YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN

Transkriptio

1 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe TEEMOITTAIN MALe työn taustaselvitys, jossa on dokumentoitu kahden kuntakierroksen anti Materiaali on ollut keskeinen lähtökohta- ja tavoiteaineisto Asunto- ja maankäyttöpoliittisten ohjelmien sekä tulevaisuuskuvan ja maankäyttöstrategian laadinnassa. taide - teräs Teollisuusväylä E18 -pikaväylä järvet luonto - rauha? kylät ja kylänraitit urheilu - ulkoilu kauppa - retro? kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä maatalous hevoset golf -luksus Opiskelun ja logistiikan väylä kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily huolinta - purjehdus EUROOPPA ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ satamat energia YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 1

2 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe -TEEMOITTAIN SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETOTAULUKKO... 4 MAL -yhteistyökohteet... 5 Kestävän kehityksen ja CO 2 päästöjen vähentäminen... 9 Merkittäviä hankkeita Erityistä Kaavoitus - varannot Maapolitiikka - toteuttaminen Liikkuminen - yhteydet Asuminen rakentaminen Tilavarannot ja uusiokäyttö Kauppa palveluverkko Elinkeinot Haastattelut YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 2

3 - toimittakaa viimeisin tavoite MAL-työlle! KUNTIEN ASUKASTAVOITTEET kasvutavoite / varaus KUNTA tavoitevuosi asukkaita % /v. as. nyt (v.2010)? (viralliset kotisivut) Hanko Raasepori (v.2009) vuoden 2009 strategia Inkoo (v.2007) Siuntio (v.2002) vuoden 2003 kehityskuva Lohja (v.2000) vuoden 2004 kehityskuva Karjalohja (v.2009) Tilastokeskuksen Nu-Pu , (v.2010) kuntastrategia 2020 Karkkila , (v.2004) vuoden 2008 Maapoliittinen ohjelma nyt lisäys YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 3

4 YHTEENVETOTAULUKKO Tilanne täydentäkää osaltanne! HANKO Hjalliksen merellinen hyvinvointikeskus RAA- SEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARJA- LOHJA Strategiat Maapolitiikka? 2010 ei ole? kaavoitus kunnan maalle, paitsi teollisuus Raaseporin strategia Raaseporin maankäytön strategia 2009 Maankäyttöstrategia ja kuntastrategia valmisteilla Maankäytön kehityskuva Lohjan strategia , Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 Keskusta xxxx 2010 ja keskustan oyk 2009 Tilannekatsaus Taajamaosayleiskaava Asuntoohjelma Maapoliittinenohjelma Hajaasumisen luvat suunnittelutarvealue + poikkeusluvat Olennaista sähköraide, tiivistäminen, korkealuokkaista, satama-teollisuus ja luovat alat ei ole ei ole rantaradan kapasiteetin nosto, kulttuurimaisemat ja rakennushistorialliset kokonaisuudet, pikkukaupungit ei ole valmisteilla Inkoon aseman kehittäminen, pistoraide satamaan ei ole KV 2006 maankäyttösopimukset energiatehokasta, aseman ymp. kehittäminen, yritystoiminta asuminen - vapaa-aika-akseli ei ole KV uusi tekeillä - aktiivinen maanhankinta ja maapol.keinojen käyttö, - I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle bussi- ja raideliikennekaupungin kehittäminen - Länsirata seudun kaupan ja kulttuuripalvelujen keskus, elävä keskusta on uusia ei ole? hillitysti E18-tien matkaketjut Erityistä ruukkiympäristöjen uusiutuminen, luovien alojen asukkaita, puutarhateema maankäyttösopimukset, hevosteemakylä kuntaliitosnäkymät seniorien talokylä NUMMI- PUSULA Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020 uusia ei ole _ mm. maankäyttösopimuksia suunnittelutarveratkaisut vyöhykemitoitus omakotitaloja ja kyläasumista, E18-näkyvyys ja liittymäpalvelut ekokylävisio KARKKILA Karkkilan kaupungin strategia ei ole KV2008 I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle, seuraavista maankäyttösopimukset rakennusjärjestys puutarhakaupunki, tiivistyminen, Vt2 teollisuusväylä, uusia omakotialueita terävä maapolitiikka YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 4

5 YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA MALe -TEEMOITTAIN MAL -yhteistyökohteet HANKO I: Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen turvaisi ja toisi alueelle työpaikkoja sekä lisäisi alueen oppilaitosten saavutettavuutta erityisesti Lohjan suuntaan. Miten paljon Elsa-rata veisi rantaradan potentiaalia? Riittäisikö investointeja Hanko-Helsinki välin seutuliikenteen kehittämiseen? Lappohjan seisake ja taajaman kehittäminen on olennaista, koska alueella asuu paljon työntekijöitä. Alueen rantarakentaminen muodostaa yhtenäisen vyöhykkeen Raaseporin kanssa. II: Kehä V:n kehittäminen III: Yhteistyö Raaseporin kanssa toimii hyvin terveyden, ympäristöterveyden ja ammattikorkeakoulujen osalta käynnistyy 2013 Paras-lain mukainen yhteistyö yhdistetty vesi- ja viemärihuolto RAASEPORI Jo tehdyssä MAL-suunnitelmassa (Pöyry) ehdotettujen ratkaisujen toteuttaminen. Rantarata / Lännentiet yhteistyö Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen: Lappohjan seisakkeen ja teollisuusalueen kehittäminen yhdessä Hangon kanssa Edunvalvonta: - Länsi-Uudellemaalle voi sijoittaa näin ja näin paljon asukkaita. Uudenmaan liiton maakuntakaavan uudistamistyölle yhteinen näkemys alueen kehitysedellytyksistä ja potentiaaleista. INKOO Lännentiet hanke Kuntaliitosneuvottelut YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 5

6 SIUNTIO Raideliikennehankkeiden tuoman kasvupotentiaalin suuntaaminen ilmastonmuutoksen ja kuntatalouden kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin onnistuu vain kuntien tiiviillä yhteistyöllä, jolloin yhdessä voidaan hakea valtiolta resursseja uusien rakentamiskohteiden edellyttämiin kustannuksiin ja infrastruktuurin kehittämiseen. LOHJA Rantarata ja Lännentiet kehityskäytävä Investointi rantaradan kehittämiseen siirtäisi jo nykytilanteessa pendelöintiliikennettä raiteille ja vähentäisi PKS:n ruuhkia ja sitä kautta investointitarpeita ajoneuvoliikenteeseen. Rantaradan varren asuntopotentiaali purkaisi PKS:lla ylikuumentunutta korkealuokkaisen asumisen kysyntää ja mahdollistaisi nopeassa aikataulussa kestävän kehityksen mukaisen vaihtoehdon tarjoamisen haja-asumiselle. Siksi investoinnilla on kiire. Espoo-Lohja-Salo oikorata ei vastaa akuuttiin tarpeeseen, eikä kilpaile samoista matkustajista ja asukkaista. Lisäksi sen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vasta 20 vuoden kuluttua. Yhteistyö rantaradan ja joukkoliikenteen kehittämisessä erityisesti Kirkkonummen kanssa. Uuden Kela/Vuohimäen aseman vaikutusalue ulottuu Kirkkonummen puolelle asti. Rantaradan kehittämisen tarvitseman maankäyttövalmiuden nostaminen tarvitsee sen varren kunnilta konkreettisia päätöksiä ja aikataulullista sitoutumista. Tavoitevisio ei riitä, tahtotila on tehtävä konkreettisesti näkyväksi väestönkasvun ja työpaikkakehityksen mahdollistavalla kaavoituksella ja elinkeinopoliittisilla toimilla. Kuntien kyky ottaa vastaan väestönkasvua mahdollistuu maankäyttösopimuksin ja valtion mukaantulolla investointeihin. Valtion mukaan saaminen edellyttää PKS:n Länsi-Uudenmaan kasvusuunnan etujen tunnistamista kestävän kehityksen, nykyisen infrastruktuurin hyödyntämisen ja asuinympäristön laadun näkökulmista. Rantaradan kohdalla juna+laiva matkaketjujen kehittäminen Eurooppaan voisi olla mielenkiintoinen tulevaisuuden elinkeinovisio, jonka kysyntä syntyisi kansainvälistymisestä ja työntekijäpohja-alueen laajentumisesta. Yhteistyö Lohjan suuntaan Siuntion pohjoisosista pendelöidään PKS:lle E18-tietä pitkin. Ekologisen kyläasumisen, tieverkon ja joukkoliikenteen kehittäminen yhteistyössä Lohjan kanssa voisi olla mielenkiintoinen kehityskohde. E18-tien risteykset ja vaikutusalueet Muijalan liittymän kehittäminen: yhteistyö Vihdin kanssa Nummen liittymän ja vt1:n välin kehittäminen: Ympäristöhäiriöitä ja tilaa vievän teollisuusalueen yhteistyötarjous Nummi-Pusulan suunnalta Kyltitys, mainostus ja opastus ESA-rata asemien paikat, New Town ja yhteistyö Vihdin kanssa YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 6

7 Haja-asumisjännite Lohja pyrkii kehittymään yhdyskuntataloudellisesti tehokkaan rakentamisen alueena, mutta ympärillä olevat laajat maalaismaiset kunnat houkuttelevat haja-asumisesta kiinnostuneita rakentajia kiihtyvällä vauhdilla E18-tien vaikutusalueella. Sama vaikutus on kaikella saavutettavuuden parantumisella, myös raideliikenteellä. Vaikka rakentaminen suunnattaisiinkin kyliin, se ei poista, eikä juurikaan lyhennä pendelöinnin ja asiointiliikenteen matkoja. Jos kuntaliitokset toteutuvat, tulee Lohjan keskustaajaman ja ympäröivän maaseudun maapolitiikasta automaattisesti yhtenäistä. Kuntaliitosnäkymät (useita selvityksiä 2010 / P. Puistosalo) +Siuntio (+Inkoo): Ratayhteyden vahvistaminen Lohjan suuntaan tulisi luonnolliseksi, E18-tien vaikutusalueelta poistuisi kuntaraja, miten tukisi kehä V:n logistiikkakäytävää?, mikä rooli olisi vt 51:n logistiikalla Lohjan kannalta? voimistuisiko Lohjan rooli Siuntiolaisten (Inkoolaisten) suuntautumisessa? Mitä merkitsisi Inkoon sataman kuuluminen Lohjaan? KARJALOHJA Espoo Salo oikorata kulkee Karjalohjan pohjoisosassa arvokkaalla luonnonalueella. Lohjan kaupunkirata on Karjalohjan näkökulmasta paremmin ja vähemmin negatiivisin vaikutuksin raideliikennesaavutettavuutta alueelle parantava vaihtoehto (Karjalohjan keskustasta on 30 km Lohjan keskustaan). Lohjanjärven vesistön suojeleminen ja parantaminen estämällä fosforin valuminen Vänteenjoesta ja Karstunjoesta (fosforia keräävät altaat) yhteistyössä Vihdinjärven kunnostamisen kanssa. Tarvitaan vesihuollon yleissuunnitelma. E18-tien Sammatintien liittymän pysäköintialueen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Hyvä linja-autotiheys olisi ½h. Tiestön huoltaminen. NUMMI-PUSULA E18:n Sammatin liittymän kt 104:n varren teollisuusalueiden toteuttaminen yhdessä Lohjan kanssa. Joukkoliikenteen edellytysten miettiminen kuntien välisessä joukkoliikenteessä Karkkila Pusula - Nummi Lohja - akselilla. Kuntien ja elinkeinotoiminnan näkyvyyden edistäminen E18-tien varressa. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 7

8 KARKKILA 1. Vt 2:n nelikaistaistaminen välillä Nummela Karkkila. 2. Vt 2 :n kehittäminen sekä Vihti PKS että Forssa-Pori suuntiin on sujuvan työmatkaliikenteen sekä teknologiateollisuuden vuorovaikutuksen ja kuljetusten edellytys. Tältä akselilta löytyvät luontevat MALe yhteistyökumppanit. 3. Joukkoliikenne- ja palveluyhteistyö Vihdin kanssa olisi luonnollisinta. 4. Pusulasta ja Ikkalan kylästä suuntaudutaan Karkkilaan. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 8

9 Kestävän kehityksen ja CO 2 päästöjen vähentäminen HANKO Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen kerrannaisvaikutukset ovat monipuoliset: tavaraliikenteen siirtyminen pyöriltä raiteille, Hangon sataman käytettävyyden parantuminen, työllisyys jne. luovien alojen yritysten PKS-yhteyksien sujuvuus, kun junaa ei tarvitse vaihtaa, eri oppilaitoksia enemmän ruotsinkielisten ja suomenkielisten asukkaiden saavutettavana virkistys- ja matkailusaavutettavuuden parantuminen, olemassa olevan infran ja asuntokannan hyödyntäminen. Tiivistävä yleiskaava Ilmastostrategia Biolämpölaitos valmistumassa (Fortum) Tuulienergian lisääminen Uusia tuulimyllyjä tulossa 7-9 kpl (20MW) vt 51:n varteen (YVA-vaiheessa) Siirtoviemäri valmistuu 2010 RAASEPORI Raideliikenteen ja asemanseutujen kehittäminen eli Lännentiet kehityskäytävä Ympäristö- ja bioenergiateknologia: esim. tuulipuistohankkeet ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen kohteet ja alueet (konkr. kohteet?) INKOO Tuulienergian tuottaminen Raideliikenteen kehittämisvalmius / Lännentiet hanke SIUNTIO PKS:n voimakkaasti kasvavalla pendelöintivyöhykkeellä: YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 9

10 raideliikenteen, liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen kehittäminen Siuntion kuntakeskuksen asumisen lisääminen valmius Kela/Vuohimäen aseman avaamiseen ja aseman ympäristön tehokkaaseen hyödyntämiseen. LOHJA Paloniemen energiatehokkaan ja korkealaatuisen asumisen pilot-alue. Lohjan ilmasto-ohjelma (P. Puistosalo). Työpaikkaomavaraisuuden nostamistavoite joukkoliikenteen vaikutusalueella vähentää pendelöintiä, lyhentää työmatkoja ja mahdollistaa joukkoliikenteen käytön, myös vastapendelöinnissä. Keinoja ovat Lohjan markkinointi Otaniemi- Leppävaara yrityspohjalle, pääkonttorien ja haarakonttorien houkuttelu sekä näiden sijoittumisen kerrannaisvaikutukset. Mahdollisen Espoo-Salo-kaukoliikenneradan uuden aseman ympärille rakennettavan kaupunginosan kehittäminen myös työpaikkakaupunkina lisäisi pendelöinnin ja työaikaisen liikenteen siirtämistä raiteille. Lisäksi PKS:n yritystoiminnalle tarjoutuisi hyvin saavutettava laajentumissuunta kohtuuhintaisen asumisen alueella. Parasta olisi, jos ESA -radan ja kaupunkiradan asemat voitaisiin yhdistää ja E18-tie sekä vt25 liittää osaksi tätä logistista solmukohtaa. KARJALOHJA Kirkko on näyttänyt suuntaa maalämmön hyödyntämisessä Koko kirkko lämpiää puujärvestä johdetulla sedimenttilämmöllä. Myös kunnan rakentama teollisuushalli hyödyntää maalämpöä. NUMMI-PUSULA Pusulaan, kunnan omistamalle maalle ollaan visioitu ideatasolla hyvin alustavasti EKOKYLÄÄ, jossa sallittua olisi vain energiatehokas rakentaminen ja kunnallisteknisesti omavaraiset ratkaisut, mm. yksityistiet. Kevyeen kaavarunkoon perustuvalle alueelle rakentamista säädeltäisiin vain energiatehokkuus- ja päästönormein. KARKKILA Aurinkorinteen asemakaavassa ja toteutuksessa on ideana passiivisen energian hyödyntäminen ja maamassojen käyttö eli luonnonvaroja säästävä energiatalous. Kaavasta tehdään myös tehokas. Energiansäästösopimus on allekirjoitettu keväällä 2010 ja jätehuoltosuunnitelma on tehty kesällä 2010, energiansäästöohjelma on tekeillä, valmistuu keväällä Kaupungin strategiassa on tavoitteena: ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 10

11 Merkittäviä hankkeita HANKO Merellinen hyvinvointikeskus: Vanhan kaupungin kupeeseen, Itäsataman rannalle on käynnistymässä mittava Harkimon vetämänä hyvinvointikeskushanke, johon kuuluu hotelli ja asuntoja, joista osa on ns. time share eli osa-aikaomistusasuntoja. Tavoitteena on erittäin laadukkaan rakentamisen kohde: k-m 2 pienkerrostaloja ja 5000 k-m 2 hotelli. Vierasvenesataman laajennus Printtalin logistiikkakeskus ja Länsisataman laajennus K-marketin laajennus Citymarketiksi keskustassa, nykyisellä tontilla. RAASEPORI Rantaradan kehittäminen eli Lännentiet kehityskäytävä Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen Kuntaliitosneuvottelut Tammisaaressa Vt 25:n ja Raaseporintien marketselvitys Karjaan matkailukeskus INKOO Baltic kaasulinja Merituuli Oy:n tuulipuisto Hevosharrastajien teemakylä SIUNTIO Siuntion kuntakeskuksen täydennysrakentaminen ja laajentaminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen Störsvikin asuntosalueen laajentaminen Pikkalan vapaa-ajankeskuksen laajentaminen ja monipuolistaminen Lännentiet kehityskäytävähanke LOHJA Kaupunkirata YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 11

12 ESA-rata Lempolan kauppapuisto KARJALOHJA Päiväkummun kylpylähotellin laajennus Dementia-asuntojen laajennus Runkoviemärin valmistuminen lakkauttaa pienpuhdistamojen toiminnan. NUMMI-PUSULA Ikkalan Alhonvuoren laajennussuunnitelmat (ohjelmapalvelut, laskettelu, keinolumi) Kunnan poliittiset päättäjät eivät ole lainkaan yksimielisiä siitä, tulisiko Rausjärveä kehittää voimallisesti vai ei. Keräkankareen ulkoilualueen kokonaisvaltainen kehittäminen kirjattu kuntastrategia 2020:een. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 12

13 Erityistä HANKO Julkisuuden hyödyntäminen (Hjallis / Diili) matkailua edistävässä rantarakentamisprojektissa RAASEPORI Puutarhateema elinkeinojen, matkailun ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä LOHJA INKOO SIUNTIO Maankäytön kehityskuva Maapoliittinen ohjelma Maankäyttösopimusten aktiivinen käyttö KARJALOHJA Eläkkeellä olevien paluumuuttajien omakotitalo/palvelukylän rakentaminen Sähköautomuunnosten prototyyppituotanto KARKKILA Maapoliittisessa ohjelmassa on tiukka kanta haja-asumislupiin Keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa on uusia asuntoaluevarauksia vain kaupungin omistamille maille YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 13

14 Kaavoitus - varannot HANKO Taajama-alueen yleiskaava tiivistää ja tehostaa Valmistumisvaiheessa olevan kaavan keskeiset tavoitteet: 1. keskustan vahvistaminen 2. kaupunkirakenteen tasapainoinen tiivistäminen (kunnallistekniikan piirissä nyt e=0,11 >> voisi olla jopa 0,3 >> lisää tonttia ~ 1000 uutta asukasta) 3. raskaan liikenteen reittien parantaminen esim. eritasoliittymin 4. sisääntuloväylän varrella olevan vanhan keskustan palvelujen monipuolistaminen 5. uusi AP-alue 400 as. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vanhojen asemakaavojen alueilla edellyttää kaavallisesti hankalia asemakaavaprosesseja, mutta käyttöönottokustannukset ovat alhaiset, olemassa olevan infrastruktuurin käyttö tehostuu ja edut kaupunkirakenteen kehittymisessä ovat positiivisia. Ranta-asemakaavoja tarvitaan itään päin siirryttäessä RAASEPORI Rakentamisen pääpaino maaseudulta asemien vaikutusalueelle Maankäytön tavoitteita ja ongelmia: 1. asemanseutujen kehittyminen tärkeää 2. Raaseporin maankäyttöstrategian 7 kohtaa (Lindholm) 3. rakentamisen pääpainon siirtäminen maaseudulta on vaikea haaste 4. onko asuminen väljästi rannoilla + vai -? Vanhoja teollisuusaluekaavoja ollaan muuttamassa muuhun maankäyttöön Nykyinen pienimuotoisempi yritystoiminta mahtuu vanhoille teollisuusalueille ja ottaa mielellään vanhoja teollisuusrakennuksia uusiokäyttöön. INKOO Kaavoitus ei vastaa kysyntään haja-asutusrakentaminen on runsasta YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 14

15 asukasta mahtuisi Inkooseen helposti. Haja-asutusrakentamisen runsauteen on osasyynä se, että kunnan asemakaavoitettu tonttitarjonta ei vastaa kysyntää (nyt tarjolla 7 tonttia), jolloin merkittävä osa kysynnästä suuntautuu haja-asutusalueelle. Tulevaisuuden tavoitteena on rakentamisen ohjauksen tehostaminen niin, että metropolialueen kehitys ja uusien liikennehankkeiden tuoma kasvu voidaan suunnata parhaalla tavalla. Jos halutaan, kaavoitusedellytyksiä löytyy: asukasta mahtuisi Inkooseen helposti, sen erityispiirrettä ja luonnonarvoja tuhoamatta. Isot yleiskaavahankkeet akuutteja: Manneralueen osayleiskaavan tarkastus pitäisi aloittaa, monestakin syystä. Olennaisin lienee kunnallistekniikan piirissä olevan tonttitarjonnan kasvattaminen, koska ilman toimivaa yleiskaavaa tarvittavien kohteiden rakentamisjärjestystä ei ole määritelty, ja niiden saaminen ajoissa työn alle on siksi vaikeaa. Lisäksi hajarakentamista ei keskustan lähellä voida ohjata. Yleiskaavalla ei kuitenkaan voida ohjata kaikkea rakentamista, sillä hajaasutusrakentaminen on aina tiettyä elämäntapaa haluavien ihmisten suosiossa. Sisäsaariston yleiskaavan laadinta olisi käynnistettävä mahdollisimman pian ja sen olennainen kysymys olisi vielä alueelle sallittavan loma-asutuksen määrä, lähinnä täydennysrakentaminen. Mikä on kestävää rakentamista maaseutumaisilla alueilla? Hevosharrastajien 6-30 tontin teemakylän suunnittelu nosti esille UL:ssa VAT-tavoitteiden täyttämisen sovellettavuustason määrittelytarpeen maaseutualueiden osalta: - onko noin pieneltä ja spesifiltä maaseutuyksiköltä realistista edellyttää joukkoliikennekannattavuutta? -ja mistä rahat löytyisivät alueen keskustan palveluihin yhdistävän kevyen liikenteen väylän rakentamiseen? SIUNTIO Nyt kuntakeskus, Sunnanvik ja Störsvik, tulevaisuudessa Kela/Vuohimäki asema Rakennemallia toteutetaan asemakaavat valmistumassa Kaavoitusta ohjaa v laadittu maankäytön kehityskuva Vahvistetussa yleiskaavassa uutta asumista on as. ydinkeskustan alueelle, aseman välittömään läheisyyteen ja as. Störsvikiin, Suomen suurimman Golfkartanon ja merenrannan vaikutusalueelle. Lisäksi +500 asukasta on tulossa keskustan laajenemisalueille (osa-alueittainen väestökehityksen seuranta käytössä). Valmiita ja valmistumisvaiheessa olevia asemakaavoja on keskeisissä kohteissa, joissa rakentaminen on lähdössä käyntiin (Siuntion sydän eli asemanseutu, keskustan laajentamishankkeet ja Störsvikin kehittyminen). Kuntakeskuksen laajenemissuunta on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen: kaikkiin ilmansuuntiin. Kuntakeskuksen vaikutusalueella on valmista kaavapotentiaalia ja laajentumismahdollisuuksia sekä Kelan mahdollisen aseman suuntaan, että Störsvikin risteykseen päin. Kela/Vuohimäki alueen kaavoitus odottaa maakuntakaavan muutosta. Alueella on kaavoituspainetta ja halukkuutta suurten maanomistajienn (Nokia Kelan kartano) taholta. Myös yleiskaavan muutostarve. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 15

16 LOHJA Kaupunkimaisen keskustan lisäksi Lohjalla kehitetään viittä aluekeskusta. - Kuka muuttaisi Muijalaan kerrostaloon? - Millainen rakentaminen vetäisi asukkaita Lohjalle? Tonttitarjontaa ja varantoa ei ole riittävästi oikeissa paikoissa Noin 90% asukkaista asuu taajamayleiskaavan alueella ja 10% haja-asutusalueella. Tonttikysyntää on paljon järvenrantatonteista, joita ei juurikaan ole tarjolla. Muualla tonttitarjontaa on runsaasti, eli ovatko tarjolla olevat tontit oikeissa paikoissa? Nyt tonttikysyntä on ollut vähäistä laman takia. Kaavavarantoa on Virkkalassa, mutta ei paljonkaan harjulla, Pohjoistaajamassa eikä keskustassa, joihin kysyntä kohdistuu mm. ikääntyneiden muuttajien taholta. Kiinteistötoimi pitää yllä tonttikohtaista kaavavarannon seurantaa, mutta tämän koko kaavavarannon toteutuminen on epätodennäköistä. Taajamayleiskaavan mitoitusselvityksissä on arvioitu kaavavarannon käyttökelpoisuutta. Lohjan tulevaisuuden rakentamista ohjaavat juuri hyväksytty Keskustan osayleiskaava ja valmistumisvaiheessa oleva Taajamayleiskaava Kaupunkimaisen keskustan lisäksi Lohjalla kehitetään viittä aluekeskusta: Keskusta: Harvinaisen elävänä säilynyt kaupallinen keskusta, jossa paljon rakentamispotentiaalia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden maisemien ja järvenrannan kainalossa. Virkkala: Kulttuurihistoriallisesti arvokas tehdasyhdyskunta, itsenäinen palvelukeskus, stagnaatiovaiheessa. Tynninharju: Sekavahko kerrostalovaltainen vyöhyke Lohjanharjulla, kevyen ja joukkoliikenteen parasta kehittämisaluetta, palvelukeskus ja uusi market. Keskilohja: Vanhaa omakotiasumista ja urheilupalveluja rajautuneena maaseutuun. Perttilä: Vanha aluekeskus, jonka ympärille on kasvanut omakotimattoa 80-luvulta lähtien, hyvin tilaa uudisrakentamiselle E18-tien liittymien läheisyydessä, uusi Lempolan kauppapuisto ja liikerakentamisen kehitysalue. Muijala: Uudempaa omakotimattoa ja peruskorjattavia kerrostaloja E18-tien ja vt25:n risteyksen tuntumassa. Tarvitaan: 1. Lohjan rakennemalli, keskustarakenne ja E18-liittymäalueiden kehitys havainnollistettuna. 2. Sammatin keskustan osayleiskaava. Riittäisikö raideliikenne-etu täyttämään asemien uudet asuntoalueet? Kaupunkiradan kehityskuvaselvityksessä kaikissa keskuksissa tutkittiin henkilöliikenneaseman avaamista. Virkkalaan saakka jatkettu kaupunkirata edellyttäisi huomattavasti uutta väestöpohjaa ja työpaikkoja asemien vaikutusalueelle. Olennaista on, että yleiskaavoilla mahdollistetaan asemanseutujen kehittäminen, jos kaupunkiradan avaaminen ja käyttötodennäköisyys tulevaisuudessa kasvavat. Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemaa on suunniteltu Lempolaan, E18-tien liittymän pohjoispuolelle. Aseman ympärille YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 16

17 on visioitu asukkaan uutta aluekeskusta. Aluekeskuksen profiilin muuttaminen toimistokeskittymäksi on tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Myös aseman yhdistäminen yhteen kaupunkiradan Muijalan aseman kanssa olisi tutkittava. Ympärillä olisi runsaasti kasvupotentiaalia myös Vihdin puolella. KARJALOHJA Tavoitteena on Karjalohjan keskustaajaman tiivistäminen omaleimaisesti ja väljästi Rakentamista keskitetään päätien eli kylänraitin varteen. Yleiskaavat keskustan molemmin puolin ovat tuoreita. NUMMI-PUSULA Kunnan eteläisimmän kärjen ja Tavolan risteyksen vaikutusalueen maankäytön kehittäminen on jäissä ESA -radan linjausvaihtoehdon valintaan saakka. E18:tien vaikutuksia Tarvitseeko E18 vaikutusta painottaa näin paljon? Saukkolan liittymä 21 jää vähintään 7 km päähän lähimmästä taajamasta. Oletettavaa on että Nummi-Pusulaan kohdistuvat maankäyttövaikutukset ovat samankaltaisia kuin Sipoon ja Pernajan kehitys Porvoon moottoritien vaikutuksesta. Lopuksi Helsinkiin liitetyssä Östersundomissa, nykyisessä Ultunan kaupunginosassa vaikutus tuotti Landbon asuntoalueen. Espoo- Lohja - Salo oikoradalla estevaikutusta kunnan maankäyttöön Ratalinja aiheuttaa 1km leveän estevaikutusvanan, joka lisää E18-tien estevaikutuksesta syntyneen epäalueen laajuutta. Maastonmuotojen takia radan sijoittaminen E18 kanssa samaan käytävään ei ole mahdollista. Kunnan eteläisimmän kärjen ja Tavolan risteyksen vaikutusalueen maankäytön kehittäminen on jäissä ratalinjan valintaan saakka, 20 vuotta? Käynnissä olevassa YVA:ssa myös Nummi-Pusulan aseman paikkaa tutkitaan (kunnanhallituksen lausunnon ansiosta). Jos asema tulisi, syntyisi aivan uusia näkymiä Nummi-Pusulan asunto- ja työpaikkakysynnälle. Jos alueelle ei ole tulossa asemaa, jäänevät radan vaikutukset maankäyttöön kielteisiksi, lähinnä estevaikutustyyppisiksi. Asemakaavoitus Uudet osayleiskaavat ovat mitoittavia, eikä niissä osoiteta uusia asemakaavoitettavia asuinalueita. Ikkalan kylässä on vireillä kokonaan uusi asemakaavoitettava kokonaisuus. KARKKILA Runsaasti kaavavarantoa yksityisomistuksessa Kaavavarantoa on paljon, sekä toteutumattomissa että vajaasti toteutuneissa kaavoissa (ajantasaiset laskelmat keskustan osayleiskaavatyössä). On syntynyt kestämätön kunnallistekninen ja kunnallistaloudellinen rasite, joka on ollut merkittävä syy kunnan talouden romahtamiseen 90-luvulla. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 17

18 Koska kaavavarantoa on paljon, Karkkilalla ei ole tarvetta laajentua ulospäin, vaan saada yksityisten mailla olevan kaavavarannon rakentaminen käyntiin. Jopa täysin toteuttamattomia kaavoja löytyy. Maapoliittinen ohjelma on olennaisesti auttanut vajaasti toteutuneiden kaavojen rakentamisessa. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja n kpl vuositasolla. Vuokratonttien kysyntä on edelleen vilkasta, mistä saadaan n euroa vuositasolla. Asuinrakentamistontteja saataisiin 30% lisää täydennysrakentamisella helposti. Haasteena vajaakäyttöisen kunnallistekniikan hyödyntäminen Historia on tuonut suuren kunnallisteknisen verkoston rakentamisvelan kaupungille (yli 10 milj.!). Yksityisten maille on kaavoitettu ilman maankäyttösopimuksia, jolloin kunnalle on jäänyt vain infrastruktuurin rakentamisvelvoite ilman tuloja. Useat asemakaavat ovat vajaasti toteutuneet, joten vajaakäyttöistä kunnallistekniikkaa on runsaasti. Merkittävän taloudellisen ongelman aiheuttaa myös heikkokuntoinen vesihuollon verkosto. Yleiskaavaa on aktiivisesti käytetty maankäytön ohjaukseen - ja se näkyy Keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 2030 valmistuu Vuodelta 1934 oleva keskustan asemakaava on luonut pohjan Karkkilan kehitykselle. Siitä ovat toteutuneet mm. nykyisin suositut ja viihtyisät asuntoalueet: Kannas, Korpi ja Sudetti. Myös Linja-autoaseman ja torin yhdistävän kävelyaleen idea on siinä vieläkin käyttökelpoisella tavalla esitettynä. Vuonna 1999 vahvistetussa keskustan osayleiskaava 2015:sta on kiinnitetty erityistä huomiota yleiskaavan ohjausvaikutukseen, joten Karkkilan taajamarakenne on pysynyt hyvin koossa, eikä monen keskuksen ongelmaa ole syntynyt. Toisaalta Karkkilan kasvu on ollut myös maltillista, joten suuria maankäyttöpaineita ei ole viime vuosikymmeninä ollut. Edistyksellisestä kaavoitusotteesta kertoo, että jo 80-luvulla laadittiin lähes koko kunnan yleiskaava, mutta se ei enää ohjaa rakentamista, joten se on jätetty pois kaavatilannekartasta. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 18

19 Maapolitiikka - toteuttaminen HANKO Maanomistus luo hyvät edellytykset maankäytön ohjaamiselle Hangon kaupunki omistaa kaiken raakamaan yleiskaava-alueen sisällä (+teollisuus omistaa itse alueitaan). Hangossa on vahva tontinvuokraperinne: kaupunki vuokraa rakentajalle tontin, mutta asukas saa lunastaa valmiin tontin itselleen. 40% tonteista on edullisen vuokratason takia vieläkin kaupungin omistamia ja vuokratulot ovat noin 1 milj. vuodessa. Toisen asunnon rakentaminen tonteille on sallittua = tapa edistää tiivistämistä. Omakotitontit ovat m 2 välillä, joten halkaisun jälkeen muodostuu vielä kaksi käyttökelpoista tonttia ja viihtyisää keskustan läheistä asumista. Haja-rakentaminen ei ole runsasta Hangossa hajarakentaminen ei ole runsasta, mutta Täktomintien varrella sitä esiintyy. Kun siirtoviemäri valmistuu, tulee rakennusluvan edellytykseksi liittyminen siihen. Suunnittelutarvealue käsittää koko kunnan, mutta yleinen käytäntö on ollut, että haja-asutusalueelle haettu lupa on aina myönnetty, koska erityisiä syitä sen epäämiseen ei ole ollut. Nyt keskustelua käytännöstä on herätetty poliitikkojen keskuudessa. Rakennusjärjestystä ei käytetä haja-asumisen ohjausvälineenä. Yleiskaava, jossa osoitetaan kylätaajamat ja hajarakentamisen ei-alueet, olisi suositeltava väline. Hajarakentamisen paras ohjauskeino olisi hajarakentamisen yhdyskuntataloudellisten kustannusten siirtäminen rakentajalle eli kunnallistekniikka on vaadittava myös haja-rakentamispaikoilta. Kiinteistöjen verotusarvojen päivittäminen lisää kunnan tuloja Useilla vanhoilla kiinteistöillä on liian alhainen kiinteistövero. Verotusarvokartoituksella voidaan lisätä kunnan tuloja huomattavasti (esim. Piikkiö). RAASEPORI Haja-asumista on ohjattava kaikki keinot käyttöön: 1. valistus siitä, millaista elämä on haja-asutusalueella sen jälkeen, kun uudisrakentajaperhe on ikääntynyt. 2. virkamiesten on esitettävä haja-asutuksen vaikutuksista ja ohjauskeinoista faktat päätöksentekijöille ja uudisrakentajille. 3. arvot esille ja puntarointiin: - mitä halutaan? vs. mitä saadaan? YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 19

20 4. positiivinen vaihtoehto haja-asumiselle on kylärakenneasuminen. 5. jos vuonna 2014 astuu voimaan haja-asutusalueiden vesihuolto- ja viemärimääräys mitä vaikutuksia? INKOO SIUNTIO Kaavoituksen ja maapolitiikan tehostamisella on kiire Hajarakentaminen on pääasiallinen rakentamismuoto. Kustannusten muodostus kunnan ja haja-aluerakentajan välillä on tulevaisuuden kuumaperuna, koska palvelujen tarjoamiseen on jatkuvasti vähemmän resursseja käytettävissä. Nyt kunta ei juurikaan omista maata, eikä hanki omistukseensa kaavoituksen kohteena olevia alueita. Tavoitteena on maapolitiikan terävöittäminen esim. Hyvinkään mallin mukaan. Seurakunta on merkittävin maanomistaja keskustaajaman alueella, mutta yhteistyötä vaikeuttaa organisaation raskas byrokratia. Haja-asumisen suosio liittyy muuhunkin kuin halpaan tonttiin Rakennusjärjestys ohjaa hyvin hevostenpitoa, mutta haaveet parin hevosen omasta tallista voivat olla se haja-asumisen moottori, jota on vaikein ohjata. Ilmiö koskettaa koko Länsi-Uuttamaata. Maankäyttösopimukset mahdollistavat pienen kunnan kehittämisen Siuntion kuntakeskuksen ulkopuolella kunta ei juurikaan omista maata, eikä sitä pyritä hankkimaan kunnan omistukseen ennen kaavoitusta (asemakaavoitustarve liian mittava tällä hetkellä). Asemakaavat toteutetaan kustannustehokkaasti maankäyttösopimuksin, mikä tekee hankkeista taloudellisesti pienelle kunnalle mahdollisia. Störsvikin tien kevyen liikenteen väylä, jos uusi tie vapaa-ajan keskuksesta Sunnanvikin risteykseen rahoitetaan maankäyttösopimusten avulla. Siuntion asemanseudun kehittäminen pientalo- ja rivitaloalueena on kuntatalouden kannalta edullista, koska kunnallistekniikka on valmiina ja palvelut lähellä. Lisäksi kunta omistaa riittävästi maata keskeisillä alueilla. LOHJA Maapoliittisten keinojen käyttö on ollut aktiivista. Maanhankinta priorisoidaan uuden taajamaosayleiskaavan toteuttamiseksi. Uusi maapoliittinen ohjelma on tulossa. Uusi rakennusjärjestys on tulossa. YHTEENVETO KUNTIEN LÄHTÖKOHDISTA, TAVOITTEISTA JA POTENTIAALEISTA MALe teemoittain 20