YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN"

Transkriptio

1 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN MALe työn taustaselvitys, jossa on dokumentoitu kahden kuntakierroksen anti Materiaali on ollut keskeinen lähtökohta- ja tavoiteaineisto Asunto- ja maankäyttöpoliittisten ohjelmien sekä tulevaisuuskuvan ja maankäyttöstrategian laadinnassa. taide - teräs Teollisuusväylä E18 -pikaväylä järvet luonto - rauha? kylät ja kylänraitit urheilu - ulkoilu kauppa - retro? kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä maatalous hevoset golf -luksus Opiskelun ja logistiikan väylä kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily huolinta - purjehdus EUROOPPA ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ satamat energia YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 1

2 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe -TEEMOITTAIN SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETOTAULUKKO... 4 MAL -yhteistyökohteet... 5 Kestävän kehityksen ja CO 2 päästöjen vähentäminen... 9 Merkittäviä hankkeita Erityistä Kaavoitus - varannot Maapolitiikka - toteuttaminen Liikkuminen - yhteydet Asuminen rakentaminen Tilavarannot ja uusiokäyttö Kauppa palveluverkko Elinkeinot Haastattelut YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 2

3 - toimittakaa viimeisin tavoite MAL-työlle! KUNTIEN ASUKASTAVOITTEET kasvutavoite / varaus KUNTA tavoitevuosi asukkaita % /v. as. nyt (v.2010)? (viralliset kotisivut) Hanko Raasepori (v.2009) vuoden 2009 strategia Inkoo (v.2007) Siuntio (v.2002) vuoden 2003 kehityskuva Lohja (v.2000) vuoden 2004 kehityskuva Karjalohja (v.2009) Tilastokeskuksen Nu-Pu , (v.2010) kuntastrategia 2020 Karkkila , (v.2004) vuoden 2008 Maapoliittinen ohjelma nyt lisäys YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 3

4 YHTEENVETOTAULUKKO Tilanne täydentäkää osaltanne! HANKO Hjalliksen merellinen hyvinvointikeskus RAA- SEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARJA- LOHJA Strategiat Maapolitiikka? 2010 ei ole? kaavoitus kunnan maalle, paitsi teollisuus Raaseporin strategia Raaseporin maankäytön strategia 2009 Maankäyttöstrategia ja kuntastrategia valmisteilla Maankäytön kehityskuva Lohjan strategia , Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 Keskusta xxxx 2010 ja keskustan oyk 2009 Tilannekatsaus Taajamaosayleiskaava Asuntoohjelma Maapoliittinenohjelma Hajaasumisen luvat suunnittelutarvealue + poikkeusluvat Olennaista sähköraide, tiivistäminen, korkealuokkaista, satama-teollisuus ja luovat alat ei ole ei ole rantaradan kapasiteetin nosto, kulttuurimaisemat ja rakennushistorialliset kokonaisuudet, pikkukaupungit ei ole valmisteilla Inkoon aseman kehittäminen, pistoraide satamaan ei ole KV 2006 maankäyttösopimukset energiatehokasta, aseman ymp. kehittäminen, yritystoiminta asuminen - vapaa-aika-akseli ei ole KV uusi tekeillä - aktiivinen maanhankinta ja maapol.keinojen käyttö, - I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle bussi- ja raideliikennekaupungin kehittäminen - Länsirata seudun kaupan ja kulttuuripalvelujen keskus, elävä keskusta on uusia ei ole? hillitysti E18-tien matkaketjut Erityistä ruukkiympäristöjen uusiutuminen, luovien alojen asukkaita, puutarhateema maankäyttösopimukset, hevosteemakylä kuntaliitosnäkymät seniorien talokylä NUMMI- PUSULA Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020 uusia ei ole _ mm. maankäyttösopimuksia suunnittelutarveratkaisut vyöhykemitoitus omakotitaloja ja kyläasumista, E18-näkyvyys ja liittymäpalvelut ekokylävisio KARKKILA Karkkilan kaupungin strategia ei ole KV2008 I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle, seuraavista maankäyttösopimukset rakennusjärjestys puutarhakaupunki, tiivistyminen, Vt2 teollisuusväylä, uusia omakotialueita terävä maapolitiikka YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 4

5 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe -TEEMOITTAIN MAL -yhteistyökohteet HANKO I: Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen turvaisi ja toisi alueelle työpaikkoja sekä lisäisi alueen oppilaitosten saavutettavuutta erityisesti Lohjan suuntaan. Miten paljon Elsa-rata veisi rantaradan potentiaalia? Riittäisikö investointeja Hanko-Helsinki välin seutuliikenteen kehittämiseen? Lappohjan seisake ja taajaman kehittäminen on olennaista, koska alueella asuu paljon työntekijöitä. Alueen rantarakentaminen muodostaa yhtenäisen vyöhykkeen Raaseporin kanssa. II: Kehä V:n kehittäminen III: Yhteistyö Raaseporin kanssa toimii hyvin terveyden, ympäristöterveyden ja ammattikorkeakoulujen osalta käynnistyy 2013 Paras-lain mukainen yhteistyö yhdistetty vesi- ja viemärihuolto RAASEPORI Jo tehdyssä MAL-suunnitelmassa (Pöyry) ehdotettujen ratkaisujen toteuttaminen. Rantarata / Lännentiet yhteistyö Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen: Lappohjan seisakkeen ja teollisuusalueen kehittäminen yhdessä Hangon kanssa Edunvalvonta: - Länsi-Uudellemaalle voi sijoittaa näin ja näin paljon asukkaita. Uudenmaan liiton maakuntakaavan uudistamistyölle yhteinen näkemys alueen kehitysedellytyksistä ja potentiaaleista. INKOO Lännentiet hanke Kuntaliitosneuvottelut YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 5

6 SIUNTIO Raideliikennehankkeiden tuoman kasvupotentiaalin suuntaaminen ilmastonmuutoksen ja kuntatalouden kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin onnistuu vain kuntien tiiviillä yhteistyöllä, jolloin yhdessä voidaan hakea valtiolta resursseja uusien rakentamiskohteiden edellyttämiin kustannuksiin ja infrastruktuurin kehittämiseen. LOHJA Rantarata ja Lännentiet kehityskäytävä Investointi rantaradan kehittämiseen siirtäisi jo nykytilanteessa pendelöintiliikennettä raiteille ja vähentäisi PKS:n ruuhkia ja sitä kautta investointitarpeita ajoneuvoliikenteeseen. Rantaradan varren asuntopotentiaali purkaisi PKS:lla ylikuumentunutta korkealuokkaisen asumisen kysyntää ja mahdollistaisi nopeassa aikataulussa kestävän kehityksen mukaisen vaihtoehdon tarjoamisen haja-asumiselle. Siksi investoinnilla on kiire. Espoo-Lohja-Salo oikorata ei vastaa akuuttiin tarpeeseen, eikä kilpaile samoista matkustajista ja asukkaista. Lisäksi sen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vasta 20 vuoden kuluttua. Yhteistyö rantaradan ja joukkoliikenteen kehittämisessä erityisesti Kirkkonummen kanssa. Uuden Kela/Vuohimäen aseman vaikutusalue ulottuu Kirkkonummen puolelle asti. Rantaradan kehittämisen tarvitseman maankäyttövalmiuden nostaminen tarvitsee sen varren kunnilta konkreettisia päätöksiä ja aikataulullista sitoutumista. Tavoitevisio ei riitä, tahtotila on tehtävä konkreettisesti näkyväksi väestönkasvun ja työpaikkakehityksen mahdollistavalla kaavoituksella ja elinkeinopoliittisilla toimilla. Kuntien kyky ottaa vastaan väestönkasvua mahdollistuu maankäyttösopimuksin ja valtion mukaantulolla investointeihin. Valtion mukaan saaminen edellyttää PKS:n Länsi-Uudenmaan kasvusuunnan etujen tunnistamista kestävän kehityksen, nykyisen infrastruktuurin hyödyntämisen ja asuinympäristön laadun näkökulmista. Rantaradan kohdalla juna+laiva matkaketjujen kehittäminen Eurooppaan voisi olla mielenkiintoinen tulevaisuuden elinkeinovisio, jonka kysyntä syntyisi kansainvälistymisestä ja työntekijäpohja-alueen laajentumisesta. Yhteistyö Lohjan suuntaan Siuntion pohjoisosista pendelöidään PKS:lle E18-tietä pitkin. Ekologisen kyläasumisen, tieverkon ja joukkoliikenteen kehittäminen yhteistyössä Lohjan kanssa voisi olla mielenkiintoinen kehityskohde. E18-tien risteykset ja vaikutusalueet Muijalan liittymän kehittäminen: yhteistyö Vihdin kanssa Nummen liittymän ja vt1:n välin kehittäminen: Ympäristöhäiriöitä ja tilaa vievän teollisuusalueen yhteistyötarjous Nummi-Pusulan suunnalta Kyltitys, mainostus ja opastus ESA-rata asemien paikat, New Town ja yhteistyö Vihdin kanssa YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 6

7 Haja-asumisjännite Lohja pyrkii kehittymään yhdyskuntataloudellisesti tehokkaan rakentamisen alueena, mutta ympärillä olevat laajat maalaismaiset kunnat houkuttelevat haja-asumisesta kiinnostuneita rakentajia kiihtyvällä vauhdilla E18-tien vaikutusalueella. Sama vaikutus on kaikella saavutettavuuden parantumisella, myös raideliikenteellä. Vaikka rakentaminen suunnattaisiinkin kyliin, se ei poista, eikä juurikaan lyhennä pendelöinnin ja asiointiliikenteen matkoja. Jos kuntaliitokset toteutuvat, tulee Lohjan keskustaajaman ja ympäröivän maaseudun maapolitiikasta automaattisesti yhtenäistä. Kuntaliitosnäkymät (useita selvityksiä 2010 / P. Puistosalo) +Siuntio (+Inkoo): Ratayhteyden vahvistaminen Lohjan suuntaan tulisi luonnolliseksi, E18-tien vaikutusalueelta poistuisi kuntaraja, miten tukisi kehä V:n logistiikkakäytävää?, mikä rooli olisi vt 51:n logistiikalla Lohjan kannalta? voimistuisiko Lohjan rooli Siuntiolaisten (Inkoolaisten) suuntautumisessa? Mitä merkitsisi Inkoon sataman kuuluminen Lohjaan? KARJALOHJA Espoo Salo oikorata kulkee Karjalohjan pohjoisosassa arvokkaalla luonnonalueella. Lohjan kaupunkirata on Karjalohjan näkökulmasta paremmin ja vähemmin negatiivisin vaikutuksin raideliikennesaavutettavuutta alueelle parantava vaihtoehto (Karjalohjan keskustasta on 30 km Lohjan keskustaan). Lohjanjärven vesistön suojeleminen ja parantaminen estämällä fosforin valuminen Vänteenjoesta ja Karstunjoesta (fosforia keräävät altaat) yhteistyössä Vihdinjärven kunnostamisen kanssa. Tarvitaan vesihuollon yleissuunnitelma. E18-tien Sammatintien liittymän pysäköintialueen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Hyvä linja-autotiheys olisi ½h. Tiestön huoltaminen. NUMMI-PUSULA E18:n Sammatin liittymän kt 104:n varren teollisuusalueiden toteuttaminen yhdessä Lohjan kanssa. Joukkoliikenteen edellytysten miettiminen kuntien välisessä joukkoliikenteessä Karkkila Pusula - Nummi Lohja - akselilla. Kuntien ja elinkeinotoiminnan näkyvyyden edistäminen E18-tien varressa. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 7

8 KARKKILA 1. Vt 2:n nelikaistaistaminen välillä Nummela Karkkila. 2. Vt 2 :n kehittäminen sekä Vihti PKS että Forssa-Pori suuntiin on sujuvan työmatkaliikenteen sekä teknologiateollisuuden vuorovaikutuksen ja kuljetusten edellytys. Tältä akselilta löytyvät luontevat MALe yhteistyökumppanit. 3. Joukkoliikenne- ja palveluyhteistyö Vihdin kanssa olisi luonnollisinta. 4. Pusulasta ja Ikkalan kylästä suuntaudutaan Karkkilaan. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 8

9 Kestävän kehityksen ja CO 2 päästöjen vähentäminen HANKO Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen kerrannaisvaikutukset ovat monipuoliset: tavaraliikenteen siirtyminen pyöriltä raiteille, Hangon sataman käytettävyyden parantuminen, työllisyys jne. luovien alojen yritysten PKS-yhteyksien sujuvuus, kun junaa ei tarvitse vaihtaa, eri oppilaitoksia enemmän ruotsinkielisten ja suomenkielisten asukkaiden saavutettavana virkistys- ja matkailusaavutettavuuden parantuminen, olemassa olevan infran ja asuntokannan hyödyntäminen. Tiivistävä yleiskaava Ilmastostrategia Biolämpölaitos valmistumassa (Fortum) Tuulienergian lisääminen Uusia tuulimyllyjä tulossa 7-9 kpl (20MW) vt 51:n varteen (YVA-vaiheessa) Siirtoviemäri valmistuu 2010 RAASEPORI Raideliikenteen ja asemanseutujen kehittäminen eli Lännentiet kehityskäytävä Ympäristö- ja bioenergiateknologia: esim. tuulipuistohankkeet ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen kohteet ja alueet (konkr. kohteet?) INKOO Tuulienergian tuottaminen Raideliikenteen kehittämisvalmius / Lännentiet hanke SIUNTIO PKS:n voimakkaasti kasvavalla pendelöintivyöhykkeellä: YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 9

10 raideliikenteen, liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen kehittäminen Siuntion kuntakeskuksen asumisen lisääminen valmius Kela/Vuohimäen aseman avaamiseen ja aseman ympäristön tehokkaaseen hyödyntämiseen. LOHJA Paloniemen energiatehokkaan ja korkealaatuisen asumisen pilot-alue. Lohjan ilmasto-ohjelma (P. Puistosalo). Työpaikkaomavaraisuuden nostamistavoite joukkoliikenteen vaikutusalueella vähentää pendelöintiä, lyhentää työmatkoja ja mahdollistaa joukkoliikenteen käytön, myös vastapendelöinnissä. Keinoja ovat Lohjan markkinointi Otaniemi- Leppävaara yrityspohjalle, pääkonttorien ja haarakonttorien houkuttelu sekä näiden sijoittumisen kerrannaisvaikutukset. Mahdollisen Espoo-Salo-kaukoliikenneradan uuden aseman ympärille rakennettavan kaupunginosan kehittäminen myös työpaikkakaupunkina lisäisi pendelöinnin ja työaikaisen liikenteen siirtämistä raiteille. Lisäksi PKS:n yritystoiminnalle tarjoutuisi hyvin saavutettava laajentumissuunta kohtuuhintaisen asumisen alueella. Parasta olisi, jos ESA -radan ja kaupunkiradan asemat voitaisiin yhdistää ja E18-tie sekä vt25 liittää osaksi tätä logistista solmukohtaa. KARJALOHJA Kirkko on näyttänyt suuntaa maalämmön hyödyntämisessä Koko kirkko lämpiää puujärvestä johdetulla sedimenttilämmöllä. Myös kunnan rakentama teollisuushalli hyödyntää maalämpöä. NUMMI-PUSULA Pusulaan, kunnan omistamalle maalle ollaan visioitu ideatasolla hyvin alustavasti EKOKYLÄÄ, jossa sallittua olisi vain energiatehokas rakentaminen ja kunnallisteknisesti omavaraiset ratkaisut, mm. yksityistiet. Kevyeen kaavarunkoon perustuvalle alueelle rakentamista säädeltäisiin vain energiatehokkuus- ja päästönormein. KARKKILA Aurinkorinteen asemakaavassa ja toteutuksessa on ideana passiivisen energian hyödyntäminen ja maamassojen käyttö eli luonnonvaroja säästävä energiatalous. Kaavasta tehdään myös tehokas. Energiansäästösopimus on allekirjoitettu keväällä 2010 ja jätehuoltosuunnitelma on tehty kesällä 2010, energiansäästöohjelma on tekeillä, valmistuu keväällä Kaupungin strategiassa on tavoitteena: ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 10

11 Merkittäviä hankkeita HANKO Merellinen hyvinvointikeskus: Vanhan kaupungin kupeeseen, Itäsataman rannalle on käynnistymässä mittava Harkimon vetämänä hyvinvointikeskushanke, johon kuuluu hotelli ja asuntoja, joista osa on ns. time share eli osa-aikaomistusasuntoja. Tavoitteena on erittäin laadukkaan rakentamisen kohde: k-m 2 pienkerrostaloja ja 5000 k-m 2 hotelli. Vierasvenesataman laajennus Printtalin logistiikkakeskus ja Länsisataman laajennus K-marketin laajennus Citymarketiksi keskustassa, nykyisellä tontilla. RAASEPORI Rantaradan kehittäminen eli Lännentiet kehityskäytävä Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen Kuntaliitosneuvottelut Tammisaaressa Vt 25:n ja Raaseporintien marketselvitys Karjaan matkailukeskus INKOO Baltic kaasulinja Merituuli Oy:n tuulipuisto Hevosharrastajien teemakylä SIUNTIO Siuntion kuntakeskuksen täydennysrakentaminen ja laajentaminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen Störsvikin asuntosalueen laajentaminen Pikkalan vapaa-ajankeskuksen laajentaminen ja monipuolistaminen Lännentiet kehityskäytävähanke LOHJA Kaupunkirata YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 11

12 ESA-rata Lempolan kauppapuisto KARJALOHJA Päiväkummun kylpylähotellin laajennus Dementia-asuntojen laajennus Runkoviemärin valmistuminen lakkauttaa pienpuhdistamojen toiminnan. NUMMI-PUSULA Ikkalan Alhonvuoren laajennussuunnitelmat (ohjelmapalvelut, laskettelu, keinolumi) Kunnan poliittiset päättäjät eivät ole lainkaan yksimielisiä siitä, tulisiko Rausjärveä kehittää voimallisesti vai ei. Keräkankareen ulkoilualueen kokonaisvaltainen kehittäminen kirjattu kuntastrategia 2020:een. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 12

13 Erityistä HANKO Julkisuuden hyödyntäminen (Hjallis / Diili) matkailua edistävässä rantarakentamisprojektissa RAASEPORI Puutarhateema elinkeinojen, matkailun ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä LOHJA INKOO SIUNTIO Maankäytön kehityskuva Maapoliittinen ohjelma Maankäyttösopimusten aktiivinen käyttö KARJALOHJA Eläkkeellä olevien paluumuuttajien omakotitalo/palvelukylän rakentaminen Sähköautomuunnosten prototyyppituotanto KARKKILA Maapoliittisessa ohjelmassa on tiukka kanta haja-asumislupiin Keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa on uusia asuntoaluevarauksia vain kaupungin omistamille maille YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 13

14 Kaavoitus - varannot HANKO Taajama-alueen yleiskaava tiivistää ja tehostaa Valmistumisvaiheessa olevan kaavan keskeiset tavoitteet: 1. keskustan vahvistaminen 2. kaupunkirakenteen tasapainoinen tiivistäminen (kunnallistekniikan piirissä nyt e=0,11 >> voisi olla jopa 0,3 >> lisää tonttia ~ 1000 uutta asukasta) 3. raskaan liikenteen reittien parantaminen esim. eritasoliittymin 4. sisääntuloväylän varrella olevan vanhan keskustan palvelujen monipuolistaminen 5. uusi AP-alue 400 as. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vanhojen asemakaavojen alueilla edellyttää kaavallisesti hankalia asemakaavaprosesseja, mutta käyttöönottokustannukset ovat alhaiset, olemassa olevan infrastruktuurin käyttö tehostuu ja edut kaupunkirakenteen kehittymisessä ovat positiivisia. Ranta-asemakaavoja tarvitaan itään päin siirryttäessä RAASEPORI Rakentamisen pääpaino maaseudulta asemien vaikutusalueelle Maankäytön tavoitteita ja ongelmia: 1. asemanseutujen kehittyminen tärkeää 2. Raaseporin maankäyttöstrategian 7 kohtaa (Lindholm) 3. rakentamisen pääpainon siirtäminen maaseudulta on vaikea haaste 4. onko asuminen väljästi rannoilla + vai -? Vanhoja teollisuusaluekaavoja ollaan muuttamassa muuhun maankäyttöön Nykyinen pienimuotoisempi yritystoiminta mahtuu vanhoille teollisuusalueille ja ottaa mielellään vanhoja teollisuusrakennuksia uusiokäyttöön. INKOO Kaavoitus ei vastaa kysyntään haja-asutusrakentaminen on runsasta YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 14

15 asukasta mahtuisi Inkooseen helposti. Haja-asutusrakentamisen runsauteen on osasyynä se, että kunnan asemakaavoitettu tonttitarjonta ei vastaa kysyntää (nyt tarjolla 7 tonttia), jolloin merkittävä osa kysynnästä suuntautuu haja-asutusalueelle. Tulevaisuuden tavoitteena on rakentamisen ohjauksen tehostaminen niin, että metropolialueen kehitys ja uusien liikennehankkeiden tuoma kasvu voidaan suunnata parhaalla tavalla. Jos halutaan, kaavoitusedellytyksiä löytyy: asukasta mahtuisi Inkooseen helposti, sen erityispiirrettä ja luonnonarvoja tuhoamatta. Isot yleiskaavahankkeet akuutteja: Manneralueen osayleiskaavan tarkastus pitäisi aloittaa, monestakin syystä. Olennaisin lienee kunnallistekniikan piirissä olevan tonttitarjonnan kasvattaminen, koska ilman toimivaa yleiskaavaa tarvittavien kohteiden rakentamisjärjestystä ei ole määritelty, ja niiden saaminen ajoissa työn alle on siksi vaikeaa. Lisäksi hajarakentamista ei keskustan lähellä voida ohjata. Yleiskaavalla ei kuitenkaan voida ohjata kaikkea rakentamista, sillä hajaasutusrakentaminen on aina tiettyä elämäntapaa haluavien ihmisten suosiossa. Sisäsaariston yleiskaavan laadinta olisi käynnistettävä mahdollisimman pian ja sen olennainen kysymys olisi vielä alueelle sallittavan loma-asutuksen määrä, lähinnä täydennysrakentaminen. Mikä on kestävää rakentamista maaseutumaisilla alueilla? Hevosharrastajien 6-30 tontin teemakylän suunnittelu nosti esille UL:ssa VAT-tavoitteiden täyttämisen sovellettavuustason määrittelytarpeen maaseutualueiden osalta: - onko noin pieneltä ja spesifiltä maaseutuyksiköltä realistista edellyttää joukkoliikennekannattavuutta? -ja mistä rahat löytyisivät alueen keskustan palveluihin yhdistävän kevyen liikenteen väylän rakentamiseen? SIUNTIO Nyt kuntakeskus, Sunnanvik ja Störsvik, tulevaisuudessa Kela/Vuohimäki asema Rakennemallia toteutetaan asemakaavat valmistumassa Kaavoitusta ohjaa v laadittu maankäytön kehityskuva Vahvistetussa yleiskaavassa uutta asumista on as. ydinkeskustan alueelle, aseman välittömään läheisyyteen ja as. Störsvikiin, Suomen suurimman Golfkartanon ja merenrannan vaikutusalueelle. Lisäksi +500 asukasta on tulossa keskustan laajenemisalueille (osa-alueittainen väestökehityksen seuranta käytössä). Valmiita ja valmistumisvaiheessa olevia asemakaavoja on keskeisissä kohteissa, joissa rakentaminen on lähdössä käyntiin (Siuntion sydän eli asemanseutu, keskustan laajentamishankkeet ja Störsvikin kehittyminen). Kuntakeskuksen laajenemissuunta on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen: kaikkiin ilmansuuntiin. Kuntakeskuksen vaikutusalueella on valmista kaavapotentiaalia ja laajentumismahdollisuuksia sekä Kelan mahdollisen aseman suuntaan, että Störsvikin risteykseen päin. Kela/Vuohimäki alueen kaavoitus odottaa maakuntakaavan muutosta. Alueella on kaavoituspainetta ja halukkuutta suurten maanomistajienn (Nokia Kelan kartano) taholta. Myös yleiskaavan muutostarve. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 15

16 LOHJA Kaupunkimaisen keskustan lisäksi Lohjalla kehitetään viittä aluekeskusta. - Kuka muuttaisi Muijalaan kerrostaloon? - Millainen rakentaminen vetäisi asukkaita Lohjalle? Tonttitarjontaa ja varantoa ei ole riittävästi oikeissa paikoissa Noin 90% asukkaista asuu taajamayleiskaavan alueella ja 10% haja-asutusalueella. Tonttikysyntää on paljon järvenrantatonteista, joita ei juurikaan ole tarjolla. Muualla tonttitarjontaa on runsaasti, eli ovatko tarjolla olevat tontit oikeissa paikoissa? Nyt tonttikysyntä on ollut vähäistä laman takia. Kaavavarantoa on Virkkalassa, mutta ei paljonkaan harjulla, Pohjoistaajamassa eikä keskustassa, joihin kysyntä kohdistuu mm. ikääntyneiden muuttajien taholta. Kiinteistötoimi pitää yllä tonttikohtaista kaavavarannon seurantaa, mutta tämän koko kaavavarannon toteutuminen on epätodennäköistä. Taajamayleiskaavan mitoitusselvityksissä on arvioitu kaavavarannon käyttökelpoisuutta. Lohjan tulevaisuuden rakentamista ohjaavat juuri hyväksytty Keskustan osayleiskaava ja valmistumisvaiheessa oleva Taajamayleiskaava Kaupunkimaisen keskustan lisäksi Lohjalla kehitetään viittä aluekeskusta: Keskusta: Harvinaisen elävänä säilynyt kaupallinen keskusta, jossa paljon rakentamispotentiaalia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden maisemien ja järvenrannan kainalossa. Virkkala: Kulttuurihistoriallisesti arvokas tehdasyhdyskunta, itsenäinen palvelukeskus, stagnaatiovaiheessa. Tynninharju: Sekavahko kerrostalovaltainen vyöhyke Lohjanharjulla, kevyen ja joukkoliikenteen parasta kehittämisaluetta, palvelukeskus ja uusi market. Keskilohja: Vanhaa omakotiasumista ja urheilupalveluja rajautuneena maaseutuun. Perttilä: Vanha aluekeskus, jonka ympärille on kasvanut omakotimattoa 80-luvulta lähtien, hyvin tilaa uudisrakentamiselle E18-tien liittymien läheisyydessä, uusi Lempolan kauppapuisto ja liikerakentamisen kehitysalue. Muijala: Uudempaa omakotimattoa ja peruskorjattavia kerrostaloja E18-tien ja vt25:n risteyksen tuntumassa. Tarvitaan: 1. Lohjan rakennemalli, keskustarakenne ja E18-liittymäalueiden kehitys havainnollistettuna. 2. Sammatin keskustan osayleiskaava. Riittäisikö raideliikenne-etu täyttämään asemien uudet asuntoalueet? Kaupunkiradan kehityskuvaselvityksessä kaikissa keskuksissa tutkittiin henkilöliikenneaseman avaamista. Virkkalaan saakka jatkettu kaupunkirata edellyttäisi huomattavasti uutta väestöpohjaa ja työpaikkoja asemien vaikutusalueelle. Olennaista on, että yleiskaavoilla mahdollistetaan asemanseutujen kehittäminen, jos kaupunkiradan avaaminen ja käyttötodennäköisyys tulevaisuudessa kasvavat. Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemaa on suunniteltu Lempolaan, E18-tien liittymän pohjoispuolelle. Aseman ympärille YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 16

17 on visioitu asukkaan uutta aluekeskusta. Aluekeskuksen profiilin muuttaminen toimistokeskittymäksi on tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Myös aseman yhdistäminen yhteen kaupunkiradan Muijalan aseman kanssa olisi tutkittava. Ympärillä olisi runsaasti kasvupotentiaalia myös Vihdin puolella. KARJALOHJA Tavoitteena on Karjalohjan keskustaajaman tiivistäminen omaleimaisesti ja väljästi Rakentamista keskitetään päätien eli kylänraitin varteen. Yleiskaavat keskustan molemmin puolin ovat tuoreita. NUMMI-PUSULA Kunnan eteläisimmän kärjen ja Tavolan risteyksen vaikutusalueen maankäytön kehittäminen on jäissä ESA -radan linjausvaihtoehdon valintaan saakka. E18:tien vaikutuksia Tarvitseeko E18 vaikutusta painottaa näin paljon? Saukkolan liittymä 21 jää vähintään 7 km päähän lähimmästä taajamasta. Oletettavaa on että Nummi-Pusulaan kohdistuvat maankäyttövaikutukset ovat samankaltaisia kuin Sipoon ja Pernajan kehitys Porvoon moottoritien vaikutuksesta. Lopuksi Helsinkiin liitetyssä Östersundomissa, nykyisessä Ultunan kaupunginosassa vaikutus tuotti Landbon asuntoalueen. Espoo- Lohja - Salo oikoradalla estevaikutusta kunnan maankäyttöön Ratalinja aiheuttaa 1km leveän estevaikutusvanan, joka lisää E18-tien estevaikutuksesta syntyneen epäalueen laajuutta. Maastonmuotojen takia radan sijoittaminen E18 kanssa samaan käytävään ei ole mahdollista. Kunnan eteläisimmän kärjen ja Tavolan risteyksen vaikutusalueen maankäytön kehittäminen on jäissä ratalinjan valintaan saakka, 20 vuotta? Käynnissä olevassa YVA:ssa myös Nummi-Pusulan aseman paikkaa tutkitaan (kunnanhallituksen lausunnon ansiosta). Jos asema tulisi, syntyisi aivan uusia näkymiä Nummi-Pusulan asunto- ja työpaikkakysynnälle. Jos alueelle ei ole tulossa asemaa, jäänevät radan vaikutukset maankäyttöön kielteisiksi, lähinnä estevaikutustyyppisiksi. Asemakaavoitus Uudet osayleiskaavat ovat mitoittavia, eikä niissä osoiteta uusia asemakaavoitettavia asuinalueita. Ikkalan kylässä on vireillä kokonaan uusi asemakaavoitettava kokonaisuus. KARKKILA Runsaasti kaavavarantoa yksityisomistuksessa Kaavavarantoa on paljon, sekä toteutumattomissa että vajaasti toteutuneissa kaavoissa (ajantasaiset laskelmat keskustan osayleiskaavatyössä). On syntynyt kestämätön kunnallistekninen ja kunnallistaloudellinen rasite, joka on ollut merkittävä syy kunnan talouden romahtamiseen 90-luvulla. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 17

18 Koska kaavavarantoa on paljon, Karkkilalla ei ole tarvetta laajentua ulospäin, vaan saada yksityisten mailla olevan kaavavarannon rakentaminen käyntiin. Jopa täysin toteuttamattomia kaavoja löytyy. Maapoliittinen ohjelma on olennaisesti auttanut vajaasti toteutuneiden kaavojen rakentamisessa. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja n kpl vuositasolla. Vuokratonttien kysyntä on edelleen vilkasta, mistä saadaan n euroa vuositasolla. Asuinrakentamistontteja saataisiin 30% lisää täydennysrakentamisella helposti. Haasteena vajaakäyttöisen kunnallistekniikan hyödyntäminen Historia on tuonut suuren kunnallisteknisen verkoston rakentamisvelan kaupungille (yli 10 milj.!). Yksityisten maille on kaavoitettu ilman maankäyttösopimuksia, jolloin kunnalle on jäänyt vain infrastruktuurin rakentamisvelvoite ilman tuloja. Useat asemakaavat ovat vajaasti toteutuneet, joten vajaakäyttöistä kunnallistekniikkaa on runsaasti. Merkittävän taloudellisen ongelman aiheuttaa myös heikkokuntoinen vesihuollon verkosto. Yleiskaavaa on aktiivisesti käytetty maankäytön ohjaukseen - ja se näkyy Keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 2030 valmistuu Vuodelta 1934 oleva keskustan asemakaava on luonut pohjan Karkkilan kehitykselle. Siitä ovat toteutuneet mm. nykyisin suositut ja viihtyisät asuntoalueet: Kannas, Korpi ja Sudetti. Myös Linja-autoaseman ja torin yhdistävän kävelyaleen idea on siinä vieläkin käyttökelpoisella tavalla esitettynä. Vuonna 1999 vahvistetussa keskustan osayleiskaava 2015:sta on kiinnitetty erityistä huomiota yleiskaavan ohjausvaikutukseen, joten Karkkilan taajamarakenne on pysynyt hyvin koossa, eikä monen keskuksen ongelmaa ole syntynyt. Toisaalta Karkkilan kasvu on ollut myös maltillista, joten suuria maankäyttöpaineita ei ole viime vuosikymmeninä ollut. Edistyksellisestä kaavoitusotteesta kertoo, että jo 80-luvulla laadittiin lähes koko kunnan yleiskaava, mutta se ei enää ohjaa rakentamista, joten se on jätetty pois kaavatilannekartasta. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 18

19 Maapolitiikka - toteuttaminen HANKO Maanomistus luo hyvät edellytykset maankäytön ohjaamiselle Hangon kaupunki omistaa kaiken raakamaan yleiskaava-alueen sisällä (+teollisuus omistaa itse alueitaan). Hangossa on vahva tontinvuokraperinne: kaupunki vuokraa rakentajalle tontin, mutta asukas saa lunastaa valmiin tontin itselleen. 40% tonteista on edullisen vuokratason takia vieläkin kaupungin omistamia ja vuokratulot ovat noin 1 milj. vuodessa. Toisen asunnon rakentaminen tonteille on sallittua = tapa edistää tiivistämistä. Omakotitontit ovat m 2 välillä, joten halkaisun jälkeen muodostuu vielä kaksi käyttökelpoista tonttia ja viihtyisää keskustan läheistä asumista. Haja-rakentaminen ei ole runsasta Hangossa hajarakentaminen ei ole runsasta, mutta Täktomintien varrella sitä esiintyy. Kun siirtoviemäri valmistuu, tulee rakennusluvan edellytykseksi liittyminen siihen. Suunnittelutarvealue käsittää koko kunnan, mutta yleinen käytäntö on ollut, että haja-asutusalueelle haettu lupa on aina myönnetty, koska erityisiä syitä sen epäämiseen ei ole ollut. Nyt keskustelua käytännöstä on herätetty poliitikkojen keskuudessa. Rakennusjärjestystä ei käytetä haja-asumisen ohjausvälineenä. Yleiskaava, jossa osoitetaan kylätaajamat ja hajarakentamisen ei-alueet, olisi suositeltava väline. Hajarakentamisen paras ohjauskeino olisi hajarakentamisen yhdyskuntataloudellisten kustannusten siirtäminen rakentajalle eli kunnallistekniikka on vaadittava myös haja-rakentamispaikoilta. Kiinteistöjen verotusarvojen päivittäminen lisää kunnan tuloja Useilla vanhoilla kiinteistöillä on liian alhainen kiinteistövero. Verotusarvokartoituksella voidaan lisätä kunnan tuloja huomattavasti (esim. Piikkiö). RAASEPORI Haja-asumista on ohjattava kaikki keinot käyttöön: 1. valistus siitä, millaista elämä on haja-asutusalueella sen jälkeen, kun uudisrakentajaperhe on ikääntynyt. 2. virkamiesten on esitettävä haja-asutuksen vaikutuksista ja ohjauskeinoista faktat päätöksentekijöille ja uudisrakentajille. 3. arvot esille ja puntarointiin: - mitä halutaan? vs. mitä saadaan? YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 19

20 4. positiivinen vaihtoehto haja-asumiselle on kylärakenneasuminen. 5. jos vuonna 2014 astuu voimaan haja-asutusalueiden vesihuolto- ja viemärimääräys mitä vaikutuksia? INKOO SIUNTIO Kaavoituksen ja maapolitiikan tehostamisella on kiire Hajarakentaminen on pääasiallinen rakentamismuoto. Kustannusten muodostus kunnan ja haja-aluerakentajan välillä on tulevaisuuden kuumaperuna, koska palvelujen tarjoamiseen on jatkuvasti vähemmän resursseja käytettävissä. Nyt kunta ei juurikaan omista maata, eikä hanki omistukseensa kaavoituksen kohteena olevia alueita. Tavoitteena on maapolitiikan terävöittäminen esim. Hyvinkään mallin mukaan. Seurakunta on merkittävin maanomistaja keskustaajaman alueella, mutta yhteistyötä vaikeuttaa organisaation raskas byrokratia. Haja-asumisen suosio liittyy muuhunkin kuin halpaan tonttiin Rakennusjärjestys ohjaa hyvin hevostenpitoa, mutta haaveet parin hevosen omasta tallista voivat olla se haja-asumisen moottori, jota on vaikein ohjata. Ilmiö koskettaa koko Länsi-Uuttamaata. Maankäyttösopimukset mahdollistavat pienen kunnan kehittämisen Siuntion kuntakeskuksen ulkopuolella kunta ei juurikaan omista maata, eikä sitä pyritä hankkimaan kunnan omistukseen ennen kaavoitusta (asemakaavoitustarve liian mittava tällä hetkellä). Asemakaavat toteutetaan kustannustehokkaasti maankäyttösopimuksin, mikä tekee hankkeista taloudellisesti pienelle kunnalle mahdollisia. Störsvikin tien kevyen liikenteen väylä, jos uusi tie vapaa-ajan keskuksesta Sunnanvikin risteykseen rahoitetaan maankäyttösopimusten avulla. Siuntion asemanseudun kehittäminen pientalo- ja rivitaloalueena on kuntatalouden kannalta edullista, koska kunnallistekniikka on valmiina ja palvelut lähellä. Lisäksi kunta omistaa riittävästi maata keskeisillä alueilla. LOHJA Maapoliittisten keinojen käyttö on ollut aktiivista. Maanhankinta priorisoidaan uuden taajamaosayleiskaavan toteuttamiseksi. Uusi maapoliittinen ohjelma on tulossa. Uusi rakennusjärjestys on tulossa. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 20

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 HAARJÄRVI 20 Haarjärvi Suojelualueet Liito-oraville tärkeitä pienialaisia metsiä liittymän ympärillä joka ilmansuunnassa.

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Seminaarin tulokset 28.1.2015

Seminaarin tulokset 28.1.2015 Seminaarin tulokset 28.1.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Ympäristösi parhaat tekijät Seminaari Lohjan pääkirjastossa 28.1.2015 järjestettiin seminaari Lohjan pääkirjastossa. Tilaisuuden

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Kehityskeskustelun ohjelma 1. Keskustelun avaus ja järjestäytyminen; Antti Jämsén 2. Edellisen kehityskeskusteluun

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 MIKKELI ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Sotaväen harjoituskenttä vuosina 1721-1809 Luonto näyttää valinneen Mikkelin kirkonkylän kaupungin

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

3. LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne. 3.1.3 Rakennukset. 3.1.

3. LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne. 3.1.3 Rakennukset. 3.1. 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen lähellä ei ole asutusta. Idässä alue rajautuu rakennettuun logistiikkatonttiin. Lännessä ja pohjoisessa on rakentamattomia

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

SIUNTION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN TARKISTUS KUNNANVALTUUSTO 13.6.2011 YHTEENVETO & TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

SIUNTION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN TARKISTUS KUNNANVALTUUSTO 13.6.2011 YHTEENVETO & TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SIUNTION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN TARKISTUS KUNNANVALTUUSTO 13.6.2011 YHTEENVETO & TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TYÖN ETENEMINEN 1. ANALYYSI Vuoden 2003 kehityskuva ja miten tilanne muuttunut sen jälkeen INTRO

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot