YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ASIA. Nautakasvattamon toimintaa koskeva ympäristölupa, Seinäjoki HAKIJA. Antero Ristimäki Kitinojantie Kitinoja

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 155/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/49/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Nautakasvattamon toimintaa koskeva ympäristölupa, Seinäjoki Antero Ristimäki Kitinojantie Kitinoja Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan uuden 600 nautaa käsittävän nautakasvattamon toiminnalle. Toiminta käsittää kaksi erillistä kahdessa vaiheessa rakennettavaa nautakasvattamoa. Kasvattamoissa hiehot kasvatetaan teuraiksi. Lannan käsittely tapahtuu kuivalantana. Toiminta sijaitsee Seinäjoen kaupungissa (743) Kitinojan kylässä (425) Uusitalon, RN:o 22:157 ja Huhtalan RN:o 22:89 tiloilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudan taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään lihasian eläinsuojaa. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kuluvalle sopimuskaudelle. Lisätoimenpidettä ei ole. Alue ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rakennettavat uudet kasvattamot tulevat syrjäiselle maaseudulle, joka on perinteisesti ollut kotieläinvaltaista aluetta. Tilalla ei ole aikaisempaa kotieläinrakennusta ja rakennettavat eläinsuojat tulevat erilleen nykyisistä talousrakennuksista. Suunnitellut pihatot rakennetaan noin 2,5 kilometrin etäisyydelle hakijan asunnosta Kitinojantien varrelle metsän keskelle. Hakemuksen mukaan toiminta ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue Koivulakso ( ) sijaitsee noin 1,3 km:n etäisyydellä pihatosta. Kyrönjokeen matkaa tulee lähes kaksi kilometriä. Etäisyyttä lähimpään naapuriin tulee olemaan noin 800 metriä. Rakennettavien nautakasvattamoiden läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita. Alue sijaitsee Kyröjoen 2-jakovaiheen keskiosan valuma-alueella (42.02). HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ristimäen tila on ollut kasvinviljelytila, mutta nyt tilalle on tarkoitus rakentaa lihanautakasvattamo. I-vaiheessa rakennetaan 384-paikkainen lihanautakasvattamo ja II-vaiheessa 216 eläimen nautakasvattamo I-vaiheen itäpuolelle. Kaikki lihanaudat ovat kuivikelantamenetelmällä. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Eläimet tulevat loppukasvattamoon noin 6 kk:n ikäisinä ja ne viedään teuraiksi noin 1,5 vuoden ikäisinä. Naudat ovat maidontuotantoon kelpaamattomia hiehoja, eivät sonneja. Lihaa tullaan tuottamaan noin kiloa vuodessa. Eläimiä ei laidunneta. Toiminnassa muodostuva lantaa varastoidaan kestokuivikepohjalla sekä rakennettavassa kuivalantalassa, jossa on sekä avolantala että kiinteällä katteella katettu lantalaosuus. Lannan varastointitilavuutta on myös kuivikevarastossa. Tilalla tulee olemaan yhteensä katettua lannanvarastointitilaa m 3 ja avolantalaa m 3. Tilan käytössä on I-vaiheessa katettua lannan

3 3 varastointitilavuutta m 3, avolantalatilavuutta m 3 ja lantaa kuivikepohjissa noin 768 m 3 eli yhteensä m 3 ja II-vaiheessa katettua kuivalantatilavuutta m 3, avolantalaa m 3 sekä kuivikepohjissa noin 432 m 3 lantaa eli yhteensä m 3 kuivalannan varastointitilavuutta. I-vaihe I-vaiheen nautakasvattamoon tulee tilat 384 naudalle. Eläinsuoja tulee olemaan kylmä. Eläimet ovat vinokuivikepohjalla. Kuivikepohjan betonisten reunojen korkeus on 1-1,6 metriä. Lattia on betonia. Kuivitetun alueen pintaala on noin m 2. Kuivikkeen paksuus on 2-50 cm. Lantaa kuivikepohjassa tulee olemaan noin 768 m 3. Lantakäytävät tyhjennetään kerran viikossa etukuormaajalla lantalaan. Tilalle rakennetaan I-vaiheessa kuivalantala nautakasvattamon eteläpäätyyn. Hakemuksen mukaan kuivalantalan varastointitilavuus on vaiheessa I yhteensä noin m 3. Kuivalantalaan on suunniteltu rakennettavaksi sekä avolantala että kiinteällä kattorakenteella katettu lantala ja lisäksi kuivikevarastoa käytetään myös lannan varastointitilana. Lantalan avolantalaosan pinta-ala on 2 x 280 m 2 (lannan varastointitilavuus n m 3 ) ja katetun lantalaosan 2 x 300,5 m 2 :n (varastointitilavuus n m 3 ). Lantavarastona voidaan käyttää myös kuivikevarastoa, jonka pinta-ala on 2 x 189 m 2 (varastointitilavuus n m 3 ). Valumavesien pääsy avolantaloista ympäristöön on estetty kallistuksin (yhteensä 50 cm nousu reunojen suuntaan). Avolantalassa varastoitavan lannan korkeudeksi on ilmoitettu 2 metriä. Avolantalaosuus on erotettu katetusta lantalasta 10 cm:n korkuisella korokkeella. Katetun osan keskimääräiseksi lannankorkeudeksi on ilmoitettu noin 4 metriä. Kestokuivikepohjan lantamääräksi on ilmoitettu noin 768 m 3. Lantalan viereen rakennetaan 280 m 3 :n betoninen lietesäiliö, jonne johdetaan lantalan sade- ja valumavedet. II-vaihe I-vaiheessa rakennetun nautakasvattamon itäpuolella rakennetaan toinen rakennus 216 hiehopaikan kasvattamolle. Myös tässä rakennuksessa eläimet ovat vinokuivikepohjalla. II-vaiheen rakennuksessa kuivitetun alueen pintaala on noin m 2. Lantaa kuivikepohjassa tulee olemaan noin 432 m 3. II-vaiheessa rakennetaan lisää lannanvarastointitilaa I-vaiheen lantalan jatkeeksi. II-vaiheen avolantalan pinta-alaksi tulee 580 m 2 ja katetun 601 m 2. Lannan varastointikorkeudet tulevat olemaan avolantalassa 2 m ja katetussa noin 4 m. Laskennallisesti II-vaiheen lantalaan mahtuu noin m 3, josta katetun osuus on noin m 3 ja kattamattoman osuus noin m 3. Avolantalan valumavesien pääsy ympäristöön estetään kallistuksin ja lantalan sade- ja suotovedet johdetaan I-vaiheessa rakennettavaan lietesäiliöön. Lannan levitys Lannan levitykseen käytettävää peltoa tilalla on 210 hehtaaria. Kaikki pellot ovat omia. Lannasta levitetään viikkojen aikana noin 40 %, viikkojen aikana 20 % ja viikoilla noin 40 %. Lannanlevityksestä huolehtii osittain toiminnanharjoittaja itse ja osittain urakoitsija. Kauimmaiset pellot sijaitsevat noin 30 km:n etäisyydellä, mutta hakijan mukaan niille pelloille ei levitetä lantaa. Lähialueella peltoa on lähes 200 hehtaaria.

4 4 Säilörehu Tilalla tehdään säilörehua laakasiiloihin esikuivattuna tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan laakasiilojen yhteydessä olevaan noin 6 m 3 :n umpisäiliöön, josta se levitetään lietevaunulla nurmelle tai siirretään lietesäiliöön. Pilaantunut säilörehu varastoidaan lantalassa. Talous- ja jätevedet Vesi tilalle tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Toimistotilojen wc-vedet tullaan johtamaan joko umpisäiliöön tai hankitaan kuivakäymälä. Polttoaineet ja kemikaalit Polttoaineita /kasvinsuojeluaineita ei säilytetä lihanautakasvattamorakennuksessa. Tilan nykyinen litran polttoainesäiliö sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä nautakasvattamoista Kitinojan talouskeskuksessa. Säiliö on kaksoisvaippasäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytön- ja laponestolla. Jos kasvattamon tontille hankitaan myöhemmin öljysäiliöitä, hakijan mukaan tullaan noudattamaan voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Muita öljytuotteita on enintään 300 litraa ja niitä säilytetään nykyisen talouskeskuksen konehallissa 200 l:n metallitynnyreissä ja pienemmissä muoviastioissa. Säilörehun teossa käytettäviä aineita varastoidaan litran säiliöissä kuivikevarastossa. Kasvinsuojeluaineita hankitaan kulloinkin tarvittava määrä ja niitä säilytetään talouskeskuksessa lukitussa kaapissa. Jätteet Luvanhakijan esittämät tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka muovi 0,3 t/v keräys 4H-kerho, Kuusakoski Oy kuolleet eläimet 8 kpl raadonkeräys Honkajoki Oy jäteöljyt 200 l ongelmajätteiden Seinäjoen kaupunki keräyspiste akut 1 kpl ongelmajätteiden Seinäjoen kaupunki keräyspiste metalliromu, 0,2 t/v ongelmajätteiden Seinäjoen kaupunki loisteputket keräyspiste pilaantunut rehu 15 t/v lannoitteeksi pellolle pelto Liikenne Teuras-, rehu- ja eläinvälitysauto liikennöi joka kolmas viikko, jonka lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lannanajoa kevään, kesän ja syksyn aikana levitysviikkoina tulee noin 400 kuormaa vuodessa. Syrjäisen sijainnin ansiosta kasvattamon läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle

5 5 haittaa ja yleisellä tiellä toiminnasta aiheutuva liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lanta levitetään ympäristöehtojen mukaisesti viljeltävien kasvien ravinnetarpeen mukaan, ottaen huomioon kulloinkin voimassa olevat ympäristötuen ehdot. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on perinteisesti kotieläinvaltaista aluetta, jossa on aina ollut kotieläintaloutta. Rakennettava uusi kasvattamo tulee syrjäiselle alueelle. Hankkeen toteutumisen jälkeen ympäristövaikutukset eivät merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna. Lisäksi lannanpoisto ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat lähinnä tulipaloista ja eläintaudeista, joihin voi varautua vakuuttamalla ja parantamalla tilan alkusammutusvalmiutta. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä tilan omaa toimintaa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. Vierailuja kasvattamoon sallitaan rajoitetusti ja aina suojavaatetuksesta huolehtien. Toimitaan ennaltaehkäisevästi kaikissa tilanteissa ja mahdollisissa tautiepäilyissä otetaan yhteys eläinlääkäriin. Sähkökatkojen varalle tullaan hankkimaan aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty saapuneella uudella asemapiirustuksella ja II-vaiheen pihaton ja lantalan pohjapiirustuksilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Etelä-Pohjanmaa lehden ilmestyneessä numerossa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Seinäjoen kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja

6 6 ympäristökeskukselta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan lausunto, Rakennuspaikka soveltuu hyvin uuden eläinsuojan rakentamiseen, koska lähin asutus on riittävän kaukana rakennuspaikasta. Hakemuksessa ei ollut mainintaa siitä, onko hakijalla peltoa pohjavesialueella. Jos peltoa on pohjavesialueella, tulee lannan levityksessä noudattaa Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, joiden mukaan lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan kuitenkin levittää kuivalantaa edellyttäen, että levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan vuorokauden kuluessa ja kerralla käytettävä lantamäärä ei ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvittavaa typpimäärää. Jos kasvattamolle hankitaan myöhemmin oma öljysäiliö, tulee sen olla Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vaatimusten mukainen. Viranhaltijalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Ympäristöluvan myöntämistä puolletaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä, Kyseessä on uuden toiminnan aloittaminen maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. ELY keskus katsoo, että hakemusasiakirjojen mukaan suunniteltu sijoituspaikka on etäisyyksien suhteen sopiva eläinsuojalle. Vaadittava lannan levitysala haetulle eläinmäärälle on 194 hehtaaria. Hakijalla on riittävästi jätehuollon varmistamiseksi tarvittavaa lannan levitysalaa. ELY keskus katsoo, että lannan hyödyntämisestä on luvassa annettava tarpeelliset lupamääräykset. Hakemuksen mukaan katetun lantalan ja ruokintakäytävän väliin tulee 40 cm:n luiska. Katetun lantalan ja avolantalan välille tulee koroke. Koroke puuttuu toisesta piirroksesta ja sen korkeutta ei ole määritelty. Nitraattiasetuksen mukaan lannan ja virtsan varastointitilavuuden tulee olla riittävän suuri, että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. ELY keskus katsoo, että lantatilavuus ei ole riittävä kahden ruokintakäytävän molemmilla puolilla olevan 300,5 m 2 :n lantalan osalta. Lantalassa tulisi olla kolme metriä korkeat seinät kolmella sivulla, jotta lannan keskimääräiseksi varastointikorkeudeksi voitaisiin laskea neljä metriä. Hakemusta tulee täydentää tältä osin. Muutoin ELY keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Lupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on kirjeellä varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa annettuihin lausuntoihin.

7 7 Luvanhakija on ilmoittanut hyväksyvänsä lantalan suunnittelijan lähettämän lantavarastolaskelman liitettäväksi vastineeseensa. Laskelmassa on esitetty lantalan eri osien varastointitilavuudet sekä miten lantala tulee toimimaan. Selvityksen mukaan lantala tulee täyttämään lannan varastointitarpeen. Luvanhakijalla ei ole muuta sanottavaa lausuntojen johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antero Ristimäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan toiminnalle, jossa kasvatetaan hiehoja teuraiksi (nautakasvattamo) Seinäjoen kaupungin Kitinojan kylän tiloilla Uusitalo, RN:o 22:157 ja Huhtala, RN:o 22:89. Ympäristölupa myönnetään enintään 600 hiehon kasvattamiselle niin, että I-vaiheessa hiehoja saa olla enintään 384 ja II-vaiheessa enintään 216 hiehoa. Kummankaan vaiheen toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin niille lupamääräyksessä 1 edellytetyt lannan varastointitilat ovat käytettävissä. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevassa hakemuksen mukaisessa lantalassa siten, ettei lantaa pääse ympäristöön. Haetulle eläinmäärälle kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla laskennallisesti I-vaihetta varten vähintään m 3 ja edellä olevan lisäksi IIvaihetta varten vähintään m 3. Kuivalannan varastointitilavuuteen voidaan laskea kestokuivikepohjien varastotilavuus I-vaiheessa 768 m 3 ja II vaiheessa 432 m 3. Lietesäiliötilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 220 m 3. Lietesäiliö on rakennettava jo I-vaiheessa. Lannan varastointitilat tulee rakentaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti niin, että ne vastaavat 12 kk:n varastointitilavuutta. I-vaihe - katettu kuivalantala vähintään 600 m 2 (varastotilavuus m 3 ) ja kuivikevarasto 378 m 2 (varastotilavuus m 3 ) - avolantala enintään 560 m 2 (varastotilavuus m 3 ) - lietesäiliö noin 280 m 3 II-vaihe - katettu kuivalantala vähintään 600 m 2 (varastotilavuus m 3 ) - avolantala enintään 580 m 2 (varastotilavuus m 3 ) Eläinsuojien pohjarakenteet, kuivalantala, lietesäiliö ja laakasiilot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsä-

8 8 talousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lannan ja lietesäiliön lastausalueet tulee olla tiiviitä. Lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lannan varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai huonokuntoisiksi havaitut varastointitilat tulee korjata välittömästi tai ne on korvattava uusilla. Eläinsuojan wc-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpisäiliöön tai käytettävä wc tulee olla kuivakäymälä. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Kuivalanta ja jätevedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään noin 159 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon myös valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeet. Lannan peltoviljelyssä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muuta nestemäisiä orgaanista lannoitteita, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen reunavyöhykkeelle (ei muodostumisalueelle) kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia.

9 9 Lannan ja jätevesien kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen, siten että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen 4. Säilörehu Eläinten valkuaisaineruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä tulee huolehtia ja eläinsuojan, lantalan, lietesäiliön ja rehusiilojen ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lihanautakasvattamon poistoilma tulee ohjata ulos ns. avoharjan kautta. Kuivalanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan niin, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuulensuunta ei ole naapuriin päin. Lannan levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiiviistä materiaalista olevaan riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana lannoitteeksi pellolle. Pilaantunut säilörehu voidaan levittää suoraan peltoon multaamalla se välittömästi tai varastoida tiiviillä alustalla niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolla. 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee torjua tarvittaessa. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee lajitella erilleen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Seinäjoen kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

10 6. Eläinjätteet 10 Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukitussa tilassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttoainesäiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa ja lukittuna tankkausten väliaikoina. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojien, lantavarastojen, säilörehuvarastojen, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla ja huoltaa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne välittömästi korjattava. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot:

11 11 - eläinten määrä - toiminnassa muodostuvat lantamäärät (m 3 /vuosi) ja lantaloista lietesäiliöön kertyneiden valuma- ja suotovesien määrä (m 3 /vuosi) - lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - jätteiden laji, määrä, toimituspaikat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttäen sähköistä järjestelmää (Itella- TYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalle on laadittava suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta mennessä ja se on esitettävä seuraavan vuoden vuosiyhteenvedon yhteydessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärissä tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan.

12 11. Käyttöönottoilmoitus 12 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle lihanautakasvattamoiden ja uusien lantavarastojen (erikseen I-vaihe ja II-vaihe) käyttöönotosta viimeistään 30 vrk. ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutonkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi liasta, pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

13 13 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Antero Ristimäen lihanautakasvattamon toiminnalle, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseessä on uusi toiminta. I-vaiheessa rakennetaan 384 lihanautaa käsittävä kasvattamo, kuivalantala sekä lietesäiliö ja II-vaiheessa rakennetaan 216 lihanautakasvattamo ja suurennetaan lantalaa. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole asemakaavaa. Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään naapuriin tulee olemaan noin 800 metriä, joten suojaetäisyys on riittävä eläinmäärään nähden. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksista on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000 nk. nitraattiasetus). Lannan, eläinsuojan pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kk:n laskennallista varastointitilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön antaman määräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lannan varastointitilojen ja eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista suorien valumien välttämiseksi. Ympäristöluvan mukainen I vaiheen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa m 3 ja II- vaiheen eläinmäärä m 3. Tilan käytössä on I- vaiheessa katettua lannan varastointitilavuutta m 3, avolantalatilavuutta m 3 ja lantaa kuivikepohjissa noin 768 m 3 eli yhteensä m 3 ja IIvaiheessa katettua kuivalantatilavuutta m 3, avolantalaa m 3 sekä kuivikepohjissa noin 432 m 3 lantaa eli yhteensä m 3 kuivalannan varastointitilavuutta. Tilan käytössä on 280 m 3 :n lietesäiliö. Koska sekä I-vaiheen että II-vaiheen valuma- ja suotovedet kuivalantaloista johdetaan samaan lietesäiliöön, on se oltava käyttövalmis jo I-vaiheessa. Avonaisen kuivalantalan sadevesi ohjataan lietesäilöön, sadeveden laskennallinen määrä on 0,1 m 3 /m 2 /vuosi. Avonaiseen lietesäiliöön tulee varata 30 cm korkeutta sadevesille. Säilörehun puristenesteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , jossa arvioidaan esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m 3 rehutonnia kohden vuodessa. Säilörehun puristeneste noin 75 m 3, lietesäiliön sadevedet noin 30 m 3 ja avolantalan sadevedet noin 115 m 3 otetaan huomioon lietesäiliön mitoituksessa (yhteensä 220 m 3 ). Käytettävissä olevat kuivalannan ja lietelannan varastointitilat ovat riittävät. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Tyhjennysten yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (Lupamääräys 1)

14 14 Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 hehtaari/3, kk:n ikäistä hiehoa ja 1 hehtaari/4, kk:n ikäistä lehmävasikkaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltomäärä (210 ha) mainitulla tarkkuudella on riittävä. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon nitraattiasetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäismäärät. Viljavuusanalyysin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitellulla pohjavesialueella pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Erityisen tärkeää on, että lannan kuljetuskalusto on asianmukaista ja hyväkuntoista. Hajuhaittojen vähentämiseksi tiet on pidettävä puhtaina. (Lupamääräys 2) Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisten valkuaisen antamista eläimille. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä eläinsuoja viileänä. Eläinsuojan, lantavarastojen ja laakasiilojen pitäminen siistinä vähentää myös hajuhaittoja. Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaan hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta vuorokauden kuluessa ja välttämällä levitystä sekä tekemällä levitys sellaisissa olosuhteissa ja ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittaa. (Lupamääräys 3) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan joukossa pellolle lannoitteeksi. Pilaantunut säilörehu on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen torjunta tarvittaessa on tärkeää eläinsuojien rakenteiden, hygienian ja yleisen viihtyisyyden kannalta. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. (Lupamääräys 5)

15 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen pääsyä ympäristöön. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti kuivalantalan ja lietesäiliön rakenteita, säilörehuvarastojen sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi muun muassa valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa sekä riittävä määrä peltoalaa, jolle lanta voidaan levittää asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. (Lupamääräys 8) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski, joihin voidaan varautua suunnittelemalla etukäteen toiminta mahdollisessa poikkeustilanteessa. (Lupamääräys 9) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä tai jätettä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajennuksesta tai tuotantosuunnan muutoksesta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 10) Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (Lupamääräys 11)

16 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN 16 Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 7 ilmenevällä tavalla. Lupamääräyksessä 1 on annettu määräys kuivalannan sekä lantalan sade- ja suotovesien varastointitilavuuksista siten, että ne vastaavat 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Toiminnanharjoittajan vastineeseen on liitetty lantavarastolaskelma, jossa on esitetty suunnitelma miten lantavarasto tulee toimimaan. Lupamääräyksessä 2 on annettu määräys lannan levitykseen käytettävissä olevasta vähimmäispeltopinta-alasta sekä lannan ja jätevesien hyödyntämisestä. Lupamääräyksessä 7 on esitetty vaatimukset polttoaineiden varastoinnille. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli I-vaiheen toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Ellei II-vaiheen toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa I-vaiheen käyttöönotosta voi toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvassa sitä koskevan osan raukeamisesta. (YSL 57 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteenä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 )

17 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-39, 41-43, 45, 46, 52-57, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki, 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jäteasetus, 5-8 :t Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 400 lihanaudalle, käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Antero Ristimäki, Kitinojantie 694, Kitinoja

18 Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä 18 Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirustus Sijaintikartta Kaija Kuivasniemi Rea Salminen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristötarkastaja Rea Salminen.

19 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.