Tervetuloa. Lähiöstä kaupunkikyläksi? Asukasilta Karakallion koulun auditoriossa ke 12. marraskuuta klo

Transkriptio

1 Lähiöstä kaupunkikyläksi? Asukasilta Karakallion koulun auditoriossa ke 12. marraskuuta klo Tilaisuuden avaus Karakallio-Seuran puheenjohtaja Aulikki Pentikäinen Karakallion koulu uusissa tiloissa Rehtori Seija Väätäinen Karakallion mahdollisuudet ja haasteet Suur-Leppävaaran projektijohtaja Mika Rantala, Espoon kaupunki Lisärakentaminen ja Espoon maankäyttömaksu Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo Karakallio kaupunkisuunnittelijan työpöydällä Aluearkkitehti Lotta Kari-Pasonen Espoon kaupunki Karakallion Ostoskeskuksen kehitysnäkymiä Karakallion Huolto Oy Toimitusjohtaja Tatu Rasia Keskustelu Yhteenveto ja tilaisuuden päätös Kahvi ja teetarjoilu Vapaaehtoinen maksu seuran toiminnan hyväksi Yhteistyössä Karakallio-Seura ja Suur Leppävaaran asukasfoorumi Tervetuloa

2 Puheenjohtajan mietteitä T Liiketiloja vapaana Karakalliossa Karakallion ostoskeskus 230 m2 (Makuunin tila) Myös lyhytaikaiset vuokraukset ovat mahdollisia. Tiedustelut 24 Housing/ toimitusjohtaja Heikki Niskanen puh Karakalliontie 1 Kahden huoneen liiketila, 38 m2. Puh Karakalliontie 2 Remontoitu 21 m2:n liiketila vapautuu marraskuussa. Lisätietoja: Karakallion Huolto Isännöitsija Pekka Kaisjoki, puh änä vuonna meitä kuntalaisia on haastettu ja houkuteltu ottamaan kantaa muun muassa kuntaliitoksiin. On ollut mielipidekyselyitä ja avoimilla keskustelupalstoilla on voinut tuoda mielipiteensä näkyväksi. Metropolihankeen selvitysmiehet ovat ahkerasti kiertäneet ympäri Espoota puhumassa Espoon, Kauniaisten, Helsingin, Vantaan, Etelä-Sipoon ja Tuusulan muodostamasta suurkunnasta. Samaan aikaan Espoon puolustaminen on pitänyt liikkeellä kaupunginjohtajamme ja poliittiset päättäjät. Esiintymisiä on ollut tiuhaan tahtiin asukastilaisuuksissa. Kaupunkikierrokset osoittavat, että yksittäisen kuntalaisen mielipiteellä on arvoa. Viimekädessä me espoolaiset asukkaat päätämme kuntamme kohtalosta kansanäänestyksellä. Aikataulujen sykli saa meidät joskus ilahtumaan ja toisinaan hermostumaan. Viime Karahkassa aiheina oli mölkkykenttä ja kaupunkisuunnittelukeskuksessa jo vuosia vireillä ollut Karakallion kehittämissuunnitelma. Karakalliosta käsin katsellen on tuntunut siltä, että uusien asuinalueiden rakentaminen ja metro ovat tärkeämpiä kuin vanhat lähiöt. Asiat ovat sitten viime lehden edenneet ja varsin mukavaan suuntaan. Mölkkykenttähanke etenee vauhdikkaasti. SuurLeppävaara on saanut oman projektijohtajan, arkkitehti Mika Rantalan. Mika Rantala vastaa alueen kehittämisestä ja koordinoinnista sekä kaupunginhallinnon sisällä että kaikkien paikallisten intressi- tahojen kanssa. Intressitahoihin kuuluu myös KarakallioSeura, joka haluaa olla liikkeelle paneva voima ja aktiivinen vaikuttaja. Marraskuussa järjestämme asukasillan, jonka teemana on Karakallion mahdollisuudet ja haasteet sekä lisärakentamisen tutkiminen osana peruskorjausten rahoitusta. Uskon, että Karakallio voi halutessaan olla Espoon vanhojen lähiöiden kehittämisen pilotti, suunnan näyttäjä ja innovaattori. Takavuosien pulmana meillä on ollut esimerkiksi iltapäiväkerhotoiminnan järjestäminen koululaisille ja alueen rauhattomuus. Enää näistä asioista ei tarvitse suurta huolta kantaa. Lähivuosien kiperänä kysymyksenä meillä on Karakallion elinvoimaisuuden säilyttäminen ja alueellisen eriarvoisuuden ehkäisy. Osallistuminen ja vaikuttaminen on meidän itsemme käsissä. Mitä sinä ajattelet näistä asioista? Millainen on sinun Karakalliosi? Tervetuloa mukaan vaikuttamaan! Aulikki Pentikäinen Karakallio-Seuran syyskokous Karatalolla tiistaina 2. joulukuuta klo Sääntömääräisten asioiden ja kokouksen jälkeen tarjolla pikkujoulutarjoilua ja jutustelua. Tapaamisiin!

3 Suomen ensimmäinen virallinen mölkkykenttä tulossa Karakallioon S uomalaiset ovat pelanneet heittopelejä iät ajat. Ensin oli karjalainen kyykkä ja sitten tuli mölkky 1990-luvulla. Ensi kesänä peliä voidaan näillä näkymin pelata Karakalliossakin, Suomen ensimmäisellä viralliset mitat täyttävällä pelikentällä. Suunnitelmat ovat valmistumassa puistoarkkitehtien pöydällä. Pelaaminen on helppoa: ei tarvita muuta kuin tuuria ja kenties hitunen taitoakin. Taito karttuu pelatessa. Pelin viehätys on siinä, että sitä voi pelata kaikenikäiset ja kaiken kuntoiset yhdessä. Säälläkään ei ole niin väliä, pääasia on, että porukassa on pelitahto korkealla ja huumorin pilke silmäkulmassa. Kuva: Marika Laurin Karakallion mölkkylähettiläät Ajatus Karakallion omasta mölkkykentästä kutkutti karakalliolaisen mölkkyharrastaja Satu Nurminen- Hämäläisen ajatuksissa pari vuotta. Satu oli nimittäin kunnioituksella pannut merkille Suomen Mölkkyliiton toiminnan lajin edistämiseksi aina Pariisia myöten. - Jos mölkky on valloittanut Pariisin, niin kyllä se Karakallioonkin kuuluu, Satu tuumasi. Sadun idea tempaisi Karakallio-Seuran mukaansa. Toden totta: tarvitsemme Karakallioon oman kylän juttuja, omaleimaisuutta ja yhdessä tekemistä. Sellaista toimintaa, johon kuka tahansa voi osallistua. Paikaksi katsottiin Karakallion tien varrella oleva puistoalue, joka oli aikojen kuluessa päässyt ränsistymään. Puisto ilman ihmisiä ja elämää ei ole puisto. Puisto Mölkkykenttä on suunnitteilla Karakallion ostoskeskuksen vastapäätä olevalle alueelle. Kentän materiaaliksi tulee hiekka. ilman ihmisiä ei ole puisto Intohimoisimmat pelaajat ovat kehitelleet mölkystä myös talvi- ja syysversioita. Silloin on kätevää tuunata hohtomölkkyjä, jotta paremmin näkee mihin heittokapulalla on tarkoitus osua. - Pelissä on olemassa säännöt, mutta niitä voi aina porukassa soveltaa ja kehitellä parempia. Virallisissa turnauksissa pidetään virallisista säännöistä tietenkin kiinni, kertoo Milla Leppänen Suomen Mölkkyliitosta ja lupaa peukkuja heiluttaen tulla kentän avajaisiin. Teksti : Aulikki Pentikäinen

4 Työsuojelutarkastajan arkea - työvuorolistoista haiden ruokintapaikkojen turvallisuuteen Kyllä, pidän työstäni paljon. Tässä työssä pääsee sellaisiinkin paikkoihin, mihin ei muuten olisi mitään asiaa. Ja tietenkin itse työn tarkoitus on minulle se kaikkein tärkein juttu, sanoo karakalliolainen työsuojelutarkastaja Jukka Hämäläinen. Oma-aloitteisen valvonnan lisäksi työsuojelutarkastajat neuvovat työntekijöitä ja työnantajia puhelimitse. Yhteyttä voi ottaa työsuhteisiin, työhyvinvointiin ja työympäristöön liittyvissä kysymyksissä. - Saamme vuosittain noin yhteydenottoa. Kysymysten kirjo on laaja. Työntekijöiltä on voinut jäädä saamatta esimerkiksi palkkatodistus ja työtodistus. Tällaiset yhteydenotot harmittavat, sillä työttömyyskorvauksen saamiseksi näitä papereita tarvitaan. Työpaikkakiusaamiseen liittyvät asiat ovat lisääntyneet ja ilmoituksia tulee niistä tasaiseen tahtiin. Räikeimpiä työsuojelun kohtaamia asioita on ihmiskauppa. Se ilmenee niin, että suomen kieltä taitamatonta ihmistä pidetään töissä lähes ruokapalkalla eikä vapaaajasta ole tietoakaan. Jukka on toiminut Etelä-Suomen aluehallintovirastossa työsuojelutarkastajana seitsemän vuotta. Siinä ajassa on tullut nähtyä ja koettua paljon. Suuri osa työstä on valvontaa, joka lähtee liikkeelle viranomaisen aloitteesta. Tavoitteena on varmistaa, että työelämän pelisäännöt toteutuvat työpaikoilla. - Valvontamme kohdistuu siihen, että työpaikoilla on ylipäätään mietitty työsuojeluun liittyviä asioita ja että asiat ovat myös kunnossa, Jukka tiivistää laajan tehtäväkentän. Työpaikoilla pitää esimerkiksi olla kunnossa työterveyshuolto ja työantajan pitää tehdä säännöllisesti riskien ja vaarojenarviointi. Pelisääntöihin kuuluu myös, että työsopimukset ja työvuoroluettelot ovat lain mukaisia. - Käyn noin viidessäkymmenessä kohteessa vuosittain. Kontollani on kaupan ala aina kioskeista suuriin tukkuliikkeisiin, mutta osallistun myös muiden alojen tarkastukseen. Kahtena viime kesänä meillä on ollut valvonnan kohteena nuorten kesätyöpaikat. Silloin oli mukana Linnanmäen tarkastuksessa ja pääsin katsomaan, että vaarat oli asianmukaisesti kartoitettu myös haiden ruokintapaikalla, Jukka naurahtaa. Tarkastuskierroksilla esiin puutteita Jukka kertoo, että tarkastajan tulo työpaikalle saa aikaan monenlaisia reaktioita: toiset säikähtävät ja toiset ottavat rennosti. Jos työsuojeluasiat ovat työpaikalla tuttuja, ei jännitystä yleensä ole. Tyypillisimpiä puutteita kesätyöpaikoilla oli työterveyshuollon puuttuminen. Lain mukaan työterveyshuolto pitää järjestää myös kausityöntekijöille ja myös niissä työpaikoissa, jotka toimivat vain kesällä. Kesätyöpaikoilla havaittiin puutteita myös työsopimuksissa eikä niitä aina edes ollut olemassa. Tarkastus toi esiin myös lainvastaisia koeaikoja ja työvuorolistojen puutteita. Jukka nappasi kuvan lomamatkallaan Virossa. Naapurissa on vielä tehtävää työsuojelun saralla. Jukka kertoo työn tulevan mukaan myös vapaa-ajalle. - Jos esimerkiksi huomaan kauppareissullani hyllyttäjän taiteilevan keittiöjakkaran päällä, niin en voi olla huomauttamatta. Nousemista varten tarvitaan tukevat tikkaat, joista saa tuen ja jotka eivät luista pois alta. Keittiöjakkarat pitäisi itse asiassa kieltää kodeistakin, sillä niiden takia tapaturmia tulee paljon, Jukka pamauttaa. Keittiöjakkarat kieltoon Omasta työkyvystään Jukka pitää huolen pelaamalla lentopalloa työnantajan lentiskerhossa. Hän on myös hurahtanut kävelyyn ja otti viime vuonna mittaa itsestään kävelemällä maratonin. - Jalkoihin tuli aivan tolkuttomat rakot ja muutama päivä meni toipumiseen. Ensi vuonna aion silti mennä uudestaan, Jukka julistaa. Teksti: Aulikki Pentikäinen

5 Kahvittelua, suhinaa ja vilskettä Karatalon Olohuoneessa Karatalon Olohuone toiminta pyörähti käyntiin taas elokuussa. Syksyn ajan toimintaa on ollut tekemässä ja suunnittelemassa Humakin kulttuurituottajaopiskelija Marianne Marttila. - Olohuoneen toiminnan kehittäminen on ollut hauskaa ja kivaa, mutta samalla sopivan haastavaa. Kaikki ideat otan ilomielin vastaan. Asukkaiden mielipide on tärkeää, jotta toiminnasta saadaan juuri Karakallion näköistä. - Asukkaat ovat esimerkiksi toivoneet kahvilaa, ja nyt meillä onkin ihan oma kahvila: Cafe Kara. Se on avoinna silloin kun olkkarikin on auki eli maantaisin ja tiistaisin ja ajoittain myös sunnuntaisin. Inkiväärimehu ja omppupiirakka ovat olleet syksyn suosikkeja, Marianne nauraa. Olohuoneeseen voi piipahtaa lukemaan lehtiä, käyttämään nettiä, tapaamaan alueen ihmisiä tai vaikkapa pelaamaan lautapelejä. Lopuksi Marianne vielä vinkkaa Karatalon harrastuspajoista. - Esimerkiksi nyt meillä on menossa Puupaja ja se jatkuu tiistaisin marraskuun puoliväliin asti. Pajassa tehdään puutikuista mökki. Ohjaajaksi olemme saaneet lahjakkaan karakalliolaisen, puuseppä Kouroshin, Marianne iloitsee. Lisätietoja löytyy netistä osoitteesta karatalo.fi tai Karatalon syksyn esitteestä. Olohuone ja Cafe Kara on avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo Sunnuntaina ja klo Espoon valtuustotalolla ideoitiin kaupunginosayhdistysten illassa Kuinka helpottaa asukasyhdistysten toimintaa ja kannustaa asukkaita ideoineen oman alueensa kehittämiseen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Espoon kaupungin koolle kutsumassa kaupunginosayhdistysten illassa Espoon valtuustotalolla elokuussa. Tilaisuuteen osallistui liki 80 henkilöä kaupunginosa- ja omakotiyhdistyksistä sekä asukasfoorumien puheenjohtajat. Suur-Leppävaaran asukasfoorumista oli paikalla neljä edustajaa. Kaupungilta tilaisuuteen osallistui johtoa, työpajojen vetäjät ja Osallistuva Espoo - kehitysohjelman ohjausryhmä. Illan keskusteluosuus järjestettiin työpajamuodossa. Osallistujat kiersivät kuudessa eri keskustelupisteessä, joista jokaisella oli kaupungin edustaja kirjaamassa kommentteja muistiin. Ryhmissä keskusteltiin muun muassa asukastoiminnan esteiden poistosta, talkoista, internetistä, kestävästä kehityksestä ja vanhusten yksinäisyydestä. Yhdistyksiä puhuttivat myös kaupungin toimintaavustukset. Työryhmien ideoita viedään eteenpäin Osallistuva Espoo kehitysohjelmassa. Kulttuurijohtaja Susanna Tommila kirjaa ylös osallistujien ideoita yhdistystoiminnan edistämiseksi. Teksti: Jarmo Oksanen

6 Järjestö panee stopin työllistämisbyrokratialle Mistä löytäisin töitä? Mistä löytäisin työntekijän? Asiaa miettivät työttömät ja arjessa puurtavat yrittäjät ja järjestöt. Espoon järjestöjen yhteisö EJY Ry on tarttunut asiaan ja pyrkii Sektori hankkeella löytämään pitkään työttömänä olleille työpaikkoja. Tulokset ovat lupaavia. Tänä vuonna pitkäaikaistyöttömille on hankkeen avulla löytynyt jo 140 työpaikkaa. Työtä on löytynyt muun muassa vakuutusvirkailijoille, projektiassistenteille, autokuskeille, sitomotyöntekijöille, järjestöalan osaajille. Tällaisten tulosten takana luulisi olevan aivan erityinen juju. Projektipäällikkö Juha Humalajoki paljastaa, että jujuna on yksinkertaisuus. - Teemme työllistämisen työnantajalle helpoksi ja palvelemme yritystä avaimet käteen -periaatteella. Hoidamme työnantajan puolesta hakijoiden haastattelut, kaiken byrokratian ja hoidamme myös palkanmaksun. Toimintamallimme taitaa olla melkoisen uniikki valtakunnallisestikin, Juha kehaisee. Työnantajan tehtäväksi jää hakijoiden lopullinen valinta, työnjohto ja työturvallisuusasioista huolehtiminen. Sektori-hankkeessa on neljä työntekijää, jotka ottavat yhteyttä yrityksiin ja yhdistyksiin. Uusia työpaikkoja on hankkeen myötä syntynyt ja monet työntekijät ovat palkkatukijakson jälkeen saaneet yrityksestä vakituisen työpaikan. Työnantajat ovat ottaneet palvelun innolla vastaan, sillä esimerkiksi pienyrittäjillä ei useinkaan riitä aika byrokratian koukeroiden selvittämiseen. Tänä vuonna on tehty sopimus lähes viidenkymmenen työnantajan kanssa. Saappaat sain takaisin, kun aurinko sulatti lumen - Työntekijälle maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka, mutta palkan lisäksi hänelle on tarjolla ohjaus- ja neuvontapalveluita. Sektorihankkeen ohjaajien kanssa voidaan esimerkiksi suunnitella ammatillista koulutusta tai miettiä mahdollisuuksia alan ja ammatin vaihtamiseen, Juha kertoo. Espoon työttömyysluvut panevat Juhan vakavaksi. Hän uskoo kuitenkin, että tästäkin lumihangesta noustaan yhdessä tekemällä. Sektori hankkeessa on tavoitteena estää juuttuminen ja poistaa esteitä. Juhan mieleen muistuukin vertauskuvallinen tarina Karakalliosta. - Asuin teinivuoteni Kartsissa ja olen siellä rippikouluni käynyt. Konfirmaatiopäivänä sain idean hypätä kappelin katolta lumihankeen. Nuoskalunta oli metrikaupalla ja saappaat juuttuivat syvälle eikä niitä saatu ylös millään. Jouduin menemään ripille sukkasillani. Saappaat sain takaisin jalkaan keväällä kun aurinko sulatti lumen. Teksti : Aulikki Pentikäinen Lisätietoja Sektori-hankkkeesta: Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY Ry, projektipäällikkö Juha Humalajoki, puh Espoossa avoinna olevia palkkatukityöpaikkoja yrityksissä ja yhdistyksissä voi katsoa osoitteesta Kattava tieto kaikista avoimista palkkatuen varaisista tehtävistä on saatavissa TE- toimiston virkailijoilta. Juha Humalajoen tiimi etsii kontakteja yrittäjiin. Tehtävänä on etsiä työpaikkoja ja löytää työlle tekijä. - Voisin sanoa meidän olevan job-huntereita. Etsimme ensin työnantajia, jotka tarvitsevat työntekijöitä ja kysymme kiinnostusta pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen palkkatuen avulla. Kun työnantaja ja työpaikka on löytynyt, ryhdymme etsimään työlle tekijää ja laitamme paikan avoimeksi nettisivuillemme. Nettisivujamme kannattaa siis seurata, Juha opastaa.

7 Tervetullutta yrittäjyyttä - Peltsin paja Karakallion ostarilla Juha Peltsi Peltola on pitänyt vuoden ajan Karakallion ostoskeskuksessa liikettä, joka mainostaa tekevänsä valaisinasennuksia, valaisinkorjauksia ja muita pieniä kodin asennustöitä. Espoossa pääosan elämästään asunut ja Karakalliossa koulunsa käynyt Peltola työskenteli aikanaan yli 20 vuotta sähköasennustöissä. Pajastaan ostarilta hänet tavoittaa yleensä maanantaisin. Muut arkipäivät täyttää Peltsin toiminta turvallisuuskouluttajana. Hänen alaansa on mm. työturvallisuus, tulityö, ensiapu ja sähkötyöturvallisuus. Esimerkiksi Amiedussa voi käydä näiden alojen kursseja ja saada pätevyyden osoittavan kortin. Turvallisesti kotona Kotkakujalla asuva Juha ja on taloyhtiönsä turvallisuuspäällikkö. Tärkeimpänä kodin turvallisuuden osaalueena Peltola pitää paloturvallisuutta. Tulipalo on helpointa sammuttaa alkuvaiheessa. On osattava toimia oikein ja ripeästi. - Suomessa ei juuri kukaan kuole itse tulipaloissa, mutta lukuisa joukko kuolee savun takia. Palovaroitin on lakisääteinen turvalaite, jonka tarkoituksena on antaa riittävän pitkä varoitusaika asukkaille poistua palavasta asunnosta. Toimiva palovaroitin on halpa ja helppo hengenpelastaja, Peltsi tähdentää. Jos huomaat naapurissa tulipalon ja porraskäytävässä savua, älä missään nimessä avaa ovea ja mene porraskäytävään. 180 asteinen ilma tuhoaa keuhkorakkulat hetkessä. Kerrostalohuoneisto kestää paloa vähintään puolesta tunnista tuntiin. Siinä ajassa pelastuslaitos ehtii noukkia savun takia loukkoon jääneet turvallisesti pois asunnosta. Toinen tärkeä kodin apuväline on sammutuspeite, sitä käytetään palon tukahduttamiseen. Riittävän kokoinen on 120 * 180 cm, sellaisen saa reilulla kympillä. Sammutuspeite täytyy asentaa oikealle korkeudelle ja riittävän tukevasti. Sopiva paikka on esimerkiksi keittiössä. Käsisammuttimella sammuttaa tehokkaasti kaikki kodin alkavat palot. Kotikäyttöön riittää 6 kg sammutin. Rasvapalo kattilassa tukahdutetaan esimerkiksi kattilan kannella tai sammutuspeitteellä. Vettä ei saa käyttää rasvapalon sammuttamiseen. Muista sammuttaa liesituuletin. Karakalliota Peltsi pitää hyvänä kotipaikkana niin itselleen kuin yritykselleen. Silti ostoskeskuksen tulevaisuuden epävarmuus ja tyhjät tilat mietityttävät pidemmällä tähtäimellä. Tärkeää olisi saada elävää toimintaa aikaiseksi. Uusittua pallokenttää Peltsi pitää hyvänä asiana. Kenttä tuo nuorisolle lisää toimintamahdollisuuksia, mikä omalta osaltaan lisää turvallisuutta. Teksti: Jarmo Oksanen

8 Karakallion Facebookista löydät kylää puhuttavat kuumat teemat ja ajankohtaiset tapahtumat. Seuran kotisivut ja yhteystiedot osoitteessa karakallioseura.fi