Keitä ovat tietotyöntekijät?

Transkriptio

1 PASI PYÖRIÄ Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Keitä ovat tietotyöntekijät? Lisätietoja: Tampereen yliopiston asiantuntijarekisteri Osaaminen ja innovaatiot kurssi: tietotyön tuottavuus, TKK

2 I Mitä on tietotyö?

3 Tietotyö: tietotekniikan soveltamiseen painottuneet suunnittelu ja asiantuntijatehtävät, jotka ainakin jonkin verran edellyttävät luovuutta ja innovatiivisuutta. Blom, Melin & Pyöriä: Tietotyö ja työelämän muutos (Gaudeamus 2001) Pyöriä, Melin & Blom: Knowledge Workers in the Information Society (Tampere University Press 2005)

4 Understanding Work in the Age of Information: The Finnish Model of an Information Society. (VDM Verlag 2007) Verkkoversio:

5 Sisällysluettelo 1. Introduction 2. The Finnish Information Society 3. The Rise of Knowledge Work 4. Knowledge Work Teams 5. Distributed Work Arrangements 6. The Limits of Teams and Distributed Groups 7. Lessons from Finland Why is it that a small state such as Finland has evolved into a highly competitive information economy?

6 Suomen tietoyhteiskuntamalli Teknologinen edelläkävijäasema selittää Suomen taloudellista menestystä Piilaaksosta poiketen Suomi on pystynyt yhdistämään hyvinvointivaltion ja tietoyhteiskunnan Ongelma 1: teknologinen etumatka ei takaa tulevaa menestystä, koska informaatioteknologiset innovaatiot ovat helposti kopioitavissa Ongelma 2: Suomi osaa hyödyntää ja soveltaa uutta teknologiaa heikommin kuin esim. Yhdysvallat Castells idea is simple and appealing, but it is also false, since all successful first mover advantages can easily deteriorate into first mover disadvantages. (Dan Steinbock)

7 Tietotyön tutkimuksen klassikot Fritz Machlup: The Production and Distribution of Knowledge in the United States (1962) Peter Drucker: The Age of Discontinuity (1969) Daniel Bell: The Coming of Post Industrial Society (1973) Marc Porat and Michael Rubin: The Information Economy (1977) Fritz Machlup OECD: Information Activities, Electronics and Telecommunications Technologies (1981) Tilastokeskus: Informaatioyhteiskunta ja informaatioammatit (1988)

8 Hakutulos: (YSA) Käytettävä asiasana: tietotyö Kuuluu ryhmiin: [43] Atk. Tietotekniikka. Tietojenkäsittely [78] Työelämä. Työsuojelu. Työterveys [80] Viestintä. Tiedonvälitys. Joukkoviestintä. Mainonta [81] Kirjastot. Arkistot. Tietopalvelu. Museot. Näyttelyt Ruotsinkielinen asiasana: informationsarbete Englanninkielisiä vaihtoehtoja: knowledge work, information work, informational work/labour

9 Tietotyö ei ole sama asia kuin: Tietokoneavusteinen työ ongelma: onko kaikki työ muuttunut tietotyöksi, kun jo 4/5 palkansaajista käyttää työssään tietotekniikkaa? Professionaalinen työ ongelma: monet it alan ammatit eivät ole professioita kuten lääkärien tai juristien ammattikunta Valkokaulustyö ongelma: toimihenkilöiden ja työntekijöiden raja on hämärtynyt

10 Mitä professiot ovat? Vakiintuneita ja sulkeutuneita asiantuntijakuntia (esim. lääkärit ja juristit) Professioiden tunnuspiirteitä ovat: muodollinen (akateeminen) koulutus määrätty yhteiskunnallinen palvelutehtävä ammatinharjoittajia ohjaava eettinen normisto omat professionaaliset etujärjestöt Kaikki asiantuntijatyö ei ole profession harjoittamista (esim. it ala)

11 II Tietotyö tilastojen valossa

12 Mitä tietotyö merkitsee? Yksinkertaiset rutiinityöt ovat yhä harvemmassa Koulutustaso ja vaatimukset ovat nousseet Tietotekniikan käyttö on yleistynyt Työn autonomia on kasvanut Vuorovaikutustaitojen merkitys on korostunut + / Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004/2007) Ari Ojapelto: Ahneuden aika (2006) Tilastokeskus: Työolotutkimukset Työministeriö: Työolobarometrit Työterveyslaitos: Työ ja terveys

13 Tilastokeskuksen työolotutkimukset ( ) kertovat + mahdollisuus kehittyä työssä ja vaikuttaa omaan työhön parantunut työ aikaisempaa vaihtelevampaa ja itsenäisempää työpaikkakoulutus yleistynyt sitoutuminen omaan työhön ja työpaikkaan säilynyt vahvana työn henkinen rasittavuus, kiire ja palkattomat ylityöt rasittavat väkivallan uhka kasvanut työn epävarmuus ja epätietoisuus työpaikkatason muutoksista kasvanut vanhojen työterveysriskien rinnalle tullut uusia ongelmia Anna Maija Lehto & Hanna Sutela: Työolojen kolme vuosikymmentä (Tilastokeskus 2008).

14 Tietotyön hyviä ja huonoja puolia + vahva työmarkkina asema hyvä palkkaus mahdollisuus joustaviin työjärjestelyihin mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ja työpaikan päätöksentekoon työ koetaan haastavaksi ja mielekkääksi liiallinen työn määrä työ henkisesti rasittavaa kovat tulosvelvoitteet (työn laatu ja määrä tiukasti valvottua) kiire ylityöt uudet ergonomiset ongelmat

15 Kaikki työ ei ole muuttumassa tietotyöksi! Tietoyhteiskuntakin on riippuvainen perinteisestä ammattiosaamisesta ja kädentaidoista Jyrkkä erottelu tietotyön ja muun työn välillä on myytti, joka ei vastaa todellisuutta Tietotyö ei rajoitu Nokiaan ja T&K laboratorioihin: Etlan mukaan huippuvuonna 2001 Nokia kaikkine alihankkijoineen työllisti vajaat suomalaista (alle 2 % työllisistä)

16 Informaatioammattien yleisyys vuosina (%) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot.

17 Informaatioammattien typologia I Informaation tuottajat (tieteenharjoittajat, asiantuntijapalvelujen tuottajat, markkinainformaation tuottajat) II Informaation jakajat (opettajat, kirjasto, arkisto ja museotyöntekijät, viestintä ja kulttuurityöntekijät, uskonnollisen työn tekijät) III Informaation käyttäjät (hallinto ja valvontatyötä tekevät) IV Informaation käsittelijät (informaation kerääjät, tiedostonhoitajat, sihteerit, toimistotyö, kirjanpito ja kassanhoitotyö, muu informaation käsittelytyö) V Tietoteknisten koneiden käyttäjät ja korjaajat (tietoteknisten koneiden käyttäjät, graafisen alan työntekijät, posti ja televälitystyöntekijät, tietoteknisten koneiden asentajat ja korjaajat).

18 Informaatioammatit ryhmittäin v ja Henkeä I Informaation tuottajat II Informaation jakajat III Informaation käyttäjät IV Informaation käsittelijät V Tietoteknisten koneiden käyttäjät ja korjaajat Yhteensä Kaikki työlliset Informaatioammattien osuus (%) 33 46

19 Vaativa tietotyö yleistynyt eniten Informaation tuottajien ryhmä on kaksinkertaistunut vuosina (nykyisin 20 % työllisistä): 1. Tutkimus ja kehitystyö (esim. atk suunnittelijat ja ohjelmoijat, insinöörit sekä perustutkimusta tekevät) 2. Asiantuntijapalvelut (esim. terveydenhuollon, lain ja koulutuksen asiantuntijat) 3. Markkinainformaation tuottajat (esim. mainos ja markkinointipäälliköt)

20 III Tietotyön haasteet työelämän kehittämiselle

21 Tietointensiivinen työ kärkihanke Yksi seitsemästä Sitran aloitteesta toteutetusta tietoyhteiskunnan kärkihankkeesta Koordinaattorina Työterveyslaitos Tavoitteena edistää innovaatioita sekä työn tuottavuutta ja työterveyttä tietoyrityksissä Tutkimustuloksia: Työ ja ihminen aikakauskirja 3/2004 Tietotyön tietopankki tietotyö

22 Tietointensiivinen työ hankkeessa tutkittua Tietotekniikan käytettävyys (Risto Näsänen) Ihmisen ja tekniikan välinen vuorovaikutus (Leena Norros) Ergonomia (Esa Pekka Takala) Unihäiriöt (Mikko Härmä) Osaaminen ja johtaminen tietotyössä (Anneli Leppänen) Jaksaminen it alalla (Marketta Kivistö) Tietotyön työajat ja kulttuuri (Raija Julkunen ym.) Etätyö (Sirkka Heinonen)

23 Esimerkkinä havaintoergonomia Näemme tarkasti vain näkökentän keskiosassa Tämä johtaa tarpeeseen kohdistaa silmiä eri suuntiin ympäristössämme Katseenkohdistusten (fiksaatioiden) aikana kerätään lähes kaikki näköinformaatio (n. 0,15 0,4 sekuntia per fiksaatio) Yhden työpäivän aikana teemme n fiksaatioita Koska yhteen fiksaatioon kuluvaa aikaa ei voi lyhentää, ainoa mahdollisuus visuaalisen havainnoinnin nopeuttamiseksi on vähentää fiksaatioiden lukumäärää Risto Näsänen: Käyttöliittymien visuaalinen käytettävyys. Työ ja ihminen 3/2004.

24 Johtopäätös: Käyttöliittymien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja selkeitä ja niiden käytön tulisi vaatia mahdollisimman vähän silmänliikkeitä ja fiksaatioita. Risto Näsänen: Käyttöliittymien visuaalinen käytettävyys. Työ ja ihminen 3/2004.

25 Tietotekniikka on automaation ja koordinaation teknologia I believe that IT is first and foremost a technology for coordination and automation. Groupware or other electronic means of communication only tend to increase the amount of communication, with no guarantee for an improved result. What you need to do is to reduce the need for communication in the first place. Lars Groth: Future Organizational Design. The Scope for the IT based Enterprise (John Wiley & Sons 1999).

26 Case: mobiili tiimityö Esimerkki liikkuvan tietotyöntekijän informaatiokuormasta: 250 sähköpostia Kymmeniä tekstiviestejä Puheluita Mesettämistä Web konferensseja Työprosessi fragmentoituu Infoähky Matti Vartiainen ym.: Distributed and Mobile Work (Otatieto 2007).

27 1. Onko työnjohto mukana muutoksessa? 2. Ovatko tavoitteet kaikille selvillä? 3. Onko järjestelmän toiminnot määritelty riittävän tarkasti? 4. Onko hankkeeseen valittu oikea ja pätevä henkilöstö? 5. Onko hanke organisoitu vastaamaan tavoitteitaan? 6. Ovatko loppukäyttäjät mukana? 7. Onko teknologia uutta ja testaamatonta? 8. Onko hankesuunnitelma realistinen? 9. Käyttääkö järjestelmätoimittaja yleisesti tunnettuja menetelmiä ja työkaluja? 10. Onko järjestelmätoimittajan työn laatu riittävä? 11. Onko työvaiheiden raportointi ja seuranta kunnossa? 12. Edistyykö työ? 13. Onko hankkeen työmoraali hyvä ja työympäristö kannustava? Lars Groth: Good Management: The Simple Key to Successful IT Implementations Economic Trends 1/2003.

28 Wal Mart: joustava byrokratia Kriittinen kuvaus yhden maailman suurimman yrityksen toiminnasta Wal Mart on itsenäinen markkinavoima Sanelee ehdot Coca Colan kaltaisille brandeille Liiketaloudellinen menestystarina joka perustuu logistiikan hallintaan Nelson Lichtenstein toim. Wal Mart: Globalisaation kova ydin (2006)

29 Viisi teesiä tietotekniikasta 1. Tietotekniikan pitäisi helpottaa työtä, ei vaikeuttaa sitä 2. Tietotekniikka on ensisijaisesti automaation ja koordinaation teknologia ja vasta toissijaisesti viestintäväline 3. Tietoteknisen vallankumouksen ydin on turhan kommunikaation eliminointi 4. Turhan kommunikaation eliminointi on ainoa keino säästää aikaa työlle, joka on koneiden ulottumattomissa 5. Sosiaaliset ja organisatoriset innovaatiot ovat teknologiaa tärkeämpiä

30 Kirjallisuutta Julkunen, Raija: Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000 luvun työprosess(e)ista (Vastapaino 2008) Julkunen, Raija, Nätti, Jouko & Anttila, Timo: Aikanyrjähdys. Keskiluokka tietotyön puristuksessa (Vastapaino 2004) Sennett, Richard: Uuden kapitalismin kulttuuri (Vastapaino 2007)