LÄHDERANTALAINEN 2/2002

Transkriptio

1 LÄHDERANTALAINEN 2/2002

2 Lähderannan oma asukasyhdistys eli Lähderanta Kilta - Källstrand Gillet ry TIETOA KILLASTA Asukasyhdistys on kaikkien lähderantalaisten oma yhdistys, jonka päätarkoituksena on alueen viihtyisyyden lisääminen. Koska Kilta nyt kuitenkin on rekisteröity yhdistys, niin säännöt on oltava, ja tässä nyt osa niistä: 1. Yhdistyksen nimi on Lähderanta Kilta Källstrand Gillet r.y. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa paikkakunnan etuja, tutustuttaa paikkakunnan asukkaat toisiinsa ja kotiseutuunsa sekä edistää viihtyisyyttä paikkakunnalla. 3. Yhdistys on kaksikielinen ja epäpoliittinen. 4. Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, retkeilyjä, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja anomuksia viranomaisille. 6. Yhdistyksen jäsen- ja liittymämaksut määrätään vuosikokouksessa. 10. (osa) Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuussa. 11. (osa) Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle tavalla, jonka vuosikokous määrää. Vuosikokous on kutsuttava koolle vähintään seitsemän (7) vrk ennen kokousta.. Killalla on oma pesä, Kiltakellari osoitteessa Lähderanta 20 E, väestönsuoja. Siellä (tai jossain matkan varrella) sitten kokoonnutaan tarpeen vaatiessa. Killalla on myös oma ilmoitustaulu Sestossa lasten ostoskärryjen kohdalla. Välillä sitä vain on hiukan vaikea huomata Seston omien toimien vuoksi, tai sitten siinä saattaa olla reseptiteline tiellä. Mutta, etsivä löytää Noita virallisia pykäliä kilta pyrkii osittain toteuttamaan edustamalla itseään epäpoliittisissa järjestöissä, kuten Suur- Leppävaaran Alueneuvottelutoimikunnassa (rakennus- ja kaava-asioita mm.), Pitkäjärvitoimikunnassa (Pitkäjärven vesistön tila, käyttö), Pro-Espoonjoki ry:ssä (vrt. edell., Espoonjoen juoksu johon myös Pitkäjärvi kuuluu - alusta aina mereen, ). LÄHDERANTA KILTA KÄLLSTRAND GILLET r.y. kuuluu Espoon Kaupunginosayhdistysten Liittoon (EKYL). Killan vapaaehtoinen jäsenmaksu on 7 euroa. Sen voit halutessasi suorittaa Killan tilille: Nordea Jäsenmaksuista saadut tulot käytetään Killan toimintaan. LÄHDERANTA KILTA KÄLLSTRAND GILLET r.y. johtokunnan jäsenet Patrick Willamo, puheenjohtaja Lähderanta 8 B puh mona.panday@pp.inet.fi Vesa-Pekka Rosti, rahastonhoitaja Lähderanta 5 D 43 puh vesa-pekka.rosti@nokia.com Ursula Palsbo Lähderanta 14 B puh urpa@kolumbus.fi Ilkka Heino, varapuheenjohtaja Lähderanta 6 Q puh emaze@maze.fi Tarja Behnke, sihteeri Lähderanta 6 N puh tarja.behnke@pp.inet.fi Ilmi Dhyring Lähderanta 20 G 6 puh Julkaisija: LÄHDERANTA KILTA KÄLLSTRAND GILLET r.y. Kannen kuva: Jaana Maari Partanen

3 Lähderannan oma asukasyhdistys eli Lähderanta Kilta - Källstrand Gillet ry PUHEENJOHTAJAN PALSTA Hei Tässä on Lähderantalainen numero 2/2002. Ilmoiltaan fantastiset (joskin kummalliset) kesä ja syksy ovat taaksejäänyttä aikaa. Toivon että meille kaikille on jäänyt mieleen erityisesti lauantai 24. elokuuta. Aurinko paistoi aamusta iltaan ja vietimme yhdessä ensimmäisiä Lähderannan Lystejä. Saadun palautteen perusteella on mielestäni selvä että nämä eivät olleet viimeiset Lystit vaan ensi vuonna on vuorossa toiset. Aika, paikka ja muoto ovat toki täysin avoimia kysymyksiä edelleen, mutta toivon että voimme tehdä Lysteistä jatkuvan ja odotetun perinteen tänne Lähderantaan. Tämän Lähderantalaisen kirjoitusten ja kuvien myötä voit muistella Lystejä. Huomasittehan kaikki Sestossa olleen lasten valokuvista koostuneen näyttelyn. Lähderannan Lystit ovat Lähderantalaisen ohella olleet Killan suurimmat projektit tänä vuonna. Näiden lisäksi olemme pyrkineet lisäämään Kellarimme käyttöastetta. Siellä on siivottu ja tarkoitus on rakentaa Kellarin takahuoneeseen toimiva valokuvapimiö. Kellarin tiloissa on myös pidetty synttärijuhlat ja sitä on tarjottu Lähderannan pihoilla ja puistoissa päivisin touhuaville lapsille ja heidän vanhemmilleen askartelu- ja leikkitilaksi esim. sateisiksi ja myrskyisiksi päiviksi. Saksalaisen kauppaketjun mahdollinen tulo naapuriimme ja ko. maa-alueen käyttö ja kaavoitus on puhututtanut myös Killan piirissä. Asukasyhdityksenä emme kuitenkaan keskinäistä keskustelua konkreettisempaa ole tämän asian suhteen tehneet, sillä oman vankan mielipiteen muodostaminen ei vielä ole onnistunut. Ymmärtääkseni asia ei ole aivan niin yksiselitteinen ja valmiiksi sovittu kuin mitä minä, asiaa sivusilmällä sanomalehdistä seuranneena, olen luullut. Tämän lehden sivuilta voitte lukea kirjoituksia, jotka koskevat mm. lähiympäristömme kaavoitusta. Tämä Lidl asia on hyvä esimerkki aiheesta joka mielestäni kaipaisi runsasta ja vilkasta keskustelua meidän asukkaiden kesken. Uskon ja toivon että saamme käytöömme yhden uuden keskustelu- foorumin kun Lähderannan Killan omat kotisivut valmistuvat. Asia on edennyt niin että taloyhtiömme hallitus on pyynnöstämme lupautunut kustantamaan oman verkkotunnuksen rekisteröinnin ja omien kotisivujen ylläpidon. Taloyhtiön nimiin on rekisteröity verkkotunnus lahderanta.fi ja Killan omien kotisivujen kehittäminen on alkanut. Toinen asia josta toivoisin keskusteltavan ja ideoitavan ovat Lähderannan perinteiset syystalkoot. Itse olen asunut Lähderannassa kymmenisen vuotta 70-luvulla (vuodesta 1972 eteenpäin) ja nyt toistamiseen viimeiset neljä vuotta. Lapsuudestani muistan talkoopäivät sellaisina että kaikki olivat ulkona touhuamassa. Toiset haravoivat, toiset kärräsivät lehtikasoja, leikkasivat puskia, keräsivät roskeja ym. Koko Lähderannan alue siistittin, ei pelkästään oma lähipiha. Urakan jälkeen Seston kellarin liikuntasali täyttyi lapsista ja nuorista ja meille tarjottiin harvinaista herkkua, piirettyjä (mm. Aku Ankkaa, Tom ja Jerryä) rätisevinä kaitafilmeinä. Myös mehua, keksejä ja pullaa oli tarjolla. Makkaraa grillattiin pihalla. Viime vuosien talkoot ovat mielestäni olleet aneemisia verrattuna lapsuuteni talkoopäiviin. Mistä tämä johtuu? Ei pelkästään siitä että aika kultaa muistot. Toivon että voisimme ideoida ja suunnitella tulevien vuosien talkoopäiviä sellaisiksi että mukana olisi enemmän väkeä, nuoria ja vanhoja. Olisi hienoa jos tekemisessä olisi vahva me-henki ja yhdessä urakoisimme päivän Lähderantamme talvikuntoon saattamiseksi. Mitä kaitafilmeihin tulee, niin en usko että ne tänäpäivänä kovin vetäviä olisivat tai odotettuja. Mutta joku muu yhteinen palkkio lapsille ja nuorille olisi hieno kehittää. Rauhaisaa joulua teille kaikille, Patrick Willamo 3

4 LÄHDERANNAN LYSTIT 2002 Ensimmäiset Lähderannan lystit pidettiin aurinkoisena ja lämpimänä elokuun lauantaina. Lystejä oli suunniteltu pitkin kevättä ja kesää ja tavoite oli, että mahdollisimman pitkälle selvitään lähderantalaisin voimin. Tässä onnistuttiinkin, kun lähderantalaisiksi luettiin joitakin lähiseutulaisia, kummeja ja kaimoja, kaikki talkoohenkisiä taitureita. Lysteissä vallitsi iloinen tunnelma. Ohjelmassa oli musiikkia lastenkonsertti, bluesia, oopperaa ja tanssimusiikkia sekä pelejä ja kisoja, poniratsastusta sekä Espoon aluepelastuslaitoksen paloauto. Lähderanta Kilta tarjosi juhlijoille kahvia, teetä, mehua ja keksejä. Kahvila-ravintola Rosa myi pyttipannua, kasvissosekeittoa ja limsaa. Lapset saivat ilmapalloja. 4

5 LÄHDERANNAN LYSTIT 2002 Lastenkonsertissa Ulla Piispanen lauloi lastenlauluja ja laulatti yleisöä jousikvintetin säestyksellä. Yllätysvieras, Huvitutista tuttu Satu Sopanen, kuoriutui postipaketista kesken konsertin lavalle ja pani Ullan kanssa vauhtia aikuisiinkin. Kvintetissä soittivat Teppo Ali-Mattila (viulu), Laura Isotalo (viulu), Sari Aalto (alttoviulu), Veli-Pekka Bister (sello) ja Juha Isotalo (basso). Lastenlaulujen sovitus oli Teppo Ali-Mattilan käsialaa. 5

6 LÄHDERANNAN LYSTIT 2002 Bluesbändissä tunnelmoivat Kari Tamminen (laulu), Pasi Piispanen (kosketinsoittimet), Yrjö Putkinen (kitara) ja Juha Isotalo (basso). Oopperalaulaja Miia Huhta esitti Collin Hansenin säestämänä Faustin Margaretan jalokiviaarian, Waltonin kaksi laulua ja Charpentierin Louisen aarian. Upea esitys sai äänekkään lisäsävelen, kun hälytyksen saanut paloauto lähti pillit ulvoen paikalta. 6

7 LÄHDERANNAN LYSTIT 2002 Vuoden lähderantalaisen komea kilpi palasi kiertoon edellisen haltijan Sigurd Paneliuksen tyttären Tia Homénin luovutettua sen Killalle. Vuoden lähderantalaiseksi valittiin taloyhtiön huoltomiehet Eero Rönkkö, Mauri Mustonen, Anssi Viikki ja Ismo Kontturi sekä toimistonhoitaja Varpu Nylund, joista paikalla oli Mauri, Anssi ja Ismo. Yleisön aplodeista päätellen valinta osui oikeaan. Onhan Lähderanta pysynyt siistinä ja hyvässä kunnossa taloyhtiömme ansiosta. Shetlanninponit Rommi-Ritari ja Östertorps Gnejs tulivat Veikkolasta kuljettamaan selässään pieniä lähderantalaisia. Tauoilla hevoset nauttivat maukasta ruohoa ja olivat pienten ja suurempienkin käsien taputeltavina. Rommin ja Gnejsin varsinainen kilpalaji on valjakkoajo, jonka osat ovat koulukoe, maraton ja tarkkuuskoe. Ponien omistaja on Marsa Rönn. Jalkapallo-ottelussa isät pelasivat poikia vastaan. Sivusta seuranneelle jäi epäselväksi joukkueiden koko, pelin säännöt ja ottelun lopputulos. Myös köydenvedossa joukkueet näyttivät muodostuvan hyvin vapaasti ja vaihtelevasti. Kaiketi joku joukkue lopulta vei voiton. Hauskaa kuitenkin oli ja palkintokarkkia riitti kaikille. 7

8 LÄHDERANNAN LYSTIT 2002 Lähderannan lystit osallistuivat Pääkaupunkiseudun ekotapahtuma kisaan. Kisaan osallistuminen edellytti mm. ympäristösuunnitelman tekemistä ja raadin jäsenen kutsumista tapahtumaan. Syyskuun 4. päivänä lysteille myönnettiin lehdistön läsnäollessa kunniakirja ja lehdistötiedotteessa perusteluina esitettiin seuraavaa: Lähderannan asukasyhdistyksen (Lähderanta Kilta) elokuun lopulla järjestämät Lystit olivat ensimmäiset laatuaan. Hyvässä säässä pidetty tapahtuma keräsi paikalle illan mittaan paikallista asukasta. Ympäristöasiat olivat tilaisuudessa näkyvästi esillä. Järjestäjät korostivat ympäristö- ja jäteasioiden kuuluvan yhteisesti kaikille. Yhteisvastuullisuus näkyi myös itse tilaisuudessa; alue pysyi erittäin siistinä tapahtuman alusta loppuun. Jätteen välttämistä oli mietitty jo tapahtuman järjestelyvaiheessa. Turhan krääsän myyntiä ei ollut, koristelut olivat kierrätettyjä ja ruokailuastiat kierrätettäviä tai maatuvia. Tapahtuma oli varsin pienimuotoinen, joten järjestelyt olivat helpommin suunniteltavissa ja pidettävissä hallinnassa kuin tuhansien ihmisten massatapahtumassa. Lystien järjestäjät olivat kuitenkin kunniamaininnan arvoisia, koska heidän perusteellinen paneutumisensa tapahtuman ympäristö- ja jäteasioihin, niin suunnitteluvaiheessa kuin itse tapahtumassakin, toimi hyvänä esimerkkinä kaikille alueen asukkaille. Kisan voitti Käpylän kyläjuhlat, joka on toiminut ympäristöä säästävästi jo vuodesta Kunniamaininnan sai myös City Alive, nuorisolle suunnattu ilmainen harrastustapahtuma. Palkinnoksi Kilta sai kunniakirjan, komean kukkakimpun sekä kierrätysmateriaalista valmistetun kynttilälyhdyn. 8

9 LÄHDERANNAN LYSTIT 2002 Lystien päätyttyä alue siivottiin nopeasti ja soittopelit siirrettiin Rosaan, jossa laulu, tanssi ja ilonpito jatkui valomerkkiin asti. Jälkipuheiden ja tunnelmien perusteella Lähderannan Lystit onnistuivat mainiosti, ja seuraavia lystejä jo odotetaan innokkaasti. 9

10 L A S TEN SILM I N Valokuvanäyttely Lokakuun kauppareissujen yhteydessä Sestoon saimme ihastella lasten ottamia kuvia Lähderannan Lysteiltä. Näyttely oli avoin kaikille Lähderannan lapsille ja mukaan lähti lopulta yhdeksän kuvaajaa yhteensä 34:llä kuvalla; Elmeri Heino, Arttu Leino, Saara Leino, Kasper Partanen, Verna Partanen, Henri Piispanen, Otto Piispanen, Feniks Willamo ja Mimosa Willamo. Ikähaitari kolmesta yhteentoista vuoteen. Kuvissa oli hienoja hetkiä, ikimuistoisia tapahtumia, pieniä ihmeitä ja iloa yllin kyllin! Niissä tavoitettiin Lystien tunnelma lasten silmin. Mimosa Kiitos kaikille kuvaajille. Jaana Maari Partanen Sesto Elmeri 10

11 Feniks Arttu Kasper Otto Henri Verna Saara 11

12 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle. Åt alla er som tycker om att baka julens pepparkakor själv. Världens bästa pepparkakor (enligt mig),var så goda. RONNEBY PEPPARKAKOR 200 gr smör 1 1/2 dl sirap 1 1/2 tsk nejlika 2 tsk kanel 1 tsk ingefära 2 ägg 400 gr socker 650 gr vetemjöl 1 1/2 tsk soda Smält smöret och blanda sirapen och kryddorna med i det. Vispa äggen och sockret ordentligt och blanda dem med i det uppvärmda smöret och kryddorna. Sätt därefter sodan tillsammans med en del av mjölet med i smäten och sedan resten av mjölet. Grädda pepperkakorna i 7 minuter i 200 C. God Jul önskar Pati 12 Julkaisemme materiaalia mahdollisuuksiemme mukaan. Voit lähettää materiaalisi Killan johtokunnan jäsenille, osoitteet löydät tämän lehden etukannen sisäpuolelta. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2003.

13 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle. L Ä H D E R A N T A L A I S T E N JOULUJUHLA , klo Laaksolahden monitoimitalo Ohjelmassa mm. joulupuuroa ja glögiä, pipareita ja joululauluja, joululeikkejä ja joulumusiikkia, Lucia ja näytelmä sekä muita yllätyksiä. Ottakaa kaikki mukaanne pieni paketoitu joululahja (2-3 euron arvoinen) ja tietenkin tonttulakit. Jatkot klo alkaen Kahvila-Pizzeria Rosassa. Lähderanta Kilta - Källstrand Gillet ry 13

14 14 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle.

15 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle. Etelä-Espoon yleiskaavasta Etelä-Espoon yleiskaava on tulossa valtuustoon ennen joulua. Jahkailua on kestänyt 37 vuotta. Kaupunki järjesti alkukesällä viiden kaupunginosan asukkaille tiedotustilaisuudet ja mahdollisuudet osallistua eri alojen työryhmiin. Työryhmien tarkoituksena oli käydä läpi oman alueensa suunnitelmia ja valita parhaimpana yksi kaupungin kolmesta yleisvaihtoehdosta. Kehitysvaihtoehdot perustuivat ennen kaikkea rakentamisen painopisteeseen ja liikenteeseen: Kaakkois-Espoo uljaine teknologioineen ja Tapioloineen, Rannikko-Espoo metroineen ja Keski-Espoo kaupunkiratoineen. Itse valitsin virkistys- ja luonnonsuojelutyöryhmän. Meistä oli luonnollista toimia koko kaava-aluetta käsittelevänä ryhmänä. Panimme kimpsut kokoon ja muodostimme kaksikymmenhenkisen porukan, joka loppulauselmaa kohti supistui kahteentoista. Saimme kuukauden työskentetelyaikaa. Kato johtui kesälomista. Emme kannattaneet yhtäkään näistä suunnitelmista liian yksipuolisina. Mielestämme Espoon eri osia on kehitettävä tasapuolisesti kaikilla aloilla. Espoon sisäiselle liikenteelle on annettava suunnitelmia suuremmat tavoitteet. Kaupungin yhä kasvavalle liikentelle vain kattava raideliikenne toisi helpotusta. Kaupunkirata Kauklahteen ja rannikolle oma ratansa on se sitten metro tai pikaraitiotie. Näiden välille ratayhteys Leppävaarasta, Espoon keskuksesta ja Kauklahdesta. Suurin huolenaiheemme oli viherverkoston ja -väylien kokonaissuunnitelman puute. Espoota on usein syytetty postimerkkikaavoituksesta. Ei riitä, että joka taajamalla on oma ulkolänttinsä. Ne on suunniteltava niin että kaikkialta pääsee merelle ja ympäröivälle maaseudulle sekä viereisten kaupunkien viheralueille. On korkea aika kaavoittaa viherväylät. Helsinki on pitänyt kiinni keskuspuistostaan. Perimmäisestä Pohjois-Helsingistä pääsee pyöräillen keskustaan puistossa. Espoo on leveämpi niemi ja keskellä on suuret järvemme. Me tarvitsemme kaksi pääviherväylää pohjoiseen: Espoon Keskuspuistossa luoteeseen Nuuksioon ja toinen koilliseen Leppävaaran kautta maaseudulle sekä itään Helsingin ja Vantaan vihrverkostoon. Keskuspuiston on tietenkin oltava yhteydessä myös merelle etelään, länteen ja itään. Kun katselee Espoon karttaa, huomaa, että todennäköisesti alkuperäiset suunnittelijat ovat tarkoittaneet juuri tällaista kokonaissuunitelmaa, mutta välivuosien aikana - ehkä juuri siksi, että yleiskaava puuttui - suunnitelmista on lepsuiltu. Espoo on ruvennut pitämään huolta merenrannoistaan. Yhtenäinen kevyen liikenteen raiti Helsingin rajalta Kirkkonummen rajalle on melkein toteutettu. Jokien rannoista olisi samalla tavalla pidettävä huolta. Joenrantapuistot muodostavat kauniita kulkureittejä. Varsinkin Espoonjokea, Espoon kulttuurin kehtoa - kuten Vantaanjoki Helsingissä - on kaavoituksessa käsiteltävä kokonaisuutena mereltä vesistön suurille järville saakka. Viherväylissä on erityisen tärkeää huomata tarpeeksi leveät ja korkeat ali- ja ylikulut, parhaimmissa tapauksissa vihersillat. Liikenne ja kallioleikkaukset asettavat esteet viherväylille ja joenrantapuistoille. Helsingin yliopiston tutkijan Seija Vären mukaan tarvitaan vähintään 200 m leveä väylä, jotta ihminen ja eläin voivat sivuuttaa toisensa. Hyvin suunniteltu viherverkosto on kaupungin selkäranka. Se yhdistää ja erottaa kaupungin mielekkääksi kokonaisuudeksi ja antaa sille sen luonteen. Ursula Palsbo Puistomme uljaat uudet pelihallit Lähderannan puisto ja siihen liittyvä Laaksolahden urheilupuisto uimarantoineen ja hienoine pelihalleineen on paikka, jonne suurin osa lähderantalaisia suuntaa askeleensa päivittäin tai ainakin liikunnan takia pitäisi. Valtavat paljaat pelihallit tuntuvat ahdistavilta, kun on hakemassa reipasta kävelyä, raitista ilmaa ja hiukan luontoa. Toivoisin isoja puita hallien ympärille. Haluaisin metallin peittyvän vihreään. Ympäristöyhdistyksen "Puita kaupunkiin" liike on saanut luvan kaupungilta istuttaa pikkuruisin omenapuulehdon peltotilkulle, joka on kuntopolun ja pienen jäähallin välissä jatkeena neljälle salaperäiselle vanhalle kotimaiselle omenapuulle. Ehkäpä isoksi kasvavien puiden istuttaminen hallienkin kupeeseen onnistuu tavalla tai toisella. Tervetuloa joka tapauksessa keväällä omenapuiden istutustalkoisiin. Ursula Palsbo 15

16 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle. KEHÄ II - Jatko Turuntieltä Lähderanta Kehä II:n arviointiselostus on valmistunut, ja juuri nyt on aika siihen vaikuttaa! ( ) Vaihtoehdot olivat: - Jatkoa ei rakenneta (O+) - Jatko rakennetaan Turuntieltä Viherlaakson sekä Karakallion ali tunnelissa; siitä eteenpäin kolme vaihtoehtoa: Karakallion jälkeen jatko suuntaa lähes suoraan Vihdintielle (V) tai siitä vielä eteenpäin Hämeenlinnanväylälle (H) sekä kolmas vaihtoehto: jatko koukkaa Karakallion jälkeen pohjoiseen liittyen KEHÄ III:een (K). Suunnitelmat yksityiskohtineen (= risteyssuunnitelmat, läpileikkauksia, havannoillisia ilmakuvia ratkaisuista) ovat esitteillä mm. Leppävaaran kirjastossa. Jokainen voi esittää mielipiteitä ja lausuntoja kirjallisesti yhteysviranomaiselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle. Suunnitelmat myös sivulla Huom! Linjausvaihtoehdon valinta vaikuttaa myös Espoon eteläosien yleiskaavan suunnitteluun. Yleiskaavasta lisää mm. Espoon kaupungin sivuilla Lähderannan kannalta: - O+ vaihtoehtoon kuuluu suunnitelmissa muodostaa tuo puuttuva väylä teistä Pitkäjärventie Lähderannantie leventämällä niitä ronskisti, ym. väyläkäsittelyillä. - Kilta on puoltanut jatkon rakentamista, niin kauan kuin asia on ollut ajankohtainen. Tarja Behnke 16

17 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle. Retkeily Yhä suurenman suosion saanutta retkeilyharrastusta ei turhaan kehuta. Yhdistyyhän siinä kuntoilu, ulkoilu ja luonnosta nauttiminen. Retkistä on helppo tehdä jokaiselle omanlaisensa, koska voi painottaa eri osa-alueita. Aloitettaessa uutta harrastusta pitää kuitenkin aina esittää itselleen kysymys "miten uskot harrastuksesi kehittyvän?". Näin voi välttää ostamasta turhia tai liian heppoisia varusteita. Meillä lähderantalaisilla on onni asua mainioitten retkeilymaastojen vieressä. Lähderannan puisto tarjoaa hyvät olosuhteet retkeilyyn pienten lapsien kanssa ja vähän varttuneet viedään tietysti Nuuksioon. Tällaisen retken voi aloittaa vaikka Pirttimäestä, Luukista tai Solvallasta Mutta miksei voi kävellä teitä ja metsiä pitkin sinne täältä Lähderannasta? Nuuksiossa voi helposti viettää viikon nauttien loistavista maisemista ja perehtyen turvallisesti retkeilyyn. Päiväretkillä riittää yleensä kevyet eväät, kuten salaattia, leipää ja juotavaa. Jos haluaa saada enemmän tunnelmaa, niin voi hankkia retkikeittimen Nuotion saa sytyttää vain rakennetuille tulipaikoilla ja niissä on usein myös polttopuut ja kirves. Retkiruokaa on joka makuun ja hyvin suosittua on myös kuivata itse elintarvikkeita uunissa. Näin saa varmasti sellaista ruokaa, mitä haluaa. Välipalana voi narskutella pähkinöitä, rusinoita ja suklaata. Xylitolpurkka kannattaa muistaa aina ruokailun jälkeen. Ja jo pelkkä kahvitauko on hieno hetki. Retkeilijän perusvarusteet ovat kartta, kompassi, puukko ja tulitikut. Ne kannattaa olla aina mukana, kun lähtee pienelle kierrokselle leiripaikalta. Karttoja kannatta keräillä eri paikoista. Niitä on mukava tutkia hyvissä ajoin ennen retkelle lähtöä. Voi miettiä miltä paikka näyttää luonnossa ja suunnitella retki sen mukaan. Polut ja tiet kun eivät aina mene parhainpien maisemien ohi Kantojärjestelmä voi aluksi pienillä retkillä olla vain tavallinen reppu, mutta kun painoa alkaa olla yli 10 kiloa, niin tarvitaan tukeva rinkka hyvällä lantiovyöllä. Rinkan lastauksen muistisääntö on, että kokonaismassa ei saisi ylittää 30% omasta painosta. Kokemus ja kipukynnyksen kasvu muuttaa kuitenkin tätäkin sääntöä. Suunnistustaitoa kannattaa pitää yllä vaikka kiintorastiverkostolla. Eräs hyvä tapa kehittää uskoa itseensä on ottaa kartalta jokin kiintopiste ja yrittää kulkea sinne suoraan kompassinsuunnalla. Kun on hankkinut perusvarmuuden suunnistukseen, niin retkeilystäkin nauttii enemmän. Ja kun sitten eksyy, niin kuljetaan vain ja ainoastaan yhteen suuntaan, kunnes kohdataan jokin selvä maamerkki. GPS paikannin on näppärä lisälaite, mutta sen varaan ei pidä perustaa perusretkeilyä. Huonoissa olosuhteissa se on kyllä miltei korvaamaton. Retkelle ei pidä koskaan ottaa mukaan uusia kenkiä, vaan niiden on aina oltava käytetyt. Riittävä hygienia on tärkeätä, sillä hiertymiä syntyy helposti. Niitä varten on hyvä olla mukana jokin perusvoide ja laastaria. Ideal-side on myös hyvä nyrjähdysten varalla. Yöpymiseen riittää hyvä makuupussi, makuualusta ja suojavaate. Vaatetus on jokaiselle henkilökohtainen asia, josta riittää keskustelua. On vain muistettava pukeutua oikein, mutta sen oppimiseen voi mennä aikaa. Yksi tärkeä varuste on taukotakki, joka on parhaimmillaan kevyt, pieneen kokoon menevä untuvatakki. Kameraa ei myöskään pidä unohtaa ja 20 vuoden päästä kuvat alkavat näyttää aivan toisenlaisilta. Hyviä retkiä toivoo tunturisusi ps. Hyvä linkkisaitti löytyy 17

18 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle. Nuuniitty - Lipparinne asuntoja, puistoa, palvelutalo, vanhustentalo, taukotupa, Lidl?? Nuuniityn alue - Alue Kolkekannaksentien ja Lähderannantien risteyksestä aina Lippajärven rantaan sekä lännessä Lipparinteeseen. - Osalla alueesta sijaitsi 1940 alusta 1970-luvun alkuun siirtolapuutarha (54 mökkiä, vahtimestarin asunto, sauna, leikkikenttä, urheilukenttä) - Lähderannantien kyljessä Carita sekä Hesburger - Muu alue viheraluetta; viihtyisä, kaunis viidakko, jossa törmäilee omena- ja kirsikkapuihin, vanhoihin perennoihin, vadelmapensaisiin ym. muinaisen siirtolapuutarhan jälkeläisiin. Ajoittain melkoinen kosteikko. 18 Copyright Espoo 2002 Suunnittelun tulos? - Yleiskaavaluonnoksissa: Ensin pääosin viheraluetta, risteyksessä pieni tehokas asuinkerrostalotontti, sittemmin pieni asuinpienkerrostaloalue, lopuksi alueen laajennuttua Lippajärven rantaan sekä Lipparinteeseen pienehkö kerrostalokorttelialue (käsittää koko tuon maa-alan). - Aluetta on ehdotettu ympärillä asuvien asukkaiden toimesta mm. puistoalueeksi, ja jossa mm mahdollisesti sijaitsisi pieni taukotupa käyttönä esim. koululaisten iltapäiväkerhot, nuorison iltakokoontumiset viikonloppuisin (hyviä esimerkkejä mm. Mankkaan makasiinilta, Karakallion monitoimitalolta); pingis, biljardi. asukkaiden kokoontumiset.. - Hanke vanhustentalo Lähderantaan: noin kolme vuotta sitten veivät Kaupunginhallitukselle Pekka Tolvanen sekä Lauri Otasalmi seuraavansisältöisen kuntalaisaloitteen: Me allekirjoittaneet (Lauri Otasalmen keräämänä 407 allekirjoittanutta!!) ehdotamme että Lähderannantien ja Kolkekannaksentien risteyksessä olevalle alueelle tai muulle sopivalle tontille rakennettaisiin vanhusten palvelutalo tai vastaava. Palvelutalo on rakennus, joka sisältää ruokalan, mahdollisia kuntoutuspalveluita, oleskelutiloja sekä siellä henkilö, joka huolehtii tarvittaessa henkilön päivittäisistä asioista.. Sen yhteyteen kuuluu useimmiten pieniä, tavallisia asuntoja vanhuksille. Rakennuksen yhteistilat sekä edellisen kohdan toiminnat olisi ollut mahdollista yhdistää osittain. - Palvelutaloanomus hylättiin Sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti perusteella Leppävaaran alueella on palveluasuntoja tällä hetkellä suositusten mukaisesti (kaupungilla on tällä alueella asuntoja yhteensä 18 kpl). Muut kaupungin palvelut ovat lähinnä laitospaikkoja. Yksityisiä palveluasuntoja alueella on enemmän, mutta niiden yhteistilojen käyttö monipuolisesti on mahdotonta. Vastaus noin pyöreästi oli: katsotaan sitten Tästä päätöksestä ei voi valittaa. - No, jonkinlainen vapaamuotoinen monitoimitila tuossa olisi poikaa on sitä ainakin Laaksolahden perukoilta Lähderantaan saakka esitetty.

19 Lähderantalaisten palsta Kirjoita tai runoile, valokuvaa tai piirrä ja lähetä se Lähderantalaisten palstalle. - Kauppakilpailu on alueella varmasti hyvin tervetullutta asiakkaan kannalta. Muutamiin asioihiin kuitenkin kannattaisi kiinnittää huomiota homman edetessä: Liikennejärjestelyt; nythän risteys on kauppa-aikoina aikamoinen hullunmylly, mitä sitten kun kaupungin vaatimat k-m2:t tulevat käyttöön (esimerkkinä: koko Lähderanta AsOy:n KAIKKI liiketilat ovat yhteensä alle 3000 k-m2). Uusi liikepinta-ala tuntuu hiukan suurelta. Tähän voi ottaa kantaa viimeistään asemakaavan ollessa näytillä. Mutta mieluummin tosin aikaisemmin, kaava on jo suunnittelijoiden käsiteltävänä. Varauksen yksi perusteluista oli, että uusi kaupallinen yksikkö vahvistaa Lähderannan identiteettiä; Lidl on Saksassa ominut määrätyn rakennusbrandy:n, joka muistuttaa lähinnä parakkiluontoista varastorakennusta. Eli, jos asemakaava menee eteenpäin, yhtiö suunnittelee rakennusten massoittelua sekä kaupunkikuvallisia ratkaisuja kaupunkisuunnittelukeskuksen, kiinteistöpalvelukeskuksen ja teknisen keskuksen kanssa. Jos huolettaa, on mielipiteitä asiasta, niin yhteyttä vaan sinnepäin. Lisäksi, rakennettavaa maa-alaa on paljon enemmän kuin tuo liiketontti, ja sen suunnitteluun voi vaikuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta, miksei Lidl:kin, onhan yhtiölle annettu arvokas mahdollisuus säästää kaupungin rahoja suunnittelemalla koko alue kaupunkisuunnittelukeskuksen puolesta. Tarja Behnke Tapaus Lidl faktaa ja fiktiota - Lidl Suomi ky on sijoittanut Suomen pääkonttorinsa Espooseen. Nyt yhtiön tavoitteena on omien sanojensa mukaan toteuttaa Nuuniityn alueelle yhtiön Suomen myymälöiden lippulaiva, joka toimii ns. referenssimyymälänä. - näin, kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella yhtiö lähetti kaupungille hakemuksen päivittäistavarakaupan rakentamisesta Nuuniitylle. Suunnittelun jatkaminen edellyttää alueen varaamista Lidl Suomi ky:lle ja asemakaavoitustyön aloittamista (päätettiin aloittaa vuoden 2003 alussa). Kaupunginhallitus varasi noin 7000 m2:n suuruisen tontin (etelärajana viemäri- ja avo-oja) kokouksessaan Päivittäistavarakaupan kooksi asetettiin enintään 2000 k-m2. Tontti on rakennettava riittävän tehokkaasti ja sille on voitava sijoittaa em. rakentamisen lisäksi muuta liikerakentamista. - Samoin varausehtona: Lidl laatii kustannuksellaan ehdotuksen asemakaavaluonnokseksi kaavamääräyksineen tontin etelä- ja länsipuolelle sijoitettavista asuinkortteleista ja viheralueista (=koko Nuuniityn alue!!!) Espoon kaupungin sivuilta pääsee seikkailemaan kaupungin suunnitelmiin, tosin reitit eivät ole niitä lyhykäisimpiä; Nuuniitylle: Etusivu --> Espoon palvelut --> Kaupunkisuunnittelukeskus --> Asemakaavoitus --> Alueelliset kaavoitushankkeet --> Suur-Leppävaara --> 6 Lipparinne-Nuuniitty!! HUOM! henkilökohtaiset yhteydenotot päättäjiin ovat erittäin tehokkaita keinoja päästä vaikuttamaan ympäristön kaikentyyppiseen viihtyisyyteen. Keinoina mm. puhelinsoitoilla sekä sähköpostilla kiusaaminen, yleisönosastokirjoittelu, adressien kerääminen. Jos haluaa vaikuttaa alueen sisältöön, on se tehtävä mitä pikimmiten, pian se on liian myöhäistä! On luonnollisesti ne viralliset tavat: näytillä olevista päätöksistä ja esim. kaavoista valittaminen, mutta ne jäävät liian usein vain maininnoiksi lopullisiin pöytäkirjoihin. Espoon ilmoituslehdet ovat Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet. 19

20 Asunto Oy Lähderanta - Källstrand Bostads Ab Tämä on hyvä tietää, jos olet LÄHDERANTALAINEN TV-KANAVATIEDOTE Yhtiön kaksi antennikeskusta on yhdistetty yhdeksi. Keskukseen on lisätty Ylen digi-kanavat, Eurosport Nordic ja elokuvakanavat. Asuntoyhtiön verkossa näkyvät seuraavat kanavat: VHF 4 Nelonen VHF 5 Yle 2 VHF 7 MTV 3 VHF 9 Yle 1 VHF 12 UHF 32 UHF 44 UHF 46 STV Europe Yle Digitaali Yle Digitaali Yle Digitaali Digitaalikanavien katseluun tarvitaan digitaalivastaanotin ja/tai ns. digi-boxi. Satelliittikanavat: S 12 Ruotsi 4 S 13 3 Sat S 15 BBC World S 16 TV 5 Europe S 17 RTL 2 UHF 22 Rai 1 UHF 25 UHF 29 Super RTL Eurosport Nordic + Canal+ -elokuvakanavat (maksullinen) Digitaalisia Canal+ -elokuvakanavia pääsee katselemaan tekemällä sopimuksen Canal Digital Finland Oy:n kanssa, jolloin katsoja saa katselukortin ja digitaalisatelliittivirittimen. Canal-Digitalin esite yhteystietoineen on jaettu jokaiseen huoneistoon marraskuussa Asunto Oy Lähderanta - Källstrand Bostads Ab, Lähderanta 3 P 6, Espoo, Puh. (09) , fax (09)

21 L.M. Import Oy Tennis- ja urheilutarvikkeet Laaksolahden Tenniskeskuksesta Läh dera nta Täältä saat autollesi bensaa ja tarvikkeita, itsellesi pientä syötävää, kotiin vietäväksi elintarvikkeita ja muuta tarpeellista. Palvelemme ma - su klo 24 asti... Essolta voit edelleen vuokrata peräkärryt ja saada hyvää palvelua. Lähderanta, Pitkäjärventie 1, Puh. (09)