Hämeenkylän Vanhempainyhdistys ry:n investointivaatimus koulun muuttuessa yhtenäiskouluksi vuonna

Transkriptio

1 Hämeenkylän Vanhempainyhdistys ry:n investointivaatimus koulun muuttuessa yhtenäiskouluksi vuonna

2 Sisällys Johdanto 2 1. Luokkatilat Luokkatilat yleensä Paloturvallisuus Saniteettitilat Yhteenveto 6 2. Liikuntatilat 6 3. Koulun ulkoalueet 7 4. Liikennejärjestelyt Henkilökunnan koulutus ja perehdytys 11 1

3 Johdanto Hämeenkylän koulu on päätetty muuttaa Vantaan kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä yhtenäiskouluksi siirtämällä osa lakkautettavan Tuomelan koulun oppilaista ja henkilökunnasta siihen. Siirto aiheuttaa Hämeenkylän koulun (tulevan Hämeenkylän yhtenäiskoulun päärakennuksen) oppilaskunnan kasvamisen nykyisestä 513 oppilaasta n 580 oppilaaseen ja henkilökunnan määrän kasvamisen nykyisestä 46 opettajasta ja avustajasta n 65 opettajaan ja avustajaan. 1. Luokkatilat 1.1 Luokkatilat yleensä Hämeenkylän koulurakennus on remontoitu vuonna 2003 vastaamaan silloin rakennuksessa toimineen Hämeenkylän Lukion tarpeita. Tällöin sinne on remontoitu mm isoja opetustiloja, auditorio ja multimediastudio. Lukio lopetti rakennuksessa remonttia seuraavana vuonna Lukion ja peruskoulun tarpeet tilojen suhteen eroavat toisistaan eniten siinä, minkä kokoisia tiloja tarvitaan. Koska lukiossa ryhmäkoot ovat suurempia, ovat tarvittavat opetustilatkin isompia kuin peruskoulussa. Tästä johtuen jo nykyiselläänkin, rakennuksen toimiessa yläkouluna, on tilojen käyttö epäkäytännöllistä. Koulun päärakennuksessa on tällä hetkellä 30 luokkatilaa. Tulevan yhtenäiskoulun oppilas- ja ryhmämäärälle tämä on erittäin niukka. Kun koulurakennukseen pitää jatkossa sijoittaa useampia ryhmiä, merkitsee se remontointitarvetta seuraavasti: Osa liian isoista opetustiloista tulee pienentää peruskoulun ryhmäkokoja vastaavaksi. Nykyisellään koulun yläpääaula on avoin. Siitä voitaisiin rakentaa yksi luokka. Multimediastudio pitäisi purkaa ainakin osittain ja rakentaa uudestaan vastaamaan paremmin peruskoulun tarpeita. Auditorion muuttamista opetustiloiksi tulisi harkita. Nykyisellään auditorio ei ole käyttökelpoinen kokonsa puolesta mihinkään koulun toimintaan. Osassa opetustiloista pitkät seinät ovat ns. märkiä seiniä, joihin on rakennettu koko seinän matkalta vesipisteitä ja lavuaareja viemäröinteineen. Näiden tilojen remontointi vaatinee aikaa sekä suunnittelulle että toteutukselle. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan päärakennukseen sijoitettaisiin oppilaita 4. luokasta ylöspäin. Luokkien käyttö tulee olemaan huomattavasti dynaamisempaa kuin aiemmin, joka johtaa siihen, että todennäköisesti edes 4-luokkalaiset eivät tule saamaan omaa kotiluokkaa. 5-luokkalaiset ja sitä 2

4 vanhemmat eivät missään tapauksessa tule sitä saamaan. 4.- ja 5.-luokkalaiset eivät ole vielä opiskele erikoistuneiden aineopettajien johdolla. Nämäkin vuosikurssit joutuisivat siis päivän aikana hakeutumaan eri tiloihin, vaikka opettajat pysyvät samoina. Tämä kasvattaa yleistä levottomuutta ja lisää stressiä ja turvattomuutta koulupäivän aikana. Tuleva opintosuunnitelmauudistus vaikuttaa valinnaisainevalikoimaan. Koska koulun tilojen käyttöä täytyy tehostaa, on uhkana, että taito- ja taideaineille varattuja luokkatiloja täytyy muuttaa normaaleiksi, tehokkaiksi luokkatiloiksi. Vantaan Perusopetuksen Opetussuunnitelmassa POOPSissa, kappaleessa 3.5 todetaan: Koulun merkitys kulttuurin kantajana on korvaamaton. Tämän tulisi näkyä taito- ja taideaineiden opetuksessa ja koulujen kulttuurikasvatuksessa. Opetustilojen käyttöä tehostettaessa täytyy huomioida myös häiriöherkkyyden kasvu. Mikäli syystä tai toisesta tarvitaan väistötiloja, ei suunniteltujen muutosten seurauksena sellaisia jatkossa tule löytymään. Seuraavissa kuvissa on tuotu esiin nykytilojen epäkäytännöllisyyttä yhtenäiskoulun tarpeisiin. Kuva 1. Yksi pienemmistä opetustiloista. Tila on muodoltaan epäkäytännöllinen. 3

5 Kuva 2. Auditorio. Auditorion koko ei mahdollista sen järkevää käyttöä, koska siihen ei mahdu koko koulun oppilaskunta, eikä yksittäinen vuosikurssi. Nykyisin se toimii musiikkiluokan harjoittelutilana. Kuva 3. Yksi isommista opetustiloista. Opetustila on suunniteltu lukion tarpeisiin ja on siksi liian iso peruskoulun tarpeisiin, koska ryhmäkoot ovat pienemmät. Vasemmalla seinällä on rivi pesualtaita. 4

6 Kuva 4. Isompi opetustila takaseinältä nähtynä. Opetustilaan jää paljon hyödytöntä tilaa. Kuva 5. Yläkerran porrasaula. Tila on avoin ja tuo valoisuutta porrastasanteelle, mutta siitä saisi tehtyä opetustilan rakentamalla seinän ja ovet ja varustamalla sen asianmukaisesti. 5

7 Kuva 6. Medialuokka. Tila on remontoitu aikanaan Hämeenkylän Lukion tarpeisiin. Tila on teknisesti aikansa elänyt ja ei nykyisellään käytössä alkuperäisessä tarkoituksessaan ja tulisi muuntaa johonkin muuhun käyttöön. 1.2 Paloturvallisuus Hämeenkylän koulurakennuksen varauloskäyntijärjestelyt on suunniteltu lukiolaisille vuonna Kun nyt kouluun tulee enemmän ja nuorempia oppilaita, tulee paloturvallisuuden säilymiseen kiinnittää erityistä huomiota. 1.3 Saniteettitilat WC-tiloja tulisi suositusten mukaan suunnitella yksi WC-istuin/15 oppilasta -periaatteella. Tällä hetkellä koulussa on WC-istuimia 15, joten jo nyt saniteettitiloja on reilusti alle tarpeen. 1.4 Yhteenveto Hämeenkylän koulun vanhempainyhdistys esittää, että koulutilojen muutostarve kartoitetaan ja hanke aloitetaan mahdollisimman nopeasti siten, että valtaosa muutostöistä voidaan tehdä oppilaiden kesäloman aikana vuonna Lisäksi muutostöihin on varattava riittävästi varoja. Lisäksi rakennuksessa toimivan hammashoitolan mahdollisesti siirtyessä Vantaan kaupungin tulevaisuuden hammashoitoa koskevan aloitteen mukaisesti pois, tulee ao. tilat suunnitella siirrettäväksi opetuskäyttöön remontoinnin jälkeen mahdollisimman nopeasti. 2. Liikuntatilat Koulun oppilas- ja ryhmämäärien kasvaessa liikuntatiloille muodostuu aivan toisenlainen tarve kuin nykyisin. Koulun luokkatilojen osalta ruuhkaisin hetki tulee olemaan päivittäin klo 11-13, jolloin luokkatilojen tarvetta voidaan vähentää suunnittelemalla oppilaille liikuntaa. Ympäristössä on 6

8 runsaasti ulkoliikuntapaikkoja, mutta syksyisin ja keväisin on usein usean viikon jaksoja, jolloin ulkoliikunta ei ole sään puolesta järkevää. Tuolloin sisäliikuntapaikat täyttyvät. Onkin varauduttava siihen, että koulun ulkopuolella olevia sisäliikuntamahdollisuuksia tullaan käyttämään enemmän. 3. Koulun ulkoalueet Kuten sisätilat, myös ulkoalueet vaativat investointeja jotta koulusta saataisiin kelvollinen myös alakoulun oppilaille. Nykyisellään koulun ulkoalueet koostuvat parkkialueesta, hiekkakentästä ja jalkapallokaukalosta. Ulkoalue ei tarjoa juurikaan virikkeitä saati turvallista ympäristöä alakoulun oppilaille. Pihasta puuttuvat täysin kiipeilytelineet, keinut yms., joita ei luonnollisestikaan yläkoululaisille ole tarvittu. POOPSin kappaleessa 3.6, kohdassa Oppilashuolto todetaan: Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentelyympäristöksi. Perusopetuslain 29 säädetään: Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Hämeenkylän koulun vanhempainyhdistys esittää, että koulun ulkoalueiden kunnostamiseen ja muutostöihin varataan riittävästi varoja, ja perustetaan toimielin joka suunnittelee uuden pihan. Toimielimeen tulisi kuulua myös oppilasjäsen(iä). Kuva 7. Sisäänajo koulun pihaan ja yleisnäkymä pihasta. Piha tarjoaa niukasti virikkeitä alakouluikäisille. 7

9 Kuva 8. Yleisnäkymä koulun pääovelta. Jalkapallokaukalo näkyy etualalta ja kuvasta jää vasemmalta ulos pyöräparkki. Kuva 9. Jalkapallokaukalo. Kaukalo on heikossa kunnossa ja vaatii remonttia. 8

10 Kuva 10. Koulun pääovi ja sisäpiha. Kuva 11. Yleisnäkymä koulun pihalta Varistontielle. Ajoreitti henkilökunnan parkkipaikalle ja siitä pihaan. Ajoreitti on ahdas ja aiheuttaa jo nykyiselläänkin turvallisuutta heikentävän pullonkaulan jossa peruutetaan ja koukataan kävelykadun puolelle päivittäin. 9

11 Kuva 12. Koulun takapiha Varistontieltä. Takapiha toimii lähinnä tavarantoimitus- ja parkkipaikkatarkoituksissa. 4. Liikennejärjestelyt Tällä hetkellä Hämeenkylän yläkoulun oppilaat kulkevat kouluun pääasiassa jalan. Osittain oppilaat kulkevat kouluun myös pyörillä, mopoilla ja vanhempiensa autokyydillä. Koulun piha- ja parkkialueita ei ole suunniteltu jatkuvaan autoliikenteeseen. Koulun piha- ja parkkialue muodostavat yhdessä umpikujan, jossa on kapeikkoja (ks kuvat 7 ja 11). Lapsiaan kouluun autolla tuovat vanhemmat ajavat tähän kapeikkoon ja poistuminen sieltä vaatii U- käännöksen tekemistä ja useimmiten peruuttamista. Nykyiselläänkin parkkipaikan liikenne on vilkasta aamuisin. Kun koulusta tehdään yhtenäiskoulu, tulee autojen määrä lisääntymään voimakkaasti johtuen seuraavista seikoista: Oppilaaksi ottoalueen koko kasvaa, joka tarkoittaa keskimääräisten kodin ja koulun välisten välimatkojen kasvamista. Yleensä itsenäinen kouluun kulkeminen yleistyy lasten kasvaessa. Kun kouluun nyt tulee paljon nuorempia oppilaita, on todennäköistä, että vanhempien koulukyyditseminen yleistyy. Koulu sijaitsee alueella, jossa on pääasiassa pientaloja. Täten alue ei hyödy kerrostalojen tuomasta yhdyskunta-alueiden tehokkuudesta. Lisäksi on huomioitava, että uudet oppilaat ovat fyysisesti pienempiä. Kun parkki- ja piha-alueilla peruutellaan ja pujotellaan muita autoja, eivät koulun pienimmät näy autojen takaa. Saman aiheuttavat talvisin lumipenkat ja -vallit. 10

12 Perusopetuslain 6 säädetään: Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Hämeenkylän koulun vanhempainyhdistys esittää, että Varistontie laajennetaan koulun kohdalla vähintään 50 metrin matkalta siten, että siihen voidaan saada aikaan koululaisten kyydistä jättö- ja kyytiinottopaikka. Samanaikaisesti tulisi koulun pysäköintialueelle ajaminen kieltää muilta kuin koulun henkilökunnalta tai siellä vierailevilta. 5. Henkilökunnan koulutus ja perehdytys Hämeenkylän koulun vanhempainyhdistys pitää tärkeänä omien lastensa hyvinvoinnin kannalta, että tulevan yhtenäiskoulun henkilökunnalle annetaan hyvät mahdollisuudet selviytyä tulevista muutoksista. Vanhempainyhdistyksen mielestä se vaatii ajan resursoimista siten, että uusia toimintamalleja, kehitystyötä ja tiimien muodostumista voidaan tukea. Hämeenkylän koulun vanhempainyhdistys ry:n puolesta Vantaalla Seppo Hamppula Puheenjohtaja Hämeenkylän Koulun Vanhempainyhdistys ry Kuniko Shimomura Varapuheenjohtaja Hämeenkylän Koulun Vanhempainyhdistys ry 11