VIRNAN POLKU METSÄNTUTKIMUSLAITOS. Vesijaon tutkimusalue

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VIRNAN POLKU METSÄNTUTKIMUSLAITOS. Vesijaon tutkimusalue"

Elli Penttilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VIRNAN POLKU METSÄNTUTKIMUSLAITOS Vesi tutkimusalue

2 VESIJAON TUTKIMUSALUE Metsäntutkimuslaitoksen hehtaarin vuna alue 195 Vesi kittu jo maita Ev 1900 perustettu Vesi lunpuisto. Tutkimus valti liikamaaksi lohkaistulla siitsee Isossaossa alueella. tutkimusalue tutkimusmetsä, joh kuuluu myös kokoinen valti mailla metsiä Vesi luvulta asti. Hämeen vuoteen 1859, joilloin maat hoidettu tut läänin maaherra hallitsi liitettiin vastaperustetun teki metsäopist harjoitusmetsiin. Opist oppilaat vät metsissä hakkuita metsänviljelytöitä opettajiensa johdolla. Samalla alkoi tutkimustoiminta. Metsäntutkimus laitoksen hallinnassa maat ovat olleet vuodesta 19. Vesi valti liikamaat kartoitettiin käyttö- ehdotusta varten 189. Alueella oli metsää. Maanmittari een viiden liitettiin Ev parru- tukkipuita uudelleen hoitosuunnitelmat. puuta keskimäärin perustui hyvä. Nykyisin tehdään kerran A.K. siirryttyä Canderin metsät inventoidaan kymmenen 11 Puuta oli vuoden m hehtaarilla, tila oli metsä välein. mukaan vuotuinen,7 m hehtaarilla. Metsänkasvatuksen keskimäärin 85 vuotta. arvo uudelleen. metsätaloussuunnitelman puust keskitilavuus Maiden laadittiin silloin m hehtaarilla metsänhoidollinen taloussuunnitelma noin lohkolla kasvoi metsätyyppiluokitteluun. suurelta osin kiertoaika 1859, oppilaat perusteella metsät arvioitiin ensimmäisen 1909 esittämään tulosten m hehtaarilla. keskimäärin kasvu Virnajärven Metsäntutkimuslaitokselle Vuosien ei ollut. Kun metsät metsäopist harjoitusmetsiin arvioivat puust vuna metsistä riitti alu torpan asukkaille halko polttopuuta, mutta myyntiin kelpaavia Arviointi palj Jernströmin mukaan verotus kaskimaita

Hämeen vuoteen 1859, joilloin maat hoidettu tut läänin maaherra hallitsi liitettiin vastaperustetun teki metsäopist harjoitusmetsiin.

3 VIRNAN Kohde POLKU 1. LEHTIKUUSIKKO perustettu tutettiin lehtikuusta sänhoid 191 kaataen tutkimukset metsien kuusi vaatii lytyksinä puulajien rikastuttami kotimaisen palj Sen lle vuotta puulajina metsä Suo uudistumisen ravinteikas edel maaperä valo. pienen nimetty kaskikoe, jossa puust Lehtikuuset havukirvan mm. 187 maa poltettiin. männyn kuolivat parikymmenvuo aiheuttamiin tuhoihin. Tilalle nousi Koella kaskiviljelysten kylvöankohtaa toinen viisi kertaa. siemeniä. istutettiin siementämää kuusialikasvosta. sekametsien joista harvennettu vuna kaskirukiin myöhemmin männyntaimikko lun määrää sekä metsänviljelymenetelmän ensimmäisiä kohteita oli tämä kylvettiin siperianlehtikuusia. un, lutaisen vaihteessa uuden seuranneena kesänä tutkittiin ulkomaisena kasvutila, kaskeksi Blomqvistin nopeasti tehdyt harvennustavan männyn kuusen kanssa. Lehti valoa. Kokeilutoiminnan Elokuussa lehtikuuset toi mutta BLOMQVISTIN KASKI Vesi valtipuisto 1900-luvun keskus. puustoa, Koella pystyy kilpailemaan puuntuotossa tuh ovat vapaa Kohde. kaatoa vaurioittaen kourista. se kestävyydessä t met Blomqvistin johdolla metsäntutkit maamme lupaavimpana messa, koska tiaina "Suomen lopetettiin. Siperianlehtikuusta pidetään taloudellisesti Neljä Raju Maire-myrsky riehui metsikössä loppukesällä puivat myrskyn oli vanha kaskikoe jokunen siperianpihta. isän" A.G. aloittivat kokeilut seksi. Tämä 188, jolloin kuviolle kylvettiin mäntyä is kasvatusta. Alue luntilainen Nykyisin toista koealoilla siemen ettu seurataan kasvua. Viimeisimmät mittaustulokset ilmenevät sestä tietotaulusta. kahteen puus vierei

ravinteikas edel maaperä valo. pienen nimetty kaskikoe, jossa puust Lehtikuuset havukirvan mm. 187 maa poltettiin. männyn kuolivat parikymmenvuo aiheuttamiin tuhoihin.

4 KÄÄRMEKUUSI Jokainen suvullisen lisään Kohde. tymisen kautta Yksilön ulkäköön mutta syntynyt yksilö Käärmekuusi yksittäin, kotimaisen kuusemme muoto. kasvavat vähän. Sen kasvavat kuusen. vain kärkisilmuistaan Käärmekuusen säteittäisesti Käärmekuuset lyhemmiksi lutainen, jos oksat lähtevät rungosta äärimuodolle oksia lainkaan. Käärmekuusen kehity miten erilainen. muutoksesta eli mutaatiosta. tapahtuneesta yksi kin harvinainen set perimältään myös ympäristö tekijät, pysyvät ulkäön muutokset johtuvat puun geneetti sessä rakenteessa hyvin vaikuttavat ovat usein haaroittuvat keppikuuselle paksut pidemmät ovat osoittautuneet kuin tavallisen etenkin vanhem kuin tavalliset kuuset. Kohde. LEIVON KASKI Tätä koea kutsutaan sänhoita keksi. Lauri Lemminkäinen Kaskialueelle Koe neljään keskinkertaisen kaasti. Neljäs Vuosien puiden Leiv siementä kylvettiin männyn Ruutu 1 harvennettiin voimakkaasti täysin vuna 195. Se lievästi, ettiin erittäin voimak käsittelemätön vaihteessa met mukaan Leiv kas mitattiin ensimmäisen kerran un. ei terävät neula vertailukohde. mitattiin lumenmurtamien määrä kullakin ruudulla: lumenmurtopuita 1 keskin- voimakas käsitte- harvennus kertainen harvennus lemätön harvennus runkoluvusta, % 10, kuutiomäärästä, % ruudun kuutiomäärä, puiden keskiläpimitta, Nykyisin kokeen m cm kuusik, 1, 7,,, , 15,7 18, 9,5 1 kuusialikasvosta Ruudulta kaksikoisen kuusialikasvos suosiva Ruutu metsän poistettu. kaksikoinen ylispuut poistettu, siinä kehittymistä. vertailu. 9, 9,5 avulla tutkitaan kehittymistä. Ruudulta dulla lievä seurataan edelleen Ruu metsä. alikasvos luntilainen

5 Kohde 5. SIEMENSATOTUTKIMUS Metsäntutkimuslaitoksen puiden mista lehtien metsänvartijoiden Suomea puun muun muassa ravinnetilanne. noin kukikiviä O männikkö oli taimettui mukaan 199 sen vuotta ettu Metsäkgressin jälkeen kylvetty männylle. kylvöstä kahteen toiselle ruudulle taimista kasvamaan. 195 Maailman kaskeamisen hehtaarilla. Koe professori Olli nimetty kaskiviljelmästä syntynyt pidetyn hyvin: neljä käsittelemätön vuna Tätä a taimia oli un. Toinen jätettiin harvennettu puusto pystykarsittiin. Ala kpl vain viidesosa neljästi Koealoilla seurataan puust kasvua. Viimeisimmät mittaustulokset tietotaulussa. olivat puiita. HEIKINHEIMON KASKI Tämä Heikinheim Alue ajoittami järjestämisestä koe. metsänhoitotoimien o 98 Kohde satei helpot 15-vuotias, puust tilavuus o 98 lämpöolot, seuraavat: puu 98 kiikaroidaan Siemensad Koen kukkimishavainnot noin mvhehtaaari. vuosina kesän siementen keruun metsäpuiden Tämä kuusikko 19. Koella keväisin Siemensatoennusteet tavat lutaisen uudistamisen sesta yhteensä joista toiseen. tarkkailumetsiköitä syyskesällä käpymääriä. määrään vaikuttavat siemensad 50 numeroitua puuta, kukkimisrunsautta suus kukki käpyjen tkettu vuosikymmenestä perustettu eri puolille yleensä tuli tarkkailla varisemista sekä siementen Tehtävää Männyn, koivun kuusen 190-luvulla puhkeamista varisemista, puiden hedelmien runsautta. Jo esitetty

kylvöstä kahteen toiselle ruudulle taimista kasvamaan. 195 Maailman kaskeamisen hehtaarilla.

6 Kohde kunto 7. LANNOITUSKOEALAT Puust kasvu ravinteista riippuvat valosta, lämpötilasta, vedestä, maaperän ominaisuuksista. Lannoittamalla säädellään ravinteiden runsaussuhteita tamaan metsikön selvitetään seen. toistuvan lannoituksen Tutkittavia lannoitteita tulisi kysymyksiä käyttää eri ruuduilla tutkitaan Neulas- kuinka humuksen Mn vesi 5, ,7,75 7,5 5,0,98 11, 5, 5 5, 7, , 8, 585 5,7 kok.n 57 kasvuun. 19 5, , kivennäismaan happamuus, ravinnepitoisuudet ,, ,7 5, ,5 8 7, 5, ,1 70,7,,9, ,1 5,70 15,1 9.,0, 19,7 7,7, , PH 9, ,7 15 1,, 7 vesi 19,7, Ikok.N 5,70 5, 8 1 kok.n , , 77,0 7,0 1,7 9,5 80 9,8 koealojen kivennäismaan ravinnepitoisuudet koe happamuus, KOIVIKON kokaistyppi,7 happamuus, ph 9, määriä vesi 79 koe- kal ,9 koe ,51 kokaistyppi /tai ravinnepitoisuudet kokais MÄNNIKÖN koelaojen Kokeiden seurataan ravinteiden muassa, mitä usein tulisi lannoittaa ylläpitämiseksi. typpi Ca ph kohot puuntuotok KOIVIKON humuksen 1990 kokaistyppi muun harvennettu keväällä happamuus, ravinnepitoisuudet 5 vaikutusta typen, fosforin, kaliumin maa-analyyseillä MÄNNIKÖN koealojen pyritään yksittäis- yhteisvaikutuksia puust Männikön koet koe- ovat lannoitusvaikutuksen tkuvan siumin määrää sekä puuntuotosta. Lannoitustutkimuksilla 1987 kok.n ph vesi 5,0 1, ,7 10,0 0, 1 7,,5 110,0 0,5 17, ,0 0, 101 7,5 10 5,80 0, ,8 9 5,, , , ,8 5,9 0,8,0, 57,50 0,8 5.,7 7, ,9 0,5 7.5,0 8 5,7 95, 5, 5 8 0,9 8. 7,7 5,

toistuvan lannoituksen Tutkittavia lannoitteita tulisi kysymyksiä käyttää eri ruuduilla tutkitaan Neulas- kuinka humuksen Mn vesi 5,71 11.0 8 77,7,75 7,5 5,0,98 11, 5, 5 5, 7,7 715 9.

7 Kohde 8. NEULASKERTATUTKIMUS Metsän tutkimuslaitoksessa kehitetty menetelmä, jolla saadaan selville puussa olleet neulasvuosikerrat koko sen elinalta. Männyn neulasparit, lyhytversot, syntyvät uuteen vuosi kasvaimeen. Neulasten tarvitsemat ravinteet kulkevat nilassa heti kuoren alla. Puun kasvaessa paksuutta lyhytverso jää ravinnkuljetuskanavaksi vuosilustoihin. Neulasen kuolles sa varistessa lyhytverso katkeaa. Neulasen ikä saadaan selville laskemalla, kuinka meen vuosilusto ytimestä alkaen lyhytverso ulottuu. Tästä vuoden 198 istu tusta männiköstä kaa dettu seitsemän mäntyä Padasjoen puiden neulas vuosikerrat keskimäärin neulaskertatutkim uksen koepuiksi. Ne ovat osa valtakunnallista tutkimusta, jossa selvitetään männyn neulasvuosikertojen vaihtelua viimeisten 0-0 vuoden aikana. Tulosten perusteella saadaan tietoa puiden harsuuntuneisuu desta sen muutoksista. Kirllisuutta: Huikari, O. Paavilainen, E Metsän lannoitus. Kangasmaiden ominaisuudet hoito. Maantutkimuspäivä Kouvolassa Metsäntutkimuslaitoksen tiedanto 70. Saven, E-M Siemensad määrään laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä siemensad ennustaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tied anto 9. Vuokila, Y Metsänkasvatuksen perusteet menetelmät. Teksti kuvat: Utu Rissa Lisätieto: Metsäntutkimuslaitos, Vesi tutkimusalue Romo, Padasjoki Puh. (919) 71 0

Puun kasvaessa paksuutta lyhytverso jää ravinnkuljetuskanavaksi vuosilustoihin. Neulasen kuolles sa varistessa lyhytverso katkeaa.

8 METSÄNTUTKIMUSLAITOS (METLA) METLA ratkaisee metsää koskevia gelmia tutkimuksen keinoin METLA tuottaa tutkimustietoa mm. kestävän metsänhoid perusteista maamme metsävaroista metsiemme terveydestä metsiemme mikäytöstä METLA pähkinänkuoressa: perustettu 1917 tutkimusosastoa 8 tutkimusasemaa henkilöstöä 800, joista tutkijoita 5 keskusyksikkö siitsee Helsingissä Vantaalla tutkimusmetsiä hehtaaria, joista lun suojelualueita hehtaaria VES

kestävän metsänhoid perusteista maamme metsävaroista metsiemme terveydestä metsiemme mikäytöstä METLA

Samankaltaiset tiedostot

40VUOTISJUHLARETKEILY

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas