Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista"

Transkriptio

1 Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista Markku Norvasuo Tiivistelmä URBA-hankkeen taustalla olevat tavoitteet merkitsevät käytännössä entistä tiiviimpää ja tässä mielessä kaupunkimaisempaa rakentamista asumisen vaihtoehtojen lisääminen ja kaupunkirakenteen tiiviys liittyvät temaattisesti toisiinsa. Kirjoituksessa tarkastellaan ensinnäkin URBAn asumiskonseptien suhdetta tiiviin rakentamisen tavoitteeseen. Konsepteista erityisesti kaupunkipientalo tarjoaa siihen selkeän ratkaisumallin. Toiseksi käsitellään hybriditalo- ja james-konseptien suhdetta tiiviyteen ja kaupunkirakenteen sekoittuneisuuteen. Kummassakin konseptissa kysymys palveluista on olennainen. Ratkaisumallien voi kuitenkin tulkita edustavan vastakkaisia lähestymistapoja. Hybriditalo korostaa keskittymiä ja asiakasvirtoja, james puolestaan palvelujen tuomista asumisen yhteyteen. Kummankin konseptityöryhmän näkemyksiä tarkastellaan neljän ulottuvuuden avulla, joita ovat sosiaalinen ulottuvuus, paikka kaupungissa, mahdollistaminen ja esteet sekä yhteistyön kysymykset. Suhteessa paikkaan jäsentyy kaksi abstraktiota: paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut sekä integroituvat ja verkottuvat palvelut. Lopuksi kysytään, voivatko nämä näkökohdat yhdistymisen kautta tuottaa uudenlaisia palveluja kaupunkiin, ja onko erityisesti james-konseptilla aitoa potentiaalia lisätä kaupunkirakenteen ja palvelujen sekoittuneisuutta. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 275

2 Johdanto Pääkaupunkiseudun metropolikehitys ja globalisoituminen, osana kansainvälistä kaupunkikehitystä, ovat olennaisimmat URBA-hankkeen tutkimussuunnitelmassa ( ) esitetyt perustelut asumiskonseptien kehittämistyölle. Uudessa kilpailutilanteessa pääkaupunkiseudun olisi houkuteltava sille tärkeitä avainryhmiä, kuten korkea teknologian kansainvälisiä osaajia ja peruspalvelujen tuotannossa työskenteleviä. Heille on tarjottava uudenlaisia asumisen malleja ja aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asuntorakentamisen lopputulokseen. Konseptien olisi sovittava sekä uusille alueille että täydennysrakentamiseen. Toisaalta mainitaan tarve hillitä yhdyskuntarakenteen hajoamista. Tätä tavoitetta ei ole tarkemmin eritelty tutkimus suunnitelmassa, mutta käytännössä se merkitsee entistä tiiviimpää ja tässä mielessä kaupunkimaisempaa rakentamista. Asumisen vaihtoehtojen lisääminen ja kaupunkirakenteen tiiviys liittyvät siten temaattisesti yhteen. Seudullisesti metropolikehitys merkitsee sitä, että aiempien erillisten kaupunkikeskusten väliset alueet urbanisoituvat, kaupungistuvat umpeen. Tätä suuressa mittakaavassa tapahtuvaa tiivistymistä kuvaa etenkin Thomas Sievertsin välikaupungin (Zwischenstadt) käsite. Välikaupungille ja muille verkostometaforaan pohjautuville hahmotelmille on kuitenkin tyypillistä, etteivät ne hahmottele konkreettisia malleja kaupunkirakenteelle vaan tarkastelevat sitä keskinäisten suhteiden abstraktiona. 1 Tällöin jää kuvaamatta, mitä tiivistyminen tarkoittaa pienemmässä mittakaavassa kaupunginosan, asuinalueen tai korttelin sisällä; toisin sanoen, kuinka asumisen typologiat liittyvät paikalliseen kaupunkirakenteeseen toimintoineen. Vastaava kuilu suuren ja pienen mittakaavan välilä ilmeni myös Greater Helsinki Vision kilpailusta, joka ratkaistiin URBA-hankkeen alkuvaiheessa. 2 Tehtävänä oli luodata seudun rakenteellista pitkän aikavälin kehitystä. Kilpailuun sisältyi esimerkinomainen asuinalueen ideointi. Näissä visioissa oli runsaastikin kaupunkirakenteellista materiaalia, mutta pääosin kaavamaisesti esitettynä ja uudisrakentamista koskevana. URBAn asumiskonsepteja koskevassa työssä kysymys asumisen suhteesta tiiviiseen rakenteeseen on tullut esiin pääosin välillisesti. Tavoitteeni onkin tässä vielä palata aihepiiriin ja analysoida URBAn esittämiä 1 Ks. esim. Alppi & Ylä-Anttila Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 ratkaisu malleja kaupunkirakenteen näkökulmasta. Erityisesti tarkastelen asumisen ja palvelujen suhdetta, koska se liittyy suoraan liikkumista vähentävään ja joukkoliikennettä suosivaan ympäristöön. URBAssa tutkimus on lähtenyt ruohonjuuritasolta, yksittäisistä asumisen ratkaisuista. On tarkasteltu talotyyppejä, asuntopohjien monikäyttöisyyttä yhdistelymahdollisuuksia, erityisiä asumistarpeita sekä rakentamisen prosessia. Työ alkoi vuonna 2008, jolloin koottiin esimerkkejä useasta maasta: Iso-Britanniasta, Tanskasta, Hollannista, Sveisistä ja Saksasta. Näitä alkuvaiheen konsepteja käsiteltiin hankkeen ensimmäisessä julkaisussa Asuttaisiinko toisin?, joka ilmestyi kyseisen vuoden syksyllä. Vuonna 2009 aloitettiin konseptien vuorovaikutteinen jatkotyöstäminen. Lähtökohtana oli laajapohjainen kehittämisseminaari, jonka yhtenä tuloksena muodostettiin joukko pienempiä konseptityöryhmiä. Nämä alkoivat käsitellä kukin itsenäisesti omaa aihepiiriään ja kokoontuivat niin usein kuin katsoivat tarpeelliseksi. Myös kehittämisseminaareja jatkettiin. Niitä pidettiin vuoden aikana yhteensä neljä, ja niissä käsiteltiin osaltaan konseptityöryhmien tuottamia tuloksia. Kehittäminen sai näin kaksitasoisen luonteen, jota on tarkemmin käsitelty toisaalla tässä teoksessa. Konseptityöryhmät käsittelivät seitsemää asumiskonseptia, jotka olivat 1. kaupunkipientalo 2. ryhmärakentaminen tai -rakennuttaminen 3. omaehtoisesti joustava rakentaminen 4. kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto 5. james asumisen ja palvelujen yhdistäminen 6. hybriditalo eli kauppa-asuintalo 7. hallintamuodot ja rahoitusinstrumentit. Kun tarkastellaan konseptien luonnetta sekä suhdetta kaupunkirakenteen ja monimuotoisuuden kysymyksiin, päädytään taulukon 1 esittämiin havaintoihin. Selkeimmin tiivistä rakentamista edustaa kaupunkipientalon konsepti (1). Se esittää yhteen päätyyppiin perustuvan selkeän ratkaisumallin, jota voidaan joustavasti muunnella erilaisiin uudis- ja täydennysrakentamisen tilanteisiin. Ryhmärakentaminen (2), oma -ehtoisesti joustava rakentaminen (3) sekä kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto (4) pyrkivät myös mahdollisimman suureen yleis päte vyyteen, mutta toisaalta eivät ota selkeästi kantaa kaupunkirakenteeseen. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 277

4 Jäljelle jää kaksi konseptia: james asumisen ja palvelujen yhdistäminen (5) sekä hybriditalo eli kauppa-asuintalo (6). Niiden edustamilla ratkaisuilla on yhdyskuntarakenteellinen ulottuvuus, ja lisäksi ne käsittelevät asumisen ja muiden toimintojen kannalta tärkeää kysymystä asunnon ulkopuolisista palveluista. Muut ryhmät sen sijaan painottavat enemmän itse asunnon ominaisuuksia. Taulukko 1. Konseptien suhde kaupunkirakenteeseen ja monimuotoisuuteen. Konseptin nimi Konseptin luonne Suhde kaupunkirakenteeseen Suhde monimuotoisuuteen 1. Kaupunki pien talo Pyrkii lisäämään townhouse-tyyppisten kytkettyjen pientalojen käyttöä ja tutkii niiden kehittämistarpeita. Tarkoitettu sellaisenaan vastaukseksi tiiviin urbaanin ongelmiin. Yhdistää suuren alue tehokkuuden ja pienen rakennus korkeuden (2 3 kerrosta). Soveltuu kokonaisten alueiden lisäksi täydennysrakentamiseen. Tuo pientalokonseptin keskusta- ja esikaupunki alueille. Konseptissa voidaan korostaa ratkaisujen yksilöllisyyttä. 2. Ryhmä rakentaminen Sisältää keskeisen tavoitteen lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa suunnittelussa ja rakentamisessa Ei ota kantaa, tarkastelee lähinnä tonttikohtaisia määräyksiä ja suunnittelun mahdollisuuksia. Lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti kaupungin kaavoituskäytäntö. Sopii myös täydennysrakentamiseen. Talotyyppi ulottuu pientaloista kerrostaloihin. Tavoitteena hankekohtainen yksilöllisyys ja sitä kautta asuntokannan muuntelu. 3. Omaehtoisesti joustava rakentaminen Kyseenalaistaa perinteiset jäykät typologiat, pyrkii joustavien tyyppien kehittämiseen. Paikallinen, tarkastelee lähinnä rakennuspaikan sisäistä ja rakennuspaikkojen välistä joustavaa käyttöä. Pyrkii mahdollisimman suureen yleispätevyyteen. Kohdistuu useamman asunnon rakennuksiin. Korostaa tilojen joustavia organisoinnin, käytön, keskinäisen rajauksen ja muuntelun mahdollisuuksia. 4. Kerrostalon kehittäminen ja kotiutumisasunto Täydentää osaltaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kerrostalojen kehittämisen projektia. Ei ota kantaa, tarkastelee paikallisesti rakennukseen vaikuttavien normien ja teollisuudessa käytettyjen ratkaisujen vaikutusta. Keskittyy kerrostalojen fyysiseen ja sosiaaliseen monimuotoisuuteen. Enemmän valinnanvaraa, muuntojoustoa ja hallinnan mahdollisuuksia. 5. James asumisen ja palvelujen yhdistäminen Koskee asumisen monimuotoista palvelutarjontaa ja mahdollisesti palvelujen integroimista asuinrakennuksiin. Arjen toimintojen näkökulma kaupunkiin. Tarkastelee kysymystä palvelujen paikallisuudesta pääosin palvelujen sisällön ja tuottamisen näkökulmasta. Sopii sekä uudis- että täydennysrakentamiseen. Monimuotoisuus määrittyy pääosin sosiaalisesti (elämäntavat, tyylit). Pyrkii lisäämään tilojen monikäyttöisyyttä ja sosiaalista merkitystä. 278 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 Konseptin nimi 6. Hybriditalo eli kauppaasuintalo 7. Hallintamuodot ja rahoitusinstru mentit Konseptin luonne Koskee asumisen ja erityisesti kaupan palvelujen yhdistämistä rakennustyyppien avulla. Palveli olennaisesti muiden ryhmien tarpeita eikä esittänyt mitään ratkaisumallia. Suhde kaupunkirakenteeseen Sekoittuneen kaupunkirakenteen luominen yhdistämällä kaavoitus ja rakennustyypit. Muodostaa kategorisia tapauksia (kadunvarsiliiketilat, kauppakeskukset jne.). Sopii sekä uudis- että täydennysrakentamiseen. Suhde monimuotoisuuteen Monimuotoisuus ymmärretään rakenteen ja toimintojen sekoittumiseksi ja eri kokoisten kaupan yksiköiden rinnakkaisuudeksi. James- ja hybriditaloryhmän vertailun tekee erityisen kiinnostavaksi se, että niiden voi katsoa edustavan osin vastakkaisia näkökulmia samaan ongelmakenttään. Lisäksi kummassakin käsitellään sekoittuneen kaupunkirakenteen kysymyksiä. Seuraavat kummankin ryhmän käsittelyt perustuvat kokouksista laadittuihin muistioihin. James-ryhmän osalta käytän lähteenä myös Hilkka Lehtosen toisaalla tässä teoksessa tekemää analyysia. 3 Hybriditaloryhmän kaupunkirakenteelliset ideat Hybriditaloryhmä, toiselta nimeltään kauppa-asuintaloryhmä, tarkasteli asumisen ja kaupallisten palvelujen konkreettista yhdistämistä samoihin rakennuksiin tai kaupungin sisäisissä keskittymissä. Tämä varsin Helsinki-keskeinen ryhmä oli siten ainoa, jossa kaupunkirakenne oli suoraan työskentelyn lähtökohtana. Työ käsitteli Helsingin asuntoalueiden kysymyksiä, ja sillä oli yhteys myös kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi hankkeeseen. Ryhmä kokoontui kolmesti. Käsite hybriditalo voidaan tulkita monellakin tavalla. Ryhmän työssä se tarkoitti yleisesti ratkaisua, jossa on yhdistetty asuinrakentamista, kaupan tiloja ja mahdollisesti muita palveluja, tai kääntäen. Perinteinen kadunvarren kaupunkikerrostalo kivijalkamyymälöineen on siten hybriditalon yksi muoto, samoin ostoskeskus, jos siihen yhdistetään asuntoja 3 Ks. artikkeli Kaupunkiasumisen monimuotoisuus, palvelut ja james-konsepti tässä teoksessa. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 279

6 tai esimerkiksi kirjasto. Käsitteenä hybridirakentaminen saa sisältönsä nykyisistä kaupunkirakenteellisista ideoista, joissa pyritään eroon sekä rakennusten jaottelusta erillisiin tyyppeihin että rakennuksia fyysisesti erottavista ulkotiloista (perinteisestä korttelijaosta). Hybridi yhdistelee erilaisia toimintoja ja liikkumisen muotoja, sisä- ja ulkotiloja, yksityistä, puolijulkista ja julkista. Ei siis ole aivan ilmeistä, millaiset konkreettiset tapaukset pitäisi lukea hybridirakentamisen piiriin. Käsite on arkkitehtuurivisioinnille tyypillisesti tarkoituksellisen monitulkintainen ja sellaisena epäselvä, vaikka viittaakin todellisiin projekteihin. 4 Tyypillinen hybridiprojekti kohdistuu solmukohtaan, jossa eri liikennemuodot kohtaavat ja jonka kautta ihmisvirrat ohjautuvat. Hybridirakentaminen painottaa kulutuksen ja kaupan tilojen saumatonta jatkuvuutta ja suosii tästä syystä myös jalankulkua. Toisaalta suureen kauppakeskukseen perustuva hybridikeskittymä on eräänlainen kehityksen äärimuoto. Erityisesti luvuilla mielenkiinto kohdistui pienempiin keskittymiin, joissa kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä pidettiin tärkeinä. Kiinnostus paikalliseen ja sekoittuneeseen on jälleen virinnyt, osin ilmeisenä vastareaktiona suurten kauppakeskuksen rakentamiselle. URBAn ryhmätyössä korostui erityisesti kaksi näkökohtaa. Ensimmäinen näistä koski keskustamaisia kadunvarsiliiketiloja ja niiden toteutusmahdollisuuksia uusille asuinalueille. Toisena kysymyksenä olivat keskitetyt kauppapaikat. Tämä ongelma liittyi olennaisesti vanhempiin ostoskeskuksiin ja asemaseutuihin ja näin ollen täydennysrakentamiseen. Eroa ei kuitenkaan käsitetty jyrkäksi: yhtenä esimerkkialueena oli Helsingin Jätkäsaari, johon RAKLI ry:n (Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliiton) järjestämissä konseptiklinikoissa on ideoitu sekä kadunvarsiliiketiloihin että keskitettyihin ratkaisuihin perustuvia malleja. 5 Hybritaloryhmän työssä kuvastuivat kuitenkin aihealueen sisäiset polarisaatiot. Nämä voi ryhmittää kolmeen ryhmään: 1) keskustan ja 4 Hyvän esimerkin tarjoavat kirjat Hybrids I. Híbridos verticales; High-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 31 sekä Hybrids II: Híbridos horizontales; Low-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 32. Ensimmäinen esittelee korkeita tornitaloja, toinen maantasossa leviäviä rakennuskomplekseja. Yrityksessään erottua käsitteenä mutta häivyttää rakennustyyppien erot hybridirakentaminen on kiinnostava tutkimuskohde. 5 Nämä ovat kulkeneet klinikoiden esittelyissä nimillä yksi vahva monitoiminnallinen keskittymä, useita pienempiä monitoiminnallisia keskittymiä yhdellä omistajalla sekä useita pienempiä monitoiminnallisia keskittymiä, joista kukin eri omistajalla. Tiuraniemi Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 periferian vastakohtaisuus, 2) toimijakentän intressien erillisyys sekä 3) kaupallisten ympäristöjen laadun ongelmat. Nämä vastakohdat eivät kuitenkaan ole erillisiä vaan liittyvät toisiinsa ja myös siihen, onko kysymys uudis- vai täydennysrakentamisesta. Tiivistetysti ilmaisten lähtökohtana on se, että tuleva rakentaminen kohdistuu merkittävästi keskustan ulkopuolisille alueille, mutta sen esikuvana on keskustaurbaanius. Keskustamainen korttelirakenne ja kivijalkaliiketilat käsitetään siis ihanteeksi, jota pyritään toteuttamaan myös esikaupunkialueilla. Edellytykset keskustamaisen ympäristön luomiseen kuitenkin vaihtelevat, jolloin päädytään erilaisiin rakennustyyppeihin ja kaupunki rakenteellisen keskittämisen malleihin. Keskustojen ulkopuolinen täydennysrakentaminen kohdistuu tyypillisesti vanhojen ostoskeskusten tai asemaseutujen ympäristöön. Lähiömäinen ympäristö rajoittaa yleisesti tarjolla olevia kaavallisia ratkaisumalleja. Kaupan kannalta samaan kiinteistöön on mielekästä yhdistää toimintoja, jotka synnyttävät asiakasvirtoja, esimerkiksi kirjasto. Asuminen on tässä mielessä huonompi vaihtoehto. Lisäksi asunto- ja liiketilojen rakennuttaminen ovat pitkälti eriytyneitä, joten kaupan ja asuinrakentamisen yhteistä intressiä voi olla vaikea löytää. Vanhoilla kauppapaikoilla voi olla myös huono imago. Sosiaalisten häiriöiden ja melko huonosti suunnitellun ympäristön vuoksi ne eivät ole halutuinta asuinympäristöä, eivätkä kaupan toivomat asukasryhmät suosi niitä. Uusilla asuinalueilla jatkuvien katutilojen muodostaminen on helpompaa, mutta kiinteistöjen vuokrat voivat olla liian korkeita vanhoihin keskustoihin verrattuna. Jatkuvan katutilan mallit suosivat perinteistä alakerrosten kaupan ja yläkerrosten asumisen yhdistämistä. Asuntoosakeyhtiöiden ja muiden mahdollisten omistajien ongelmana ovat alkuvaiheen markkinoinnin vaatimat resurssit ja tilojen hidas täyttyminen. Tilannetta helpottavat erilaiset siirtymäkauden hallinnan ja markkinoinnin järjestelyt. Yritysten kannalta puolestaan asunto-osakeyhtiö voi olla ongelmallinen liiketilan omistaja (tämä koskee myös keskustaalueita). Ongelma pahenee, jos yritys toimii usean vierekkäisen tontin alueella. Näiden pulmien ratkaisemiseksi on esitetty mm. kaupan ja asumisen kiinteistöjen sisäistä erottamista rakennusten vertikaalisuunnassa, kerroksittain. Tämä on jo nyt juridisesti mahdollista mutta käytännössä työlästä. Mahdollisen ratkaisun tarjoaisi nk. kolmiulotteinen kiinteistö järjestelmä, jollaista ei ole kuitenkaan toistaiseksi toteutettu. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 281

8 Uusille kauppakeskuksille ominainen keskitetty omistajuus aiheuttaa myös ristiriitoja. Ennen kaikkea se mahdollistaa kiinteistön suunnitelmallisen kehittämisen, joka on esimerkiksi vanhojen ostoskeskusten hajautuneessa omistusrakenteessa vaikeaa. On kuitenkin yrityksiä, jotka eivät halua kauppakeskuksiin niiden asettamien toiminnallisten rajoitusten (ketjuvaatimukset, aukioloajat yms.) vuoksi. Näille yrityksille muut sijoittumisen mallit olisivat tarpeen. Kaupunkirakenteesta lähtevän ajattelutavan sellaisena kuin se ilmeni työryhmän työssä keskeinen lähtökohta ovat asiakasvirrat ja niiden ohjailu. Tämä johtaa huomion muutaman pääasiallisen typologian tehokkaaseen toteuttamiseen. Palvelut ymmärretään ensisijaisesti liikkeissä asioimiseksi ja päivittäistavarakaupaksi. James-ryhmä ja palvelujen liittäminen asumiseen James-konseptiryhmä sai nimensä Zürichiin luodusta asumismallista, jossa asuintalon portieeri, James tarjoaa asukkaille palveluja korvausta vastaan. 6 Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitteli aihepiiriä hyvin monipuolisesti. Hilkka Lehtosen analyysissa james-konsepti (käytän pientä alkukirjainta erotukseksi alkuperäisestä tavaramerkistä) tarkoittaa sekä portieerin henkilökohtaisesti tarjoamaa asumispalvelua että hänen välittämiään muita palveluja asukkaille. Näin konseptissa on säilytetty portieerin (tai vastaavan henkilön) erityinen rooli. Analyysini kannalta tällaisen henkilön olemassaolo ei ole ratkaiseva, sillä kiinnostukseni kohteena on palvelujen ja kaupunkirakenteen suhde enemmän kuin asuintalon sisäiset järjestelyt. Tarkastelen siten kysymystä hieman väljemmin. Osin myös james-ryhmän sisäiset pohdinnat irtautuivat portieerimallista. Olennaista on palvelujen liittyminen konkreettisesti arjen ja asumisen käytäntöihin. Palvelut tulevat käyttäjän luo tai ainakin lähelle, ne ovat portieerin tavoin helposti tavoitettavissa, ja ne voidaan tuottaa erilaisin yhteistyön muodoin. Ne voivat koskea asuntoa (siivous, kotiapu) mutta laajentua myös sen ulkopuolelle. Sekä tiedon että toiminnan 6 Kirsi Rantaman mukaan kohteesta syntyvä mielikuva oli jopa eksklusiivinen, mutta käytännössä kaupunginosa oli varsin heterogeeninen. Asiakaskunta ei edustanut tavanomaisinta asujaimistoa, vaan joukossa oli paljon työkseen matkustavia ja palveluja käyttäviä. Palvelun kustannukset, joita ei sisällytetty suoraan vuokriin, osoittautuivat suuremmiksi kuin aluksi oli arvioitu. James-ryhmän kokous Katso myös Rantama Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 verkottuminen kuuluvat konseptiin, mutta myös henkilökohtaiset kontaktit ovat olennainen piirre. Samantapaisia ideoita on kehitelty arjen ajan hallintaa tarkastelevassa ARJA-hankkeessa. Siinä tavoitteena oli yhdistää eri sektorien tuottamia palveluja, ottaa mukaan vaikeasti tavoitettavia kolmannen sektorin palveluntuottajia, mahdollistaa myös maksuttomien palvelujen tuottaminen, vähentää palvelujärjestelmän sirpaleisuutta ja tarjota työnantajille väline edistää perhemyönteisyyttä. ARJA-hankkeessa ideoitu palvelutiski voi merkitä rinnakkaisesti paikkaa, verkkopalvelua ja henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse. 7 Jo james-ryhmän ensimmäisessä tilaisuudessa huomio kiinnittyi paikkaan ja kaavoitukseen. Yksi asuintalo ei voi tarjota kaikkea. Toisessa ääripäässä ovat kauppakeskukset, mutta kaikki eivät voi eivätkä halua asua niissä. Näin päädyttiin tarkastelemaan james-palvelujen sijaintia. Paikka kuuluu kunkin palvelun avainkysymyksiin, mutta sille on vaikea esittää yleispäteviä ratkaisuja. Merkittävä kysymys on palvelun vaikutusalue, kuten taloyhtiö, kortteli, kaupunginosa tai koko kaupunki. Alkuperäinen James korostaa asuintaloon liitetyn palvelupisteen merkitystä, mutta jos konseptin tulkitsee väljemmin, palvelupiste ei ole välttämättömyys. Osa palveluista voi olla tilauksesta saatavia (esimerkiksi kodin siivouspalvelut), tai muu henkilökohtainen kontakti voi olla www-sivuihin rinnastettava kanava palvelun käyttöön. Esille tulleissa ideoissa voidaan erottaa kaksi sijoittumisen pääperiaatetta. Ensimmäinen näistä perustuu palvelun vaikutusalueeseen, ja sen mittakaavaportaita ovat esimerkiksi asuintalo, useamman talon muodostama asuntoyhtiö, asuinkortteli, kaupunginosa, kaupunki ja laajimmillaan kaupunkiseutu. Kiinnostavimpia ovat taloyhtiön ja korttelin tapaukset, sillä juuri ne tuovat palvelut lähelle sekä sijainniltaan että ajankäytön kannalta. Niihin liittyy myös pyrkimys sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen ja jo häviämässä olevien palvelumallien (talonmies) uudistamiseen, kuitenkin kilpailukykyisellä tavalla. Korttelitason ajatusmalleista esitettiin myös idea james-korttelista toteutettavaksi samalla periaatteella kuin Helsingin Jätkäsaareen ideoitu hyvinvointikortteli. Toinen pääperiaate liittää palvelut asumisuran eri vaiheeseen, vaihtuviin tarpeisiin, kuten yksin asumiseen, lapsiperheisiin ja ikääntyviin, kehitysvammaisiin, maahanmuuttajiin ja niin edelleen. Esitettiin myös 7 Wallin & Horelli Ks. myös Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 283

10 idea ikääntyvien portaittain tuetusta asumismallista, jossa tavoitteena on pysytellä mahdollisimman itsenäisenä edellisessä vaiheessa ennen seuraavaan siirtymistä. Näitä vaiheita voisivat olla tavanomainen mutta esteetön asunto, palveluin tuettu asuminen omassa asunnossa, varsinainen palveluasunto ja lopulta paikka hoitokodissa. Tällöin toteutuisi laitosasumisen välttäminen mahdollisimman pitkään. Jos palvelukäsitettä voidaan tällä periaatteella laajentaa, raja erityispalvelujen ja laajempien arjen palvelujen välillä ohenee. Esimerkiksi nk. kotiutumisasunnon ja tukiasumisen raja ei olisi jyrkkä. Erityiset asumistarpeet eivät kuitenkaan automaattisesti merkitse palvelutarpeen lisäämistä, kyse voi olla myös erityisestä asumisen muodosta ilman varsinaisia palveluja, kotiutumiskerrostalosta. Kotiutumisasunnon problematiikkaa käsiteltiin sekä james- että kerrostaloryhmässä. 8 Verrattuna hybriditaloryhmään, jossa käsiteltiin muutamaa sijoitusmallia ja niiden vaikutuksia, james-ryhmässä viitattiin useammanlaisiin esimerkkeihin, jotka kaipaavat jatkokehittämistä: hyvinvointi- ja kotipalvelut yleisesti ikääntyneiden ruokapalvelu car sharing asuntojen välityksen tukipalvelut kuntosalipalvelut kiertävät esikaupunkipalvelut verkkokauppa esikaupunkien kansainväliset puutarhat (siirtolapuutarhat) pienimuotoinen päivittäistavaroiden myynti. Palvelujen kannattavuus on kriittinen kysymys, joka james-konseptissa pyritään varmistamaan toisaalta saavutettavuuden, toisaalta tuottamisen synergioiden avulla. Palvelusetelit edistävät osaltaan hajauttamista ja verkostomaista tuottamista. Vaikka ideaalina on henkilökohtainen palvelutilanne, myös sähköiset verkkopalvelut ovat merkittäviä. Näistä esimerkkinä oli Jyväskylän ja Mikkelin seudulla toimiva Klemmariportaali, jonka kautta voi hakea arkielämän palveluja. 9 8 Kerrostaloryhmän muistio ; Gella-huoneistohotellien johtajan Pekka Parikan esitys james-ryhmän kokouksessa ; Pool-Haus ja Solitär asuintalot, ks. (luettu ). 9 (luettu ). 284 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 Palvelujen tuottamisen synergian esimerkkitapauksena runsaasti kiinnostusta herätti Folkhälsanin Espooseen rakentuva palvelukeskittymä Folkhälsanhuset i Esbo. 10 Tälle konseptille oli ominaista kulttuuri, koulu- ja hoivatoiminnan synergia yhdistämällä muun muassa ruokailumahdollisuuksia, ostettavia ja kunnallisia palveluja, asumismuotoa ja erityistilojen (konserttisali) käyttöä. Hyvin olennainen seikka on investointivaiheen riskien hallinta ja pyrkimys pitkäjänteiseen palvelutoimintaan, jota tilojen monikäyttö tukee. Myös kunnalliset palvelut ovat konseptissa mukana. Paikka konseptien osana Kun tarkastellaan kaikkien seitsemän konseptiryhmän tuottamia yksittäisia havaintoja ja ideoita, voi havaita toistuvia teema-alueita. Niiden erottaminen ja nimeäminen on toki tulkinnanvaraista. Konseptit eivät ole helposti vertailukelpoisia keskenään, koska niitä ei ole valittu systemaattisesti ja ne ovat näkökulmiltaan erilaisia. Tämä ilmenee myös tarkastelemalla taulukkoa 1. Toisaalta konseptit voi tulkita koeporauksiksi yhden ajakohdan problematiikkaan. Omana tavoitteenani on ollut löytää tarkastelukehikko, joka jäsentää konseptien tuottamaa materiaalia kokonaisuutena, ja toisaalta tunnistaa konseptien välityksellä yleisempiä ajankohtaisia ongelmia. Analyysin tarkentuessa olen päätynyt seuraavaan neljään teemaan: 11 S P E Sosiaalinen ulottuvuus (social dimension) Konseptin sosiaaliset perustelut ja asumisen avainryhmät, valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuudet, osallistuminen ja vuorovaikutus, kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus. Paikka kaupungissa (place in the city) Konseptin sijainti kaupunkirakenteessa, arkkitehtoniset ominaisuudet, suhde muihin paikkoihin ja toimintoihin. Kaavoituksen haasteet ja ekologiset tavoitteet. Mahdollistaminen ja esteet (enabling and obstacles) Uuteen siirtymisen esteet ja niiden poistaminen, kannustuskeinot, alkuvaiheen ja muutostilanteiden riskien hallinta, normit ja lainsäädäntö. 10 Folkhälsanin kehitysjohtaja Tom Kankkosen esitys Vuoden 2009 seminaareissa olen soveltanut hieman toisenlaista jaottelua: paikka kaupunkirakenteessa, toimijoiden kohtaaminen, uusien käytäntöjen mahdollistaminen sekä resurssit ja riskien hallinta. Katson uuden jäsentelyn eduksi sosiaalisen näkökulman korostamisen ja liittymisen paremmin kestävän kehityksen kolmijakoon. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 285

12 C Yhteistyön kysymykset (cooperation) Konseptin tuottajatahot, uudet yhteistyön muodot, kannattavuus ja toimintamallit. Mitä konsepti korvaa, mikä on sen taloudellinen perusta ja filosofia. Jaottelun voi liittää myös kestävän kehityksen kolmijakoon, ts. sosiaaliseen (S), ekologiseen (P) ja taloudelliseen (C) kestävyyteen. Hybriditalo- ja james-konseptit ilmentävät näitä teemoja eri tavalla, vaikka niillä on myös yhteisiä piirteitä, kuten autoriippuvuuden ja tarpeettoman liikkumisen vähentäminen. Eroja on tarkasteltu taulu kossa 1. Taulukko 2. Hybriditalo- ja james-konseptien välisiä eroja teemoittain. Teema Hybriditalo James S Sosiaalinen merkitys P Paikka kaupungissa E Muutoksen mahdollistaminen C Yhteistyön kysymykset Tiiviin keskusta-asumisen arvostus. Palvelujen läheisyyden ja osin sekoittuneen urbaanin ympäristön tavoittelu. Sijoittuminen liikenteellisiin keskittymiin. Asumisen ja kulutuksen tilat ovat erillisiä ja hyvin määriteltyjä, vaikka voivat sijaita samoissa rakennuksissa. Kiinteistöjaon ja kaavoituskäytäntöjen kehittäminen, hybridirakentaminen, tyhjien tilojen manageeraus yms. Perustuu pitkälti ympäristön suunnitteluun, kaavoituksen kumppanuuksiin ja kiinteistöinvestointeihin. Yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen palvelukontaktin korostaminen, kulutuksen liittäminen arkeen ja elämänvaiheisiin. Palvelut limitetään asumiseen ja instituutioihin, asuintalo tai kortteli palvelusolmuna, tilojen monikäyttö ja vyöhykkeisyys. Asuinrakentamisen yhteis- ja monikäyttötilojen kehittäminen, organisaatioiden kumppanuuksien kehittäminen. Asukkaat muovaavat palveluja ja tuottavat osin itse, erilaiset toimijat verkottuvat keskenään, tilallisten ja sähköisten kontaktien rinnakkainen hyödyntäminen. Tämän jälkeen voidaan siirtyä tarkemmin niihin keinoihin, joita hybriditalo- ja james-ryhmissä tunnistettiin konseptien toteutukseen. Ne on pääosin poimittu konseptiryhmien muistioista, joten luettelo on hieman epäyhtenäinen. Tässä vaiheessa yhdistän ryhmien materiaalin keskenään, sillä on kiinnostavaa tunnistaa nimenomaan konseptien yhteinen ulottuvuus. Viiteryhmä on kuitenkin ilmaistu merkinnällä [H] tai [J]. Mainitut neljä teemaa (S, P, E, C) ovat edelleen käyttökelpoisia ryhmittelyyn, joskin kysymys paikasta voidaan edelleen jakaa kaupunkitilan ja ympäristön laadun alakohtiin. 286 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 S Palvelujen sosiaalinen merkitys Palvelujen tahdistaminen elämänvaiheisiin (kotona asuminen kodin tukipalvelut palveluasuminen hoitokoti) [J] Sosiaalisten kontaktien mahdollistaminen palvelun lähtökohtana, kodin ulkopuoliset paikat osana arkea [J] Eri ikäpolvia yhdistävä toiminta [J] Tietyn paikallisen segmentin (tilapäisasujat, maahanmuuttajat) tarpeiden, toiminnan, harrasteen, elämäntavan varaan rakentuva tarjonta [J] Hoivapalvelut vs. hyvän olon palvelut [J] Vanhojen asuinalueiden profiilin nosto [J, H] P Paikka kaupungissa Erityisesti kaupunrakenteellisia näkökohtia koskien Liikennevirtojen keskittäminen, kauttakulku ja solmukohdat, katuverkon priorisoinnin ( High Street ) hyödyntäminen [H] Katutilan jatkuvuutta edistävät tai hyville paikoille rakentamiseen velvoittavat menettelytavat kaavoituksessa [H] Yksittäisten yritysten esittämien sijoittumistoiveiden (kauppakeskuksiin tai niiden ulkopuolelle) huomioon ottaminen kaavoituksessa [H] Sellaisten hajautettujen tai paikasta riippumattomien liiketoimintamallien mahdollistaminen, jotka eivät edellytä jatkuvia liikennevirtoja [H] Verkkokaupan jakelupisteiden huomioon ottaminen ostoskeskuksissa [H] Vanhojen asemaseutujen ja ostoskeskusten kehittäminen asumisen avulla [H, J] Senioriasumisen liittäminen metroasemien yhteyteen. [J] Ympäristön laatua koskien Jalankulun ja pyöräilyn edellytykset, esteettömyys [H] Julkisivujen selkeys, julkisivut yrittäjien käyntikortteina [H] Katutilan sujuvuus ja turvallisuus [H] Kaupallisen ympäristön viihtyisyys ja ympäristöt [H] Kaupan tilojen avautuminen katutilaan [H] E Muutoksen mahdollistaminen Tilantarpeiden ennakointi kaavoituksessa [H] Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 287

14 Kaavojen varasuunnitelmat : epävarmojen dominoivien projektien riskeihin varautuminen [H] Asuinalueiden yhteistilojen keskittäminen kaavoituksessa [J] Erityisten tilojen varaaminen palvelujen kannalta tärkeille toiminnoille (esimerkiksi perhepäivähoitajan asunnolle) [H] Kaavoitukseen osallistuminen ja kumppanuudet, konseptiklinikat [H] Kiinteistöjen hallintamuotojen kehittäminen [H] Kiinteistöjaon käytäntöjen kehittäminen (3d-kiinteistönhallinta) [H] Hybridirakentamisen kehittäminen ratkaisuna tilojen käyttötarkoitusten muuttamiseen [H, J] Tyhjien liike- ja yhteistilojen keskitetty markkinointi [H, J] Edullisten liiketilojen tuottamistavat [H] Pysäköinnin subventointi [H] Toteuttajatahojen yhteisprojektit (kauppa, asuntorakentaminen, koulutus, kulttuuri, hoivapalvelut jne.) ja yhteiset intressit [J] Organisaatioiden (asuntoyhtiöt, huoltoyhtiöt) kumppanuuksien kehittäminen [J] C Yhteistyön kysymykset Palvelujen yhdistämisellä saavutettava paikallinen synergia (monikäyttöiset tilat, kuten ravintolapalvelut, kulttuuripalvelut) [J] Alueelliset yhteistyöverkostot (esimerkiksi hotellitoiminnan oheispalvelut) [J] Kunnallisten palvelujen sijoittumisperiaatteet Kolmannen sektorin toiminnan liittäminen [J] Julkisen tuen hyödyntäminen tuotannossa (verovähennykset, palvelusetelit) [J] Edelläkävijäpalvelut konseptien käynnistämiseksi Traditionaalisten palvelumallien (talonmies) uudistaminen [J] Havaitaan, että ryhmien painotukset korostuvat eri tavoin. James-ryhmä painottaa palvelujen sosiaalisia (S) ja yhteistyön (C) kysymyksiä, hybriditaloryhmä puolestaan paikkaa (P) ja muutosvoimia (E). Nämä huomiot ovat merkityksellisiä sekoittuneen kaupunkirakenteen ihanteen kannalta. Hybriditaloryhmässä lähes ainoaksi mahdollisuudeksi tuottaa palveluja asuinalueille näyttäytyy toimiminen päivittäistavarakaupan ja jakelulogistiikan ehdoilla. Vastaavasti james-ryhmä näyttää olettavan, 288 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 että palveluja ja niihin liittyviä sosiaalisia merkityksiä voidaan tuottaa ensisijaisesti yhteistoiminnalla ja verkottumalla ilman, että fyysiseen ympäristöön tarvitsee kohdistaa suuria muutoksia. Näin esitettynä vastakkainasettelu on jyrkkä mutta kuvastaa todellista näkökulmien eroa. Hybrikonseptissa anonyymi kulutus rinnastuu anonyymeihin julkisiin tiloihin, joiden anonymiteetin ei kuitenkaan tarvitse merkitä epäviihtyisyyttä. James-konseptissa tilat ymmärretään yksityisemmiksi ja yhteisöllisemmiksi. Tässä on ristiriidan siemen, sillä eikö jamesin henkilökohtainen ja yhteisöllinen palvelu osaksi viittaa taloudellisen kannattavuuden ehdoilla tapahtuvasta yritystoiminnasta poikkeaviin toimintamalleihin, esimerkiksi kolmannen sektorin toimintaan? James-konseptin alkuperäinen, kaupallistettu ja sinänsä johdonmukainen muoto tuskin olisi saumatta yhteensopiva tällaisen ajattelutavan kanssa. Asuinalueiden yhteistilat ovat hieman yllättävästi tulleet merkitseviksi esimerkiksi maahanmuuttajille, jotka muutenkin tarvitsevat erilaisia tukimuotoja. 12 Nämä liittyvät edelleen kolmannen sektorin (järjestöt, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt, paikalliset toimijat jne.) työhön. Tilajärjestelyjen avulla kolmannen sektorin usein merkittävä rooli voitaisiin tehdä näkyvämmäksi. Arjen toimintojen kannalta james-konseptin paikat edustavat usein sitä, mitä kutsutaan (Ray Oldenburgin mukaan) kolmansiksi paikoiksi eli puolijulkisiksi tiloiksi kodin ja työ- tai opiskelupaikan ulkopuolella. Sellaisia ovat kauppatorit, puistot, julkiset oleskelualueet, kahvilat ja muut urbaanit olohuoneet. 13 Hybridikonsepti ei ota vastaavalla tavalla kantaa tällaiseen ideaan, ja osin kolmannen paikan käsite pyrkiikin murtamaan puhtaan kaupallisen ja julkisen tilan käsitteet. Kolmannen paikan käsite ei kuitenkaan avaa selkeästi james- ja hybridikonseptin välistä jännitettä, sillä se voidaan liittää myös hybridikonseptiin. Tältä kannalta kirjastojen sijoittaminen kauppakeskuksiin on oireellinen ilmiö. Konseptien välinen vastakkaisuus ei liity myöskään tiiviin, keskustamaisen kaupungin ja lähiön väliseen vastakkainasetteluun. Urbaanisuuden näkökulmasta hybridikonsepti korostaa perinteisten julkisten ja nykyisten puolijulkisten (kaupallisten) paikkojen merkitystä persoonattomalle kanssakäymiselle. James-konsepti puolestaan pyrkii vahvistamaan 12 Viittaan tässä sekä kerrostaloryhmän kokousmuistioon että ympäristöministeriön lähiöohjelman MOVE Monimuotoinen, vetovoimainen lähiö hankkeen tavoitteisiin. 13 Karisto 1993, 36. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 289

16 palvelujen sosiaalisia verkostoja yhtä lailla keskustamaisessa kuin väljemmin rakennetussa, lähiömäisessä ympäristössä. Lähiö ei automaattisesti edusta yhteisöllisyyttä, sillä se on voitu ristiriitaisesti tulkita sekä kaupunkirakentamisen yhteisölliseksi muunnelmaksi että sosiaalisesti epäonnistuneeksi puolikaupungiksi. 14 Kaksi näkökulmaa yksi ongelmakenttä? Paikkojen määrittelyn kannalta kumpikin konsepti osoittautuu siten melko abstraktiksi. Käytänkin niitä juuri tällaisina abstraktioina, sillä ajattelen niiden avaavan kaksi vastakkaista näkökulmaa laajempaan ongelmakenttään. Tässä vaiheessa voidaan irtautua konseptiryhmistä ja nimetä asiat uudelleen. Erotetaan yhdeksi ryhmäksi paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut. Tämä ryhmä korostaa kaupunkirakennetta, ja siinä voi erottaa kaksi perustyyppiä, kadunvarsiliiketilat ja keskitetyt liiketilat. Ne tukeutuvat kaupunkirakenteen liikenteellisiin keskittymiin: tiiviiseen rakentamiseen, katutilojen jatkuvuuteen ja solmukohtiin joissa vaihdetaan liikennevälinettä (asemat, terminaalit, risteykset). Vastakkaisena ryhmänä ovat integroituvat ja verkottuvat palvelut. Ne rakentuvat monin tavoin: osa voi tukeutua suoraan asuntoyhtiöihin, osa perustuu liikkuvaan pienyrittäjyyteen, ja instituutiot voivat verkottua sekä keskenään että asumismuotojen kanssa. Näiden palvelujen kysyntä kasvaa asumisen muotojen moninaistuessa ja yhdistyessä hoivapalveluihin. Myös verkottuvilla palveluilla voi olla paikka, mutta olennaisempaa on toiminnallinen integroituminen asumiseen: joko suoraan asumisen muotoihin (kerrostaloihin, kortteleihin) tai institutionaalisiin toimijoihin. Palvelujen saavutettavuus perustuu läheisyyteen sekä sosiaaliseen verkottumiseen. Lisäksi osa palveluista on perinteiseen tapaan liikkuvia (kotiin toimitettavat tuotteet ja palvelut). (Kuva 1.) Perustava kysymys kuuluu, edustavatko nämä kaksi vastakkaista lähestymistapaa myös kahta toisistaan riippumatonta palvelustruktuuria, vai edustavatko ne joidenkin palvelujen tapauksissa aitoja vaihtoehtoja. Voidaan ajatella seuraavia vaihtoehtoja: james-palvelut kilpailevat joidenkin nykyisten ostoskeskus- ja kadunvarsipalvelujen kanssa, joille muodostuu uudenlaisia sijaintipaikkoja, 14 Ks. Ilmonen 1994, Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 james-palvelut laajentavat pieneltä osin nykyisten palvelujen malleja: jakelukanavat monimuotoistuvat, muodostuu kokonaan uusia palvelumuotoja: palvelut lisääntyvät kokonaisuutena. Paikkasidonnaisiin asiakasvirtoihin perustuvat palvelut KATUTILA LIIKENNEVÄYLÄT SOLMUKOHDAT Hallintamallit, managerointi Tyhjien tilojen riskien hallinta 3d kiinteistöjärjestelmä Kadunvarsiliiketilat A S. O Y K O R T T E L I K A U P U N G I N O S A K A U P U N K I ASUMISEN MUODOT Asukastilat Huoltoyhtiöt? Jaetut palvelut Pienyrittäjät Keskitetyt liiketilat INSTITUUTIOT Kumppanuudet Asemanseudut Ostoskeskukset hoiva, erityisasuminen koulutus kulttuuri jne. Sosiaaliset yritykset PALVELUTISKIT VERKKOPORTAALIT SOSIAALINEN MEDIA Ympäristön laatu Asukassegmentit Pysäköinti, liikenne 3. sektori Integroituvat ja verkottuvat palvelut (joilla voi olla myös paikka) Kuva 1. Kaavio havainnollistaa asumisen palvelujen kahta vastakkaista lähestymistapaa. Kysymysmerkki viittaa niiden välisten yhtymäkohtien epäselvyyteen. Esimerkiksi ARJA-hankkeessa oletettiin, että palvelut monimuotoistuvat, toisin sanoen saavat uusia toteutustapoja ja näin vastaavat paremmin perheiden tarpeiden muuttumiseen. Uudenlaiset palvelut, joihin liittyisi myös vapaaehtoistoimintaa, vertaisryhmiä ja (kolmannen sektorin) auttamisverkostoja, korvaisivat mm. kuntien ohenevaa palvelutuotantoa. 15 Tämä ajatusmalli viittaisi siihen, että james-palvelut ainakin osaksi syrjäyttäisivät aiempia palveluja, ja ehkä siten vähentäisivät myös kaupunkirakenteen kaupallista keskittymistä. Samanlaista ajatusmallia sisältyy myös ideaan etätyön lisääntymisestä ja yleisesti työnkuvan muutoksesta (kuva 2). Kodin ja siihen liittyvän lähityön (mahdollisesti myös kodin lähellä olevien erityisten työpisteiden?) lisääntyminen vaikuttaisi suoraan ajankäyttöön ja ihmisten sijaintiin suhteessa nykyisiin palveluihin mutta tuottaako se aidon muutoksen 15 ARJA-hanke, väliraportti 2004, 23. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 291

18 myös palvelujen suhteessa asumiseen, vai siirtyisivätkö vain nykyisen kaltaiset palvelut sijainniltaan uusiin asemiin? 16 Kuva 2. Työpaikkakäsitteen muutosta ilmentävä kaavio, josta todetaan: Lähipalveluverkosto tulevaisuuden työntekijäryhmien tukena. Heiltä kaikilta edellytetään kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta. 17 Hybridirakentamisen ajatusmalli voidaan ymmärtää yritykseksi ratkaista kaupunkirakenteen ja palvelujen sisällön yhdistäminen arkkitehtuurin keinoin ja samalla pyrkiä toimintojen välisen tilan joustoon. Hybriditaloryhmän käsittelemässä merkityksessä tämä merkitsi kuitenkin palvelukeskittymien vaikutusvallan lisäämistä, ei sellaista asuntokeskeisyyttä kuin james-ryhmän painotuksissa. Laajemmin ymmärrettynä hybridirakentaminen sisältää muitakin vaihtoehtoja ja voisi sopia myös asumisen ja etätyön uudelleenjärjestelyyn. Hybridirakentamista käsiteltiin myös James-ryhmässä yhtenä tapana tuottaa uudisrakentamisessa tiloja james-tyyppisille palveluilla. Toisaalta taloyhtiöiden kaikki tilat on yleensä pyritty antamaan vuokralle ja saamaan tuottavaan käyttöön, joten pelkkä tilaohjelman väljennys tai monikäyttö ei tuota ylijäämää. Tästä syystä konseptin kustannuksiin 16 Otala & Jarenko (2005), Käsite E-työ sisältää etätyön, mobiilityön ja itsellistetyn työn. Kirjoittajat eivät kuitenkaan ota tarkemmin kantaa mahdollisiin tilaratkaisuihin. 17 ARJA-raportti 2005, 19, kuvateksti. 292 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 olisi laskettava myös vuokratulojen väheneminen, jos tilat annetaan james-käyttöön vastikkeetta. James-ryhmä tuotti näkemyksen siitä, kuinka palvelujen tarve muuttuu tulevaisuudessa, missä james-tyyppisellä mallilla voisi olla kysyntää ja mitä palveluja siihen voisi sisältyä. Mallin toteutuminen on kuitenkin monimutkaisempi kysymys, jota ratkeaa vasta käytännön myötä. Useimmille niistä palveluista, joita james-ryhmässä käsiteltiin, on olemassa jo nyt itsenäistä tarjontaa james-jakelu tuskin voi toimia tuottamalla ylimääräisen kustannuskerroksen nykyisten lisäksi. Ongelma tunnistettiin myös ryhmän työssä. Potentiaalisten james-palvelujen listaus tai henkilökohtaisen palvelun idea eivät riitä, vaan konseptin kokonaisrakenne ja mittakaava on määriteltävä ja palveluille on oltava efektiivinen kysyntä. Koska asunto-osakeyhtiö ei todennäköisesti ole optimaalinen yksikkö, markkinat on koottava liittoutumalla. 18 Vantaan Keimolanmäen asuinalue, joka esiteltiin myös James-ryhmälle, tarjoaa esimerkin siitä, millaiseen ympäristöön palvelut olisi tuotettava, ja millainen olisi mahdollisesti suhde keskitettyihin kaupallisiin palveluihin. 19 Keimolanmäki sisältyy Marja-Vantaan alueeseen ja sijaitsee aivan tulevan Kehäradan Kivistön aseman ja sen kaupallisen keskittymän lähellä. Alueella on asuntojen lisäksi toimistoja ja julkisia palveluja. Sille muodostuu oma pieni keskustansa, jonka symboliksi tulee entisen Keimolan moottoriradan valvontatorni. Asuminen on monimuotoista. Lähinnä Hämeenlinnanväylää on meluvallina toimiva käärmetalo ; sisempänä puistomaisesti pienempiä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Eri liikennemuotojen rinnakkaisuuteen kiinnitetään huomiota. Etätyötä ei erityisesti mainita Keimolanmäen kaavaselostuksessa, 20 mutta Marja-Vantaan laajemmassa loppuraportissa esitetään james-konseptin suuntaisia tavoitteita: Alueen tulisi voida asua ja sen tulisi tukea erilaisten ihmisten elämänkaaren kaikkia vaiheita asuntoineen, palveluineen, toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksineen. Työnteko on mahdollista kotona tai lähellä kotia ja etätyöntekoon tarjotaan houkuttelevia mahdollisuuksia. Käytetään alueen tiloja mahdollisimman tehokkaasti: yhdistetään eri käyttömahdollisuuksia ja jaetaan tiloja eri käyttäjäryhmien kesken. Yhdistetään taloyhtiön tai koko korttelin resursseja esim. asukkaiden yhteistiloissa Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredrikssonin esitys Ritva Kotilaisen esitys james-ryhmän kokouksessa Keimolanmäki, asemakaavaselostus. 21 Marja-Vantaa asemakaavaluonnoksen loppuraportti , 68, Tiivistelmä kestävyyden ostoslistasta. Markku Norvasuo: Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista 293

20 Ajankohta on siten otollinen james-tyyppisten palvelujen edistämiselle. Kaavaan sisällyttäminen antaa osaltaan ymmärtää, että konseptilla on aitoja tilavaikutuksia. Ne voivat kuitenkin olla pienimuotoisia verrattuna pieniinkin kauppakeskuksiin ja tilallisesti erilaisia verrattuna perinteisiin kadunvarsiliiketiloihin. Kenties yksityisen ja julkisen tilan välistä hierarkiaa ja asumisen lähiympäristöjä olisi tutkittava aiempaa intensiivisemmin: juuri niitä piirteitä, jotka arkkitehtuurin modernismissa ovat olleet usein laiminlyötyjä. Lähteet Arjen ajan hallinta. Työn ja perhe-elämän yhdistämisen mahdollisuuksia kehittäävä hanke (ARJA). Väliraportti 2005, I Kehittämisvaiheen tulokset. (2005). Toim. Liisa Horelli ja Sirkku Wallin. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK). Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn hankintaklinikan esittely URBAprojektin työseminaarissa, kehitysjohtaja Erkki Aalto Hurme, Riitta (1991). Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. Hybrids I. Híbridos verticales; High-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 31. Hybrids II: Híbridos horizontales; Low-Rise Mixed-Use Buildings (2008). a+t vol. 32. Ilmonen, Mervi (1994). Puutarhakaupungista ongelmalähiöön. Teoksessa: Ihmisten kaupunki? Urbaani muutos ja suunnittelun haasteet. Toim. Tuukka Haarni. (Stakes raportteja 152). Helsinki: Stakes & Espoo: YTK Karisto, Antti (1993). Suburbs and suburban Life in Helsinki. Teoksessa Haila, Anne (ed.) Cities for Tomorrow Directions for Change. Espoo: Helsinki University of Technology. Kokkonen, Juha; Seppänen, Marjaana & Haapola, Ilkka (2009). Lähiöiden kehittäminen Suomessa. Kokemuksia asukkaiden osallistumisesta. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Saatavissa: helsinki.fi/palmenia/hankkeet/2009/osterit_asukasosallistumisen_kokemukset.pdf [viitattu ] Norvasuo, Markku (2010). Lähiöiden palvelurakenne ja uudet verkottuvien asumispalvelujen mallit. Käsikirjoitus. [Ilmestyy teoksessa: Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi. Rikastavat yhteisöt ja alueet. Toim. Saeeda Marjala ja Ari Tolvanen. Helsinki: Helsingin kulttuurikeskus ] Otala, Leenamaija & Jarenko, Karoliina (2005). Työ arjen muotoilijana. Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Pool-Haus und Solitär. Saatavissa: (luettu ) Rantama, Kirsi (2008). Osuuskuntarakentamista Zürichissa. Teoksessa: Lehtonen, Hilkka et al., Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Toim. Markku Norvasuo. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B95. Espoo: Teknillinen korkeakoulu Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) - jaoston "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus aloitusseminaari 2.9.2010 Vesa Kanninen Aalto-yliopisto/

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Maunulan XIV kesäseminaari 3.6.2010 Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Janne Roininen Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Meri-Rastilan kaavaluonnos 29.11. Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Klo 17.30 Tervetuloa ja illan kulku, pj vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen, ksv Klo 17.35 Asemakaavaluonnoksen

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013 Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto M Saari Matinkylän keskuksen kehittäminen keskeisiä asioita Metron tulo vahvistaa Ison Omenan ja Metrokeskuksen muodostamaa kaupallista keskusta Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) 17.4.2007 1 sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHTIA...3 Palvelurakenne... 3

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot