RAPORTTI Nro VTT-R Valtion vuokrajärjestelmän kehittäminen - yliopistot - vankilat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI Nro VTT-R-08117-07 20.9.2007. Valtion vuokrajärjestelmän kehittäminen - yliopistot - vankilat"

Transkriptio

1 RAPORTTI Nro VTT-R Valtion vuokrajärjestelmän kehittäminen - yliopistot - vankilat Pekka Pajakkala Paula Ala-Kotila Syyskuu 2007

2

3 1 Esipuhe Valtiovarainministeriö kutsui selvitysmiehen, jonka päätehtävänä on päivittää eri yliopistojen vuokratasoja koskevat tiedot markkinavuokriin nähden ja tehdä tarvittavat muutosehdotukset ja arvioida maksuperustelain toteutumista tilakustannusten osalta maksullisessa palvelutoiminnassa sekä tarkastella korjausten vuokravaikutuksia. Vuokratasoselvitys on tehty yliopistojen osalta. Lisäksi on tarkasteltu vankiloiden ajankohtaisia vuokra-asioita. Vuokratasoselvitys tehtiin osaraporttina ja se valmistui Tämä raportti on lopullinen selvitys, jossa vuokratasoselvityksen lisäksi esitetään vuokrajärjestelmän kehittämiseen liittyviä seikkoja, arvioidaan maksuperustelain toteutumista tilakustannusten osalta maksullisessa palvelutoiminnassa sekä korjaustoimenpinossa (liite 4). Työssä on käyty läpi myös ns. Yliopistojen vuokratyöryhmän asiaan liittyvät suositukset ja arvioida niiden toteutumista. Selvitysmieheltä odotetaan puolueetonta ulkoista arviointia edellä esitettyyn tehtävän asetteluun sekä toimenpide-ehdotuksia esiin nousseiden ongelmien korjaamiseksi. Selvitysmiehenä on toiminut Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, VTT:n asiakasjohtaja, johtava tutkija Pekka Pajakkala ja avustajana tutkija Paula Ala-Kotila. Selvitystyön tukena toimii ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii yksikön päällikkö, budjettineuvos Helena Tarkka valtiovarainministeriöstä ja ohjausryhmän muut jäsenet ovat opetusneuvos Jorma Karhu opetusministeriöstä, toiminnanjohtaja Hanna Kaleva Turun kauppakorkeakoulun Kiinteistötalouden instituutista, kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen Jyväskylän yliopistosta, johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä, budjettineuvos Pekka Pelkonen valtiovarainministeriöstä ja erikoissuunnittelija Jukka Vanhala oikeusministeriöstä. Selvitysmies avustajineen on saanut eri tahoilta runsaasti asiaan liittyvää aineistoa. Aineistojen perusteella voi todeta, että tietoa Senaatti-kiinteistöjen ja erityisesti yliopistotilojen vuokra- ja tuottotasoista on kenen tahansa saatavissa runsaasti. Tiedot ovat suurelta osin myös internetissä. Sen sijaan markkinaehtoisten kiinteistösijoitusyhtiöiden vuokratasot selviävät vain Kiinteistötalouden Instituutin (KTI) ja Catella Kiinteistökonsultointi Oy:n raporteista, joista suurin osa löytyy myös internetistä. Keskeiset lähteet ovat olleet Senaatti-kiinteistöjen KTI:ltä tilaama aineisto markkinavuokrien kehityksestä ja eri tahojen haastattelut. Selvitystoimeksiannon yhteydessä on tehty 12 haastattelua (liite 6). Niissä mukana olleita henkilöitä oli 23 ja heitä haastateltiin pääosin henkilökohtaisesti. Haastatteluissa on käyty läpi selvitystoimeksiannon eri kohdat sekä kuultu haastateltavien näkökohtia vuokrakysymyksiin ja niiden ongelmiin. Selvitystyötä tehdessä on noussut esille runsaasti varsin yksityiskohtaisiakin kehittämistarpeita koskien sekä yliopisto- että vankilakiinteistöjä. Toimeksianto ei kuitenkaan mahdollista tarttumista läheskään niihin kaikkiin, vaan painottuu tehtävänannossa esitettyihin seikkoihin. Selvitysryhmä kiittää kaikkia selvitykseen osallistuneita osapuolia rakentavasta yhteistyöstä. Tampereella Pekka Pajakkala

4 2 VALTION VUOKRAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...1 Tiivistelmä Selvitystyön käynnistämiseen johtaneet keskeiset syyt Yliopistokiinteistöjen vuokrakysymykset Vuokrien määräytymisperusteet ja vuokravertailu Vuokravertailut ja neliövuokrat Yliopistojen muut keskeiset tilakysymykset Tilankäytön tehostaminen Sisäisten vuokrien tilanne ja ohjausvaikutukset Valtion maksuperustelain toteutuminen yliopistoissa Kokonaiskustannukset ja niihin perustuva ulkopuolinen rahoitus Ehdotukset yliopistojen tilahallinnan ja vuokramenettelyjen kehittämiseksi Vankilakiinteistöjen vuokrakysymykset Vankeinhoidon keskeiset muutokset vankilatilojen näkökulmasta Tilakysymysten erityispiirteet ja keskeiset ongelmakohdat vankiloissa Toimenpide-ehdotukset vankiloiden tilahallinnan kehittämiseksi Valtion vuokrajärjestelmän muut kehittämistarpeet Vapailla vuokramarkkinoilla tapahtuvat muutokset Korjausten vuokravaikutukset Valtion tilatarpeissa tapahtuvat muutokset Ehdotukset valtion vuokrajärjestelmän kehittämiseksi...28 LIITTEET 1. Lyhenteitä ja yliopistojen kampukset Kuullut henkilöt ja tahot Kiinteistömarkkinat Yliopistotiloihin liittyvä kuva-aineisto Selvitysmiehen tehtävänanto Kustannus- ja vuokrakäsitteitä...45 Lähteet...46

5 3 Tiivistelmä Tämän selvitystyön käynnistäminen perustuu vuonna 2002 ilmestyneen opetusministeriön ja valtiovarainministeriön teettämiin selvitysmiesraportteihin Yliopistojen tilakustannuksista aiheutuvat ongelmat ja niiden korjaaminen, Valtion toimitilahallinnan ongelmat ja niiden ratkaiseminen sekä v julkaistuun Yliopistojen vuokratyöryhmän raporttiin. Niissä ehdotettiin vuokrajärjestelmän toimivuuden ja vuokratasojen uudelleen tarkastelua viiden vuoden kuluttua. Lisäksi selvitystyöhön tuli mukaan vankilatilojen vuokrakysymysten tarkastelu. Toimitilat ovat tärkeä resurssi valtion toiminnoissa. Sen kustannusmerkitys on toiseksi suurin henkilöstömenojen jälkeen. Käynnissä oleva valtion tuottavuusohjelma kiinnittää runsaasti huomiota myös tilankäytön tehostamiseen. Tilojen käytön tehostaminen onkin keskeinen osa valtion tuottavuusohjelmaa ja on mukana mm. hallitusohjelmassa. Niinpä valtion budjettimenettelyssä ei osoiteta "korvamerkittyjä" toimitilavuokrarahoja ministeriöille. Ministeriöt jakavat edelleen yliopistoille tai muille yksiköille tulossopimusten perusteella toimintamenorahoitusta. Tällä hetkellä yliopistoille kohdennettavan rahoituksen määräytymisessä keskeinen asema on maisterin ja tohtorin tutkintotavoitteilla ja -toteutumilla. Yliopistot päättävät kuitenkin toimintamenorahoituksen kohdentamisesta tiedekunnille ja eri toiminnoille omien kriteeriensä perusteella. Toimintamenojen lisäksi yliopistot rahoittavat toimintaansa hankkimalla ns. ulkopuolista rahoitusta. Se koostuu muun muassa valtion talousarviosta tulevasta kilpaillusta tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta (Suomen Akatemia, Tekes, ministeriöiden rahoittamat hankkeet), EU:n ja säätiöiden rahoituksesta sekä elinkeinoelämälle tehtävästä palvelututkimustoiminnasta. Käypää vuokratasoa määriteltäessä verrattiin Senaatin yliopistokiinteistöjen keskimääräisiä bruttovuokria toimistomarkkinoiden vastaaviin. Yliopistotilat ovat kuitenkin erilaisia kuin toimistotilat eikä niiden vuokrille ole suoranaista ulkopuolista vertailupohjaa. Toimistotilojen vuokria on käytetty vertailussa siksi, että ne ovat paras mahdollinen vertailukohde, mutta ei silti suora vertailukohde. Yliopistokiinteistöjen ja toimistomarkkinoiden nettotuottoja ja käyttöasteita on käytetty tarkastelun tukena, vaikka niidenkin laskentaperusteet poikkeavat toisistaan. Yliopistojen toimitilavuokrasumman nousu on jatkunut myös viime vuosina. Nousu on pääosin aiheutunut investoinneista, joilla on rakennettu sekä uusia että vuokravaikutteisesti korjattu vanhoja tiloja. Yliopistojen rahoitus (budjetti + ulkopuolinen) on kuitenkin kasvanut samassa tahdissa, eikä toimitilakustannusten prosentuaalinen osuus rahoituksesta ole kasvanut vuoden 1996 jälkeen. Osuuden pitämiseen vakaana lähivuosinakin nähdään hyvät mahdollisuudet, vaikka peruskorjauksien myötä toimitilavuokrien nousu jatkuu edelleen. Yliopistokiinteistöjen keskimääräinen vuokra vuonna 2006 oli noin 9,5 euroa neliöltä. Senaatti-kiinteistöjen omistamien vertailuryhmänä toimineiden yliopistokiinteistöjen vuokrataso on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla selvästi matalampi kuin toimistokiinteistöillä. Yliopistokiinteistöjen vuokrat ovat kymmeniä prosentteja markkinavuokrien alapuolella. Useilla muilla kuin varsinaisilla kasvukeskuspaikkakunnilla yliopistojen vuokrat ovat markkinavuokrien tasolla tai jopa niiden yläpuolella. Helsingissä ja Espoossa sijaitsevien yliopistokiinteistöjen vuokria ehdotetaan nostettavaksi lähemmäksi käypää vuokratasoa. Korotusta tulisi tehdä n. 40 prosenttia. Muilla paikkakunnilla ei ole korotustarpeita. Vuokramuutokset tulee huomioida ao. yliopistojen budjettirahoituksessa. Yliopistojen toimitilakustannuksiinkin ja määriin vaikuttavat useat meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet. Näitä ovat mm. valtion tuottavuusohjelma, yliopistojen rakenteelliset hankkeet, palvelukeskukset ym. Yliopistojen budjetin ulkopuolinen rahoitus on viime vuosina kasvanut aiempaa hitaammin. Ulkopuolisella rahoituksella tehdään yliopistoissa noin henkilötyövuotta, eikä määrä ole kasvanut

6 4 vuoden 2002 jälkeen. Ongelmana on edelleen se, että ulkopuolinen rahoitus ei osallistu läheskään riittävästi yliopistojen toimitilakustannusten eikä laitekustannusten kattamiseen. Keskimäärin yliopistojen kokonaisrahoituksesta ulkopuolisen rahoituksen osuus on 36 prosenttia ja suurimmillaan yli 50 prosenttia. Yliopistot subventoivat ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvaa toimintaa jättämällä kohdentamatta tila-, laite- ja muut kustannukset tai rahoittajat eivät hyväksy em. kustannuksia. Yliopistoilta sekä rahoittajilta puuttuu tieto näiden kustannusten oikeasta tasosta. Ulkopuolisrahoitteiselle toiminnalle tarvitaan oikeat hinnoitteluperusteet. Parannuskeinoina ovat toimiva sisäisen vuokrajärjestelmä ja tieto tilakustannuksista sekä todellisten tila- ja laitekustannusten hyväksyminen rahoituksessa (Tekes, Akatemia,...). Niin sanottuun. kokonaisrahoitusmalliin siirtyminen tuo mahdollisuudet toisaalta tilakustannusten määrittämiseen ja läpinäkyvyyteen ja toisaalta edellytykset siirtyä toimintatapaan, jossa rahoittajat ja toimeksiantajat maksavat kaikki kustannukset. Kokonaiskustannusmalliin siirtymisen tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti. Yliopistojen tilankäytössä on edelleen runsaasti tehostamisen varaa. Selvitystyössä tuli esiin muun muassa, että tilojen yhteiskäyttöisyys ja käyttöaste ovat alhaisia. Tilojen joustavuuteen ja muunneltavuuteen ei kaikissa yliopistoissa kiinnitetä riittävästi huomiota. Tilastrategiat yliopistoissa on pääosin laadittu, joskin niiden sisältö vaihtelee. Parhaat strategiat pyrkivät kehittämään tilankäyttöä strategisena osana yliopiston kokonaisstrategiaa ja tavoittelevat kustannustehokkuutta aidosti, kun taas toiset enemmänkin toteavat nykyisen tilanteen. Jotkin yliopistot, kuten Oulun yliopisto, ovat tarttuneet aiheeseen vakavasti ja ovat tehostaneet tilankäyttöään huomattavasti. Tilahallinnon keskeisenä lähtökohtana on tukea yliopistojen varsinaista toimintastrategiaa mahdollisimman hyvillä ja tehokkailla tilaratkaisuilla. Tilahallinnan tehostamiseen liittyy useita toimenpiteitä. Tilakysymyksissä tulee hakea ratkaisuja, jotka ovat hyödyllisiä sekä vuokralaisten, vuokranantajien että valtion kokonaisedun näkökulmasta. Vankilakiinteistöjen keskimääräinen vuokra Senaatti-kiinteistöille on 5 euroa/neliö. Kyse on kuitenkin pääomavuokrasta, kun em. yliopistovuokra on kokonaisvuokra. Ylläpitovuokra on ns. normaaleissa kiinteistöissä euroa/neliö. Vankiloissa tilojen ylläpitoon liittyvien palvelujen toteutus on selvästi enemmän resursseja vaativaa. Tietoa ei ole saatavissa ja sen tuottaminen on ongelmallista. Vuokrasumma on kasvanut 30 prosenttia vuodesta Nousu on aiheutunut sekä uusista rakennuksista että tilojen luonteen muuttumisesta ja parannuksista, indeksikorotusten osuus on pieni. Vankilatilojen hallinta ja käytön tavoitteellinen ohjaus on selvästi jäljessä esimerkiksi yliopistotilojen vastaavasta. Tilojen käyttö koko toiminnan tukena, osana toiminnan strategiaa ja tilojen käytön tehokkuuteen liittyvien tavoitteiden asetanta tunnusluvuin puuttuu tai on toistaiseksi kehittymätöntä. Vankilakiinteistöjen ajankohtaiset ongelmat liittyvät vuokrasumman merkittäviin kasvupaineisiin lähivuosien, kun Turun vankila otetaan käyttöön ja vankiloissa on edelleen mittavia peruskorjaustarpeita. Keskeinen asia on myös tehdä toimintastrategiasta lähtevä toimitilastrategia kehysbudjetin pohjaksi siten, että toiminnan ja hankkeiden suunnittelussa painottuu tilojen käytön tehostaminen, yleiskäyttöisyys ja todellisten tarpeiden mukaisten vaatimusten hallinta. Vankilatiloihin liittyy kaksi keskeistä ongelmaa lähivuosina. Ensimmäinen on se, että kehysbudjetin mukaiset pääomavuokramenot kasvattavat merkittävästi osuuttaan kehysbudjetoiduista toimintamenoista. Ratkaisun tulee lähteä toisaalta voimakkaasta tilankäytön ja koko toiminnan tehokkuuden parantamisesta. Tämä merkitsee myös tiloista luopumista. Toinen ongelma on liian vähäinen panostus vankiloiden kunnossapitoon. Siihen käytetyt resurssit ovat pienentyneet merkittävästi kolmen viime vuoden aikana. Kiinteistökannan kunnon heikentyminen taas merkitsee lisääntyviä peruskorjaustarpeita. Kunnossapito tulisikin siirtää Senaatti-kiinteistöjen vastuulle ja siirtyä pääomavuokrasta kokonaisvuokraan. Myös tämä merkitsee lisäkustannuksia ja paineita vankeinhoidon toimintamenojen kasvuun. Toiminnan yleiseen tehostamiseen liittyvissä toimenpiteissä on syytä panna toimeen selvitysmies Wuolijoen ehdotukset. Tämä selvitys tuo lisää paineita toiminnan ja talouden tehostamiseen.

7 5 Siirtyminen ilmaistaloudesta vastiketalouteen eli vuokran maksamiseen on valtionhallinnossa edelleen kesken. Vaikka vuokrien periminen aloitettiin vuonna 1996, maksetaan vuokrat edelleen monilla hallinnonaloilla päältä pois hallinnon ylätasolla ilman tehokkuuteen ohjaavia johtamistapoja ja tarpeeksi alas vietyjä sisäisiä vuokria. Asiassa piilee myös valtava käyttämätön säästöpotentiaali koskien koko valtionhallinnon tilankäyttöä. Tilankäyttäjät/vuokralaiset ovat pääosin tyytyväisiä Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Asioinnin Senaatti-kiinteistöjen kanssa koetaan sujuvan pääosin ongelmitta. Asiakaslähtöisyyden koetaan parantuneen ja Senaatti-kiinteistöjen kehittämisaktiivisuus on alan kärkeä, kuten alan keskeiselle toimijalle kuuluukin. Selvitystyössä kävi ilmi, että Senaatti-kiinteistöjen käyttämät poistoprosentit ovat suurempia kuin kiinteistömarkkinoilla toimivien keskeisten suurten kiinteistöjä omistavien yritysten. Tämä merkitsee vastaavasti pienempää tulosta. Toisaalta kuitenkin markkinatoimijat korottavat jatkuvasti kiinteistöjensä arvoa, mitä Senaatti-kiinteistöt ei tee. Lisäksi vuonna 1996 Senaatti-kiinteistöjen taseeseen otettujen kiinteistöjen tasearvot oli määritetty karkealla tasolla, koska siirtäminen koski valtavaa määrää kiinteistöjä. Asiaan vaikuttava seikka on myös se, että Senaatin vuokramenettelyyn kuuluu tilojen korjaaminen alkuperäiseen kuntoon, mikä ei ole normaali menettely markkinoilla. Edellä mainituissa seikoissa tulisikin siirtyä markkinoilla vallitseviin käytäntöihin eli myös tältä osin lähemmäksi markkinaehtoisia toimintatapoja. 1 Selvitystyön käynnistämiseen johtaneet keskeiset syyt Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on huolehtia vastuulleen annetuista kiinteistöistä ja kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin tarjota tiloja ensisijaisesti valtion virastoille ja laitoksille. Toiminnalla pyritään pääoman tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen sekä kiinteistöjen arvon säilymiseen ja vuokralaisuskollisuuteen. Edellä mainittujen seikkojen takia tulee aika ajoin tarkastella toimitilamarkkinoilla tapahtuneita muutoksia ja niiden kehitysnäkymiä valtion tilahallinnon näkökulmasta ja muuttaa valtion vuokrajärjestelmää tarvittavin osin. Yleinen kehitystrendi maailmalla on julkisen sektorin lähentyminen jatkuvasti muuttuviin markkinalähtöisiin toimitilamarkkinoihin. Vuoden 2000 jälkeen ilmeni kasvavaa tyytymättömyyttä yliopistojen vuokrakysymyksissä, ja asiaan kiinnitettiin huomiota muun muassa eduskunnassa korkeakoulujen kehittämislain yhteydessä, sivistysvaliokunnan mietinnössä sekä valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta Niinpä opetusministeriö kutsui selvitysmiehen selvittämään yliopistojen vuokraongelmia ja esittämään niihin ratkaisuja. Edellinen selvitysmiesraportti ilmestyi toukokuussa Sen ehdotuksesta asetettiin ns. yliopistojen vuokratyöryhmä, joka lähti toteuttamaan selvitysmiesraportissa esiin nostettuja toimenpiteitä ja käsittelemään muita asiaan liittyviä seikkoja. Ns. vuokratyöryhmän raportti valmistui vuonna Siinä esitettiin 17 toimenpidesuositusta. Tämä selvitysmiestoimeksianto perustuu osaltaan näissä raporteissa esitettyyn ehdotukseen vuokrajärjestelmän läpikäynnistä noin viiden vuoden kuluttua. Tavoitteena on tarkistaa erityisesti yliopistojen vuokratasot markkinavuokriin nähden, selvittää vankilakiinteistöjen vuokriin ja toimitilojen käyttöön liittyviä ongelmakohtia lähinnä rikosseuraamusalan kehittämistä koskevan selvitysmiesraportin pohjalta sekä käydä läpi valtion vuokrajärjestelmän vastaavuus ja muutostarpeet kiinteistömarkkinoilla tapahtuneisiin kehitysilmiöihin nähden. Selvitysmiehen tehtävänanto on liitteenä 4. Selvitystyössä koottiin ja analysoitiin kirjallista aineistoa, säännöksiä, valtiovarainministeriön, opetusministeriön, oikeusministeriön, yliopistojen, vankiloiden (RISE) ja Senaatti-kiinteistöjen toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä -raportteja sekä asiaa käsitelleitä mietintöjä ja muistioita.

8 6 2 Yliopistokiinteistöjen vuokrakysymykset Laissa Senaatti kiinteistöistä ( /1196) määrätään, että " Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöjen toimintaa säätelee lisäksi laki valtion liikelaitoksista ( /1185). Valtiovarainministeriö asettaa sille vuosittaiset tulostavoitteet, jotka eduskunta vahvistaa. Eduskunnan asettaman tavoitteen mukaisesti yliopistoilta perittävien vuokrien tulee edustaa kohtuullista markkinaehtoista tasoa. Tarkempana tulkintana pidetään käypien markkinavuokrien alinta kvartiilia 1. Vuonna 2006 yliopistokiinteistöjen osalta tämä tavoite on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta toteutunut. Vuoden 2007 tulostavoitteet on kirjattu seuraavasti: Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville. Valtion kiinteistöhallinnon ja kiinteistöpalvelujen kokoamista ja tehostamista jatketaan. Virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista jatketaan valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi ja Senaatti-kiinteistöjen palvelukyky säilyy ja kehittyy. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettu ja hinnoiteltu. 2.1 Vuokrien määräytymisperusteet ja vuokravertailu Pääomalle määritellään nykyisin tuottovaatimus myös julkisen sektorin toiminnassa. Myös ylläpitovuokran kohdentaminen kiinteistöille ja edelleen tiloille tuo esille tilojen merkittävän roolin toimintojen resurssina ja luo edellytykset tilojen tehokkaampaan käyttöön. Esimerkiksi Ruotsin eduskunnassa on esitetty vastikään (03/2007) kannanotto, että yliopistojen toimintaa ei tule tukea subventoiduilla tilavuokrilla ja että yliopistoilta vapautuviin tiloihin tulee voida ottaa myös ulkopuolisia vuokralaisia. Liiketoimintalähtöiset kiinteistömarkkinat toimivat siten, että pääomavuokran tuottovaatimus kasvaa lähinnä riskitekijän takia siirryttäessä suurista keskuksista pienempiin kaupunkeihin tai maaseudulle. Toinen tärkeä tekijä on rakennuksen käyttötarkoitus eli erikoisrakennuksilla riskitekijä on yleensä suuri. Riski muodostuu lähinnä jälleenmyynti- ja -vuokrausmahdollisuuksista eli siitä uhkaako kiinteistö jäädä käyttämättömänä vuokranantajalle, kun vuokrasopimus päättyy. Tämä asia on keskeinen esim. vankilakiinteistöissä. Vuokramarkkinoilla tilanne on kuitenkin muuttunut entisestä 1 Alakvartiili jakaa aineiston kahteen osaan siten, että 25 % arvoista on pienempiä kuin alakvartiili ja 75 % arvoista sitä suurempia

9 7 ja nykyään riskiä otetaan myös vuokralaisen saamiselle. Ennen kiinteistö saatiin myytyä vasta kun vuokrasopimukset oli jo tehty, nykyään kiinteistöt ostetaan riskillä uskoen, että vuokralaiset löytyvät. Muita näkökohtia uusien hankkeiden pääomavuokran määräytymiseen tulee valtion kiinteistöstrategiasta eli siitä, että syntyvä toimitilavuokra täyttää kohtuullisen markkinaehtoisuuden vaatimukset. Tätä voidaan tulkita niin, että vuokrataso sijoittuu käyvän vuokratason alakvartiiliin. Pääomavuokran liiallinen alhaisuus johtaisi puolestaan tilojen suhteelliseen edullisuuteen muihin resursseihin nähden, mikä näkyisi tilojen ylikysyntänä ja löysyytenä uusien hankkeiden tilamitoituksessa. Käypä vuokra ohjaa terveesti tasapainoon tilakustannusten ja muiden resurssien suhteen. Tilojen joustavuuden tulee olla keskeinen lähtökohta niin valtion / Senaatin peruskorjauksissa kuin uusien tilojen rakentamisessa. Tilatarpeiden muutosten syklit nopeutuvat ja tilojen kilpailukyky vuokramarkkinoilla on yhä tärkeämpi asia myös valtion tiloissa. Vuokrat tulee ohjausvaikutuksen takia kohdistaa sisäisellä vuokralla tilojen käyttäjille. Senaatin vuokra sisältää sekä ylläpito- että pääomavuokran. Ylläpitovuokra muodostuu kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta (liite 5) ja sen suuruus riippuu sovituista palveluista. Pääomavuokra sisältää poiston ja pääoman tuottovaatimuksen. Vanhoissa toimitiloissa vuokra määriteltiin vuonna 1995 kohtuulliseksi arvioidun vuokratason pohjalta ja sitä on korjattu elinkustannusindeksillä vuosittain. Uusinvestoinneissa se muodostuu poiston ja pääoman tuottovaatimuksen perusteella. Poisto kuvaa rakennuksen kulumisesta aiheutuvia kustannuksia. Senaatti-kiinteistöjen omistamista yliopistokiinteistöistä vain Helsingin Yliopisto on pääomavuokralla. Sen vuokrat on tässä raportissa saatettu vertailukelpoisiksi lisäämällä niihin hoitokulut erikseen perustuen Helsingin Yliopiston tekniseltä osastolta saatuihin tietoihin. Myös vankilatilat ovat pääomavuokralla Senaatti-kiinteistöiltä. Kokonaisvuokramenettelyä ollaan kokeilemassa myös vankilakiinteistöissä. Yliopistokiinteistöihin liittyvät omistajariskit ovat melko pieniä, koska yliopistot ovat valtion laitoksina vuokranmaksukykyisiä, ne sijaitsevat valtakunnallisissa tai maakunnallisissa kasvukeskuksissa joko niiden keskustassa tai välittömässä läheisyydessä, jolloin kiinteistöille on tyypillistä arvon nousu. Kiinteistöt ovat suuria ja tehokkaasti hoidettavissa ja korjattavissa. Yliopistojen vuokrasopimukset ovat pitkät (yleensä 15 vuotta). Yliopistokiinteistöjen vuokrausaste on yli 99 prosenttia, kun toimitilamarkkinoilla 95 prosentin käyttöaste koetaan normaaliksi. Senaatin yliopistokiinteistöjen käyttöaste ei kuitenkaan täysin kuvaa todellisuutta, sillä Senaatti-kiinteistöt siirtää tyhjäksi jäävät yliopistokiinteistöt Kehityskiinteistöjen toimialalle, jonka vuokrausaste on vain 70 prosenttia. Omistajariskien voidaan arvioida kasvavan yliopistolaitoksen edessä olevien merkittävien muutosten myötä. Edellä mainitusta huolimatta yliopistojen vuokranmäärityksessä käytettävän riskitekijän tulee olla alhainen.

10 8 Toimitilavuokrien suojaaminen rahanarvon muutoksilta tapahtuu Suomessa pääasiassa sitomalla vuokrat sopimusten kestoajaksi elinkustannusindeksiin. Senaatti-kiinteistöjen perimät keskimääräiset vuokrat ja toimistokiinteistöjen markkinavuokrat vuosina 2005 ja 2006 on esitetty liitteen 3 taulukoissa 6 ja Vuokravertailut ja neliövuokrat Vuokratasoselvitystyössä koottiin ja analysoitiin kirjallista aineistoa, valtiovarainministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä raportteja. Senaatti-kiinteistöjen omistamien yliopistokiinteistöjen keskimääräisiä bruttovuokria ja käyttöasteita verrattiin KTI:n vastaaviin tietoihin sekä Catella Kiinteistökonsultointi Oy:n markkinaraportteihin. Yliopistokiinteistöjen kokonaisvuokrien vertailussa huomioitiin mahdollisuuksien rajoissa toimistokiinteistöihin vertailukelvottomat yliopistojen rakennukset kuten varastorakennukset, kasvitieteelliset puutarhat, väestönsuojat, parkkihallit, saunat ja muut toimistotiloista poikkeavat rakennukset. Niiden merkitys on kuitenkin yleensä pieni. Kun nämä poistettiin vertailuaineistosta, nousivat Helsingin keskustakampuksen yliopistovuokrat vajaa 2 prosenttia (0,2 euroa), Kumpulassa vajaa 7 prosenttia ja Viikissä noin 5 prosenttia. Tampereen teknillisessä yliopistossa nousu oli yli 9 prosenttia, kun parkkitalo ja kalliosuoja poistettiin. Muissa yliopistoissa merkitys oli vähäinen. Valtion kiinteistöstrategian mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen perimät yliopistojen vuokrat on määritelty kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin eli ovat yleensä alhaisempia kuin vastaavat markkinavuokrat yliopistojen läheisyydessä. Yliopistotilat ovat erilaisia kuin toimistotilat, sisältävät usein erityistiloja eikä niiden vuokrille ole suoranaista ulkopuolista vertailupohjaa. Lähinnä toimistot ja teknologiakeskukset voivat toimia vuokrien vertailupohjana. KTI:n raporteissa esiintyvät toimistot ovat haastatteluiden perusteella luultavimmin uutta kiinteistömassaa, kun taas yliopistokiinteistöt ovat vanhoja. Haastatteluissa kyseenalaistettiin toimistot vertailukohteena sekä myös markkinahinta. Nähtiin, ettei yliopistojen vuokrien tulisi edes olla keskimäärin markkinavuokran alakvartaalissa. Vuokrien ohella toinen tärkeä kiinteistöalan mittari on kiinteistöjen nettotuottoaste. Sillä tarkoitetaan pääomavuokraa per markkina-arvo (ao. vuoden alussa). Pääomavuokra on bruttovuokratuotot vähennettynä ylläpidon kustannuksilla eli kiinteistöyhteisön tuloslaskelman hoitokate. Senaatti-kiinteistöillä nettotuotto perustuu kirjanpitoarvoon, joten suoraa vertailua ei voi tehdä. Kuitenkin kiinteistöjen käyttötarkoituksen sekä sijainnin perusteella tapahtuvia vaihteluja voidaan tarkastella. Kiinteistöihin kohdistettu tuottovaatimus julkisessa hallinnossa ja toiminnassa on edelleen keskustelun kohteena. Yksittäisten kiinteistöjen tai tilojen osalta vuokrat saattavat poiketa huomattavastikin esitetyistä keskiarvoista, riippuen kohteen iästä, kunnosta ja laatu- ja varustetasosta. Kohdekohtaiseen tarkasteluun ei tässä yhteydessä kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta. Määritelmien (esim. bruttovuokra) puolesta kunkin tahon (Senaatti-kiinteistöt, KTI, Catella) esittämät luvut ovat yhteneväisiä ja siten vertailukelpoisia keskenään. Markkinaperusteiset vuokraehdot ovat tärkeitä, koska yliopistojen toimitilajärjestelmä on yhä avoimempi. Yliopistot ovat voineet vuokrata tiloja ulkopuolisilta vuodesta 1990 lähtien ja niillä on myös mahdollisuus tilojen ulosvuokraukseen. Uusia tiloja on ollut mahdollisuus hankkia eri investoreilta vuodesta 1999 alkaen. Tilojen käypä vuokrataso ohjaa tilojen käytön tehokkuuteen ja säästöihin uusien tilojen hankinnassa. Yliopistojen neliövuokrat ovat nousseet vuodesta 2003 lähes 8 prosenttia kun taas vuoden 2006 aikana nousu on ollut vain neljännesprosentin suuruusluokkaa. Toimitilojen markkinavuokrat ovat

11 9 nousseet vastaavana aikana kymmeniä prosentteja. Viime vuoden aikana nousu on ollut pääkaupunkiseudulla reilut 7, Tampereella 9 ja Turussa jopa 23 prosenttia (liite 3). Senaatti-kiinteistöjen vuokrien voidaan taulukoiden perusteella todeta olevan alle nykyisen markkinavuokran eli osin selvästikin toimistotilojen markkinavuokrien alapuolella. Vuokrien suora vertailu toimistovuokriin ei ole relevanttia, koska tilat ovat hyvin erityyppisiä, mutta toimistotilat ovat melko yhtenäinen, eri puolilla maata oleva vuokramarkkina ja viiteryhmä.

12 10 Etelä- Suomi Pääkaupunkiseutu, neliövuokra /m 2 Senaatti Catella, toimistot KTI, toimistot HSE HY SibA Shh TKK KuvA Lähde: Catella Property Group, KTI, Senaatti-kiinteistöt Kuva 1. Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöjen neliövuokrien vertailu saman alueen toimistomarkkinoiden vastaaviin pääkaupunkiseudulla. Yliopistokiinteistöistä on poistettu ne erilliset rakennukset, joiden vertailukelpoisuus toimistotiloihin on pieni (varastorakennukset, kasvitieteelliset puutarhat, parkkihallit jne.). Turku, neliövuokra /m Senaatti Catella, toimistot KTI, toimistot TKKK TY ÅA Lähde: Catella Property Group, KTI, Senaatti-kiinteistöt Kuva 2. Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöjen neliövuokrien vertailu saman alueen toimistomarkkinoiden vastaaviin Turussa. Yliopistokiinteistöistä on poistettu ne erilliset rakennukset,joiden vertailukelpoisuus toimistotiloihin on pieni (varastorakennukset, kasvitieteelliset puutarhat, parkkihallit jne.). Åbo Akedemin vuokran korkeus johtuu pääosin uusista laboratoriotiloista. Lisäksi 70 prosenttia heidän tiloistaan on muita kuin Senaatti-kiinteistön tiloja.

13 11 Keski-Suomi Tampere, Jyväskylä, Vaasa, neliövuokra /m Senaatti Catella, toimistot KTI, toimistot TTY TaY Jy VY ÅA Vaasa Shh Vaasa Lähde: Catella Property Group, KTI, Senaatti-kiinteistöt Kuva 3. Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöjen neliövuokrien vertailu saman alueen toimistomarkkinoiden vastaaviin Keski-Suomen yliopistokaupungeissa. Yliopistokiinteistöistä on poistettu ne erilliset rakennukset, joiden vertailukelpoisuus toimistotiloihin on pieni (varastorakennukset, kasvitieteelliset puutarhat, parkkihallit jne.). Pohjois- ja Itä-Suomi Muu Suomi, neliövuokra /m 2 10 Senaatti Catella, toimistot KTI, toimistot JoY KuY LTY OY LY Lähde: Catella Property Group, KTI, Senaatti-kiinteistöt Kuva 4. Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöjen neliövuokrien vertailu saman alueen toimistomarkkinoiden vastaaviin Pohjois- ja Itä-Suomen yliopistokaupungeissa. Yliopistokiinteistöistä on poistettu ne erilliset rakennukset, joiden vertailukelpoisuus on pieni toimistotiloihin(varastorakennukset, kasvitieteelliset puutarhat, parkkihallit jne.).kuopion yliopistossa sijaitsee uusia lääketieteellisen tiloja, jotka ovat muita tiloja kalliimpia.

14 12 10,00 % 9,00 8,00 Toimistokiinteistöjen nettotuottoasteet paikkakunnittain vuonna ,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Lähde: KTI Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu M uu suomi Kuva 5. Toimistokiinteistöjen nettotuottoaste eräillä paikkakunnilla. Nettotuotto on alhainen paikkakunnilla, joilla on suuret, toimivat markkinat ja kasvavat mentäessä syrjäisille markkinoille. 9 % Nettotuottoasteet käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2006 Toimistot Kaikki kiinteistöt Liiketilat Tuotannolliset tilat Lähde: KTI, Kiinteistöindeksi 2006 Kuva 6. Kiinteistöjen nettotuottoaste markkina-arvoon suhteutettuna kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan Suomessa vuonna Toiminnallisesti nopeasti vanhenevilta kiinteistöiltä edellytetään suurempaa nettotuottoa.

15 13 Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun yliopistojen vuokratason vertailu Catella Property Groupin ja KTI:n ao. alueen toimistojen bruttovuokriin vuonna Senaatti-kiinteistöjen vuokrat ovat juuri kyseistä kiinteistöä koskevia keskiarvoja, kun taas KTI:n vertailuarvot käsittävät kyseisen alueen osamarkkinan ala- ja yläkvartiilit. (Senaatti-kiinteistöt, KTI, Catella Property Group). Senaatti Toimistojen bruttovuokrat ( /m2/kk) Catella Ala- ja yläkvartiilit KTI Helsingin kauppakorkeakoulu 10, ,43-21,20 Helsingin YO, Pääomavuokralla 8,95 26 Sibeliusakatemia 10, ,02-18,07 Svenska Handelshögskolan 10, ,43-21,2 Teknillinen Korkeakoulu 11,02 21,5 14,94-21,26 Kuvataideakatemia 14, ,57-24,37 Taulukko 2. Pääkaupunkiseudun yliopistotilojen käyttöasteen vertailu toimistojen vastaaviin vuonna (Senaatti-kiinteistöt, KTI). Käyttöaste (%) Senaatti KTI Helsingin kauppakorkeakoulu ,3 Helsingin YO ,3 Sibeliusakatemia ,3 Svenska Handelshögskolan ,5 Teknillinen Korkeakoulu 96,4 Kuvataideakatemia ,3 2.2 Yliopistojen muut keskeiset tilakysymykset Yliopistojen kokonaisrahoitus oli 2 mrd. euroa vuonna 2006 (kuva 7). Rahoituksesta tuli valtion budjetista vajaa kaksi kolmasosaa ja ulkopuolisista rahoituslähteistä hieman yli kolmasosa. Myös ulkopuolisesta rahoituksesta merkittävä osa tulee valtiolta (Suomen Akatemia, Tekes, ministeriöt yms.). Vuonna 2001 ulkopuolisen rahoituksen määrä oli jyrkässä kasvussa, mutta on tasoittunut vuoteen 2006 mennessä. Yliopistojen riippuvuus valtiolta opetusministeriön kautta saatavasta perusrahoituksesta on viime vuosina kasvanut jonkin verran. Yliopistoissa toimi vuonna 2006 lähes ulkopuolisin varoin palkattua työntekijää (kuva 9). Toimitilakustannusten osuus yliopistojen budjettirahoituksesta on pysynyt melko vakaana koko sen ajan, jona tiloista on peritty vuokraa. Osuus on jatkuvasti 20 prosentin tasolla. Osuus kokonaisrahoituksesta oli lähes 14 prosenttia vuonna 2006 (kuva 10) ja on 2000 luvulla pysynyt myös vakaana. Ongelmana yliopistoissa on se, että ulkopuolinen rahoitus ei osallistu toimitilakustannusten maksamiseen. Rahoittajat eivät tyypillisesti hyväksy kaikkia kustannuksia rahoitusehdoissaan tai ulkopuolisilta ei veloiteta kaikkia kustannuksia. Kyse on myös siitä, että kokonaiskustannuksia ja sen osatekijöitä ei aina tunneta yliopistoissa eikä veloituksia osata tehdä.

16 Yliopistojen rahoituksen ja tilakustannusten kehitys, (milj. ) milj. Katkoviivalla vuonna 2001 tehdyt ennusteet Budjettirahoitus + ulkopuolinen rahoitus yhteensä Budjettirahoitus (ei rakennusinvestointeja) Ulkopuolinen rahoitus Tilakustannukset Lähde: Kota OnLine vuoteen 2006 VTT 2007 Kuva 7. Yliopistojen rahoituksen ja tilakustannusten kehittyminen (milj. ). Lähteenä käytettyyn opetusministeriön ylläpitämään KOTA- tietokantaan jokainen yliopisto syöttää itse omat tietonsa. Tästä johtuen tilakustannuksissa voi olla pientä horjuvuutta, vaikka on olemassa yhteisesti sovitut määritelmät tietosisällöstä. Tässä esitetyt luvut ovat arvioita. 240 Yliopistojen rahoituksen ja tilakustannusten kehitys, Indeksi 1996= Ulkopuolinen rahoitus Budjettirahoitus + ulkopuolinen rahoitus Budjettirahoitus (ei rakennusinvestointeja) 120 Tilakustannukset Lähde: Kota OnLine vuoteen 2006 VTT 2007 Kuva 8. Yliopistojen rahoituksen ja tilakustannusten kehittyminen, indeksi 1996=100

17 htv Yliopistojen henkilötyövuodet (htv) budjetti- ja ulkopuolisin varoin htv OPM:n budjettirahoituksella Henkilötyövuodet arvio Ulkopuolinen rahoituksella Lähde: Kota OnLine vuoteen 2006 VTT 2007 Kuva 9. Yliopistojen henkilökunta budjetti- ja ulkopuolisin varoin. Katkoviivalla vuonna 2001 tehdyt ennusteet. 0 Tilakustannusten osuus yliopistojen rahoituksesta (%) % 25 Tilakustannukset per budjettirahoitus Kehitysura vuoden 2001 vuokraehdoin (7%) 20 Vuoden 2001 toimenpide-ehdotusten mukainen kehitysura Tilakustannukset per kokonaisrahoitus (budjetti + ulkopuolinen) Lähde: Kota OnLine vuoteen 2006 VTT 2007 Kuva 10. Tilakustannusten osuus yliopistojen rahoituksesta (%). Tilakustannusten osuus budjettirahoituksesta on pysynyt vakaana ja toteuma on mennyt alle vuoden 2002 selvitysmiesraportissa tehdyn ennusteen. Se perustui siihen, että valtaosa esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan. Odotukset, että tilakustannukset nostavat jatkuvasti osuuttaan, eli syövät muita toimintamenoja, on osoittautunut aiheettomaksi.

18 16 Yliopistojen todellisista toimitilakustannuksista on vaikea saada täsmällistä tietoa. Yliopistot vuokraavat toimitilansa valtaosin Senaatti-kiinteistöiltä, mutta keskimäärin 1/5 1/4 tiloista on vuokrattu muilta vuokranantajilta. Vuokrien lisäksi yliopistot maksavat siivouksen, sähkön ja vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti muita kiinteistönhoitokuluja itse. Tietoja täytyy näin ollen koota useista eri lähteistä. Kiinteistösijoitusyhtiöt ja teknologiakeskukset eivät pidä Senaatti-kiinteistöjä varsinaisesti kilpailijanaan vaan toimivat mielellään täydentävänä tilantarjoajina yliopistoille. Senaatti-kiinteistöjen toiminnan tehokkuus on kilpailukykyistä ja kehitystoiminta aktiivista, kuten alan keskeisen toimijan rooliin kuuluukin. Joillakin käyttäjillä on kuitenkin mielikuva korkeista vuokrista ja turhista voitoista, jotka valuvat yliopistoilta Senaatti-kiinteistöjen toisille toimialoille. Yliopistojen tila-asioissa koetaan ongelmallisena esimerkiksi ammattikorkeakoulujen käytäntö, jossa tilakustannuksia ei kohdenneta toiminnoille tai veloiteta osana palvelujen kustannuksia. Tällöin esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutus on eri asemassa kuin AMK:jen, tutkimuksessa AMK:t eivät kilpaile. Ongelmaksi koetaan myös se, että rakennerahastot tukevat muiden kuin yliopistojen toimitiloja. Yleinen käytäntö on, että myöskään sektoritutkimuslaitoksissa tilakustannuksia ei kohdenneta laitoksen eri yksiköille eikä veloiteta osana palvelujen kustannuksia. Yliopistot pyrkivät tukemaan kampusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Toimitilamenojen osuus yliopistojen kokonaisrahoituksesta (budjetti + ulkopuolinen) on noussut 2001 vuoden 13 prosentista lähes 14 prosenttiin vuonna Osuus ja jopa kehityssuunta vaihtelevat kuitenkin suuresti yliopistoittain. Toimitilamenojen osuus budjettirahoituksesta on pysynyt noin 20 prosentissa vastaavana aikana. Vuonna 2001 esitettyjen toimenpide-ehdotusten jälkeen toimitilakustannusten osuus olisi vuonna 2006 kokonaisrahoituksesta 13 prosenttia ja budjettirahoituksesta 21,4 prosenttia. Ennuste piti varsin hyvin paikkansa, vuonna 2006 toimitilakustannusten osuus kokonaisrahoituksesta 13,6 prosenttia ja budjettirahoituksesta 20,7 prosenttia.. Selvitysmiehen arvion mukaan toimitilakustannusten osuus kokonaisrahoituksesta on terveellä tasolla. Samoin yliopistot ovat Senaatti-kaudella saaneet merkittävän parannuksen toimitilojensa määrään ja laatuun ilman, että osuus toimintamenoista on juurikaan noussut. 2.3 Tilankäytön tehostaminen Sisäisten vuokrien tilanne ja ohjausvaikutukset Vaikka yliopistojen, kuten muistakin Senaatin hallinnassa olevista tiloista on peritty vuokraa jo vuodesta 1996, on toimiva sisäinen vuokrajärjestelmä eli vuokrien kohdistaminen edelleen tiedekunnille, laitoksille tai oppituoleille käytössä vain osassa yliopistoja. Kuitenkin vasta talousyksiköille viety järjestelmä ohjaa tilankäytön tehokkuuteen ja tilakustannuksissa saavutetut säästöt tulee saada omaksi hyödyksi. Rahoituksen allokoinnin tulee tapahtua kaikilla tasoilla kokonaistoimintarahoituksena, jolloin ei vuokrien indeksinousua ja lisätiloja ei kompensoida, vaan rahoitus kokonaisuutena on resurssi, jolla johdetaan niin henkilöstö-, tila- kuin muita menoja. Näin saadaan tehokkaaseen tilankäyttöön ohjaava vaikutus. Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto tulivat tässä selvityksessä myönteisesti esille sellaisina toimijoina, jotka käyttivät sisäisiä vuokria tavoitteellisesti ohjauskeinona pyrittäessä toimivaan ja tehokkaaseen tilankäyttöön sekä toimitilakustannusten säästöön.

19 17 Sisäisten vuokrien ohjausmekanismin käytön laajuudesta tulee tehdä kartoitus. Oulussa ohjausmekanismi on otettu käyttöön vasta vuosi sitten. Sisäisen vuokran järjestelmän tuottama työmäärä nähtiin ongelmaksi. Jyväskylän yliopistossa v tehdyn opinnäytetyön (Hänninen 2003) mukaan sisäiseen vuokrajärjestelmään siirtyminen on käynnistynyt jo useissa yliopistoissa. Joissakin yliopistoissa on vielä käytössä malli, jossa hallinto maksaa tilat keskitetysti. Tämä ei kuitenkaan sovellu isoja tilamassoja käsittävillä yliopistoilla tarkempaan tilojen käytön seurantaan eikä tehosta tilankäyttöä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistolla tilojen tarve muuttui, kun tiloille määriteltiin hinta. Sisäisen vuokrajärjestelmään siirtyminen edellyttää järjestelmää ja ohjelmaa, jolla sisäiset vuokrat voidaan helposti laskea ja laskutus hoitaa oikein. Opinnäytetyön mukaan mikään ohjelma ei kuitenkaan ole osoittautunut ylivoimaisesti parhaaksi ja ohjelmien kehittämiseen tulisikin panostaa. Sisäisen vuokrajärjestelmän käyttöönotto edellyttää myös tilatietojen päivitystä. Päivitys olisi hyvä tehdä vuokranantajan kanssa yhteistyössä ja rakennuspiirustusohjelmaa käyttäen. Sisäisen vuokrajärjestelmän etuna on selvästi tehokkaampi ja tehostuva tilojen käyttö. 2.4 Valtion maksuperustelain toteutuminen yliopistoissa Valtion vuokrajärjestelmän tulee tukea myös valtion maksuperustelakia eli sitä, että valtion laitosten eri palveluista peritään vähintään niiden tuottamisesta syntyneet kustannukset. Yliopistoissa tämä merkitsee kokonaiskustannusten määrittämistä ja tähän raporttiin liittyy tilakustannusten määrittäminen osana kokonaiskustannuksia. Asian merkitystä yliopistoille kuvaa se, että yliopistoissa tehdään ulkopuolisen rahoituksen turvin noin henkilötyövuotta ja joiden tilakustannuksiin ulkopuolinen rahoitus ei pääosin osallistu. Myöskään laitekustannuksia ei pääsääntöisesti kateta ulkopuolisella rahoituksella, työtä varten hankittavia laitteita lukuun ottamatta. Asia on etenemässä kahdella tavalla. Valtiovarainministeriön johdolla on toiminut ns. kokonaiskustannustyöryhmä, jonka väliraportti julkaistiin Toinen tärkeä asia on em. yliopistojen sisäinen vuokrajärjestelmä, joka paitsi tehostaa tilankäyttöä, antaa mahdollisuuden tilakustannusten kohdentamiseen osaksi kokonaiskustannuksia Kokonaiskustannukset ja niihin perustuva ulkopuolinen rahoitus Valtiovarainministeriön johdolla toimineen työryhmän tarkoituksena oli selvittää kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa. Työryhmä toimi ajalla Tuloksena syntyi väliraportti ona/name.jsp.). Työryhmä koostui Valtiovarainministeriön, Valtiokonttorin, Valtiontalouden tarkastusviraston, Tekesin, Suomen Akatemian, Sisäasiainministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön, Opetusministeriön, Työministeriön, Helsingin kauppakorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto henkilöstöstä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää mahdollisimman yhtenäiset kustannusten laskentaa ja raportointia koskevat periaatteet, luoda yhtenäisyyttä valtionhallinnon eri toimijoiden kesken ja yhtenäistää periaatteita myös puiteohjelma- ja rakennerahastohankkeisiin.

20 18 Työryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: 1 Kokonaiskustannusmallia Yhteisrahoitteisessa toiminnassa päätettäisiin siirtyä kaikissa valtion talousarviosta rahoitusta myöntävissä tai talousarvion kautta rahoitusta välittävissä viranomaisissa sekä yhteisrahoitteisiin toimintaan tai hankkeisiin osallistuvissa valtion toimintayksiköissä kokonaiskustannusmalliin. 2 Rahoitusehtojen yhdenmukaistaminen Valtioneuvoston olisi seuraavan hallituskauden (vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen) tarkoituksenmukaista linjata siirtyminen valtion antamassa ja välittämässä rahoituksessa kokonaiskustannusmalliin ja kokonaiskustannusmallin rahoitusperiaatteet kaikkia hallinnonaloja ja niiden viranomaisia poliittisesti sitovalla tavalla. 3 Kustannusten laskentaperiaatteet Rahoitettavan kustannuspohjan laskemistavan tulee perustua kustannuslaskennassa yleisesti hyväksyttyihin laskentamenetelmiin. Mm. erilliskustannukset kohdistetaan laskentakohteelle osin välittömänä kustannuksena ja osin välillisenä kustannuksena eli yleiskustannuksena. Yhteiskustannukset on aina pakko kohdistaa välillisinä kustannuksina. Toimitilakustannukset kuten vuokrat, sähkö, lämmitys ja vesi sekä ulkopuolelta ostetut korjaus- ja kunnossapitopalvelut, siivous, vartiointi, ympäristöhuolto sekä muut ulkopuoliset palvelut voidaan käsitellä yleiskustannuksena. Kalliiden erityistilojen kuten puhdastilojen käyttökustannukset sekä vain tiettyä tarkoitusta varten vuokrattujen tilojen kustannukset käsitellään lopullisen laskentakohteen välittömänä kustannuksena. Sellaisista tiloista, joita ei käytetä organisaation varsinaisessa toiminnassa, aiheutuvia kustannuksia seurataan omana lopullisena laskentakohteenaan. esim. kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei käytetä yliopiston perustoiminnoissa. 4 Kustannusten hyväksyminen Koska kustannusten laskenta perustuu yleisesti hyväksyttyihin laskentamenetelmiin ja koska rahoitettava kustannuspohja lasketaan näiden samojen periaatteiden mukaan, rahoittajaviranomaisten tulee hyväksyä näiden periaatteiden mukaisesti lasketut kustannukset. 5 Toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmän erityisesti yleiskustannusten laskentaperiaatteiden etukäteishyväksyminen Hankehallinnon tehokkuus, oikeusvarmuus, tasapuolisuus ja rahoittajaviranomaisen tarve varmistautua kustannusten tukikelpoisuudesta puoltavat varsinkin rakennerahastohankkeissa sitä, että toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmä ja erityisesti yleiskustannusten laskentaperiaatteet voidaan jo etukäteen todeta asianmukaiseksi. Muilta osin on puututtu työajan kohdistamistapaan, työajan kohdentamisen aikaväliin ja tarkkuustasoon sekä yliopisto-opettajien työaikaa koskeva virkaehtosopimuksen ja työajan kohdistamisen sallittavuuteen. Tämän selvitystoimeksiannon näkökulmasta kokonaiskustannustyöryhmän esittämät toimenpiteet ovat kannatettavia, vaikuttavat merkittävästi yliopistojen tilojen käyttöön kattamalla niistä syntyviä kustannuksia sekä ohjaamalla tilankäytön tehokkuuteen. Toimitilakustannusten käsittely yleiskustannuksena, mutta erityistilojen käsittely välittömänä kustannuksena on oikea ratkaisu. Sitä on sovellettu mm. VTT:ssä, jonka rahoituksesta valtaosa tulee maksullisista toimeksiannoista, Tekesin, EU:n tai muista rahoituslähteistä. Kokonaiskustannusmenettelyyn siirtymisen toivotaan tapahtuvan pikaisesti. Tällä hetkellä yliopistot subventoivat merkittävästi sekä maksullisia toimeksiantoja että ns. täydentävällä rahoituksella (Te-

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

HTH 2015 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2015 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2015 RAPORTOINNIN 1.1.-31.12.2015 - TULOKSET TULOKSET VALTION TOIMITILASTRATEGIAN LINJAUKSET VAATIVAT TULOKSELLISIA TYÖYMPÄRISTÖJÄ 27 24 18/15 Keskimääräinen tilatehokkuus valtiolla v. 2014 toimistoissa

Lisätiedot

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2016 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2016 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2016 ennustea 2015issa Muutosissa Henkilö lkm. 73 000 73 300-0,2 % HTV 70 800 72 500-2,3 % Toimisto-HTV 50 700 51 400-1,3

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN TUNNUSLUVUT 2015: TOTEUMA TAMMI-KESÄKUU (6KK) JA VUOSIENNUSTE (12 KK) Vuosiennuste: 855 951 818 /v Vuosiennuste:

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Tutkimuslaitosseminaari

Tutkimuslaitosseminaari Tutkimuslaitosseminaari Valtion toimitilastrategia Tutkimusympäristöjen tehokkuusmittaus - mitä tulisi mitata 17.11.2014 Juha Lemström Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Valtion sisäisen vuokrajärjestelmän

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI MUISTIO Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Asemointitilastot 2016; Yhteinen osio katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tilikauden

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN

KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN LIITE 2 KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN Yliopistojen taloutta on tarkasteltu aikajaksolla 2011 2013 kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Lisäinformaatiota

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Julkisuuskuva ja sen kehittäminen. Anu Mustonen

Julkisuuskuva ja sen kehittäminen. Anu Mustonen Julkisuuskuva ja sen kehittäminen Anu Mustonen Perusviestit: saavutuksia maan suosituimpia yliopistoja valtakunnallisin opiskelijarekrytoinniltaan Shanghain listalla tuottavin yliopisto (VATT 2007) tuloksellisin

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

RAKLI KTI Toimitilabarometri

RAKLI KTI Toimitilabarometri RAKLI KTI Toimitilabarometri Syksy 2012 KTI Kiinteistötieto Oy Bruttovuokratasot KTI Kiinteistötieto Oy kevät 1995 syksy 1995 kevät 1996 kevät 1997 syksy 1997 kevät 1998 syksy1998 kevät 1999 syksy 1999

Lisätiedot

TrVM 5/2014 vp: Valtion toimitilojen vuokraus Senaatti-kiinteistöiltä: Toimenpiteet

TrVM 5/2014 vp: Valtion toimitilojen vuokraus Senaatti-kiinteistöiltä: Toimenpiteet TrVM 5/2014 vp: Valtion toimitilojen vuokraus Senaatti-kiinteistöiltä: Toimenpiteet 7.4.2016 budjettineuvos Tomi Hytönen / VM Eduskunnan tarkastusvaliokunta Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Keskeisimmät

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto 25.11.2016 Tavoite Kuvailla korkeakoulujen johdon laskentatoimen käytäntöjä kattavasti Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

VALTION TILAT JA TILANKÄYTTÖ

VALTION TILAT JA TILANKÄYTTÖ VALTION TILAT JA TILANKÄYTTÖ Valtion kiinteistövarallisuus 9 700 500 KOKONAIS- RAKENNUSTA SUOJELTUA ARVORAKENNUSTA PINTA-ALA 6,2 Mm 2 1 YKSITYISILTÄ MARKKINOILTA n. Mm VUOKRATTU 2 OSUUS (m 2) PUOLUSTUSVOIMIEN

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä Normihanke Seminaari 3.9.2009 lakiasiain johtaja Kari Prättälä Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 1. Valtio käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoot, joissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki.

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki. VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja PL 327 (Uudenmaankatu 16 A) 00121 Helsinki. Matti Jokinen 010633990 matti.jokinen@merimieselakekassa.fi Vuokralainen arto.hiltunen@hel.fi Vuokralaisen yhteyshenkilö Jarmo Lehto

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. )

T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. ) Kokonaiskustannusmalli ja tiedepolitiikka Kokonaiskustannusmalliseminaari 14.4.2011 Johtaja Anita Lehikoinen T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. ) T&k-toiminnan menojen reaalinen kehitys

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki tutkimusjohtaja: Erkki Kaukonen vastuulliset tutkijat:

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot