Vuoden 2009 talousarvio: Palvelut turvataan SIVUT 3 5. Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa SIVUT 7 10 TAMPERE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden 2009 talousarvio: Palvelut turvataan SIVUT 3 5. Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa SIVUT 7 10 TAMPERE"

Transkriptio

1 Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen Tampereen kaupungin tiedotuslehti Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa SIVUT 7 10 Vuoden 2009 talousarvio: Palvelut turvataan SIVUT 3 5

2 2 PÄÄTOIMITTAJALTA Haluatko tietää, mihin veroeurosi menevät? Kaupungin tuloista lähes 60 prosenttia kertyy verotuloista. Ensi vuonna Tampere saa kunnallisveroa asukkailtaan arviolta 625 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki perii yhteisöveroa lähes 80 miljoonaa ja kiinteistöveroa 34 miljoonaa euroa. Niinikään kaupungin tuloja kartuttavat valtionosuudet, myynti-, maksu-, vuokra- ja rahoitustulot. Kaiken kaikkiaan kaupungin arvioidaan saavan vuonna 2009 tuloja 1272 miljoonaa euroa. Näillä tuloilla sekä säästöillä ja lainarahalla kaupungin pitää selviytyä ensi vuoden 1427 miljoonan euron menoista. Kassaan kertyvillä rahoilla kaupunki järjestää yhteisiä palveluita, kuten päivähoitoa, kouluopetusta, sairaiden ja vanhusten hoitoa, kulttuuritarjontaa sekä rakentaa ja peruskorjaa julkisia rakennuksia, katuja, puistoja ja siltoja. Heikkenevistä suhdanteista huolimatta kaupunki pyrkii ensi vuonnakin tarjoamaan asukkailleen laadukkaat palvelut. Uusiakin avauksia on luvassa, kuten esimerkiksi Tampere-lisä alle 3-vuotiaiden lasten kotihoitoon. Niinikään investointeja ei haluttu karsia, koska huonoinakin aikoina kaupungin tärkeä rooli on pyörittää talouden rattaita. Tampereella oli syyskuun lopussa asukasta. Jokainen tamperelainen palkansaaja maksaa kotikaupunkiinsa kunnallisveroa 18 prosenttia palkkatuloistaan. Keskituloinen tamperelaisperhe maksaa siis noin euroa vuodessa kaupungin kassaan. Asukkaiden mielestä ei ole varmasti yhdentekevää, mihin nämä rahat menevät. Tässä lehdessä on pyritty mahdollisimman kattavasti kertomaan, miten kaupunki käyttää yhteiset rahamme, millaisia palveluita me ensi vuonna saamme ja mihin kaupunki investoi. Sivuilla 3 5 voit tutustua ensi vuoden budjettiin, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17. marraskuuta. Koulu on elämää varten Marraskuun alussa entisessä opinahjossani Tammerkosken kou lussa ja lukiossa vietettiin 100-vuotisjuhlia monin eri tapahtumin. Koulussa muun muassa järjestettiin entisten oppilaiden luokka tapaamisia. Sivulla 15 kerrotaan Tuomiokirkon kupeessa Huhtimäellä olevan koulun historiasta ja juhlaviikosta. Omiin koulumuistoihini liittyy olennaisesti se, että kävimme koululuokkani kanssa 70-luvulla ahkerasti kaupungin teattereissa ja taidenäyttelyissä. Taideaineet ja kulttuurielämykset kuuluivat jo tuolloin olennaisena osana Tammerkosken koulun opetussuunnitelmaan. Erityisesti mieleeni on jäänyt Kellariteatterissa esitetty Eeva-Liisa Mannerin näytelmä Poltettu oranssi, joka kolahti teini-ikäisen makuun täysillä. Teatterielämys oli niin vaikuttava, että minusta tuli kertaheitolla teatterin ikuinen ystävä. Se myös innosti lukemaan tamperelaisen hienon runoilijan muitakin teoksia. Olen kiitollinen koululleni ja opettajilleni monista koulussa opituista tiedoista ja taidoista, mutta varmasti yhtä tärkeää elämäs säni ovat olleet koulusta saadut eväät taiteiden ja kulttuurin ymmärtämiselle. Tärkeää onkin, että koulu voi antaa lapsille ja nuorille aineksia koko elämää varten. Jouluun on enää 28 yötä. Joulua odotelles sa kannattaa käydä aistimassa Keskus torilla uuden Joulutorin tunnelmaa. Torin avajaisia vietetään 12. joulukuuta, ja se on avoinna aatonaattoon asti. Rauhallista joulun odotusta kaikille lukijoillemme! Aila Rajamäki Tampere-lehden päätoimittaja Sirkka-Liisa Lahti ideoi ja valmistaa itse kaikki Joulutorilla myytävät tuotteet. Tampereen Joulutoriin ei ole enää monta yötä Pienet, värikkäät mökit ilmestyivät Keskustorille lokakuun kuntavaalien alla. Se oli kuitenkin vasta alkusoittoa, koska joulun lähestyessä meno vain yltyy. Kaikki yhteensä kolmekymmentä vastarakennettua mökkiä pääsevät näytille, kun Tampereen Joulutori avataan perjantaina 12. joulukuuta. Lahjaostoksia voi tehdä torilla aina aatonaattoon asti. Tapahtuman tuottaja Rami Lehtinen Event Company Ky:stä lupaa Joulutorille aitoa ja kiireetöntä joulutunnelmaa. Uutta ohjelmaa riittää joka päivälle, mutta avajaisiin on luvassa varsinaista juhlahumua. Torin avajaisissa esiintyy muun muassa Laura Voutilainen. Joulupukki on ilman muuta luvannut tulla paikalle. Erityisesti lapsiryhmiä otetaan vielä mielellään esiintymään tapahtumaan avajaispäivän jälkeenkin, jos innokkaita löytyy. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jär jestettävälle Joulutorille saapuvien kauppiaiden myyntivalikoimissa on lah jatava raa, puuesineitä, käsitöitä, kera miikkaa, leivonnaisia ja muita jou lupöydän herkku ja. Joulutorin kahvien, glögien ja munkkien myynnistä kahvila teltassa vastaa Pyynikin Näkötornin Kahvila. Lisäksi teatterin edustalla pidetään joulua edeltävänä viikonloppuna joulukalamarkkinat. Joulutori on suunniteltu tarkoituksel la sokkeloiseksi, jotta eksyessään voisi löytää uusia elämyksiä tai törmätä tuttuihin. Myös torin liepeille nousevaa joulu kuusimetsää Lehtinen kuvailee tyypillistä markettien joulukuusimyyntiä idyllisemmäksi. Metsään on kaavailtu Lapin kotaa ja jätkänkynttilöitä. Torin keskeinen paikka kaupungin sydämessä erottaa Tampereen Joulutorin muiden kaupunkien vastaavista joulutempauksista. Vaalien aikaan suhteellisen karuilta näyttäneet mökit saavat totta kai jouluisen koristelun. Vielä jos voisi tilata paikalle pikkupakkasta ja hiljalleen satelevaa lunta, Rami Lehtinen haaveilee. Käsityöläiset arvostavat toisiaan Sirkka-Liisa Lahti emännöi Lempäälässä Käsityöläisten Talo Pikkuiivaria. Hän tekee ja markkinoi kaikki tuotteensa itse sekä käy kauppaamassa niitä eri tapahtumissa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa huovutukset, kudontatyöt ja korut. Joulutorilla vieri vieressä olevien myyjien välinen kilpailu ei huolestuta Lahtea. Käsityöläisten kesken ei ole koskaan ilmennyt suurta kilpailua, koska jokaisen aikaansaannokset ovat niin erilaisia. Tekijöiden oma käsiala ja tyyli näkyy töissä, eikä niitä oikein voi verrata keskenään. Joulutorin kaltaiset tapahtumat ovat kauppiaille tärkeitä väyliä saada uusia asiakkaita ja tilaustöitä. Pikkuiivarin valikoimista löytyy myös erityisesti jouluun muuntautuvia huovutustöitä. Osa nukeista on tehty sellaisiksi, että ne saa itse tilanteen mukaan kätevästi muunneltua vaikkapa joulutontusta enkeliksi, Lahti mainitsee. Joulun sesonkiherkkuja Papan Palvin vakituista myymälää Tammelantorilla pitävä Mauno Laihonen on Pirkanmaan alueen torikaupassa jo vanha konkari. Papan Palvin myyntiautot kiertävät säännöllisesti lähialueen markkinoilla ja toisinaan myös muualla Suomessa. Joulutorille on näkyvyyden kannalta suorastaan pakko mennä myymään. Tavallisesta torimyynnistä se eronnee vain siten, että tapahtuman saama julkisuus saattaa houkutella paikalle muitakin uteliaita kuin vain torien vakioasiakkaita. Kinkut kuuluvat tietenkin olennaisesti jouluun, joten Laihosella ei ole sen suhteen aihetta huoleen. Papan Palvin kinkut palvataan edelleen perinteisesti hirsisaunassa. Joulu on juuri tuotteillemme sesonkiaikaa, eikä kovin monella yrityksellä ole samanlaisia antimia myynnissä. Juhlaruokien hankkiminen ja valmistaminen alkaa ihmisillä usein kiireessä muutama päivä ennen h-hetkeä, joten valmiiksi kypsät kinkut säästävät hieman aikaa muihin valmisteluihin, Laihonen pohtii. Teksti: Riina Kilpinen Kuvat: Ari Järvelä Tampereen Joulutori Lisätietoja: Papan Palvin myyntikoju sijaitsee vuoden ympäri Tammelantorilla. Mauno Laihonen uskoo tavoittavansa Joulutorin myymälämökistä käsin aivan uusia asiakkaita. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 4/2008 Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487, Tampere julkaisut/tamperelehti Päätoimittaja: Tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki Puh. (03) Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Kannen kuva: Ari Järvelä Kuvassa tuore tamperelainen Matti Löytty äitinsä Birgitta Jyrkän sylissä. ISSN: X (painettu) (verkkolehti)

3 3 Vuoden 2009 talousarvio Palvelut turvataan, vaikka talouskasvu hidastuisi Teksti: Aila Rajamäki Kuvat: Ari Järvelä Palveluista ei tingitä Vuoden 2009 talousarviossa toimintakate eli käyttötulojen ja -menojen erotus on 909 miljoonaa euroa negatiivinen. Kun verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -menot otetaan mukaan laskelmiin, päästään vuosikatteeseen. Se on 77 miljoonaa euroa positiivinen. Summa ei kata poistoja, joten ensi vuoden talousarvio on neljä miljoonaa euroa alijäämäinen. Keskeiset tunnusluvut Asukasluku syyskuun lopulla Veroprosentti 18 % Vuosikate 77 milj. euroa Poistot 81 milj. euroa Tilikauden tulos 4 milj. euroa Investoinnit, netto 141,8 milj. euroa Talousarvion vaikutus maksuvalmiuteen 17,3 milj. euroa Pitkäaikaisten lainojen muutos, netto 49 milj. euroa Lainamäärä 255 milj. euroa Vuosikate % poistoista 95 Investointien tulorahoitusprosentti 55 Lainat euroa/asukas 1211 euroa Tuloslaskelma, tulot (Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu) Yhteensä 1272 milj. euroa Ensi vuoden merkittäviä investointikohteita ovat muun muassa Lahdesjärven alueen kehittämiseen liittyvä Särkijärven eritasoliittymä. Verotulot 739,2 milj. euroa 58 % Valtionosuudet 212,3 milj. euroa 17 % Myyntitulot 135,5 milj. euroa 11 % Maksutulot 56,6 milj. euroa 4 % Rahoitustulot 44,7 milj. euroa 4 % Vuokratulot 36,6 milj. euroa 3 % Muut tulot 22,6 milj. euroa 2 % Tuet ja avustukset 24,8 milj. euroa 2 % Pormestari Timo P. Niemisen mukaan ensi vuoden talousarviota valmisteltiin ristiriitaisissa tunnelmissa. Viime keväänä talousarviokehystä valmisteltiin vielä talouden korkeasuhdanteessa, mutta kesän jälkeen suhdanne on taittunut ja talouskasvu on nopeasti hidastumassa. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumiseen ja yhdessä rahoitusmarkkinoiden häiriöiden kanssa kansantalouden ennustettua heikompaan kehitykseen. Näiden uhkien vuoksi talousarvion viimeistelyn yhteydessä on jouduttu arvioimaan sitä, millainen ja miten pitkä taantuma on tulossa ja miten kaupungin toiminnassa ja taloudessa siihen tulisi varautua, Nieminen sanoo. Talousarviossa pyritään palvelut turvaamaan myös heikkenevän talouden olosuhteissa. Niemisen mukaan palvelut voidaan turvata, koska kaupungin talous on viime vuosien perusteella hyvässä kunnossa ja jo valmiiksi on kyetty rakentamaan puskureita myös huonompia aikoja varten muun muassa lainamäärää alentamalla. Lainaa 1200 euroa asukasta kohden Tampereen ja koko kaupunkiseudun väestön kasvu jatkuu. Vuoden 2008 asukasluvun kasvun ennakoidaan kohoavan noin 1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja kasvun arvioidaan jatkuvan myös ensi vuonna samansuuntaisena. Vuoden 2009 talousarvion tuloslaskelma on 4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vaikka kaupungin tulorahoitus ei täysin kata poistoja, on talous tuloksen tarkastelun kannalta lähes tasapainossa. Talousarvion rahoituslaskelma kuvaa nopeasti kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun haasteita selviytyä suurista investointitarpeista. Kaupungin tulorahoitus kattaa vain noin 55 prosenttia investoinneista. Loppuosa rahoituksesta joudutaan hoitamaan lisälainanotolla ja vähentämällä kassavaroja. Kaupungin velat kasvavat ensi vuonna tuntuvasti suurien investointien takia. Ensi vuonna uutta lainaa tarvitaan 84 miljoonaa euroa. Vanhoja lyhennetään 35 miljoonaa euroa, joten kaupunkilaista kohden velka kasvaa noin 1000 eurosta 1200 euroon. Nettomenot kasvavat 4,4 prosenttia Talousarviossa verotulojen odote taan vielä ensi vuonna kasvavan merkit tävästi, mutta kasvu heikkenee taloussuun nitelmakau della. Kaupungin netto menot kasvavat noin 4,4 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Kasvu on Timo P. Niemisen mukaan edelleen liian nopeaa ja taloussuunnitel makaudella sitä on välttämätöntä alentaa, jotta talous pysyy tasapainoisena. Menojen kasvun merkittävin yksittäinen tekijä on kunta-alalle viime vuonna tehty poikkeuksellisen kallis palkkaratkaisu. Sen kustannusvaikutukset ulottuvat vielä ensi vuoden talousarvion lukuihin. Talousarviossa on voitu kohtuudella vastata kaupunkilaisten palvelutarpeiden kasvuun. Uutena palveluavauksena on Tampere-lisä, joka otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Sillä halutaan tukea lapsiperheiden tilannetta ja toisaalta pienentää kaupungin investointitarpeita omaan päivähoitoon, Nieminen sanoo. Talouden epävarmuus näkyy ensisijaisesti kaupungin ensi vuoden investoinneissa. Kaikkia viime keväänä esitettyjä investointitoiveita ei kyetä toteuttamaan. Esimerkiksi ensi vuonna alkavaksi suunnitellut Hämeen museon ja keskusvirastotalon remontit siirtyvät. Keskustan monitoimitalokin jää odottelemaan parempia aikoja. Näistä vähennyksistä huolimatta investointien kokonaistaso on noin 20 miljoonaa euroa suurempi kuin tänä vuonna, mikä johtuu Vuoreksen alueen rakentamisen käynnistymisestä ja muista suurista yhdyskuntarakenneinvestoinneista. Myös laskusuhdanteen aikana on tärkeätä, että kaupunki osaltaan ylläpitää talouden rattaiden pyörimistä eikä aiheuta kysynnän vähenemistä, Nieminen toteaa. Toimintamenot ydinprosesseittain (Ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä, hyvinvointipalveluja ja konsernipalveluja) Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 6 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 9 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 26 % Tuloslaskelma, menot (Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu) Palvelujen ostot 463,1 milj. euroa 36 % Henkilöstömenot 616,7 milj. euroa 47 % Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 31 % Konsernihallinto 6 % Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 14 % Kaupunkiympäristön kehittäminen 8 % Yhteensä 1427 milj. euroa Avustukset 97,1 milj. euroa 7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 88,5 milj. euroa 7 % Vuokramenot 20,9 milj. euroa 2 % Rahoitusmenot 9,5 milj. euroa 1 % Muut toimintamenot 7,7 milj. euroa 1 %

4 4 Vuoden 2009 talousarvio Kunnan talouden katsotaan olevan tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja eli suhde on 100 tai yli. Jos suhde on alle 100, talous on epätasapainossa. Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikön mukaan Tampereen talous on tuloksentarkastelun kannalta lähes tasapainossa, vaikka kaupungin tulorahoitus ei katakaan poistoja. Veroprosentti edelleen 18 Suuremmalta alijäämältä Tampere on säästynyt verotulojen kasvun vuoksi. Vuoden 2009 budjetissa on arvioitu, että Tampere kerää ensi vuonna 739 miljoonaa euroa veroa. Kuluvan vuoden arvio on 712 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi on siis arvioitu 27 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia. Vuonna 2009 valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan noin 12 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy kuitenkin 11 miljoonaa euroa verokevennysten kompensaatiota, joten todellinen kasvu on vain noin 1 miljoonaa euroa. Kasvu kohdis tuu sosi aali- ja terveystoimen valtionosuuk siin. Kaupungin nettomenot kasvavat ensi vuonna 4,4 prosenttia eli 43,8 miljoonaa euroa. Kaupungin ensi vuoden kokonaismenoiksi on laskettu 1427 miljoonaa euroa. Ensi vuonna veroprosentti pysyy entisellään 18 prosentissa. Joihinkin maksuihin ja taksoihin on tulossa korotuksia. Tampereen Vesi korottaa talousveden ja jäteveden maksuja. Myös maksuasetuksen mahdollistamat korotukset sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutetaan ensi vuoden alusta lähtien. Tänä syksynä muuttunut maailmanlaajuinen taloustilanne on huomioitu investointien 20 miljoonan euron vähennyksissä. Sen sijaan talousarviokehyksen nettomenoihin ei tehty vähennyksiä. Kaupungin talousjohto on valmistautunut myös siihen mahdollisuuteen, että talousarvio voidaan joutua avaamaan vuoden 2009 aikana, jos talousnäkymät heikkenevät entisestään. Kaupunki investoi 140 miljoonalla Ensi vuonna nettoinvestointien kokonaismäärä on 141,8 miljoonaa euroa. Suurimmat ensi vuoden investointikohteet ovat yhdyskuntarakentamista, koulurakennusten peruskorjausta sekä liikelaitosten investointeja. Investointimenot kasvavat 18,3 miljoonaa euroa kuluvasta vuodesta. Talous- ja strategiaryhmän joh tajan Juha Yli-Rajalan mukaan kaikkia keväällä esitettyjä investointitoiveita ei ole mahdollista toteuttaa. Puna kynällä vedettiin yli esimerkiksi Hämeen museon ja keskustan monitoimitalon aloittaminen ensi vuonna. Kaupungin investointilistaa ei tässä tilanteessa karsittu enempää, koska tärkeätä on, että vaihtelevissakin suhdanteissa kunta edustaa vakautta ja pitää yllä toimintoja, Yli-Rajala toteaa. Talonrakennushankkeisiin on varattu kaikkiaan 38,2 miljoonaa euroa. Suurimpia talonrakennushankkeita ovat ensi vuonna Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus, johon varataan ensi vuonna 8,2 miljoonaa euroa sekä Tampereen kauppaoppilaitos, johon varataan 4,3 miljoonaa euroa. Hatanpään koulun ja lukion tiloja rakennetaan ensi vuonna 2,9 miljoonalla, Pohjois-Hervannan koulua perusparannetaan 1,5 miljoonalla eurolla ja museoiden kokoelmakeskukseen varataan 2,5 miljoonaa euroa. TAMKia peruskorjataan 2,5 miljoonalla eurolla. Koulujen ja päiväkotien pieniin hankkeisiin varataan yhteensä 4,7 miljoonaa euroa ja muihin pieniin hankkeisiin 4,1 miljoonaa euroa. Koukkuniemen perusparannukseen ja kehittämiseen kuluu ensi vuonna 1 miljoona euroa. Suuria investointikokonaisuuksia ovat ensi vuonna kaupunkiympäristön kehittämisen hankkeet. Liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytetään yhteensä 53 miljoonaa euroa. Määrärahassa on mukana myös Ratinan ja Vuoreksen liikenneväylien ja viheralueiden suunnittelu- ja rakennusmenot, yhteensä 15,9 miljoonaa euroa. Ratinaan ja Vuorekseen satsataan kaikkiaan 19,1 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä uusia aluehankkeita ovat esimerkiksi Mäyrämäki ja Vuoreksen puistokatu Vuoreksessa. Niinikään Linnainmaalla Koilliskeskuksessa rakennetaan ensi vuoden aikana liittymäjärjestelmät valmiiksi. Myös Särkijärven eritasoliittymää varten on varattu 8,1 miljoonaa euroa. Puistoihin tehtävistä remonteista merkittävin on Vanhan kirjastotalon puiston peruskorjauksen aloittaminen. Investointimenoja kasvattaa myös Hämpin parkin pääomasijoitus, joka on ensi vuodelle 12 miljoonaa euroa. Hammashuoltoa tehostetaan ja dementiapaikkoja lisätään Vuoden 2009 talousarvio on kolmas budjetti, joka on tehty kaupungin uudella toimintamallilla. Tilaajien ja tuottajien talousarviot ovat omina kokonaisuuksinaan. Ydinprosesseja on kuusi: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kaupunkiympäristön kehittäminen. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa menoja lisäävät erityisesti Tampere-lisän käyttöönotto ja lisääntyvään päivähoitotarpeeseen vastaaminen. Ensi vuonna hankitaan 214 uutta hoitopaikkaa. Myös yksityisen hoidon tuen kuntalisää nostetaan ja lisätään starttirahaa uusille päivähoitoyrittäjille. Budjetti mahdollistaa myös perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun parantamisen. Niin ikään ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista tukea laajennetaan, lastensuojelun palveluja uudistetaan ja kulttuurikasvatus vakiinnutetaan. Oman erikoissairaanhoidon toimintamalli ensi vuoden aikana Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa hammashuollon palvelujen saatavuutta parannetaan niin, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Lisäksi tehostetaan terveysneuvontaa ja lisätään vajaatyökykyisten työllistämistä kaupungin organisaatiossa. Kaupunkilaisten terveyden edistämiseen otetaan mukaan myös kolmas sektori. Tavoitteena on myös lyhentää päivystysaseman odotusaikoja siten, että 85 prosenttia apua tarvitsevista pääsee vastaanotolle alle kahdessa tunnissa. Oman erikoissairaanhoidon tulevaisuuden toimintamallista tehdään esitys ensi vuoden aikana. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseenkin on ensi vuonna tiedossa parannuksia. Lisäykset kohdistuvat pääosin kotona asumista tukeviin palveluihin sekä asumispalveluihin. Kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät ihmiset pääsevät tuen piiriin. Ympärivuorokautista kotihoitoa tarvitsevia asukkaita otetaan hoidon piiriin aikaisempaa enemmän. Lisäksi erityisesti keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta kärsivien kaupunkilaisten jatkohoitopaikkoja lisätään ja hoitoketjuja kehitetään aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Tavoitteena on, että ikäihmisten palveluprosessi uudistetaan asiakaslähtöiseksi ja tehokkaaksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Monikulttuurisuus painopisteenä Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen ydinprosessissa panostetaan muun muassa toisen asteen koulutuksen vetovoimaisuuden ja kansainvälisyyden sekä korkeakouluopetuksen tutkimuksen vahvistamiseen. Tavoitteena on myös työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjämyönteisyyden lisääminen sekä toimialakohtaisten ympäristöjen kehittäminen. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen prosessissa parannetaan yhteisöllistä toimintaa sekä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia kulttuurin ja liikunnan keinoin. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluilla lisätään myös Tampe- reen vetovoimaisuutta asuinpaikkana ja vierailukohteena. Lisäksi omaehtoisen oppimisen ja sivistyksen mahdollisuuksiin panostetaan aikaisempaa enemmän. Myös monikulttuurinen toiminta on vuoden 2009 painopisteitä. Joukkoliikenteen käyttäjiä halutaan lisää Tampereen ja seutukunnan asukasmäärän ja asumisväljyyden kasvu edellyttävät vuoteen 2030 mennessä uusien asuntojen rakentamista Tampereella arviolta kuuden Vuoreksen kaupunginosan verran. Tarvitaan myös uusia työpaikka-alueita ja liikenteen suunnittelua ja siihen liittyvää rakentamista. Kasvu on tuonut lisää henkilöautoliikennettä alueelle. Joukkoliikenteen käyttö pyritään saamaan suuremmaksi kuin henkilöautoliikenne. Joukkoliikennettä kehitetään pitämällä erityisesti vakituisten käyttäjien maksut edelleen edullisena ja uusimalla maksukorttijärjestelmä. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta liikenneverkon toimivuudesta, jolle kaupungin sijainti kapealla kannaksella tuo erityisten haasteen. Keskeinen hanke on Rantaväylän kehittäminen. Seudun liikenteen kokonaisuutta tarkastellaan liikennejärjestelmätyöllä, joka kytkeytyy maankäytön suunnitteluun seudun rakennemallityön kautta. Asuntorakentamisessa tavoitellaan ensi vuonna noin uuden asunnon valmistumista. Asuntoja syntyy Ratinanrantaan ja Vuoreksen asuntorakentaminen pääsee käyntiin. Tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan muun muassa Nurmi-Sorilan ja Ojala- Lamminrahkan kaavoituksella. Henkilöstön määrä vähenee hieman Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä vähenee ensi vuonna noin 220 työntekijällä tähän vuoteen verrattuna Sähkölaitoksen yhtiöittämisen myö tä. Vuonna 2009 kaupungilla on vakinais ta henkilöstöä henkeä. Mää rä aikaiset ja sijaiset mukaan laskettuna kaupungilla on kaikkiaan noin työntekijää. Suurin osuus eli 70 prosenttia kaupungin henkilöstöstä työskentelee hyvinvointipalveluissa. Henkilöstömenot ovat ensi vuonna 617 miljoonaa euroa. Tampere-lisää maksetaan alle 3-vuotiaiden kotihoidosta Ensi vuoden alussa kotonaan alle 3-vuotiaita lapsia hoitavalla on mahdollisuus saada lasten kotihoidon tuen kuntalisää eli Tampere-lisää. Tampere-lisään on ensi vuoden budjetissa varattu 4 miljoonaa euroa. Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessista kertoo, että Tampere-lisää voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tampere-lisää maksetaan perheelle, joka saa lakisääteistä lasten kotihoidon tukea. Tampere-lisän saamisen edellytyksenä on, että jompikumpi vanhemmista tai muu huoltaja hoitaa lastaan kotona. Yksityisen hoidon tuella vanhemmat voivat palkata esimerkiksi hoitajan kotiin tai hankkia päivähoitopaikan yksityisiltä palveluntuottajilta, Komonen kertoo. Tampere-lisää maksetaan 140 euroa kuukaudessa nuorimmasta alle 3-vuotiaasta ja 100 euroa kuukaudessa seuraavista alle 3-vuotiaista sisaruk sista. Kaikki perheen alle kouluikäiset ovat oikeutettuja kaupungin järjestämään kerhotoimintaan. Tampere-lisää saavan perheen alle 3-vuotiailla lapsilla ei ole oikeutta kaupungin järjestämään päivähoitoon. Sen sijaan perheen yli 3- vuotiaat ovat oikeutettuja kunnalliseen päivähoitopaikkaan. Tampere-lisän odotetaan Tampereella vaikuttavan myös kunnallisten päivähoitopaikkojen tarpeeseen. Vuonna 2007 kunnallisessa päivähoidossa oli 41,6 prosenttia alle 3-vuotiaista. Tampere-lisän käyttöönoton jälkeen arvioidaan, että alle 3-vuotiaiden osuus päivähoidossa laskee 39,9 prosenttiin eli näin päivähoidossa olisi noin 80 lasta vähemmän. Kaikkiaan on arvioitu, että noin 2300 tamperelaisperhettä käyttäisi mahdollisuutta Tampere-lisään. 80 lapsen väheneminen merkitsee päivähoidon järjestämiskustannuksiin miljoonan euron vähennystä, Komonen laskee. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää tarkemmista lisän ehdoista kokouksessaan

5 Katuja peruskorjataan ja rakennetaan Merkittävimpiä uusia ensi vuoden katurakennusalueita ovat esimerkiksi Lielahden ja Veisun täydennyskaava-alueet. Ratapihankadun rakentamista jatketaan Tullin alueella. Liikennejärjestelmän parantamista jatketaan esimerkiksi Aitolahdentiellä Koilliskeskuksen kohdalla. Lahdesjärven alueen kehittämiseen liittyvä Särkijärven eritasoliittymän rakentaminen on merkittävin siltahanke. Työ jatkuu ensi vuonna. Talousarviossa on ajoitettu myös Kuntokadun ja Teis kontien liittymän parantamisen aloit - taminen ja Rongankadun alikäytävän rakentamisen aloittaminen ensi vuodelle. Rongankadun alikulku tehtäisiin yhteishankkeena Ratahallintokeskuksen kanssa. Vuoreksen uuden kaupunginosan rakentaminen on alkanut Vuoreksen puistokadulla, ja työ jatkuu ensi vuonna. Alueen pääväylään liittyvän Särkijärven sillan rakentamisen aloitus on ajoitettu ensi vuodelle. Ensimmäisenä rakennettava Mäyränmäen asuinalue tarvitsee myös kadut ja muun kunnallistekniikan. Ratinan alueen ja sen liikenneyhteyksien kehittäminen jatkuu myös muun muassa uuden keskustaan suuntau tuvan kevyen liikenteen yhtey den eli Laukonsillan rakentamisella. Katusaneerauksia jatketaan laadittujen yleissuunnitelmien pohjalta. Saneeraukset pyritään toteuttamaan aluekokonaisuuksittain. Saneeraukset Hatanpään sairaalan remontti aikataulussaan pyritään saamaan päätökseen Ikurin, Härmälän ja Ruotulan alueella. Saneeraustöitä jatketaan mm. Kalkun, Niemen, Ryydynpohjan, Hyhkyn, Korkinmäen ja Vehmaisten alueilla. Saneeraukset aloitetaan myös Koivistonkylässä. Kevyen liikenteen rakentamiskohteet ovat pääosin laatutason parantamista. Joukkoliikenteen edellytyksiä parannetaan pysäkki- ja liittymäjärjestelyillä. Satamissa parannetaan Alarannan laitalaitureita ja rantamuureja sekä uusitaan pienvenesatamien huonokuntoisia laitureita ja varusteita. Kevyen liikenteen edellytyksiä on tarkoitus parantaa Turtolassa rakentamalla ylikulkukäytävä Hervannan valtaväylän yli. Silloista korjataan esimerkiksi Hervannan risteyssiltaa. Pääosa kaupungin ulkovalaistuksesta on rakennettu 60- ja 70-luvuilla. Tämä valaistus on tullut käyttöikänsä päähän ja sen saneerausta jatketaan. Merkittävimpiä valaistuskohteita toteutetaan Kangasalantiellä, Rukkamäentiellä, Sarankulmankadulla ja Hatanpään puistossa olevalla raitilla. Liikennetelematiikan investoinnit kohdistuvat huonokuntoisten kojeiden uusimiseen. Jouk koliikenne-etuuksien toteut tamista liikennevaloihin jatketaan. Joukkoliikenteen reaali aikaisten informaatiojärjestelmän uusiminen alkaa, ja hälytysajoneuvojen pakkoetuusjärjestelmää viimeistellään. Hatanpään kantasairaalan remontti etenee suunnitelmien mukaan. B-siipi valmistuu ensi vuoden huhtikuussa, jolloin siellä avataan 121 potilaspaikkaa. Tällä hetkellä siiven osastot toimivat väliaikaisesti Kaupin ja Hatanpään puiston sairaaloissa. Pikonlinnasta vuokratulla kahdella vuodeosastolla on noin 60 potilasta. Osastojen toiminnan aikataulu selviää marraskuussa. Uudistettuun B-siipeen aset tuvat huhtikuussa sisätautien, infektiotautien, gastrokirurgian, sekä urologian ja verisuoniki rur gian osastot. Lisäksi B-sii peen muuttaa A-siiven remon tin tieltä kaksi ortopedian osastoa. Sisätautien hoitoa pystytään lisäämään peruskorjauksen valmistuttua, koska osastojen määrä kasvaa yhdellä, kertoo projektipäällikkö Pirjo Karppanen. Ortopedian toimintaa sen sijaan joudutaan tiivistämään, koska kaksi osastoa yhdistetään yhdeksi. Ortopedian osastot ja Kaupin sairaalassa oleva sisätautiosasto palaavat takaisin A-siipeen remontin valmistuttua huhti toukokuussa Peruskorjauksen jälkeen kantasairaalassa on kaikkiaan 210 potilaspaikkaa. Paikkojen määrä vähenee, sillä isoista potilashuoneista luovutaan ja tilalle rakennetaan kahden hengen huoneita. Peruskorjauksen yhteydessä saneerataan myös rakennusten ilmanvaihto ja asennetaan sprinklerilaitteistot. 5 Vuoden 2009 talousarvio Vuores kiinnostaa. Vuores-projekti ja kiinteistötoimi järjestivät marraskuun alussa Mäyränmäen omakotitonttien luovutukseen liittyen tonttiesittelytapahtuman Mäyränmäen maastossa. Paikalla oli myös tulevien Mäyrämäen rakentajayhtiöiden edustajia. Paikalla kävi Mäyränmäestä ja Vuoreksesta kiinnostunutta. Mäyränmäki ja puistokatu rakenteilla Vuoreksessa Tampereen ja Lempäälän rajalle nousevan uuden Vuoreksen kaupungiosan rakentaminen on alkanut. Alueen pääväylää eli Vuoreksen puistokatua tehdään parhaillaan. Myös Mäyränmäen asuinalue saa katuja ja muuta tarvittavaa kunnallistekniikkaa ensi vaiheessa, sillä alueen pientalotontit olivat jo mukana syksyn tonttijaossa. Nopeimmat rakentajat voisi vat siis muuttaa Vuorekseen jo ensi vuoden lopulla. Mäyränmäen muista alueista pidettiin kilpailu, jonka myötä tontteja luovutettiin rakentajille ja kaavaa viimeisteltiin yhteistyössä heidän kanssaan. Nyt myös nämä kumppanuuskaavoituksen kautta alueen toteuttamiseen sitoutuneet rakentajat voivat viedä suunnitelmiaan eteenpäin. Koko Mäyränmäen alueelle on tulossa asuntoja noin 750 asukkaalle. Alueelle rakennetaan yhteensä 250 asuntoa omakotitaloihin, paritaloihin, rivitaloihin ja pienkerrostaloihin. Kukin asuinkortteli rajautuu virkistysalueeseen ja alueen keskelle rakennetaan Mäyränmäen puisto. Työpaikkoja alueelle voi sijoittua arviolta 150. Liike- ja toimistorakennukset sijoittuvat Ruskontien varteen. Puistokatu rakenteilla Uuden kaupunginosan pääväylän eli Vuoreksen puistokadun rakentaminen alkoi lokakuussa. Rakennustyöt käynnistyivät tulevan Liikuntapuiston ja Särkijärven välisellä osuudella, jonka on määrä valmistua liikennöitävään kuntoon lokakuussa Tälle osuudelle rakennetaan myös kevyen liikenteen alikulkukäytäviä. Myös Vuoreksen puistokadun rakentaminen Särkijärven toisella puolella eli Lahdespohjan alueella alkaa tämän vuoden puolella. Vuoreksen TAMK ja PIRAMK yhdistyvät Tampereelle saadaan monialainen ammattikorkeakoulu, jos Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät vuoden 2010 alussa. Oppilaitosten yhdistymistä on selvitetty työryhmässä vuoden 2008 alusta lähtien. Työryhmän esityksen mukaan yhdistetyn ammattikorkeakoulun ylläpitomuodoksi tulisi osakeyhtiö, jolla olisi toimintaa Tampereen lisäksi Virroilla, Mäntässä ja Ikaalisissa, joissa PIRAMK toimii jo nyt. Yhdistetyn ammattikorkeakoulun nimeksi tulisi Tampereen ammattikorkeakoulu. Oppilaitosten yhdistämistä puoltavat puistokadusta rakennetaan ensi vaiheessa Särkijärven rantaan menevät osuudet, jotta Särkijärven siltaa päästään rakentamaan syksyllä Särkijärven sillan arvioidaan valmistuvan Sillan melukaiteisiin liittyvä taidekilpailu ratkaistiin lokakuussa. Yrityksiä, palveluja ja asuinalueita Vuoreksen puistokadun Tampereen keskustan puoleisessa päässä oleva Lahdesjärven yritysalue on rakentamis ta varten valmiina. Vuoreksen koulukeskuksen suunnittelua on viety eteenpäin siten, että kouluja ja päivä kotitiloja voidaan rakentaa asuinrakentamisen tahdissa. Tiloista tehdään monikäyttöisiä ja niitä voidaan raken taa vaiheittain. Koulualueeseen liittyvästä keskuspuistosta on valmis yleissuunnitelma. Puistokadun länsiosan asemakaavan valmistelu on pitkällä. Puistokadun varteen nousee asuinkerrostaloja, joiden katutasoon voi sijoittua liiketilaa. Seuraavaksi on vuorossa kadun itäpuoli, jossa sijaitsee muun muassa kaupunginosan ytimessä oleva tori ja palveluja. Torin varren liikekeskuskorttelin ensimmäinen vaihe halutaan valmiiksi kesällä 2012, kun Vuoreksessa järjestetään asuntomessut. Muista Vuoreksen asuinalueista pisimmällä ovat Rimmin ja asuntomessualueeksi tulevan Virolaisen asemakaavat. Myös Koukkujärven asuinaluetta asemakaavoitetaan. Vuores on Tampereen ja Lempäälän rajalle nouseva kuntien yhteinen noin asukkaan kaupunginosa, jonka vahvuuksina on hyvät liikenneyhteydet ja luonnon läheisyys. Vuoteen 2015 mennessä alueelle nousee myös tuhansien työntekijöiden toimitiloja. muun muassa saavutettavat synergiaedut sekä nykyinen sijainti lähellä toisiaan. Molemmat ammattikorkeakoulut kuuluvat maan vetovoimaisimpien oppilaitosten joukkoon. Tänä vuonna ensisijaisten hakijoiden määrien perusteella PIRAMK oli nuorten yhteishaussa maan vetovoimaisin ja TAMK kolmanneksi vetovoimaisin. Yhdistämisen ansiosta Tampereelle saataisiin entistäkin elinvoimaisempi ja kilpailukykyisempi ammattikorkeakoulu. TAMKissa on tällä hetkellä noin 4500 opiskelijaa ja PIRAMKissa Yhdistyneessä ammattikorkeakoulussa opiskelijoita olisi lähes ARI JÄRVELÄ Työllisyyden hoidon palvelut keskitetään Vuoden 2009 alussa aloittaa uusi Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, johon keskitetään kaikki työllisyyden hoidon palvelut, joita kaupunki tuottaa itse tai yhteistyössä työhallinnon kanssa vaikeasti työllistyville työnhakijoille. Uuteen yksikköön siirtyvät kuntouttava työtoiminta, työvoiman palvelukeskus niiltä osin kuin se tuottaa palveluja tamperelaisille, työvoimapoliittiset projektit sekä kotouttamislain mukaisten harjoittelupaikkojen järjestäminen maahanmuuttajille. Yksikkö myös koordinoi sosiaalisen yritystoiminnan kehittämistä, vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistoimia sekä työllisyyden hoidon paikallista ja seudullista yhteistyötä. Tämän lisäksi yksikön tehtävänä on kehittää asiakasyhteistyötä niiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, joita kaupunki avustaa. Uusi yksikkö perustetaan, koska yksi kaupungin keskeisiä strategisia tavoitteita on työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työttömyysasteen alentaminen. Keskittämällä palvelut halutaan turvata entistä paremmin kohdennettuja palveluita sekä työnhakijoille että työvoiman saatavuudesta kärsiville yrityksille. Hammareninkadulle sijoittuvaan yksikköön tulee työntekijää. Uusi yhtiö parantamaan Tampereen seudun vetovoimaa Vuoden 2009 alussa aloittaa toimintansa seudullinen elinkeinoyhtiö, mikäli kaikkien seudun kuntien valtuustot hyväksyvät yhtiön perustamisen. Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee yhtiön perustamista kokouksessaan 26. marraskuuta. Seudullisessa elinkeinoyhtiössä ovat mukana Tampereen seudun kahdeksan kuntaa: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Uusi yhtiö tulee olemaan seudun kehittämis- ja markkinointiyhtiö, jonka tehtävänä on varmistaa seudun talouselämän kehittyminen sekä edistää seudun vetovoimaisuutta. Yhtiön palveluksessa on alkuvaiheessa toimitusjohtajan lisäksi 12 henkeä. Markkinointiin sisältyvät seudun matkailupalvelut, joten myös GoTampere Oy:n yhdeksän työntekijän henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön. Tampereen kaupungin elinkeinojohtajan Kari Kankaalan mukaan uudella yhtiöllä pyritään tehostamaan seudun markkinointia kansallisesti ja kansainvälisesti sekä varmistetaan riittävän vahva osaaminen ja resurssit eri elinkeinopolitiikan alueilla. Lisäksi pyritään karsimaan päällekkäisiä toimintoja ja parantamaan palveluja siten, että asiakkaat jatkossa saisivat palve lunsa yhdeltä luukulta. Tavoitteena on myös terävöittää elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Yhtiön omistusosuudet jaetaan kuntien asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuus osakepääomasta on 0,8 euroa asukasta kohden. Yhtiön budjetti ensimmäiselle toimintakaudelle on 2,4 miljoonaa euroa. Tampere maksaa yhtiön matkailuun liittyvät kulut kokonaan ja lisäksi muita erityiseriä. Jatkossakin kunnat jatkavat itsenäistä elinkeinojen kehittämistä kuntien omista lähtökohdista sekä hoitavat itse muun muassa tonttikauppansa ja muut yksittäisiä yrityksiä koskevat palvelunsa.

6 6 Tampereen Westend sai hyvän rakentamisen palkinnon Vuosittain tamperelaiselle rakennukselle myönnettävä hyvän rakentamisen palkinto annettiin tänä vuonna As. oy Tampereen Westendille, joka sijaitsee Hämeenkatu 31:ssä. Westend on hyvä esimerkki onnistuneesta keskustan täydennysrakentamisesta. Palkinnossa perusteltiin, että Westendin myötä Tampereen pääkadulle, Hämeenkadulle on syntynyt uusi arvorakennus. Hämeenkadun puoleinen fasadi on hillitty ja sopii hyvin pääkadun arvo miljööseen. Uudisrakennukseen sijoittuu asuntojen lisäksi edustavia liiketiloja, joiden toivotaan elävöittävän Tampereen keskustassa sijaitsevan Ranta-Tampellan alueen maankäytöstä järjestetään suunnittelua koskeva aatekilpailu. Kilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden tuli jättää osallistumishakemuksensa 20. marraskuuta mennessä. Neljä kilpailijaa valitaan varsinaiseen kilpailuun osallistumishakemusten ja ilmoitettujen valintakriteerien kuten kaupunkisuunnittelun ja asuntosuunnittelun osaamisen perusteella. Kilpailun tavoitteena on löytää asemakaavan pohjaksi ratkaisu, jolla Ranta-Tampellasta muodostuu maisemallisesti ja kaupunkirakenteellisesti korkealuokkainen asuinalue. Ranta-Tampellaan tulee asuntoja noin 3500 hengelle. Kilpailun painopiste on kaupunkikuvassa. Ratkaisun tulee olla myös JALO VIRKKI Westend Hämeenkadulla on hyvä esimerkki onnistuneesta keskustan täydennysrakentamisesta. Hämeenkadun länsiosan liike-elämää. Korttelin sisäpihalla on lämpimän punai nen, matalampi rakennus, johon si joittuu urbaaneja rivitaloasuntoja. Uu sien rakennusten väliin jää suojaisa oleskelupiha, kaupunkikuva-arkkitehti asuinympäristön laadun, ympäristöhäiriöiden, energiatehokkuuden ja kaavatalouden kannalta perusteltu. Kilpailu käydään siltä pohjalta, että aluetta nykyisin halkova Kekkosentie sijoitetaan pitkään tunneliin. Tunnelivaihtoehdon mukaan kilpailu alueelle sijoitetaan vähintään kerrosneliömetriä kerrosalaa. Suunnitteluohjeissa todetaan, että koko rantavyöhykkeellä tulee olla julkinen ulkoilureittiyhteys ja että rantaviivan tuntumaan sopii rantabulevardi. Tampereen kaupunki järjestää kilpailun yhdessä alueen toisen maanomistajan YIT Rakennus Oy:n kanssa. Varsinainen kilpailu käydään nimimerkkien suojassa. Kilpailun ratkaisee kaupunginhallituksen suunnittelujaoston nimeämä tuomaristo, Jalo Virkki perustelee palkintoa. Hyvän rakentamisen kunniamaininnat myönnettiin As. oy Tampereen Charlotalle Näsijärvenkatu 1:ssä ja Musiikkiteatteri Palatsin muutos- ja korjaustyölle. Ranta-Tampellan alueesta aatekilpailu jossa on kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n edustajia sekä riippumaton asiantuntijajäsen. Kilpailuaika päättyy maaliskuun puolivälissä, ja kilpailu ratkaistaan huhtikuun lopussa. Ranta-Tampellan alueen asemakaavoitus aloitettiin vuonna Siinä yhteydessä laadittujen maankäytön ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vaihtoehtojen vaikutusarvioinnin perusteella on päädytty ns. pitkän tunnelin vaihtoehtoon, joka mahdollistaa ranta-alueen maankäytön asuinrakentamiselle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt , että suunnittelua jatketaan siltä pohjalta. Rantaväylän tunnelin tiesuunnittelu ja asemakaavoitus ovat parhaillaan meneillään. ARI JÄRVELÄ Pispalan kaavoitus etenee Tampereen Pispalan alueen kaavoitustyö on päässyt vauhtiin suunnitelmien mukaisesti. Valtakunnallisesti - kin arvokkaan Pispalan miljöön asema kaavan uudistaminen on alkuvaiheessaan sisältänyt laajaa asukkaiden kuule mista ja monipuolista selvitystyötä. Asemakaavat tehdään kolmessa vaiheessa, ja koko Ylä-Pispalan, Ala- Pispalan ja Tahmelan kaavatyö kestää useita vuosia. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään koko alueen yleistarkastelua sekä kaksi asemakaavamuutosta Ylä-Pispalaan. Esimerkiksi liikenteellinen selvitys toi esiin, että ajonopeudet ovat ongelmana alueella. Alueen luontokohteita on myös selvitetty. Esimerkiksi lepakkokartoituksen tuloksen mukainen suositus on, että Pyhäjärven ranta-alueella oleviin ruokailualueisiin ei pitäisi tehdä suuria muutoksia. Arkeologisen inventoinnin arvokkaita kohteita ovat esimerkiksi vanha raja-aita ja bunkkerit. Rakennusinventointi ja -ohjeet tarkentuvat Pispalan rakennusinventointiaineistoa on päivitetty ja alueella on tehty rakennusoikeustarkastelua. Näitä tietoja päivitetään vielä aineiston nähtävillä Pispalan miljöön asemakaava uudistetaan. olon tuoman palautteen perusteella tarpeen mukaan. Pispalan ja Tahmelan alueen väliaikainen rakennustapaohje on myös ollut nähtävillä palautetta varten, ja se on tarkoitus hyväksyä alkuvuodesta. Ohjeella on tarkoitus ohjata sitä poikkeusluvilla tehtävää rakentamista, joka sallitaan alueella nyt kesken olevan asemakaavoitusprosessin aikana. Asemakaavoituksen yleistarkasteluvaiheen tukena toimivan, Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman KaOs-projektin osallistumistyöskentely jatkuu vuoden loppuun. Marraskuussa KaOs-projekti järjesti Pispalan toisen kaupunginosakonferenssin, jossa työstettiin Pispalan kehityskuvaa asemakaavoituksen ja Pispalan ja Tahmelan alueiden yleisen kehittämisen tueksi. Seuraavaksi kehityskuva asetetaan nähtäville ja esitellään yhdyskuntalautakunnalle ja viranomaisille. Asemakaavoituksen ensimmäisen vaiheen luonnokset ja rakennustapaohje laaditaan ja toisen vaiheen asemakaavoitus aloitetaan. Asemakaavoituksen osallistumistyöskentelyä jatketaan mm. asemakaava-alueille perustettavissa osallisryhmissä. Pispalan asemakaavoitus on jaettu kolmeen vaiheeseen. Uusi valtuusto aloittaa työnsä tammikuussa Lokakuussa järjestetyissä kuntavaaleissa valittiin Tampereen kaupunginvaltuuston uudet jäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi. 67-jäseniseen valtuustoon saatiin 25 uutta jäsentä. Uusi valtuusto kokoontuu en simmäisen kerran 14. tammikuuta 2009, jolloin valtuusto myös valitsee keskuudestaan uuden pormestarin sekä neljä apulaispormestaria. Uuden valtuuston suurin puolue on kokoomus, joka sai 27 prosenttia äänistä ja 18 paikkaa. Toiseksi suurin on SDP, joka sai 21,2 prosenttia äänistä ja 15 paikkaa. Kolmanneksi suurin on vihreät 15,7 prosentin kannatuksella ja 11 valtuustopaikalla. Vasemmisto sai 8 paikkaa, perussuomalaiset 4, keskusta 4, kristilliset 3, sitoutumattomat 2, RKP 1 ja SKP 1. Tampereella äänestysaktiivisuus parani edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Tampereen äänestysprosentti oli 59,3. Vuoden 2004 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,7. Tampereen kaupunginvaltuusto Kansallinen Kokoomus (KOK) Nieminen, Timo P., talousjohtaja Jaskari, Harri, kansanedustaja Koskinen, Riitta, hammaslääkäri Tulonen, Irja, sairaanhoitaja Axén, Erkki,insinööri Seppälä, Miikka, toimitusjohtaja Ojanen, Sanna (uusi), johdon assistentti Dündar-Järvinen, Aila, kehitysvammahoitaja Ivanoff, Antti (uusi), diplomi-insinööri Vikman, Sofia (uusi), kansanedustajan avustaja Järvelä, Kristiina, opettaja Heinivaho, Matti, tv-tuottaja, eläk. Kostiainen, Leena (uusi), rehtori Hervonen, Antti, professori Airaksinen, Harri (uusi), asiakasjohtaja Ikonen, Anna-Kaisa (uusi), kehittämispäällikkö Sasi, Ilkka (uusi), projektikoordinaattori Sirén, Elina, terveydenhoitaja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Tainio, Hanna, lääketieteen tohtori Gustafsson, Jukka, kansanedustaja Viitanen, Pia, kansanedustaja Kivistö, Anneli, vast. työnsuunnittelija Lepistö, Joonas, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Ruoholahti, Pauli, toiminnanjohtaja Salmi, Pekka (uusi), järjestösihteeri Sirniö, Ilpo, koneasentaja Aleksovski, Atanas, vt. koulutusalajohtaja Salminen, Seppo, kunnallisneuvos Ollila, Riitta, erityisopettaja Kulmala, Reijo (uusi), osastonlääkäri Asumaniemi, Hellä, ylihoitaja Koivisto, Sirpa, lähihoitaja Loukaskorpi, Johanna (uusi), opettaja Vihreä liitto (VIHR) Tynkkynen, Oras, kansanedustaja Roivainen, Irene, sosiaalityön yliassistentti Siik, Kirsikka (uusi), arkkitehti Kajan, Maija, gynekologi Heinämäki, Anna-Kaisa (uusi), ylikonstaapeli Pesä, Perttu, näyttelijä-ohjaaja Parviainen, Olli-Poika (uusi), yrittäjä Olkanen, Emilia (uusi), opiskelija Eskola, Vesa (uusi), lastenlääkäri Siuro, Petri (uusi), sairaanhoitaja Rissanen, Niina (uusi), yrittäjä Vasemmistoliitto (VAS) Stenius-Kaukonen, Marjatta (uusi), DI Kontula, Anna, sosiologi Sirnö, Minna, kansanedustaja Heikkilä, Jari, pääluottamusmies Virtanen, Sirkkaliisa, osastopäällikkö Järvelä, Ilkka (uusi), sähköasentaja Pöllänen, Elli-Maija, lähihoitaja Aaltonen, Mikko (uusi), talouspäällikkö Suomen Keskusta (KESK) Alatalo, Mikko (uusi), kansanedustaja, yrittäjä Kriikku, Mikko, metsätalousinsinööri Hanhilahti, Timo kehittämispäällikkö Rantaviita-Tiainen, Anna-Kaarina, yrittäjä Perussuomalaiset (PS) Koskela, Laila (uusi), sairaanhoitaja Virtanen, Pertti (Veltto), psykologi, kansanedustaja Luoto, Heikki (uusi), senior SW engineer Elovaara, Tiina (uusi), opiskelija Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Rauhala, Leena, kansanedustaja Sipilä, Satu, sairaanhoitaja Roth, Marco (uusi), toiminnanjohtaja Tampereen Sitoutumattomat ry Oksanen, Lasse, yrittäjä Joki, Matti, satamamestari Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Löfberg, Peter, diplomi-insinööri Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) Heinonen, Jari, sosiaalityön professori

7 7 Hissiliite ota talteen Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa Tampereella on vuoden 2001 hissiselvityksen mukaan noin 700 hissitöntä, kolmen tai neljän kerroksen taloa. Niissä asuu yli ihmistä. Heistä 20 prosenttia on yli 55-vuotiaita. Hissittömiä porrashuoneita on noin Suomessa on noin hissitöntä, vähintään kolmikerroksista taloa. Portaikkoja niissä on noin Taloissa asuu noin asukasta. Tampereen hissittömät kohteet sijaitsevat tavallisesti lähiöissä. Ne on rakennettu yleensä 1970-luvulla tai 1980-luvulla, jolloin rakennettiin asunnot lähes miljoonalle suomalaiselle. Ne ovat elementtitaloja, jotka on tehty melko vakioisella pohjaratkaisulla. Tampereella on rakennettu vanhoihin taloihin vuoden 2007 loppuun mennessä 37 hissiä. Ne on tehty yhteensä kymmeneen taloon. Näistä vain yksi on asunto-osakeyhtiö. Muut ovat vuokra taloyhtiöitä. Rakenteilla on kahteen kohteeseen yhteensä seitsemän hissiä. Toinen kohteista on osaketalo. Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon kannattaa. Se helpottaa kaikkien asukkaiden ja vieraiden elämää. Eniten hyötyvät liikuntarajoitteiset, vanhukset, vammaiset, pienet lapset ja odottavat äidit. Hissi nostaa asukkaiden elämisen laatua ja on sijoitus tulevaisuuteen. Kaatuminen portaikossa kuuluu yleisimpiin tapaturmatyyppeihin. Varsinkin vanhuksille portaat ovat onnettomuusriski. Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa myös taloudellisesti. Tutkimukset kertovat, että hissi nostaa asuntojen arvoa. Hissit ovat kannattavia myös yhteiskunnalle. Ne tukevat vanhusten kotona asumista ja auttavat estämään ennenaikaisen laitoshoitoon joutumisen. Hissittömiin taloihin on lähes aina mahdollista rakentaa hissi. Tampereella hissin voi rakentaa nyt alle puoleen hintaan kokonaiskustannuksista. Ympäristöministeriön alainen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi maksaa kustannuksista 50 prosenttia. Tampereen kaupunki antaa päälle 15 prosentin avustuksen. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaille on tarjolla Tampereen kaupungilta lainaa hissin rakentamiskustannusten omavastuu osuuteen. Sitä voi hakea osakas, joka täyttää lainarahaston lainanhakijalle määritellyt ehdot. TEKSTIT: MATTI WACKLIN, KUVAT: ARI JÄRVELÄ, MARRASKUU 2008

8 8 Hissin rakentaminen vanhaan taloon Valtion ja kaupungin hissiavustukset tekivät hankkeen mahdolliseksi Asunto Oy Vellamonkatu 16 rakennutti uudet hissit Uusi hissi on vähän hitaampi kuin vanha, mutta nyt ei enää tarvitse kulkea portaita edestakaisin. Jalat ovat jo vähän huonoina eikä sydänkään enää ole parhaassa kunnossa. Tampereen Tammelassa Vellamonkatu 16:n seitsemännessä kerroksessa yli 30 vuotta asunut Jenny Siivonen, 91, on totutellut nyt vuoden verran taloyhtiön uuteen hissiin. Se kuljettaa hänet alakerrasta kotiovelle niin, ettei rappusia tarvitse kulkea enää kummassakaan päässä. Asunto Oy Vellamonkatu 16 rakennettiin vuonna Alkaneen öljykriisin synkistämässä suhdanteessa päädyttiin siihen, että hissien pysähdyspaikat rakennettiin kerrosten väliin. Näin säästettiin yhden kerroksen oven ja oviaukon hinta. Aika on kuitenkin näyttänyt kuinka epäkäytännöllinen ratkaisu oli. Talossa on yhä enemmän ikäihmisiä, joille jokapäiväinen rappusten kulkeminen käy raskaaksi. Monet ovat joutuneet muuttamaan sen vuoksi muualle. Moni asuntokauppakin on jäänyt pulman takia tekemättä, sanoo yhtiön isännöitsijä Pekka Kuusela. Talon asukkaiden enemmistö on eläkeläisiä. Yli 65-vuotiaita asuu noin 30 asunnossa. Työssäkävijöitä on vähän. Talossa on 84 asuntoa ja neljä rappua. Remontti vai uusi hissi? Ajatus hissien uusimisesta oli esillä pihapuheissa aina silloin tällöin, mutta vakavaan harkintaan asia tuli vasta vuonna Alkuperäisiin hisseihin oli jouduttu tekemään vain pieniä kunnostustöitä, mutta suuri ja kohtuullisen kallis remontti oli väistämättä edessä. Varaosiakin oli vaikea saada. Taloyhtiön vanhojen hissien korjaus- ja huoltokustannukset olivat vuonna 2004 noin 5000 euroa. Silloin pysähdyttiin miettimään, olisiko paras rakentaa kokonaan uudet hissit. Ajatukselle antoi tukea tieto siitä, että yhteiskunta antaa avustuksia tämänkaltaisiin hankkeisiin. Sekin vaikutti, että uudet hissit nostavat asuntojen neliöhintoja. Sitä paitsi nyt hissillä päästään suoraan asuntokerroksiin, kertoo Pekka Kuusela. Vellamonkatu 16:ssa tehtiin tarkkoja hintavertailuja uusien hissien rakentamisen ja vanhojen peruskorjaamisen välillä. Hintaeroa ei juuri ollut, sillä ympäristöministeriön alaiselta Asumisen Isännöitsijä Pekka Kuusela sanoo, että 1970-luvulla valmistunut Vellamonkatu 16 edustaa tyypillistä aikakautensa rakentamista. rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta oli haettavissa tukea, joka oli 50 prosenttia kustannuksista. Jos ARA hyväksyisi hankeen, taloyhtiö saisi myös kaupungin hissiavustuksen, joka oli tuolloin 10 prosenttia kustannuksista. Kevätyhtiökokouksessa vuonna 2005 päätettiin hankkia uudet hissit ehdollisesti. Tilaus tehtiin vasta loppukesällä, kun ARA oli hyväksynyt yhtiön päätöksen, aliurakoitsijoiden valinnat ja muut asiaan liittyvät seikat. Ahtaus rajoitti vaihtoehtoja Kuilujen rakentaminen käynnistyi monivaiheisen lupa- ja anomusprosessien jälkeen kesällä Ensimmäiset kolme hissiä valmistuivat saman vuoden syksyllä ja viimeinen keväällä Remontti ei juuri haitannut talon asukkaiden arkea, sillä vanhat hissit olivat käytössä uusien käyttöönottoon asti. Taloyhtiön porraskäytävät kertaavat nyt hissihistoriaa. Ulkoseinään rakennettuja vanhoja hissejä ei ole purettu. Ovet on lyöty lukkoon onnettomuuk- 91-vuotias Jenny Siivonen on kiitollinen siitä, että uusi hissi johtaa suoraan asuinkerrokseen, eikä portaita tarvitse enää kiivetä, kuten vanhan hissin aikana. Vellamonkadun hissihankkeen historia 2004 Joulukuun yhtiökokous keskustelee hankkeesta. Isännöitsijä on pyytä nyt suuntaa-antavan tarjouksen teknisestä toteutuksesta ja hinnasta. Uudet hissit eivät saa kannatusta, jos ne joudutaan maksamaan osakkaiden kukkarosta. Jos 50 prosentin valtionosuus tulee, ylivoimainen enemmistö on valmis hankintaan. Hallitus saa tehtäväkseen valmistella asiaa kevään 2005 yhtiökokoukseen. Viralliset tarjoukset pyydetään Tammikuussa 2005 tarjouksia on riittävästi täyttämään EU:n edellyttämän avoimen kilpailuttamisen vaatimukset. Hanke, jossa yhteiskunta korvaa yli 50 prosenttia, edellyttää tällaista menettelyä. Kevään yhtiökokous hyväksyy hallituksen noin euron hintaisen esityksen asuinkerroksiin pysähtyvistä hisseistä, jotka rakennetaan portaikon keskelle. ARA varaa urakkaan 50 prosentin avustuksen. Taloyhtiön hallitus sopii urakasta Kone Oy:n kanssa, kun Tampereen kaupunki on myöntänyt rakennusluvan. Kaupunkikin varaa hankkeelle 10 prosentin avustuksen Kevätkaudella hissiurakan valmistelu jatkuu: lupia haetaan, osakkailta kerätään rahaa. Rakennustyöt alkavat kesällä. Syksyllä saadaan kolme hissiä käyttöön Viimeinenkin hissi valmistuu. Valtakunnallisesti modernin hissihankkeen asennustyöt päättyvät keväällä ja viimeisetkin avustukset valtiolta ja kaupungilta tulevat yhtiön tilille. Hintafaktat Hissit maksoivat euroa kappale. Hintaan tuli päälle arvonlisävero. 20 sentin kuilukuopan hinnaksi tuli euroa kappale. Hintaan tuli päälle arvonlisävero. Pieniä summia meni arkkitehdille, rakennuslupaan ja monistuksiin. Kokonaishinta oli 96,53 euroa asuinneliö. ARA:n ja Tampereen kaupungin avustuksen jälkeen hinnaksi jäi vajaa 40 euroa neliö.

9 9 Hissin rakentaminen vanhaan taloon sien ehkäisemiseksi. Uudet hissit on rakennettu kerroksesta toiseen kiertävien rappusten kuiluun, vaikka muitakin vaihtoehtoja puntaroitiin. Kuilun pohjalta otettiin pois parikymmentä senttiä maata, mutta muita rakenteellisia muutoksia ei tarvittu. Kävi ilmi, ettei kuiluun sopivaa mallia rakentanut kuin Kone Oy ja senkin hissi tehtiin mittatilaustyönä. Jos kuilu olisi ollut viisi senttiä leveämpi, vaihtoehtoja olisi ollut enemmän ja kustannukset olisivat olleet pienemmät, kertoo isännöitsijä Pekka Kuusela. Paloviranomaisilla on hissiremontteihin oma painava sanansa. Palolaitoksen väki kävi Vellamonkadun varrella testaamassa, että rappusia pitkin pystyy kulkemaan paarien kanssa. Portaikon leveys täytyy olla lain mukaan vähintään 1,20 metriä. Tämän takaamiseksi leveä kaide vaihdettiin uuteen kuiluseinän kaiteeseen. Uudet hissikuilut on tehty lasista, mikä säilyttää rappusten valoisuuden. Ahtaan hissikuilun lisäksi laki määräsi vähimmäisetäisyyden lähimmän asunnon oveen. Hissin mitoitus, nopeus ja konehuoneiston sijoitus ratkaisivat hissin teknillisen mallin. Taloudellisestikin järkevä ratkaisu Vellamonkatu 16 on tähän mennessä ainoa tamperelainen asunto-osakeyhtiö, joka on rakentanut uudet hissit ja käyttänyt siihen kaupungin tarjoamaa hissiavustusta. Syynä voi olla sekin, että taloyhtiöt pelkäävät kustannuksia Se on kuitenkin turhaa. Vellamonkatu 16:ssa hissit ovat nostaneet asuntojen arvoa enemmän kuin hissit tulivat maksamaan. Pekka Kuusela on laskenut, että hisseistä osakkaan maksuosuus oli alle 40 euroa asuntoneliöltä. Asuntojen neliöhinnat ovat kuitenkin nousseet moninkertaisesti remontin jälkeen. Hissipäätös tehtiin Vellamonkadun varrella miltei yksimielisesti ilman suurempia vastaväitteitä. Sijoitusasuntojen omistajatkin ymmärsivät, että hanke on myös taloudellisesti kannattava. Hieman ihmetyttää, ettei yhteiskunnan tarjoamia hissiavustuksia käytetä enempää. Tarvetta varmasti on. Väki vanhenee koko ajan ja liikkumisen esteiden poistaminen on tärkeää, Kuusela toteaa. Hän myöntää, että uuden hissijärjestelmän hankkiminen merkitsee isännöitsijälle julmetusti työtä, mutta taloyhtiölle se kannattaa. Talon hissi on prototyyppi, joten virittelyt veivät aluksi aikaa. mutta asukkaat tuntuvat olevan hyvin tyytyväisiä. Hissi on vanhaa hitaampi. Nykyinen kulkee 0,63 metriä sekunnissa, kun vanhan nopeus oli metri sekunnissa. Väestön ikääntyminen lisää esteettömyyden vaatimuksia Väestön ikärakenteen muutos lisää vanhusten määrää ja korostaa esteettömyyden merkitystä myös Tampereen kaupungin palveluissa, sanoo esteettömyys- ja vammaisasiamies Jukka Kaukola. Vuonna 2020 Tampereella on ennusteiden mukaan noin yli 65-vuotiasta. Tänä vuonna vastaava luku on noin Kaukola sanoo, että näin voimakas ikäihmisten määrän kasvu tuo monenlaisia haasteita. Väestön ikääntyminen lisää vaatimuksia tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ikääntyneiden kannalta asuminen omassa tutussa kodissa ja ympäristössä on paras ratkaisu, jos se vain on käytännössä mahdollista. Kotona selviytyminen edellyttää esteettömiä ja muunneltavissa olevia asumisratkaisuja. Yhtä tärkeää on kodin seinien ulkopuolinen, itsenäistä selviytymistä tukeva elinympäristö, mihin liittyy arkipalveluiden mahdollisimman helppo saatavuus ja saavutettavuus. Ensimmäisenä ongelmia tuottaa yleensä liikkuminen portaissa. Vaikeuksia voi tuottaa jopa ulospääsy omasta kodista. Oman asunnon arkea haittaavat esteet ja kerrostalojen hissittömyys ovat yleisiä kotona selviämistä vaikeuttavia ongelmia. Hissi on monelle ikääntyvälle kerrostalossa asuvalle merkittävä kotona asumista ratkaisevasti helpottava tekijä, korostaa Kaukola. Hissin puuttuminen on usein keskeinen syy siihen, että ikäihmiset joutuvat muuttamaan pois kerrostaloista. Hissittömyys vaikuttaa heikentävästi paitsi ikääntyneiden, myös kaikkien muiden asukkaiden ja talossa asioivien ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen. Tampereen hissiselvityksen mukaan kolmi- ja sitä korkeammissa kerrostaloista on hissittömiä noin 700. Näissä on asukkaita noin Heistä on yli 65-vuotiaita noin Yhden tutkimuksen mukaan vuotiaista vain noin 50 prosentilla portaissa liikkuminen sujuu vaikeuksitta. Hissin puuttuminen saattaa aiheuttaa tapaturmariskejä ja lisääntyvää tukipalvelujen tarvetta. Se nopeuttaa laitoshoitoon tai palveluasumisen piiriin joutumista. On arvioitu, että mikäli hissin rakentamisen avulla vältetään kuusi kotipalvelukäyntiä viikossa, hissi on kokonaistaloudellisesti kannattava. Asumisen esteettömyyden parantaminen ja lähipalvelujen turvaaminen ovat keskeisiä yhteiskuntapoliittisia haasteita lähivuosina. Asumisessa parannuksia voidaan tehdä niin korjaamalla kuin uustuotannollakin. Asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun pitkän aikavälin tavoite on kaikkien asuntojen ja lähiympäristön suunnittelu sellaiseksi, ettei liikkumiskyvyn heiketessä tarvitse muuttaa muualle omasta kodista, sanoo Jukka Kaukola. Tampereen ensimmäinen jälkiasennushissikohde Vuokratalo Satakunnankatu 61 Tähän Jaakko Laaksovirran suunnittelemaan ja 1930 rakennettuun taloon tehtiin kaksi hissiä vuonna Talossa on kellarin ja ullakon lisäksi neljä asuinkerrosta.hissit sijoitettiin porrassyöksyjen keskelle, jolloin kulkuväyläksi jäi noin metri. Esteetön kulku hisseille järjestettiin kellarin kautta. Hissi: Hissityyppi kaitahissi, läpikuljettava Nostomekanismi hydraulinen Toiminta-alue 6 kerrosta / 7 pysähdystasoa Kuilu teräs/verkko Kokonaishinta euroa/ hissi hintaan sisältyvät myös kellarin muutokset sekä porrashuoneiden kunnostus.

10 10 Hissin rakentaminen vanhaan taloon Hissin valintaan vaikuttavia faktoja Hissin rakentaminen lähtee asukkaiden tarpeista. Samalle se nostaa rakennuksen arvoa. Liikuntaesteettömyys on tärkeä näkökulma. Rakennuksen pitää olla esteetön pihasta kotiovelle. Myös pyörätuolilla, muilla apuvälineillä ja lastenvaunuilla on päästävä kulkemaan. Hissin rakentaminen vaatii aina rakennusluvan. Erilaiset lait ja asetukset määrittelevät hissien rakentamista. Pelastusviranomaisten on kyettävä kulkemaan portaikossa. Hissi ei voi olla poistumistie. Tekniset ja tilalliset ratkaisut kannattaa suunnitella tarkasti. Tavoite on, että jokainen talon asukas pystyy käyttämään yhteisiä tiloja. Siinä hissi voi auttaa. Porrashuoneeseen tai ulkopuolelle Hissi voidaan sijoittaa nykyiseen porrashuoneeseen olemassa olevaan tilaan tai portaiden keskelle porrassyöksyjä kaventamalla, asuntovyöhykkeelle tai rakennuksen ulkopuolelle. Rakennuksen korkeus ja käytettävissä 2. Hissi on sijoitettu porrassyöksyjen väliin. Huom! Jäävän porrassyöksyn on täytettävä poistumistielle asetetut vaatimukset. 3. Hissi on sijoitettu toisen porrassyöksyn paikalle. Uudet portaat on rakennettu rakennuksen ulkopuolelle. oleva tila vaikuttaa hissityypin valintaan. Ns. kaita- ja minihissit mahtuvat mitoituksiltaan pienempiin tiloihin, mutta ovat nimestä huolimatta neljän viiden ihmisen hissejä. Kaitahissiin mahtuu myös sairausauton paarit. Kun hissi sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle on mahdollista käyttää tämän päivän hissiratkaisuja, jotka ovat hinnaltaan edullisempia kuin erikoismitoitetut hissit. Hissikuilu voidaan rakentaa paikanpäällä, osittain elementtiratkaisuna tai kokonaan elementeistä. Lähtökohtana voisi olla, että tilaan saadaan rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin sopiva ratkaisu ja mahdollisimman suurikokoinen hissi. Huomiota kiinnitettävä myös porrashuoneen toimivuuteen esim. paarikuljetukset, ovien aukenemissuunnat, hissin edustan vapaa tila sekä porrashuoneen valaistus. Arkkitehtisuunnitelmien lisäksi tarvitaan rakenne-, sähköja ilmastointisuunnitelmat. Rakennusliikkeillä on omia hissikonseptejaan, jotka toteutetaan avaimet käteen periaatteella. 1. Tampereen tyypillisin hissitön talo on luvulla rakennettu lamellitalo. Kaksivartinen porras, leveys 1200 mm. Sisäänkäynti on joko porrashuoneen vierestä kellarikerroksesta tai suoraan porrashuoneeseen, jolloin sisääntulo on lepotasolle. 4. Hissi voidaan rakentaa myös rakennuksen ulkopuolelle. Portaita muuntamalla on mahdollista päästä ratkaisuun, missä hissillä kuljetaan asuntokerroksesta asuntokerrokseen. Avoin ilmapiiri auttaa hissihankkeissa Jokainen osakas voi tehdä aloitteen Hissin rakentaminen ei ole vain tämän hetken ikäihmisten etu. Viisikymppistenkin kannattaa alkaa miettiä sitä, millaisissa oloissa asuu parinkymmenen vuoden kuluttua. Tampereen korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila on katsellut virkansa puolesta läheltä Tampereella toteutuneita vanhojen talojen hissiprojekteja. Niistä toistaiseksi vain yksi on tehty asunto-osakeyhtiöön. Kiinnostus on kuitenkin virinnyt. Viimeisessä hissitilaisuudessa oli 18 taloyhtiön edustus. Hankkeen kypsyminen ideasta toteutukseen voi viedä vuosia jopa vuosikymmenen. Anttila kannustaa asukkaita aktiivisuuteen. Jokainen yksityinen osakas voi tehdä aloitteen hissien rakentamisesta hallitukselle tai yhtiökokoukselle. Aloitteentekijäksi sopii myös isännöitsijä tai hallitus. Hissihankkeesta kannattaa tiedottaa mahdollisimman avoimesti. Avoin ilmapiiri on paras tae onnistuneelle toteutukselle. Se on oikea tapa viedä asiaa eteenpäin. Tarkkaa suunnittelua Eeva-Liisa Anttila muistuttaa, että hissien rakentaminen on tarkkaa suunnittelua edellyttävä urakka. Siinä on löydettävä ratkaisu moniin kysymyksiin, kuten mihin hissi sijoitetaan ja mikä on hissikuilun rakenne sekä tyyppi. Lisäksi on ratkaistava kaikki muut hissin ja rakennuksen turvallisuuteen sekä toimivuuteen liittyvät kysymykset. Yleensä taloyhtiön hallitus tekee alustavia selvityksiä, kuten asukaskyselyn hissihankkeen toteuttamismahdollisuuksista. Sen jälkeen hallitus valmistelee ehdotuksensa yhtiökokoukselle. Alustava selvitys ei merkitse vielä sitoutumista hissien rakentamiseen. Selvityksiin voi saada valtion tukea. Hallitus saa tehtäväkseen tutkia rakennus- ja rahoitusvaihtoehdot. Se myös teettää alustavat suunnitelmat ja pyytää ennakkotarjoukset. Kun selvitykset on tehty, yhtiökokous päättää hankkeesta. Hallitus tai monissa tapauksissa isännöitsijä teettää suunnitelmat, hakee rakennusluvan, valitsee valvojan ja urakoitsijan sekä pyytää lopulliset tarjoukset. Hallituksen vastuulla on myös avustusten hakeminen ja muun rahoituksen järjestäminen. Enemmistö riittää päätökseen Taloyhtiön hissipäätökseen riittää enemmistön myönteinen kanta eli kun yli puolet annetuista äänistä on hissin rakentamisen puolella, hanke toteutuu. Tässä tapauksessa hankkeen kustannukset jaetaan niin, että kaikki osakkeenomistajat osallistuvat kustannuksiin vastikeperustaisesti. Se on perustelluin, yksinkertaisin ja selkein vaihtoehto. Vaikka hissi ei välttämättä palvele ensimmäisen kerroksen asukkaita, se nostaa myös heidän asuntonsa arvoa. Jos halutaan käyttää muuta maksuperustetta, kuten kustannusten jakamista esimerkiksi asuinkerrosten mukaan, päätöksen on oltava yksimielinen. Joissakin tapauksessa vain hissiä haluavat osallistuvat kustannuksiin. He tekevät sopimuksen taloyhtiön kanssa. Siinä he sitoutuvat maksamaan kaikki kustannukset. Samalla sovitaan hissin luovuttamisesta yhtiölle ja se, kuinka muiden on myöhemmin mahdollista liittyä hissinkäyttäjiksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tilastojen mukaan hissin rakentaminen maksoi vuonna 2006 keskimäärin euroa, mutta hinnat vaihtelivat 33952:sta euroon. Keskeisiä kustannuksia ovat varsinainen hissirakennelma, rakennustekniset työt, LVIS-työt sekä suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta. Hintaan vaikuttavat ennen kaikkea se, mihin hissi sijoitetaan, hissin nopeus ja pysähdystasojen lukumäärä. Myös hissikuilun ja konehuoneen sijoituksella, hissin varusteilla ja oviratkaisulla on merkitystä. Tiedottamista ei voi ylikorostaa Hissien varsinainen rakennustyö kestää taloyhtiössä yleensä vain muutamat kuukauden. Asukkaat voivat elää lähes normaalia elämää, mutta pöly- ja meluhaittoihin pitää varautua. Jos portaita joudutaan sulkemaan remontin vuoksi käytöstä, asunnoissa ei tietenkään voi oleskella. Yleensä tällaiset katkokset ovat kuitenkin lyhyitä. Tiedottamisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Asukkaille ja talossa asioiville on tiedotettava hankkeen etenemisestä ja vaikutuksista arkielämään. Eeva-Liisa Anttila muistuttaa, että Tampereen asuntokanta uudistuu lähivuosina 1800 asunnon vuosivauhdilla, joten hissittömät talot palvelevat vielä pitkään. Toivon, että putki-, julkisivu- ja muiden remonttien keskellä asukkaat miettisivät omaa asumistaan vähän pitemmällä tähtäimellä ja innostuisivat selvittämään vaihtoehtoja hissien rakentamiseksi. Hissin rakentamisen tuet VALTIO (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA) Hissiavustusten tavoitteena on saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin sekä asunnoista niiden yhteistiloihin. Myös apuvälineitä käyttävien tulisi päästä hissiin. Avustukset ovat määrältään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Hakuaika on jatkuva. Avustus hissin suunnitteluun Suunnitteluavustus on tarkoitettu hissiä koskevan esisuunnittelun asiantuntijapalkkioihin. Suunnitteluavustuksen maksatus ei edellytä hissin rakentamista. Avustus hissin rakentamiseen Avustusta myönnetään hissin tai hissien rakentamiseen olemassa olevaan asuinkerrostaloon. Rakentamisavustusta yhtiö voi hakea ehdollisella päätöksellä. EN KAUPUNKI Kaupungin hissiavustus on 15 prosenttia suunnittelu-, rakentamis- ja valvontakuluista. Avustus myönnetään kun kohteelle on myönnetty valtion avustus hissin rakentamiseen. Osakkeenomistajan on mahdollista hakea kaupunginlainarahaston lainaa oman osuutensa maksamiseen. Laina on 100 prosenttia hissin rakentamiskustannusten omarahoitusosuudesta. Lainaa myönnetään sosiaalisin (tulo- ja varallisuusrajat) perustein. Lisätietoja: Tampereen kaupunki, Asuntotoimi Lisätietoja avustuksista ja kaupungin lainasta sekä hakulomakkeita: Tampereen kaupunki, Asuntotoimi, Puutarhakatu 8 A, 6. kerros. Korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila Puh

11 11 Eläinlääkäri Minna Leppäsen potilaana Adam-hevonen. Tampereella aloittaa uusi eläinlääkäriasema Tampereen Tuhatjalka Tampereen kaupungin eläinlääkintäpalvelut uudistuvat vuoden 2009 alussa. Pieneläinvastaanottoa hoitaa siitä lähtien Verkavet Oy:n omistama Tampereen Tuhatjalka, joka aloittaa toimintansa nykyisen Tampereen kaupungin eläinlääkäriaseman tiloissa Ratinassa. Tampereen Tuhatjalka -eläinlääkäriasemalle on valittu toimitusjohtajaksi eläinlääkäri Minna Leppänen, joka kertoo uuden eläinlääkäriaseman toimintaperiaatteista. Eläinlääkäripalveluita tarjotaan aina, kun on tarvetta eli periaatteessa 24 tuntia vuorokaudessa. Arkipäivävastaanottoajaksi on ajateltu ainakin aluksi kello Päivävastaanotolle pääsee ajanvarauksella, ja nykyinen puhelinnumero säilyy ajanvarausnumerona. Äkillisissä sairastapauksissa vastaanotolle voi tulla ilman ajanvaraustakin, Minna Leppänen selvittää. Tampereen Tuhatjalka hoitaa myös pieneläinpäivystyksen arkivastaanottoaikojen ulkopuolella. Päivystysnumero on maksullinen. Päivystystapaukset hoitaa nyt työpari eli eläinlääkäri ja pieneläinhoitaja, kun aikaisemmin vain eläinlääkäri päivysti. Työpari mahdollistaa vaativammat operaatiot. Hoitoja operaatiomaksut ovat kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisia, ja klinikkamaksu on 15 euroa. Eläinlääkäriasemalle tulee aluksi toimitusjohtajan lisäksi kolme eläinlääkäriä sekä tarvittava määrä pieneläinhoitajia. Hallinto- ja organisointityön lisäksi Minna Leppänen osallistuu myös praktiikkatoimintaan. Päivystysrenkaaseen pyrimme saamaan vakituisten tekijöiden porukan, Minna Leppänen toteaa. Tampereen Tuhatjalka aloittaa Ratinan nykyisen eläinlääkäriaseman tiloissa, mutta muuttaa uusiin tiloihin, kun sopivat tilat löytyvät keskustasta tai sen läheisyydestä. Ratinan tiloista joudutaan lähtemään 2010 mennessä. Nykyisissä, suhteellisen vaatimattomissa tiloissa pystytään tekemään perusoperaatioita. Minna Leppäsen mukaan palveluja kehitetään uusien tilojen ja laitehankintojen myötä, niin että vaativampiakin operaatioita voidaan tehdä. Minna Leppäsellä on takanaan monipuolinen ura. Hän on toiminut kunnaneläinlääkärinä, pitänyt pieneläinpraktiikkaa sekä työskennellyt lääke- ja biomateriaaliteollisuudessa. Tällä hetkellä hän kehittää hevosten kantasoluhoitoja. Minna Leppänen on pieneläinsairauksien erikoislääkäri ja on väitellyt eläinlääketieteen tohtoriksi aiheena koirien perinnölliset sairaudet. Uuden tehtävän aloitan mielenkiinnolla, sillä siinä yhdistyvät hallinto- ja organisointi sekä eläinlääkärin käytännön työ, Minna Leppänen sanoo. Eläinlääkäripäivystyksen järjestäminen ykkösasia Eläinlääkintähuollon järjestämistä on Tampereen seudulla mietitty pitkään. Seutuhallituksen asettama työryhmä selvitti eläinlääkintäpalvelujen seudullisen järjestämisen vaihtoehtoja vuosina Selvityksen ja seutuhallituksen suosituksen johdosta Tampereen pieneläinpalvelut kilpailutettiin viime keväänä, ja sopimus Verkavet Oy:n kans sa solmittiin syksyllä. Kaupungin- eläinlääkäri Tuire Merivirta kertoo kilpailutuksen taustoista: Eläinlääkäripäivystyksen järjestäminen on ollut ongelmallista. Kunnallisia eläinlääkäreitä tiheä päivystysrytmi rasittaa, eivätkä yksityiset eläinlääkärit ole olleet halukkaita osallistumaan säännöllisesti päivystykseen. Eläinlääkäreitä ja pieneläinhoitajia olisi tarvittu lisää kaupungin palvelukseen. Uusien tilojen hankkiminen olisi myös ollut Saksanpaimenkoira Pipsa luottaa Minna Leppäsen osaaviin käsiin. edessä, koska vuokrasopimus Ratinassa loppuu vuonna Lisäksi olemme varautuneet eläinlääkintähuoltolain muutokseen. Lakiluonnoksen mukaan seutuyhteistyötä tulee lisätä, pien- ja suureläinten palvelut tulee erottaa toisistaan, ja toisaalta virkatehtävät eläinlääkintäpalveluista. Ensi vuoden alusta Tampereen alueen suureläinlääkintäpalvelut on tarkoitus ostaa Pirtevalta eli Pirkkalan ympäristöterveydenhuoltoyksiköltä, joka huolehtii Pirkkalan, Nokian, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven ja Hämeenkyrön ympäristöterveydenhuollosta. Pirtevan alueen lemmikkien omistajilla taas on mahdollisuus käyttää pieneläinten päivystyspalveluja Tampereella. Tuire Merivirta kertoo, että seudulle on suunniteltu myös yhteistä päivystysnumeroa, joka pysyy muuttumattomana ja josta asiakas saa aina avun. Tampereen nykyisten praktikkoeläinlääkärien tehtävät muutetaan eläinsuojelu-, eläinten tarttuvien tautien torjunta- sekä alkutuotannon ja elintarvikevalvonnan tehtäviksi. Myös virkatehtävissä selvitetään yhteistyömahdollisuudet Pirtevan kanssa. Tuire Merivirran mukaan palveluuudistuksen ykkösasia on eläinlääkäripäivystyksen varmistaminen. Asiakkaat saavat palvelun aina samasta päivystysnumerosta ja paikasta. Puheluihin vastataan varmasti ja pian. Se, että päivystämässä on aina sekä eläinlääkäri ja pieneläinhoitaja, parantaa myös palvelua. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuvat: Ari Järvelä Tampereen kaupungin eläinlääkäriasema Hatanpään valtatie 3 Ajanvaraus puh. (03) Päivystyksen uudet yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta vapaa-aika/elaimet

12 12 Väkivallasta kärsiville tietoa Tampereella on käynnistynyt perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyhanke, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli väkivallasta kärsivien auttamiseksi ja tiedottaa kuntalaisille, mistä väkivaltatilanteissa voi hakea apua. Olemme valmistamassa esitettä, johon kerätään tiedot siitä, miten ja mistä apua voi hakea. Esite julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Lisäksi hankkeessa koulutetaan työntekijöitä väkivaltatilanteiden puheeksi ottamiseen, kertoo projektisuunnittelija Päivi Sinkkonen. Hankkeessa keskitytään aikuisten välisen lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat ikäihmiset, maahanmuuttajat, vammaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Myös lapset voivat olla lähisuhdeväkivallan kokijoita ja näkijöitä, mutta tuolloin lastensuojelulaki velvoittaa toimimaan lasten turvaamiseksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyhankkeessa ovat mukana kunnallisten palvelujen lisäksi muun muassa Tampereen poliisi, Tampereen Ensi- ja turvakoti, Naisten suojakoti, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Naapurin perheväkivaltaklinikka ja ryhmät seksuaalista väkivaltaa kokeneille, Rikosuhripäivystys ja Kirkon perheasiain neuvottelukeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut paikallisten toimintaohjelmien tekemistä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja niitä valmistellaan parhaillaan Suomen suurimmissa kaupungeissa. Kehityshanke kestää vuoden 2009 loppuun saakka. Lääkäri Mika Palvanen testasi Arvi Niemisen lihaskuntoa kaatumisja osteoporoosiklinikalla. Huomiota kiinnitetään erityisesti jalkojen lihasvoimaan. Kaaos-klinikka neuvoo ikäihmisiä rempi. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Klinikalla selvitetään kaatumisten riskitekijät ja annetaan ohjeita tapaturmien ehkäisemiseksi. Lääkäri tekee asiakkaalle terveystarkastuksen, ja terveydenhoitaja selvittää potilaan elämäntilanteen, sairaudet, lääkityksen ja ruokavalion. Fysioterapeutti mittaa potilaan toimintakyvyn UKKinstituutin tutkijoiden valitsemilla testeillä. Huomiota kiinnitetään erityisesti tasapainon hallintaan, lihasvoimaan ja reaktionopeuteen. Asiakkaalle varataan aika luuntiheysmittaukseen, ja osalle asiakkaista tehdään kotikäynti, jolla tutkitaan, mitä kaatumisille altistavia tekijöitä potilaan asunnossa on. Tämän lisäksi asiakas kutsutaan kontrollikäynnille puolen vuoden ja vuoden kuluttua ensimmäisestä klinikkakäynnistä. Tehokkain tapa on ehkäistä kaatumiset Klinikalle voi tulla lääkärin, terveydenhoitajan tai fysioterapeutin lähetteellä, tai riskiryhmään kuuluvat ikäihmiset voivat itse ottaa yhteyttä klinikalle. Klinikan palvelut on suunnattu ikäihmisille, joilla on huono liikunta- tai toimintakyky, kaatuilutaipumus eli vähintään kolme kaatumista vuoden aikana, tuore tai aiempi osteoporoottinen murtuma, todettu tai vahva epäily osteoporoosista tai muu kaatumisia, osteoporoosia tai luunmurtumien riskiä lisäävä perussairaus. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi sydän- tai aivoinfarkti, diabetes, reuma, nivelrikko, Parkinsonin tauti ja huono näkö. Myös perinnöllinen osteoporoosiriski on riittävä syy hakeutua Kaaos-klinikalle. Kaatumisten ehkäisy on tehokkain tapa ehkäistä luunmurtumia. Asiakkaat arvostavat sitä, että klinikalla heitä kuunnellaan ja että heitä hoidetaan kokonaisvaltaisesti, sanoo lääkäri Mika Palvanen. Kaaos-klinikan toiminnan vaikuttavuutta tutkitaan tieteellisesti. Vaikuttavuustutkimuksen tekee UKKinstituutin tapaturma- ja osteoporoosiyksikkö. Teksti: Minna Pajunen Kuva: Ari Järvelä Acutassa hoidetaan vain kiireelliset potilaat Hatanpään päivystysaseman toiminnot siirtyvät Tampereen yliopistollisessa sairaalassa avattavaan Ensiapu Acutaan. Acutassa hoidetaan pelkästään äkillistä ja välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat. Muuta kiireellistä hoitoa varten on kaupungin lääkäriasemilla tarjolla akuuttiaikoja, joita annetaan terveyspalvelujen neuvonnasta, puh , matkapuhelimesta soitettaessa Samalle päivälle tarkoitettuja akuuttiaikoja aletaan antaa arkiaamuisin kello 7. Kaupungin terveys- ja lääkäriasemilla on sairaanhoitajia, joiden vastaanotolle sairastunut voi myös hakeutua. Jos tarve vaatii, sairaanhoitaja ohjaa potilaan lääkärille. Sairaanhoitajan vastaanotto on maksu ton. Terveys- ja lääkäriasemat avautuvat aamulla kello 8. Kun Acuta valmistuu, nykyisiin Hatanpään päivystysaseman tiloihin perustetaan selviämisasema, jonne poliisi toimittaa asiakkaat. Omalääkärini suositteli minulle kaatumis- ja osteoporoosiklinikkaa, ja otin tänne itse yhteyttä. Minulla oli aiemmin tasapaino-ongelmia, mutta fysioterapeutin harjoitteluohjeilla tasapainoni on parantunut, eikä kaatumisia enää tänä kesänä ole tapahtunut. Sain hyviä vinkkejä kaatumisten ehkäisyyn ja ruokavalioonkin, kertoo Arvi Nieminen. Kotihoidon uudet asiakkaat hakevat palvelut nyt asiakasohjauksen kautta Marraskuun alussa perustettiin uusi kotihoidon asiakasohjausyksikkö, jonka kautta uudet asiakkaat voivat hakeutua kotihoidon palveluihin. Palveluja haetaan siten, että asiakas ottaa yhteyttä oman asuinalueensa asiakasohjaajaan, joka kartoittaa asiakkaan palvelutarpeet. Uudistus ei aiheuta muu toksia nykyisten kotihoidon asiakkaiden palveluihin. Muutoksella halutaan parantaa palveluiden saannin tasapuolisuutta. Asiakasohjaus paitsi selvittää palvelutarpeet myös valvoo, että palvelut ja hoidot ovat hyvälaatuisia. Asiakasohjausyksikössä on 18 asiakasohjaajaa, jotka kukin vastaavat omasta alueestaan. Asiakasohjaajien yhteystietoja ja lisätietoa voi kysyä Ikäpisteen neuvonnasta arkisin kello 9 14, puh. (03) , Puutarhakatu 6, katutaso. Asiakasohjaajat ovat tavoitettavissa arkisin kello ja tarvittaessa voi jättää viestin vastaajaan. Lisätietoja myös Nieminen on yksi Kaaos-klinikan tyytyväisistä asiakkaista. Klinikalla tutkitaan yli 70-vuotiaita tamperelaisia ikäihmisiä, joilla kaatumis- ja luunmurtumariski on normaalia suu- Mobiililaitteiden käyttöä testataan kotihoidossa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijät voivat tulevaisuudessa kirjata kotikäyntien tiedot pienoistietokonetta muistuttavan mobiililaitteen avulla suoraan potilastietojärjestelmään. Laitteiden toimivuutta testataan parhaillaan kotihoidossa. Työntekijöillä on tällä hetkellä käytössään noin 40 mobiililaitetta. Asiakkaan kannalta katsottuna kotihoidon käynnit ja palvelut sujuvat kuten aiemminkin. Kannettavien mobiililaitteiden etuna on se, että kotihoidon työntekijöillä on työpäivän aikana jatkuva pääsy potilastietojärjestelmään, jolloin he saavat jatkuvasti ajantasaista tietoa siitä, mitä kotihoidon palveluja asiakas on viimeksi saanut, ja mitä hoitotoimenpiteitä esimerkiksi Kaaos-klinikan puhelinnumerot ovat ja , yhteydenotot maanantaista perjantaihin kello lääkärikäynnillä on tehty, kertoo kotihoidon mobiiliprojektin vetäjä Seija Huhtala. Mobiililaitteen käyttöönoton tavoitteena on parantaa kotihoidon palvelujen laatua. Laitteet myös säästävät kotihoidon työntekijän aikaa, kun tietojen kirjauksen voi tehdä jo asiakaskäyntien aikana, eikä samoja asioita tarvitse kirjata moneen kertaan. Näin kotihoidon työntekijä voi keskittyä entistä paremmin asiakkaan palvelemiseen. Mobiililaitteiden käyttöönottoa testataan kotihoidon mobiilihankeessa, jonka tavoitteena on selvittää miten kotihoidon tiedonsiirtoa voidaan tehostaa. Hankkeessa myös koulutetaan kotihoidon työntekijöitä uusien laitteiden käyttöön.

13 Sikiöseulonnat uudistuvat Tampereen kaupungin keskusäitiysneuvolassa tehtävien ultraäänitutkimusten ja sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonnan käytäntö muuttuu vuoden alussa. Vanhemmat voivat valita joko varhaisraskauden yleisen ultraäänitutkimuksen tai sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonnan. Seulonnassa sikiölle tehdään niskaturvotustutkimus, johon on lisätty äidistä otettava verikoe. Verikoe parantaa tutkimuksen luotettavuutta. Vanhemmilla on halutessaan mahdollisuus tulla myös sikiön rakenneultraäänitutkimukseen. Äitiysneuvoloiden henkilökunta kiinnittää tulevaisuudessa entistäkin enemmän huomiota sikiöseulontoihin liittyvään neuvontaan. Seulonnat ovat aina vapaaehtoisia. Vanhemmat yhdessä ja viime kädessä raskaana oleva nainen päättää sikiöseulontoihin osallistumisesta, sanoo terveydenhoitaja Terhi Virtanen. Uudessa käytännössä niskaturvotustutkimukseen lisätty äidin verikoe pitäisi ottaa jo alkuraskauden aikana, ja siksi sikiöseulontaan haluavien on tehtävä päätös niihin osallistumisesta aiemmassa vaiheessa kuin ennen. Tähän mennessä vanhemmat ovat halutessaan voineet valita joko niskaturvotusta mittaavan ultraäänitutkimuksen tai sikiön rakenneultraäänitutkimuksen. Varhaisraskauden yleistä ultraäänitutkimusta tai molempia sikiöseulontoihin liittyviä ultraäänitutkimuksia on tarjottu vanhemmille vain poikkeustapauksissa. Uuden käytännön taustalla on kansanterveyslain uusi asetus, joka astuu voimaan kaikissa Suomen kunnissa viimeistään vuonna Keskusäitiysneuvolan palveluja on kehitetty ottamalla käyttöön uudet laadukkaat ultraäänilaitteet ja palkkaamalla neuvolaan lisähenkilökuntaa. Tulevaisuudessa ultraäänilaitteiden yhteyteen hankitaan vielä asiakkaalle omat monitorit, joista äidin on helppo seurata tutkimuksen kulkua. Lapsille halutaan luoda joustava polku opin tielle Tampereella alkaa syksyllä 2009 kokeilu, jossa esi- ja alkuopetuksen välistä kynnystä pyritään madaltamaan. Joustavaa koulupolkua kokeillaan viidessä pilottikohteessa eri puolilla Tamperetta. Lähtökohtana ovat lapsen omat tiedot, taidot ja kokemukset. Lapselle annetaan mahdollisuus kasvaa yksilöllisesti hänen kehitystään kunnioittaen. Koulun alkamisiässä lapset ovat kehityksessä ja oppimisvalmiuksissa eri vaiheissa. Kokeiluhankkeen tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi kehittää taitojaan monipuolisesti oman kehityksensä mukaisesti, toteaa hanketta suunnittelevan työryhmän puheenjohtaja, kehityspäällikkö Veli- Matti Kanerva. Kanervan mukaan lapsi tarvitsee oman tasonsa mukaista opetusta. Jos lapsi taas tarvitsee lisäharjoittelua joillakin osa-alueilla, tulisi hänellä olla tähän mahdollisuus, Kanerva sanoo. Kokeilussa on tarkoitus luoda tamperelainen malli Positiivinen minäkuva ja myönteiset kokemukset osaamisesta ovat lapsen tasapainoisen kasvun perusta. Myönteisillä oppimiskokemuksilla vaikutetaan lapsen käsitykseen itsestään oppijana. Tällä on ratkaiseva merkitys myös myöhempään koulunkäyntiin. 13 ARI JÄRVELÄ Ensi vuoden syksyllä alkaa viidessä koulussa joustavan koulupolun kokeilu. Peltolammin koulussa jo hieman harjoiteltiin eskarilaisten ja ensiluokkalaiset yhdessä tekemistä. Mallin toteuttaminen lisää moniammatillista yhteistyötä. Päivähoidon ja perusopetuksen eri ammattiryhmien edustajat työskentelevät yhdessä lapsen kehityksen tukemiseksi. Kokeilun tarkoituksena on myös edistää vanhempien ja esi- ja alkuopetuksen välistä kasvatuskumppanuutta, jossa yhdessä vanhempien kanssa pyritään löytämään lapselle sopiva etenemistapa esi- ja alkuopetuksen ajaksi. Ensi syksynä alkavassa kokeilussa ovat mukana Annalan koulun Karosen toimipiste ja Iso-Heikkilän päiväkoti, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Olkahisen koulun Olkahisen toimipiste ja päiväkoti, Raholan koulu ja Raholan ja Villilän päiväkodit sekä Peltolammin koulu ja päiväkoti. Tarkoituksena on, että jokainen viidestä pilottikohteesta rakentaa oman mallinsa. Kokeilu ei välttämättä koske kaikkia pilottikohteen esi- ja alkuopetusikäisiä lapsia. Tarkoitus on luoda tamperelainen malli. Saatujen kokemusten jälkeen pohditaan joustavan esi- ja alkuopetuksen laajentamista. Jos kokeiluissa onnistutaan, malli voidaan ottaa Tampereella yleiseksi toimintatavaksi. Google Maps kertoo kirjastopalvelujen sijainnit Tampereen kaupunginkirjaston kirjastoautojen pysäkit löytyvät nyt internetin Google Maps -karttapalvelusta. Jokaisen kirjastoautopysäkin kohdalta kartasta löytyy auton pysähtymisajankohta ja pysäkin osoite. Palvelun haku-kentässä voi etsiä pysäkkejä esimerkiksi kaupunginosalla tai viikonpäivällä. Karttapalvelu kertoo myös Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteiden sijainnit. Kuka tahansa voi tehdä Google Mapsiin omia karttoja paikkamerkinnöillään ja antaa ne sitten julkiseen käyttöön. Varsinkin yritykset käyttävät tätä palvelua, kun haluavat esimerkiksi upottaa kotisivuilleen toimipisteidensä sijaintikarttoja. Google Maps on mitä mainioin ja helpoin käyttöliittymä käyttää. Varsinkin, jos haluaa esittää tai etsiä jotain paikkatietoa. Kirjastoautojen pysäkkien ja kaupunginkirjaston toimipisteiden osoitteet löytyvät nyt tarkasti katuosoitteilla. Tästä on hyötyä myös siinä mielessä, että saamme kirjaston palvelut paremmin näkyviin ja haettaviksi. Kun olemme itse sinne tiedot laittaneet ja myös ylläpidämme niitä, niin ne ovat varmasti oikein ja luotettavia, Tampereen kaupunginkirjaston projektisuunnittelija Leila Virta summaa. Lisätietoja: Leikkialueiden kunnostukset jatkuvat, Muotialaan uusia puistoja Ensi vuonna puistojen rakentaminen painottuu leikkialueiden peruskunnostukseen, kuten monena edellisenäkin vuonna, mutta Muotialan alueelle rakennetaan uusiakin puistoja. Keskustapuistojen peruskorjaukset jatkuvat Kirjastonpuistossa. Villilässä Laivarannanpuistoon rakennetaan kevyen liikenteen väylä Juhonkujan ja Saarenkärjenkadun välille. Härmälässä Vesanpuiston ja Perkiönpuiston leikkitoiminnot keskitetään Perkiönpuistoon. Hervantaan laaditaan ensimmäinen alueellinen viheraluesuunnitelma Viheraluesuunnitelma on yhden tai useamman kaupunginosan viheralueita koskeva yleissuunnitelma, jonka tarkoituksena on ohjata hankesuunnittelua ja määritellä viheralueiden kehittämistarve sekä toimenpiteiden tärkeysjärjestys. Se on pitkän tähtäimen suunnitelma, joka laaditaan kymmeneksi vuodeksi. Leikkialueet kunnostetaan Paavalin suojaviheralueella, Isolammenpuistossa ja Käärmekallionpuistossa. Aleksandra Siltasen puiston leikkipaikan ympärille asennetaan aita. Atalanpuistoon rakennetaan rullalautailualue. Muotialaan tehdään kolme uutta puistoa. Virrenpuistoon rakennetaan käytävä. Huringinpuisto Nekalantien ja Hallilantien risteyksessä maisemoidaan maastonmuotoilulla ja istutuksilla. Vihiojan pohjoispuoliseen rinteeseen, joka kuuluu Korkinmäenpuistoon, istutetaan joitakin puuryhmiä ja rakennetaan väyliä sekä silta Vihiojan yli. Härmälässä Kalmarin alueella oleva ranta-alue, Tehtaankallionpuisto, saa rantaväylän ja oleskelualueen. Myös yhteen koirapuistoon on varattu ensi vuodelle määräraha. Puistojen rakentaminen käynnistyy keväällä roudan hellittäessä, ja työt jatkuvat syksyyn. Ensimmäinen suunnitelma laaditaan Hervantaan. Suunnitelmaa varten on kehitetty viheralueiden käyttöä ja hoitoa koskeva karttapohjainen internetkysely, jolla kootaan asukkaiden näkemyksiä ja toiveita viheralueiden käytöstä. Kysely VAS-Hervantaa varten julkaistaan marraskuussa samanaikaisesti nähtäville asetettavan VAS-projektisuunnitelman kanssa. VAS-Hervanta -luonnos valmistunee nähtäville helmi-maaliskuussa Alueellisten viheralue suun nitelmi en laadinnasta ja Hervannan pilotista lisätietoa sivulla: Esitä toiveesi puistojen suunnittelusta Ensi vuonna kunnostetaan taas useita puistoja ja parannetaan viherpalveluja eri puolilla Tamperetta. Kaikista keskeisistä vihersuunnitelmista laaditaan luonnos, joka tulee kommentoitavaksi maastoon, palvelupiste Frenckelliin ja kaupungin nettisivuille osoitteeseen Palautetta suunnittelijoille voi antaa seuraavista kohteista: Korkinmäenpuisto (Muotiala) Virrenpuisto (Muotiala) Sorsapuisto (Tulli) Paavalin suojaviheralue (Villilä) Isolammenpuisto (Kaukajärvi) Kohteita koskevat toivomukset voi lähettää mennessä kirjaamoon osoitteeseen: Kirjaamo, käyntiosoite Puutarhakatu 6, postiosoite Tampereen kaupunki, Kirjaamo, PL 487, Tampere. Sähköposti: Muista merkitä viestiisi diaarinumero TRE: 7908/2008 ja aihe viherrakennuskohteet vuonna 2009, jotta viesti menee oikeaan osoitteeseen.

14 14 Aitolahden ja Teiskon rakennusperintö on tallessa Lokakuussa ilmestyi Tampereen kaupungin julkaisema ja projektiarkkitehti Juha Jaakolan toimittama Teiskon ja Aitolahden rakennuskulttuuria esittelevä teos. Kirja esittelee sanoin ja kuvin 150 eri kohdetta Aitolahdelta ja Teiskosta tilakeskuksista torppiin ja huviloihin. Mukana on julkisten rakennusten lisäksi kauppoja, meijereitä, työväenasuntoja, rintamamiestaloja, myllyjä ja huviloita. Yhteiskohteita ovat kivinavetat, maitolaiturit, sillat ja laivalaiturit. Kirja on jatkoa kymmenisen vuotta sitten ilmestyneelle kantakaupungin rakennuskulttuuria esittelevälle teokselle, joka oli aikanaan merkittävä, rohkea ja oman alansa suunnannäyttäjä luvulla rakennuskult tuu rin arvostukset muut tui vat ja laajenivat Tarinoita Winterin mutkasta Winterin mutkan tarinoita -kirja kertoo Epilän vaiheista. Kirjan on kirjoittanut epiläläinen Heikki Välimäki. Epilän kaupunginosassa on kohdannut kolme muinaistietä Epilän ristinä tunnetussa risteyksessä. Kun luvulla yksi näistä teistä suljettiin, jäi tielinjaan jäljelle jyrkkä mutka, joka tunnetaan lähellä sijainneen maalitehtaan mukaan Winterin mutkana. Nykyisen Epilän aluetta pidettiin aikanaan Pirkkalan keskuksena muun muassa sen vauraiden kartanoiden vuoksi. Jo 1600-luvulla alueella järjestettiin vilkkaita markkinoita. Epilä oli myös Harjun kappeliseurakunnan keskus, ja alueesta suunniteltiin kaupunkia jo Hanke kuitenkin jäädytettiin hattujen sodan syttymisen vuoksi. Vuosien saatossa Epilästä kehittyi huomattava teollisuuskeskit tymä. Kirjassa kerrotaan Epilän elämästä 1900-luvulla eli siitä, miten elettiin, asuttiin, työskenneltiin ja huviteltiin. Käsittelyssä ovat asutus ja teollisuus, sota- ja pula-aika, tehtaiden sulkemiset ja uusi nousu. Oman lukunsa on saanut Epilän luonto harjuineen ja vesistöineen. Kirjassa on runsas kuvitus. Uusi teos tarinoi elämänmenosta Tammelassa Tammelan kaupunginosaan ja tammelalaisten elämänmenoon liittyvät tarinat on koottu yksiin kansiin. Lokakuussa ilmestynyt Matti Wacklinin kirjoittama Tammela tarinoita torin yksittäisistä rakennuksista ym pä ristökokonaisuuk siin ja mikä on myös tuonut mukaan huippukohteiden lisäksi erilaiset muutkin rakennustyypit. Teoksen esittelemät kohteet on valit tu mukaan tietyn luokittelun mukaan. Monen vuoden aikana tehty mittava ja perusteellinen työ pohjautuu rakennusten inventointiin, jossa on selvitetty muun muassa rakennuksen sijainti, syntyhistoria, tyyli ja materiaalit. Inventointi onkin työn tärkein anti ja näin tallennetaan pysyvästi rakennuksen tärkeimmät tiedot. Kohteiden suunnittelijoiden joukossa on myös yleisesti tuttuja arkkitehtinimiä, kuten Birger Federley, Wivi Lönn, Lars Sonck ja Bertel Strömmer. Nykyisin vanhaa rakennus pe rinnet tä taas kunnioitetaan, mikä näkyy siinä, että vaikka omistajat vaihtuvat, ihmiset arvostavat asuinympäristöään ja hoitavat sitä. Nykyajan uhka vanhalle rakennuskannalle on kuitenkin käytön puute. Kun monet navetat ja talousrakennukset jäävät käyttöä vaille, viitsitäänkö niitä enää korjata, Jaakola kysyy. Kaupunginosakirjoja voi ostaa tamperelaisista kirjakaupoista sekä Tampere-seuran toimistosta. kulmilta on uusin Tammelan kaupunginosasta kertova teos. Edellinen osa Tammelasta ilmestyi kymmenisen vuotta sitten nimellä Suutarien pääkaupunki. Tarinoita torin kulmilta -kirja perustuu Tammelassa eläneiden ja elävien ihmisten muisteloihin, mutta samalla kerrataan kaupunginosan historiaan liittyvät faktat. Tarinat avaavat Tammelan arkea ja juhlaa 1900-luvun alusta aina tähän päivään. Painopiste on ajassa, jolloin Tammela oli vielä puutalokortteleiden kaupunginosa, mutta kirjan tarinoissa näkyy myös nykyisen kerrostalokaupunginosan ensi askeleita. Kirja kertoo muun muassa Tammelan monista kivijalkapuodeista, jotka olivat vuosikymmeniä Tammelantorin lisäksi tärkeitä julkisia tiloja ja kohtaamispaikkoja. Tarinoissa eletään myös traagisia hetkiä vuonna 1918, jolloin kaupunginosa oli välillä liekkimerenä, kun punaiset ja valkoiset taistelivat kaupunginosan herruudesta. Kirjassa on yli 150 valokuvaa, joista monet julkaistaan nyt ensi kertaa. Lisäksi kirjaan on koottu muistinvarainen luettelo Tammelassa toimineista kaupoista ja muista yrityksistä. Tullikamarin 20-vuotishistoriikki julkaistaan verkossa Tullikamari palveli ensin 80 vuotta elinkeinoelämän tarpeita tullilaitoksena, ja kulttuurilaitoksena sille tuli 20 vuotta täyteen syyskuussa vuotisjuhlan kunniaksi Tullikamarista tehtiin sähköinen historiikki, jonka toteuttamisesta vastasi Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän laitoksen opiskelija Saana Sillanpää. Historiikki on nyt kaikkien nähtävänä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa fi/tullikamari/historiikki. Sähköinen historiikki on helposti ihmisten saatavilla. Siitä löytyy kaikenikäisille sopivia osia, verkkojulkaisu tavoittaa periaatteessa kaikki siitä kiinnostuneet ja sitä on helppo päivittää ja täydentää, Sillanpää kertoo. Muun muassa kaikki artistihaastattelut kuvattiin, joten historiikin yhtenä osana ovat sivuilta löytyvät videot. Lisätietoja: ARI JÄRVELÄ Alvari laajenee koko kaupunkiin Valtuusto hyväksyi budjettikokouksessaan 17. marraskuuta 2008 rahoituksen alueellisen osallistumisen mallin eli Alvarin laajentamisen ensi vuonna kaikille kaupungin alueille. Uusina tulevat nyt mukaan Kaakkois-Tampere, keskustan alue ja koillinen Tampere. Joulukuun valtuusto puolestaan käsittelee mallin tarkennukset. Alvaria testattiin Länsi-Tampereella parin vuoden ajan. Keväällä 2007 kaupunginhallitus nimitti sinne oman alueellisen työryhmän eli Länsi-Alvarin, joka osallistui muun muassa palveluverkon kehittämiseen. Tänä syksynä myös Etelä- Tampere sai oman Alvarinsa. Kokeilua käynnistäessään valtuusto päätti, että mallin toimivuus arvioidaan ja arvioinnin sekä muiden kokemusten pohjalta valtuusto tekee päätöksen mallin vakiinnuttamisesta, siihen tarvittavista tarkennuksista ja osallistumiskanavan laajentamisesta kaupungin muille alueille. Mallin arvioi viime kesän ja alkusyksyn aikana ulkopuolinen tutkimuslaitos Net Effect Oy. Arviointia varten tutkijat haastattelivat Länsi-Alvarin jäseniä ja sen kanssa yhteistyössä olleita virkamiehiä. Arviointi kiittää Alvari-mallia vaivan väärtiksi. Erityistä kiitosta saa toiminnan avoimuus ja moniäänisyys. Kehitettävää nähdään palautteen antamisessa Alvarille, asukkaiden roolissa tuoda tärkeinä pitämiään asioita virkamiestyöhön, tiedottamisessa ja nuorempien ikäluokkien osallistumisen lisäämisessä. Mansetori on manselaisten oma nettisivusto Mansetori on nettisivusto, jota tamperelaiset itse tekevät. Sieltä löytyvät kaupunginosien sivut, asukkaiden oma verkkolehti Mansemedia ja keskustelufoorumi. Mansetorilla voi ottaa julkisesti kantaa tärkeisiin kysymyksiin ja mieltä polttaviin asioihin. Mansetorilla voi myös vaikuttaa. Mansetorin toimintaan pääsee osallistumaan oman kaupunginosan yhteisön tai asukasryhmän kautta. Johanna Kurela kokoaa yhteisöllisyyttä edistäviä pienhankkeita ikään kuin sateenvarjon alle projektiksi Tesomalla, Hervannassa, Multisillassa ja Peltolammilla. Kaupunginosiin lisää yhteisöllisyyttä ARI JÄRVELÄ Vuorovaikutussuunnittelijat Pirkko Maatraiva (vas.) ja Sirpa Koivu vievät alueellista osallistumista eri puolille kaupunkia. Tampereen kulttuuripalveluissa on syyskuun alussa alkanut uusi Euroopan aluekehitysrahaston tuella käynnistetty Yhteisölliset pienhankkeet -projekti. Kolme vuotta kestävän projektin tarkoituksena on saada aikaan yhteisöllisyyttä lisääviä pienhankkeita Hervannassa, Tesomalla, Multisillassa ja Peltolammilla. Nämä kaupunginosat on valittu mukaan haasteellisuutensa vuoksi. Alueilla asuu paljon aktiivisia ihmisiä ja toimii monia yhdistyksiä, joiden kanssa kaupunki haluaa olla yhteistyössä. Alueilla asuu myös erityisryhmiä kuten maahanmuuttajia, jotka halutaan mukaan yhteiseen toimintaan, kertoo projektipäällikkö Johanna Kurela. Projekti tarjoaa Hervannan, Tesoman, Multisillan ja Peltolammin yhdistyksille ja yhteisöille väylän EU-rahoituksen piiriin. Paikallistoimijoiden itsensä ideoimista pienen budjetin hankkeista kootaan suurempia kokonaisuuksia, joille haetaan yhdessä EU-rahoitusta. Osa kustannuksista jää kuitenkin aina toteuttajan itsensä maksettavaksi. Hankkeet voivat olla monenlaisia, esimerkiksi erilaisia kulttuuritapahtumia, kursseja, kerhoja, julkaisuja, harrastustilojen kunnostamista ja ympäristöä kohentavia toimia. Hakukierroksia järjestetään pari kertaa vuodessa. Ensimmäinen on alkuvuodesta, mutta omasta ideasta voi tulla neuvottelemaan jo nyt. Yhteyttä voi ottaa suoraan Johanna Kurelaan. Lisätietoa:

15 15 Tammerkosken kouluissa on aina elänyt voimakas kulttuurin henki Tammerkosken koulut viettivät marraskuussa 100-vuotisjuhliaan. Koulun historia alkaa vuodesta 1908, jolloin Tampereelle perustettiin suomenkielinen tyttökoulu. Koulun tärkeänä tehtävänä oli tehdä myös tyttöjen opiskelu mahdolliseksi. Ensimmäiset vuodet opiskeltiin väliaikaisissa tiloissa eri puolella keskustaa, kunnes vuonna 1924 valmistui uusi koulurakennus Tuomiokirkon kupeeseen Huhtimäelle. Kulttuurikasvatus on ollut tärkeä osa koulun opetustavoitteista heti alusta lähtien. Kun koulu muuttui kuusiluokkaiseksi, sen opetusohjelmassa oli enemmän taito- ja taideaineita kuin tavanomaisissa viisiluokkaisissa keskikouluissa. Opettajat seurasivat kaupungissa tarjolla olevaa kulttuuritarjontaa ja nivelsivät sen osaksi opetustaan. Näin vahvistettiin kiinnostusta kulttuurielämään. Koulun entiset oppilaat muistavat, miten opiskeluun liittyi olennaisesti se, että teattereissa ja taidenäyttelyissä käytiin ahkerasti. Kouluun kehittyikin alkuvuosista lähtien vahva kulttuuria arvostava perinne, joka kaikista koulun muutoksista huolimatta on jäänyt elämään ja on edelleen yksi koulun painopistealueita. Tarmokkaat naiset johtajina Koulun ensimmäinen rehtori oli Toini Voipio, joka johti koulua 24 vuotta. Hänen jälkeensäkin koulua johtivat pitkään virassaan toimineet tarmokkaat naiset. Aili Rautiainen oli rehtorina vuosina , jonka jälkeen rehtorina jatkoi Anni Arjanne vuoteen 1976 asti. Myös koulun vahtimestarit olivat naisia ja työskentelivät lähes koko työuransa Huhtimäellä. Koulun ensimmäinen vahtimestari Gustaava Saarinen oli töissä koulussa kaikkiaan 34 vuotta. Seuraavat 25 vuotta vahtimestarina oli hänen tyttärensä Siiri Näätsaari. Seuraa- vakin vahtimestari Lyyli Mikkola viihtyi pitkään työssään. Suuret luokat ja opetusta vuoroissa 50- ja 60-luvuilla koulurakennus alkoi käydä ahtaaksi. Kasvavan oppilasmäärän takia oli pakko muodostaa pitkälti yli 40 oppilaan luokkia ja turvautua vuorolukuun. Oppilaat olivat joko aamuvuorossa tai iltavuorossa. Samat ongelmat olivat tuttuja muissakin kouluissa, kun ns. suuret ikäluokat olivat kouluiässä. Uusi siipi valmistui Opettajat vuonna ARI JÄRVELÄ Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin entisten ja nykyisten oppilaiden kunniaksi taidenäyttelyitä. Ahtaus oli pahimmillaan Tammerkosken koulussa syksyllä 1963, jolloin oppilaita oli yli 800. Opetusta annettiin ruokalassa, aulassa, ullakon portailla, kellarikerroksessa tai jopa koulun ulkopuolissa vuokratiloissa. Odotettu lisärakennus saatiin käyttöön syksyllä Samaan aikaan tosin aloitettiin vanhan puolen remontti, joten tilanahtaus jatkui vielä jonkin aikaa. Lukio-opetus aloitettiin koulussa vuonna 1956, jolloin koulun nimi muuttui Tammerkosken Tyttölyseoksi. Koulu noudatti 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelmaa, jonka mukaan kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa. Ensimmäiset poikaoppilaat astelivat koulun ovista sisään syyslukukauden 1973 alussa, jolloin koulusta tuli Tammerkosken Yhteislyseo. Koulu jakaantui peruskoulun yläasteeksi ja lukioksi syksyllä 1976, jolloin peruskoulu-uudistus toteutettiin Tampereella. Juhlan kunniaksi taidenäyttelyitä Koulu alkoi laajentaa kuvaamataidon opetusta 1970-luvun lopulla. Laajennettu kuvaamataidon opetus jatkui 1980-luvulta lähtien sekä yläasteella että lukiossa. Vuonna 1997 Tammerkosken lukio sai opetushallitukselta kuvaamataidon erityistehtävän ja siitä tuli kuvaamataiteisiin painottunut erityislukio. Lukiossa onkin poikkeuksellisen laaja tarjonta kuvataiteen kursseja, kuvataiteita voi opiskella kaikkiaan 26 eri kurssilla. Syntymäpäivän kunniaksi Tammerkoskessa vietettiin marraskuun alussa juhlaviikkoa monin eri tapahtumin. Tapahtumiin osallistuivat sekä entiset että nykyiset oppilaat. Verkarannassa oli esillä entisten oppilaiden, tunnettujen taiteilijoiden taidenäyttely. Koulussa puolestaan oli esillä nykyisten oppilaiden taidenäyttely. Juhlavuoden kunniaksi tehtiin myös juhlajulkaisu Tammerkoski 100 vuotta. Lauantaina 8. marraskuuta koulussa järjestettiin pääjuhla ja luokkatapaamisia. Nyt voit adoptoida itsellesi monumentin Haluaisitko kohdistaa hieman huolen pitoa jo kauan sitten lähiympäristönsä unohtamaan muistomerkkiin? Olisitko kiinnostunut vaalimaan yksinäistä hautaröykkiötä, jo ammoin sortu nutta puolustusvarustusta tai asuinpaik kaa, joka antoi suojaa tuhansia vuosia sitten? Haluaisitko tietää tuollai sista kohteista hieman enemmän, var sinkin, jos ne sijaitsevat lähiympä ristössäsi ja kenties kertoa niistä muille? Arkeologisten kohteiden vaalimiseen ja tiedonsaantiin on nyt tarjolla uusi ja erilainen mahdollisuus. Pirkanmaan maakuntamuseo ja Museovirasto ovat virittämässä Adoptoi monumentti -toimintaa, joka on toimintamuotona uudenuutukainen koko Suomessa. Adoptointi tarkoittaa tässä kuvaannollista ajatusta siitä, että paikallinen väestö ottaa omistajuuden omaan kulttuuriperintöönsä. Pirkanmaan maakuntamuseon kult tuuriympäristöyksikön päällikön Tuija-Liisa Soinisen mukaan adoptio ei projektissa sisällä samanlaista tunnelatausta kuin ihmislapsen adoptointi eikä se missään nimessä tarkoita sitä, että lapsia ja monumentteja pidettäisiin samassa asemassa. Hautaröykkiö kasvillisuuden kätköissä Reuharinniemessä. Kivien alla on ruumishautoja 800-luvulta. P. LUOTO / PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO Adoptiolla tässä yhteydessä tarkoitamme sitä, että muistomerkkiin, joka on kulttuurisesti tärkeä, voidaan kohdistaa hoitoa, vaalimista, huolenpitoa ja myös henkistä omistajuutta. Esimerkiksi arkeologisoituneet kohteet koetaan usein eksoottisina ehkä jännittävinä, mutta samalla niitä ei mielletä omaksi kulttuuriperinnöksi, Soininen sanoo. Soinisen mukaan adoptoi monumentti -hankkeessa on keskusteltu myös siitä, voitaisiinko sen piiriin ottaa rakennuksia. Toistaiseksi on kuitenkin tuntunut yksinkertaisemmalta aloittaa muinais jään nöksistä. Oikeus hoitaa niitä on määri telty laissa. Toisaalta tuntuu siltä, että juuri muinaisjäännökset kaipaavat adop tointia, niin fyysistä kuin henkistäkin. Hanke julkistettiin lokakuussa. Samalla avattiin nettisivut, joilla esitellään adoptoitavat kohteet. Sieltä saa myös tietoa adoptoiduista kohteista. Sivuilla on lomake, jolla voi ilmoittautua mukaan. Sivut sisältävät tiedot kohteista ja hoidon tarpeesta sekä kartan, jonka avulla voi suunnistaa paikalle. Sivuille saadaan myös keskustelupalsta ja hoitopäiväkirja adoptoijille. Kuka voi olla adoptoija? Adoptoija voi olla yritys, yhdistys, kunta, koulu tai jopa yksityinen talous kohteesta riippuen. Erityisen kiinnostavia adoptoijaryhmiä ovat esimerkiksi koulut, jotka voivat sitoutua pitkäjänteiseen hoitoon ja käyttää arkeologista kohdetta opetuksen tukena ja aiheena. Muinaisuudesta saa aineksia niin ympäristönsuojelun, kuvaamataiteiden, uskonnon kuin historiankin opiskeluun. Minkälaisia adoptoitavat kohteet ovat? Tällä hetkellä hoidettavien kohteiden rekisterissä on kymmenkunta arkeologista kohdetta Tampereelta, Urjalasta, Vammalas ta, Lempäälästä, Vilppulasta ja Äetsästä. Kohteet ovat rautakautisia hautaröykkiöitä, kalmistoja, kivikautisia asuinpaikkoja ja ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustus varustuksia. Onpa joukossa täl lä hetkellä yksi rautakautinen linna vuorikin. Kohteiden määrä karttuu hiljalleen. Kohteet on valittu tarkasti maanomistajan kanssa neuvotellen. Niiden tulee olla helppo pääsyisiä ja kohteeseen täytyy voida ohjata vierailijoita. Lisäksi on tärkeää, että muistomerkistä on saatavilla tutkimustietoa, siitä on siis jotakin kerrottavaa. Toisaalta kohteessa täytyy myös olla jotakin hoidettavaa. Miten hoidetaan? Arkeologisen kohteen hoito on pääasiassa vesakonraivausta ja alueen siistinäpitoa. Jokaiselle kohteelle laaditaan hoitosuunnitelma ja adoptoija sitoutuu sen noudattamiseen. Suuremmat kunnostukset, kuten puiden kaato tai laajat vesakonraivaukset eivät kuulu adoptoijan työnkuvaan. Adoptoija vastaa työn kustannuksista, hänellä on omat työkalunsa eikä hoidosta makseta palkkiota. Hoitamistyöhön saa kädestä pitäen koulutuksen Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Museovirastolta. Mitä adoptoija saa? Osallistumalla toimintaan adoptoija saa keinon osallistua mielekkäällä tavalla ympäristönhoitoon ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Sitä kautta voi löytää kosolti uutta, mielenkiintoista tietoa, ehkä kokonaan uuden harrastuksen. Lisäarvona moni saattaa pitää reippailua ulkoilmassa, toimimista yhdessä muiden kanssa ja sitä, että saa aikaiseksi jotakin konkreettista ja näkyvää ympäristön hyväksi.

16 16 ARI JÄRVELÄ Musiikki on viulistille elämäntapa Ammattimuusikon työ ei ole vain sitä, että kerran viikossa käydään pikaisesti vetäisemässä parin tunnin konsertti. Soittajan työ on täysipäiväistä, eikä koskaan tulla niin valmiiksi, että harjoittelun voisi lopettaa. Katri Nikkanen on soittanut viulua Tampere Filharmonian riveissä jo parikymmentä vuotta. Esityksiä ja soittamiseen kulutettuja tunteja on takana niin lukematon määrä, että viulu on jo melkein juurtunut kiinni olkapäähän. Katri Nikkanen aloitti musiikkiharrastuksensa 5-vuotiaana haitarinsoitolla. Seuraava soitin oli piano, jonka jälkeen hän sai käsiinsä lopulliseksi instrumenttivalinnakseen muodostuneen viulun. Vanhempani kyllä aina kannustivat ja kuskasivat minua soittoharjoituksiin pienestä pitäen, mutta ei siihen mitään väkinäistä painostusta liittynyt. Kipinä musiikkiin lähti aivan itsestä, kun pääsin ensin alkuun ja innostuin toden teolla soittamisesta, Nikkanen muistelee. Soittajan koulutuksensa Nikkanen on saanut Sibelius-Akatemiassa. Nykyisen viulunsa hän sai soittimekseen soitonopettajaltaan vuonna Opettaja totesi tunnille tuomastaan ranskalaisvalmisteisesta viulusta, että ota tai jätä. Se viulu on palvellut uskollisesti tähän päivään asti, eikä ole ollut tarvetta kokeilla muita soittimia. Nykyään soittimet maksavat jo kymmeniä tuhansia euroja. En tiedä, olisiko sellaiseen edes varaa. Tampere Filharmonian muusikothan joutuvat itse kustantamaan omat instrumenttinsa, Nikkanen muistuttaa. Tampere Filharmonia on Suomen ainoa täysimittainen sinfoniaorkesteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella orkesterin vahvuus on 97 muusikkoa. Orkesteri harjoit- Katri Nikkanen on musisoinut lähes koko ikänsä sen jälkeen, kun sai vanhemmiltaan alkusysäyksen soittamisen maailmaan. Vuosia Tampere Filharmonian viulistinakin on vierähtänyt jo yli kaksikymmentä. telee yhdessä noin neljä tuntia päivässä. Lisäksi päivään mahtuu pari tuntia omaa harjoittelua. Perjantai-iltaisin pidettäviin konsertteihin valmistautuminen vie noin viikon verran. Päivällä ennen esitystä pidetään kenraaliharjoitus, Tulossa elokuvasäveliä ja jäisiä tunnelmia jonka jälkeen soittajat pukeutuvat iltaa varten juhlatamineisiin. Ohjelmistoon keskitytään yleensä aina viikko kerrallaan. Harjoittelu täytyy aloittaa muutamia viikkoja aikaisemmin, jos edessä on haastavia töitä. Joulun alla esitettävä Bachin Jouluoratorio on esimerkiksi jo nyt valmisteilla, koska toimin sillä viikolla konserttimestarina, Nikkanen selventää. Elämää on myös orkesterin ulkopuolella Filharmonia-orkesterin omien esiintymisten lisäksi Nikkanen soittaa kamarimusiikkia ja on viulistina kvarteteissa, joiden tulevia esityksiä voi kuulla esimerkiksi Kalevan kirkossa. Antoisaa vaihtelua työpäiviin tuovat myös Valkeakosken Musiikkiopiston kuusi oppilasta, joille Nikkanen opettaa viulunsoittoa. Omissa konserteissaan Nikkanen soittaa mielellään teoksia, jotka ovat hänelle itselleen mieluisia tai jollain tavalla tärkeitä. Parhaan kiitoksen soittajan työstä saa, kun esityksen jälkeen huomaa, että yleisö on haltioissaan ja todella nauttinut musiikista. Muuten henkilökohtainen palaute työstä on harvinaista. Musiikkiin liittyy vahva tunnelataus. Yleisöstä huomaa, kuinka sävelet nostavat tunteet pintaan. Joskus yksin soittaessani eläydyn oikein itsekin ja heittäydyn musiikin vietäväksi silmät kiinni, Nikkanen tunnustaa. Orkesterin oma estradi on Tampere-talon Iso sali. Tampere-talossa konsertoinnin lisäksi Tampere Filharmonia levyttää musiikkia ja käy silloin tällöin kiertueilla ulkomailla. Viimeksi vuosi sitten orkesteri vieraili Iso-Britanniassa. Ulkomaanvisiiteillä vastaanotto ja tunnelma on ollut hieno. Kiertueet virkistävät ja antavat haastetta tavallisiin rutiineihin. Kotimaassa vierailuja tehdään kuitenkin melko harvakseltaan. Musiikki on viulistille niin kiinteä osa elämää, ettei siitä pääse täysin eroon vapaa-ajallakaan. Eikä siitä ole edes tarvetta päästä eroon. Tampere Filharmonia pyrkii esittämään hyvää musiikkia laidasta laitaan. Kaikenlaista voidaan intendentti Maritta Hirvosen mukaan koettaa, kunhan se on 97 soittajan voimin toteutettavissa. Ohjelmisto vaihtelee pienimuotoisesta kamarimusiikista oopperan kautta jazziin ja viihdemusiikkiin. Ohjelmarungon muodostaa kuitenkin perinteinen klassinen orkesterimusiikki. Elokuvatrilogian musiikkiin pohjautuva The Lord of the Rings Symphony on herättänyt suurta kiinnostusta etukäteen. Ensi vappuna esi tettävää sinfoniaa on tulossa katsomaan innokkaita Amerikkaa ja Australiaa myöten, Hirvonen kehuu. Tammikuussa maailman ensiiltaan tulee Tulvan odotus -teos, jonka takana on lontoolainen, kolmihenkinen taiteilijaryhmä. Lavalle muodostetaan musiikin, jääveistosten, oikean lumen ja valkokankaalle heijastettavan filmin avulla arktinen maailma. Taiteilijat olisivat aluksi halunneet tämän esityksen Lappiin, mutta soittimia ei voi viedä ulos pakkaseen ja toteutus olisi tullut aivan liian kalliiksi. Tampere-talo kelpasi lopulta estradiksi. Teatteri, museot, taidenäyttelyt ja vaikkapa lukeminen ovat sellaisia musiikkiin liittymättömiä asioita, joista nautin. En sentään enää vapaa-ajallani yleensä kuuntele klassista, vaan enimmäkseen kevyempää musiikkia, kuten jazzia. Toki joskus on ohjelmistossa sellaisia teoksia, joihin haluan uppoutua kunnolla, joten klassista tulee kuunneltua omalla ajallakin, Nikkanen sanoo. Viulistin elämään kuuluu myös perhe ja tavallinen arki omakotitalossa. Perheen 6-vuotias kuopus on usein innokas lähtemään mukaan seuraamaan konsertteja ja äidin soittoa. Joskus en ottanut tytärtä mukaan, koska ajattelin, ettei hän niin pitkäveteistä tapahtumaa jaksa, mutta siitähän vasta haloo nousi. Pojat ovat sen verran vanhempia, että selviävät jo hetken aikaa ilman äitiäkin. Epämääräiset työajat ja iltatyö ovat tietenkin vaatineet sovittelua perheen omiin järjestelyihin, mutta menisi se eittämättä samalla tavalla missä tahansa ammatissa, Katri Nikkanen toteaa. Teksti: Riina Kilpinen Tampere-talolla kuullaan itsenäisyyspäivänä suomalaisten säveltäjien teoksia. Joulunodotus huipentuu Tampere Filharmonian joulukonserttiin. Tampere Filharmonian soittajat vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Eläköitymisen ja kansainvälisen vaihtuvuuden takia ensi keväänäkin järjestetään useita koesoittoja uusiksi orkesterin muusikoiksi halajaville. Parhaista soittajista käydään orkesterien kesken yhtä kovaa kilpailua kuin esimerkiksi jääkiekkojoukkueissa huippupelaajista, Hirvonen vertaa. Lisätietoja: Tietoa kulttuuritapahtumista omaan sähköpostiin Useat Tampereen kaupungin kulttuurilaitokset ovat perustaneet sähköisiä postituslistoja. Listoille voi liittyä täyttämällä internetissä lomakkeen tai lähettämällä sähköpostia. Liittymisen jälkeen omaan sähköpostiin saa säännöllisesti tietoa kulttuurilaitosten tulevista tapahtumista. Kulttuurikerho Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen sähköinen tiedotuslista. Linkki liittymislomakkeelle löytyy osoitteesta Verkkosivuilta löytyy myös tietoa mm. lastenkulttuurista ja ikäihmisten kulttuuritapahtumista. Vapriikin postituslista liittyminen osoitteessa Tampere Filharmonia postituslistalle voi liittyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Kannattaa seurata myös muita tapahtumakalentereita, esimerkiksi: Aamulehden ja Tampereen kaupungin yhteinen tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta

Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat:

Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Kunnallisvaalit Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Nimi, arvo, ammatti tai toimi, puolue, äänimäärä, vertausluku.

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa lokakuun 28. päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat:

Tampereen kaupungissa lokakuun 28. päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: TAMPERE Kunnallisvaalit Tampereen kaupungissa lokakuun 28. päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Nimi, arvo, ammatti tai toimi, puolue, äänimäärä, vertausluku.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Alla olevat henkilöt ovat tehneet Tampereen Lasten Parlamentin edustajan kanssa Kättä Päälle sopimuksen.

Alla olevat henkilöt ovat tehneet Tampereen Lasten Parlamentin edustajan kanssa Kättä Päälle sopimuksen. Tampere 21.10. - 16.11.2009 Kättä Päälle valtuutetun ja lapsen kesken Alla olevat henkilöt ovat tehneet Tampereen Lasten Parlamentin edustajan kanssa Kättä Päälle sopimuksen. seuraa sopimuksen toteutumista.

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Sopimus hankkeen Vt 12 Tampereen tunneli toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä

Sopimus hankkeen Vt 12 Tampereen tunneli toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä Sopimus hankkeen Vt 12 Tampereen tunneli toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä Kh 2.4.2012 Tilaajapäällikkö Risto Laaksonen 20.03.2012: Liikenneviraston (ent. Tiehallinto) ja Tampereen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Talousarvio 2014 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Yleiset lähtökohdat Tampereen väestönkasvu tänä vuonna 2000-luvun nopeinta Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt voimakkaasti. Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Investoinneilla kohti kestävää tulevaisuutta T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Pormestari Timo

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Lainatarjouspyyntö. Iisalmen kaupunki Taloustoimi 26.1.2016 1 (3)

Lainatarjouspyyntö. Iisalmen kaupunki Taloustoimi 26.1.2016 1 (3) 26.1.2016 1 (3) Iisalmen kaupunki (sisältää myös Iisalmen Vesi -liikelaitoksen) sekä tytäryhteisöt Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä, Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Kiinteistö Oy Petterinkulma pyytävät rahalaitoksenne

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. TILASTOJA 2012 Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. FI Väkiluku 215 168 Tampereen kaupunkiseutu 2012 Ylöjärvi Tampere Orivesi

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet.

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet. Sidonnaisuustiedot: 29.7.2015 Virat, toimet, ammatit, tehtävät 1. Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen virat 2. Palkattu toimi yksityisessä yrityksessä tai yhteisössä 3. Ammatin ja elinkeinon harjoittaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015

Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015 TAMPERE Ohjelma 1 (8) Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Aika maanantai Paikka Tampere-talo, Rondo, Yliopistonkatu 55, Tampere Ohjelma klo 8.30 klo 9.00 klo 9.15 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Talousarvio 2016. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015

Talousarvio 2016. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015 Talousarvio 2016 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015 Talouden tunnuslukuja 2007-2015 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ENN 2015 TA 2016 Asukasluku 207 866 209 552 211 507 213 217 215 168 217

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Väkiluku 209 552 Tampereen kaupunkiseutu Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala Lempäälä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suunnittelukohteita 1 / 5. Merrasjärven Tähtikylän alueen B-sakaran asuinkerrostalot, Lahti 2015- - tilaajana YIT Rakennus Lahti

Suunnittelukohteita 1 / 5. Merrasjärven Tähtikylän alueen B-sakaran asuinkerrostalot, Lahti 2015- - tilaajana YIT Rakennus Lahti 1 / 5 Suunnittelukohteita Merrasjärven Tähtikylän alueen B-sakaran asuinkerrostalot, Lahti 2015- - tilaajana YIT Rakennus Lahti - kohteen laajuus n. 7000 br-m2 Annalan päiväkodin korjaus- ja muutostyöt,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 %

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % LIITE 1: TALOUS LYHYESTI Talous lyhyesti TP 2003 Arvio 2004 TAE 2005 Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % Verotulot, milj. 218,4 218,9 228,4 Vuosikate, milj. 5,7 1,5

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. TILASTOJA 2010 Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Väkiluku 211 507 Tampereen kaupunkiseutu Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot