Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista"

Transkriptio

1 Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista Markku Norvasuo Tiivistelmä URBA-hankkeen taustalla olevat tavoitteet merkitsevät käytännössä entistä tiiviimpää ja tässä mielessä kaupunkimaisempaa rakentamista asumisen vaihtoehtojen lisääminen ja kaupunkirakenteen tiiviys liittyvät temaattisesti toisiinsa. Kirjoituksessa tarkastellaan ensinnäkin URBAn asumiskonseptien suhdetta tiiviin rakentamisen tavoitteeseen. Konsepteista erityisesti kaupunkipientalo tarjoaa siihen selkeän ratkaisumallin. Toiseksi käsitellään hybriditalo- ja james-konseptien suhdetta tiiviyteen ja kaupunkirakenteen sekoittuneisuuteen. Kummassakin konseptissa kysymys palveluista on olennainen. Ratkaisumallien voi kuitenkin tulkita edustavan vastakkaisia lähestymistapoja. Hybriditalo korostaa keskittymiä ja asiakasvirtoja, james puolestaan palvelujen tuomista asumisen yhteyteen. Kummankin konseptityöryhmän näkemyksiä tarkastellaan neljän ulottuvuuden avulla, joita ovat sosiaalinen ulottuvuus, paikka kaupungissa, mahdollistaminen ja esteet sekä yhteistyön kysymykset. Suhteessa paikkaan jäsentyy kaksi abstraktiota: paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut sekä integroituvat ja verkottuvat palvelut. Lopuksi kysytään, voivatko nämä näkökohdat yhdistymisen kautta tuottaa uudenlaisia palveluja kaupunkiin, ja onko erityisesti james-konseptilla aitoa potentiaalia lisätä kaupunkirakenteen ja palvelujen sekoittuneisuutta. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 275

2 Johdanto Pääkaupunkiseudun metropolikehitys ja globalisoituminen, osana kansainvälistä kaupunkikehitystä, ovat olennaisimmat URBA-hankkeen tutkimussuunnitelmassa ( ) esitetyt perustelut asumiskonseptien kehittämistyölle. Uudessa kilpailutilanteessa pääkaupunkiseudun olisi houkuteltava sille tärkeitä avainryhmiä, kuten korkea teknologian kansainvälisiä osaajia ja peruspalvelujen tuotannossa työskenteleviä. Heille on tarjottava uudenlaisia asumisen malleja ja aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asuntorakentamisen lopputulokseen. Konseptien olisi sovittava sekä uusille alueille että täydennysrakentamiseen. Toisaalta mainitaan tarve hillitä yhdyskuntarakenteen hajoamista. Tätä tavoitetta ei ole tarkemmin eritelty tutkimus suunnitelmassa, mutta käytännössä se merkitsee entistä tiiviimpää ja tässä mielessä kaupunkimaisempaa rakentamista. Asumisen vaihtoehtojen lisääminen ja kaupunkirakenteen tiiviys liittyvät siten temaattisesti yhteen. Seudullisesti metropolikehitys merkitsee sitä, että aiempien erillisten kaupunkikeskusten väliset alueet urbanisoituvat, kaupungistuvat umpeen. Tätä suuressa mittakaavassa tapahtuvaa tiivistymistä kuvaa etenkin Thomas Sievertsin välikaupungin (Zwischenstadt) käsite. Välikaupungille ja muille verkostometaforaan pohjautuville hahmotelmille on kuitenkin tyypillistä, etteivät ne hahmottele konkreettisia malleja kaupunkirakenteelle vaan tarkastelevat sitä keskinäisten suhteiden abstraktiona. 1 Tällöin jää kuvaamatta, mitä tiivistyminen tarkoittaa pienemmässä mittakaavassa kaupunginosan, asuinalueen tai korttelin sisällä; toisin sanoen, kuinka asumisen typologiat liittyvät paikalliseen kaupunkirakenteeseen toimintoineen. Vastaava kuilu suuren ja pienen mittakaavan välilä ilmeni myös Greater Helsinki Vision kilpailusta, joka ratkaistiin URBA-hankkeen alkuvaiheessa. 2 Tehtävänä oli luodata seudun rakenteellista pitkän aikavälin kehitystä. Kilpailuun sisältyi esimerkinomainen asuinalueen ideointi. Näissä visioissa oli runsaastikin kaupunkirakenteellista materiaalia, mutta pääosin kaavamaisesti esitettynä ja uudisrakentamista koskevana. URBAn asumiskonsepteja koskevassa työssä kysymys asumisen suhteesta tiiviiseen rakenteeseen on tullut esiin pääosin välillisesti. Tavoitteeni onkin tässä vielä palata aihepiiriin ja analysoida URBAn esittämiä 1 Ks. esim. Alppi & Ylä-Anttila Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 ratkaisu malleja kaupunkirakenteen näkökulmasta. Erityisesti tarkastelen asumisen ja palvelujen suhdetta, koska se liittyy suoraan liikkumista vähentävään ja joukkoliikennettä suosivaan ympäristöön. URBAssa tutkimus on lähtenyt ruohonjuuritasolta, yksittäisistä asumisen ratkaisuista. On tarkasteltu talotyyppejä, asuntopohjien monikäyttöisyyttä yhdistelymahdollisuuksia, erityisiä asumistarpeita sekä rakentamisen prosessia. Työ alkoi vuonna 2008, jolloin koottiin esimerkkejä useasta maasta: Iso-Britanniasta, Tanskasta, Hollannista, Sveisistä ja Saksasta. Näitä alkuvaiheen konsepteja käsiteltiin hankkeen ensimmäisessä julkaisussa Asuttaisiinko toisin?, joka ilmestyi kyseisen vuoden syksyllä. Vuonna 2009 aloitettiin konseptien vuorovaikutteinen jatkotyöstäminen. Lähtökohtana oli laajapohjainen kehittämisseminaari, jonka yhtenä tuloksena muodostettiin joukko pienempiä konseptityöryhmiä. Nämä alkoivat käsitellä kukin itsenäisesti omaa aihepiiriään ja kokoontuivat niin usein kuin katsoivat tarpeelliseksi. Myös kehittämisseminaareja jatkettiin. Niitä pidettiin vuoden aikana yhteensä neljä, ja niissä käsiteltiin osaltaan konseptityöryhmien tuottamia tuloksia. Kehittäminen sai näin kaksitasoisen luonteen, jota on tarkemmin käsitelty toisaalla tässä teoksessa. Konseptityöryhmät käsittelivät seitsemää asumiskonseptia, jotka olivat 1. kaupunkipientalo 2. ryhmärakentaminen tai -rakennuttaminen 3. omaehtoisesti joustava rakentaminen 4. kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto 5. james asumisen ja palvelujen yhdistäminen 6. hybriditalo eli kauppa-asuintalo 7. hallintamuodot ja rahoitusinstrumentit. Kun tarkastellaan konseptien luonnetta sekä suhdetta kaupunkirakenteen ja monimuotoisuuden kysymyksiin, päädytään taulukon 1 esittämiin havaintoihin. Selkeimmin tiivistä rakentamista edustaa kaupunkipientalon konsepti (1). Se esittää yhteen päätyyppiin perustuvan selkeän ratkaisumallin, jota voidaan joustavasti muunnella erilaisiin uudis- ja täydennysrakentamisen tilanteisiin. Ryhmärakentaminen (2), oma -ehtoisesti joustava rakentaminen (3) sekä kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto (4) pyrkivät myös mahdollisimman suureen yleis päte vyyteen, mutta toisaalta eivät ota selkeästi kantaa kaupunkirakenteeseen. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 277

4 Jäljelle jää kaksi konseptia: james asumisen ja palvelujen yhdistäminen (5) sekä hybriditalo eli kauppa-asuintalo (6). Niiden edustamilla ratkaisuilla on yhdyskuntarakenteellinen ulottuvuus, ja lisäksi ne käsittelevät asumisen ja muiden toimintojen kannalta tärkeää kysymystä asunnon ulkopuolisista palveluista. Muut ryhmät sen sijaan painottavat enemmän itse asunnon ominaisuuksia. Taulukko 1. Konseptien suhde kaupunkirakenteeseen ja monimuotoisuuteen. Konseptin nimi Konseptin luonne Suhde kaupunkirakenteeseen Suhde monimuotoisuuteen 1. Kaupunki pien talo Pyrkii lisäämään townhouse-tyyppisten kytkettyjen pientalojen käyttöä ja tutkii niiden kehittämistarpeita. Tarkoitettu sellaisenaan vastaukseksi tiiviin urbaanin ongelmiin. Yhdistää suuren alue tehokkuuden ja pienen rakennus korkeuden (2 3 kerrosta). Soveltuu kokonaisten alueiden lisäksi täydennysrakentamiseen. Tuo pientalokonseptin keskusta- ja esikaupunki alueille. Konseptissa voidaan korostaa ratkaisujen yksilöllisyyttä. 2. Ryhmä rakentaminen Sisältää keskeisen tavoitteen lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa suunnittelussa ja rakentamisessa Ei ota kantaa, tarkastelee lähinnä tonttikohtaisia määräyksiä ja suunnittelun mahdollisuuksia. Lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti kaupungin kaavoituskäytäntö. Sopii myös täydennysrakentamiseen. Talotyyppi ulottuu pientaloista kerrostaloihin. Tavoitteena hankekohtainen yksilöllisyys ja sitä kautta asuntokannan muuntelu. 3. Omaehtoisesti joustava rakentaminen Kyseenalaistaa perinteiset jäykät typologiat, pyrkii joustavien tyyppien kehittämiseen. Paikallinen, tarkastelee lähinnä rakennuspaikan sisäistä ja rakennuspaikkojen välistä joustavaa käyttöä. Pyrkii mahdollisimman suureen yleispätevyyteen. Kohdistuu useamman asunnon rakennuksiin. Korostaa tilojen joustavia organisoinnin, käytön, keskinäisen rajauksen ja muuntelun mahdollisuuksia. 4. Kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto Täydentää osaltaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kerrostalojen kehittämisen projektia. Ei ota kantaa, tarkastelee paikallisesti rakennukseen vaikuttavien normien ja teollisuudessa käytettyjen ratkaisujen vaikutusta. Keskittyy kerrostalojen fyysiseen ja sosiaaliseen monimuotoisuuteen. Enemmän valinnanvaraa, muuntojoustoa ja hallinnan mahdollisuuksia. 5. James asumisen ja palvelujen yhdistäminen Koskee asumisen monimuotoista palvelutarjontaa ja mahdollisesti palvelujen integroimista asuinrakennuksiin. Arjen toimintojen näkökulma kaupunkiin. Tarkastelee kysymystä palvelujen paikallisuudesta pääosin palvelujen sisällön ja tuottamisen näkökulmasta. Sopii sekä uudis- että täydennysrakentamiseen. Monimuotoisuus määrittyy pääosin sosiaalisesti (elämäntavat, tyylit). Pyrkii lisäämään tilojen monikäyttöisyyttä ja sosiaalista merkitystä. 278 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 Konseptin nimi 6. Hybriditalo eli kauppaasuintalo 7. Hallintamuodot ja rahoitusinstru mentit Konseptin luonne Koskee asumisen ja erityisesti kaupan palvelujen yhdistämistä rakennustyyppien avulla. Palveli olennaisesti muiden ryhmien tarpeita eikä esittänyt mitään ratkaisumallia. Suhde kaupunkirakenteeseen Sekoittuneen kaupunkirakenteen luominen yhdistämällä kaavoitus ja rakennustyypit. Muodostaa kategorisia tapauksia (kadunvarsiliiketilat, kauppakeskukset jne.). Sopii sekä uudis- että täydennysrakentamiseen. Suhde monimuotoisuuteen Monimuotoisuus ymmärretään rakenteen ja toimintojen sekoittumiseksi ja eri kokoisten kaupan yksiköiden rinnakkaisuudeksi. James- ja hybriditaloryhmän vertailun tekee erityisen kiinnostavaksi se, että niiden voi katsoa edustavan osin vastakkaisia näkökulmia samaan ongelmakenttään. Lisäksi kummassakin käsitellään sekoittuneen kaupunkirakenteen kysymyksiä. Seuraavat kummankin ryhmän käsittelyt perustuvat kokouksista laadittuihin muistioihin. James-ryhmän osalta käytän lähteenä myös Hilkka Lehtosen toisaalla tässä teoksessa tekemää analyysia. 3 Hybriditaloryhmän kaupunkirakenteelliset ideat Hybriditaloryhmä, toiselta nimeltään kauppa-asuintaloryhmä, tarkasteli asumisen ja kaupallisten palvelujen konkreettista yhdistämistä samoihin rakennuksiin tai kaupungin sisäisissä keskittymissä. Tämä varsin Helsinki-keskeinen ryhmä oli siten ainoa, jossa kaupunkirakenne oli suoraan työskentelyn lähtökohtana. Työ käsitteli Helsingin asuntoalueiden kysymyksiä, ja sillä oli yhteys myös kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi hankkeeseen. Ryhmä kokoontui kolmesti. Käsite hybriditalo voidaan tulkita monellakin tavalla. Ryhmän työssä se tarkoitti yleisesti ratkaisua, jossa on yhdistetty asuinrakentamista, kaupan tiloja ja mahdollisesti muita palveluja, tai kääntäen. Perinteinen kadunvarren kaupunkikerrostalo kivijalkamyymälöineen on siten hybriditalon yksi muoto, samoin ostoskeskus, jos siihen yhdistetään asuntoja 3 Ks. artikkeli Kaupunkiasumisen monimuotoisuus, palvelut ja james-konsepti tässä teoksessa. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 279

6 tai esimerkiksi kirjasto. Käsitteenä hybridirakentaminen saa sisältönsä nykyisistä kaupunkirakenteellisista ideoista, joissa pyritään eroon sekä rakennusten jaottelusta erillisiin tyyppeihin että rakennuksia fyysisesti erottavista ulkotiloista (perinteisestä korttelijaosta). Hybridi yhdistelee erilaisia toimintoja ja liikkumisen muotoja, sisä- ja ulkotiloja, yksityistä, puolijulkista ja julkista. Ei siis ole aivan ilmeistä, millaiset konkreettiset tapaukset pitäisi lukea hybridirakentamisen piiriin. Käsite on arkkitehtuurivisioinnille tyypillisesti tarkoituksellisen monitulkintainen ja sellaisena epäselvä, vaikka viittaakin todellisiin projekteihin. 4 Tyypillinen hybridiprojekti kohdistuu solmukohtaan, jossa eri liikennemuodot kohtaavat ja jonka kautta ihmisvirrat ohjautuvat. Hybridirakentaminen painottaa kulutuksen ja kaupan tilojen saumatonta jatkuvuutta ja suosii tästä syystä myös jalankulkua. Toisaalta suureen kauppakeskukseen perustuva hybridikeskittymä on eräänlainen kehityksen äärimuoto. Erityisesti luvuilla mielenkiinto kohdistui pienempiin keskittymiin, joissa kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä pidettiin tärkeinä. Kiinnostus paikalliseen ja sekoittuneeseen on jälleen virinnyt, osin ilmeisenä vastareaktiona suurten kauppakeskuksen rakentamiselle. URBAn ryhmätyössä korostui erityisesti kaksi näkökohtaa. Ensimmäinen näistä koski keskustamaisia kadunvarsiliiketiloja ja niiden toteutusmahdollisuuksia uusille asuinalueille. Toisena kysymyksenä olivat keskitetyt kauppapaikat. Tämä ongelma liittyi olennaisesti vanhempiin ostoskeskuksiin ja asemaseutuihin ja näin ollen täydennysrakentamiseen. Eroa ei kuitenkaan käsitetty jyrkäksi: yhtenä esimerkkialueena oli Helsingin Jätkäsaari, johon RAKLI ry:n (Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliiton) järjestämissä konseptiklinikoissa on ideoitu sekä kadunvarsiliiketiloihin että keskitettyihin ratkaisuihin perustuvia malleja. 5 Hybritaloryhmän työssä kuvastuivat kuitenkin aihealueen sisäiset polarisaatiot. Nämä voi ryhmittää kolmeen ryhmään: 1) keskustan ja 4 Hyvän esimerkin tarjoavat kirjat Hybrids I. Híbridos verticales; High-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 31 sekä Hybrids II: Híbridos horizontales; Low-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 32. Ensimmäinen esittelee korkeita tornitaloja, toinen maantasossa leviäviä rakennuskomplekseja. Yrityksessään erottua käsitteenä mutta häivyttää rakennustyyppien erot hybridirakentaminen on kiinnostava tutkimuskohde. 5 Nämä ovat kulkeneet klinikoiden esittelyissä nimillä yksi vahva monitoiminnallinen keskittymä, useita pienempiä monitoiminnallisia keskittymiä yhdellä omistajalla sekä useita pienempiä monitoiminnallisia keskittymiä, joista kukin eri omistajalla. Tiuraniemi Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 periferian vastakohtaisuus, 2) toimijakentän intressien erillisyys sekä 3) kaupallisten ympäristöjen laadun ongelmat. Nämä vastakohdat eivät kuitenkaan ole erillisiä vaan liittyvät toisiinsa ja myös siihen, onko kysymys uudis- vai täydennysrakentamisesta. Tiivistetysti ilmaisten lähtökohtana on se, että tuleva rakentaminen kohdistuu merkittävästi keskustan ulkopuolisille alueille, mutta sen esikuvana on keskustaurbaanius. Keskustamainen korttelirakenne ja kivijalkaliiketilat käsitetään siis ihanteeksi, jota pyritään toteuttamaan myös esikaupunkialueilla. Edellytykset keskustamaisen ympäristön luomiseen kuitenkin vaihtelevat, jolloin päädytään erilaisiin rakennustyyppeihin ja kaupunki rakenteellisen keskittämisen malleihin. Keskustojen ulkopuolinen täydennysrakentaminen kohdistuu tyypillisesti vanhojen ostoskeskusten tai asemaseutujen ympäristöön. Lähiömäinen ympäristö rajoittaa yleisesti tarjolla olevia kaavallisia ratkaisumalleja. Kaupan kannalta samaan kiinteistöön on mielekästä yhdistää toimintoja, jotka synnyttävät asiakasvirtoja, esimerkiksi kirjasto. Asuminen on tässä mielessä huonompi vaihtoehto. Lisäksi asunto- ja liiketilojen rakennuttaminen ovat pitkälti eriytyneitä, joten kaupan ja asuinrakentamisen yhteistä intressiä voi olla vaikea löytää. Vanhoilla kauppapaikoilla voi olla myös huono imago. Sosiaalisten häiriöiden ja melko huonosti suunnitellun ympäristön vuoksi ne eivät ole halutuinta asuinympäristöä, eivätkä kaupan toivomat asukasryhmät suosi niitä. Uusilla asuinalueilla jatkuvien katutilojen muodostaminen on helpompaa, mutta kiinteistöjen vuokrat voivat olla liian korkeita vanhoihin keskustoihin verrattuna. Jatkuvan katutilan mallit suosivat perinteistä alakerrosten kaupan ja yläkerrosten asumisen yhdistämistä. Asuntoosakeyhtiöiden ja muiden mahdollisten omistajien ongelmana ovat alkuvaiheen markkinoinnin vaatimat resurssit ja tilojen hidas täyttyminen. Tilannetta helpottavat erilaiset siirtymäkauden hallinnan ja markkinoinnin järjestelyt. Yritysten kannalta puolestaan asunto-osakeyhtiö voi olla ongelmallinen liiketilan omistaja (tämä koskee myös keskustaalueita). Ongelma pahenee, jos yritys toimii usean vierekkäisen tontin alueella. Näiden pulmien ratkaisemiseksi on esitetty mm. kaupan ja asumisen kiinteistöjen sisäistä erottamista rakennusten vertikaalisuunnassa, kerroksittain. Tämä on jo nyt juridisesti mahdollista mutta käytännössä työlästä. Mahdollisen ratkaisun tarjoaisi nk. kolmiulotteinen kiinteistö järjestelmä, jollaista ei ole kuitenkaan toistaiseksi toteutettu. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 281

8 Uusille kauppakeskuksille ominainen keskitetty omistajuus aiheuttaa myös ristiriitoja. Ennen kaikkea se mahdollistaa kiinteistön suunnitelmallisen kehittämisen, joka on esimerkiksi vanhojen ostoskeskusten hajautuneessa omistusrakenteessa vaikeaa. On kuitenkin yrityksiä, jotka eivät halua kauppakeskuksiin niiden asettamien toiminnallisten rajoitusten (ketjuvaatimukset, aukioloajat yms.) vuoksi. Näille yrityksille muut sijoittumisen mallit olisivat tarpeen. Kaupunkirakenteesta lähtevän ajattelutavan sellaisena kuin se ilmeni työryhmän työssä keskeinen lähtökohta ovat asiakasvirrat ja niiden ohjailu. Tämä johtaa huomion muutaman pääasiallisen typologian tehokkaaseen toteuttamiseen. Palvelut ymmärretään ensisijaisesti liikkeissä asioimiseksi ja päivittäistavarakaupaksi. James-ryhmä ja palvelujen liittäminen asumiseen James-konseptiryhmä sai nimensä Zürichiin luodusta asumismallista, jossa asuintalon portieeri, James tarjoaa asukkaille palveluja korvausta vastaan. 6 Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitteli aihepiiriä hyvin monipuolisesti. Hilkka Lehtosen analyysissa james-konsepti (käytän pientä alkukirjainta erotukseksi alkuperäisestä tavaramerkistä) tarkoittaa sekä portieerin henkilökohtaisesti tarjoamaa asumispalvelua että hänen välittämiään muita palveluja asukkaille. Näin konseptissa on säilytetty portieerin (tai vastaavan henkilön) erityinen rooli. Analyysini kannalta tällaisen henkilön olemassaolo ei ole ratkaiseva, sillä kiinnostukseni kohteena on palvelujen ja kaupunkirakenteen suhde enemmän kuin asuintalon sisäiset järjestelyt. Tarkastelen siten kysymystä hieman väljemmin. Osin myös james-ryhmän sisäiset pohdinnat irtautuivat portieerimallista. Olennaista on palvelujen liittyminen konkreettisesti arjen ja asumisen käytäntöihin. Palvelut tulevat käyttäjän luo tai ainakin lähelle, ne ovat portieerin tavoin helposti tavoitettavissa, ja ne voidaan tuottaa erilaisin yhteistyön muodoin. Ne voivat koskea asuntoa (siivous, kotiapu) mutta laajentua myös sen ulkopuolelle. Sekä tiedon että toiminnan 6 Kirsi Rantaman mukaan kohteesta syntyvä mielikuva oli jopa eksklusiivinen, mutta käytännössä kaupunginosa oli varsin heterogeeninen. Asiakaskunta ei edustanut tavanomaisinta asujaimistoa, vaan joukossa oli paljon työkseen matkustavia ja palveluja käyttäviä. Palvelun kustannukset, joita ei sisällytetty suoraan vuokriin, osoittautuivat suuremmiksi kuin aluksi oli arvioitu. James-ryhmän kokous Katso myös Rantama Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 verkottuminen kuuluvat konseptiin, mutta myös henkilökohtaiset kontaktit ovat olennainen piirre. Samantapaisia ideoita on kehitelty arjen ajan hallintaa tarkastelevassa ARJA-hankkeessa. Siinä tavoitteena oli yhdistää eri sektorien tuottamia palveluja, ottaa mukaan vaikeasti tavoitettavia kolmannen sektorin palveluntuottajia, mahdollistaa myös maksuttomien palvelujen tuottaminen, vähentää palvelujärjestelmän sirpaleisuutta ja tarjota työnantajille väline edistää perhemyönteisyyttä. ARJA-hankkeessa ideoitu palvelutiski voi merkitä rinnakkaisesti paikkaa, verkkopalvelua ja henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse. 7 Jo james-ryhmän ensimmäisessä tilaisuudessa huomio kiinnittyi paikkaan ja kaavoitukseen. Yksi asuintalo ei voi tarjota kaikkea. Toisessa ääripäässä ovat kauppakeskukset, mutta kaikki eivät voi eivätkä halua asua niissä. Näin päädyttiin tarkastelemaan james-palvelujen sijaintia. Paikka kuuluu kunkin palvelun avainkysymyksiin, mutta sille on vaikea esittää yleispäteviä ratkaisuja. Merkittävä kysymys on palvelun vaikutusalue, kuten taloyhtiö, kortteli, kaupunginosa tai koko kaupunki. Alkuperäinen James korostaa asuintaloon liitetyn palvelupisteen merkitystä, mutta jos konseptin tulkitsee väljemmin, palvelupiste ei ole välttämättömyys. Osa palveluista voi olla tilauksesta saatavia (esimerkiksi kodin siivouspalvelut), tai muu henkilökohtainen kontakti voi olla www-sivuihin rinnastettava kanava palvelun käyttöön. Esille tulleissa ideoissa voidaan erottaa kaksi sijoittumisen pääperiaatetta. Ensimmäinen näistä perustuu palvelun vaikutusalueeseen, ja sen mittakaavaportaita ovat esimerkiksi asuintalo, useamman talon muodostama asuntoyhtiö, asuinkortteli, kaupunginosa, kaupunki ja laajimmillaan kaupunkiseutu. Kiinnostavimpia ovat taloyhtiön ja korttelin tapaukset, sillä juuri ne tuovat palvelut lähelle sekä sijainniltaan että ajankäytön kannalta. Niihin liittyy myös pyrkimys sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen ja jo häviämässä olevien palvelumallien (talonmies) uudistamiseen, kuitenkin kilpailukykyisellä tavalla. Korttelitason ajatusmalleista esitettiin myös idea james-korttelista toteutettavaksi samalla periaatteella kuin Helsingin Jätkäsaareen ideoitu hyvinvointikortteli. Toinen pääperiaate liittää palvelut asumisuran eri vaiheeseen, vaihtuviin tarpeisiin, kuten yksin asumiseen, lapsiperheisiin ja ikääntyviin, kehitysvammaisiin, maahanmuuttajiin ja niin edelleen. Esitettiin myös 7 Wallin & Horelli Ks. myös Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 283

10 idea ikääntyvien portaittain tuetusta asumismallista, jossa tavoitteena on pysytellä mahdollisimman itsenäisenä edellisessä vaiheessa ennen seuraavaan siirtymistä. Näitä vaiheita voisivat olla tavanomainen mutta esteetön asunto, palveluin tuettu asuminen omassa asunnossa, varsinainen palveluasunto ja lopulta paikka hoitokodissa. Tällöin toteutuisi laitosasumisen välttäminen mahdollisimman pitkään. Jos palvelukäsitettä voidaan tällä periaatteella laajentaa, raja erityispalvelujen ja laajempien arjen palvelujen välillä ohenee. Esimerkiksi nk. kotiutumisasunnon ja tukiasumisen raja ei olisi jyrkkä. Erityiset asumistarpeet eivät kuitenkaan automaattisesti merkitse palvelutarpeen lisäämistä, kyse voi olla myös erityisestä asumisen muodosta ilman varsinaisia palveluja, kotiutumiskerrostalosta. Kotiutumisasunnon problematiikkaa käsiteltiin sekä james- että kerrostaloryhmässä. 8 Verrattuna hybriditaloryhmään, jossa käsiteltiin muutamaa sijoitusmallia ja niiden vaikutuksia, james-ryhmässä viitattiin useammanlaisiin esimerkkeihin, jotka kaipaavat jatkokehittämistä: hyvinvointi- ja kotipalvelut yleisesti ikääntyneiden ruokapalvelu car sharing asuntojen välityksen tukipalvelut kuntosalipalvelut kiertävät esikaupunkipalvelut verkkokauppa esikaupunkien kansainväliset puutarhat (siirtolapuutarhat) pienimuotoinen päivittäistavaroiden myynti. Palvelujen kannattavuus on kriittinen kysymys, joka james-konseptissa pyritään varmistamaan toisaalta saavutettavuuden, toisaalta tuottamisen synergioiden avulla. Palvelusetelit edistävät osaltaan hajauttamista ja verkostomaista tuottamista. Vaikka ideaalina on henkilökohtainen palvelutilanne, myös sähköiset verkkopalvelut ovat merkittäviä. Näistä esimerkkinä oli Jyväskylän ja Mikkelin seudulla toimiva Klemmariportaali, jonka kautta voi hakea arkielämän palveluja. 9 8 Kerrostaloryhmän muistio ; Gella-huoneistohotellien johtajan Pekka Parikan esitys james-ryhmän kokouksessa ; Pool-Haus ja Solitär asuintalot, ks. (luettu ). 9 (luettu ). 284 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 Palvelujen tuottamisen synergian esimerkkitapauksena runsaasti kiinnostusta herätti Folkhälsanin Espooseen rakentuva palvelukeskittymä Folkhälsanhuset i Esbo. 10 Tälle konseptille oli ominaista kulttuuri, koulu- ja hoivatoiminnan synergia yhdistämällä muun muassa ruokailumahdollisuuksia, ostettavia ja kunnallisia palveluja, asumismuotoa ja erityistilojen (konserttisali) käyttöä. Hyvin olennainen seikka on investointivaiheen riskien hallinta ja pyrkimys pitkäjänteiseen palvelutoimintaan, jota tilojen monikäyttö tukee. Myös kunnalliset palvelut ovat konseptissa mukana. Paikka konseptien osana Kun tarkastellaan kaikkien seitsemän konseptiryhmän tuottamia yksittäisia havaintoja ja ideoita, voi havaita toistuvia teema-alueita. Niiden erottaminen ja nimeäminen on toki tulkinnanvaraista. Konseptit eivät ole helposti vertailukelpoisia keskenään, koska niitä ei ole valittu systemaattisesti ja ne ovat näkökulmiltaan erilaisia. Tämä ilmenee myös tarkastelemalla taulukkoa 1. Toisaalta konseptit voi tulkita koeporauksiksi yhden ajakohdan problematiikkaan. Omana tavoitteenani on ollut löytää tarkastelukehikko, joka jäsentää konseptien tuottamaa materiaalia kokonaisuutena, ja toisaalta tunnistaa konseptien välityksellä yleisempiä ajankohtaisia ongelmia. Analyysin tarkentuessa olen päätynyt seuraavaan neljään teemaan: 11 S P E Sosiaalinen ulottuvuus (social dimension) Konseptin sosiaaliset perustelut ja asumisen avainryhmät, valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuudet, osallistuminen ja vuorovaikutus, kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus. Paikka kaupungissa (place in the city) Konseptin sijainti kaupunkirakenteessa, arkkitehtoniset ominaisuudet, suhde muihin paikkoihin ja toimintoihin. Kaavoituksen haasteet ja ekologiset tavoitteet. Mahdollistaminen ja esteet (enabling and obstacles) Uuteen siirtymisen esteet ja niiden poistaminen, kannustuskeinot, alkuvaiheen ja muutostilanteiden riskien hallinta, normit ja lainsäädäntö. 10 Folkhälsanin kehitysjohtaja Tom Kankkosen esitys Vuoden 2009 seminaareissa olen soveltanut hieman toisenlaista jaottelua: paikka kaupunkirakenteessa, toimijoiden kohtaaminen, uusien käytäntöjen mahdollistaminen sekä resurssit ja riskien hallinta. Katson uuden jäsentelyn eduksi sosiaalisen näkökulman korostamisen ja liittymisen paremmin kestävän kehityksen kolmijakoon. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 285

12 C Yhteistyön kysymykset (cooperation) Konseptin tuottajatahot, uudet yhteistyön muodot, kannattavuus ja toimintamallit. Mitä konsepti korvaa, mikä on sen taloudellinen perusta ja filosofia. Jaottelun voi liittää myös kestävän kehityksen kolmijakoon, ts. sosiaaliseen (S), ekologiseen (P) ja taloudelliseen (C) kestävyyteen. Hybriditalo- ja james-konseptit ilmentävät näitä teemoja eri tavalla, vaikka niillä on myös yhteisiä piirteitä, kuten autoriippuvuuden ja tarpeettoman liikkumisen vähentäminen. Eroja on tarkasteltu taulu kossa 1. Taulukko 2. Hybriditalo- ja james-konseptien välisiä eroja teemoittain. Teema Hybriditalo James S Sosiaalinen merkitys P Paikka kaupungissa E Muutoksen mahdollistaminen C Yhteistyön kysymykset Tiiviin keskusta-asumisen arvostus. Palvelujen läheisyyden ja osin sekoittuneen urbaanin ympäristön tavoittelu. Sijoittuminen liikenteellisiin keskittymiin. Asumisen ja kulutuksen tilat ovat erillisiä ja hyvin määriteltyjä, vaikka voivat sijaita samoissa rakennuksissa. Kiinteistöjaon ja kaavoituskäytäntöjen kehittäminen, hybridirakentaminen, tyhjien tilojen manageeraus yms. Perustuu pitkälti ympäristön suunnitteluun, kaavoituksen kumppanuuksiin ja kiinteistöinvestointeihin. Yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen palvelukontaktin korostaminen, kulutuksen liittäminen arkeen ja elämänvaiheisiin. Palvelut limitetään asumiseen ja instituutioihin, asuintalo tai kortteli palvelusolmuna, tilojen monikäyttö ja vyöhykkeisyys. Asuinrakentamisen yhteis- ja monikäyttötilojen kehittäminen, organisaatioiden kumppanuuksien kehittäminen. Asukkaat muovaavat palveluja ja tuottavat osin itse, erilaiset toimijat verkottuvat keskenään, tilallisten ja sähköisten kontaktien rinnakkainen hyödyntäminen. Tämän jälkeen voidaan siirtyä tarkemmin niihin keinoihin, joita hybriditalo- ja james-ryhmissä tunnistettiin konseptien toteutukseen. Ne on pääosin poimittu konseptiryhmien muistioista, joten luettelo on hieman epäyhtenäinen. Tässä vaiheessa yhdistän ryhmien materiaalin keskenään, sillä on kiinnostavaa tunnistaa nimenomaan konseptien yhteinen ulottuvuus. Viiteryhmä on kuitenkin ilmaistu merkinnällä [H] tai [J]. Mainitut neljä teemaa (S, P, E, C) ovat edelleen käyttökelpoisia ryhmittelyyn, joskin kysymys paikasta voidaan edelleen jakaa kaupunkitilan ja ympäristön laadun alakohtiin. 286 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 S Palvelujen sosiaalinen merkitys Palvelujen tahdistaminen elämänvaiheisiin (kotona asuminen kodin tukipalvelut palveluasuminen hoitokoti) [J] Sosiaalisten kontaktien mahdollistaminen palvelun lähtökohtana, kodin ulkopuoliset paikat osana arkea [J] Eri ikäpolvia yhdistävä toiminta [J] Tietyn paikallisen segmentin (tilapäisasujat, maahanmuuttajat) tarpeiden, toiminnan, harrasteen, elämäntavan varaan rakentuva tarjonta [J] Hoivapalvelut vs. hyvän olon palvelut [J] Vanhojen asuinalueiden profiilin nosto [J, H] P Paikka kaupungissa Erityisesti kaupunrakenteellisia näkökohtia koskien Liikennevirtojen keskittäminen, kauttakulku ja solmukohdat, katuverkon priorisoinnin ( High Street ) hyödyntäminen [H] Katutilan jatkuvuutta edistävät tai hyville paikoille rakentamiseen velvoittavat menettelytavat kaavoituksessa [H] Yksittäisten yritysten esittämien sijoittumistoiveiden (kauppakeskuksiin tai niiden ulkopuolelle) huomioon ottaminen kaavoituksessa [H] Sellaisten hajautettujen tai paikasta riippumattomien liiketoimintamallien mahdollistaminen, jotka eivät edellytä jatkuvia liikennevirtoja [H] Verkkokaupan jakelupisteiden huomioon ottaminen ostoskeskuksissa [H] Vanhojen asemaseutujen ja ostoskeskusten kehittäminen asumisen avulla [H, J] Senioriasumisen liittäminen metroasemien yhteyteen. [J] Ympäristön laatua koskien Jalankulun ja pyöräilyn edellytykset, esteettömyys [H] Julkisivujen selkeys, julkisivut yrittäjien käyntikortteina [H] Katutilan sujuvuus ja turvallisuus [H] Kaupallisen ympäristön viihtyisyys ja ympäristöt [H] Kaupan tilojen avautuminen katutilaan [H] E Muutoksen mahdollistaminen Tilantarpeiden ennakointi kaavoituksessa [H] Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 287

14 Kaavojen varasuunnitelmat : epävarmojen dominoivien projektien riskeihin varautuminen [H] Asuinalueiden yhteistilojen keskittäminen kaavoituksessa [J] Erityisten tilojen varaaminen palvelujen kannalta tärkeille toiminnoille (esimerkiksi perhepäivähoitajan asunnolle) [H] Kaavoitukseen osallistuminen ja kumppanuudet, konseptiklinikat [H] Kiinteistöjen hallintamuotojen kehittäminen [H] Kiinteistöjaon käytäntöjen kehittäminen (3d-kiinteistönhallinta) [H] Hybridirakentamisen kehittäminen ratkaisuna tilojen käyttötarkoitusten muuttamiseen [H, J] Tyhjien liike- ja yhteistilojen keskitetty markkinointi [H, J] Edullisten liiketilojen tuottamistavat [H] Pysäköinnin subventointi [H] Toteuttajatahojen yhteisprojektit (kauppa, asuntorakentaminen, koulutus, kulttuuri, hoivapalvelut jne.) ja yhteiset intressit [J] Organisaatioiden (asuntoyhtiöt, huoltoyhtiöt) kumppanuuksien kehittäminen [J] C Yhteistyön kysymykset Palvelujen yhdistämisellä saavutettava paikallinen synergia (monikäyttöiset tilat, kuten ravintolapalvelut, kulttuuripalvelut) [J] Alueelliset yhteistyöverkostot (esimerkiksi hotellitoiminnan oheispalvelut) [J] Kunnallisten palvelujen sijoittumisperiaatteet Kolmannen sektorin toiminnan liittäminen [J] Julkisen tuen hyödyntäminen tuotannossa (verovähennykset, palvelusetelit) [J] Edelläkävijäpalvelut konseptien käynnistämiseksi Traditionaalisten palvelumallien (talonmies) uudistaminen [J] Havaitaan, että ryhmien painotukset korostuvat eri tavoin. James-ryhmä painottaa palvelujen sosiaalisia (S) ja yhteistyön (C) kysymyksiä, hybriditaloryhmä puolestaan paikkaa (P) ja muutosvoimia (E). Nämä huomiot ovat merkityksellisiä sekoittuneen kaupunkirakenteen ihanteen kannalta. Hybriditaloryhmässä lähes ainoaksi mahdollisuudeksi tuottaa palveluja asuinalueille näyttäytyy toimiminen päivittäistavarakaupan ja jakelulogistiikan ehdoilla. Vastaavasti james-ryhmä näyttää olettavan, 288 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 että palveluja ja niihin liittyviä sosiaalisia merkityksiä voidaan tuottaa ensisijaisesti yhteistoiminnalla ja verkottumalla ilman, että fyysiseen ympäristöön tarvitsee kohdistaa suuria muutoksia. Näin esitettynä vastakkainasettelu on jyrkkä mutta kuvastaa todellista näkökulmien eroa. Hybrikonseptissa anonyymi kulutus rinnastuu anonyymeihin julkisiin tiloihin, joiden anonymiteetin ei kuitenkaan tarvitse merkitä epäviihtyisyyttä. James-konseptissa tilat ymmärretään yksityisemmiksi ja yhteisöllisemmiksi. Tässä on ristiriidan siemen, sillä eikö jamesin henkilökohtainen ja yhteisöllinen palvelu osaksi viittaa taloudellisen kannattavuuden ehdoilla tapahtuvasta yritystoiminnasta poikkeaviin toimintamalleihin, esimerkiksi kolmannen sektorin toimintaan? James-konseptin alkuperäinen, kaupallistettu ja sinänsä johdonmukainen muoto tuskin olisi saumatta yhteensopiva tällaisen ajattelutavan kanssa. Asuinalueiden yhteistilat ovat hieman yllättävästi tulleet merkitseviksi esimerkiksi maahanmuuttajille, jotka muutenkin tarvitsevat erilaisia tukimuotoja. 12 Nämä liittyvät edelleen kolmannen sektorin (järjestöt, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt, paikalliset toimijat jne.) työhön. Tilajärjestelyjen avulla kolmannen sektorin usein merkittävä rooli voitaisiin tehdä näkyvämmäksi. Arjen toimintojen kannalta james-konseptin paikat edustavat usein sitä, mitä kutsutaan (Ray Oldenburgin mukaan) kolmansiksi paikoiksi eli puolijulkisiksi tiloiksi kodin ja työ- tai opiskelupaikan ulkopuolella. Sellaisia ovat kauppatorit, puistot, julkiset oleskelualueet, kahvilat ja muut urbaanit olohuoneet. 13 Hybridikonsepti ei ota vastaavalla tavalla kantaa tällaiseen ideaan, ja osin kolmannen paikan käsite pyrkiikin murtamaan puhtaan kaupallisen ja julkisen tilan käsitteet. Kolmannen paikan käsite ei kuitenkaan avaa selkeästi james- ja hybridikonseptin välistä jännitettä, sillä se voidaan liittää myös hybridikonseptiin. Tältä kannalta kirjastojen sijoittaminen kauppakeskuksiin on oireellinen ilmiö. Konseptien välinen vastakkaisuus ei liity myöskään tiiviin, keskustamaisen kaupungin ja lähiön väliseen vastakkainasetteluun. Urbaanisuuden näkökulmasta hybridikonsepti korostaa perinteisten julkisten ja nykyisten puolijulkisten (kaupallisten) paikkojen merkitystä persoonattomalle kanssakäymiselle. James-konsepti puolestaan pyrkii vahvistamaan 12 Viittaan tässä sekä kerrostaloryhmän kokousmuistioon että ympäristöministeriön lähiöohjelman MOVE Monimuotoinen, vetovoimainen lähiö hankkeen tavoitteisiin. 13 Karisto 1993, 36. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 289

16 palvelujen sosiaalisia verkostoja yhtä lailla keskustamaisessa kuin väljemmin rakennetussa, lähiömäisessä ympäristössä. Lähiö ei automaattisesti edusta yhteisöllisyyttä, sillä se on voitu ristiriitaisesti tulkita sekä kaupunkirakentamisen yhteisölliseksi muunnelmaksi että sosiaalisesti epäonnistuneeksi puolikaupungiksi. 14 Kaksi näkökulmaa yksi ongelmakenttä? Paikkojen määrittelyn kannalta kumpikin konsepti osoittautuu siten melko abstraktiksi. Käytänkin niitä juuri tällaisina abstraktioina, sillä ajattelen niiden avaavan kaksi vastakkaista näkökulmaa laajempaan ongelmakenttään. Tässä vaiheessa voidaan irtautua konseptiryhmistä ja nimetä asiat uudelleen. Erotetaan yhdeksi ryhmäksi paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut. Tämä ryhmä korostaa kaupunkirakennetta, ja siinä voi erottaa kaksi perustyyppiä, kadunvarsiliiketilat ja keskitetyt liiketilat. Ne tukeutuvat kaupunkirakenteen liikenteellisiin keskittymiin: tiiviiseen rakentamiseen, katutilojen jatkuvuuteen ja solmukohtiin joissa vaihdetaan liikennevälinettä (asemat, terminaalit, risteykset). Vastakkaisena ryhmänä ovat integroituvat ja verkottuvat palvelut. Ne rakentuvat monin tavoin: osa voi tukeutua suoraan asuntoyhtiöihin, osa perustuu liikkuvaan pienyrittäjyyteen, ja instituutiot voivat verkottua sekä keskenään että asumismuotojen kanssa. Näiden palvelujen kysyntä kasvaa asumisen muotojen moninaistuessa ja yhdistyessä hoivapalveluihin. Myös verkottuvilla palveluilla voi olla paikka, mutta olennaisempaa on toiminnallinen integroituminen asumiseen: joko suoraan asumisen muotoihin (kerrostaloihin, kortteleihin) tai institutionaalisiin toimijoihin. Palvelujen saavutettavuus perustuu läheisyyteen sekä sosiaaliseen verkottumiseen. Lisäksi osa palveluista on perinteiseen tapaan liikkuvia (kotiin toimitettavat tuotteet ja palvelut). (Kuva 1.) Perustava kysymys kuuluu, edustavatko nämä kaksi vastakkaista lähestymistapaa myös kahta toisistaan riippumatonta palvelustruktuuria, vai edustavatko ne joidenkin palvelujen tapauksissa aitoja vaihtoehtoja. Voidaan ajatella seuraavia vaihtoehtoja: james-palvelut kilpailevat joidenkin nykyisten ostoskeskus- ja kadunvarsipalvelujen kanssa, joille muodostuu uudenlaisia sijaintipaikkoja, 14 Ks. Ilmonen 1994, Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 james-palvelut laajentavat pieneltä osin nykyisten palvelujen malleja: jakelukanavat monimuotoistuvat, muodostuu kokonaan uusia palvelumuotoja: palvelut lisääntyvät kokonaisuutena. Paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut KATUTILA LIIKENNEVÄYLÄT SOLMUKOHDAT Hallintamallit, managerointi Tyhjien tilojen riskien hallinta 3d kiinteistöjärjestelmä Kadunvarsiliiketilat A S. O Y K O R T T E L I K A U P U N G I N O S A K A U P U N K I ASUMISEN MUODOT Asukastilat Huoltoyhtiöt? Jaetut palvelut Pienyrittäjät Keskitetyt liiketilat INSTITUUTIOT Kumppanuudet Asemanseudut Ostoskeskukset hoiva, erityisasuminen koulutus kulttuuri jne. Sosiaaliset yritykset PALVELUTISKIT VERKKOPORTAALIT SOSIAALINEN MEDIA Ympäristön laatu Asukassegmentit Pysäköinti, liikenne 3. sektori Integroituvat ja verkottuvat palvelut (joilla voi olla myös paikka) Kuva 1. Kaavio havainnollistaa asumisen palvelujen kahta vastakkaista lähestymistapaa. Kysymysmerkki viittaa niiden välisten yhtymäkohtien epäselvyyteen. Esimerkiksi ARJA-hankkeessa oletettiin, että palvelut monimuotoistuvat, toisin sanoen saavat uusia toteutustapoja ja näin vastaavat paremmin perheiden tarpeiden muuttumiseen. Uudenlaiset palvelut, joihin liittyisi myös vapaaehtoistoimintaa, vertaisryhmiä ja (kolmannen sektorin) auttamisverkostoja, korvaisivat mm. kuntien ohenevaa palvelutuotantoa. 15 Tämä ajatusmalli viittaisi siihen, että james-palvelut ainakin osaksi syrjäyttäisivät aiempia palveluja, ja ehkä siten vähentäisivät myös kaupunkirakenteen kaupallista keskittymistä. Samanlaista ajatusmallia sisältyy myös ideaan etätyön lisääntymisestä ja yleisesti työnkuvan muutoksesta (kuva 2). Kodin ja siihen liittyvän lähityön (mahdollisesti myös kodin lähellä olevien erityisten työpisteiden?) lisääntyminen vaikuttaisi suoraan ajankäyttöön ja ihmisten sijaintiin suhteessa nykyisiin palveluihin mutta tuottaako se aidon muutoksen 15 ARJA-hanke, väliraportti 2004, 23. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 291

18 myös palvelujen suhteessa asumiseen, vai siirtyisivätkö vain nykyisen kaltaiset palvelut sijainniltaan uusiin asemiin? 16 Kuva 2. Työpaikkakäsitteen muutosta ilmentävä kaavio, josta todetaan: Lähipalveluverkosto tulevaisuuden työntekijäryhmien tukena. Heiltä kaikilta edellytetään kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta. 17 Hybridirakentamisen ajatusmalli voidaan ymmärtää yritykseksi ratkaista kaupunkirakenteen ja palvelujen sisällön yhdistäminen arkkitehtuurin keinoin ja samalla pyrkiä toimintojen välisen tilan joustoon. Hybriditaloryhmän käsittelemässä merkityksessä tämä merkitsi kuitenkin palvelukeskittymien vaikutusvallan lisäämistä, ei sellaista asuntokeskeisyyttä kuin james-ryhmän painotuksissa. Laajemmin ymmärrettynä hybridirakentaminen sisältää muitakin vaihtoehtoja ja voisi sopia myös asumisen ja etätyön uudelleenjärjestelyyn. Hybridirakentamista käsiteltiin myös James-ryhmässä yhtenä tapana tuottaa uudisrakentamisessa tiloja james-tyyppisille palveluilla. Toisaalta taloyhtiöiden kaikki tilat on yleensä pyritty antamaan vuokralle ja saamaan tuottavaan käyttöön, joten pelkkä tilaohjelman väljennys tai monikäyttö ei tuota ylijäämää. Tästä syystä konseptin kustannuksiin 16 Otala & Jarenko (2005), Käsite E-työ sisältää etätyön, mobiilityön ja itsellistetyn työn. Kirjoittajat eivät kuitenkaan ota tarkemmin kantaa mahdollisiin tilaratkaisuihin. 17 ARJA-raportti 2005, 19, kuvateksti. 292 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 olisi laskettava myös vuokratulojen väheneminen, jos tilat annetaan james-käyttöön vastikkeetta. James-ryhmä tuotti näkemyksen siitä, kuinka palvelujen tarve muuttuu tulevaisuudessa, missä james-tyyppisellä mallilla voisi olla kysyntää ja mitä palveluja siihen voisi sisältyä. Mallin toteutuminen on kuitenkin monimutkaisempi kysymys, jota ratkeaa vasta käytännön myötä. Useimmille niistä palveluista, joita james-ryhmässä käsiteltiin, on olemassa jo nyt itsenäistä tarjontaa james-jakelu tuskin voi toimia tuottamalla ylimääräisen kustannuskerroksen nykyisten lisäksi. Ongelma tunnistettiin myös ryhmän työssä. Potentiaalisten james-palvelujen listaus tai henkilökohtaisen palvelun idea eivät riitä, vaan konseptin kokonaisrakenne ja mittakaava on määriteltävä ja palveluille on oltava efektiivinen kysyntä. Koska asunto-osakeyhtiö ei todennäköisesti ole optimaalinen yksikkö, markkinat on koottava liittoutumalla. 18 Vantaan Keimolanmäen asuinalue, joka esiteltiin myös James-ryhmälle, tarjoaa esimerkin siitä, millaiseen ympäristöön palvelut olisi tuotettava, ja millainen olisi mahdollisesti suhde keskitettyihin kaupallisiin palveluihin. 19 Keimolanmäki sisältyy Marja-Vantaan alueeseen ja sijaitsee aivan tulevan Kehäradan Kivistön aseman ja sen kaupallisen keskittymän lähellä. Alueella on asuntojen lisäksi toimistoja ja julkisia palveluja. Sille muodostuu oma pieni keskustansa, jonka symboliksi tulee entisen Keimolan moottoriradan valvontatorni. Asuminen on monimuotoista. Lähinnä Hämeenlinnanväylää on meluvallina toimiva käärmetalo ; sisempänä puistomaisesti pienempiä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Eri liikennemuotojen rinnakkaisuuteen kiinnitetään huomiota. Etätyötä ei erityisesti mainita Keimolanmäen kaavaselostuksessa, 20 mutta Marja-Vantaan laajemmassa loppuraportissa esitetään james-konseptin suuntaisia tavoitteita: Alueen tulisi voida asua ja sen tulisi tukea erilaisten ihmisten elämänkaaren kaikkia vaiheita asuntoineen, palveluineen, toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksineen. Työnteko on mahdollista kotona tai lähellä kotia ja etätyöntekoon tarjotaan houkuttelevia mahdollisuuksia. Käytetään alueen tiloja mahdollisimman tehokkaasti: yhdistetään eri käyttömahdollisuuksia ja jaetaan tiloja eri käyttäjäryhmien kesken. Yhdistetään taloyhtiön tai koko korttelin resursseja esim. asukkaiden yhteistiloissa Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredrikssonin esitys Ritva Kotilaisen esitys james-ryhmän kokouksessa Keimolanmäki, asemakaavaselostus. 21 Marja-Vantaa asemakaavaluonnoksen loppuraportti , 68, Tiivistelmä kestävyyden ostoslistasta. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 293

20 Ajankohta on siten otollinen james-tyyppisten palvelujen edistämiselle. Kaavaan sisällyttäminen antaa osaltaan ymmärtää, että konseptilla on aitoja tilavaikutuksia. Ne voivat kuitenkin olla pienimuotoisia verrattuna pieniinkin kauppakeskuksiin ja tilallisesti erilaisia verrattuna perinteisiin kadunvarsiliiketiloihin. Kenties yksityisen ja julkisen tilan välistä hierarkiaa ja asumisen lähiympäristöjä olisi tutkittava aiempaa intensiivisemmin: juuri niitä piirteitä, jotka arkkitehtuurin modernismissa ovat olleet usein laiminlyötyjä. Lähteet Arjen ajan hallinta. Työn ja perhe-elämän yhdistämisen mahdollisuuksia kehittäävä hanke (ARJA). Väliraportti 2005, I Kehittämisvaiheen tulokset. (2005). Toim. Liisa Horelli ja Sirkku Wallin. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK). Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn hankintaklinikan esittely URBAprojektin työseminaarissa, kehitysjohtaja Erkki Aalto Hurme, Riitta (1991). Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. Hybrids I. Híbridos verticales; High-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 31. Hybrids II: Híbridos horizontales; Low-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 32. Ilmonen, Mervi (1994). Puutarhakaupungista ongelmalähiöön. Teoksessa: Ihmisten kaupunki? Urbaani muutos ja suunnittelun haasteet. Toim. Tuukka Haarni. (Stakes raportteja 152). Helsinki: Stakes & Espoo: YTK Karisto, Antti (1993). Suburbs and suburban Life in Helsinki. Teoksessa Haila, Anne (ed.) Cities for Tomorrow Directions for Change. Espoo: Helsinki University of Technology. Kokkonen, Juha; Seppänen, Marjaana & Haapola, Ilkka (2009). Lähiöiden kehittäminen Suomessa. Kokemuksia asukkaiden osallistumisesta. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Saatavissa: helsinki.fi/palmenia/hankkeet/2009/osterit_asukasosallistumisen_kokemukset.pdf [viitattu ] Norvasuo, Markku (2010). Lähiöiden palvelurakenne ja uudet verkottuvien asumispalvelujen mallit. Käsikirjoitus. [Ilmestyy teoksessa: Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi. Rikastavat yhteisöt ja alueet. Toim. Saeeda Marjala ja Ari Tolvanen. Helsinki: Helsingin kulttuurikeskus ] Otala, Leenamaija & Jarenko, Karoliina (2005). Työ arjen muotoilijana. Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Pool-Haus und Solitär. Saatavissa: (luettu ) Rantama, Kirsi (2008). Osuuskuntarakentamista Zürichissa. Teoksessa: Lehtonen, Hilkka et al., Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Toim. Markku Norvasuo. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B95. Espoo: Teknillinen korkeakoulu Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen strateginen suunnittelu Tampere 8.-9.6.2011 DEMO & MAL toimijoiden koulutustapaaminen Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali Markku Hedman Professori

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana

ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana Tutkimushankkeiden yhteisseminaari 1.2.2012 Markku Norvasuo Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta

Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta Innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäjäklubi Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta 28.11.2012 Erkki Aalto kehitysjohtaja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry RAKLIn klinikat

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

TAPIOLASTA SUURPELTOON

TAPIOLASTA SUURPELTOON TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Maunulan keskusta Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Kaavaprosessi Nyt ollaan tässä Vireille tulosta ilmoitetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI

Lisätiedot

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus Turussa 9.3.2009 1 Sisältö Asumiskonseptien pohdinta Suomessa URBA-hankkeen asumiskonseptit Asumiskonseptien

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

SUKKULA RAKEISUUSKAAVIO 1:5000 HANGONSILLAN ALUEEN IDEAKILPAILU. Hangonsillan alueen ideakilpailu. Liittyminen kaupunkirakenteeseen

SUKKULA RAKEISUUSKAAVIO 1:5000 HANGONSILLAN ALUEEN IDEAKILPAILU. Hangonsillan alueen ideakilpailu. Liittyminen kaupunkirakenteeseen RKEISUUSKVI 1:5000 Hangonsillan alueen ideakilpailu Liittyminen kaupunkirakenteeseen Uusi keskustarakenteen laajennusalue liitetään eheästi nykyiseen ydinkeskustaan sekä raideliikenteen ja paikallisen

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot