Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot

Transkriptio

1 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 1 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot KunTeko kunta-alan työelämän kehittämisohjelma luo verkostoja, jotka tukevat kuntatyöpaikoilla jo käynnissä olevaa tai käynnistettävää kehittämistä. Kehittämisverkostoja kootaan erilaisista teemoista ja niitä vetää Kuntekon kilpailuttamat asiantuntijat. Kunteko on kerännyt ideoita kehittämisverkostojen teemoiksi nettisivuilla, työpaikkakäynneillä ja elosyyskuussa 2015 järjestetyissä aluetilaisuuksissa. Ideoita on tullut paljon ja niiden jalostaminen tarkemmiksi kehittämisverkostojen teemoiksi on parhaillaan käynnissä yhdessä kuntaorganisaatioiden kanssa. Sivulta kolme lähtien löytyy kuvauksia ehdotetuista verkostojen teemoista. Teemat on jaoteltu neljän eri otsikon alle: A) Toimintakulttuurin uudistaminen, B) Toimintaprosessien uudistaminen, C) Tulevaisuuden kuntatyö ja D) Organisaatioiden rakennemuutokset. Sivulle 22 on koottu ne teemat, joiden tarkemmat kuvauksia ei ole vielä luotu. Kaikkien teemojen sisältöä ja kuvauksia työstetään jatkuvasti ja tätä tiedostoa päivitetään säännöllisesti. Puuttuuko listalta jokin kiinnostava teema tai millainen kehittämisverkosto teidän organisaatiotanne kiinnostaa? Osallistu kehittämisverkostojen suunnitteluun ja toteutukseen Kuntekon sivuilla

2 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 2 Sisällys A Toimintakulttuurin uudistaminen... 3 Yhteisen kehittämisen toimintakulttuurin luominen... 3 Henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittäminen (Latu)... 4 Asiakas- ja käyttäjälähtöiset palvelut... 5 Palkitseminen kuntatyössä... 6 B Toimintaprosessien uudistaminen... 7 Digitalisaatio kuntatyön uudistamisessa... 7 Soten digitalisaatiofoorumi... 9 LEAN kuntatyön kehittämisen tukena Työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kotipalvelun tuloksellisuus Osatyökykyisten työssä jatkaminen ja töihin paluu Toimistotyön prosessien ja tuloksellisuuden kehittäminen Prosessien kehittäminen teknisellä sektorilla C Tulevaisuuden kuntatyö Tulevaisuuden osaamisen kehittäminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Monimuotoisuuden hyödyntäminen kuntatyössä D Organisaatioiden rakennemuutokset Organisaatiorakenteen muutokset kunta-alalla Toimintojen kehittäminen tukipalveluja uudistettaessa (sote) Muut ehdotetut teemat... 22

3 A Toimintakulttuurin uudistaminen Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 3 Yhteisen kehittämisen toimintakulttuurin luominen Säästöjen ja talouden tasapainottamisen rinnalle tarvitaan keinoja, joilla kehitetään prosesseja ja parannetaan tuloksellisuutta, taloudellisuutta, kuntatyön kilpailukykyä, vaikuttavuutta ja työelämän laatua. Parannukset ovat mahdollisia, kun johto, esimiehet, henkilöstö ja palvelunkäyttäjät kehittävät yhdessä. Kuntekon kehittämisverkostossa osallistujien yhteisenä tavoitteena voisi olla strategian toteuttaminen henkilöstö- ja asiakaslähtöisellä kehittämisellä. Tätä voitaisiin tukea kokeilu- ja toimintakulttuurin vahvistamisella koko organisaatiossa. Verkostossa kukin osallistuja pyrkisi löytämään toimivia keinoja omassa organisaatiossaan. Esimerkiksi Sitran Työelämän laadulla tuottavuutta (Latu) -hankkeessa (ks. myös sivu 4) parannettiin tuloksellisuutta ja työelämän laatua henkilöstö- ja strategialähtöisesti viidessä kunnassa. Henkilöstöä valmennettiin ideoiden esittämiseen, ideat toteutettiin johtoryhmän tuella ja niiden tuottavuushyöty arvioitiin Latu-työryhmissä. Kokemuksena oli muun muassa se, että yhteisen kehittämisen toimintakulttuurin luominen edellyttää vuosien määrätietoista työtä. Lisäksi huomattiin, että useimmiten suurimmat hyödyt saavutettiin yksiköiden välisellä yhteistyöllä. Myös esimerkiksi Hämeenkyrön kunnassa on haettu ratkaisuja tiukkaan taloustilanteeseen henkilöstön osallistumisen ja osallistavan johtamisen kautta. Tarve uudenlaiselle toimintakulttuurille perustui sekä menokasvun nopeaan rajoittamiseen että pysyvien taloudellisempien toimintatapojen aikaansaamiseen. Hämeenkyrössä projekti toteutettiin Tekesin Liideri-hankkeen tuella vuosina Kuntekon kehittämisverkoston avulla voidaan kerätä lisää kokemuksia vastaavista yhteisen kehittämisen toimintakulttuurin hankkeista ja niiden ulottamisesta koko kuntaorganisaatioon. Kokonaisten kuntien, kuntayhtymien tai toimialojen.

4 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 4 Henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittäminen (Latu) Sitra toteutti vuosina Työelämän laadulla tuottavuutta (Latu) -hankkeen, jossa viisi kuntaa kehitti toimintaa ja prosesseja henkilöstölähtöisesti johdon tuella. Tuloksena oli tuottavuuden ja työelämän laadun parantuminen koko organisaatiossa. Siihen tarvittiin valmentamista ja kokeilukulttuuria sekä tukea johdolta, rohkeutta henkilöstöltä ja ammattitaitoa esimiehiltä. Hanke on kuvattu Lupa tehdä toisin -oppaassa ja arviointiraportissa. Latumenetelmä on vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä. Henkilöstölähtöisen tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisen toimintakulttuuria on tarvetta levittää kuntaorganisaatiossa. Nykyisin osa yksiköistä jää helposti kehittämisen ulkopuolelle. Latu-menetelmästä on tulossa omia kehittämisverkostoja, joiden infotilaisuuksista ilmoitetaan erikseen. Latu-menetelmään kuuluu johtoryhmätyöskentelyä joko omin voimin tai ulkopuolisen Latuasiantuntijan kanssa, esimiesten ja henkilöstön valmentamista, kehittämistyöpajoja, ideoiden järjestelmällistä käsittelyä, toteutusta sekä tulosten arviointia. Se soveltuu kokonaisille kuntaorganisaatioille. Latu-menetelmää on aiemmin sovellettu muun muassa sivistystoimialaan, soteen ja tekniseen toimialaan. - Latu-kehittämisverkoston toiminta kannattaa kokemusten mukaan suunnitella kaksivuotiseksi. Kehittämisverkostoja voidaan tarpeen mukaan järjestää useampia kuin yksi. - Ensimmäinen Latu-menetelmää ja tulevia kehittämisverkostoja käsittelevä infotilaisuus järjestetään alkuvuodesta Tilaisuuteen kutsutaan kaikki Latu-menetelmästä kiinnostuneet kuntaorganisaatiot kuntaorganisaatiota per verkosto - Osallistujina kuntia ja kuntayhtymiä; liikkeelle johtoryhmästä, tarvitaan myös poliittisten päättäjien tuki - Aiempia Latu-kuntia pyydetään toimimaan mentoreina

5 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 5 Asiakas- ja käyttäjälähtöiset palvelut Esiin noussut haaste: Kaupungissamme % perusturvan asiakkaista käyttää 80 % palveluista. Miten tätä tietoa voisi hyödyntää toimintaprosessien suunnittelussa ja kustannustehokkaamman, vaikuttavamman ja laadukkaamman palvelun aikaansaamisessa? Ottamalla kuntalaiset mukaan kehittämiseen voidaan tuottaa heidän kannaltaan parempia ja vaikuttavampia palveluja. Yksi keino asiakas- ja käyttäjälähtöiseen palvelujen uudistamiseen, kehittämiseen ja suunnitteluun on palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun tavoitteena on luoda sellainen palvelukokemus ja -prosessi, joka vastaa huomattavasti aiempaa paremmin käyttäjän tarpeisiin ja sitä kautta palvelujen vaikuttavuuteen. Kuntekon kehittämisverkosto tukisi osallistujaorganisaatioiden asiakas- ja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämistä ja palvelumuotoilun hyödyntämistä. Verkostossa osallistujat voisivat jakaa ja tarkastella yhdessä kokemuksia, joissa palvelun käyttäjät ja henkilöstö ovat yhdessä osallistuneet palvelujen kehittämiseen.

6 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 6 Palkitseminen kuntatyössä Keskusteltaessa palkitsemisesta on esiin noussut mm. seuraavanlaisia ajatuksia: Tarkoittaako se esimiehen salaa jakamaa kahvilippua? Eihän kuntatyöntekijöitä palkita?! Ei motivoi, jos ei koskaan saa kiitosta, ja lisäksi säästöistä ja kehittämisestä rangaistaan nipistämällä resursseja. Kunta-alalla tarvitaan kevyitä malleja esimerkiksi onnistuneesta toiminnan uudistamisesta ja kehittämisestä palkitsemiseen. Lisäksi tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta ja omanlaisia ratkaisuja eri kuntaorganisaatioille. Siihen soveltuvia ja organisaation tavoitteita tukevia palkitsemismalleja voidaan suunnitella myös yhteistoiminnallisissa työryhmissä. Kuntekon verkostossa voitaisiin kehittää kokonaispalkitsemista kuntaorganisaatioissa sekä tukea sitä kautta strategian ja muutosten toimeenpanoa. Myös palkkiojärjestelmiä voidaan kehittää.

7 B Toimintaprosessien uudistaminen Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 7 Digitalisaatio kuntatyön uudistamisessa Digitaalisuus voi merkitä kuntaorganisaatioissa esimerkiksi toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia ja palveluiden sähköistämistä. Se tarkoittaa myös uudenlaista suhdetta palvelujen käyttäjien ja tuottajien välillä. Digitalisaatio mahdollistaa henkilöstöä ja kuntalaisia osallistavan toiminnan sekä aiempaa paremmat palvelut. Miten digitalisaatiota on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää eri toiminnoissa, kun rakennetaan tulevaisuuden kuntatyötä? Tukea organisaatioiden omalle työelämän kehittämiselle on mahdollista saada myös Kuntekosta ja sen kehittämisverkostoista. Kuntekossa voidaan käynnistää useita digitalisaatioon liittyviä kehittämisverkostoja. Mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi: digitalisaatio ja palveluprosessien tehostaminen ja uudistaminen sähköiset palvelut digitalisaatio ja uudet palvelutavat digitalisaatio ja kansalais- ja henkilöstöosallistuminen kuntien palvelumuotoilussa digitalisaatio eri toimialoilla ja toiminnoissa mobiilityö eri palvelutehtävissä tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuuri uuden teknologian hyödyntäminen (ml. mobiililaitteet, tekoäly ja robotiikka) Kehittämisverkostojen tavoitteet voidaan suunnata paikallisten tarpeiden mukaisiin kohteisiin. Kehittämiskohteeksi on ehdotettu mm. tiedonohjaussuunnitelmaa eli sitä, miten tieto todennetaan ja arkistoidaan niin, että sitä voidaan hyödyntää sähköisesti samalla, kun asiakirjahallinto toimii. Digitalisaation hyödyntäminen on ajankohtainen kehittämisteema useassa kuntaorganisaatiossa. Kehittämisverkostoja voidaan käynnistää niin pienten kuin mittavien ja radikaalien uudistusten tavoittelemiseksi. Kunteko-ohjelman palvelujen käyttö on mahdollista, kun riittävän moni kuntatoimija ilmoittaa kiinnostuksestaan lähteä mukaan kehittämisverkostoon. Kuntakohtaista kehittämisen tavoitetta tarkennetaan verkoston käynnistysvaiheessa asiantuntijan avulla. Tavoitteen kirkastamisessa on mahdollista hyödyntää myös Kuntekon muita palveluja kuten sparrausta ja sisäisten kehittäjien koulutusta.

8 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 8 Digitalisuuden hyödyntäminen kuntatyössä kannattaa paloitella erilaisiin kehitystehtäviin, eri toiminnoissa tapahtuvaan kehitystyöhön ja useampaan kehittämisverkostoon. Siksi pyydämme kiinnostuneita kertomaan tarkemmin, millaisille kehittämisverkostoille ja aiheille juuri teillä olisi tarvetta ja kiinnostusta. Pyrimme tekemään yhteistyötä myös muiden, jo käynnissä olevien digitalisaatiohankkeiden kanssa. Kunnat, kuntayhtymät, hallinto tai palvelutoimialat, yksittäiset palveluyksiköt (myös organisaatioiden pienet tiimit tms.) Alueellinen ja maan eri osista tulevien kuntatoimijoiden yhteistyö on mahdollista.

9 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 9 Soten digitalisaatiofoorumi Sote-sektorilla on edessä suuria hallintoon ja rakenteisiin liittyviä ratkaisuja. On tarpeen miettiä, mitä voidaan tehdä, jotta toimintatapojen sisällöllinen uudistaminen ja kehittäminen eivät pysähtyisi hallintoa uudistettaessa. Uusien kehysten sisällä digitalisaation hyödyntäminen tulee olemaan keskeinen teema, jonka avulla palveluja voidaan uudistaa. Lisäksi voidaan rakentaa uudenlaisia toimintamalleja ja toimitilaratkaisuja. Suomessa on käynnissä parhaillaan lukuisia digitalisaatioon liittyviä isoja ja pieniä hankkeita, jotka vaikuttavat toimintatapoihin ja siihen, mitä sote-työ tulevaisuudessa on. Siksi tarvitaan yhteinen foorumi, jossa sote-alueet, niiden johto, henkilöstö ja kunta-alan työmarkkinaosapuolet yhdessä voivat tarkastella digitalisaation vaikutuksia ja eri hankkeista kertyneitä kokemuksia. Yhteinen foorumi mahdollistaa myös yhteisen oppimisen ja tulevaisuuden työpaikkojen rakentamisen yhdessä. Digitalisaatiossa kysymys on enemmästä kuin vain uuden tekniikan lisääntyvästä käyttöönotosta. Kysymys on prosessien uudistamisesta ja kehittämisestä, työntekijöiden roolien, töiden sisällön ja joissain tapauksissa myös työolosuhteiden muutoksista. Vapautuuko aikaa rutiineista asiakastyöhön ja neuvontaan, vai lisääntyykö hallinnollinen työ? Missä työtä jatkossa tehdään ja voidaan tehdä? Järjestelmiin tulee myös helposti hankalasti ylitettäviä rajoja esimerkiksi lainsäädännön, liiketoiminnallisen suojauksen, kokonaisarkkitehtuurin puuttumisen ja organisaatioiden välisten rajojen vuoksi. Foorumin pääpaino ei kuitenkaan ole digitalisaatioon liittyvien teknisten ratkaisujen, standardien ja niihin liittyvän poliittisen päätöksenteon tarkastelussa vaan digitalisaation hyödyntämisessä palvelujen ja työn uudistamisessa. Soten digitalisaatiofoorumi organisoidaan Kuntekon oppimisverkostoksi, johon kutsutaan mukaan keskeiset toimijat. Foorumi järjestää säännöllisesti yhteisiä seminaareja, joissa kuullaan kokemuksia eri hankkeista ja eri organisaatioilta, vaihdetaan kokemuksia ja edistetään yhteistyössä digitalisaation onnistunutta hyödyntämistä sote-palveluissa ja soteorganisaatioiden muutoksessa. Järjestetään valmistava kokous, jossa suunnitellaan tarkemmin digitalisaatiofoorumin organisoimista, toimintaa, tavoitteita ja käynnistämistä. Nykyiset ja uudet sote-alueet sekä työmarkkinaosapuolet Mahdollisia yhteistyökumppaneita: Kuntaliiton digitalisaation asiantuntijat, valtionhallinto, merkittävät digitalisaatiohankkeet

10 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 10 LEAN kuntatyön kehittämisen tukena Kokemuksia kuntakentältä: Syksyllä 2014 teimme ensimmäinen isomman liinauksen konsultin kanssa sisäiseen laskutukseen. Henkilöstön kommentit ja kokemukset olivat todella myönteisiä. Henkilöstö sanoi tämän olevan juuri sitä kehittämistä, mitä on tarvittu. Prosessi paranee ja tulee kuulluksi. Näemme Lean-johtamisen ja valmentavan johtamisen tärkeinä keinoina tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Lean on osallistava ja yhteistoiminnallinen menetelmä, jossa opitaan ymmärtämään toimintaa palvelunkäyttäjän näkökulmasta ja tuottamaan hänelle enemmän asiakasarvoa opitaan tunnistamaan ja jatkuvasti vähentämään toiminnossa ja prosesseissa esiintyvää turhaa, aikaa ja resursseja kuluttavaa hukkaa parannetaan, ylläpidetään ja uudistetaan jatkuvasti toimintaa Lean on koettu hyväksi menetelmäksi, sillä sen hyödyntämiseen osallistuvat usein työntekijät ylempään johtoon asti. Lisäksi kehittäminen on konkreettista ja perustuu todelliseen toimintaan. Tavoitteena on tarpeettomien työvaiheiden poistaminen ja sujuva työprosessi. Lean-menetelmää käytetään jo kaupungeissa ja kuntayhtymissä, esimerkiksi HUS:ssa, Siuntiossa, Espoossa, Eksotessa ja Linnaninfrassa. Salon kaupungissa liinaus on tehty noin kymmeneen yksikköön ja tarkoitus on jatkaa työtä. Kuntekoon voidaan perustaa uusia kehittämisverkostoja, jossa palveluprosesseja kehitetään Leanin avulla. Verkostossa on mahdollista vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta sekä tehdä työn tuloksia näkyviksi.

11 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 11 Työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kokemuksia kuntakentältä: Takanamme on monien vuosien sopeutus ja säästöt sekä iso organisaatiouudistus. Ne ovat vieneet paljon aikaa. Sairauspoissaolojen kasvu kertoo osaltaan siitä, miten raskaita nämä vuodet ovat olleet myös henkilöstölle. Työhyvinvointia on tarpeen parantaa. Kun käytimme Lean-menetelmää kahdessa yksikössä, sairauspoissaolot laskivat 8,5 prosenttiyksikköä, vaikka kysymyksessä oli prosessien kehittäminen. Meillä selvitettiin sairauspoissaoloja eräällä toimialalla. Osoittautui, että moni joutui olemaan poissa töistä, koska jonotti esimerkiksi ei-kiireelliseen polvileikkaukseen. Työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämistä voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Kuntekon on mahdollista koota kehittämisverkostoja esimerkiksi seuraavista alateemoista: työhyvinvoinnin parantaminen joustavat työajan järjestelyt työelämän laatu muutostilanteissa työhyvinvointivaikutusten arviointi ja mittaaminen mittaustiedon ja kyselytulosten hyödyntäminen (esimerkiksi Kunta10, työtyytyväisyyskyselyt ja sairauspoissaolotilastot) työn imun, innostuksen ja voimavaratekijöiden vahvistaminen työn kuormitustekijöiden parempi huomioiminen työterveysyhteistyön hyödyntäminen sairauspoissaolojen vähentäminen sisäilmaongelmat ergonomia yhteistoiminnallinen kehittäminen Verkostojen tavoitteena olisi työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittäminen osallistujaorganisaatioissa. Verkostoissa voitaisiin mm. vaihtaa kokemuksia erilaisista kokeiluista kuten esimiehen luvalla seitsemän päivän sairauspoissaolo, osatyökykyisten työllistäminen, omaehtoiseen työkyvyn ylläpitoon kannustaminen, joustavat ja vastavuoroiset työaikajärjestelyt, oman työn kehittäminen, johdon ja esimiesten palkitseminen hyvästä henkilöstöjohtamisesta sekä sosiaalisen pääoman kysely (6 kysymystä, heti toimitaan, jos mittarit punaisella) jne. Tarpeiden mukaan voidaan käynnistää yksi tai useampia kehittämisverkostoja

12 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 12

13 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 13 Kotipalvelun tuloksellisuus Vanhusten siirtyminen laitoshoidosta kotipalveluun on ollut viime vuosina yksi suurimpia uudistuksia kuntatyössä. Siihen liittyy myös runsaasti kotipalvelujen kehittämis- ja uudistustyötä. Miten kotipalvelujen uudistaminen vaikuttaa töiden sisältöön ja tapaan, jolla töitä tehdään? Mitkä ovat kotipalvelun ja siihen liittyvien työprosessien vaikuttavat ja kiinnostavat käytännöt? Millaisia kokemuksia ja kokeiluja eri organisaatioilla on? Missä menee tällä hetkellä kehittämisen kärki? Kehittämisverkosto tukisi kotityön osallistavaa uudistamista ja tuloksellisuuden kehittämistä osallistuvissa organisaatioissa (ks. kuva). Kototyötä kehittävät kuntaorganisaatiot

14 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 14 Osatyökykyisten työssä jatkaminen ja töihin paluu Ehdotetusta teemasta on sanottu muun muassa: Superhankalaa Meillä onnistunut Osatyökykyisten työssä jatkamisen ja töihin paluun -verkostossa voitaisiin kehittää osallistuvien organisaatioiden toimintatapoja. Se, miten osatyökykyisten työssä jatkaminen ja töihin paluu onnistuu, näkyy varhe-maksuissa ja sairauspoissaoloissa. Kehittämisverkoston kehittämiskohteet voisivat liittyä esimerkiksi: tilapäisiin kuntouttaviin jaksoihin uudelleensijoituksiin kunnan tai kuntien yhteisten työkoordinaattoreiden nimeämiseen osaamisen vahvistamiseen kokemusten vaihtoon varhaisen tuen vaikuttavuuden parantamiseksi. Tarpeen mukaan voitaisiin luoda myös oma verkosto palomiesten työssä jatkamisen edistämiseen.

15 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 15 Toimistotyön prosessien ja tuloksellisuuden kehittäminen Tuloksellinen ja asiakaslähtöinen toimistotyö ei ole karsittavaa byrokratiaa vaan hyvää palvelua. Digitalisaation murros tulee muuttamaan tehtäviä kuten "paperiton toimisto" aikoinaan jo teki, mutta toimistotyölle on tulevaisuudessakin tarvetta kunta-alalla. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, joten prosessien hallittu kehittäminen on tärkeää aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntekon kehittämisverkostossa voitaisiin tunnistaa osallistujien yhteisiä muutospaineita ja etsiä ratkaisuja, joilla toimistotyötä ja siihen liittyvää osaamista ja työmenetelmiä voidaan kehittää vastaamaan paremmin tulevia tarpeita.

16 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 16 Prosessien kehittäminen teknisellä sektorilla Paine kilpailukykyisten ja asiakaslähtöisten prosessien ja mallien kehittämiseen on suuri myös kuntien teknisellä sektorilla. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Miten saadaan kunnan henkilöstö osallistettua toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen? Miten voidaan hyödyntää vaikuttavia käytäntöjä ja yksityisen sektorin toimintamalleja? Kehittämisverkostossa voitaisiin jakaa kokemuksia kunkin osallistujan omista uudistushankkeista. Tarvittaessa saataisiin ulkopuolista apua prosessien ja niiden tuloksellisuuden kehittämiseen. Verkoston hyötyjä: Tietoa siitä, mitä toiset tekevät ja miten kannattaa tehdä. Tietoa toimintatavoista ja esimerkiksi henkilöstömitoituksesta Osallistujille käytännön oppia vaikuttavista käytännöistä ja niiden soveltamisesta

17 C Tulevaisuuden kuntatyö Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 17 Tulevaisuuden osaamisen kehittäminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Haaste kuntakentällä: Henkilöstökyselyssämme nousi esiin henkilöstön halu päästä kehittymään omassa työssään (mm. koulutus- ja urapolkumahdollisuudet). Lisäksi henkilöstömme ikääntyy. Meillä on tarve kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja siirtää hiljaista tietoa eteenpäin. Olemme myös kiinnostuneita kehittämään kaupungin sisäistä koulutusohjelmaa. Toiminnan ja rakenteiden uudistuessa organisaatioissa tulee tunnistaa tarvittava osaaminen. Tarvitaan lisäksi keinoja, joilla kehitetään ammattitaitoa ja siirretään hiljaista tietoa. Hiljaisen tiedon siirtäminen ja kasvattaminen ovat haasteita kaikissa muutostilanteissa, samoin kuin vanhasta pois oppiminen. Vastuu on sekä tiimeillä, yksilöillä että organisaatiolla. Kehittämisverkostoon etsitään osaamisen kehittämisestä käytännössä kiinnostuneita kuntaorganisaatioita.

18 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 18

19 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 19 Monimuotoisuuden hyödyntäminen kuntatyössä Monimuotoisuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi yhteiskunnan, organisaation ja asiakaskunnan moninaisuutta ja moniarvoisuutta. Monimuotoisuus liitetään useimmiten maahanmuuttajiin, muunkielisiin, monikulttuurisuuteen, ikään, ikäjohtamiseen, sukupuolten tasa-arvoon sekä erilaiseen osaamiseen ja elämäntilanteisiin (STM 2013). Kunnissa on tunnistettu tarve etsiä keinoja työyhteisöjen toimivuuden ja työn sujuvuuden parantamiseksi. Kuntekossa on mahdollista perustaa kehittämisverkostoja esimerkiksi seuraaviin monimuotoisuuteen liittyviin aiheisiin: Eri-ikäisten työyhteisöt (työkaarimallin soveltaminen) Monikulttuurisuus työyhteisöissä Osatyökykyiset työyhteisöissä Kehittämisverkostoissa on mahdollista tarkastella myös erilaisten työsuhteiden, työaikajärjestelyjen ja työmenetelmien moninaistumista. Mitä toimintatapoja työpaikoilla tulisi kehittää, jotta työyhteisön osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla?

20 D Organisaatioiden rakennemuutokset Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 20 Organisaatiorakenteen muutokset kunta-alalla Haasteita kuntakentältä: Miten puretaan tilaaja-tuottaja-malli muutamassa kuukaudessa? Tarvitaan hyviä käytäntöjä ja toisten neuvoja. Meillä on kauhea kiire tällä. Emme tiedä, kenen kanssa toimimme tulevaisuudessa, mutta osaamme viedä onnistuneesti lävitse tarvittavan muutosprosessin. Miten vanha jätetään taakse ja suunnataan uuteen? Tavallista on, että muutoksissa vanhat työyhteisöt, yksikkörakenteet ja niiden myötä totutut toimintatavat ainakin osittain purkautuvat. Kuntekon kehittämisverkostossa on mahdollista vaihtaa kokemuksia organisaatiorakenteen muutoksista. Miten huolehditaan palveluiden jatkuvuudesta muutosten aikana ja tarvittavista toiminnallisista uudistuksista?

21 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 21 Toimintojen kehittäminen tukipalveluja uudistettaessa (sote) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen muuttaa merkittävästi kuntien ja kuntayhtymien toimintaa. Miten yhteisiä palveluja jatkossa tuotetaan ja järjestetään kuntien välillä? Miten kuntatyöpaikkoja kehitetään sitten, kun tiedetään sote-palvelujen tukipalvelujen järjestämisratkaisut? Kuntakentällä sanottua: Kaikkea ei tarvitse pilkkoa ja ulkoistaa, kun toimintaa uudistetaan ja otetaan käyttöön yhtenäisiä työtapoja ja hyviä käytäntöjä, esimerkiksi vedetön siivous. Kehittämisverkostossa voitaisiin hyödyntää henkilöstön ideoita ja työtä uudistusten tukena.

22 Kuntekoon ehdotetut kehittämisverkostot mennessä sivu 22 Muut ehdotetut teemat Koulutuskuntayhtymien tuloksellisuus ja työelämän laatu Kuntien hyvinvoinnin edistämistehtävä sote-uudistuksen jälkeen Luottamuksen ja yhteistyön vahvistaminen Palvelujen tuotteistaminen Sote-muutokseen valmistautuminen Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen samankokoisten kuntien kesken Tulevaisuuden kuntatyön kehittäminen Turhan hallinnollisen työn karsiminen Vastuulliset henkilöstökäytännöt Yhteistoimintakulttuurin rakentaminen liitosten ja muutosten jälkeen Älykkäät kuntaorganisaatiot