Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Transkriptio

1 Korkeakoulujen KOTA-seminaari Jyväskylän yliopisto Marianne Kaplas Taustaa T&k-tilaston ohjeistuksen, OECD:n Frascati manuaalin uudistus Ei perustavanlaatuisa muutoksia Sopiva ajankohta ohjeiden tarkennuksiin, lisätään kysymys tilatusta tutkimuksesta ja sijoitus- ja liiketoiminnalla rahoitetusta tutkimuksesta AMK-lomakkeelle. Innovaatiotoiminta noussut vahvasti esille erityisesti ammattikorkeakoulujen hanketoiminnan yhteydessä (TKI) Tilastoinnissa erotettava T&K innovaatiotoiminnasta (EU tiede- ja teknologiatilastoasetus 995/2012), myös AMK rahoitusmallissa raportoidaan Tilastokeskuksen määritelmän mukainen t&k-toiminnan ulkopuolinen rahoitus Innovaatiotilasto vain yrityssektorilla, alustavaa pilotointia julkisella sektorilla

2 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2013 Yliopistojen uusi laskentamenetelmä on käytössä kolmatta vuotta Ei päällekkäistä tiedonkeruuta Tiedot pääosin OKM tiedonkeruusta ja muista rekistereistä, pieni täydentävä Tilastokeskuksen kysely (ei muutoksia tulossa) Ajankäyttökertoimet yliopistojen työajanseurantatiedoista, uudet kertoimet kuluvan vuoden työajankirjauksista. Tulokset vertailukelpoisia yliopistojen välillä Jonkin verran tietoja joudutaan korjaamaan lähinnä siksi, että taloushallinnon ja henkilöstöjärjestelmän tiedot joskus ristiriitaisia. Yksikölle on kirjattu T&K- menoja, mutta ei lainkaan tutkimushenkilöstöä. Silloin tieteenalatietoa ei saada. Rahoitus siirretään tutkivalle yksikölle. Henkilöstöllä usein vain pääasiallinen tieteenalatieto, jolloin pienet tieteenalat usein aliedustettuna TIN selvitys t&k-menojen eroista; Tutkimusosuus kokonaismenoista OKM keräämä tieto/tk:n laskema tieto 80% 70% 60% 50% Aalto HY ISYO JY LTT OY TAY TTY TY VY ÅA Yht 40% 30% LY 20% Kuva SIba TEAK 10% 0% OKM TK

3 Miksi tiedot poikkeavat? - Ulkopuolisella tutkimusrahoituksella rahoitetut t&k-menot ero 1,3 % - Perusrahoituksen ero 25 % - Case study: - Välillisten kulujen laskenta oli suurin syy - Tilastokeskuksen tutkimuskerroin lasketaan tutkimushenkilöstön t&k-toiminnan palkkakulu/koko henkilöstön palkkakulu - Case yliopiston tutkimuskerroin on huomattavasti suurempi, koska siihen vyörytetään hallinto ja tukitoimintojen osuudet Yliopistojen t&k-menojen laskenta Henkilötyövuodet (OKM) ja ajankäyttökertoimet (TK) ammattiryhmittäin ja tieteenaloittain ja keskipalkka (TK) ammattiryhmittäin ja yliopistoittain Tutkimushenkilöstön palkkameno (+ lomakorvaukset ja työnantajamaksut) + maksetut tutkimusapurahat (TK) + investoinnit (TK) + tutkimusosuus muista käyttömenoista, muun kuin tutkimushenkilöstön palkkamenot, tilakustannukset, palvelujen ostot ja muut käyttömenot (OKM) Tutkimusmenot yhteensä

4 Ammattikorkeakoulujen T&K-kysely Tilastokeskuksen kysely kaikille AMK:lle Tiedot kattavasti raportoitu ja ajallaan. Rajanveto T&K ja innovaatiotoiminnan välillä. OKM tiedonkeruussa kerätään tietoa opetus/tki/muu jaolla, tehtävän jaottelu, työajan käyttö Yleiskustannusten jyvittämisessä tutkimukselle on eroja. Vain itse tehty t&k raportoidaan, alihankintana tilatut työt ostopalveluina Palvelutoimintana tehty t&k raportoidaan tilastoon. Tutkimushenkilöstön määrä vaihtelee paljon Tutkimushenkilöstön määrä päätieteenaloittain usein ristiriidassa tutkimusmenojen tieteenalajakauman kanssa. Joitakin korjauksia kuluvan vuoden arvioon. Tässä kohtaa pyydetään arviota tutkimusmenoista yhteensä. Ohjetta tarkennetaan. Oma ja tilattu t&k lisätään Liiketoiminnan tuotoilla rahoitettu t&k lisätään Vipunen/Tilastokeskus t&k-henkilöstötietojen vertailu % TK:n t&k/v_koko henk. % v_t&k/tk_t&k % tk_t&k/v_op+t&k % TK:n t&k/v_koko henk. % v_t&k/tk_t&k % tk_t&k/v_op+t&k % AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK AMK keskiarvo mediaani

5 T&K:n ja innovaatiotoiminnan rajankäynnistä Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Tutkimuksen piirteitä ovat suoritus tieteellisissä laitoksissa, pyrkimys yleistettävyyteen, kytkentä muuhun tutkimustoimintaan, rahoitus erillisillä tutkimusmäärärahoilla, tulosten olennainen uutuusarvo sekä tulosten laajempi julkistaminen Perustutkimus, jolle on tunnusomaista uuden tiedon tavoittelu ilman välitöntä käytännön sovellusta. Perustutkimusta on esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden, syy- ja seuraussuhteiden analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen, todentaminen ja selittäminen. Soveltava tutkimus, jossa tavoitteena on jokin uuden tiedon avulla toteutettava käytännön sovellus. Pyrkimyksenä voi olla esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Kokeellinen kehittäminen, jolla tarkoitetaan tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämistä uusien tuotteiden, palvelujen, tuotantoprosessien tai menetelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. Täyttävätkö hankkeet yritysten kanssa kokeellisen kehittämisen kriteerit, milloin kysymys on esim. pitkälle valmiin konseptin työstämisestä tuotteeksi?

6 Innovaatiolla tarkoitetaan yksikön markkinoille tuomaa tai käyttöönottamaa uutta tai olennaisesti parannettua tuotetta, prosessia, organisatorista menetelmää tai markkinointimenetelmää. Tuote- ja prosessi-innovaatiot: Tutkimus- ja kehittämistoiminta Oma T&K, Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Tilattu T&K, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jonka yrityksenne on tilannut muilta yrityksiltä (ml. oman konsernin yritykset) tai julkisilta tai yksityisiltä tutkimuslaitoksilta. Muu innovaatiotoiminta Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita tai prosesseja varten. Olemassa olevan osaamisen ja tietämyksen, tekijänoikeuksien suojaamien töiden, patentoitujen ja ei-patentoitujen keksintöjen ja muun vastaavan hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi Muu innovaatiotoiminta, jatkoa Oman yrityksenne järjestämä tai muilta hankittu henkilöstökoulutus, joka liittyy uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien kehittämiseen ja/tai käyttöönottoon. Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet yrityksenne uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden markkinoille tuomiseksi, ml. markkinatutkimus ja tuotteiden markkinoille tuomiseen liittyvä mainonta. Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroidenne tai palveluidenne muodon tai ilmenemismuodon muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Oman yrityksenne tai muilta hankitut muut, edellä oleviin kohtiin sisältymättömät innovaatiotoimet uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien käyttöönottamiseksi, kuten toteutettavuustutkimukset, testaus, rutiiniluonteinen ohjelmistokehitystyö, tekniset valmistelutoimet jne

7 Innovaatiotoiminnan laajennukset Organisaatioinnovaatiot Uudet liiketoimintakäytännöt menettelytapojen organisoimiseksi (esim. tarjontaketjun hallinta, liiketoimintaprosessien uusiminen, tiedonhallinta, kevyt tuotantomalli (lean-tuotanto), laadunhallinta jne.) Uudet menettelyt vastuiden ja päätöksenteon organisoimiseksi (ensimmäistä kertaa esim. työntekijöitä koskevan uuden vastuunjakojärjestelmän käyttöönotto, siirtyminen tiimi-työhön, hajauttaminen, osastojen yhdistäminen tai pilkkominen, uudenlaiset koulutusjärjes-telmät jne.) Uudet tavat organisoida yrityksen ulkoiset suhteet muihin yrityksiin tai julkisiin laitoksiin (ensimmäistä kertaa esim. liittouma/yhteistyö, kumppanuus, toimintojen ulkoistaminen tai alihankinta jne.) Markkinointi-innovaatiot Olennaiset muutokset tuotteiden esteettisessä muotoilussa (design) tai pakkauksissa (tähän eivät kuulu muutokset, jotka muuttavat ainoastaan tuotteen toiminnallisia ominaisuuksia tai käyttäjäominaisuuksia - nämä ovat tuoteinnovaatioita) Uusi tiedotusväline tai menetelmä tuotteen myynninedistämisessä (esim. uuden mainosvälineen käyttö ensimmäistä kertaa, uusi tuotekuva, kanta-asiakaskorttien käyttöönotto jne.) Uudet menetelmät tuotesijoittelussa ja myyntikanavissa (kuten franchisingin, jakelulisenssien, suoramyynnin tai yksinoikeusmyynnin käyttöönotto, uudet ideat tai menetelmät tuotteiden esillepanossa jne.) Uudet menetelmät tavaroiden ja palveluiden hinnoittelussa (kuten kysynnän mukaan muuttuvan hinnoittelun käyttöönotto, uudet alennusjärjestelmät jne.) Keskustelussa liiketoimintainnovaatiot (business practice innovations)

8 Mikä muu ei ole T&K toimintaa? Hallinnon ja yhteiskuntapalvelujen kehittämistä palvelevat selvitykset Selvityksillä tarkoitetaan tietojen keräämistä, muokkaamista ja analysointia suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Selvitykset tehdään usein virkatyönä suoranaisena osana suunnitteluprosessia. Tulokset ovat luonteeltaan ilmiöitä kuvaavia, ne julkaistaan rajoitetusti, eivätkä ne ole yleisesti hyödynnettäviä. Esim. organisaation muuttaminen, laskentatoimen, kirjanpidon tai hallinnollisten rekistereiden kehittäminen, lainsäädännön muuttaminen, määräaikaissuunnitelmien ja erilaisten kehittämisohjelmien laatiminen Yleisluonteinen tietojen keruu ei yleensä ole T&K:ta Esimerkkeinä poisrajattavista toiminnoista ovat jatkuvaluonteinen havainnointi pääasiallisesti muun kuin tutkimuksen vuoksi: hydrologiset havainnot ja säähavainnot jatkuva tilastotuotanto markkinatutkimukset, yleiset mielipidetiedustelut asiakirjojen kerääminen ja järjestäminen lain velvoitteella tehtävät arkeologiset kaivaukset luonnonvarojen inventointi ja kartoitus jatkuvana toimintana kuten maanperän-, kallioperän-, merenpohjan kartoitus ja metsävarojen inventointi Tutkimusprojekteihin kuuluva tietojenkeruu lasketaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan

9 Seuraavat toiminnot eivät ole t&k-toimintaa elleivät ne ole osa t&k-projektia: yksikön hallinnon ja organisaation kehittäminen koulutus tieteellisen informaation etsintä, välittäminen ja saaminen markkinatutkimukset, tilastointi, mielipidemittaukset soveltuvuus- ja kannattavuusselvitykset aineettoman oikeuden hankinta (esim. patentit, lisenssit) rutiininomainen kokeilu-, koestus-, testaus- ja laaduntarkkailutoiminta malmin- ja muiden luonnonvarojen etsintä standardien laatiminen ja ylläpito ennusteiden laadinta Internet-sovellukset (esim. kotisivut) ilman uuden tuotteen tai palvelun kehittämistä Näihin toimintoihin liittyvä metodikehitys sen sijaan lasketaan t&k-toimintaan AMK-vierailujen kysymysrunko Amk:it ovat usein osa kuntayhtymää, onko rajanveto amk:n ja muiden toimintojen välillä selvä? Tietojärjestelmät, lähteet, mahdolliset ongelmat t&ktoiminnan tietojen toimittamisessa. Kuinka ja kuka viime kädessä ratkaisee t&k:n rajauksen? Onko tilattu T&K relevantti, tarkoitus lisätä tiedonkeruuseen, jos on merkittävää. Erottaminen omasta T&K:sta? Yhteisprojektit yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa kanssa? Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa?

10 Tehdäänko t&k-hankkeista julkaisuja, millaisia? Miten opettajista rajataan t&k-osuus? Opiskelijat: milloin heidän panoksensa lasketaan mukaan? Tutkijat/muu t&k-henkilöstö rajaus? Oman t&k-rahoitus: OKM, oman toiminnan tuotot, onko näitä samoin kuin yliopistoilla? Tekes-rahoitus, EAKR, ESR jne. kaikki t&k:ta? EU:n rakennerahastot, valtionosuuden erottaminen EUrahoituksesta? Suomen Akatemia, TEKES ja EU merkittävimmät rahoittajat korkeakoulusektorilla vuonna 2012 Suomen akatemia TEKES EU-rahoitus Kotimaiset yritykset Kotimaiset rahastot Opetusministeriö Muu julkinen rahoitus Työ- ja elinkeinoministeriö Kunnat Muut ministeriöt Muu ulkomainen rahoitus Ulkomaiset yritykset Yliopistojen omat varat Milj.eur 300 YLIOPISTOT AMMATTIKORKEAKOULUT YLIOPISTOLLISET KESKUSSAIRAALAT

11 Lisätietoja /tilastokeskus Tilastojen kotisivut Tiede, teknologia ja tietoyhteiskuntatilastot Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Patentointi Tietotekniikan käyttö yrityksissä Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö