YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN"

Transkriptio

1 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN MALe työn taustaselvitys, jossa on dokumentoitu kahden kuntakierroksen anti Materiaali on ollut keskeinen lähtökohta- ja tavoiteaineisto Asunto- ja maankäyttöpoliittisten ohjelmien sekä tulevaisuuskuvan ja maankäyttöstrategian laadinnassa. taide - teräs Teollisuusväylä E18 -pikaväylä järvet luonto - rauha? kylät ja kylänraitit urheilu - ulkoilu kauppa - retro? kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä maatalous hevoset golf -luksus Opiskelun ja logistiikan väylä kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily huolinta - purjehdus EUROOPPA ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ satamat energia YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 1

2 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe -TEEMOITTAIN SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETOTAULUKKO... 4 MAL -yhteistyökohteet... 5 Kestävän kehityksen ja CO 2 päästöjen vähentäminen... 9 Merkittäviä hankkeita Erityistä Kaavoitus - varannot Maapolitiikka - toteuttaminen Liikkuminen - yhteydet Asuminen rakentaminen Tilavarannot ja uusiokäyttö Kauppa palveluverkko Elinkeinot Haastattelut YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 2

3 - toimittakaa viimeisin tavoite MAL-työlle! KUNTIEN ASUKASTAVOITTEET kasvutavoite / varaus KUNTA tavoitevuosi asukkaita % /v. as. nyt (v.2010)? (viralliset kotisivut) Hanko Raasepori (v.2009) vuoden 2009 strategia Inkoo (v.2007) Siuntio (v.2002) vuoden 2003 kehityskuva Lohja (v.2000) vuoden 2004 kehityskuva Karjalohja (v.2009) Tilastokeskuksen Nu-Pu , (v.2010) kuntastrategia 2020 Karkkila , (v.2004) vuoden 2008 Maapoliittinen ohjelma nyt lisäys YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 3

4 YHTEENVETOTAULUKKO Tilanne täydentäkää osaltanne! HANKO Hjalliksen merellinen hyvinvointikeskus RAA- SEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARJA- LOHJA Strategiat Maapolitiikka? 2010 ei ole? kaavoitus kunnan maalle, paitsi teollisuus Raaseporin strategia Raaseporin maankäytön strategia 2009 Maankäyttöstrategia ja kuntastrategia valmisteilla Maankäytön kehityskuva Lohjan strategia , Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 Keskusta xxxx 2010 ja keskustan oyk 2009 Tilannekatsaus Taajamaosayleiskaava Asuntoohjelma Maapoliittinenohjelma Hajaasumisen luvat suunnittelutarvealue + poikkeusluvat Olennaista sähköraide, tiivistäminen, korkealuokkaista, satama-teollisuus ja luovat alat ei ole ei ole rantaradan kapasiteetin nosto, kulttuurimaisemat ja rakennushistorialliset kokonaisuudet, pikkukaupungit ei ole valmisteilla Inkoon aseman kehittäminen, pistoraide satamaan ei ole KV 2006 maankäyttösopimukset energiatehokasta, aseman ymp. kehittäminen, yritystoiminta asuminen - vapaa-aika-akseli ei ole KV uusi tekeillä - aktiivinen maanhankinta ja maapol.keinojen käyttö, - I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle bussi- ja raideliikennekaupungin kehittäminen - Länsirata seudun kaupan ja kulttuuripalvelujen keskus, elävä keskusta on uusia ei ole? hillitysti E18-tien matkaketjut Erityistä ruukkiympäristöjen uusiutuminen, luovien alojen asukkaita, puutarhateema maankäyttösopimukset, hevosteemakylä kuntaliitosnäkymät seniorien talokylä NUMMI- PUSULA Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020 uusia ei ole _ mm. maankäyttösopimuksia suunnittelutarveratkaisut vyöhykemitoitus omakotitaloja ja kyläasumista, E18-näkyvyys ja liittymäpalvelut ekokylävisio KARKKILA Karkkilan kaupungin strategia ei ole KV2008 I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle, seuraavista maankäyttösopimukset rakennusjärjestys puutarhakaupunki, tiivistyminen, Vt2 teollisuusväylä, uusia omakotialueita terävä maapolitiikka YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 4

5 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe -TEEMOITTAIN MAL -yhteistyökohteet HANKO I: Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen turvaisi ja toisi alueelle työpaikkoja sekä lisäisi alueen oppilaitosten saavutettavuutta erityisesti Lohjan suuntaan. Miten paljon Elsa-rata veisi rantaradan potentiaalia? Riittäisikö investointeja Hanko-Helsinki välin seutuliikenteen kehittämiseen? Lappohjan seisake ja taajaman kehittäminen on olennaista, koska alueella asuu paljon työntekijöitä. Alueen rantarakentaminen muodostaa yhtenäisen vyöhykkeen Raaseporin kanssa. II: Kehä V:n kehittäminen III: Yhteistyö Raaseporin kanssa toimii hyvin terveyden, ympäristöterveyden ja ammattikorkeakoulujen osalta käynnistyy 2013 Paras-lain mukainen yhteistyö yhdistetty vesi- ja viemärihuolto RAASEPORI Jo tehdyssä MAL-suunnitelmassa (Pöyry) ehdotettujen ratkaisujen toteuttaminen. Rantarata / Lännentiet yhteistyö Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen: Lappohjan seisakkeen ja teollisuusalueen kehittäminen yhdessä Hangon kanssa Edunvalvonta: - Länsi-Uudellemaalle voi sijoittaa näin ja näin paljon asukkaita. Uudenmaan liiton maakuntakaavan uudistamistyölle yhteinen näkemys alueen kehitysedellytyksistä ja potentiaaleista. INKOO Lännentiet hanke Kuntaliitosneuvottelut YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 5

6 SIUNTIO Raideliikennehankkeiden tuoman kasvupotentiaalin suuntaaminen ilmastonmuutoksen ja kuntatalouden kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin onnistuu vain kuntien tiiviillä yhteistyöllä, jolloin yhdessä voidaan hakea valtiolta resursseja uusien rakentamiskohteiden edellyttämiin kustannuksiin ja infrastruktuurin kehittämiseen. LOHJA Rantarata ja Lännentiet kehityskäytävä Investointi rantaradan kehittämiseen siirtäisi jo nykytilanteessa pendelöintiliikennettä raiteille ja vähentäisi PKS:n ruuhkia ja sitä kautta investointitarpeita ajoneuvoliikenteeseen. Rantaradan varren asuntopotentiaali purkaisi PKS:lla ylikuumentunutta korkealuokkaisen asumisen kysyntää ja mahdollistaisi nopeassa aikataulussa kestävän kehityksen mukaisen vaihtoehdon tarjoamisen haja-asumiselle. Siksi investoinnilla on kiire. Espoo-Lohja-Salo oikorata ei vastaa akuuttiin tarpeeseen, eikä kilpaile samoista matkustajista ja asukkaista. Lisäksi sen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vasta 20 vuoden kuluttua. Yhteistyö rantaradan ja joukkoliikenteen kehittämisessä erityisesti Kirkkonummen kanssa. Uuden Kela/Vuohimäen aseman vaikutusalue ulottuu Kirkkonummen puolelle asti. Rantaradan kehittämisen tarvitseman maankäyttövalmiuden nostaminen tarvitsee sen varren kunnilta konkreettisia päätöksiä ja aikataulullista sitoutumista. Tavoitevisio ei riitä, tahtotila on tehtävä konkreettisesti näkyväksi väestönkasvun ja työpaikkakehityksen mahdollistavalla kaavoituksella ja elinkeinopoliittisilla toimilla. Kuntien kyky ottaa vastaan väestönkasvua mahdollistuu maankäyttösopimuksin ja valtion mukaantulolla investointeihin. Valtion mukaan saaminen edellyttää PKS:n Länsi-Uudenmaan kasvusuunnan etujen tunnistamista kestävän kehityksen, nykyisen infrastruktuurin hyödyntämisen ja asuinympäristön laadun näkökulmista. Rantaradan kohdalla juna+laiva matkaketjujen kehittäminen Eurooppaan voisi olla mielenkiintoinen tulevaisuuden elinkeinovisio, jonka kysyntä syntyisi kansainvälistymisestä ja työntekijäpohja-alueen laajentumisesta. Yhteistyö Lohjan suuntaan Siuntion pohjoisosista pendelöidään PKS:lle E18-tietä pitkin. Ekologisen kyläasumisen, tieverkon ja joukkoliikenteen kehittäminen yhteistyössä Lohjan kanssa voisi olla mielenkiintoinen kehityskohde. E18-tien risteykset ja vaikutusalueet Muijalan liittymän kehittäminen: yhteistyö Vihdin kanssa Nummen liittymän ja vt1:n välin kehittäminen: Ympäristöhäiriöitä ja tilaa vievän teollisuusalueen yhteistyötarjous Nummi-Pusulan suunnalta Kyltitys, mainostus ja opastus ESA-rata asemien paikat, New Town ja yhteistyö Vihdin kanssa YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 6

7 Haja-asumisjännite Lohja pyrkii kehittymään yhdyskuntataloudellisesti tehokkaan rakentamisen alueena, mutta ympärillä olevat laajat maalaismaiset kunnat houkuttelevat haja-asumisesta kiinnostuneita rakentajia kiihtyvällä vauhdilla E18-tien vaikutusalueella. Sama vaikutus on kaikella saavutettavuuden parantumisella, myös raideliikenteellä. Vaikka rakentaminen suunnattaisiinkin kyliin, se ei poista, eikä juurikaan lyhennä pendelöinnin ja asiointiliikenteen matkoja. Jos kuntaliitokset toteutuvat, tulee Lohjan keskustaajaman ja ympäröivän maaseudun maapolitiikasta automaattisesti yhtenäistä. Kuntaliitosnäkymät (useita selvityksiä 2010 / P. Puistosalo) +Siuntio (+Inkoo): Ratayhteyden vahvistaminen Lohjan suuntaan tulisi luonnolliseksi, E18-tien vaikutusalueelta poistuisi kuntaraja, miten tukisi kehä V:n logistiikkakäytävää?, mikä rooli olisi vt 51:n logistiikalla Lohjan kannalta? voimistuisiko Lohjan rooli Siuntiolaisten (Inkoolaisten) suuntautumisessa? Mitä merkitsisi Inkoon sataman kuuluminen Lohjaan? KARJALOHJA Espoo Salo oikorata kulkee Karjalohjan pohjoisosassa arvokkaalla luonnonalueella. Lohjan kaupunkirata on Karjalohjan näkökulmasta paremmin ja vähemmin negatiivisin vaikutuksin raideliikennesaavutettavuutta alueelle parantava vaihtoehto (Karjalohjan keskustasta on 30 km Lohjan keskustaan). Lohjanjärven vesistön suojeleminen ja parantaminen estämällä fosforin valuminen Vänteenjoesta ja Karstunjoesta (fosforia keräävät altaat) yhteistyössä Vihdinjärven kunnostamisen kanssa. Tarvitaan vesihuollon yleissuunnitelma. E18-tien Sammatintien liittymän pysäköintialueen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Hyvä linja-autotiheys olisi ½h. Tiestön huoltaminen. NUMMI-PUSULA E18:n Sammatin liittymän kt 104:n varren teollisuusalueiden toteuttaminen yhdessä Lohjan kanssa. Joukkoliikenteen edellytysten miettiminen kuntien välisessä joukkoliikenteessä Karkkila Pusula - Nummi Lohja - akselilla. Kuntien ja elinkeinotoiminnan näkyvyyden edistäminen E18-tien varressa. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 7

8 KARKKILA 1. Vt 2:n nelikaistaistaminen välillä Nummela Karkkila. 2. Vt 2 :n kehittäminen sekä Vihti PKS että Forssa-Pori suuntiin on sujuvan työmatkaliikenteen sekä teknologiateollisuuden vuorovaikutuksen ja kuljetusten edellytys. Tältä akselilta löytyvät luontevat MALe yhteistyökumppanit. 3. Joukkoliikenne- ja palveluyhteistyö Vihdin kanssa olisi luonnollisinta. 4. Pusulasta ja Ikkalan kylästä suuntaudutaan Karkkilaan. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 8

9 Kestävän kehityksen ja CO 2 päästöjen vähentäminen HANKO Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen kerrannaisvaikutukset ovat monipuoliset: tavaraliikenteen siirtyminen pyöriltä raiteille, Hangon sataman käytettävyyden parantuminen, työllisyys jne. luovien alojen yritysten PKS-yhteyksien sujuvuus, kun junaa ei tarvitse vaihtaa, eri oppilaitoksia enemmän ruotsinkielisten ja suomenkielisten asukkaiden saavutettavana virkistys- ja matkailusaavutettavuuden parantuminen, olemassa olevan infran ja asuntokannan hyödyntäminen. Tiivistävä yleiskaava Ilmastostrategia Biolämpölaitos valmistumassa (Fortum) Tuulienergian lisääminen Uusia tuulimyllyjä tulossa 7-9 kpl (20MW) vt 51:n varteen (YVA-vaiheessa) Siirtoviemäri valmistuu 2010 RAASEPORI Raideliikenteen ja asemanseutujen kehittäminen eli Lännentiet kehityskäytävä Ympäristö- ja bioenergiateknologia: esim. tuulipuistohankkeet ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen kohteet ja alueet (konkr. kohteet?) INKOO Tuulienergian tuottaminen Raideliikenteen kehittämisvalmius / Lännentiet hanke SIUNTIO PKS:n voimakkaasti kasvavalla pendelöintivyöhykkeellä: YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 9

10 raideliikenteen, liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen kehittäminen Siuntion kuntakeskuksen asumisen lisääminen valmius Kela/Vuohimäen aseman avaamiseen ja aseman ympäristön tehokkaaseen hyödyntämiseen. LOHJA Paloniemen energiatehokkaan ja korkealaatuisen asumisen pilot-alue. Lohjan ilmasto-ohjelma (P. Puistosalo). Työpaikkaomavaraisuuden nostamistavoite joukkoliikenteen vaikutusalueella vähentää pendelöintiä, lyhentää työmatkoja ja mahdollistaa joukkoliikenteen käytön, myös vastapendelöinnissä. Keinoja ovat Lohjan markkinointi Otaniemi- Leppävaara yrityspohjalle, pääkonttorien ja haarakonttorien houkuttelu sekä näiden sijoittumisen kerrannaisvaikutukset. Mahdollisen Espoo-Salo-kaukoliikenneradan uuden aseman ympärille rakennettavan kaupunginosan kehittäminen myös työpaikkakaupunkina lisäisi pendelöinnin ja työaikaisen liikenteen siirtämistä raiteille. Lisäksi PKS:n yritystoiminnalle tarjoutuisi hyvin saavutettava laajentumissuunta kohtuuhintaisen asumisen alueella. Parasta olisi, jos ESA -radan ja kaupunkiradan asemat voitaisiin yhdistää ja E18-tie sekä vt25 liittää osaksi tätä logistista solmukohtaa. KARJALOHJA Kirkko on näyttänyt suuntaa maalämmön hyödyntämisessä Koko kirkko lämpiää puujärvestä johdetulla sedimenttilämmöllä. Myös kunnan rakentama teollisuushalli hyödyntää maalämpöä. NUMMI-PUSULA Pusulaan, kunnan omistamalle maalle ollaan visioitu ideatasolla hyvin alustavasti EKOKYLÄÄ, jossa sallittua olisi vain energiatehokas rakentaminen ja kunnallisteknisesti omavaraiset ratkaisut, mm. yksityistiet. Kevyeen kaavarunkoon perustuvalle alueelle rakentamista säädeltäisiin vain energiatehokkuus- ja päästönormein. KARKKILA Aurinkorinteen asemakaavassa ja toteutuksessa on ideana passiivisen energian hyödyntäminen ja maamassojen käyttö eli luonnonvaroja säästävä energiatalous. Kaavasta tehdään myös tehokas. Energiansäästösopimus on allekirjoitettu keväällä 2010 ja jätehuoltosuunnitelma on tehty kesällä 2010, energiansäästöohjelma on tekeillä, valmistuu keväällä Kaupungin strategiassa on tavoitteena: ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 10

11 Merkittäviä hankkeita HANKO Merellinen hyvinvointikeskus: Vanhan kaupungin kupeeseen, Itäsataman rannalle on käynnistymässä mittava Harkimon vetämänä hyvinvointikeskushanke, johon kuuluu hotelli ja asuntoja, joista osa on ns. time share eli osa-aikaomistusasuntoja. Tavoitteena on erittäin laadukkaan rakentamisen kohde: k-m 2 pienkerrostaloja ja 5000 k-m 2 hotelli. Vierasvenesataman laajennus Printtalin logistiikkakeskus ja Länsisataman laajennus K-marketin laajennus Citymarketiksi keskustassa, nykyisellä tontilla. RAASEPORI Rantaradan kehittäminen eli Lännentiet kehityskäytävä Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen Kuntaliitosneuvottelut Tammisaaressa Vt 25:n ja Raaseporintien marketselvitys Karjaan matkailukeskus INKOO Baltic kaasulinja Merituuli Oy:n tuulipuisto Hevosharrastajien teemakylä SIUNTIO Siuntion kuntakeskuksen täydennysrakentaminen ja laajentaminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen Störsvikin asuntosalueen laajentaminen Pikkalan vapaa-ajankeskuksen laajentaminen ja monipuolistaminen Lännentiet kehityskäytävähanke LOHJA Kaupunkirata YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 11

12 ESA-rata Lempolan kauppapuisto KARJALOHJA Päiväkummun kylpylähotellin laajennus Dementia-asuntojen laajennus Runkoviemärin valmistuminen lakkauttaa pienpuhdistamojen toiminnan. NUMMI-PUSULA Ikkalan Alhonvuoren laajennussuunnitelmat (ohjelmapalvelut, laskettelu, keinolumi) Kunnan poliittiset päättäjät eivät ole lainkaan yksimielisiä siitä, tulisiko Rausjärveä kehittää voimallisesti vai ei. Keräkankareen ulkoilualueen kokonaisvaltainen kehittäminen kirjattu kuntastrategia 2020:een. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 12

13 Erityistä HANKO Julkisuuden hyödyntäminen (Hjallis / Diili) matkailua edistävässä rantarakentamisprojektissa RAASEPORI Puutarhateema elinkeinojen, matkailun ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä LOHJA INKOO SIUNTIO Maankäytön kehityskuva Maapoliittinen ohjelma Maankäyttösopimusten aktiivinen käyttö KARJALOHJA Eläkkeellä olevien paluumuuttajien omakotitalo/palvelukylän rakentaminen Sähköautomuunnosten prototyyppituotanto KARKKILA Maapoliittisessa ohjelmassa on tiukka kanta haja-asumislupiin Keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa on uusia asuntoaluevarauksia vain kaupungin omistamille maille YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 13

14 Kaavoitus - varannot HANKO Taajama-alueen yleiskaava tiivistää ja tehostaa Valmistumisvaiheessa olevan kaavan keskeiset tavoitteet: 1. keskustan vahvistaminen 2. kaupunkirakenteen tasapainoinen tiivistäminen (kunnallistekniikan piirissä nyt e=0,11 >> voisi olla jopa 0,3 >> lisää tonttia ~ 1000 uutta asukasta) 3. raskaan liikenteen reittien parantaminen esim. eritasoliittymin 4. sisääntuloväylän varrella olevan vanhan keskustan palvelujen monipuolistaminen 5. uusi AP-alue 400 as. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vanhojen asemakaavojen alueilla edellyttää kaavallisesti hankalia asemakaavaprosesseja, mutta käyttöönottokustannukset ovat alhaiset, olemassa olevan infrastruktuurin käyttö tehostuu ja edut kaupunkirakenteen kehittymisessä ovat positiivisia. Ranta-asemakaavoja tarvitaan itään päin siirryttäessä RAASEPORI Rakentamisen pääpaino maaseudulta asemien vaikutusalueelle Maankäytön tavoitteita ja ongelmia: 1. asemanseutujen kehittyminen tärkeää 2. Raaseporin maankäyttöstrategian 7 kohtaa (Lindholm) 3. rakentamisen pääpainon siirtäminen maaseudulta on vaikea haaste 4. onko asuminen väljästi rannoilla + vai -? Vanhoja teollisuusaluekaavoja ollaan muuttamassa muuhun maankäyttöön Nykyinen pienimuotoisempi yritystoiminta mahtuu vanhoille teollisuusalueille ja ottaa mielellään vanhoja teollisuusrakennuksia uusiokäyttöön. INKOO Kaavoitus ei vastaa kysyntään haja-asutusrakentaminen on runsasta YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 14

15 asukasta mahtuisi Inkooseen helposti. Haja-asutusrakentamisen runsauteen on osasyynä se, että kunnan asemakaavoitettu tonttitarjonta ei vastaa kysyntää (nyt tarjolla 7 tonttia), jolloin merkittävä osa kysynnästä suuntautuu haja-asutusalueelle. Tulevaisuuden tavoitteena on rakentamisen ohjauksen tehostaminen niin, että metropolialueen kehitys ja uusien liikennehankkeiden tuoma kasvu voidaan suunnata parhaalla tavalla. Jos halutaan, kaavoitusedellytyksiä löytyy: asukasta mahtuisi Inkooseen helposti, sen erityispiirrettä ja luonnonarvoja tuhoamatta. Isot yleiskaavahankkeet akuutteja: Manneralueen osayleiskaavan tarkastus pitäisi aloittaa, monestakin syystä. Olennaisin lienee kunnallistekniikan piirissä olevan tonttitarjonnan kasvattaminen, koska ilman toimivaa yleiskaavaa tarvittavien kohteiden rakentamisjärjestystä ei ole määritelty, ja niiden saaminen ajoissa työn alle on siksi vaikeaa. Lisäksi hajarakentamista ei keskustan lähellä voida ohjata. Yleiskaavalla ei kuitenkaan voida ohjata kaikkea rakentamista, sillä hajaasutusrakentaminen on aina tiettyä elämäntapaa haluavien ihmisten suosiossa. Sisäsaariston yleiskaavan laadinta olisi käynnistettävä mahdollisimman pian ja sen olennainen kysymys olisi vielä alueelle sallittavan loma-asutuksen määrä, lähinnä täydennysrakentaminen. Mikä on kestävää rakentamista maaseutumaisilla alueilla? Hevosharrastajien 6-30 tontin teemakylän suunnittelu nosti esille UL:ssa VAT-tavoitteiden täyttämisen sovellettavuustason määrittelytarpeen maaseutualueiden osalta: - onko noin pieneltä ja spesifiltä maaseutuyksiköltä realistista edellyttää joukkoliikennekannattavuutta? -ja mistä rahat löytyisivät alueen keskustan palveluihin yhdistävän kevyen liikenteen väylän rakentamiseen? SIUNTIO Nyt kuntakeskus, Sunnanvik ja Störsvik, tulevaisuudessa Kela/Vuohimäki asema Rakennemallia toteutetaan asemakaavat valmistumassa Kaavoitusta ohjaa v laadittu maankäytön kehityskuva Vahvistetussa yleiskaavassa uutta asumista on as. ydinkeskustan alueelle, aseman välittömään läheisyyteen ja as. Störsvikiin, Suomen suurimman Golfkartanon ja merenrannan vaikutusalueelle. Lisäksi +500 asukasta on tulossa keskustan laajenemisalueille (osa-alueittainen väestökehityksen seuranta käytössä). Valmiita ja valmistumisvaiheessa olevia asemakaavoja on keskeisissä kohteissa, joissa rakentaminen on lähdössä käyntiin (Siuntion sydän eli asemanseutu, keskustan laajentamishankkeet ja Störsvikin kehittyminen). Kuntakeskuksen laajenemissuunta on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen: kaikkiin ilmansuuntiin. Kuntakeskuksen vaikutusalueella on valmista kaavapotentiaalia ja laajentumismahdollisuuksia sekä Kelan mahdollisen aseman suuntaan, että Störsvikin risteykseen päin. Kela/Vuohimäki alueen kaavoitus odottaa maakuntakaavan muutosta. Alueella on kaavoituspainetta ja halukkuutta suurten maanomistajienn (Nokia Kelan kartano) taholta. Myös yleiskaavan muutostarve. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 15

16 LOHJA Kaupunkimaisen keskustan lisäksi Lohjalla kehitetään viittä aluekeskusta. - Kuka muuttaisi Muijalaan kerrostaloon? - Millainen rakentaminen vetäisi asukkaita Lohjalle? Tonttitarjontaa ja varantoa ei ole riittävästi oikeissa paikoissa Noin 90% asukkaista asuu taajamayleiskaavan alueella ja 10% haja-asutusalueella. Tonttikysyntää on paljon järvenrantatonteista, joita ei juurikaan ole tarjolla. Muualla tonttitarjontaa on runsaasti, eli ovatko tarjolla olevat tontit oikeissa paikoissa? Nyt tonttikysyntä on ollut vähäistä laman takia. Kaavavarantoa on Virkkalassa, mutta ei paljonkaan harjulla, Pohjoistaajamassa eikä keskustassa, joihin kysyntä kohdistuu mm. ikääntyneiden muuttajien taholta. Kiinteistötoimi pitää yllä tonttikohtaista kaavavarannon seurantaa, mutta tämän koko kaavavarannon toteutuminen on epätodennäköistä. Taajamayleiskaavan mitoitusselvityksissä on arvioitu kaavavarannon käyttökelpoisuutta. Lohjan tulevaisuuden rakentamista ohjaavat juuri hyväksytty Keskustan osayleiskaava ja valmistumisvaiheessa oleva Taajamayleiskaava Kaupunkimaisen keskustan lisäksi Lohjalla kehitetään viittä aluekeskusta: Keskusta: Harvinaisen elävänä säilynyt kaupallinen keskusta, jossa paljon rakentamispotentiaalia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden maisemien ja järvenrannan kainalossa. Virkkala: Kulttuurihistoriallisesti arvokas tehdasyhdyskunta, itsenäinen palvelukeskus, stagnaatiovaiheessa. Tynninharju: Sekavahko kerrostalovaltainen vyöhyke Lohjanharjulla, kevyen ja joukkoliikenteen parasta kehittämisaluetta, palvelukeskus ja uusi market. Keskilohja: Vanhaa omakotiasumista ja urheilupalveluja rajautuneena maaseutuun. Perttilä: Vanha aluekeskus, jonka ympärille on kasvanut omakotimattoa 80-luvulta lähtien, hyvin tilaa uudisrakentamiselle E18-tien liittymien läheisyydessä, uusi Lempolan kauppapuisto ja liikerakentamisen kehitysalue. Muijala: Uudempaa omakotimattoa ja peruskorjattavia kerrostaloja E18-tien ja vt25:n risteyksen tuntumassa. Tarvitaan: 1. Lohjan rakennemalli, keskustarakenne ja E18-liittymäalueiden kehitys havainnollistettuna. 2. Sammatin keskustan osayleiskaava. Riittäisikö raideliikenne-etu täyttämään asemien uudet asuntoalueet? Kaupunkiradan kehityskuvaselvityksessä kaikissa keskuksissa tutkittiin henkilöliikenneaseman avaamista. Virkkalaan saakka jatkettu kaupunkirata edellyttäisi huomattavasti uutta väestöpohjaa ja työpaikkoja asemien vaikutusalueelle. Olennaista on, että yleiskaavoilla mahdollistetaan asemanseutujen kehittäminen, jos kaupunkiradan avaaminen ja käyttötodennäköisyys tulevaisuudessa kasvavat. Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemaa on suunniteltu Lempolaan, E18-tien liittymän pohjoispuolelle. Aseman ympärille YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 16

17 on visioitu asukkaan uutta aluekeskusta. Aluekeskuksen profiilin muuttaminen toimistokeskittymäksi on tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Myös aseman yhdistäminen yhteen kaupunkiradan Muijalan aseman kanssa olisi tutkittava. Ympärillä olisi runsaasti kasvupotentiaalia myös Vihdin puolella. KARJALOHJA Tavoitteena on Karjalohjan keskustaajaman tiivistäminen omaleimaisesti ja väljästi Rakentamista keskitetään päätien eli kylänraitin varteen. Yleiskaavat keskustan molemmin puolin ovat tuoreita. NUMMI-PUSULA Kunnan eteläisimmän kärjen ja Tavolan risteyksen vaikutusalueen maankäytön kehittäminen on jäissä ESA -radan linjausvaihtoehdon valintaan saakka. E18:tien vaikutuksia Tarvitseeko E18 vaikutusta painottaa näin paljon? Saukkolan liittymä 21 jää vähintään 7 km päähän lähimmästä taajamasta. Oletettavaa on että Nummi-Pusulaan kohdistuvat maankäyttövaikutukset ovat samankaltaisia kuin Sipoon ja Pernajan kehitys Porvoon moottoritien vaikutuksesta. Lopuksi Helsinkiin liitetyssä Östersundomissa, nykyisessä Ultunan kaupunginosassa vaikutus tuotti Landbon asuntoalueen. Espoo- Lohja - Salo oikoradalla estevaikutusta kunnan maankäyttöön Ratalinja aiheuttaa 1km leveän estevaikutusvanan, joka lisää E18-tien estevaikutuksesta syntyneen epäalueen laajuutta. Maastonmuotojen takia radan sijoittaminen E18 kanssa samaan käytävään ei ole mahdollista. Kunnan eteläisimmän kärjen ja Tavolan risteyksen vaikutusalueen maankäytön kehittäminen on jäissä ratalinjan valintaan saakka, 20 vuotta? Käynnissä olevassa YVA:ssa myös Nummi-Pusulan aseman paikkaa tutkitaan (kunnanhallituksen lausunnon ansiosta). Jos asema tulisi, syntyisi aivan uusia näkymiä Nummi-Pusulan asunto- ja työpaikkakysynnälle. Jos alueelle ei ole tulossa asemaa, jäänevät radan vaikutukset maankäyttöön kielteisiksi, lähinnä estevaikutustyyppisiksi. Asemakaavoitus Uudet osayleiskaavat ovat mitoittavia, eikä niissä osoiteta uusia asemakaavoitettavia asuinalueita. Ikkalan kylässä on vireillä kokonaan uusi asemakaavoitettava kokonaisuus. KARKKILA Runsaasti kaavavarantoa yksityisomistuksessa Kaavavarantoa on paljon, sekä toteutumattomissa että vajaasti toteutuneissa kaavoissa (ajantasaiset laskelmat keskustan osayleiskaavatyössä). On syntynyt kestämätön kunnallistekninen ja kunnallistaloudellinen rasite, joka on ollut merkittävä syy kunnan talouden romahtamiseen 90-luvulla. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 17

18 Koska kaavavarantoa on paljon, Karkkilalla ei ole tarvetta laajentua ulospäin, vaan saada yksityisten mailla olevan kaavavarannon rakentaminen käyntiin. Jopa täysin toteuttamattomia kaavoja löytyy. Maapoliittinen ohjelma on olennaisesti auttanut vajaasti toteutuneiden kaavojen rakentamisessa. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja n kpl vuositasolla. Vuokratonttien kysyntä on edelleen vilkasta, mistä saadaan n euroa vuositasolla. Asuinrakentamistontteja saataisiin 30% lisää täydennysrakentamisella helposti. Haasteena vajaakäyttöisen kunnallistekniikan hyödyntäminen Historia on tuonut suuren kunnallisteknisen verkoston rakentamisvelan kaupungille (yli 10 milj.!). Yksityisten maille on kaavoitettu ilman maankäyttösopimuksia, jolloin kunnalle on jäänyt vain infrastruktuurin rakentamisvelvoite ilman tuloja. Useat asemakaavat ovat vajaasti toteutuneet, joten vajaakäyttöistä kunnallistekniikkaa on runsaasti. Merkittävän taloudellisen ongelman aiheuttaa myös heikkokuntoinen vesihuollon verkosto. Yleiskaavaa on aktiivisesti käytetty maankäytön ohjaukseen - ja se näkyy Keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 2030 valmistuu Vuodelta 1934 oleva keskustan asemakaava on luonut pohjan Karkkilan kehitykselle. Siitä ovat toteutuneet mm. nykyisin suositut ja viihtyisät asuntoalueet: Kannas, Korpi ja Sudetti. Myös Linja-autoaseman ja torin yhdistävän kävelyaleen idea on siinä vieläkin käyttökelpoisella tavalla esitettynä. Vuonna 1999 vahvistetussa keskustan osayleiskaava 2015:sta on kiinnitetty erityistä huomiota yleiskaavan ohjausvaikutukseen, joten Karkkilan taajamarakenne on pysynyt hyvin koossa, eikä monen keskuksen ongelmaa ole syntynyt. Toisaalta Karkkilan kasvu on ollut myös maltillista, joten suuria maankäyttöpaineita ei ole viime vuosikymmeninä ollut. Edistyksellisestä kaavoitusotteesta kertoo, että jo 80-luvulla laadittiin lähes koko kunnan yleiskaava, mutta se ei enää ohjaa rakentamista, joten se on jätetty pois kaavatilannekartasta. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 18

19 Maapolitiikka - toteuttaminen HANKO Maanomistus luo hyvät edellytykset maankäytön ohjaamiselle Hangon kaupunki omistaa kaiken raakamaan yleiskaava-alueen sisällä (+teollisuus omistaa itse alueitaan). Hangossa on vahva tontinvuokraperinne: kaupunki vuokraa rakentajalle tontin, mutta asukas saa lunastaa valmiin tontin itselleen. 40% tonteista on edullisen vuokratason takia vieläkin kaupungin omistamia ja vuokratulot ovat noin 1 milj. vuodessa. Toisen asunnon rakentaminen tonteille on sallittua = tapa edistää tiivistämistä. Omakotitontit ovat m 2 välillä, joten halkaisun jälkeen muodostuu vielä kaksi käyttökelpoista tonttia ja viihtyisää keskustan läheistä asumista. Haja-rakentaminen ei ole runsasta Hangossa hajarakentaminen ei ole runsasta, mutta Täktomintien varrella sitä esiintyy. Kun siirtoviemäri valmistuu, tulee rakennusluvan edellytykseksi liittyminen siihen. Suunnittelutarvealue käsittää koko kunnan, mutta yleinen käytäntö on ollut, että haja-asutusalueelle haettu lupa on aina myönnetty, koska erityisiä syitä sen epäämiseen ei ole ollut. Nyt keskustelua käytännöstä on herätetty poliitikkojen keskuudessa. Rakennusjärjestystä ei käytetä haja-asumisen ohjausvälineenä. Yleiskaava, jossa osoitetaan kylätaajamat ja hajarakentamisen ei-alueet, olisi suositeltava väline. Hajarakentamisen paras ohjauskeino olisi hajarakentamisen yhdyskuntataloudellisten kustannusten siirtäminen rakentajalle eli kunnallistekniikka on vaadittava myös haja-rakentamispaikoilta. Kiinteistöjen verotusarvojen päivittäminen lisää kunnan tuloja Useilla vanhoilla kiinteistöillä on liian alhainen kiinteistövero. Verotusarvokartoituksella voidaan lisätä kunnan tuloja huomattavasti (esim. Piikkiö). RAASEPORI Haja-asumista on ohjattava kaikki keinot käyttöön: 1. valistus siitä, millaista elämä on haja-asutusalueella sen jälkeen, kun uudisrakentajaperhe on ikääntynyt. 2. virkamiesten on esitettävä haja-asutuksen vaikutuksista ja ohjauskeinoista faktat päätöksentekijöille ja uudisrakentajille. 3. arvot esille ja puntarointiin: - mitä halutaan? vs. mitä saadaan? YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 19

20 4. positiivinen vaihtoehto haja-asumiselle on kylärakenneasuminen. 5. jos vuonna 2014 astuu voimaan haja-asutusalueiden vesihuolto- ja viemärimääräys mitä vaikutuksia? INKOO SIUNTIO Kaavoituksen ja maapolitiikan tehostamisella on kiire Hajarakentaminen on pääasiallinen rakentamismuoto. Kustannusten muodostus kunnan ja haja-aluerakentajan välillä on tulevaisuuden kuumaperuna, koska palvelujen tarjoamiseen on jatkuvasti vähemmän resursseja käytettävissä. Nyt kunta ei juurikaan omista maata, eikä hanki omistukseensa kaavoituksen kohteena olevia alueita. Tavoitteena on maapolitiikan terävöittäminen esim. Hyvinkään mallin mukaan. Seurakunta on merkittävin maanomistaja keskustaajaman alueella, mutta yhteistyötä vaikeuttaa organisaation raskas byrokratia. Haja-asumisen suosio liittyy muuhunkin kuin halpaan tonttiin Rakennusjärjestys ohjaa hyvin hevostenpitoa, mutta haaveet parin hevosen omasta tallista voivat olla se haja-asumisen moottori, jota on vaikein ohjata. Ilmiö koskettaa koko Länsi-Uuttamaata. Maankäyttösopimukset mahdollistavat pienen kunnan kehittämisen Siuntion kuntakeskuksen ulkopuolella kunta ei juurikaan omista maata, eikä sitä pyritä hankkimaan kunnan omistukseen ennen kaavoitusta (asemakaavoitustarve liian mittava tällä hetkellä). Asemakaavat toteutetaan kustannustehokkaasti maankäyttösopimuksin, mikä tekee hankkeista taloudellisesti pienelle kunnalle mahdollisia. Störsvikin tien kevyen liikenteen väylä, jos uusi tie vapaa-ajan keskuksesta Sunnanvikin risteykseen rahoitetaan maankäyttösopimusten avulla. Siuntion asemanseudun kehittäminen pientalo- ja rivitaloalueena on kuntatalouden kannalta edullista, koska kunnallistekniikka on valmiina ja palvelut lähellä. Lisäksi kunta omistaa riittävästi maata keskeisillä alueilla. LOHJA Maapoliittisten keinojen käyttö on ollut aktiivista. Maanhankinta priorisoidaan uuden taajamaosayleiskaavan toteuttamiseksi. Uusi maapoliittinen ohjelma on tulossa. Uusi rakennusjärjestys on tulossa. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 20

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 OHRY 30.9.2010, Hanko MAL -koordinaattori Mariitta Vuorenpää MAAKUNTAKAAVAN UUDISTUS ETENEE VAUHDILLA HUOM! Tervetuloa Länsi-Uudenmaan kuntaseminaariin! Tilaisuudessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot