Tulevaisuuden asumisratkaisut tarjotaan valmiina annospaloina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden asumisratkaisut tarjotaan valmiina annospaloina"

Transkriptio

1 1/2006 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS s. 6 Professori Jarmo Suominen: Tulevaisuuden asumisratkaisut tarjotaan valmiina annospaloina s. 4 Asuntojonoista vuokralaisten markkinoihin s. 9 Avaimet hyvään senioriasumiseen s. 10 VVO:n osavuosikatsaus V VO asuminen & talous 1

2 Sisältö Uutiset Uutiset Vuokra-asuntomarkkinat Nykyisin vuokra-asunnoista ei monin paikoin ole pulaa. Valtion asuntorahastoa perustettaessa tilanne oli aivan toinen. Tulevaisuuden asuminen Tulevaisuuden ihannekoti on palvelualusta, joka tarjoaa asukkaille yksilöllisiä asumisratkaisuja. Senioriasuminen VVO:n uusista vuokrakohteista suuri osa rakennetaan senioritaloiksi. Osavuosikatsaus VVO-konsernin osavuosikatsaus ajalta Toimitusjohtajalta Asumistarpeiden ennakoinnin merkitys kasvaa. Espoon Suurpellon hanke etenee VVO ja Invalidiliitto yhteistyöhön Tampereella VVO vuokraa Invalidiliiton palveluyksikölle Tampereen Lielahteen valmistuvasta senioritalosta tilat, joissa on 14 asuntoa sekä palvelutilat. Rientolankatu 5:een valmistuu syyskuussa 37 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Invalidiliiton palveluasunnot sijoittuvat talon ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Talon muut asunnot on varattu seniori-ikäisille VVO:n asukkaille. Talossa toimii ympärivuorokautinen päivystys. Yhteistyö on osapuolten ensimmäinen koko Suomessa. Kolmikerroksisen kerrostalon suunnittelussa on huomioitu asumisen esteettömyys kehittämällä talon teknisiä ominaisuuksia. Talon ulko-ovet avautuvat automaattitutkan avulla, ulko-ovissa on myös ovipuhelin. Lisäksi talossa on kaksi hissiä. Talon pienimmät asunnot ovat 31,5 neliön yksiöitä ja suurimmat 53,5 neliön kaksioita. Meille on tärkeää mahdollistaa ikääntyvien itsenäinen asuminen hyvien lähipalvelujen ja liikenneyhteyksien lähellä. Teemme yhteistyötä luotettavien yhteistyökumppanien kanssa, Hallituksen jäsenet Espoon kaupunki ja Suurpellon alueen suurimmat maanomistajat allekirjoittivat kesäkuussa aloitusasemakaavoja koskevat maankäyttö-, yhteistyö- ja kehittämissopimukset. Sopimusosapuolina kaupungin kanssa ovat VVO:n ja Asuntosäätiön perustama Kiinteistö Oy Suurpellon keskusta sekä kolme perikuntaa. Allekirjoitetut sopimukset kattavat runsaat kerrosneliömetriä, joista hieman yli puolet on toimisto- ja loput asuntorakentamista. Pientalorakentamisen osuus on noin kerrosneliömetriä. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavat yhdessä maakäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimusten kanssa menevät kaupunginvaltuuston vahvistettaviksi. Kaavat vahvistetaan mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Suurpellon alue on pinta-alaltaan 325 hehtaaria. Asukkaita alueelle tulee ja työpaikkoja henkilölle. emme tuota itse palveluja. Yhteistyö Invalidiliiton kanssa antaa meille arvokasta tietoa ikääntyvien asumistarpeista, kertoo VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka. Ensimmäinen Invalidiliiton ja VVO:n yhteistyöhanke on erityisen merkittävä, sillä se luo myös vaikeasti vammautuneille normaalit mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen. Ympärivuorokautiset palvelumme ovat vammaispalvelulain mukaisia, joita myös muut asukkaat voivat ostaa. Henkilökuntamme on talossa läsnä koko ajan, mistä syntyy lisäarvoa asumiseen, kertoo johtaja Maarit Hirvonen Invalidiliiton Tampereen yksiköstä. VVO ja Invalidiliitto suunnittelevat yhteistyötä myös Helsingissä ja Jyväskylässä. VVO:n hallituksen jäsenet kuluvalla kaudella ovat Riku Aalto, Erkki Kangasniemi, Timo Kankuri, Heikki Kehälinna, Markku Koskinen, Risto Murto, Antti Rinne ja Ann Selin. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Heikki Kehälinna. 2 V VO asuminen & talous

3 Kilterinmäki kohoaa Vantaalle Kilterinmäen asuntorakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosina Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja, puolet vapaarahoitteisia ja valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja. Kilterinmäen asuinkerrosala on yhteensä kerrosneliömetriä. Alueen asuntorakentaminen käynnistyy syksyllä 2006, jolloin Kilterinmäen koillisosassa aloitetaan lähes 100 asunnon rakennuttaminen. Aloitettavat asunnot ovat omistus- ja vapaarahoitteisia vuokraasuntoja. Myyrmäki on seudullisesti merkittävä aluekeskus, jonka vetovoimaisuutta halutaan vahvistaa rakentamalla alueelle monipuolisia asumisvaihtoehtoja ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Erilaiset talotyypit kuten linnakortteli, urbaanit kaupunkivillat, rivi- ja pienkerrostalot luovat mielenkiintoisia kaupunkitiloja. Alueen ja asuntojen suunnittelussa korostetaan ilmeikkyyttä, asumisviihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja turvallisuutta. Maankäytön suunnittelussa on toiminut konsulttina Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Uutta alueen kaavamuutostyössä on se, että alueen toteuttaja VVO ja Vantaan kaupunki ovat kiinteässä yhteistyössä suunnitelleet kaavan ja alueen ilmeen. Hankkeessa on toteutettu uudenlaista kumppanuusajattelua maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin rakentamisessa. VVO haluaa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä kuntien kanssa. Haemme uudenlaista strategista kumppanuutta aluerakennuttamiseen. Uudella toimintatavalla pyritään lisäämään tonttitarjontaa, joka mahdollistaa erilaisten korkeatasoisten asuntoalueiden kehittämisen nopeasti ja hallitusti, näin on mahdollista rakennuttaa monipuolista asuntotuotantoa ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Myyrmäen uusi asuinalue on esimerkki inhimillisesti toteutettavasta täydennysrakentamisesta, jossa rakennuttaja on ollut alusta alkaen mukana, kertoo VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka. Kuva: Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Kilterinmäki on malliesimerkki uudesta aluerakennuttamisesta Jyväskylään uutta asuntokantaa Vuoden 2006 aikana VVO:lle valmistuu Jyväskylään 92 vuokra-asuntoa. Se on lähes 40 prosenttia yhtiön tänä vuonna valmistuvasta vuokra-asuntotuotannosta. Vuosina VVO on rakennuttanut yhteensä 225 vuokra-asuntoa Jyväskylään. Jyväskylään Etelä-Kekkolaan, Kekkolantie 22:een valmistuu elokuussa kolme asuintaloa, joissa on yhteensä 30 uutta vuokra-asuntoa. Pienimmät asunnot ovat 48,5 neliön yksiöitä ja suurimmat 84 neliön neliöitä. Asunnot sijoittuvat kahteen luhtitaloon ja yhteen rivitaloon. Pääsuunnittelijana on arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy. Harjunkulmaan 52 omistusasuntoa Harjunkulman korttelin toteuttamisen ensimmäinen vaihe käynnistyi toukokuussa. Ensi vaiheessa rakennetaan 52 omistusasuntoa Jyväskylän vanhan linja-autoaseman paikalle, kauppatorin ja Harjun väliin. Harjunkulman kortteli toteutetaan kolmen rakennuttajan yhteishankkeena. Mukana ovat SATO, VVO ja YH Keski-Suomi. Harjunkulman korttelitalo muodostuu kuudesta asuntoyhtiöstä, jotka rakennetaan vaiheittain puolen vuoden välein. Ensimmäiseen asuntoyhtiöön Asunto Oy Jyväskylän Torihoviin, tulee 52 asuntoa. Ensimmäinen vaihe valmistuu kokonaisuudessaan kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Harjunkulma on valmistuessaan uuden kaupunkiarkkitehtuurin maamerkki Jyväskylän ydinkeskustassa. Kortteli rakentuu yhdestä yhtenäisestä 7-kerroksisesta rakennuksesta, jonka sisäpuolelle jää laaja yhteispiha. Yhteensä asuntoja Harjunkulmaan tulee 260 kappaletta. Tontille saa asemakaavan mukaisesti rakentaa k-m2 asuntoja, liiketilaa ja toimistotiloja. V VO asuminen & talous 3

4 Markkinat Asuntojonoista vuokralaisten markkinoihin Valtion asuntorahaston ylijohtajana Teuvo Ijäs on seurannut aitio paikalta suomalaisten asunto markki noiden kehitystä jo yli vuosikymmenen ajan. Sinä aikana vuokra-asuntojen markkinatilanne on kääntynyt laidasta toiseen. TEKSTI JUKKA HOLOPAINEN KUVAT LASSE KELTTO Varsinkin Helsingin seudulle tarvitaan lisää kohtuukokoisia vuokra-asuntoja, sanoo Teuvo Ijäs. Nyt Suomessa on jo monta vuotta eletty keskellä nousukautta ja omistusasuntobuumia. Valtion asuntorahaston eli ARA:n alkuvuosina tilanne oli kuitenkin toisenlainen. Ensimmäinen vuotemme oli varsin vauhdikas. Heti ensimmäisen toimintakuukauden aikana, joulukuussa 1993, ARA:ssa annettiin lainavaraukset liki asunnolle. Voikin perustellusti sanoa, että ensimmäisten vuosien aikana pelastettiin oikeastaan koko asuntorakentamisen sektori, koska kovan rahan asuntoja ei silloin tehty juuri ollenkaan, Teuvo Ijäs toteaa. Toisena tärkeänä ARA-uransa merkkipaaluna Ijäs pitää arvopaperistamista. Sen avulla asuntotuotannon volyymit voitiin pitää korkeana tilanteessa, jossa valtion budjetista ei saanut rahaa ja pankit olivat kuralla. Euron tulo puolestaan oli iso asuntopoliittinen käännekohta, joka toi mukanaan halvat korot. Se on ollut sosiaalista asuntotuotantoa alas painava tekijä mutta toisaalta myös omistusasunnon hankintaa helpottava seikka. Kunnossapidon osuus kasvaa Tällä hetkellä uusia omistusasuntoja nousee reilusti yli asunnon vuosivauhdilla, kun taas uusia vuokra-asuntoja tuotetaan vuodessa vajaat Vuokra-asuntojen tuottaminen ja vuokraaminen ei vedä samalla tavalla kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Vuokratasoissa ei Ijäksen mielestä ole tapahtunut huolestuttavaa kehitystä, mutta matalat lainakorot ovat aiheuttaneet sen, että iso osa varakkaammista vuokralaisista on ostanut oman asunnon. Vuokra-asunnoista ei olekaan enää joka paikassa pulaa, kuten aikaisempina vuosina, vaan vuokranantajat joutuvat nyt kilpailemaan vuokralaisista. Meille on syntynyt entistä enemmän vuokralaisten markkinat, Ijäs summaa. Valtion asuntorahaston toimintaan markkinoiden muutokset ovat heijastuneet muun muassa siten, että 4 V VO asuminen & talous

5 vuokra-asuntojen lainoittamismäärät ovat laskeneet. Hallitusohjelman mukaan voisimme lainoittaa vuosittain noin vuokra-asuntoa. Todellinen luku on nyt asunnon tietämissä, joista valtaosa on erityisvuokra-asuntoja esimerkiksi nuorisolle, vanhuksille, kehitysvammaisille ja dementikoille. Uustuotannon osuus toiminnassamme vähenee ja entistä suurempaan rooliin nousevat asuntokannasta huolehtiminen ja siihen liittyvät toimenpiteet muun muassa kunnossapidon ja peruskorjauksen edistäminen. Vuokra-asuntotuotannon verkkaisesta tahdista on julkisuudessa syytetty muun muassa aravajärjestelmää. Ijäksen mukaan tällaiset syytökset ovat turhia, koska tällä hetkellä Suomeen ei synny vuokra-asuntoja kovallakaan rahalla. Mielestäni aravajärjestelmä on lainaehtojen puolesta kunnossa. Sen isoin ongelma ovat liian kireät yleishyödyllisyys- ja muut vastaavat säännökset, jotka ovat johtaneet siihen, että suuret rakennuttajat eivät tee aravatuotantoa ollenkaan. Aravalainat näyttävät hiipuvan pois käytöstä. Tilalle tulee korkotukijärjestelmä, koska korkotukilainaan saa liitetyksi avustusta erityisryhmille. Aravajärjestelmä ja -lainsäädäntö sinänsä pidetään ajan tasalla edelleen, sillä maailmahan voi aina muuttua, Ijäs pohtii. Pienet vuokra-asunnot kysyttyjä jatkossakin Pienille vuokra-asunnoille riittää yhä kysyntää, mutta isojen kanssa on ongelmia ne, jotka pystyisivät vuokraamaan omilla rahoillaan ison vuokra-asunnon, hankkivat omistusasunnon. Ijäs uskoo, että vuokra-asumistarpeet kohdistuvat pieniin asuntoihin myös lähitulevaisuudessa. Vuokra-asuntojen kokonaismäärä tulee vähentymään varsinkin hiljaisilla asuntomarkkinoilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta hyvillä paikoilla Etelä-Suomen kasvukeskuksissa olevat laadukkaat vuokra-asunnot ovat kysyttyjä jatkossakin. Varsinkin Helsingin seudulle tarvitaan lisää järkevää tuotantoa, jonka keskipinta-ala on kohtuullista eli noin 50 neliön paikkeilla. Jo pelkkä palvelusektori tarvitsee täällä jatkossa lisää vuokra-asuntoja. Toinen kasvava vuokralaisryhmä ovat työn takia Suomeen muutamaksi vuodeksi muuttavat oman alansa ammattiosaajat. Myös kakkosasuntojen ja luksustyyppisten vuokra-asuntojen kysyntä kasvanee ainakin pääkaupunkiseudulla. Viisi kysymystä vuokra-asuntomarkkinoista 1) Toimivatko vuokra-asuntomarkkinat, VVO:n varatoimitusjohtaja Urpo Piilo? Sikäli toimivat, että asiakkailla on vaihtoehtoja. Historiassa ei tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin, kun oli pulaa vuokra-asunnoista. Voimakas uusasuntotuotanto ja omistusasumiseen siirtyminen on vapauttanut painetta. Nyt akuuttia pulaa ei ole, vaan vuokranantajat lähes kilpailevat hyvistä asiakkaista. 2) Miten vuokralaisista kilpaileminen näkyy käytännössä? Annan esimerkin. Viime vuonna havaitsimme, että meillä oli tyhjiä asuntoja Espoossa, joten teimme kunnon markkinointikampanjan ja värväsimme myös myyntineuvottelijan näyt- tämään asuntoja. Hän kertoi, että asiakkailla oli yleensä tarjolla myös kilpailevia vaihtoehtoja. Kampanja kuitenkin onnistui ja saimme tyhjäkäytön pois. Lisäksi olemme käynnistäneet kanta-asiakasohjelman, jolla palkitaan pitkäaikaista asumista. 3) Mitä vuokralaiset asunnoltaan haluavat? Tärkeimpiä tekijöitä ovat sijainti keskeisellä paikalla ja palveluiden toimivuus. Näiden suhteen on tietysti vaikea tehdä mitään radikaalia, jos talo on alun perin tehty väärään paikkaan. Ehkä myös yhteiskunnallinen ohjaus toimii tässä väärään suuntaan. Asumistuen määräykset ohjaavat ihmisiä asumaan keskustojen kalliisiin pieniin asuntoihin. Lähiöiden isot asunnot jäävät tyhjiksi, koska asumistuki on sidoksissa asunnon pinta-alaan. Asukkaiden ei siis kannata mennä pienellä ruokakunnalla lähiön isompaan asuntoon, vaikka se olisi halvempi kuin pieni asunto keskustassa. 4) Mitä riskejä omistusasuntobuumiin voi sisältyä? Alhaisten korkojen ja vakaan toimintaympäristön vuoksi omistusasuntorakentaminen vetää esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nyt niin hyvin, että tonttien hinnat ovat nousseet taivaisiin. Vuokra-asuntoja tarjoavien yritysten rahkeet eivät yleensä riitä tonteista kisaamiseen. Omistusasuntobuumin moottori eli talouskasvu synnyttää kuitenkin pääkaupunkiseudulle paljon uusia työpaikkoja myös matalapalkkaisille palvelualoille. Jos työpaikkojen läheltä ei ole nopeasti saatavissa kohtuuhintaisia vuokraasuntoja, miten näiden ihmisten asuminen oikein järjestetään? 5) Miten uskotte vuokra-asuntomarkkinoiden kehittyvän seuraavan parin vuoden aikana? Toisaalta ala pirstaloituu velkavipu- ja rahastomallien kautta, toisaalta taas odotan sen konsolidoituvan. Toimi- ja liiketilapuolella suurin osa viime vuosien transaktioista on ollut ulkomaalaisten tekemiä ostoja. Vuokramarkkinoilla heitä on ilmeisesti hillinnyt ainakin aravakanta, joka on ulkomaisen sijoittajan näkökulmasta erikoista ja vaikeasti hallittavaa. Silti he ovat julkisuudessakin kertoneet etsivänsä ostettavaa asuntokantaa Suomesta. Siksi uskon, että 2 3 vuoden päästä jokin isoista kansainvälisistä toimijoista on jo rantautunut Suomeen. V VO asuminen & talous 5

6 Pala sieltä, toinen täältä. Tulevaisuuden asukkaat haluavat asumiseensa yksilöllisiä ratkaisuja. Asumista sushitarjottimelta TEKSTI OUTI AIRAKSINEN KUVAT PETRI JUNTUNEN Yksittäisten projektien sijaan asuntoja pitäisi valmistaa prosessinomaisesti, toteaa Jarmo Suominen. 6 V VO asuminen & talous

7 Tulevaisuuden koti onko se älykäs ja vuorovaikutteinen, täynnä uusinta teknologiaa, antureita ja vastaanottimia? Vaiko kenties levon tyyssija, turvallinen pesä, johon elämän hektisyyttä voi paeta? Vai ehkä sittenkin inspiraation lähde, jossa asukas toteuttaa itseään? Kaikkea tätä, uskoo Taideteollisen korkeakoulun professori Jarmo Suominen. Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Bostonin Massachusetts Institute of Technologyssa vaikuttava Suominen tutkii työkseen tulevaisuuden asumista. Hänen visioissaan tulevaisuuden koti on palvelualusta, joka mahdollistaa ihmisten yksilölliset tarpeet eri tilanteissa. Ihminen on kotinsa asiakas, ja kodin pitää pystyä vastaamaan asiakkaan toiveisiin. Suominen vertaa tulevaisuuden asuntotuotantoa sushin syömiseen asiakas valitsee asumiseensa mieleisiään palasia kuin tarjottimelta. Palaset ovat ammattikokin tekemiä ja teollisesti tuotettuja, mutta niitä ei ole valmiiksi paketoitu. Lopputulos on dynaaminen, vaikka tuotantoprosessi on staattinen. Yksittäisten projektien sijaan asuntoja pitäisi valmistaa prosessinomaisesti, kuten vaikkapa autoja nykyään. Kodin merkitys kasvaa Yhä edelleen suomalaiset unelmoivat omakotitalosta järven rannalla. Meiltä puuttuu kaupunkiasumisen unelma luultavasti siksi, että kerrostaloasuminen on niin yhdenmukaista. Kun kerrostaloasuminen monipuolistuu, ihmiset voivat löytää unelmansa myös niistä, Suominen uskoo. Kodin merkitys kasvaa sitä mukaan, kun muiden paikkojen painoarvo vähenee. Työpaikka on menettänyt merkityksensä. Tärkeämpää on, että työntekijä nauttii paikasta, jossa hän tekee työtään. Kun ympäristö on innovatiivinen ja miellyttävä, työn tuottavuus kasvaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa oman kodin lasitettua parveketta, jossa asukas työskentelee internetin kautta. Myös kaupungin keskustat ovat Suomisen mielestä menettäneet merkitystään tapaamispaikkoina, sillä internet on tuonut tullessaan virtuaalisen vuorovaikutuksen. Ainoa, joka meille on jäänyt jäljelle, on asunto. Tulevaisuudessa kaikki asiat hoidetaan asunnosta käsin. Keittiöllä on tärkeä rooli sosiaalisen oleskelun keskuksena. Olohuone voisi olla viihdekeskittymä, jonka kautta asukas on virtuaalisessa yhteydessä maailmaan. Tiiviitä monipuolisia kaupunkikyliä Aikaisemmin elämää ja työntekoa ei juuri erotettu toisistaan. Ihmiset menivät töihin ja sen jälkeen lähiöön lepäämään työpäivän jälkeen. Se on leimannut ajatteluamme näihin päiviin saakka, Suominen sanoo. Hänen visioissaan tulevaisuuden asuma-alueet ovat palvelukyliä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa palveluiden, työpaikkojen ja muun elämän kanssa. Suomisen mielestä nykyisten lähiöiden ongelma on yksipuolisuus. Ne on rakennettu ratkaisemaan vain yksi ongelma. Ne ovat nukkumalähiöitä, joissa on tarkoitus levätä. Passiivisesta asumisesta ollaan kuitenkin siirtymässä aktiiviseen elämiseen, jossa asumisympäristön pitää tarjota mahdollisuuksia sekä työnteolle että vapaa-ajalle. Ihmiset haluavat asua pienissä keskittymissä pienten palveluiden äärellä. Pienet palvelut eivät kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavia pienten asiakasmäärien takia. Jotta palveluita rakentuu ja niitä voidaan ylläpitää, tarvitaan kriittinen massa. Suomisen mielestä ratkaisuja tähän ovat tiiviit ja monipuoliset asuma-alueet, eräänlaiset kaupunkikylät, joista löytyy sekä asuntoja että työpaikkoja. Tällöin palveluiden tuottajat saavat laajemman asiakaskunnan ja palvelutarjonta monipuolistuu. Palvelut myös asukkaiden käyttöön Suominen kritisoi muun muassa Ruoholahtea, jossa isoilla yrityksillä on kullakin omat lounasruokalansa. Taloudellisesti se voidaan ehkä perustella, mutta työntekijöiden kannalta ja asiakaskokemuksena on varma, että ihmiset haluavat käydä työpaikan ulkopuolella eri kahviloissa ja ravintoloissa syömässä. Palveluiden levittäytymisestä lähiympäristöön hyötyisivät myös alueen asukkaat. Palvelujen ylläpito saadaan kannattamaan, jos asiakaskunta koostuu päivällä alueen työntekijöistä ja illalla asukkaista. Palvelut kuitenkin syntyvät liiketoiminnan ehdoilla, joten niitä voidaan kehittää vain löytämällä tekijät, jotka haluavat palveluja tarjota. V VO asuminen & talous 7

8 Mitä lähiöille tapahtuu? TEKSTI OUTI AIRAKSINEN KUVAT PETRI JUNTUNEN Yksi tulevaisuuden haasteista on antaa asukkaille mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa lisäksi myös omaan lähiympäristöönsä, korostaa Mari Vaattovaara. Monella lähiöllä on edessään isoja haasteita, jotta niiden houkuttelevuus asumisympäristönä säilyy. Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä asumisviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on asuma-alueen sosiaalinen rakenne. Lähiöiden sosiaaliset erot ovat kasvaneet. Meillä on nykyisin muun muassa pysyvästi työn ulkopuolella olevaa väkeä. Jos riittävän iso osa työssäkäyvästä väestä muuttaa lähiöstä pois, alueen sosiaalinen rakenne vinoutuu ja sinne voi tulla ongelmia, joita ei voi rakennusteknisesti ratkaista, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Vaattovaara ei silti usko slummiutumiseen, koska Suomessa on edelleenkin erittäin pienet tuloerot, kattava sosiaaliturvajärjestelmä ja vahva kaavoitus. Joiltakin asuinalueilta voidaan kuitenkin joutua purkamaan liiallista kerrostalomassaa. Niin on jo käynyt useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Helsinkiin on rakennettu paljon kerrostaloasumista alueille, joista tuskin koskaan tulee urbaaneja. Tällaisia ovat esimerkiksi useat Kehä I:n ulkopuolella sijaitsevat epäkeskustamaiset kerrostalolähiöt. Suunnittelijat toivovat, että niihin saadaan palveluita, mutta eipä niitä ole vielä toistaiseksi näkynyt. Vaattovaara muistuttaa, että Helsingin asuntokannasta vain 12 prosenttia on pientaloja, vaikka asukkaista reilusti yli puolet haluaisi asua pientaloissa. Siksi Helsingistä muuttaa vaurasta hyvätuloista väkeä esimerkiksi Kirkkonummelle. Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on antaa asukkaille mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa lisäksi myös omaan lähiympäristöönsä. Tällöin omakotitalon hyviä puolia saadaan siirrettyä myös muihin asumismuotoihin. Yhteisöllisyyteen on aina syy Yhteisöllisyyden korostaminen on Vaattovaaran mielestä väärä lähtökohta asuntojen suunnitteluun. Suunnittelijoilla on joskus kummallinen kuva ihmisestä sosiaalisena yksilönä. Nykyihmisen tuttava- ja ystäväverkosto muodostuu yleensä oman henkilöhistorian, ei asuinalueen kautta. Yhteisöllisyyttä ei Vaattovaaran mukaan synny rakentamalla väkipakolla alueita, joissa ihmiset kohtaavat. Yhteisöllisyys syntyy aina jonkin syyn vuoksi ja elää sen aikaa kuin on elääkseen. Aluesuunnittelun sijaan suomalaislähiöihin voivat synnyttää yhteisöllisyyttä esimerkiksi pienet lapset tai taloyhtiön peruskorjaus, Vaattovaara sanoo. Ylisuuri kysyntä Toistaiseksi pääkaupunkiseudun asumista ohjaa jatkuva ylikysyntä. Normaaliin kaupunkiin kuuluu tietynasteinen tyhjien asuntojen reservi. Meillä ei niitä ole, Vaattovaara sanoo. Kova kysyntä ja kohoavat hinnat voivat aiheuttaa laatuongelmia. Asunnot ovat turhan pieniä ja painottuneet liiaksi yksiöihin ja kaksioihin. Vaattovaara kuitenkin uskoo, että Helsingin keskusta säilyttää vetovoimansa, joskin keskusta-alue tulee laajenemaan. Varovaistenkin arvioiden mukaan pääkaupunkiseudulle muuttaa seuraavien vuosikymmenten aikana asukasta lisää, Vaattovaara muistuttaa. 8 V VO asuminen & talous

9 TEKSTI PIA KUORIKOSKI KUVA JUKKA RAPO Palvelut, turvallisuus ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen avaimet hyvään senioriasumiseen Johtoajatus VVO:n senioriasumiskonseptissa on tarjota jokaiselle asiakkaallemme asumisratkaisua, joka mahdollistaa pitkän asumisuran. Tämä merkitsee ikääntyneemmälle asukkaalle meidän senioritalovaihtoehtoamme tai vanhan asunnon korjaus- ja varusteluratkaisua asukkaan tarpeisiin paremmin sopivaksi, kertoo senioriprojektin päällikkö Esa Fagerlund VVO:lta. VVO:n uusista vuokrakohteista suuri osa rakennetaan senioritaloiksi. Tavoitteena on kasvattaa markkinaosuutta seniorisegmentissä panostamalla laadukkaaseen aidosta asiakastarpeesta lähtevään ratkaisuun. Tarvittavat koti- ja hyvinvointipalvelut voidaan järjestää verkostoitumalla alan luotettavien palveluyritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, sinänsä uuteen bisnekseen ei olla menossa. Asumismarkkinat määrittelevät seniori-ikärajaksi 55-vuotta, mutta asumiseen liittyviä erityistarpeita ja toiveita ihmisille tulee yleensä vasta eläkeiän paikkeilla. Kun ihmiset siirtyvät eläkkeelle, he myös usein pohtivat asumistarpeitaan uudelleen; muuttavat kotiseudulleen, pienempään asuntoon tai vaihtavat hallintamuotoa. Vuokra-asuntovaihtoehto tarjoaa eläkeläiselle mahdollisuuden irrottaa pääomaa asumisesta muihin asioihin. Tulevat ikäihmiset eivät ole yhtä suurta massaa ja heidän asumismieltymyksiään on vaikea ennakoida. On juurille muuttoa, asumisen jakautumista kesäasunnon ja kaupunkiasunnon välillä ja ulkomailla oleskelua ja kukaan ei varmasti tiedä, mitä tämä kaikki tulee merkitsemään Seuraavan 15 vuoden kuluessa yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa lähes :lla. Tulevien ikäihmisten asuttaminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. asumisen perusratkaisujen kannalta, pohtii Fagerlund. Malleja asumiselle on kehitettävä innovatiivisella otteella. Suuri haaste on korjauskustannusten hallinta ja sopeuttaminen markkinaolosuhteisiin siten, että toiminta on kaikissa olosuhteissa kannattavaa ja jatkuvan kehitystyön mahdollistavaa. Seniorit ovat tärkeä kohderyhmä ja myös taloudellisesti hyvin merkittävä. Vaihtuvuus on asia, jota vuokranantajat pyrkivät saamaan alas. Seniorikohderyhmässä asukasvaihtuvuus oli vuonna 2005 VVO:lla valtakunnallisesti 9,5 prosenttia, kun se koko asukaskunnasta on yli 27 prosenttia. Ikääntyvät ihmiset arvostavat turvallisuutta, esteettömyyttä ja hyviä palveluja. VVO:n tavoitteena on löytää teknisten ratkaisujen ohella ne hyvän asumisen elementit, jotka luovat turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä taloyhteisöissämme, niille asukkaille, jotka tätä arvostavat. Uusia senioriasumisen malleja on kehitettävä innovatiivisella otteella, Esa Fagerlund toteaa. VVO:n asuminen & talous 9

10 Osavuosikatsaus Liikevaihto ja tulos VVO-konsernin liikevaihto ajalla oli 105,7 miljoonaa euroa (98,2 M ). Liikevaihdosta 76,11 prosenttia (81,47 %) tuli kiinteistöomistuksesta, 21,07 prosenttia (15,67 %) rakennuttamisesta ja 2,82 prosenttia (2,86 %) muusta toiminnasta. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 2,25 prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 11,6 miljoonaa euroa (15,6 M ). Alkuvuoden edellistä vuotta hitaampi tuloskehitys johtui poistokäytännön muutoksesta, korjauskulujen ajoittumisesta alkuvuoteen sekä energia- ja korkokulujen kasvusta. Vuoden vaihteesta lähtien on konsernin kaikkien omaisuuserien suunnitelman mukaiset poistot tehty taloudellisen pitoajan mukaisesti (aiemmin osa poistoista perustui verotuksessa hyväksyttäviin enimmäismääriin). Muutoksen tulosta alentavan vaikutuksen arvioidaan vuositasolla olevan neljä miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan hieman edellistä vuotta (38,6 M ) pienempi. Perustajarakennuttajatoimintaan liittyvien liiketapahtumien esittämistapaa on muutettu vastaamaan Kirjanpitolautakunnan antamaa yleisohjetta. Liikevaihtona esitetään osakkeiden myyntituotot velattomin myyntihinnoin ja vastaavasti kuluina rakentamispalvelusta aiheutuneet menot. Rakennuttajan ja kohdeyhtiön väliset liiketapahtumat netotetaan. Perustajarakennuttaja-kohteiden katteiden tulouttamisessa sovelletaan kokonaisvalmistusasteen (osakkeiden myyntiaste kertaa rakentamisen valmistusaste) mukaista tuloutustapaa. Siirtymäkaudella muutos on kasvattanut konsernin liikevaihtoa 0,2 miljoonaa euroa ja pienentänyt tulosta 1,2 miljoonaa euroa. Taseasema ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 1.832,3 miljoonaa euroa (1.783,6 M ). Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 2,73 prosenttia. Oman pääoman määrä oli 278,0 miljoonaa euroa (263,3 M ). Omavaraisuusaste oli 16,02 prosenttia (15,66 %). Pääomalainoja huomioon ottamatta omavaraisuusaste oli 13,36 prosenttia (12,93 %). Konsernin maksuvalmius on ollut koko katsauskauden ajan hyvä. Konsernin rahavarat olivat 79,9 miljoonaa euroa (70,0 M ). Yhteensä 50 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli huhtikuun lopussa liikkeellä 10 miljoonaa euroa (47,5 M ). Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 17,5 miljoonaa euroa (16,0 M ) ja nostettu lisää 42,1 miljoonaa euroa (51,5 M ). Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä oli 1.375,0 miljoonaa euroa (1.352,0 M ). Keskimääräinen korkokustannus vuoden alusta oli 3,4 prosenttia (3,0 % koko vuodelta 2005). Markkinaehtoisten lainojen määrä oli 560,2 miljoonaa euroa (484,9 M ). Niiden jäljellä oleva juoksuaika oli keskimäärin 14 ja puoli vuotta. Markkinaehtoisia lainoja oli suojattu korkojohdannaisilla 113,1 miljoonaa euroa (98,7 M ). Suojausten keskimaturiteetti oli kuusi vuotta viisi kuukautta. Henkilöstö Konsernin henkilökunnan määrä oli tarkastelukauden lopussa 388 (372), joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 26. Tarkastelukaudella on valmisteltu SAP-henkilöstöjärjestelmän käyttöönottoa, joka tapahtuu kesän jälkeen. Tarkastelukaudella päättyi myös VVO:n JET 1-koulutusohjelma, joka tähtäsi esimiesten ja asiantuntijoiden strategisten valmiuksien kasvattamiseen. Kiinteistöomistus Konsernilla oli omistuksessaan asuntoa. Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus vähentyi tarkastelujaksolla. Vaihtuvuus oli 8,5 prosenttia (9,5). Asuntojen kokonaiskäyttöaste nousi 98 prosenttiin (97,6). Vuokrasaatavien määrä suhteutettuna vuokrakassavirtaan on edelleen vähäinen ja pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuotot ovat kehittyneet odotetusti. Maaliskuun alusta tehty vuokrien tarkistus oli hyvin maltillinen (keskimäärin 1,7 %). Korjaustoiminta on painottunut alkuvuoteen. Lämmityskulut ovat ylittäneet budjettitason kylmän talven ja kaukolämpöhintojen nousun vuoksi. Kiinteistöjen ylläpitokulujen kehitys kokonaisuudessaan tasaantuu vuoden aikana. Strategiset kehityshankkeet kohdistuvat asiakkuuksien johtamiseen, kiinteistösalkkujen ja kiinteistöjen kehittämiseen sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Tarkastelukaudella käynnistettiin uuden kanta-asiakasohjelman ensimmäinen vaihe, jossa 6008 asiakkaalle palautettiin 250 euron suuruinen vuokravakuus palkkiona pitkäaikaisesta asumisesta VVO:lla. Investointitoiminta VVO:n asuntokanta on laskenut vuoden alusta 71 asunnolla. Omasta asuntokannasta on myyty asuntoja joko yksittäin tai kokonaisista kiinteistöistä siten, että myytyjen asuntojen yhteismäärä oli 138. Velattomat kauppasummat olivat yhteensä euroa. Toimintakauden aikana ei aloitettu yhtään omaan omistukseen jäävää uustuotantokohdetta. Jyväskylään valmistui maaliskuussa 62-asuntoinen vapaarahoitteinen vuokratalo. Kohteen hankinta-arvo oli 5,5 miljoonaa euroa. Toimintakauden aikana ei ostettu valmiita asuinkiinteistöjä. Erillisiä tontteja vuokratalotuotantoa varten ostettiin Kuopion Snellmanninkadulta ja Vantaan Pyhtäänkorventieltä. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä noin 150 asuntoa. Järvenpään Prisma-keskuksen kiinteistöstä ostettiin Järvenpään VVO-kotikeskukselle uudet toimitilat. Suuria, taseeseen aktivoitavia peruskorjauksia aloitettiin toimintakauden aikana seitsemässä kohteessa. Näiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Tarkastelujakson aikana kuluja näistä kirjautui noin kolme miljoonaa euroa. Peruskorjauksina tehtiin parvekkeiden ja ikkunoiden uusimista sekä rakennettiin hissejä. Toimintavuoden loppupuolella aloitetaan omaan omistukseen jääviä vuokratalokohteita siten, että niissä on lähes 300 asuntoa. Rakennuttaminen Rakennuttamisen liikevaihto nousi edellisestä vuodesta yli 40 prosenttia. Ensimmäisen kolmanneksen aikana valmistui 407 (333) asuntoa eli neljännes enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Asuntoaloituksia oli 245 (350). Omistusasuntojen kysyntä oli edelleen vilkasta ja vertailuajanjaksona myytiin noin 40 prosenttia edellisvuotta enemmän asuntoja. Valmiita myymättömiä asuntoja oli huhtikuun lopussa 32. Maaliskuussa Vantaan kaupunki valitsi viisi yhteistyökumppania suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevan kehäradan ensimmäistä kaupunginosaa Leinelää Koivukylän länsipuolelle. VVO Rakennuttaja Oy oli yksi valituista. Espoon Suurpellon alueen maanomistajien kanssa tehtiin alueen kehittämisestä ja kaavoittamisesta esisopimus, jonka perusteella VVO rakentaa alueelle noin 400 asuntoa kaavan valmistuttua. Näkymät koko vuoden toiminnasta ovat markkinatilanne ja rakentamisen aloitukset huomioon ottaen positiiviset. VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat osakeluettelotilanne VVO-yhtymä Oyj:n osakkeen omistajia on yhteensä 71 kpl, joista 10 suurinta ovat: kpl % osakekannasta Keskinäinen Eläke vakuutus yhtiö Ilmarinen ,83 % Keskinäinen työeläke vakuutusyhtiö Varma ,91 % Metallityöväen Liitto ry ,06 % Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ,76 % Rakennusliitto ry ,10 % Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningssektorns Fackorganisation rf ,95 % Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ,85 % Toimihenkilöunioni TU ry ,52 % Kemianliitto - Kemifacket ry ,33 % Keskinäinen Eläkevakuutus yhtiö Etera ,28 % Muut ,42 % Kaikki yhteensä ,00 % 10 VVVO VO asuminen && talous

11 Toimitusjohtajalta VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut Toteutunut 04/2006 *) 04/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot Poistot ja arvonalentumiset Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut(-) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. VVO-konsernin tase Toteutunut Toteutunut 04/2006 *) 04/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Pääomalaina Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia Kuva: Lasse Keltto Asumistarpeiden ennakoinnin merkitys kasvaa Kova kilpailu vuokra-asuntomarkkinoilla jatkui alkuvuonna, ja omistusasumisen suosio kasvoi edelleen. Asuntolainojen korkotaso on lievästä noususta huolimatta pysynyt matalana ja pitkät asuntolainat houkuttelevat edelleen omistusasunnon ostoon. Asuntokauppa oli vilkasta, vaikka välittäjien tietojen mukaan myyntiajat pitenivät jonkin verran. VVO:n asuntomyynti lähti alkuvuodesta hyvin käyntiin. Vuokra-asumiseen asuntokaupan vilkkaus ei ole tuonut ongelmia. Vuokra-asuntojen käyttöaste on pystytty pitämään tavoitellulla tasolla ja vaihtuvuus laski edellisvuodesta ensimmäisellä kolmanneksella 8,5 prosenttiin. Suomessa noin 70 prosenttia ruokakunnista asuu omistusasunnossa ja loput 30 prosenttia vuokralla. Ruokakuntien määrä kasvaa, mutta vuokra-asujien suhteellinen osuus pysyy samana. Vuokralla asuminen ei ole suhteellisesti katsoen menettänyt suosiotaan. Sijoitusasuntojen ostot ovat omalta osaltaan myös lisänneet vuokra-asuntojen tarjontaa. Jo joitakin vuosia jatkunut pientalobuumi on kiihtynyt ja pientalorakentajista ja jopa rakennusmateriaaleista on jo pulaa. Myös muuta asuntokantaa tarvitaan lisää. Suomessa rakennetaan jo nyt liian vähän esimerkiksi perheasunnoiksi sopivia kerrostalo- ja rivitaloasuntoja. Näiden uudistuotannon määrää on tulevaisuudessa todennäköisesti nostettava, jotta pystytään vastaamaan kysyntään kasvupaikkakunnilla. Tarvitaan sekä omistusasuntoja että vuokra-asuntoja työssäkäyville ihmisille, siellä missä työt ovat. Ulkomaiset rahoittajat ja rakentajat ovat rantautuneet Suomen rakennusmarkkinoille ja lisää on tulossa. Vuokraasuntopuolella ulkomaiset tulokkaat eivät näy vielä, mutta kotimaan toimijoiden kanssa kilpaillaan hyvistä tonteista, rakennusalan ammattilaisista ja vuokralaisista. Nyt vuokraasunnotkin pitää myydä ja kohdentaa eri ryhmille. Ei vain riitä, että erilaisia asuntoja on tarjolla. Asukkaiden kannalta on hyvä, jos tarjonta lisääntyy kilpailun myötä, mutta meidän on vastattava haasteisiin ja tarjottava enemmän. VVO haluaa olla entistä tehokkaampi, asiakaslähtöisempi ja asiakkaiden tarpeet ennakoiva, innovatiivinen yritys. Me voimme tarjota asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä asuntoja, osallistuvaa asukastoimintaa, palveluita ja yhteisöllisyyttä. Meidän pitäisi pystyä entistä tehokkaammin keräämään informaatiota markkinoilta. Siksi meidän on opittava kuuntelemaan ja palvelemaan asiakasta. Vahvuutenamme on vastuullinen yritystoiminta ja pitkäjänteinen sitoutuminen asumisen kehittämiseen. Olli Salakka, toimitusjohtaja V VO asuminen & talous 11

12 Mikä on omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen suhde Helsingissä? v o 12 V VO asuminen & talous Vastaus noin 50% / 50% Lähde: Tilastokeskus

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > toimiala: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > toiminta-alueet: pääkaupunkiseutu,

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2014 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta 21.4.2009 Marita Laakso 21.4.2009 1 VVO:n suurimmat omistajat ja hallitus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 17,53 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 75 vuoden kokemus asumisratkaisujen tarjoajana

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 Sisältö 1. Asuntomarkkinat 2. Strategia 3. SATOn vuosi 2011 4. Näkymät vuodelle 2012 Tilinpäätösinfo 31.1.2012 2 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Toimintaympäristön epävarmuus kasvaa Kotimaa Asuntojen kysyntä laskenut voimakkaasti, liike- ja toimitilarakentamisen kasvu taittunut Infrarakentamisen ja Talotekniikan näkymät

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 Sisältö VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 3 Konsernin avainluvut 3 Liikevaihto ja tulos 3 Taseasema ja rahoitus 4 Konsernin lainat ja korkosuojaukset

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 Sisällysluettelo Kapiteelin liiketoiminta... 3 Toimitilat... 6 Hotellit... 7 Myyntikiinteistöt... 8 Kruunuasunnot... 9 Tuloslaskelma...10 Tase... 11 Tunnuslukujen laskentakaavat...12

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Toimintaympäristö Kotimaa Talouden kasvunäkymät heikentyneet, huolena kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousun vaikutus asuntorakentamiseen Liike-, logistiikka- ja teollisuusrakentaminen

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN ASEMA JA RAHOITUS

TALOUDELLINEN ASEMA JA RAHOITUS SATO Oyj:n OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2009 Asuntosijoitusyhtiö SATOlla hyvät kasvunäkymät YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2009 (1.1. 30.9.2008) Konsernin liikevaihto oli 176,0 (232,9) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

SYSOPEN OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.1999-30.6.1999

SYSOPEN OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.1999-30.6.1999 Sysopen Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.1999 1(5) SYSOPEN OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.1999-30.6.1999 Liikevaihto Tietotekniikan asiantuntijapalveluiden kysyntä jatkui voimakkaana katsausaikana. Sysopen Oyj

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

Tulosta rasitti 220 000 euron kertaluonteinen korkosuojauksen purku.

Tulosta rasitti 220 000 euron kertaluonteinen korkosuojauksen purku. 10/2005 31.10.2005 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2005 Yhtiön kahdeksastoista täysi

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2009

Osavuosikatsaus 1-3/2009 Osavuosikatsaus 1-3/29 Toimintaympäristö 29 Kotimaa Rakentaminen supistuu useita prosentteja kuluvana vuonna Talonrakentamisen aloitukset puolittuvat vuoden 27 huipputasosta Asuntomyynti on piristynyt

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 1.2.2011 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 1.2.2011 1

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 1.2.2011 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 1.2.2011 1 SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 1.2.211 Erkka Valkila Tilinpäätösinfo 1.2.211 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATOn vuosi 21 4. Näkymät vuodelle 211 Tilinpäätösinfo 1.2.211 2 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot