Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista
|
|
- Esko Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista Markku Norvasuo Tiivistelmä URBA-hankkeen taustalla olevat tavoitteet merkitsevät käytännössä entistä tiiviimpää ja tässä mielessä kaupunkimaisempaa rakentamista asumisen vaihtoehtojen lisääminen ja kaupunkirakenteen tiiviys liittyvät temaattisesti toisiinsa. Kirjoituksessa tarkastellaan ensinnäkin URBAn asumiskonseptien suhdetta tiiviin rakentamisen tavoitteeseen. Konsepteista erityisesti kaupunkipientalo tarjoaa siihen selkeän ratkaisumallin. Toiseksi käsitellään hybriditalo- ja james-konseptien suhdetta tiiviyteen ja kaupunkirakenteen sekoittuneisuuteen. Kummassakin konseptissa kysymys palveluista on olennainen. Ratkaisumallien voi kuitenkin tulkita edustavan vastakkaisia lähestymistapoja. Hybriditalo korostaa keskittymiä ja asiakasvirtoja, james puolestaan palvelujen tuomista asumisen yhteyteen. Kummankin konseptityöryhmän näkemyksiä tarkastellaan neljän ulottuvuuden avulla, joita ovat sosiaalinen ulottuvuus, paikka kaupungissa, mahdollistaminen ja esteet sekä yhteistyön kysymykset. Suhteessa paikkaan jäsentyy kaksi abstraktiota: paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut sekä integroituvat ja verkottuvat palvelut. Lopuksi kysytään, voivatko nämä näkökohdat yhdistymisen kautta tuottaa uudenlaisia palveluja kaupunkiin, ja onko erityisesti james-konseptilla aitoa potentiaalia lisätä kaupunkirakenteen ja palvelujen sekoittuneisuutta. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 275
2 Johdanto Pääkaupunkiseudun metropolikehitys ja globalisoituminen, osana kansainvälistä kaupunkikehitystä, ovat olennaisimmat URBA-hankkeen tutkimussuunnitelmassa ( ) esitetyt perustelut asumiskonseptien kehittämistyölle. Uudessa kilpailutilanteessa pääkaupunkiseudun olisi houkuteltava sille tärkeitä avainryhmiä, kuten korkea teknologian kansainvälisiä osaajia ja peruspalvelujen tuotannossa työskenteleviä. Heille on tarjottava uudenlaisia asumisen malleja ja aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asuntorakentamisen lopputulokseen. Konseptien olisi sovittava sekä uusille alueille että täydennysrakentamiseen. Toisaalta mainitaan tarve hillitä yhdyskuntarakenteen hajoamista. Tätä tavoitetta ei ole tarkemmin eritelty tutkimus suunnitelmassa, mutta käytännössä se merkitsee entistä tiiviimpää ja tässä mielessä kaupunkimaisempaa rakentamista. Asumisen vaihtoehtojen lisääminen ja kaupunkirakenteen tiiviys liittyvät siten temaattisesti yhteen. Seudullisesti metropolikehitys merkitsee sitä, että aiempien erillisten kaupunkikeskusten väliset alueet urbanisoituvat, kaupungistuvat umpeen. Tätä suuressa mittakaavassa tapahtuvaa tiivistymistä kuvaa etenkin Thomas Sievertsin välikaupungin (Zwischenstadt) käsite. Välikaupungille ja muille verkostometaforaan pohjautuville hahmotelmille on kuitenkin tyypillistä, etteivät ne hahmottele konkreettisia malleja kaupunkirakenteelle vaan tarkastelevat sitä keskinäisten suhteiden abstraktiona. 1 Tällöin jää kuvaamatta, mitä tiivistyminen tarkoittaa pienemmässä mittakaavassa kaupunginosan, asuinalueen tai korttelin sisällä; toisin sanoen, kuinka asumisen typologiat liittyvät paikalliseen kaupunkirakenteeseen toimintoineen. Vastaava kuilu suuren ja pienen mittakaavan välilä ilmeni myös Greater Helsinki Vision kilpailusta, joka ratkaistiin URBA-hankkeen alkuvaiheessa. 2 Tehtävänä oli luodata seudun rakenteellista pitkän aikavälin kehitystä. Kilpailuun sisältyi esimerkinomainen asuinalueen ideointi. Näissä visioissa oli runsaastikin kaupunkirakenteellista materiaalia, mutta pääosin kaavamaisesti esitettynä ja uudisrakentamista koskevana. URBAn asumiskonsepteja koskevassa työssä kysymys asumisen suhteesta tiiviiseen rakenteeseen on tullut esiin pääosin välillisesti. Tavoitteeni onkin tässä vielä palata aihepiiriin ja analysoida URBAn esittämiä 1 Ks. esim. Alppi & Ylä-Anttila Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
3 ratkaisu malleja kaupunkirakenteen näkökulmasta. Erityisesti tarkastelen asumisen ja palvelujen suhdetta, koska se liittyy suoraan liikkumista vähentävään ja joukkoliikennettä suosivaan ympäristöön. URBAssa tutkimus on lähtenyt ruohonjuuritasolta, yksittäisistä asumisen ratkaisuista. On tarkasteltu talotyyppejä, asuntopohjien monikäyttöisyyttä yhdistelymahdollisuuksia, erityisiä asumistarpeita sekä rakentamisen prosessia. Työ alkoi vuonna 2008, jolloin koottiin esimerkkejä useasta maasta: Iso-Britanniasta, Tanskasta, Hollannista, Sveisistä ja Saksasta. Näitä alkuvaiheen konsepteja käsiteltiin hankkeen ensimmäisessä julkaisussa Asuttaisiinko toisin?, joka ilmestyi kyseisen vuoden syksyllä. Vuonna 2009 aloitettiin konseptien vuorovaikutteinen jatkotyöstäminen. Lähtökohtana oli laajapohjainen kehittämisseminaari, jonka yhtenä tuloksena muodostettiin joukko pienempiä konseptityöryhmiä. Nämä alkoivat käsitellä kukin itsenäisesti omaa aihepiiriään ja kokoontuivat niin usein kuin katsoivat tarpeelliseksi. Myös kehittämisseminaareja jatkettiin. Niitä pidettiin vuoden aikana yhteensä neljä, ja niissä käsiteltiin osaltaan konseptityöryhmien tuottamia tuloksia. Kehittäminen sai näin kaksitasoisen luonteen, jota on tarkemmin käsitelty toisaalla tässä teoksessa. Konseptityöryhmät käsittelivät seitsemää asumiskonseptia, jotka olivat 1. kaupunkipientalo 2. ryhmärakentaminen tai -rakennuttaminen 3. omaehtoisesti joustava rakentaminen 4. kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto 5. james asumisen ja palvelujen yhdistäminen 6. hybriditalo eli kauppa-asuintalo 7. hallintamuodot ja rahoitusinstrumentit. Kun tarkastellaan konseptien luonnetta sekä suhdetta kaupunkirakenteen ja monimuotoisuuden kysymyksiin, päädytään taulukon 1 esittämiin havaintoihin. Selkeimmin tiivistä rakentamista edustaa kaupunkipientalon konsepti (1). Se esittää yhteen päätyyppiin perustuvan selkeän ratkaisumallin, jota voidaan joustavasti muunnella erilaisiin uudis- ja täydennysrakentamisen tilanteisiin. Ryhmärakentaminen (2), oma -ehtoisesti joustava rakentaminen (3) sekä kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto (4) pyrkivät myös mahdollisimman suureen yleis päte vyyteen, mutta toisaalta eivät ota selkeästi kantaa kaupunkirakenteeseen. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 277
4 Jäljelle jää kaksi konseptia: james asumisen ja palvelujen yhdistäminen (5) sekä hybriditalo eli kauppa-asuintalo (6). Niiden edustamilla ratkaisuilla on yhdyskuntarakenteellinen ulottuvuus, ja lisäksi ne käsittelevät asumisen ja muiden toimintojen kannalta tärkeää kysymystä asunnon ulkopuolisista palveluista. Muut ryhmät sen sijaan painottavat enemmän itse asunnon ominaisuuksia. Taulukko 1. Konseptien suhde kaupunkirakenteeseen ja monimuotoisuuteen. Konseptin nimi Konseptin luonne Suhde kaupunkirakenteeseen Suhde monimuotoisuuteen 1. Kaupunki pien talo Pyrkii lisäämään townhouse-tyyppisten kytkettyjen pientalojen käyttöä ja tutkii niiden kehittämistarpeita. Tarkoitettu sellaisenaan vastaukseksi tiiviin urbaanin ongelmiin. Yhdistää suuren alue tehokkuuden ja pienen rakennus korkeuden (2 3 kerrosta). Soveltuu kokonaisten alueiden lisäksi täydennysrakentamiseen. Tuo pientalokonseptin keskusta- ja esikaupunki alueille. Konseptissa voidaan korostaa ratkaisujen yksilöllisyyttä. 2. Ryhmä rakentaminen Sisältää keskeisen tavoitteen lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa suunnittelussa ja rakentamisessa Ei ota kantaa, tarkastelee lähinnä tonttikohtaisia määräyksiä ja suunnittelun mahdollisuuksia. Lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti kaupungin kaavoituskäytäntö. Sopii myös täydennysrakentamiseen. Talotyyppi ulottuu pientaloista kerrostaloihin. Tavoitteena hankekohtainen yksilöllisyys ja sitä kautta asuntokannan muuntelu. 3. Omaehtoisesti joustava rakentaminen Kyseenalaistaa perinteiset jäykät typologiat, pyrkii joustavien tyyppien kehittämiseen. Paikallinen, tarkastelee lähinnä rakennuspaikan sisäistä ja rakennuspaikkojen välistä joustavaa käyttöä. Pyrkii mahdollisimman suureen yleispätevyyteen. Kohdistuu useamman asunnon rakennuksiin. Korostaa tilojen joustavia organisoinnin, käytön, keskinäisen rajauksen ja muuntelun mahdollisuuksia. 4. Kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto Täydentää osaltaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kerrostalojen kehittämisen projektia. Ei ota kantaa, tarkastelee paikallisesti rakennukseen vaikuttavien normien ja teollisuudessa käytettyjen ratkaisujen vaikutusta. Keskittyy kerrostalojen fyysiseen ja sosiaaliseen monimuotoisuuteen. Enemmän valinnanvaraa, muuntojoustoa ja hallinnan mahdollisuuksia. 5. James asumisen ja palvelujen yhdistäminen Koskee asumisen monimuotoista palvelutarjontaa ja mahdollisesti palvelujen integroimista asuinrakennuksiin. Arjen toimintojen näkökulma kaupunkiin. Tarkastelee kysymystä palvelujen paikallisuudesta pääosin palvelujen sisällön ja tuottamisen näkökulmasta. Sopii sekä uudis- että täydennysrakentamiseen. Monimuotoisuus määrittyy pääosin sosiaalisesti (elämäntavat, tyylit). Pyrkii lisäämään tilojen monikäyttöisyyttä ja sosiaalista merkitystä. 278 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
5 Konseptin nimi 6. Hybriditalo eli kauppaasuintalo 7. Hallintamuodot ja rahoitusinstru mentit Konseptin luonne Koskee asumisen ja erityisesti kaupan palvelujen yhdistämistä rakennustyyppien avulla. Palveli olennaisesti muiden ryhmien tarpeita eikä esittänyt mitään ratkaisumallia. Suhde kaupunkirakenteeseen Sekoittuneen kaupunkirakenteen luominen yhdistämällä kaavoitus ja rakennustyypit. Muodostaa kategorisia tapauksia (kadunvarsiliiketilat, kauppakeskukset jne.). Sopii sekä uudis- että täydennysrakentamiseen. Suhde monimuotoisuuteen Monimuotoisuus ymmärretään rakenteen ja toimintojen sekoittumiseksi ja eri kokoisten kaupan yksiköiden rinnakkaisuudeksi. James- ja hybriditaloryhmän vertailun tekee erityisen kiinnostavaksi se, että niiden voi katsoa edustavan osin vastakkaisia näkökulmia samaan ongelmakenttään. Lisäksi kummassakin käsitellään sekoittuneen kaupunkirakenteen kysymyksiä. Seuraavat kummankin ryhmän käsittelyt perustuvat kokouksista laadittuihin muistioihin. James-ryhmän osalta käytän lähteenä myös Hilkka Lehtosen toisaalla tässä teoksessa tekemää analyysia. 3 Hybriditaloryhmän kaupunkirakenteelliset ideat Hybriditaloryhmä, toiselta nimeltään kauppa-asuintaloryhmä, tarkasteli asumisen ja kaupallisten palvelujen konkreettista yhdistämistä samoihin rakennuksiin tai kaupungin sisäisissä keskittymissä. Tämä varsin Helsinki-keskeinen ryhmä oli siten ainoa, jossa kaupunkirakenne oli suoraan työskentelyn lähtökohtana. Työ käsitteli Helsingin asuntoalueiden kysymyksiä, ja sillä oli yhteys myös kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi hankkeeseen. Ryhmä kokoontui kolmesti. Käsite hybriditalo voidaan tulkita monellakin tavalla. Ryhmän työssä se tarkoitti yleisesti ratkaisua, jossa on yhdistetty asuinrakentamista, kaupan tiloja ja mahdollisesti muita palveluja, tai kääntäen. Perinteinen kadunvarren kaupunkikerrostalo kivijalkamyymälöineen on siten hybriditalon yksi muoto, samoin ostoskeskus, jos siihen yhdistetään asuntoja 3 Ks. artikkeli Kaupunkiasumisen monimuotoisuus, palvelut ja james-konsepti tässä teoksessa. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 279
6 tai esimerkiksi kirjasto. Käsitteenä hybridirakentaminen saa sisältönsä nykyisistä kaupunkirakenteellisista ideoista, joissa pyritään eroon sekä rakennusten jaottelusta erillisiin tyyppeihin että rakennuksia fyysisesti erottavista ulkotiloista (perinteisestä korttelijaosta). Hybridi yhdistelee erilaisia toimintoja ja liikkumisen muotoja, sisä- ja ulkotiloja, yksityistä, puolijulkista ja julkista. Ei siis ole aivan ilmeistä, millaiset konkreettiset tapaukset pitäisi lukea hybridirakentamisen piiriin. Käsite on arkkitehtuurivisioinnille tyypillisesti tarkoituksellisen monitulkintainen ja sellaisena epäselvä, vaikka viittaakin todellisiin projekteihin. 4 Tyypillinen hybridiprojekti kohdistuu solmukohtaan, jossa eri liikennemuodot kohtaavat ja jonka kautta ihmisvirrat ohjautuvat. Hybridirakentaminen painottaa kulutuksen ja kaupan tilojen saumatonta jatkuvuutta ja suosii tästä syystä myös jalankulkua. Toisaalta suureen kauppakeskukseen perustuva hybridikeskittymä on eräänlainen kehityksen äärimuoto. Erityisesti luvuilla mielenkiinto kohdistui pienempiin keskittymiin, joissa kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä pidettiin tärkeinä. Kiinnostus paikalliseen ja sekoittuneeseen on jälleen virinnyt, osin ilmeisenä vastareaktiona suurten kauppakeskuksen rakentamiselle. URBAn ryhmätyössä korostui erityisesti kaksi näkökohtaa. Ensimmäinen näistä koski keskustamaisia kadunvarsiliiketiloja ja niiden toteutusmahdollisuuksia uusille asuinalueille. Toisena kysymyksenä olivat keskitetyt kauppapaikat. Tämä ongelma liittyi olennaisesti vanhempiin ostoskeskuksiin ja asemaseutuihin ja näin ollen täydennysrakentamiseen. Eroa ei kuitenkaan käsitetty jyrkäksi: yhtenä esimerkkialueena oli Helsingin Jätkäsaari, johon RAKLI ry:n (Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliiton) järjestämissä konseptiklinikoissa on ideoitu sekä kadunvarsiliiketiloihin että keskitettyihin ratkaisuihin perustuvia malleja. 5 Hybritaloryhmän työssä kuvastuivat kuitenkin aihealueen sisäiset polarisaatiot. Nämä voi ryhmittää kolmeen ryhmään: 1) keskustan ja 4 Hyvän esimerkin tarjoavat kirjat Hybrids I. Híbridos verticales; High-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 31 sekä Hybrids II: Híbridos horizontales; Low-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 32. Ensimmäinen esittelee korkeita tornitaloja, toinen maantasossa leviäviä rakennuskomplekseja. Yrityksessään erottua käsitteenä mutta häivyttää rakennustyyppien erot hybridirakentaminen on kiinnostava tutkimuskohde. 5 Nämä ovat kulkeneet klinikoiden esittelyissä nimillä yksi vahva monitoiminnallinen keskittymä, useita pienempiä monitoiminnallisia keskittymiä yhdellä omistajalla sekä useita pienempiä monitoiminnallisia keskittymiä, joista kukin eri omistajalla. Tiuraniemi Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
7 periferian vastakohtaisuus, 2) toimijakentän intressien erillisyys sekä 3) kaupallisten ympäristöjen laadun ongelmat. Nämä vastakohdat eivät kuitenkaan ole erillisiä vaan liittyvät toisiinsa ja myös siihen, onko kysymys uudis- vai täydennysrakentamisesta. Tiivistetysti ilmaisten lähtökohtana on se, että tuleva rakentaminen kohdistuu merkittävästi keskustan ulkopuolisille alueille, mutta sen esikuvana on keskustaurbaanius. Keskustamainen korttelirakenne ja kivijalkaliiketilat käsitetään siis ihanteeksi, jota pyritään toteuttamaan myös esikaupunkialueilla. Edellytykset keskustamaisen ympäristön luomiseen kuitenkin vaihtelevat, jolloin päädytään erilaisiin rakennustyyppeihin ja kaupunki rakenteellisen keskittämisen malleihin. Keskustojen ulkopuolinen täydennysrakentaminen kohdistuu tyypillisesti vanhojen ostoskeskusten tai asemaseutujen ympäristöön. Lähiömäinen ympäristö rajoittaa yleisesti tarjolla olevia kaavallisia ratkaisumalleja. Kaupan kannalta samaan kiinteistöön on mielekästä yhdistää toimintoja, jotka synnyttävät asiakasvirtoja, esimerkiksi kirjasto. Asuminen on tässä mielessä huonompi vaihtoehto. Lisäksi asunto- ja liiketilojen rakennuttaminen ovat pitkälti eriytyneitä, joten kaupan ja asuinrakentamisen yhteistä intressiä voi olla vaikea löytää. Vanhoilla kauppapaikoilla voi olla myös huono imago. Sosiaalisten häiriöiden ja melko huonosti suunnitellun ympäristön vuoksi ne eivät ole halutuinta asuinympäristöä, eivätkä kaupan toivomat asukasryhmät suosi niitä. Uusilla asuinalueilla jatkuvien katutilojen muodostaminen on helpompaa, mutta kiinteistöjen vuokrat voivat olla liian korkeita vanhoihin keskustoihin verrattuna. Jatkuvan katutilan mallit suosivat perinteistä alakerrosten kaupan ja yläkerrosten asumisen yhdistämistä. Asuntoosakeyhtiöiden ja muiden mahdollisten omistajien ongelmana ovat alkuvaiheen markkinoinnin vaatimat resurssit ja tilojen hidas täyttyminen. Tilannetta helpottavat erilaiset siirtymäkauden hallinnan ja markkinoinnin järjestelyt. Yritysten kannalta puolestaan asunto-osakeyhtiö voi olla ongelmallinen liiketilan omistaja (tämä koskee myös keskustaalueita). Ongelma pahenee, jos yritys toimii usean vierekkäisen tontin alueella. Näiden pulmien ratkaisemiseksi on esitetty mm. kaupan ja asumisen kiinteistöjen sisäistä erottamista rakennusten vertikaalisuunnassa, kerroksittain. Tämä on jo nyt juridisesti mahdollista mutta käytännössä työlästä. Mahdollisen ratkaisun tarjoaisi nk. kolmiulotteinen kiinteistö järjestelmä, jollaista ei ole kuitenkaan toistaiseksi toteutettu. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 281
8 Uusille kauppakeskuksille ominainen keskitetty omistajuus aiheuttaa myös ristiriitoja. Ennen kaikkea se mahdollistaa kiinteistön suunnitelmallisen kehittämisen, joka on esimerkiksi vanhojen ostoskeskusten hajautuneessa omistusrakenteessa vaikeaa. On kuitenkin yrityksiä, jotka eivät halua kauppakeskuksiin niiden asettamien toiminnallisten rajoitusten (ketjuvaatimukset, aukioloajat yms.) vuoksi. Näille yrityksille muut sijoittumisen mallit olisivat tarpeen. Kaupunkirakenteesta lähtevän ajattelutavan sellaisena kuin se ilmeni työryhmän työssä keskeinen lähtökohta ovat asiakasvirrat ja niiden ohjailu. Tämä johtaa huomion muutaman pääasiallisen typologian tehokkaaseen toteuttamiseen. Palvelut ymmärretään ensisijaisesti liikkeissä asioimiseksi ja päivittäistavarakaupaksi. James-ryhmä ja palvelujen liittäminen asumiseen James-konseptiryhmä sai nimensä Zürichiin luodusta asumismallista, jossa asuintalon portieeri, James tarjoaa asukkaille palveluja korvausta vastaan. 6 Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitteli aihepiiriä hyvin monipuolisesti. Hilkka Lehtosen analyysissa james-konsepti (käytän pientä alkukirjainta erotukseksi alkuperäisestä tavaramerkistä) tarkoittaa sekä portieerin henkilökohtaisesti tarjoamaa asumispalvelua että hänen välittämiään muita palveluja asukkaille. Näin konseptissa on säilytetty portieerin (tai vastaavan henkilön) erityinen rooli. Analyysini kannalta tällaisen henkilön olemassaolo ei ole ratkaiseva, sillä kiinnostukseni kohteena on palvelujen ja kaupunkirakenteen suhde enemmän kuin asuintalon sisäiset järjestelyt. Tarkastelen siten kysymystä hieman väljemmin. Osin myös james-ryhmän sisäiset pohdinnat irtautuivat portieerimallista. Olennaista on palvelujen liittyminen konkreettisesti arjen ja asumisen käytäntöihin. Palvelut tulevat käyttäjän luo tai ainakin lähelle, ne ovat portieerin tavoin helposti tavoitettavissa, ja ne voidaan tuottaa erilaisin yhteistyön muodoin. Ne voivat koskea asuntoa (siivous, kotiapu) mutta laajentua myös sen ulkopuolelle. Sekä tiedon että toiminnan 6 Kirsi Rantaman mukaan kohteesta syntyvä mielikuva oli jopa eksklusiivinen, mutta käytännössä kaupunginosa oli varsin heterogeeninen. Asiakaskunta ei edustanut tavanomaisinta asujaimistoa, vaan joukossa oli paljon työkseen matkustavia ja palveluja käyttäviä. Palvelun kustannukset, joita ei sisällytetty suoraan vuokriin, osoittautuivat suuremmiksi kuin aluksi oli arvioitu. James-ryhmän kokous Katso myös Rantama Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
9 verkottuminen kuuluvat konseptiin, mutta myös henkilökohtaiset kontaktit ovat olennainen piirre. Samantapaisia ideoita on kehitelty arjen ajan hallintaa tarkastelevassa ARJA-hankkeessa. Siinä tavoitteena oli yhdistää eri sektorien tuottamia palveluja, ottaa mukaan vaikeasti tavoitettavia kolmannen sektorin palveluntuottajia, mahdollistaa myös maksuttomien palvelujen tuottaminen, vähentää palvelujärjestelmän sirpaleisuutta ja tarjota työnantajille väline edistää perhemyönteisyyttä. ARJA-hankkeessa ideoitu palvelutiski voi merkitä rinnakkaisesti paikkaa, verkkopalvelua ja henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse. 7 Jo james-ryhmän ensimmäisessä tilaisuudessa huomio kiinnittyi paikkaan ja kaavoitukseen. Yksi asuintalo ei voi tarjota kaikkea. Toisessa ääripäässä ovat kauppakeskukset, mutta kaikki eivät voi eivätkä halua asua niissä. Näin päädyttiin tarkastelemaan james-palvelujen sijaintia. Paikka kuuluu kunkin palvelun avainkysymyksiin, mutta sille on vaikea esittää yleispäteviä ratkaisuja. Merkittävä kysymys on palvelun vaikutusalue, kuten taloyhtiö, kortteli, kaupunginosa tai koko kaupunki. Alkuperäinen James korostaa asuintaloon liitetyn palvelupisteen merkitystä, mutta jos konseptin tulkitsee väljemmin, palvelupiste ei ole välttämättömyys. Osa palveluista voi olla tilauksesta saatavia (esimerkiksi kodin siivouspalvelut), tai muu henkilökohtainen kontakti voi olla www-sivuihin rinnastettava kanava palvelun käyttöön. Esille tulleissa ideoissa voidaan erottaa kaksi sijoittumisen pääperiaatetta. Ensimmäinen näistä perustuu palvelun vaikutusalueeseen, ja sen mittakaavaportaita ovat esimerkiksi asuintalo, useamman talon muodostama asuntoyhtiö, asuinkortteli, kaupunginosa, kaupunki ja laajimmillaan kaupunkiseutu. Kiinnostavimpia ovat taloyhtiön ja korttelin tapaukset, sillä juuri ne tuovat palvelut lähelle sekä sijainniltaan että ajankäytön kannalta. Niihin liittyy myös pyrkimys sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen ja jo häviämässä olevien palvelumallien (talonmies) uudistamiseen, kuitenkin kilpailukykyisellä tavalla. Korttelitason ajatusmalleista esitettiin myös idea james-korttelista toteutettavaksi samalla periaatteella kuin Helsingin Jätkäsaareen ideoitu hyvinvointikortteli. Toinen pääperiaate liittää palvelut asumisuran eri vaiheeseen, vaihtuviin tarpeisiin, kuten yksin asumiseen, lapsiperheisiin ja ikääntyviin, kehitysvammaisiin, maahanmuuttajiin ja niin edelleen. Esitettiin myös 7 Wallin & Horelli Ks. myös Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 283
10 idea ikääntyvien portaittain tuetusta asumismallista, jossa tavoitteena on pysytellä mahdollisimman itsenäisenä edellisessä vaiheessa ennen seuraavaan siirtymistä. Näitä vaiheita voisivat olla tavanomainen mutta esteetön asunto, palveluin tuettu asuminen omassa asunnossa, varsinainen palveluasunto ja lopulta paikka hoitokodissa. Tällöin toteutuisi laitosasumisen välttäminen mahdollisimman pitkään. Jos palvelukäsitettä voidaan tällä periaatteella laajentaa, raja erityispalvelujen ja laajempien arjen palvelujen välillä ohenee. Esimerkiksi nk. kotiutumisasunnon ja tukiasumisen raja ei olisi jyrkkä. Erityiset asumistarpeet eivät kuitenkaan automaattisesti merkitse palvelutarpeen lisäämistä, kyse voi olla myös erityisestä asumisen muodosta ilman varsinaisia palveluja, kotiutumiskerrostalosta. Kotiutumisasunnon problematiikkaa käsiteltiin sekä james- että kerrostaloryhmässä. 8 Verrattuna hybriditaloryhmään, jossa käsiteltiin muutamaa sijoitusmallia ja niiden vaikutuksia, james-ryhmässä viitattiin useammanlaisiin esimerkkeihin, jotka kaipaavat jatkokehittämistä: hyvinvointi- ja kotipalvelut yleisesti ikääntyneiden ruokapalvelu car sharing asuntojen välityksen tukipalvelut kuntosalipalvelut kiertävät esikaupunkipalvelut verkkokauppa esikaupunkien kansainväliset puutarhat (siirtolapuutarhat) pienimuotoinen päivittäistavaroiden myynti. Palvelujen kannattavuus on kriittinen kysymys, joka james-konseptissa pyritään varmistamaan toisaalta saavutettavuuden, toisaalta tuottamisen synergioiden avulla. Palvelusetelit edistävät osaltaan hajauttamista ja verkostomaista tuottamista. Vaikka ideaalina on henkilökohtainen palvelutilanne, myös sähköiset verkkopalvelut ovat merkittäviä. Näistä esimerkkinä oli Jyväskylän ja Mikkelin seudulla toimiva Klemmariportaali, jonka kautta voi hakea arkielämän palveluja. 9 8 Kerrostaloryhmän muistio ; Gella-huoneistohotellien johtajan Pekka Parikan esitys james-ryhmän kokouksessa ; Pool-Haus ja Solitär asuintalot, ks. (luettu ). 9 (luettu ). 284 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
11 Palvelujen tuottamisen synergian esimerkkitapauksena runsaasti kiinnostusta herätti Folkhälsanin Espooseen rakentuva palvelukeskittymä Folkhälsanhuset i Esbo. 10 Tälle konseptille oli ominaista kulttuuri, koulu- ja hoivatoiminnan synergia yhdistämällä muun muassa ruokailumahdollisuuksia, ostettavia ja kunnallisia palveluja, asumismuotoa ja erityistilojen (konserttisali) käyttöä. Hyvin olennainen seikka on investointivaiheen riskien hallinta ja pyrkimys pitkäjänteiseen palvelutoimintaan, jota tilojen monikäyttö tukee. Myös kunnalliset palvelut ovat konseptissa mukana. Paikka konseptien osana Kun tarkastellaan kaikkien seitsemän konseptiryhmän tuottamia yksittäisia havaintoja ja ideoita, voi havaita toistuvia teema-alueita. Niiden erottaminen ja nimeäminen on toki tulkinnanvaraista. Konseptit eivät ole helposti vertailukelpoisia keskenään, koska niitä ei ole valittu systemaattisesti ja ne ovat näkökulmiltaan erilaisia. Tämä ilmenee myös tarkastelemalla taulukkoa 1. Toisaalta konseptit voi tulkita koeporauksiksi yhden ajakohdan problematiikkaan. Omana tavoitteenani on ollut löytää tarkastelukehikko, joka jäsentää konseptien tuottamaa materiaalia kokonaisuutena, ja toisaalta tunnistaa konseptien välityksellä yleisempiä ajankohtaisia ongelmia. Analyysin tarkentuessa olen päätynyt seuraavaan neljään teemaan: 11 S P E Sosiaalinen ulottuvuus (social dimension) Konseptin sosiaaliset perustelut ja asumisen avainryhmät, valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuudet, osallistuminen ja vuorovaikutus, kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus. Paikka kaupungissa (place in the city) Konseptin sijainti kaupunkirakenteessa, arkkitehtoniset ominaisuudet, suhde muihin paikkoihin ja toimintoihin. Kaavoituksen haasteet ja ekologiset tavoitteet. Mahdollistaminen ja esteet (enabling and obstacles) Uuteen siirtymisen esteet ja niiden poistaminen, kannustuskeinot, alkuvaiheen ja muutostilanteiden riskien hallinta, normit ja lainsäädäntö. 10 Folkhälsanin kehitysjohtaja Tom Kankkosen esitys Vuoden 2009 seminaareissa olen soveltanut hieman toisenlaista jaottelua: paikka kaupunkirakenteessa, toimijoiden kohtaaminen, uusien käytäntöjen mahdollistaminen sekä resurssit ja riskien hallinta. Katson uuden jäsentelyn eduksi sosiaalisen näkökulman korostamisen ja liittymisen paremmin kestävän kehityksen kolmijakoon. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 285
12 C Yhteistyön kysymykset (cooperation) Konseptin tuottajatahot, uudet yhteistyön muodot, kannattavuus ja toimintamallit. Mitä konsepti korvaa, mikä on sen taloudellinen perusta ja filosofia. Jaottelun voi liittää myös kestävän kehityksen kolmijakoon, ts. sosiaaliseen (S), ekologiseen (P) ja taloudelliseen (C) kestävyyteen. Hybriditalo- ja james-konseptit ilmentävät näitä teemoja eri tavalla, vaikka niillä on myös yhteisiä piirteitä, kuten autoriippuvuuden ja tarpeettoman liikkumisen vähentäminen. Eroja on tarkasteltu taulu kossa 1. Taulukko 2. Hybriditalo- ja james-konseptien välisiä eroja teemoittain. Teema Hybriditalo James S Sosiaalinen merkitys P Paikka kaupungissa E Muutoksen mahdollistaminen C Yhteistyön kysymykset Tiiviin keskusta-asumisen arvostus. Palvelujen läheisyyden ja osin sekoittuneen urbaanin ympäristön tavoittelu. Sijoittuminen liikenteellisiin keskittymiin. Asumisen ja kulutuksen tilat ovat erillisiä ja hyvin määriteltyjä, vaikka voivat sijaita samoissa rakennuksissa. Kiinteistöjaon ja kaavoituskäytäntöjen kehittäminen, hybridirakentaminen, tyhjien tilojen manageeraus yms. Perustuu pitkälti ympäristön suunnitteluun, kaavoituksen kumppanuuksiin ja kiinteistöinvestointeihin. Yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen palvelukontaktin korostaminen, kulutuksen liittäminen arkeen ja elämänvaiheisiin. Palvelut limitetään asumiseen ja instituutioihin, asuintalo tai kortteli palvelusolmuna, tilojen monikäyttö ja vyöhykkeisyys. Asuinrakentamisen yhteis- ja monikäyttötilojen kehittäminen, organisaatioiden kumppanuuksien kehittäminen. Asukkaat muovaavat palveluja ja tuottavat osin itse, erilaiset toimijat verkottuvat keskenään, tilallisten ja sähköisten kontaktien rinnakkainen hyödyntäminen. Tämän jälkeen voidaan siirtyä tarkemmin niihin keinoihin, joita hybriditalo- ja james-ryhmissä tunnistettiin konseptien toteutukseen. Ne on pääosin poimittu konseptiryhmien muistioista, joten luettelo on hieman epäyhtenäinen. Tässä vaiheessa yhdistän ryhmien materiaalin keskenään, sillä on kiinnostavaa tunnistaa nimenomaan konseptien yhteinen ulottuvuus. Viiteryhmä on kuitenkin ilmaistu merkinnällä [H] tai [J]. Mainitut neljä teemaa (S, P, E, C) ovat edelleen käyttökelpoisia ryhmittelyyn, joskin kysymys paikasta voidaan edelleen jakaa kaupunkitilan ja ympäristön laadun alakohtiin. 286 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
13 S Palvelujen sosiaalinen merkitys Palvelujen tahdistaminen elämänvaiheisiin (kotona asuminen kodin tukipalvelut palveluasuminen hoitokoti) [J] Sosiaalisten kontaktien mahdollistaminen palvelun lähtökohtana, kodin ulkopuoliset paikat osana arkea [J] Eri ikäpolvia yhdistävä toiminta [J] Tietyn paikallisen segmentin (tilapäisasujat, maahanmuuttajat) tarpeiden, toiminnan, harrasteen, elämäntavan varaan rakentuva tarjonta [J] Hoivapalvelut vs. hyvän olon palvelut [J] Vanhojen asuinalueiden profiilin nosto [J, H] P Paikka kaupungissa Erityisesti kaupunrakenteellisia näkökohtia koskien Liikennevirtojen keskittäminen, kauttakulku ja solmukohdat, katuverkon priorisoinnin ( High Street ) hyödyntäminen [H] Katutilan jatkuvuutta edistävät tai hyville paikoille rakentamiseen velvoittavat menettelytavat kaavoituksessa [H] Yksittäisten yritysten esittämien sijoittumistoiveiden (kauppakeskuksiin tai niiden ulkopuolelle) huomioon ottaminen kaavoituksessa [H] Sellaisten hajautettujen tai paikasta riippumattomien liiketoimintamallien mahdollistaminen, jotka eivät edellytä jatkuvia liikennevirtoja [H] Verkkokaupan jakelupisteiden huomioon ottaminen ostoskeskuksissa [H] Vanhojen asemaseutujen ja ostoskeskusten kehittäminen asumisen avulla [H, J] Senioriasumisen liittäminen metroasemien yhteyteen. [J] Ympäristön laatua koskien Jalankulun ja pyöräilyn edellytykset, esteettömyys [H] Julkisivujen selkeys, julkisivut yrittäjien käyntikortteina [H] Katutilan sujuvuus ja turvallisuus [H] Kaupallisen ympäristön viihtyisyys ja ympäristöt [H] Kaupan tilojen avautuminen katutilaan [H] E Muutoksen mahdollistaminen Tilantarpeiden ennakointi kaavoituksessa [H] Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 287
14 Kaavojen varasuunnitelmat : epävarmojen dominoivien projektien riskeihin varautuminen [H] Asuinalueiden yhteistilojen keskittäminen kaavoituksessa [J] Erityisten tilojen varaaminen palvelujen kannalta tärkeille toiminnoille (esimerkiksi perhepäivähoitajan asunnolle) [H] Kaavoitukseen osallistuminen ja kumppanuudet, konseptiklinikat [H] Kiinteistöjen hallintamuotojen kehittäminen [H] Kiinteistöjaon käytäntöjen kehittäminen (3d-kiinteistönhallinta) [H] Hybridirakentamisen kehittäminen ratkaisuna tilojen käyttötarkoitusten muuttamiseen [H, J] Tyhjien liike- ja yhteistilojen keskitetty markkinointi [H, J] Edullisten liiketilojen tuottamistavat [H] Pysäköinnin subventointi [H] Toteuttajatahojen yhteisprojektit (kauppa, asuntorakentaminen, koulutus, kulttuuri, hoivapalvelut jne.) ja yhteiset intressit [J] Organisaatioiden (asuntoyhtiöt, huoltoyhtiöt) kumppanuuksien kehittäminen [J] C Yhteistyön kysymykset Palvelujen yhdistämisellä saavutettava paikallinen synergia (monikäyttöiset tilat, kuten ravintolapalvelut, kulttuuripalvelut) [J] Alueelliset yhteistyöverkostot (esimerkiksi hotellitoiminnan oheispalvelut) [J] Kunnallisten palvelujen sijoittumisperiaatteet Kolmannen sektorin toiminnan liittäminen [J] Julkisen tuen hyödyntäminen tuotannossa (verovähennykset, palvelusetelit) [J] Edelläkävijäpalvelut konseptien käynnistämiseksi Traditionaalisten palvelumallien (talonmies) uudistaminen [J] Havaitaan, että ryhmien painotukset korostuvat eri tavoin. James-ryhmä painottaa palvelujen sosiaalisia (S) ja yhteistyön (C) kysymyksiä, hybriditaloryhmä puolestaan paikkaa (P) ja muutosvoimia (E). Nämä huomiot ovat merkityksellisiä sekoittuneen kaupunkirakenteen ihanteen kannalta. Hybriditaloryhmässä lähes ainoaksi mahdollisuudeksi tuottaa palveluja asuinalueille näyttäytyy toimiminen päivittäistavarakaupan ja jakelulogistiikan ehdoilla. Vastaavasti james-ryhmä näyttää olettavan, 288 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
15 että palveluja ja niihin liittyviä sosiaalisia merkityksiä voidaan tuottaa ensisijaisesti yhteistoiminnalla ja verkottumalla ilman, että fyysiseen ympäristöön tarvitsee kohdistaa suuria muutoksia. Näin esitettynä vastakkainasettelu on jyrkkä mutta kuvastaa todellista näkökulmien eroa. Hybrikonseptissa anonyymi kulutus rinnastuu anonyymeihin julkisiin tiloihin, joiden anonymiteetin ei kuitenkaan tarvitse merkitä epäviihtyisyyttä. James-konseptissa tilat ymmärretään yksityisemmiksi ja yhteisöllisemmiksi. Tässä on ristiriidan siemen, sillä eikö jamesin henkilökohtainen ja yhteisöllinen palvelu osaksi viittaa taloudellisen kannattavuuden ehdoilla tapahtuvasta yritystoiminnasta poikkeaviin toimintamalleihin, esimerkiksi kolmannen sektorin toimintaan? James-konseptin alkuperäinen, kaupallistettu ja sinänsä johdonmukainen muoto tuskin olisi saumatta yhteensopiva tällaisen ajattelutavan kanssa. Asuinalueiden yhteistilat ovat hieman yllättävästi tulleet merkitseviksi esimerkiksi maahanmuuttajille, jotka muutenkin tarvitsevat erilaisia tukimuotoja. 12 Nämä liittyvät edelleen kolmannen sektorin (järjestöt, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt, paikalliset toimijat jne.) työhön. Tilajärjestelyjen avulla kolmannen sektorin usein merkittävä rooli voitaisiin tehdä näkyvämmäksi. Arjen toimintojen kannalta james-konseptin paikat edustavat usein sitä, mitä kutsutaan (Ray Oldenburgin mukaan) kolmansiksi paikoiksi eli puolijulkisiksi tiloiksi kodin ja työ- tai opiskelupaikan ulkopuolella. Sellaisia ovat kauppatorit, puistot, julkiset oleskelualueet, kahvilat ja muut urbaanit olohuoneet. 13 Hybridikonsepti ei ota vastaavalla tavalla kantaa tällaiseen ideaan, ja osin kolmannen paikan käsite pyrkiikin murtamaan puhtaan kaupallisen ja julkisen tilan käsitteet. Kolmannen paikan käsite ei kuitenkaan avaa selkeästi james- ja hybridikonseptin välistä jännitettä, sillä se voidaan liittää myös hybridikonseptiin. Tältä kannalta kirjastojen sijoittaminen kauppakeskuksiin on oireellinen ilmiö. Konseptien välinen vastakkaisuus ei liity myöskään tiiviin, keskustamaisen kaupungin ja lähiön väliseen vastakkainasetteluun. Urbaanisuuden näkökulmasta hybridikonsepti korostaa perinteisten julkisten ja nykyisten puolijulkisten (kaupallisten) paikkojen merkitystä persoonattomalle kanssakäymiselle. James-konsepti puolestaan pyrkii vahvistamaan 12 Viittaan tässä sekä kerrostaloryhmän kokousmuistioon että ympäristöministeriön lähiöohjelman MOVE Monimuotoinen, vetovoimainen lähiö hankkeen tavoitteisiin. 13 Karisto 1993, 36. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 289
16 palvelujen sosiaalisia verkostoja yhtä lailla keskustamaisessa kuin väljemmin rakennetussa, lähiömäisessä ympäristössä. Lähiö ei automaattisesti edusta yhteisöllisyyttä, sillä se on voitu ristiriitaisesti tulkita sekä kaupunkirakentamisen yhteisölliseksi muunnelmaksi että sosiaalisesti epäonnistuneeksi puolikaupungiksi. 14 Kaksi näkökulmaa yksi ongelmakenttä? Paikkojen määrittelyn kannalta kumpikin konsepti osoittautuu siten melko abstraktiksi. Käytänkin niitä juuri tällaisina abstraktioina, sillä ajattelen niiden avaavan kaksi vastakkaista näkökulmaa laajempaan ongelmakenttään. Tässä vaiheessa voidaan irtautua konseptiryhmistä ja nimetä asiat uudelleen. Erotetaan yhdeksi ryhmäksi paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut. Tämä ryhmä korostaa kaupunkirakennetta, ja siinä voi erottaa kaksi perustyyppiä, kadunvarsiliiketilat ja keskitetyt liiketilat. Ne tukeutuvat kaupunkirakenteen liikenteellisiin keskittymiin: tiiviiseen rakentamiseen, katutilojen jatkuvuuteen ja solmukohtiin joissa vaihdetaan liikennevälinettä (asemat, terminaalit, risteykset). Vastakkaisena ryhmänä ovat integroituvat ja verkottuvat palvelut. Ne rakentuvat monin tavoin: osa voi tukeutua suoraan asuntoyhtiöihin, osa perustuu liikkuvaan pienyrittäjyyteen, ja instituutiot voivat verkottua sekä keskenään että asumismuotojen kanssa. Näiden palvelujen kysyntä kasvaa asumisen muotojen moninaistuessa ja yhdistyessä hoivapalveluihin. Myös verkottuvilla palveluilla voi olla paikka, mutta olennaisempaa on toiminnallinen integroituminen asumiseen: joko suoraan asumisen muotoihin (kerrostaloihin, kortteleihin) tai institutionaalisiin toimijoihin. Palvelujen saavutettavuus perustuu läheisyyteen sekä sosiaaliseen verkottumiseen. Lisäksi osa palveluista on perinteiseen tapaan liikkuvia (kotiin toimitettavat tuotteet ja palvelut). (Kuva 1.) Perustava kysymys kuuluu, edustavatko nämä kaksi vastakkaista lähestymistapaa myös kahta toisistaan riippumatonta palvelustruktuuria, vai edustavatko ne joidenkin palvelujen tapauksissa aitoja vaihtoehtoja. Voidaan ajatella seuraavia vaihtoehtoja: james-palvelut kilpailevat joidenkin nykyisten ostoskeskus- ja kadunvarsipalvelujen kanssa, joille muodostuu uudenlaisia sijaintipaikkoja, 14 Ks. Ilmonen 1994, Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
17 james-palvelut laajentavat pieneltä osin nykyisten palvelujen malleja: jakelukanavat monimuotoistuvat, muodostuu kokonaan uusia palvelumuotoja: palvelut lisääntyvät kokonaisuutena. Paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut KATUTILA LIIKENNEVÄYLÄT SOLMUKOHDAT Hallintamallit, managerointi Tyhjien tilojen riskien hallinta 3d kiinteistöjärjestelmä Kadunvarsiliiketilat A S. O Y K O R T T E L I K A U P U N G I N O S A K A U P U N K I ASUMISEN MUODOT Asukastilat Huoltoyhtiöt? Jaetut palvelut Pienyrittäjät Keskitetyt liiketilat INSTITUUTIOT Kumppanuudet Asemanseudut Ostoskeskukset hoiva, erityisasuminen koulutus kulttuuri jne. Sosiaaliset yritykset PALVELUTISKIT VERKKOPORTAALIT SOSIAALINEN MEDIA Ympäristön laatu Asukassegmentit Pysäköinti, liikenne 3. sektori Integroituvat ja verkottuvat palvelut (joilla voi olla myös paikka) Kuva 1. Kaavio havainnollistaa asumisen palvelujen kahta vastakkaista lähestymistapaa. Kysymysmerkki viittaa niiden välisten yhtymäkohtien epäselvyyteen. Esimerkiksi ARJA-hankkeessa oletettiin, että palvelut monimuotoistuvat, toisin sanoen saavat uusia toteutustapoja ja näin vastaavat paremmin perheiden tarpeiden muuttumiseen. Uudenlaiset palvelut, joihin liittyisi myös vapaaehtoistoimintaa, vertaisryhmiä ja (kolmannen sektorin) auttamisverkostoja, korvaisivat mm. kuntien ohenevaa palvelutuotantoa. 15 Tämä ajatusmalli viittaisi siihen, että james-palvelut ainakin osaksi syrjäyttäisivät aiempia palveluja, ja ehkä siten vähentäisivät myös kaupunkirakenteen kaupallista keskittymistä. Samanlaista ajatusmallia sisältyy myös ideaan etätyön lisääntymisestä ja yleisesti työnkuvan muutoksesta (kuva 2). Kodin ja siihen liittyvän lähityön (mahdollisesti myös kodin lähellä olevien erityisten työpisteiden?) lisääntyminen vaikuttaisi suoraan ajankäyttöön ja ihmisten sijaintiin suhteessa nykyisiin palveluihin mutta tuottaako se aidon muutoksen 15 ARJA-hanke, väliraportti 2004, 23. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 291
18 myös palvelujen suhteessa asumiseen, vai siirtyisivätkö vain nykyisen kaltaiset palvelut sijainniltaan uusiin asemiin? 16 Kuva 2. Työpaikkakäsitteen muutosta ilmentävä kaavio, josta todetaan: Lähipalveluverkosto tulevaisuuden työntekijäryhmien tukena. Heiltä kaikilta edellytetään kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta. 17 Hybridirakentamisen ajatusmalli voidaan ymmärtää yritykseksi ratkaista kaupunkirakenteen ja palvelujen sisällön yhdistäminen arkkitehtuurin keinoin ja samalla pyrkiä toimintojen välisen tilan joustoon. Hybriditaloryhmän käsittelemässä merkityksessä tämä merkitsi kuitenkin palvelukeskittymien vaikutusvallan lisäämistä, ei sellaista asuntokeskeisyyttä kuin james-ryhmän painotuksissa. Laajemmin ymmärrettynä hybridirakentaminen sisältää muitakin vaihtoehtoja ja voisi sopia myös asumisen ja etätyön uudelleenjärjestelyyn. Hybridirakentamista käsiteltiin myös James-ryhmässä yhtenä tapana tuottaa uudisrakentamisessa tiloja james-tyyppisille palveluilla. Toisaalta taloyhtiöiden kaikki tilat on yleensä pyritty antamaan vuokralle ja saamaan tuottavaan käyttöön, joten pelkkä tilaohjelman väljennys tai monikäyttö ei tuota ylijäämää. Tästä syystä konseptin kustannuksiin 16 Otala & Jarenko (2005), Käsite E-työ sisältää etätyön, mobiilityön ja itsellistetyn työn. Kirjoittajat eivät kuitenkaan ota tarkemmin kantaa mahdollisiin tilaratkaisuihin. 17 ARJA-raportti 2005, 19, kuvateksti. 292 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
19 olisi laskettava myös vuokratulojen väheneminen, jos tilat annetaan james-käyttöön vastikkeetta. James-ryhmä tuotti näkemyksen siitä, kuinka palvelujen tarve muuttuu tulevaisuudessa, missä james-tyyppisellä mallilla voisi olla kysyntää ja mitä palveluja siihen voisi sisältyä. Mallin toteutuminen on kuitenkin monimutkaisempi kysymys, jota ratkeaa vasta käytännön myötä. Useimmille niistä palveluista, joita james-ryhmässä käsiteltiin, on olemassa jo nyt itsenäistä tarjontaa james-jakelu tuskin voi toimia tuottamalla ylimääräisen kustannuskerroksen nykyisten lisäksi. Ongelma tunnistettiin myös ryhmän työssä. Potentiaalisten james-palvelujen listaus tai henkilökohtaisen palvelun idea eivät riitä, vaan konseptin kokonaisrakenne ja mittakaava on määriteltävä ja palveluille on oltava efektiivinen kysyntä. Koska asunto-osakeyhtiö ei todennäköisesti ole optimaalinen yksikkö, markkinat on koottava liittoutumalla. 18 Vantaan Keimolanmäen asuinalue, joka esiteltiin myös James-ryhmälle, tarjoaa esimerkin siitä, millaiseen ympäristöön palvelut olisi tuotettava, ja millainen olisi mahdollisesti suhde keskitettyihin kaupallisiin palveluihin. 19 Keimolanmäki sisältyy Marja-Vantaan alueeseen ja sijaitsee aivan tulevan Kehäradan Kivistön aseman ja sen kaupallisen keskittymän lähellä. Alueella on asuntojen lisäksi toimistoja ja julkisia palveluja. Sille muodostuu oma pieni keskustansa, jonka symboliksi tulee entisen Keimolan moottoriradan valvontatorni. Asuminen on monimuotoista. Lähinnä Hämeenlinnanväylää on meluvallina toimiva käärmetalo ; sisempänä puistomaisesti pienempiä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Eri liikennemuotojen rinnakkaisuuteen kiinnitetään huomiota. Etätyötä ei erityisesti mainita Keimolanmäen kaavaselostuksessa, 20 mutta Marja-Vantaan laajemmassa loppuraportissa esitetään james-konseptin suuntaisia tavoitteita: Alueen tulisi voida asua ja sen tulisi tukea erilaisten ihmisten elämänkaaren kaikkia vaiheita asuntoineen, palveluineen, toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksineen. Työnteko on mahdollista kotona tai lähellä kotia ja etätyöntekoon tarjotaan houkuttelevia mahdollisuuksia. Käytetään alueen tiloja mahdollisimman tehokkaasti: yhdistetään eri käyttömahdollisuuksia ja jaetaan tiloja eri käyttäjäryhmien kesken. Yhdistetään taloyhtiön tai koko korttelin resursseja esim. asukkaiden yhteistiloissa Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredrikssonin esitys Ritva Kotilaisen esitys james-ryhmän kokouksessa Keimolanmäki, asemakaavaselostus. 21 Marja-Vantaa asemakaavaluonnoksen loppuraportti , 68, Tiivistelmä kestävyyden ostoslistasta. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 293
20 Ajankohta on siten otollinen james-tyyppisten palvelujen edistämiselle. Kaavaan sisällyttäminen antaa osaltaan ymmärtää, että konseptilla on aitoja tilavaikutuksia. Ne voivat kuitenkin olla pienimuotoisia verrattuna pieniinkin kauppakeskuksiin ja tilallisesti erilaisia verrattuna perinteisiin kadunvarsiliiketiloihin. Kenties yksityisen ja julkisen tilan välistä hierarkiaa ja asumisen lähiympäristöjä olisi tutkittava aiempaa intensiivisemmin: juuri niitä piirteitä, jotka arkkitehtuurin modernismissa ovat olleet usein laiminlyötyjä. Lähteet Arjen ajan hallinta. Työn ja perhe-elämän yhdistämisen mahdollisuuksia kehittäävä hanke (ARJA). Väliraportti 2005, I Kehittämisvaiheen tulokset. (2005). Toim. Liisa Horelli ja Sirkku Wallin. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK). Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn hankintaklinikan esittely URBAprojektin työseminaarissa, kehitysjohtaja Erkki Aalto Hurme, Riitta (1991). Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. Hybrids I. Híbridos verticales; High-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 31. Hybrids II: Híbridos horizontales; Low-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 32. Ilmonen, Mervi (1994). Puutarhakaupungista ongelmalähiöön. Teoksessa: Ihmisten kaupunki? Urbaani muutos ja suunnittelun haasteet. Toim. Tuukka Haarni. (Stakes raportteja 152). Helsinki: Stakes & Espoo: YTK Karisto, Antti (1993). Suburbs and suburban Life in Helsinki. Teoksessa Haila, Anne (ed.) Cities for Tomorrow Directions for Change. Espoo: Helsinki University of Technology. Kokkonen, Juha; Seppänen, Marjaana & Haapola, Ilkka (2009). Lähiöiden kehittäminen Suomessa. Kokemuksia asukkaiden osallistumisesta. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Saatavissa: helsinki.fi/palmenia/hankkeet/2009/osterit_asukasosallistumisen_kokemukset.pdf [viitattu ] Norvasuo, Markku (2010). Lähiöiden palvelurakenne ja uudet verkottuvien asumispalvelujen mallit. Käsikirjoitus. [Ilmestyy teoksessa: Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi. Rikastavat yhteisöt ja alueet. Toim. Saeeda Marjala ja Ari Tolvanen. Helsinki: Helsingin kulttuurikeskus ] Otala, Leenamaija & Jarenko, Karoliina (2005). Työ arjen muotoilijana. Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Pool-Haus und Solitär. Saatavissa: (luettu ) Rantama, Kirsi (2008). Osuuskuntarakentamista Zürichissa. Teoksessa: Lehtonen, Hilkka et al., Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Toim. Markku Norvasuo. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B95. Espoo: Teknillinen korkeakoulu Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi
- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotAlue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)
1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.
LisätiedotUbiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä
Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa
LisätiedotASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen
ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
Lisätiedotwww.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland
www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
LisätiedotAspa mahdollistaa itsenäisen elämän
Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista
Lisätiedot430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta
430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotAsumisen palveluiden konseptit - kehämalli
Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen
LisätiedotVantaan keskustojen kehittäminen
Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotTesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo
Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada
LisätiedotMediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä
Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotHelsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015
Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018
LisätiedotTekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes
YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotIkääntyneiden asumisen näkymiä
Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotKajaanin älykäs elinkaarikortteli
Kajaanin älykäs elinkaarikortteli Hankkeen taustat Vanhan linja-autoaseman tontti vapautuu uuteen käyttöön Kajaanin keskustaan Elinkaariasumiselle kasvava tarve ja uusien asumismuotojen kehittäminen Rakennusten
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotPalveluasumisen tarve ja kehittäminen
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotIkääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina
Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009
Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan
LisätiedotAsunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella
Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,
LisätiedotHELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET
HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin
LisätiedotPyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta
Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun
LisätiedotPalvelukorttelit Ira Verma
Vanhusneuvostopäivä Paasitorni Palvelukorttelit Ira Verma Ympäristöministeriön julkaisusarja, 2017 Verma, I (toim.) Kurkela, T. ; Sanaksenaho, P.; Suominen, J.; Taegen, J. & Vauramo, E. ira.verma@aalto.fi
LisätiedotKorjausrakentamisen liiketoimintamallit
Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotLÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki
LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012
Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat
LisätiedotJoustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012
Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotASUTTAISIINKO TOISIN?
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas
LisätiedotAsumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet
Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen strateginen suunnittelu Tampere 8.-9.6.2011 DEMO & MAL toimijoiden koulutustapaaminen Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali Markku Hedman Professori
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotKoti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela
Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotAsuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta
Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari Ira Verma Tutkija, arkkitehti Sotera-instituutti, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
LisätiedotIkäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot
Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot Al Ikäinstituutti - tekoja hyvän ikääntymisen puolesta yli 40 vuoden ajan Tutkimme,
LisätiedotMAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET
1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi
LisätiedotSimLab prosessisimulointi
SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja
LisätiedotIkääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä Aalto 21.9.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016
LisätiedotAsuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta
Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia
Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotTAPIOLASTA SUURPELTOON
TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotLAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti
LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö
LisätiedotELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana
ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana Tutkimushankkeiden yhteisseminaari 1.2.2012 Markku Norvasuo Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotItäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila
UUSI KOULU V - Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila yliopettaja Pekka Penttinen Tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari hyvinvointitiedon tuottajana
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotKYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto
KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen
LisätiedotJuuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho
Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta
LisätiedotMonikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotAsemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi
LisätiedotLähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014
Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotTOWNHOUSE. Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin
TOWNHOUSE Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin AALTO YLIOPISTO HELSINGIN KAUPUNKI ARKKITEHTUURI RAKENNUSTEKNIIKKA
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotYleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt
Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotKokonaisuus ratkaisee
Kokonaisuus ratkaisee TÄYDENTÄEN TOIMIVAA TÄYTYY-hanke Hallituksen kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I & O) 11/2016-11/2018 TÄYTYY-hanke / Markku
LisätiedotNUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN
NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten
LisätiedotYritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen
Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari
LisätiedotKerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus
Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien
LisätiedotVihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
LisätiedotSähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio
Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen
Lisätiedot3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma
keltainen rajaus = ohjeellinen kilpailualue Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma Hyvinkäällä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen Europan 15-suunnittelukilpailu, jossa nuoret kaupunkisuunnittelijat ideoivat
LisätiedotHankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta
Innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäjäklubi Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta 28.11.2012 Erkki Aalto kehitysjohtaja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry RAKLIn klinikat
Lisätiedot