkaan toteuttamisen turvaamiseksi. Yleishyödyllistä toimintaa suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyväksi on tehty toimintavuonna useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. Lastensuojelun vaikuttamistoiminnan strategiatyö aloitettiin. Yhdistyksen näkyvyys medioissa oli vuonna 2011 kaikki positiivista ja se palveli hyvin SOS-Lapsikylän julkisuuskuvalle asetettuja tavoitteita. Viestinnän pääteemaksi asetettu perhehoito ja sen merkitys näkyi muun muassa sijaisvanhemmuutta, sijaisperheitä, perhekuntoutusta ja lapsikyliä käsittelevissä jutuissa. Näkyvyyttä sai myös Tampereen korttelikotihanke sekä toiminnan tukeminen. Varainhankinnan painopisteenä oli vuoden 2010 tapaan kotimaan toiminnan tukeminen, joskin joitakin uusia tukijoita saatiin myös kansainväliseen toimintaan kummitoiminnan kautta. Yritysvarainhankinnan rinnalla vahvistettiin yksityislahjoittajiin kohdistunutta kampanjointia. Ensisijaisena keräyskohteena vuoden aikana oli korttelikodit-hanke. Perhekuntoutukseen sekä kylien ja kylissä asuvien lasten ja nuorten harrastuksiin, leireihin ja terapiaan saatiin myös lahjoituksia. 4. HALLITUS, KESKEISET PÄÄTÖKSET JA TOIMINTA VUONNA 2011 Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho sekä varsinaiset jäsenet Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho, Kimmo Roos ja Peter Völker. Henkilöstön edustajana on hallituksessa toiminut Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen, Kai Laitinen ja Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallituksen kokouksia valmistelevaan työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho sekä toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin ja syyskokous Hallituksen keskeisiä strategisia päätöksiä ovat olleet mm. yhdistyksen strategian päivittäminen vuosille , taloudellisten resurssien varmistaminen, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2012, juhla- ja jäsentoimikuntien työn seuraaminen sekä peruskorjaukset Vihannin ja Punkaharjun lapsikylissä. 5. JÄSENISTÖ Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 89 (95) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen hyväksyttiin kaksi uutta jäsentä. 6. HENKILÖSTÖ Henkilötyövuosiksi muutettuna henkilöstövahvuus joulukuussa 2011 oli 167,4 (148,8) ja koko vuoden keskiarvo henkilötyövuosina oli 164,0 (151,4). Budjetoitu henkilöstövahvuus vuodelle 2011 oli 163,3, joka siis hienoisesti ylittyi. Lähtövaihtuvuus vuonna 2011 oli koko henkilöstön osalta 10,8 % ja hoitohenkilöstön osalta 11 %. Yhdistyksen henkilöstö jakautui lasten hoitotehtävissä toimiviin ja muuhun henkilöstöön. Hoitotehtävissä toimii lapsikylävanhempia, vanhempien sijaisia, sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia. Muu henkilöstö hoitaa johdon, hallinnon, viestinnän ja varainhankinnan tehtäviä. Henkilöstökulut vuonna 2011 olivat 7 950,4 t (7 449,0 t ). Henkilöstörakenne on voimakkaan kasvun myötä myös hiukan muuttunut, ja miesten osuus on kasvanut ollen vuoden lopussa 28 % (25 %). Henkilöstön keski-ikä pysyi ennallaan ja oli vuoden lopussa 47 vuotta (47). Työsuhteen keston keskimääräinen pituus oli vuoden lopussa 8,1 vuotta (8,5), missä oli hiukan laskua. Lapsikylävanhemmat ja lapsikylävanhemman sijaiset ovat iäkkäimpiä työntekijöitä, heidän keski-ikänsä on 53 vuotta. Lapsikylävanhemmilla keskimääräinen työsuhteen pituus on yli 11 vuotta. 7. TALOUS SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,82 euroa ylijäämäinen ( ,74 euroa ylijäämäinen vuonna 2010). Tulos ylitti budjetin 2,1 miljoonaa euroa pääasiassa tilikaudella saatujen testamenttilahjoitusten myötä. Varsinainen toiminta: Varsinaisen toiminnan alijäämä ,69 euroa oli edellisvuoden tasolla ja euroa budjetoitua pienempi. Hoitomaksutuotot ,38 euroa ylittivät budjetin euroa eli 5,2 prosenttia. Ne kasvoivat 1,4 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu syntyi pääasiassa SOS-lapsikylissä ja nuorisokodissa asuvien lasten ja nuorten määrän noususta sekä avohuollon lisääntymisestä toimipisteissä. SOS-lapsikylissä ja nuorisokodissa asui toimintavuonna laskennallisesti 13,2 lasta enemmän kuin vuonna Henkilöstökulut SOS-lapsikyläsäätiölle tehtyjen henkilöstökulusiirtojen jälkeen olivat ,20 euroa ja ne toteutuivat budjetoidusti. Henkilöstökulut kasvoivat ,36 euroa eli 7,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina nousi tilikauden aikana 151,4 työntekijästä 164,0 työntekijään. Käyttömaksut ,67 euroa toteutuivat kokonaisuutena tarkastellen budjetoidusti. 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Kotien hoitomenot ,43 euroa ylittivät budjetin euroa eli 3,6 prosenttia. Ne kasvoivat edellisvuodesta euroa. Varainhankinta: Varainhankinnan ylijäämä ,63 euroa ylitti budjetin 1,8 miljoonaa euroa ja oli 1,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna Testamenttilahjoituksia saatiin yhteensä ,67 euroa, joista suurimmat Toini Metsäaholta saatu ,31 euroa, Terttu Salmiselta saatu ,36 euroa ja Elli Järviseltä saatu ,66 euroa. Yritysyhteistyötuottoja kertyi tilikaudella ,69 euroa, mikä ylitti budjetin euroa. Yritysyhteistyötuotot sisälsivät kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön Chevrolet-yhteistyön kautta saadun autolahjoituksen. Kuuden toimipisteille luovutetun auton arvo oli yhteensä ,45 euroa. Varainhankinnan kuluja syntyi yhteensä ,84 euroa, joka oli euroa budjetoitua ja euroa edellisvuotista enemmän. Budjettiylitys aiheutui mm. testamenttien valvontaan ja hoitamiseen liittyvistä kuluista ja SOS-lapsikyläsäätiöstä yhdistyksen varainhankintaan kohdistetuista henkilöstökuluista. Sijoitus- ja rahoitustoiminta: Sijoitus- ja rahoitustoiminnan vuokratuotot toteutuivat budjetoidusti. Ne kasvoivat euroa edellisvuodesta. Korko- ja osinkotuottoja saatiin muodostetun sijoitussalkun myötä selvästi enemmän kuin vuonna Sijoitus- ja rahoitustoiminnan muut tuotot sisälsivät euroa myyntivoittoja asunto- ja kiinteistöyhtiön osakkeiden myynneistä. Lisäksi tuotot sisälsivät ,41 euroa metsänmyyntituottoja. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut sisälsivät vastikeja muiden sijoitustoiminnan asuntoihin liittyvien kulujen lisäksi ,03 euroa tilinpäätöksessä tehtyjä alaskirjauksia yhdistyksen omistamista noteeratuista osakkeista ja rahasto-osuuksista. Yleis- ja investointiavustukset: Julkiset avustukset sisälsivät Euroopan komissiolta saadun avustuksen kansainväliseen jälkihuoltotutkimukseen, johon Suomen SOS-lapsikyläjärjestö osallistuu yhdessä Albanian, Puolan ja Tsekin sisarjärjestöjen kanssa. Maksuvalmius: SOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius pysyi koko tilikauden ajan hyvänä. SOS-Lapsikylä ry lyhensi lainaansa SOS-lapsikyläsäätiölle lainasopimuksen mukaisesti. Asuntokanta: SOS-Lapsikylä ry omisti yhteensä 57 asuntoa. Sijoitusasuntojen keskimääräinen käyttöaste oli 87 prosenttia ja vuokratuotto 3,9 prosenttia. Yhdistys maksoi vuoden 2011 lopussa säätiölle vuokraa 22 asunnosta. Yhdistys sai testamenteilla omistukseensa kolme asunto-osaketta ja liikehuoneiston. Yhdistys myi kolme sijoitustoiminnan asuntoa. Lisäksi yhdistys myi kuolinpesien osakkaana yhden asunto-osakkeen. Heinäveden Vahvalahden tilalla tehtiin metsänhoidollisia töitä ja myytiin puuta. Yhdistys sai testamenteilla omistukseensa yhden kesämökkikiinteistön ja yhden vesijättökiinteistön. Yhdistys myi kuolinpesän osakkaana kesämökkikiinteistön. 8. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja. SOS-Lapsikylä on kansallisesti alan toimijoiden parissa tunnettu ja arvostettu organisaatio. Tunnettuus koko väestön keskuudessa on alhaisempi ja tietoisuuden lisääminen toiminnastamme vaatii positiivisen näkyvyyden lisäämistä eri medioissa. Jatkuvat toimintaympäristön luotaukset ja niiden pohjalta laaditut vuosittaiset tavoitteet luovat perustaa laadukkaalle, perheiden sekä lasten ja nuorten tarpeista lähtevälle toiminnalle. Vaikuttamistoiminnan lisääminen kansallisesti ja toimipistealueilla tukee tavoitettamme Rakastava koti jokaiselle lapselle. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus sekä integroidut lapsikylät vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Toimintaamme tukevien yksityisten ja yritysten määrän kasvattaminen edellyttää erottumista joukosta. Monet kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehokkaampaan varainhankintaan. Edellytyksenä varainhankinnassa onnistumiselle ovat laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa sekä lisäresurssien suuntaaminen toimintamme tunnetuksi tekemiseen sekä kotitalouksille suunnattuun varainhankintaan. 9. RISKIT Kuntatalouden huono taloustilanne vaikuttaa lastensuojelupalvelujen tuottamiseen voimakkaasti tulevina SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 TOIMINTAKERTOMUS 2011 vuosina. Palveluita pitää pystyä jatkossa tuottamaan kustannustehokkaasti kilpailukykyisellä hoitovuorokausimaksulla, mutta samalla myös laadukkaasti. Lastensuojelun kansallisen toiminnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan ja perhehoidon kehittämiseen asettavat lapsikylätyön kehittämiselle ja muutoksen toimeenpanokyvylle haasteita. Lapsikylävanhempien lomituksen järjestäminen osittain työaikalain alla lisää henkilöstökustannuksia. Lomitusta koskevasta työsopimusmallin erimielisyydestä voi aiheutua takautuvia palkkakuluja. Lastensuojelutoimintaan käytettäviin kiinteistöihin kohdistuu lähitulevaisuudessa peruskorjaustarpeita, jotka vaativat merkittävää taloudellista varautumista. Osa lapsikylätoiminnastamme on maantieteellisesti sijoittunut haastaville reuna-alueille, joilla lastensuojelupalveluiden tarve on vähäisempi, ja pitkät välimatkat asettavat omat rajoituksensa sijoitusten saamiselle. Myös varainhankinnan tuotot ovat riippuvaisia toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja ovat siksi epävarmoja. Tällä hetkellä varainhankinnan tuotoista suuri osuus lepää testamenttilahjoitusten varassa. SOS-LAPSIKYLÄ RY, TUOTOT 2011 SOS-LAPSIKYLÄ RY, KULUT 2011 Hoitomaksut 71,11 % Vuokratuotot 2,43 % Varainhankinnan tuotot 25,28 % Sijoitus- ja rahoitustoi minnan tuotot 0,92 % Julkiset avustukset 0,25 % Henkilöstökulut 60,41 % Käyttömaksut 24,07 % Kotien hoitomenot 9,22 % Poistot 1,86 % Varainhankinnan kulut 2,50 % Sijoitus- ja rahoitustoi minnan kulut 1,94 % SOS-LAPSIKYLÄ RY, VARAINHANKINNAN TUOTOT 2011 SOS-LAPSIKYLÄ RY, VARAINHANKINNAN KULUT 2011 Testamenttilahjoitukset 77,78 % Lahjoitukset 10,98 % Yritysyhteistyötuotot 9,25 % Kummi- ja kannatusmaksut 0,92 % Jäsenmaksut 0,07 % Muut tuotot 1,00 % Testamentteihin liittyvät kulut 29,54 % Mainoskulut 20,93 % Toiminnan esittely 0,43 % Lehden toimituskulut 19,14 % Vieraanvaraisuus 0,39 % Muut varainhankinnan kulut 29,58 %*) *) sisältää ,68 euroa varainhankinnan henkilöstökuljen siirtoja säätiöltä 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 LAPSET LUOVINA MAALISKUUN VIIMEISENÄ viikonloppuna joukko lapsia ympäri Suomea kokoontui Helsinkiin Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylän yhteisvoimin toteuttamaan taidepajapäivään. Päivän aikana lapset saivat päästää luovuutensa valloilleen maalaus-, sarjakuva- ja animaatiopajoissa. Taideteosten aiheeksi oli annettu lapselle itselleen tärkeä arjen asia, mutta monissa töissä mielikuvitus lensi hienosti kodin ulkopuolelle supersankareiden maailmoihin. Lapsia oli lisäksi pyydetty tuomaan mukanaan heille tärkeä esine. Monet lapsista herättivät esineensä henkiin animaatiotyöpajassa. Lasten toteuttamia animaatiotarinoita voi katsella verkossa osoitteessa: Lapset kuvailivat mukanaan tuomiaan esineitä KRISTIINA, 12 Tää on Kulta, saksanpaimenkoira ja tää Taku, bernhardilainen. Nää on mun tärkeimmät lelut. SUSANNA, 15 Hoksasin tämän vaan aamulla ja otin mukaan. Kukka kuvastaa luontoa, sydän ystäviä. Siksi. JOE, 9 Tää on Liekki. Ei tää on mun tärkein, tää oli vain sopivan kokoinen. Parhaat pioniklet on isoja. TIIA, 7 Otin barbin. Ei tällä ole nimeä, mutta tällä on kyllä eniten mekkoja. JAMI, 8 Ei mulla ole mitään mukana. Jos oisin ottanut jotain mukaan, olisin ottanut pikkulegoja. Niitä on vastaanottokeskuksessakin. TOMMI, 12 Minulla on mäyrä. Olin ajatellut ottaa eläimen. Otin sitten tämän. VIIVI, 6 Valitsin mukaani poron luut, koska kukkaan ei oo ennen nähny luita ajattelin. MARISA, 9 Tässä on hevonen ja varsa, koska tykkään hevosista ja menen tänäänkin talleille. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 Kylillä kerrotaan Tampereen SOS-lapsikylä asuntomessuilla 50-vuotiaan lapsikyläyhdistyksen uudenlainen toiminta alkaa syyskuun alussa Tampereella. Ensimmäiset kotimme Vuoreksen uudessa kaupunginosassa valmistuvat alkukesästä. Väliin mahtuvat asuntomessut, joilla toinen kodeistamme on messukohteena. Tiedossa on siis vähintäänkin mielenkiintoinen kesä. Ja vieläkin jännittävämpi syksy. ASUNTOMESSUILLE ODOTETAAN paria sataa tuhatta vierasta. Meidän asuntomme on messukierroksen alkupäässä, kohdenumero 3. Voi varmaan olettaa, että lähes puolet messukävijöistä jaksaa nousta neljänteen kerrokseen katsomaan vähän erilaista kotia. 142 neliön asuntomme on sisustettu mieleen jäävällä tavalla. Kolme lastenhuonetta on Avotakan sisustussuunnittelija Virpi Kannon erityisesti meille suunnittelemia. Muu asunto tulee tuottamaan kävijöille elämyksen kodin ja perheen merkityksestä poikkeuksellisella tavalla. Näkemyksiään kodista tuottaneiden lapsikylän lasten lisäksi voivat messuvieraatkin osallistua huoneiston sisustamiseen. Tarkoituksemme on tuoda sijaisvanhemmuutta ja perhehoitoa lähemmäksi tavallisia ihmisiä. Elämyksellistä tietoa lisäämällä uskomme myös saavamme lisää tukijoita työllemme. Toinen kodeista on rahoitettu täysin lahjoitusvaroin. Yrityskumppaneistamme mukana tukemassa ovat olleet Pirkanmaan Osuuskauppa, Fazer, Ratos AB, Dr. Oetker Suomi, Georgia-Pacific sekä Martinex. Taka-ajatuksena on myös lisätä kiinnostusta sijaisperheenä toimimiseen. Tässä asiassa teemme merkittävää yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. Messukotiamme on lapsikylän työntekijöiden lisäksi esittelemässä myös muita perhehoidon ammattilaisia. Messuvilinän päätyttyä pääsemme itse asiaan. Koteihimme muuttavat ensimmäiset sijaisperheet ja pian sen jälkeen myös sijoitetut lapset. Tampereen ja ympäristökuntien tarve tuetulle sijaisvanhemmuudelle on ollut ilmeinen jo pitkään. Tähän tarpeeseen vastaamassa haluamme olla jatkossakin. Aiomme siis jatkaa kotien hankintaa, siten että Tampereen Vuoreksessa on muutaman vuoden päästä 5 8 kodin yhteisö. Näin SOS-lapsikylä sulautuu osaksi uutta kaupunginosaa. Tervetuloa tutustumaan uuteen lapsikyläkotiimme asuntomessuilla klo joka päivä. TEKSTI JA KUVA: JUKKA KOTKAVUORI 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

19 Kuulumisia maailmalta SOS-TERVEISIÄ SWAZIMAASTA Kuulumisia-lehdessä 4/2011 kerrottiin SOS-lapsikylä - säätiön Sadutusta Swazimaassa -kehitysyhteistyöhankkeesta, jonka tarkoi tuk - sena on vahvistaa swazimaalaisten esikoulunopettajien varhais kasvatusosaamista. SOS-lapsikyläsäätiö toteuttaa hankkeen yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Swazimaan SOS-lapsi kylä järjestön ja Swazimaan yliopiston kanssa. Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt hankkeeseen rahoitusta vuosille SWAZIMAA KUULUU maailman köyhimpien valtioiden joukkoon. Noin 40 prosenttia 1,3 miljoonasta kansalaisesta elää köyhyydessä. Swazimaassa on erittäin korkea AIDSkuolleisuus ja ihmisten keskimääräinen elinikä on sairauden yleisyyden takia laskenut 47 vuoteen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana maassa on toteutettu kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa lasten terveyttä, koulutusta ja asemaa yhteiskunnassa. SOS-lapsikyläsäätiön hanke on yksi, vaikkakin pieni osa tätä kokonaisuutta. Swazimaan SOS-lapsikyläjärjestö on Turun ammattikorkeakoulun ohella keskeisessä asemassa sadutushankkeen paikallistason toteutuksessa. Projektipäällikkö Tiina Laakso Turun ammattikorkeakoulusta ja SOSlapsikyläsäätiön asiamies Paula Renfors-Sipari tekivät viime lokakuussa työvierailun Swazimaahan. Sadutushankkeen edistämisen lisäksi tutustuttiin järjestön toimintaan ja toimintayksiköihin Swazimaan pääkaupungissa Mbabanessa Swazimaan SOS-järjestön johtajan Dudu Dlaminin ystävällisellä myötävaikutuksella. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö on toiminut Swazimaassa 1980-luvulta alkaen. Seuraavassa muutamia matkalta erityisesti mieleen jääneitä asioita. Mbabanen SOS-lapsikylä Kodit olivat hyväkuntoisia ja erittäin siistejä. Kaikki SOS-lapsikylävan- 8 Swazimaan SOS-lapsikyläjärjestön johtaja Dudu Dlamini toimistonsa edessä. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 Kuulumisia maailmalta hemmat ovat naisia ja heitä kutsutaan SOS-äideiksi. Heillä riittää huolehdittavaa, kun lapsia on yhdessä kodissa yleensä Suurin osa SOS-lapsikylässä asuvista lapsista on orpoja. Jokaisella lapsella ei ole omaa huonetta, vaan 4 6 lasta jakavat huoneen keskenään. Pyykit pestään käsin. Lapset kasvatetaan jo pieninä osallistumaan kodin töihin, mikä näkyi mm. siivousvuorolistoina keittiöolohuonetilan seinillä. Lasten eri puolilla maailmaa asuvat SOS-kummit ovat tervetulleita koteihin ja useiden kotien seinillä oli valokuvia lapsista ulkomaalaisten kummiensa seurassa. Mbabanen esikoulu Mbabanen esikoulussa on neljä luokkaa. Tunnelma luokissa oli erilainen opettajasta riippuen: jossakin luokassa lapset istuivat hiljaisina, jossain toisessa tunnelma oli vapautuneempi. Ulos pihalle päästessään lapset piirittivät vieraat ja pyrkivät lähelle syliin ja halaamaan. Lapset olivat erittäin aurinkoisia ja iloisia. Sosiaalikeskus Sosiaalikeskus sijaitsee muutaman kilometrin päässä Mbabanen keskustasta vuoren rinteellä. Se on ulkoisilta Viimeisten kymmenen vuoden aikana maassa on toteutettu kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on paran - taa lasten terveyttä, koulutusta ja asemaa yhteis kunnassa. SOS- lapsi kyläsäätiön hanke on yksi, vaikkakin pieni osa tätä kokonaisuutta. puitteiltaan varsin pieni ja vaatimaton, vähän parakkimainen rakennus. Sosiaalikeskus auttaa ympäristön lapsia, jotka asuvat omien vanhempiensa kanssa, mutta joilla on köyhyyden, sairauksien ja muiden syiden takia riski menettää näiden huolenpito. Sosiaalikeskuksen toiminta on osa SOS Family Strengthening -perheiden tuke - misen ohjelmaa. Lapset asuvat omien perheidensä luona, mutta saavat sosiaalikeskuksessa arkipäivinä kouluopetusta ja yhden aterian. HIV-positiivisille ja muuten sairaille lapsille annetaan sosiaalikeskuksessa lääkkeitä sairauksiin. Sosiaalikeskuksessa työskentelee kaksi opettajaa. Luokkahuone oli jaettu kirjahyllyllä kahdeksi opetustilaksi. Lapset olivat iältään vuotiaita. Heidät oli jaettu kahteen opetusryhmään kielitaidon perusteella: toisessa tilassa opiskelivat vain swatia osaavat ja toisessa myös englantia taitavat lapset. Sosiaalikeskuksen toiminnassa kenties parasta on se, että se pystyy auttamaan samanaikaisesti suurta joukkoa hädänalaisessa asemassa olevia lapsia. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista välittäminen näkyi mm. siinä, että lähistöllä asuva eläkeläisrouva käy tekemässä lapsille päivittäin ruoan ulkosalla. Enimmäkseen lapsille tarjotaan kasvis- ja keittoruokia ja juomaksi vettä, koska maitoon ei yksinkertaisesti ole varaa. Yksi matkan sykähdyttävimmistä hetkistä lasten kohtaamisen ohella oli havaita tämän sosiaalikeskuksen pikkuruisen toimistohuoneen seinällä huoneentaulu, jossa luki englanniksi kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön tunnuslause: RAKASTAVA KOTI JOKAISELLE LAPSELLE. TEKSTI JA KUVAT: PAULA RENFORS-SIPARI 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

SOS-Lapsikylän. vuosikertomus

SOS-Lapsikylän. vuosikertomus SOS-Lapsikylän vuosikertomus 2013 1 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYS 4 ESIPUHE 16 TALOUS 6 TOIMINNAN TARKOITUS 18 VAIKUTTAMIS- TOIMINTA 8 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI AIKAJANANA 20 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen Lions-liitto piirien ja klubien tukena

Suomen Lions-liitto piirien ja klubien tukena Lions Clubs International MD 107 Finland 1 Suomen Lions-liitto piirien ja klubien tukena Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Julkisuuskuvatutkimus Tiedotuksen uudet työkalut Liiton

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Isä-lapsi-toimintaa Namikan tapaan. www.isa-lapsi.fi. Isä-lapsi taustaa 2015. Turun NMKY - Sirkkalankatu 27, 20700 Turku - www.tunmky.

Isä-lapsi-toimintaa Namikan tapaan. www.isa-lapsi.fi. Isä-lapsi taustaa 2015. Turun NMKY - Sirkkalankatu 27, 20700 Turku - www.tunmky. www.isa-lapsi.fi Isä-lapsi-toimintaa Namikan tapaan Isä-lapsi taustaa 2015 Isä-lapsi-toimintaa Turun namikalla Pitkät perinteet vapaaehtoisten isien järjestämässä toiminnassa 2011-2013 valtakunnallinen

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot