Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen tulevaisuusohjelma lv Kauniaisten suomenkielinen perusopetus antaa eväät hyvään elämään.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen tulevaisuusohjelma lv 2013 17. Kauniaisten suomenkielinen perusopetus antaa eväät hyvään elämään."

Transkriptio

1 Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen tulevaisuusohjelma lv Johdanto Perusopetuksen tehtävä on kasvun ja oppimisen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen toiminnan keskeisiä periaatteita ovat: ihmisyys, hyvän elämän eväät oppija on pedagogiikan keskiössä oppimisen eheyttäminen: taitojen oppiminen tapahtuu oppijan elämässä kokonaisuutena oikeus kiireettömyyteen, oppimisen iloon, onnistumisen tunteiden kokemiseen vaatii joustavuutta oppimisessa kannustava, innostava, avoin ja turvallinen oppimisilmapiiri Kauniaisten suomenkielinen perusopetus antaa eväät hyvään elämään. Perusopetuksen toiminta perustuu yhdessä sovittuihin arvoihin:

2 Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen visio lukuvuosille : Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva, luova, sisukas ja muutokselle avoin ihminen. Itsearvostus ja luottamus omiin kykyihin kehittyvät turvallisessa kasvuyhteisössä. Visio jalkautuu koulujen arkeen lukuvuositeemojen kautta: lv Opin ja kasvan yhteisössä yhdessä olemme enemmän lv Ruoki luovuutta aikaa ja tilaa ajatuksille lv Taidolla, ei tuurilla turvallisuus tehdään yhdessä lv Sisulla tulevaisuuteen!

3 Oppijan taidot ja valmiudet eli Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen ydinprosessit Oppijan taidoilla ja valmiuksilla tarkoitetaan sellaisia laaja alaisia toimintavalmiuksia, jotka pohjautuvat Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmaan, yhteisiin arvoihin ja visioon. Oppijan taitokartta Oppijan taidot ja valmiudet tarkemmin kuvattuna: Vuorovaikutuksen taidot Vuorovaikutus on taito kuunnella, ilmaista itseään, ajatuksiaan, tunteitaan, havaintojaan, pyrkimyksiään ja aiottua toimintaansa niin, että kuulija ja vastaanottaja ymmärtää asian ytimen ja tarkoituksen. Vuorovaikutuksen taitoihin kuuluu myös hyvä käytös. Hyvät vuorovaikutustaidot kehittävät rohkeutta osallistua tilanteisiin ja tapahtumiin sekä auttavat

4 toimimaan ristiriitojen ilmaantuessa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Koulun tehtävä on opettaa positiivisen vuorovaikutuksen taitoja. Käden ja ilmaisun taidot Käden ja ilmaisun taidot tukevat oppijan omien vahvuuksien löytämistä ja itsetuntemuksen kehittymistä sekä kokonaisvaltaista kasvua. Koulun tehtävä on tukea taitojen monipuolista kehittymistä, jokaisen oppijan luontaiset taipumukset huomioiden. Luovuuden ja ilmaisun ilo löytyvät yhdessä tekemällä. Viestinnälliset taidot Monipuolisten viestintätapojen hallitseminen on kansalaistaito. Tärkein viestintä tapahtuu kasvokkain. Laaja alainen luku, kirjoitus ja kielitaito on viestinnän perusta. Monipuoliset oppimisympäristöt ja oppimisen tavat kehittävät vuorovaikutustaitoja ja tutustuttavat oppijat erilaisiin viestinnän välineisiin. Luonnontieteellinen ja matemaattinen ajattelu Luonnontieteellinen ja matemaattinen ajattelu pohjautuvat tieteelliseen maailmankuvaan. Maailmankuvan avartuminen ja syventyminen vaativat syy seuraussuhteiden sekä kokonaisuuksien hahmottamista ja ymmärtämistä. Ajattelun taitojen kehittymistä tukee tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Koulun tehtävä on innostaa ja rohkaista oppijaa tutkimaan. Talouden ja teknologian tuntemus Talouden perusrakenteiden ja teknologian tuntemus ovat kansalaistaitoja. Perusopetuksen tehtävänä on antaa oppijalle tietoja ja taitoja vastuulliseen oman talouden hallintaan ja kansantalouden ymmärtämiseen. Teknologian käyttö tukee monipuolisesti oppijan yksilöllisiä tapoja oppia. Perusopetuksen tehtävänä on varmistaa tasa arvoinen mahdollisuus oppia tuntemaan ja hyödyntämään teknologiaa sekä rohkaista oppijaa teknologiataitojen soveltamisessa. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset taidot Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen osaamisen kehittyminen tarkoittaa maailmaa koskevan ymmärryksen rakentumista sekä yhteiskunnan aktiiviseksi ja luovaksi jäseneksi kasvamista. Koulun tehtävänä on tukea oppijan oman kulttuurin perinteiden tuntemusta sekä kulttuurien ymmärryksen ja arvostamisen kehittymistä. Oppijalle tarjotaan erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia vaikuttamisen halun herättämiseksi ja häntä kannustetaan vaikuttamaan yhteiskuntaan. Luku ja mediataidot Hyvä, laaja alainen lukutaito auttaa oppilasta ymmärtämään luettua ja selviytymään lukemisestaan näppärästi. Oppilas osaa myös käyttää lukemaansa hyödyksi tietojen ja

5 valmiuksien kehittämisessä. Lukeminen kehittää oppijassa mielikuvitusta ja syy seuraussuhteiden oivaltamista. Mediataidot ovat kansalaistaitoja, joiden osaaminen vaatii riittävien teknisten valmiuksien hallintaa. Tavoitteena on lisätä oppilaan ymmärrystä mediasta ja sen toiminnasta yhteiskunnassa ja omassa elämässä sekä kykyä toimia median tuottajana, kuluttajana ja vaikuttajana. Mediataituruus vaatii myös kriittisyyttä ja kykyä soveltaa sekä erottaa oleellinen. Ongelmanratkaisutaidot, luova ajattelu ja kekseliäisyys Ongelmanratkaisutaidoilla ja kekseliäisyydellä tarkoitetaan, että oppija osaa ratkaista vastaantulevia ongelmia useilla tai uusilla eri tavoilla. Ongelmanratkaisutaidot aktivoivat oppijan oppimisprosessia. Taidot kehittyvät, kun oppija kohtaa erilaisia ongelmatilanteita ja keksii niihin ratkaisumalleja. Luovuus on omaperäistä ajattelua ja toimintaa. Luovassa kasvuyhteisössä vallitsee avoin ja luottava ilmapiiri. Koulun tehtävänä on rohkaista ja kannustaa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä luovuutta ja kekseliäisyyttä. Terveys ja turvallisuustaidot Oppija tarvitsee tietoa omasta ja lähiympäristönsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä taitoa vaikuttaa niihin. Koulu tukee oppijan kasvua kohti fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti terveellistä ja turvallista elämäntapaa sekä ohjaa ottamaan vastuuta arjen hallinnasta. Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden ajattelemisen taidot Tulevaisuus rakennetaan kestävälle pohjalle, kun oppija oppii ylläpitämään sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia luonnon monimuotoisuutta vaalien, luonnonvaroja tuhlaamatta ja luonnon kestokykyä ylittämättä. Koulun kasvatus ja opetustehtävänä on huolehtia, että jokaiselle oppijalle kehittyy sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuu. Itsetunto ja tuntemus Terve itsetunto on ominaista ihmiselle, joka kokee itsensä kyvykkääksi selviämään elämän haasteista sekä osaa iloita niin omasta kuin muiden onnellisuudesta. Terve itsetunto kehittyy ihmiselle, joka tuntee itsensä: omat vahvat ja heikot puolensa, omat rajansa, mitä haluaa elämältään, mistä unelmoi, missä haluaa kehittyä ja mitä oppia. Itsetuntemus kehittyy koko ajan, ja vaikuttaa itsetuntoon. Terve itsetunto voidaan nähdä oppimistuloksena, joka kehittyy kokonaisvaltaisessa ja kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa lapselle tärkeiden ihmisten kanssa.

6 Koulussa opettajan merkitys ja rooli oppimisen ohjaajana ja minäkäsityksen sekä itsetunnon kehittäjänä on keskeinen. Sisukkuus ja yritteliäisyys Sisukkuus on asian tekemistä loppuun asti, vaikka se ei aina menisi halutulla tavalla, sekä kykyä toimia joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Sisukkuus vaatii työtä. Oppija on luonnostaan utelias. Hän pitää haastellisia tilanteita oppimisen mahdollisuuksina. Koulun tehtävänä on tukea sisukkuutta ja yritteliäisyyttä oppijaa lannistamatta. Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen toimintamallit, jotka tukevat oppijan taidoissa ja valmiuksissa kehittymistä, eli tukiprosessit:

7 Toimintamallit tarkemmin kuvattuina: PEDAGOGIIKKA Unelmakoulun pedagogiikka Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen unelmana ja kantavana voimana on kirkas näkemys Hyvästä Elämästä, joka syntyy yhdessä tekemällä. Perusopetuksen tehtävänä on antaa oppijalle vahvat juuret ja siivet. Unelmakoulun pedagogiikka pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen. Sen mukaisesti koulussa vallitsee innostava ja avoin ilmapiiri, jossa oppilas on pedagogiikan keskiössä. Oppilaiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta korostetaan. Koulun aikuiset ja koti yhdessä tukevat oppilaan positiivisen minäkuvan kehittymistä ja oppilaan kasvamista yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Opettaja on oppijan tukija ja opettajan eettisyys on pedagogiikan kivijalka. Monipuoliset oppimisen ja arvioinnin tavat tukevat yksilöllistä oppimispolkua, jonka tavoitteena on sisäisen motivaation, ilon, intohimon ja uteliaisuuden syttyminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään oppiminen oman elämänsä kannalta tärkeäksi. Oppilashuolto Oppilashuolto on oppijan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltotyötä tekevät kaikki koulussa työskentelevät aikuiset. Toiminnan tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvuyhteisö sekä tukitoiminta koulun arjessa. Tiivis yhteistyö huoltajien ja muiden oppilaan kasvun ja oppimisen kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Oppilaan ohjaus Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta, ohjausta ja tukea koulunkäyntiin, oppilaan edellytykset ja tarpeet huomioiden. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri oppimisyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista koko elämänkaaren ajan. Häntä ohjataan kohti Hyvää Elämää ja siinä tarvittavia opiskelu ja arjenhallintataitoja. Koulu huolehtii oppilaanohjauksesta oppilaan ikätason huomioiden. Oppilaanohjaus on kaikkien koulun aikuisten tehtävä. Ohjaus on erityisen tärkeätä koulunkäynnin nivelvaiheissa sekä opintoihin liittyviä valintoja tehtäessä. Työyhteisö Kaikki kasvuyhteisön jäsenet kuuluvat työyhteisöön. Työyhteisön toiminnan ytimessä ovat yhteisesti sovitut tavoitteet ja arvot, joihin visio kytkeytyy. Hyvä ja toimiva sekä moniammatillinen

8 työyhteisö mahdollistaa työn laadukkaan tekemisen ja yhteisössä viihtymisen. Työyhteisö kykenee kehittymiseen ja muutoksiin sekä ristiriitojen kohtaamiseen. Rikastavassa työyhteisössä vallitsee luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustava ilmapiiri. Kehittämisen avainasemassa ovat esimiehet, jotka luovat osaltaan henkiset, aineelliset ja toiminnalliset edellytykset työyhteisölle. Sen jokainen jäsen on vastuussa myönteisestä ja turvallisesta ilmapiiristä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenien kanssa. Työyhteisön toiminta on tavoitteellista. Tavoitteet määritellään lukuvuosisuunnitelmassa, joka perustuu opetussuunnitelmaan. Suunnittelujärjestelmä Perusopetuksen suunnittelujärjestelmä perustuu neljävuotiseen visioon. Visiosta johdetaan vuosittainen toimintasuunnitelma eli lukuvuosisuunnitelma, jossa asetetaan lukuvuoden toiminnalliset ja kehitykselliset tavoitteet. Suunnittelu on yhteistoiminnallista ja sen ydin on tiimien lukuvuosisuunnittelussa. Arviointi tapahtuu säännöllisesti. Oppilaita kannustetaan osallistumaan koulun kehittämistyöhön. Turvallisuus Työyhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, joka kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Puitteet turvallisuudelle luo turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö ja koulurakennus. Turvallisuuden rakentamiseen tarvitaan opiskelun edellyttämiä välineitä ja muita aineellisia puitteita. Työyhteisön jäsenten vuorovaikutus sekä myönteinen ja kannustava ilmapiiri luo turvallisuuden tunnetta. Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden arvostaminen on ehdotonta. Oppilaan hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu vaikeuksien ennalta ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen. Tavoitteena on myönteinen minäkuva ja terve itsetunto. Koulujen järjestyssäännöt opastavat toiminnassa ja kriisitilanteiden varalle on tehty toimintaohjeet. Kaikki kasvuyhteisön jäsenet ovat vastuussa siitä, että sääntöjä noudatetaan ja yhdessä luodaan turvallisuuden tuntua. Turvallisen kasvuyhteisön rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. Toimiva oppilashuolto auttaa asiantuntijana. Oppilastoiminta Oppilastoiminnan päämääränä on järjestää oppilaille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisön toimintaan. Osallisuus ymmärretään laajasti sekä sosiaalisena että poliittisena osallisuutena. Sosiaalisen osallisuuden tavoitteena on ryhmäytyminen ja hyvä yhteishenki. Oppilaan kasvua osaksi yhteisöä tukevat opettajat ja lähiympäristön toimijat. Sosiaalista osallisuutta pyritään edistämään kerho ja tukioppilastoiminnalla. Poliittisella osallisuudella tarkoitetaan vallan jakamista, päätöksentekoon osallistumista ja vaikuttamista. Oppilaiden toiminnan tarkoituksena oppilasparlamenteissa ja yläkoulun

9 oppilaskunnan hallituksessa on vahvistaa tunnetta, että oppilaat ovat yhteisön jäseniä ja että heidän mielipiteillään on vaikuttavuutta. Ostopalvelut Suomenkielinen koulutoimi hoidetaan pääsääntöisesti omana toimintana. Muut tarvittavat palvelut ostetaan yhteistyökumppaneilta, muun muassa luokkamuotoinen erityisopetus. Tietotekniset palvelut ostetaan hankintalakeja noudattaen yksityisiltä yrityksiltä. Markkinointi Markkinoinnin tavoite on toisaalta saada koululaisten vanhempia muuttamaan Kauniaisiin ja toisaalta lähikuntien huoltajia valitsemaan Kauniaisten perusopetuksen. Kauniaisten kouluja markkinoidaan edistyksellisinä ja dynaamisina kasvuyhteisöinä. Markkinoinnissa korostetaan myös monipuolista pedagogiikkaa ja opettajien ammattitaitoa. Markkinoinnin tulee olla ajankohtaista ja ammattimaista. Budjetointi Koulutoimen käyttömenojen budjetointi tapahtuu tunnuslukupohjaisesti. Tunnuslukujen pohjana ovat tuntikehys, joka indikoi opettajanpalkkoja sekä oppilaskohtainen toimintamääräraha, jolla suoritetaan hankinnat (tavarat ja palvelukset) sekä katetaan kulloinkin tarvittavat vuokra ja leasingkulut. Muiden kuin opetushenkilöstön palkat budjetoidaan tunnuslukujen ulkopuolella. Henkilöstötarpeen mitoituksen kehittyminen selvitetään ennen varsinaisen talousarvion laatimista. Toiminnan resurssoinnin taso vastaa kehittyviin tarpeisiin. Inflaatiokehitys otetaan huomioon oppilaskohtaisessa määrärahassa. Tulevaisuusraportin perusteella laadittavien koulutus ja kehittämisohjelmien rahoitus otetaan talousarvioon. Pääomabudjetoinnissa kehittyminen ilmaistaan toimintaohjelmina, jotka ovat valtuustokauden tai usean vuoden mittaisia. Talonrakennus ja saneerauskohteista laaditaan toimintaohjelma kullakin valtuustokaudella. Henkilöstön ammatillinen kehittyminen Visioon pohjautuva lukuvuosisuunnitelma määrittelee kunkin lukuvuoden painopistealueet. Rehtorit ja koulutoimenjohtaja kartoittavat ja resursoivat yhteisölliset kehittämistarpeet liittyen lukuvuoden teemaan. Työnantaja järjestää työyhteisön osaamisen kannalta tärkeää, kaikille yhteistä pedagogista koulutusta. Työnantajan vastuulla on tieto ja viestintätekniikkaan liittyvä koulutus, joka koskee kaikkia opettajia. Työyhteisön jäseniä kannustetaan kouluttautumaan. Tiimit kartoittavat lukuvuoden painopistealueista nousevat kehittymistarpeensa lukuvuoden alussa. Koulutuksiin haetaan puolto tiimiltä. Jokainen työyhteisön jäsen huolehtii ammatillisesta kehittymisestään ja jakaa

10 tietotaitoaan. Työntekijällä on velvollisuus ottaa selvää työyhteisön toimintamalleista. Johtaminen Johtaminen lähtee yhteisistä arvoista, visiosta ja strategiasta. Oppivan asiantuntijaorganisaation johtaminen on tavoitteellista ja valmentavaa ja perustuu ydin ja tukiprosesseihin. Organisaatio muodostuu yhteistoiminnallisista tiimeistä ja toiminnallista yksiköistä. Tähän toimintaan sopii jaettu johtajuus, joka lisää henkilökunnan keskinäistä luottamusta. Jokainen työyhteisön jäsen suhtautuu organisaation toimintaan rakentavasti ja kokonaisvastuullisesti. Jatkuvassa muutoksessa organisaation johtamisen peruspilareita ovat osaamisen johtaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Monipuolinen arviointi on johtamisen keskeinen työkalu. Kodin ja koulun yhteistyö Koulu vastaa oppilaan oppimisen ja kasvun tukemisesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä. Luottamuksellinen ja kunnioittava kodin ja koulun välinen yhteistyö mahdollistaa yhteisen vastuun ottamisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Yhteistyö on välttämätöntä oppilaan koulunkäynnin onnistumisen kannalta ja sitä toteutetaan sekä yhteisö että yksilötasolla. Viestintä ja verkostoituminen Viestinnän tarkoituksena on tiedon välittäminen ja yhteisen ymmärryksen tuottaminen. Perusopetuksessa tärkein viestintä tapahtuu henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa. Organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä on tarkoituksenmukaista, ajantasaista ja asiallista. Koulun viestintä on monikanavaista ja monitahoista, työnantajan tarjoamia viestintävälineitä ja alustoja käyttäen. Työyhteisön jokaisella jäsenellä on velvollisuus säännöllisesti seurata ja käyttää organisaation yhteisöllisiä viestintävälineitä. Koulun virallisesta viestinnästä huolehtii rehtori. Verkostoituminen on ihmisten välistä sosiaalista toimintaa. Verkostoitumista tapahtuu kasvokkain ja yhä enenevässä määrin sosiaalisen median kautta. Verkostoituminen on myös suhteiden hoitamista koulun ulkopuolisiin yhteistyötahoihin. Verkostoitumisen etuna on kokemusten ja osaamisen jakaminen ja välittyminen, ideoiden syntyminen ja uuden oppiminen. Organisaation kehittymisen kannalta jokaisen työyhteisön jäsenen verkostoituminen on merkityksellistä. Tukijärjestelmä Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimmat suotuisat edellytykset. Oppimisen ja kasvun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppilas saa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuki on joustavaa ja pitkäjänteisesti suunniteltua

11 ja sen muotoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kodin ja koulun yhteistyö on onnistuneen tuen edellytys. Tukijärjestelmän toteuttaminen on kuvattu Kauniaisten perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan aikaa, paikkaa ja olotilaa, missä oppimista tapahtuu. Hyvä oppimisympäristö on pedagogisesti tarkoituksenmukainen ja se tukee erilaisia ja yksilöllisiä tapoja oppia. Se haastaa uteliaisuuteen sekä innostaa oppimiseen ja erilaisten verkostojen luomiseen. Hyvin toteutetussa oppimisympäristössä on tilaa yritykselle ja erehdykselle. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat oppijan motivaatiota sekä edistävät hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat luonteva osa oppimista. Arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla ja kannustaa häntä opinnoissaan. Oppimista, työskentelyä, osaamista ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti ja säännöllisesti koko opintojen ajan. Arviointi on läpinäkyvää, oikeudenmukaista, ohjaavaa, motivoivaa ja reilua. Arviointia tapahtuu kaikissa koulun vuorovaikutustilanteissa. Oppilas rakentaa itsestään kuvaa oppijana arvioinnin perusteella. Hänen tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan monella tavalla. Näin jokaiselle oppijalle tarjoutuu mahdollisuus onnistua. Arviointi tuottaa tietoa myös opettajille ja huoltajille sekä tulevaisuutta varten. Arviointi ei ole yksin opettajan tehtävä vaan arvioinnissa edellytetään säännöllistä vuoropuhelua oppilaiden ja kotien kanssa. Oppijan itsearviointikyvyn kehittymisen tulee olla keskeinen osa arviointijärjestelmää. Laadukas opetus toteutuu arvioinnin kautta. Koko kasvuyhteisöllä on mahdollisuus kehittyä valitsemaansa suuntaan monipuolisesti toteutettavan arvioinnin ansiosta.

12 Tulevaisuusohjelman taustaa Kauniaisten suomenkielinen perusopetus on toteuttanut lukuvuosina Tulevaisuusohjelmaa ( Kyseessä on koko henkilökuntaa koskeva tulevaisuuden tavoitteita ja toimintamuotoja selvittänyt prosessi, johon sekä henkilökunta että luottamusmiesorganisaatio sitoutui. Tulevaisuusprosessi toteutettiin koko henkilökunnan yhteisenä dialogina. Tulevaisuusohjelmassa on kuvattu toiminnan arvopohja, perusopetuksen visio ja oppijan taitokartta eli omaa hyvää elämää tukevat keskeiset taidot. Yhdessä sovitut toimintamallit (tukiprosessit) linjaavat, kuinka Kauniaisten suomenkielisessä perusopetuksessa toimitaan ja toteutetaan opetussuunnitelmaa. Tulevaisuusohjelma toteutuu kouluissa vision mukaisten lukuvuositeemojen kautta ohjaten lukuvuosisuunnittelua. Tulevaisuusohjelman toteutumista arvioidaan lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Tulevaisuusohjelma on päivitetty lukuvuosille Päivitystyö on tehty samalla tavalla yhteisöllisesti kuin ensimmäinen tulevaisuusohjelma. Tulevaisuusohjelman päivittäminen säännöllisesti on tärkeää. Maailma, jossa koulu toimii, on jatkuvassa ja syvällisessä muutoksessa. Muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin ja näin ollen ne on huomioitava koulun toiminnassa. Koulun on oltava proaktiivinen toimija, joka kykenee vastaamaan maailman muutokseen. Täydellistä listaa tulevaisuudessa tarvittavista taidoista on luonnollisesti mahdoton tehdä. Koululla täytyy kuitenkin olla kyky ja halu olla tekemässä ja suunnittelemassa tulevaisuutta ja myös selkeä ymmärrys siitä, että sen tekemillä valinnoilla ja päätöksillä on vaikutusta tulevaisuuden muodostumiseen. Ensimmäisen Tulevaisuusohjelman toteuttamisen aikana on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia, jotka on huomioitu Tulevaisuusohjelman päivityksessä. Vuonna 2010 toteutettiin Kauniaisten suomen ja ruotsinkielisen esi ja perusopetuksen yhteistyönä opetussuunnitelmauudistus oppimisen ja kasvun tukeen liittyen. Tämän muutoksen mukaisen tukimallin toteuttaminen ohjaa kokonaisvaltaisesti koulujen toimintaa. Oppimisen arvioinnin monipuolistaminen ja kehittäminen on tärkeässä roolissa päivitetyssä Tulevaisuusohjelmassa. Viestintään ja vuorovaikutukseen oppimisessa vaikuttaa nopeasti kehittyvä teknologia ja moni ensimmäisen tulevaisuusprosessin aikana tulevaisuudenvisiona nähty asia on jo arkipäivää. Verkostoituminen koulun ulkopuolelle on laajentunut ja vahvistunut merkittävästi. Oppilaiden osallisuustoiminta on vahvistunut huomattavasti.

13 Tulevaisuustyöryhmä Vuoden 2012 aikana toimineeseen tulevaisuustyöryhmään ovat kuuluneet edustajat kaikista luokkatasotiimeistä, oppilashuollosta sekä perusopetuksen rehtorit ja tulevaisuusprosessin sihteeri. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut koulutoimenjohtaja Antti Rönkä. Tulevaisuusohjelman päivittämiseen liittyviä asioita on käsitelty säännöllisesti opettajatiimeissä. Tulevaisuustyöryhmän jäsenet 2012: Antti Rönkä, pj. Riitta Rekiranta, Kasavuoren koulun (vl 7 9) rehtori Jarmo Ranta, Mäntymäen koulun (vl 1 6) rehtori Maria Marviala, tiimi vl 1 2 Päivi Sorvettula, tiimi vl 3 4 Jussi Sipiläinen, tiimi vl 5 6 Irina Rekiranta, tiimi vl 7 Jesse Hietikko, tiimi vl 8 Terhi Paldanius, tiimi vl 9 Karoliina Peura, oppimisen ja kasvun tukipalveluyksikkö Leena Maija Niemi, pedagoginen yksikkö, sihteeri

Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen TULEVAISUUS- OHJELMA. lv Dream School

Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen TULEVAISUUS- OHJELMA. lv Dream School Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen TULEVAISUUS- OHJELMA lv 2013 2017 Kauniaisten suomenkielinen perusopetus antaa eväät hyvään elämään. Perusopetuksen tehtävä on kasvun ja oppimisen tukeminen. Tulevaisuusohjelmassa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamista ennalta ehkäisevä työ Opetussuunnitelma Kasavuoren

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet (1/2) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot