SOS-LAPSIKYLÄN 200. Kuulumisia. lehti! 2 / Inhimillisyys yhteiskunnan keskiöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN 200. Kuulumisia. lehti! 2 / 2012. Inhimillisyys yhteiskunnan keskiöön"

Transkriptio

1 200. lehti! SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 2 / 2012 Inhimillisyys yhteiskunnan keskiöön

2 Pääkirjoitus MINÄ USKON SINUUN IHMINEN RAKENTUU suhteessa muihin ihmisiin. Kaikilla meillä on tarve olla tärkeä ja onnistua siinä, mitä teemmekin. Tosiasia kuitenkin on, että meillä on erilaiset mahdollisuudet onnistua ja rakentaa minuuttamme. Mitätöinti, henkinen alistaminen ja pelottelu ovat tehneet monista alisuoriutujia. Huostaan otetuille lapsille tilanne on valitettavan tuttu. Kykyä ja kapasiteettia onnistumiseen olisi heilläkin ollut. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan sijaishuollossa kasvavien lasten suoriutumista koulussa parannettiin dramaattisesti ilman, että lapsia ohjattiin tai tuettiin. Ohjeistamalla sijaisvanhempia oppimistulokset paranivat keskitasoon ja jopa sen ylikin. Sijaisvanhempien toivottiin panostavan siihen, että lapset saivat positiivista ja kannustavaa palautetta. Erityisen tärkeää oli luoda tunnelma, jossa lapseen uskottiin. Kaikki uskominen tapahtui arjen puheessa. Kyllä sinä osaat. Minä kyllä uskon. Lasten hyvinvoinnin lisääminen lähtee pieniltä tuntuvista teoista, usein sanoista. Vastuu on meillä aikuisilla. Mitkään palvelut eivät riitä korvaa- maan läheisten antamaa tukea. Millään rahalla ei uskoa toiseen ihmiseen voi ostaa. Olisiko aika kääntää katse lasten ja ihmisten perustarpeisiin? Tulipalojen sammuttamisesta raskaalla kalustolla on päästävä niiden ennaltaehkäisyyn. Siihen eivät yksin lastensuojelupalvelut kykene. Tarvitaan kansannousu, joka nostaa inhimillisen elämän arvot yhteiskunnan keskiöön, lapsen valokeilaan. Hyvää perheiden päivää Jari Ketola toiminnanjohtaja UUSI OSOITTEEMME ON Snellmaninkatu HELSINKI Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu 13, HELSINKI puh. (09) faksi (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsi kyläjärjestön kuvapankki Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio

3 Ledare JAG TROR PÅ DIG MÄNNISKAN FORMAS i relation till andra människor. Vi har alla behov av att vara viktiga och lyckas med det vi gör. Ett faktum är dock att vi har olika möjligheter att lyckas och att bygga upp jaget. Att inte räknas, att bli mentalt nedtryckt och hotad har fått många att underprestera. För omhändertagna barn är det ett sorgligt faktum. Också de hade haft förmåga och kapacitet att lyckas. Enligt en undersökning som gjorts i Sverige förbättrades skolresultaten för barn i vård utanför hemmet där dramatiskt utan att barnen fick vare sig vägledning eller stöd. Genom att instruera fosterföräldrarna förbättrades inlärningsresultaten till medelnivå eller mer. Man ville att fosterföräldrarna skulle satsa på att ge barnen positiv och uppmuntrande feedback. Särskilt viktigt var det att skapa en atmosfär där man litade på barnet. Det skulle komma fram i dagligt tal: Nog kan du. Jag tror nog på dig. Ökad välfärd för barnen börjar med gärningar som känns små, ofta några ord bara. Det är vi vuxna som har ansvaret. Inga tjänster är tillräckliga för att ersätta det stöd som närstående personer kan ge. Tro på en annan människa kan inte köpas för pengar. Är det inte dags att vända blicken mot barns och människors grundbehov? I stället för att släcka bränder med tungt artilleri måste vi börja förebygga dem. Här räcker det inte enbart med barnskyddstjänster. Det behövs en folkresning, som ställer mänskliga livsvärderingar i centrum i samhället och sätter barnet i fokus. Trevlig familjedag Jari Ketola verksamhetsledare NYA VÅR ADRESS ÄR Snellmansgata HELSINGFORS SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Historiaa...8 Kylillä kerrotaan...10 Toimintakertomus Kuulumisia maailmalta...19 Tukeminen...22 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa NUOREN HYVÄ JÄLKIHUOLTO VAHVISTAA LASTENSUOJELUTYÖN TULOKSIA Syrjäytyminen on prosessi, joka tapahtuu pikkuhiljaa. Siinä nuori tai aikuinen menettää lähes kaikki kiinnityskohtansa arjen elämään. Ihmiseltä ikään kuin puuttuvat lavasteet, joissa näytellä elämäänsä. Syrjäytyneellä ei ole työ-, opiskelu-, harjoittelu- tai muutakaan paikkaa. Aika usein syrjäytyneeltä puuttuvat myös oikeasti kantavat ihmissuhteet, ja kiinnityskohdaksi jää vain kaveripiiri tai media. 8 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Tärkein tuki lienee se, että nuorta on ohjaamassa välittäviä aikuisia, ja että nuori saa kokea olevansa jollekin tärkeä, ykkösihminen. NÄIN SYRJÄYTYMISTÄ luonnehtii nuorten jälkihuollon asiantuntija Eija Leinonen Tapiolan SOSlapsikylästä. SOS-Lapsikylässä ole - vat lapset ja nuoret eivät ole syrjäytyneitä, sillä heidän elämäänsä on tehty väliintulo, kun heidät on otettu huostaan, hän jatkaa. Leinosen mukaan vaarana on, että jotkut nuoret syrjäytyvät, ellei sijoittajakunta osta kunnollista jälkihuoltopalvelua. Kunnissa on raha tiukalla ja siksi mielellään halutaan uskoa, että nuori pärjää omillaan hyvin kevyen tuen varassa. Tällöin syrjäytymisen vaara kasvaa. Sijaishuollon loppuvaiheessa, kun nuoren elämä on nivelvaiheessa, tuki ja turva on tärkeätä. Parasta on, jos nuorta ovat tukemassa jo ennestään tutut aikuiset, joihin nuorella on olemassa toimiva vuorovaikutussuhde. Syrjäytyvä nuori kokee, ettei hänel - lä ole vaikutusmahdollisuuksia omassa elämässään. Hän tuntee osattomuutta, irrallisuutta ja turvattomuutta. Mielikuva itsestä muuttuu kielteiseksi ja johtaa leimautumisen pelkoon. Sen sijaan, että nuori voisi olla oman elämänsä tekijä, hänestä tulee syrjäytyessään erilaisten toimenpiteiden kohde, mikä luo hänelle kokemuksen toiseudesta. Hyvin järjestetty jälkihuolto on tär - keä apu lastensuojelun piiristä aikuistuvalle nuorelle. Jälkihuolto on lakisääteisen lastensuojelun viimeinen vaihe, jonka tehtävänä on auttaa nuorta itsenäiseen elämään. Yhteiskunta tukee nuoren toimintakykyä ja aikuisuuteen kasvamista siihen asti, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. SOS-Lapsikylä tukee omilla varoillaan nuorta vielä senkin jälkeen, kun yhteiskunnan antama tuki nuorelle loppuu. Usein ajatellaan, että sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvälle nuorelle riittää tueksi asunto, toimeentulotuki ja muutama tapaaminen oman sosiaalityöntekijän kanssa. Tärkein tuki lienee kuitenkin se, että nuorta on ohjaamassa välittäviä aikuisia, ja että nuori saa kokea olevansa jollekin tärkeä, ykkösihminen. SOS-Lapsikylässä panostetaan jälkihuoltoon SOS-Lapsikylässä jälkihuollon suun nittelu aloitetaan jo siinä vaiheessa, kun nuori vielä asuu lapsikyläkodissa, kertoo Eija Leinonen. Nuoren kanssa arvioidaan hänen hyvinvointiaan ja valmiuksiaan siirtyä lähemmäksi kohti itsenäistä elämää. Valmiuksia arvioidaan selvittelemällä nuoren fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä tämän sosiaalisia verkostoja ja suhteita läheisiin. Arvioinnissa varmistetaan, millaiset yhteiskunnalliset taidot nuorella on ja millaista aikuisen tukea hänellä on saatavissa: miten nuori selviää esimerkiksi asumisesta, raha-asioista, työstä tai opiskelusta. Huolellisen arvioinnin jälkeen osataan panostaa juuri siihen tukeen, mitä kukin nuori eniten tarvitsee. Lapsikylä voi tarjota nuorelle mahdollisuuden harjoitella yksin asumista lapsikylän tontilla olevassa asunnossa ennen hänen siirtymistään kylän ulkopuolelle ja varsinaiseen jälkihuoltoon. Jälkihuollon päätavoitteena on tarjota nuorelle palveluita, jotka luovat valmiuksia siirtyä itsenäiseen elämään. Tarkoitus on, että nuori oppii tunnistamaan oman sosiaalisen verkostonsa ja hakemaan siltä tukea. Hyvä jälkihuolto myös vahvistaa sitä työtä, mitä nuoren kanssa on aiemmin lastensuojelussa tehty, painottaa Eija Leinonen. Jälkihuollossa voidaan vielä korjata lastensuojelu- 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Asiaa Jälkihuollon päätavoitteena on tarjota nuorelle palveluita, jotka luovat valmiuksia siirtyä itsenäiseen elämään. Tarkoitus on, että nuori oppii tunnistamaan oman sosiaalisen verkos tonsa ja hakemaan siltä tukea. joituksiaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. TEKSTI: AIJA RIKALA KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI JA TOUKO SIPILÄINEN työn aikaisia puutteita ja auttaa nuorta löytämään oman elämän hyvinvointia turvaavia toimintamalleja. Kun jälkihuolto päättyy, SOS-Lapsikylä jatkaa SOS-Lapsikylässä on havaittu, miten tärkeää on, että nuorta tuetaan vielä senkin jälkeen, kun lakisääteinen jälkihuolto päättyy, koska lastensuojelun piiristä tulevilla nuorilla omat tukiverkot ovat yleensä melko heikot. Lapsikylän tarjoamalla jatkohuollolla varmistetaan, että nuori saa vielä tukea opiskelussaan ja asumisessaan siihen asti, kunnes hän valmistuu ammattiin. Tuen saaminen kytketään opiskelujen etenemiseen, jota seurataan säännöllisesti. Tämän SOS-Lapsikylän rahoittaman jatkohuollon mahdollistavat lapsikylätyön tukijat, jotka haluavat suunnata lah- Syksyllä 2012 valmistuu EU-rahoituksella toteutettu SOS-Lapsikylän koordinoima vertaistutkimus nuorten jälkihuollon onnistumisesta. Kerromme tutkimuksen tulok sista vuoden viimeisessä Kuulumisialehden numerossa. Osallistu lukijatutkimukseen ja voita Oriflamen tuotepaketteja! Hyvä Kuulumisia-lehden lukija, toivomme Sinun osallistuvan Kuulumisia-lehden lukijoita koskevaan mielipidetutkimukseen. Kyselyn tarkoituksena on selvittää lukijoiden näkemyksiä lehdestä ja sen sisällöstä. Mielipiteesi on meille tärkeä, jotta voimme kehittää lehteä palvelemaan Sinua paremmin. Vastaa osoitteessa olevaan kyselyyn mennessä. Voit tilata kyselyn myös paperiversiona toimistoltamme puhelinnumerosta (09) Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 5 kpl Oriflamen tuotepaketteja! Kaikki kyselylomakkeessa antamasi vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti. Arvontaan osallistut täyttämällä yhteystietosi lomakkeen lopussa olevaan Yhteystiedot-sarakkeeseen. Kiitämme jo etukäteen ajastasi ja vastauksistasi, jotka ovat tärkeitä Kuulumisia-lehden kehittämisen kannalta. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Arvoisa lukija Kädessäsi on SOS-Lapsikylän Kuulumisia-lehden 200. numero. Lehti alkoi ilmestyä yhdistyksen perustamisvuonna 1962 ja on sittemmin ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Lehden ulkonäkö ja koko on muuttunut ajan mukana, mutta sen tehtävä on pysynyt. Lehden kautta olemme halunneet ennen kaikkea kertoa kuulumisia lapsikylistämme ja nuorisokodistamme sekä välittää tietoa lastensuojelun tilanteesta ja tavoitteista. Ajan kulku on vaikuttanut sisältöön siten, että lastensuojelulaki suojaa yhä tarkemmin lapsen yksityisyyttä. Siksi emme, toisin kuin toiminnan alkuvuosina, julkaise Suomessa sijoitettuina olevien lasten kuvia tai elämäntarinoita. Kuvia lapsistamme julkaisemme vain silloin, kun lapsi osallistuu oman elämänpiirinsä tapahtumiin tai harrastuksiin, ja lapsen omat vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa kuvien julkaisemiseen. Sen sijaa nuori voi itse täysi-ikäisyyden saavutettuaan halutessaan kertoa omaa tarinaansa. Tarinan kertominen ja harrastuksien kautta itsensä ilmaiseminen voivat olla hyviä ja arvokkaita, lasten ja nuorten itsetuntoa rakentavia tekijöitä, mutta ne eivät saa olla itse tarkoitus. Tärkeintä on tiedostaa, että sijoitettuna kasvamiseen ei kuulu eikä pidäkään kuulua mitään häpeää. On etuoikeus olla mukana jatkamassa sitä työtä, minkä sitoutuneet lapsikylätyön käynnistäjät aikanaan aloittivat. Lehteä toimitettiin alkuvuosina Albin Gebhardtin johdolla pyyteettömästi vapaaehtoistyönä. Tämän 200. numeron yhteydessä teemme lukijatutkimuksen. Siinä haluamme selvittää teidän lukijoidemme mielipidettä lehdestä. Palautteenne on tärkeää, jotta osaamme kehittää lehteä edelleen. Toivottavasti juuri Sinä, arvoisa lukija, osallistut kyselyyn verkossa tai postitse. Aija Rikala päätoimittaja Päätoimittajalta Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. V valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lisätietoja ja ilmoittautumiset: SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Historiaa Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisia-lehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia Tavallista rakkautta ilmestyy syksyllä HYVÄ TAHTO Suomen SOS-lapsikylätoiminnan 1960-luku on kertomus rohkeudesta toteuttaa tärkeäksi koettu asia. Se on tarina innostuksen voimasta, joka sivuutti epäilyt ja vastustukset. Seuraavan vuosikymmenen SOS-lapsikylätyö on helppo kiteyttää kahteen sanaan: hyvä tahto. HYVÄ TAHTO saa aikaan ihmeitä luvun alussa Tapiolan SOS-lapsikylässä toimi kuusi kotia. Kymmenen vuotta myöhemmin Tapiolan lapsikylässä kahdeksan, Punkaharjulla kymmenen ja Ylitorniolla neljä kotia tarjosi turvallisen kasvuympäristön kaikkiaan 162 lapselle. Vaajakosken nuorisokodissa oli sija 24 nuorukaiselle ja Matinkylässä seitsemälle nuorelle tytölle. Lisäksi yhdistys omisti kaksi kesänviettopaikkaa ja oman toimistotilan. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 Yhden vuosikymmenen aikana pystytettiin 16 kotia ja oppilaskodit, kalustettiin ne astioita ja liinavaatteita myöten. Samaan aikaan maksettiin palkkaa 22 äidille, heitä sijaistaville tädeille, kylän- ja oppilaskotien johtajille, kasvattajille, kylämestareille ja toimistohenkilökunnalle. Tämä kaikki tehtiin ilman minkäänlaista julkista tukea. Kunnat maksoivat osan lasten hoitomaksuista, mutta harvoin kuitenkaan kaikkia kustannuksia. SOS-toiminnan alkupuolella valtion ja kuntien osuus hoitokuluista oli noin 25 %. joiden rakentamisen rahoituksesta Lions-klubit ovat suurelta osin vastanneet. Leijonien tukirahat kerättiin usein erilaisilla tempauksilla. Yksi hauska tempaus ajoittui joulun jälkeiseen aikaan. Siinä Lions-klubien jäsenet joutuivat maksamaan 250 markkaa (n. 105 euroa) sakkoa jokaisesta joulun aikana kertyneestä lisäkilosta. Herkuttelulla oli hintansa! kotiin. Pirkkalan Martat valmistivat SOS-lapsikyläyhdistyksen hyväksi maksullisen sunnuntailounaan 150 vieraalle. Finnairin lentokerho taas lennätti joka kesä lapsikylien lapsia. Jokainen hyvään tahtoon perustuva teko toi hyvän mielen antajille ja saajille. Lahjoitukset ja vapaaehtoistyö kantoivat Oli suurlahjoittajia, kuten kauppaneuvokset Aino Haaki ja Kerttu Pitkänen. Molemmat toimivat tekstiilialalla. Haaki johti miehensä jälkeen Neli Oy -nimistä naisten kankaiden tukkuliikettä ja Pitkänen puolestaan Kirjokangas Oy -nimistä naisten muotia myyvää yritysrypästä. Molemmat tekivät suuria lahjoituksia Tapiolan SOS-lapsikylälle ja toimivat kotien kummeina. Kolmas SOS-lapsikylien suuri tukija oli kauppaneuvos hänkin; SOSlapsikyläyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana toiminut Ensio Hukkataival. Hukkataival omisti Oy Ulkomainos Ab:n (toimii nykyisin nimellä JCDecaux Finland Oy), mainosalan keskeisen uranuurtajayrityksen. Hän valjasti yrityksensä sekä lukuisat yhteistyökumppaninsa SOS-lapsikylätyöhön. Hän myös osallistui Tapiolan kylän arkeen. Mummila-kodissa asunut Marja-Leena muun muassa muistaa, miten Hukkataival toi hänen 14-vuotispäiväkseen sinisistä orvokeista ja keltaisista ruusuista solmitun kimpun. Ensio Hukkataival toi myös Lions- ja Rotary-järjestöt SOS-työn tukijoiksi. Tapiolan, Punkaharjun ja 1980-luvulla rakennetun Vihannin SOS-lapsikylissä on Leijona-kodit, Keräyksiä ja kivoja tekoja 1970-luvun loppupuolella lähes jokaisessa SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehdessä voitiin ilmoittaa uudesta testamenttilahjoituksesta. Niitä tuli eri puolilta Suomea. Lahjoitukset eivät useinkaan olleet suuria, mutta monta pientä lahjoitusta muodosti ajan mittaan hyvän pääoman. Myös monien yritysten tai muiden yhteisöiden henkilökunta tuli mukaan työhön. Tapiolan kylä sai vuoden 1973 joululahjarahat Lääketehdas Orionilta. Suomen Pankin henkilökunta toimi Tapiolan Mummila-kodin kummina. Säästöpankkien virkailijat taas järjestivät valtakunnallisen Penni päivässä -keräyksen Punkaharjun yhteistalon hyväksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ylitornion osasto lahjoitti kalustuksen yhteen Ylitornion lapsikylän 1960-luvulla enemmistö lapsista oli vanhempansa kuoleman kautta menettäneitä orpoja luvulla tuli uusi lapsiryhmä, joita kutsuttiin sosiaaliorvoiksi. Täysorvot sopeutuvat nopeasti uusiin olosuhteisiin, mutta juurettomia lapsia voidaan parantaa vain uudelleen juurruttamalla, tilannetta kuvailtiin SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehdessä vuonna TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄ RY:N ARKISTOT Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia Käytännön isänmaallisuutta (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta Suomalainen säätyläisnainen maalta (2011). SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 Kylillä kerrotaan KAARINASSA KERHOT TUOVAT ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA JA ITSETUNTOA Kaarinan SOS-lapsikylässä kerhotoiminnalla on erityinen rooli yhteisössä elämiseen harjaantumisessa. KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ monien huostaan otettujen lasten elämää koskettaviin heikon itsetunnon, epäonnistumisen pelon ja yhteisössä elämisen ongelmiin on löydetty yhdeksi ratkaisumalliksi kerhotoiminta. Kerhoista itsetuntoa Kerhotoiminnassa lapset kokevat onnistumisen tunteita ja saavat samalla valmiuksia eskariin ja ensimmäisille luokille, Kaarinan SOS-lapsikylän apulaisjohtaja Sari Carlsson kertoo. Yksi ajatus kerhotoiminnan aloittamisessa oli, ettei oltaisi liikaa lapsikylä-äitien helmojen suojissa omissa kodeissa, vaan opittaisiin ryhmässä toimimalla, kylänjohtaja Kari Kiesiläinen jatkaa. Kaarinan lapsikylässä kerhoja on niin tytöille kuin pojille ikäryhmien mukaan. Ohjaaja Antti Hämäläinen on kerhoja vetäessään huomannut konkreettisesti, millainen vaikutus myönteisillä kokemuksilla voi olla lapsen kehitykselle. Yksikin lapsi, jolle pidin soittotuntia, oli aivan elävä esimerkki. Hän otti kapulat käteen ja kuunteli vähän aikaa, mitä minä soitin. Sitten hän sai sen rumpukompin oikein suunnilleen 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Kerhon toimintaa suunnitellessaan lapsi oppii luottamaan itseensä ja omien ajatustensa kelpaavuuteen. ekalla yrittämällä. Hän oli aivan monttu auki, että minähän osasin. Sitä kautta moni lapsi pystyy vahvistamaan itsetuntoaan, Hämäläinen kertoo onnistumisen kokemuksesta innostuen. Yhdessä toimimista täytyy opetella Huostaan otetulla lapselle ei usein ole aiemmassa kodissaan ollut edel- lytyksiä oppia yhdessä toimimiseen vaadittavia sääntöjä. Monet lapset tulevat taustasta, jossa käytännössä ei ole ollut aikuista. Kotona ovat vallinneet viidakon lait: kuka on nopein ja vahvin, kylänjohtaja Kiesiläinen toteaa. Antti Hämäläinen on huomannut selvän kehityksen kerholaistensa sosiaalisissa taidoissa niiden neljän vuoden aikana, joina hän on ollut kerhon ohjaajana. Alussa suuri osa ajasta saattoi mennä nahisteluun. Yhdessäoloa täytyi valvoa, kun lapsilla ei ollut kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Neljän vuoden aikana on opittu ja nykyään monilla on myös hyvin sujuvia kylän ulkopuolisia harrastuksia. Lapset suunnittelevat itse Kerhojen toiminta suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Kerhon ensimmäisellä tapaamiskerralla lapsilta ky - sy tään, mitä he haluaisivat olla tekemässä. Kaikkien toivomus näkyy jonain viikkona, Sari Carlsson kertoo. Kun lapset osallistuvat suunnitteluun, heistä tulee osallisia. Kerhosta tulee heidän omansa. Antti Hämäläinen korostaa, että kerhon toimintaa suunnitellessaan lapsi oppii myös luottamaan itseensä ja omien ajatustensa kelpaavuuteen. Lapselle voi olla hyvinkin vaikeaa luottaa itseensä tarpeeksi, jotta hän Musiikkia monipuolisesti harrastava Antti Hämäläinen käyttää taitojaan myös ohjaajan työssään. voisi esittää ajatuksensa joukossa tai edes paperilla. Omien suunnitelmien toteutuminen on lapselle tärkeä kokemus. Elämän eväitä Kaikille kerhoille yhteistä on, että niissä opitaan juuri lapsen omassa elämäntilanteessa tarvittavia taitoja. Ajatuksena on, että ennen kuin lähdetään suureen maailmaan harrastamaan, niin pyritään siihen, että kerhot valmentaisivat jo täällä kylässä niihin taitoihin, joita tarvitaan koulussa ja harrastuksissa, Kari Kiesiläinen kertoo. Nuorten kerhoissa taas opetellaan itsenäistymiseen tarvittavia taitoja. Hän jatkaa: Itsenäistymisteemoja lisätään iän mukana. Äijäkerhossa harjoitellaan ruuanlaittoa ja muita itsenäistymiseen tarvittavia taitoja. TEKSTI JA KUVAT: TOUKO SIPILÄINEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 Kylillä kerrotaan Elämää SOS-lapsikylän nuorisokodissa Yhteistyötä JyPK:n kanssa Jyväskylän Pallokerho ja SOS- Lapsikylän nuorisokoti aloittivat yhteistyön helmikuussa. JyPK antaa nuorisokodin jalkapalloharrastuksesta kiinnostuneille nuorille valmennustukea. Ennen SOS-lapsikylien elokuista jalkapalloturnausta JyPK ohjaa muutaman harjoituksen tavoitteena tietenkin siivittää nuorisokodin joukkue turnausvoittoon! JyPK lahjoittaa myös nuorten käyttöön jalkapalloja sekä tarjoaa mahdollisesti yhdelle nuorelle kesätyötä muutaman viikon ajaksi tulevana kesänä. Juhlavuoden jumalanpalvelus hyvän paimenen sunnuntaina SOS-Lapsikylän nuorisokoti järjesti yhdessä Vaajakosken seurakunnan kanssa perhejumalanpalveluksen Vaajakosken kirkossa sunnuntaina 22. huhtikuuta SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Eri- tyistä jumalanpalveluksessa oli muun muassa uudentyyppinen saarna, jossa pappi ja nuorisokodin edustaja keskustelivat yhdessä kristillisistä arvoista sekä SOS-lapsikyläyhdistyksen arvopohjasta. Mukana paikalla oli nuorisokodin työntekijöitä ja nuoria. Ilmaveivejä ja fairplaytä tänäkin vuonna Vaajakoskella! 17. SOS-lapsikylien sählyturnaus pelattiin perinteiseen tapaan Vaajakosken Hutungissa 28. huhtikuuta. Turnauksen järjestelyistä vastasi SOS-Lapsikylän nuorisokoti. Turnaukseen osallistui joukkueita jokaisesta Suomen toimipisteestä ja mukaan saatiin myös joukkue Norjan Bergenin SOS-lapsikylästä. Tänä vuonna mukaan pelailuun tuli lisäksi JyPK:n juhlatoimikunnan pj. Juha Hjelt (vas.), JyPK:n hallituksen jäsen Nina Saleva, nuorisokodin vastaava ohjaaja Jussi Kuronen sekä johtaja Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela sopimassa yhteistyön käynnistämisestä nuorisokodissa. lapsikylistä itsenäistyneiden nuorten joukkue, vieläpä mukavan runsaslukuisena. ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA NUORISOKODIN JOHTAJA Henkilöstöjuhla SOS-LAPSIKYLÄN henkilökunta eri puolilta Suomea kokoontui juhlistamaan yhdistyksen perustamisen 50-vuotispäivää Espoon Hanasaareen. Lämminhenkisessä juhlassa oli itseoikeutetusti kunniavieraana lapsikyläaatteen Suomeen tuonut Kaija Olkkonen (o.s. Laitinen), joka päiväkirjamerkintöjensä pohjalta muisteli SOS-lapsikylätoiminnan alkuvaiheita. KUVA: PEKKA LÄHTEENMÄKI 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 TOIMINTAKERTOMUS 2011 SOS-LAPSIKYLÄ RY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA TOIMINNAN TARKOITUS Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Jo ennalta ongelmia ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuu tulevaisuuden työssämme. 2. YLEISTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Toimintavuoden 2011 lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien tilastojen mukaan vuoden 2010 aikana lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä kasvoi rajusti, n.10 %. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut muutoksia. Iso lainsäädännöllinen muutos astui voimaan vuoden alussa, kun perhehoito nostettiin ensisijaiseksi vaihtoehdoksi sijaishuollossa. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen jatkuva nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän suhteellisen osuuden kasvu. Vuoden 2010 aikana kodin ulkopuolella asui kaikkiaan runsas lasta ja nuorta. Avohuollon tukitoimien piirissä oli kaikkiaan lähes lasta ja nuorta. Kuntien mahdollisuudet ja resurssit vastata nopeasti lastensuojelun tiukentuviin laatu- ja määräaikatavoitteisiin ovat edelleen vajavaiset. Kuntamäärän pienentäminen ja erityispalvelujen keskittäminen luovat toivottavasti paremmat edellytykset tasa-arvoisille ja laadukkaille lastensuojelupalveluille. Erityinen haaste kunnille on koko lastensuojelun arvoverkon johtaminen kestävällä, luottamusta ja yhteistyötä lisäävällä sekä laadukkaalla lapsen etua palvelevalla tavalla. Maailmanlaajuinen epävarmuus taloudesta heijastui myös voimakkaasti Suomeen. On selvää, että lastensuojelun kustannusten nousu ei voi jatkua viimeisten vuosien vauhdilla. Yhä tärkeämpänä toimenpiteenä nähdään se, miten nykyiset resurssit voidaan kohdentaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä tavalla. Kaikessa lastensuojelussa on arvioitava sosiaalisen, henkisen, taloudellisen ja ympäristölliset seikat huomioivan kestävän kehityksen toteutumista. Toimintamme niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla jatkoi kasvuaan. Yritysyhteistyön kautta tukijoiden määrä kasvoi, mutta erityisesti toteutimme onnistuneita yksityispuolen varainhankintapilotteja suorapostituksen ja telemarkkinoinnin avulla. Yhteistyö kansainvälisen kattojärjestön kanssa jatkui tiiviinä niin strategisten tavoitteiden ja vaikuttamistyön kuin muidenkin toimintaa ohjaavien rakenteiden kehittämisessä. 3. YHDISTYKSEN TOIMINTA Toimintavuonna SOS-Lapsikylän lastensuojelutyö oli monilla tilastollisilla mittareilla mitattuna menestyksellinen. Vuonna 2012 yhdistys juhlii 50-vuotista taivaltaan tilanteessa, jossa sen palvelujen piirissä on lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusin lastensuojelupalvelu, vuoden 2010 lopulla alkanut perhekuntoutus, osoittautui erityisen tarpeelliseksi, mistä kertoo kunnista tulleet kyselyt yhteensä noin 50 perheelle. Perhekuntoutus ja perhetyö alkoivat pilotteina Punkaharjun lapsikylästä, mutta toimintavuonna palveluja tarjottiin räätälöidysti myös Tapiolan, Lapin ja Vihannin lapsikylissä. Palvelutarjonnan monipuolistaminen toi viisi uutta käyttäjäkuntaa ja palveluita ostaneita kuntia oli vuoden aikana 50. Lastensuojelun avohuollon palvelujen tarjonta jatkoi kasvuaan ja toimintavuonna avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten määrä kaikista lapsista oli 29 prosenttia, kun osuus edellisenä vuonna oli 20 prosenttia. Avohuollon palveluista maksetut korvaukset olivat kuitenkin vain noin kuusi prosenttia kaikista kuntien maksamista hoitomaksuista. Toimintavuoden aikana 0 20-vuotiaita avo- ja sijaishuollon lastensuojelun palvelujen piirissä olleita lapsia ja nuoria oli yhteensä 249, mikä oli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Jatkohuollon taloudellisen tuen piirissä olevat mukaan lukien palvelujen piirissä oli 254 lasta, nuorta ja aikuista, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 13 prosenttia. Hoitovuorokausia vuonna 2011 kertyi yhteensä (54 334), mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. SOS-Lapsikylä ry:n keskeisiä strategisia toimintaalueita ovat yhteisöllisen perhehoidon järjestäminen lapsikylissä, lasten ja perheiden auttaminen avohuollon tukitoimin esimerkiksi perhekuntoutuksella, lapsen oikeuksien SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 TOIMINTAKERTOMUS 2011 edunvalvonta Suomessa sekä varainhankinta em. tehtävien laadukkaan toteuttamisen turvaamiseksi. Yleishyödyllistä toimintaa suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyväksi on tehty toimintavuonna useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. Lastensuojelun vaikuttamistoiminnan strategiatyö aloitettiin. Yhdistyksen näkyvyys medioissa oli vuonna 2011 kaikki positiivista ja se palveli hyvin SOS-Lapsikylän julkisuuskuvalle asetettuja tavoitteita. Viestinnän pääteemaksi asetettu perhehoito ja sen merkitys näkyi muun muassa sijaisvanhemmuutta, sijaisperheitä, perhekuntoutusta ja lapsikyliä käsittelevissä jutuissa. Näkyvyyttä sai myös Tampereen korttelikotihanke sekä toiminnan tukeminen. Varainhankinnan painopisteenä oli vuoden 2010 tapaan kotimaan toiminnan tukeminen, joskin joitakin uusia tukijoita saatiin myös kansainväliseen toimintaan kummitoiminnan kautta. Yritysvarainhankinnan rinnalla vahvistettiin yksityislahjoittajiin kohdistunutta kampanjointia. Ensisijaisena keräyskohteena vuoden aikana oli korttelikodit-hanke. Perhekuntoutukseen sekä kylien ja kylissä asuvien lasten ja nuorten harrastuksiin, leireihin ja terapiaan saatiin myös lahjoituksia. 4. HALLITUS, KESKEISET PÄÄTÖKSET JA TOIMINTA VUONNA 2011 Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho sekä varsinaiset jäsenet Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho, Kimmo Roos ja Peter Völker. Henkilöstön edustajana on hallituksessa toiminut Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen, Kai Laitinen ja Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallituksen kokouksia valmistelevaan työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho sekä toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin ja syyskokous Hallituksen keskeisiä strategisia päätöksiä ovat olleet mm. yhdistyksen strategian päivittäminen vuosille , taloudellisten resurssien varmistaminen, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2012, juhla- ja jäsentoimikuntien työn seuraaminen sekä peruskorjaukset Vihannin ja Punkaharjun lapsikylissä. 5. JÄSENISTÖ Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 89 (95) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen hyväksyttiin kaksi uutta jäsentä. 6. HENKILÖSTÖ Henkilötyövuosiksi muutettuna henkilöstövahvuus joulukuussa 2011 oli 167,4 (148,8) ja koko vuoden keskiarvo henkilötyövuosina oli 164,0 (151,4). Budjetoitu henkilöstövahvuus vuodelle 2011 oli 163,3, joka siis hienoisesti ylittyi. Lähtövaihtuvuus vuonna 2011 oli koko henkilöstön osalta 10,8 % ja hoitohenkilöstön osalta 11 %. Yhdistyksen henkilöstö jakautui lasten hoitotehtävissä toimiviin ja muuhun henkilöstöön. Hoitotehtävissä toimii lapsikylävanhempia, vanhempien sijaisia, sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia. Muu henkilöstö hoitaa johdon, hallinnon, viestinnän ja varainhankinnan tehtäviä. Henkilöstökulut vuonna 2011 olivat 7 950,4 t (7 449,0 t ). Henkilöstörakenne on voimakkaan kasvun myötä myös hiukan muuttunut, ja miesten osuus on kasvanut ollen vuoden lopussa 28 % (25 %). Henkilöstön keski-ikä pysyi ennallaan ja oli vuoden lopussa 47 vuotta (47). Työsuhteen keston keskimääräinen pituus oli vuoden lopussa 8,1 vuotta (8,5), missä oli hiukan laskua. Lapsikylävanhemmat ja lapsikylävanhemman sijaiset ovat iäkkäimpiä työntekijöitä, heidän keski-ikänsä on 53 vuotta. Lapsikylävanhemmilla keskimääräinen työsuhteen pituus on yli 11 vuotta. 7. TALOUS SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,82 euroa ylijäämäinen ( ,74 euroa ylijäämäinen vuonna 2010). Tulos ylitti budjetin 2,1 miljoonaa euroa pääasiassa tilikaudella saatujen testamenttilahjoitusten myötä. Varsinainen toiminta: Varsinaisen toiminnan alijäämä ,69 euroa oli edellisvuoden tasolla ja euroa budjetoitua pienempi. Hoitomaksutuotot ,38 euroa ylittivät budjetin euroa eli 5,2 prosenttia. Ne kasvoivat 1,4 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu syntyi pääasiassa SOS-lapsikylissä ja nuorisokodissa asuvien lasten ja nuorten määrän noususta sekä avohuollon lisääntymisestä toimipisteissä. SOS-lapsikylissä ja nuorisokodissa asui toimintavuonna laskennallisesti 13,2 lasta enemmän kuin vuonna Henkilöstökulut SOS-lapsikyläsäätiölle tehtyjen henkilöstökulusiirtojen jälkeen olivat ,20 euroa ja ne toteutuivat budjetoidusti. Henkilöstökulut kasvoivat ,36 euroa eli 7,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina nousi tilikauden aikana 151,4 työntekijästä 164,0 työntekijään. Käyttömaksut ,67 euroa toteutuivat kokonaisuutena tarkastellen budjetoidusti. 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Kotien hoitomenot ,43 euroa ylittivät budjetin euroa eli 3,6 prosenttia. Ne kasvoivat edellisvuodesta euroa. Varainhankinta: Varainhankinnan ylijäämä ,63 euroa ylitti budjetin 1,8 miljoonaa euroa ja oli 1,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna Testamenttilahjoituksia saatiin yhteensä ,67 euroa, joista suurimmat Toini Metsäaholta saatu ,31 euroa, Terttu Salmiselta saatu ,36 euroa ja Elli Järviseltä saatu ,66 euroa. Yritysyhteistyötuottoja kertyi tilikaudella ,69 euroa, mikä ylitti budjetin euroa. Yritysyhteistyötuotot sisälsivät kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön Chevrolet-yhteistyön kautta saadun autolahjoituksen. Kuuden toimipisteille luovutetun auton arvo oli yhteensä ,45 euroa. Varainhankinnan kuluja syntyi yhteensä ,84 euroa, joka oli euroa budjetoitua ja euroa edellisvuotista enemmän. Budjettiylitys aiheutui mm. testamenttien valvontaan ja hoitamiseen liittyvistä kuluista ja SOS-lapsikyläsäätiöstä yhdistyksen varainhankintaan kohdistetuista henkilöstökuluista. Sijoitus- ja rahoitustoiminta: Sijoitus- ja rahoitustoiminnan vuokratuotot toteutuivat budjetoidusti. Ne kasvoivat euroa edellisvuodesta. Korko- ja osinkotuottoja saatiin muodostetun sijoitussalkun myötä selvästi enemmän kuin vuonna Sijoitus- ja rahoitustoiminnan muut tuotot sisälsivät euroa myyntivoittoja asunto- ja kiinteistöyhtiön osakkeiden myynneistä. Lisäksi tuotot sisälsivät ,41 euroa metsänmyyntituottoja. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut sisälsivät vastikeja muiden sijoitustoiminnan asuntoihin liittyvien kulujen lisäksi ,03 euroa tilinpäätöksessä tehtyjä alaskirjauksia yhdistyksen omistamista noteeratuista osakkeista ja rahasto-osuuksista. Yleis- ja investointiavustukset: Julkiset avustukset sisälsivät Euroopan komissiolta saadun avustuksen kansainväliseen jälkihuoltotutkimukseen, johon Suomen SOS-lapsikyläjärjestö osallistuu yhdessä Albanian, Puolan ja Tsekin sisarjärjestöjen kanssa. Maksuvalmius: SOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius pysyi koko tilikauden ajan hyvänä. SOS-Lapsikylä ry lyhensi lainaansa SOS-lapsikyläsäätiölle lainasopimuksen mukaisesti. Asuntokanta: SOS-Lapsikylä ry omisti yhteensä 57 asuntoa. Sijoitusasuntojen keskimääräinen käyttöaste oli 87 prosenttia ja vuokratuotto 3,9 prosenttia. Yhdistys maksoi vuoden 2011 lopussa säätiölle vuokraa 22 asunnosta. Yhdistys sai testamenteilla omistukseensa kolme asunto-osaketta ja liikehuoneiston. Yhdistys myi kolme sijoitustoiminnan asuntoa. Lisäksi yhdistys myi kuolinpesien osakkaana yhden asunto-osakkeen. Heinäveden Vahvalahden tilalla tehtiin metsänhoidollisia töitä ja myytiin puuta. Yhdistys sai testamenteilla omistukseensa yhden kesämökkikiinteistön ja yhden vesijättökiinteistön. Yhdistys myi kuolinpesän osakkaana kesämökkikiinteistön. 8. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja. SOS-Lapsikylä on kansallisesti alan toimijoiden parissa tunnettu ja arvostettu organisaatio. Tunnettuus koko väestön keskuudessa on alhaisempi ja tietoisuuden lisääminen toiminnastamme vaatii positiivisen näkyvyyden lisäämistä eri medioissa. Jatkuvat toimintaympäristön luotaukset ja niiden pohjalta laaditut vuosittaiset tavoitteet luovat perustaa laadukkaalle, perheiden sekä lasten ja nuorten tarpeista lähtevälle toiminnalle. Vaikuttamistoiminnan lisääminen kansallisesti ja toimipistealueilla tukee tavoitettamme Rakastava koti jokaiselle lapselle. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus sekä integroidut lapsikylät vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Toimintaamme tukevien yksityisten ja yritysten määrän kasvattaminen edellyttää erottumista joukosta. Monet kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehokkaampaan varainhankintaan. Edellytyksenä varainhankinnassa onnistumiselle ovat laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa sekä lisäresurssien suuntaaminen toimintamme tunnetuksi tekemiseen sekä kotitalouksille suunnattuun varainhankintaan. 9. RISKIT Kuntatalouden huono taloustilanne vaikuttaa lastensuojelupalvelujen tuottamiseen voimakkaasti tulevina SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 TOIMINTAKERTOMUS 2011 vuosina. Palveluita pitää pystyä jatkossa tuottamaan kustannustehokkaasti kilpailukykyisellä hoitovuorokausimaksulla, mutta samalla myös laadukkaasti. Lastensuojelun kansallisen toiminnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan ja perhehoidon kehittämiseen asettavat lapsikylätyön kehittämiselle ja muutoksen toimeenpanokyvylle haasteita. Lapsikylävanhempien lomituksen järjestäminen osittain työaikalain alla lisää henkilöstökustannuksia. Lomitusta koskevasta työsopimusmallin erimielisyydestä voi aiheutua takautuvia palkkakuluja. Lastensuojelutoimintaan käytettäviin kiinteistöihin kohdistuu lähitulevaisuudessa peruskorjaustarpeita, jotka vaativat merkittävää taloudellista varautumista. Osa lapsikylätoiminnastamme on maantieteellisesti sijoittunut haastaville reuna-alueille, joilla lastensuojelupalveluiden tarve on vähäisempi, ja pitkät välimatkat asettavat omat rajoituksensa sijoitusten saamiselle. Myös varainhankinnan tuotot ovat riippuvaisia toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja ovat siksi epävarmoja. Tällä hetkellä varainhankinnan tuotoista suuri osuus lepää testamenttilahjoitusten varassa. SOS-LAPSIKYLÄ RY, TUOTOT 2011 SOS-LAPSIKYLÄ RY, KULUT 2011 Hoitomaksut 71,11 % Vuokratuotot 2,43 % Varainhankinnan tuotot 25,28 % Sijoitus- ja rahoitustoi minnan tuotot 0,92 % Julkiset avustukset 0,25 % Henkilöstökulut 60,41 % Käyttömaksut 24,07 % Kotien hoitomenot 9,22 % Poistot 1,86 % Varainhankinnan kulut 2,50 % Sijoitus- ja rahoitustoi minnan kulut 1,94 % SOS-LAPSIKYLÄ RY, VARAINHANKINNAN TUOTOT 2011 SOS-LAPSIKYLÄ RY, VARAINHANKINNAN KULUT 2011 Testamenttilahjoitukset 77,78 % Lahjoitukset 10,98 % Yritysyhteistyötuotot 9,25 % Kummi- ja kannatusmaksut 0,92 % Jäsenmaksut 0,07 % Muut tuotot 1,00 % Testamentteihin liittyvät kulut 29,54 % Mainoskulut 20,93 % Toiminnan esittely 0,43 % Lehden toimituskulut 19,14 % Vieraanvaraisuus 0,39 % Muut varainhankinnan kulut 29,58 %*) *) sisältää ,68 euroa varainhankinnan henkilöstökuljen siirtoja säätiöltä 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 LAPSET LUOVINA MAALISKUUN VIIMEISENÄ viikonloppuna joukko lapsia ympäri Suomea kokoontui Helsinkiin Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylän yhteisvoimin toteuttamaan taidepajapäivään. Päivän aikana lapset saivat päästää luovuutensa valloilleen maalaus-, sarjakuva- ja animaatiopajoissa. Taideteosten aiheeksi oli annettu lapselle itselleen tärkeä arjen asia, mutta monissa töissä mielikuvitus lensi hienosti kodin ulkopuolelle supersankareiden maailmoihin. Lapsia oli lisäksi pyydetty tuomaan mukanaan heille tärkeä esine. Monet lapsista herättivät esineensä henkiin animaatiotyöpajassa. Lasten toteuttamia animaatiotarinoita voi katsella verkossa osoitteessa: Lapset kuvailivat mukanaan tuomiaan esineitä KRISTIINA, 12 Tää on Kulta, saksanpaimenkoira ja tää Taku, bernhardilainen. Nää on mun tärkeimmät lelut. SUSANNA, 15 Hoksasin tämän vaan aamulla ja otin mukaan. Kukka kuvastaa luontoa, sydän ystäviä. Siksi. JOE, 9 Tää on Liekki. Ei tää on mun tärkein, tää oli vain sopivan kokoinen. Parhaat pioniklet on isoja. TIIA, 7 Otin barbin. Ei tällä ole nimeä, mutta tällä on kyllä eniten mekkoja. JAMI, 8 Ei mulla ole mitään mukana. Jos oisin ottanut jotain mukaan, olisin ottanut pikkulegoja. Niitä on vastaanottokeskuksessakin. TOMMI, 12 Minulla on mäyrä. Olin ajatellut ottaa eläimen. Otin sitten tämän. VIIVI, 6 Valitsin mukaani poron luut, koska kukkaan ei oo ennen nähny luita ajattelin. MARISA, 9 Tässä on hevonen ja varsa, koska tykkään hevosista ja menen tänäänkin talleille. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 Kylillä kerrotaan Tampereen SOS-lapsikylä asuntomessuilla 50-vuotiaan lapsikyläyhdistyksen uudenlainen toiminta alkaa syyskuun alussa Tampereella. Ensimmäiset kotimme Vuoreksen uudessa kaupunginosassa valmistuvat alkukesästä. Väliin mahtuvat asuntomessut, joilla toinen kodeistamme on messukohteena. Tiedossa on siis vähintäänkin mielenkiintoinen kesä. Ja vieläkin jännittävämpi syksy. ASUNTOMESSUILLE ODOTETAAN paria sataa tuhatta vierasta. Meidän asuntomme on messukierroksen alkupäässä, kohdenumero 3. Voi varmaan olettaa, että lähes puolet messukävijöistä jaksaa nousta neljänteen kerrokseen katsomaan vähän erilaista kotia. 142 neliön asuntomme on sisustettu mieleen jäävällä tavalla. Kolme lastenhuonetta on Avotakan sisustussuunnittelija Virpi Kannon erityisesti meille suunnittelemia. Muu asunto tulee tuottamaan kävijöille elämyksen kodin ja perheen merkityksestä poikkeuksellisella tavalla. Näkemyksiään kodista tuottaneiden lapsikylän lasten lisäksi voivat messuvieraatkin osallistua huoneiston sisustamiseen. Tarkoituksemme on tuoda sijaisvanhemmuutta ja perhehoitoa lähemmäksi tavallisia ihmisiä. Elämyksellistä tietoa lisäämällä uskomme myös saavamme lisää tukijoita työllemme. Toinen kodeista on rahoitettu täysin lahjoitusvaroin. Yrityskumppaneistamme mukana tukemassa ovat olleet Pirkanmaan Osuuskauppa, Fazer, Ratos AB, Dr. Oetker Suomi, Georgia-Pacific sekä Martinex. Taka-ajatuksena on myös lisätä kiinnostusta sijaisperheenä toimimiseen. Tässä asiassa teemme merkittävää yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. Messukotiamme on lapsikylän työntekijöiden lisäksi esittelemässä myös muita perhehoidon ammattilaisia. Messuvilinän päätyttyä pääsemme itse asiaan. Koteihimme muuttavat ensimmäiset sijaisperheet ja pian sen jälkeen myös sijoitetut lapset. Tampereen ja ympäristökuntien tarve tuetulle sijaisvanhemmuudelle on ollut ilmeinen jo pitkään. Tähän tarpeeseen vastaamassa haluamme olla jatkossakin. Aiomme siis jatkaa kotien hankintaa, siten että Tampereen Vuoreksessa on muutaman vuoden päästä 5 8 kodin yhteisö. Näin SOS-lapsikylä sulautuu osaksi uutta kaupunginosaa. Tervetuloa tutustumaan uuteen lapsikyläkotiimme asuntomessuilla klo joka päivä. TEKSTI JA KUVA: JUKKA KOTKAVUORI 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

19 Kuulumisia maailmalta SOS-TERVEISIÄ SWAZIMAASTA Kuulumisia-lehdessä 4/2011 kerrottiin SOS-lapsikylä - säätiön Sadutusta Swazimaassa -kehitysyhteistyöhankkeesta, jonka tarkoi tuk - sena on vahvistaa swazimaalaisten esikoulunopettajien varhais kasvatusosaamista. SOS-lapsikyläsäätiö toteuttaa hankkeen yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Swazimaan SOS-lapsi kylä järjestön ja Swazimaan yliopiston kanssa. Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt hankkeeseen rahoitusta vuosille SWAZIMAA KUULUU maailman köyhimpien valtioiden joukkoon. Noin 40 prosenttia 1,3 miljoonasta kansalaisesta elää köyhyydessä. Swazimaassa on erittäin korkea AIDSkuolleisuus ja ihmisten keskimääräinen elinikä on sairauden yleisyyden takia laskenut 47 vuoteen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana maassa on toteutettu kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa lasten terveyttä, koulutusta ja asemaa yhteiskunnassa. SOS-lapsikyläsäätiön hanke on yksi, vaikkakin pieni osa tätä kokonaisuutta. Swazimaan SOS-lapsikyläjärjestö on Turun ammattikorkeakoulun ohella keskeisessä asemassa sadutushankkeen paikallistason toteutuksessa. Projektipäällikkö Tiina Laakso Turun ammattikorkeakoulusta ja SOSlapsikyläsäätiön asiamies Paula Renfors-Sipari tekivät viime lokakuussa työvierailun Swazimaahan. Sadutushankkeen edistämisen lisäksi tutustuttiin järjestön toimintaan ja toimintayksiköihin Swazimaan pääkaupungissa Mbabanessa Swazimaan SOS-järjestön johtajan Dudu Dlaminin ystävällisellä myötävaikutuksella. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö on toiminut Swazimaassa 1980-luvulta alkaen. Seuraavassa muutamia matkalta erityisesti mieleen jääneitä asioita. Mbabanen SOS-lapsikylä Kodit olivat hyväkuntoisia ja erittäin siistejä. Kaikki SOS-lapsikylävan- 8 Swazimaan SOS-lapsikyläjärjestön johtaja Dudu Dlamini toimistonsa edessä. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 Kuulumisia maailmalta hemmat ovat naisia ja heitä kutsutaan SOS-äideiksi. Heillä riittää huolehdittavaa, kun lapsia on yhdessä kodissa yleensä Suurin osa SOS-lapsikylässä asuvista lapsista on orpoja. Jokaisella lapsella ei ole omaa huonetta, vaan 4 6 lasta jakavat huoneen keskenään. Pyykit pestään käsin. Lapset kasvatetaan jo pieninä osallistumaan kodin töihin, mikä näkyi mm. siivousvuorolistoina keittiöolohuonetilan seinillä. Lasten eri puolilla maailmaa asuvat SOS-kummit ovat tervetulleita koteihin ja useiden kotien seinillä oli valokuvia lapsista ulkomaalaisten kummiensa seurassa. Mbabanen esikoulu Mbabanen esikoulussa on neljä luokkaa. Tunnelma luokissa oli erilainen opettajasta riippuen: jossakin luokassa lapset istuivat hiljaisina, jossain toisessa tunnelma oli vapautuneempi. Ulos pihalle päästessään lapset piirittivät vieraat ja pyrkivät lähelle syliin ja halaamaan. Lapset olivat erittäin aurinkoisia ja iloisia. Sosiaalikeskus Sosiaalikeskus sijaitsee muutaman kilometrin päässä Mbabanen keskustasta vuoren rinteellä. Se on ulkoisilta Viimeisten kymmenen vuoden aikana maassa on toteutettu kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on paran - taa lasten terveyttä, koulutusta ja asemaa yhteis kunnassa. SOS- lapsi kyläsäätiön hanke on yksi, vaikkakin pieni osa tätä kokonaisuutta. puitteiltaan varsin pieni ja vaatimaton, vähän parakkimainen rakennus. Sosiaalikeskus auttaa ympäristön lapsia, jotka asuvat omien vanhempiensa kanssa, mutta joilla on köyhyyden, sairauksien ja muiden syiden takia riski menettää näiden huolenpito. Sosiaalikeskuksen toiminta on osa SOS Family Strengthening -perheiden tuke - misen ohjelmaa. Lapset asuvat omien perheidensä luona, mutta saavat sosiaalikeskuksessa arkipäivinä kouluopetusta ja yhden aterian. HIV-positiivisille ja muuten sairaille lapsille annetaan sosiaalikeskuksessa lääkkeitä sairauksiin. Sosiaalikeskuksessa työskentelee kaksi opettajaa. Luokkahuone oli jaettu kirjahyllyllä kahdeksi opetustilaksi. Lapset olivat iältään vuotiaita. Heidät oli jaettu kahteen opetusryhmään kielitaidon perusteella: toisessa tilassa opiskelivat vain swatia osaavat ja toisessa myös englantia taitavat lapset. Sosiaalikeskuksen toiminnassa kenties parasta on se, että se pystyy auttamaan samanaikaisesti suurta joukkoa hädänalaisessa asemassa olevia lapsia. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista välittäminen näkyi mm. siinä, että lähistöllä asuva eläkeläisrouva käy tekemässä lapsille päivittäin ruoan ulkosalla. Enimmäkseen lapsille tarjotaan kasvis- ja keittoruokia ja juomaksi vettä, koska maitoon ei yksinkertaisesti ole varaa. Yksi matkan sykähdyttävimmistä hetkistä lasten kohtaamisen ohella oli havaita tämän sosiaalikeskuksen pikkuruisen toimistohuoneen seinällä huoneentaulu, jossa luki englanniksi kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön tunnuslause: RAKASTAVA KOTI JOKAISELLE LAPSELLE. TEKSTI JA KUVAT: PAULA RENFORS-SIPARI 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF Säännöt MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Myyras - Viirilän Omakotiyhdistys ry/myras Viirilä Egnahemsförening rf. Yhdistyksen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot