Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja teoriaa ja käytännön innovaatioita

Transkriptio

1 Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja teoriaa ja käytännön innovaatioita Sirkka Heinonen ja Minna Halonen Ekoseutumallit hankkeen raporttien 1 ja 2 julkistamis ja keskustelutilaisuus Ympäristöministeriö Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja teoriaa ja käytännön innovaatioita I Vaihe: MMM:n ja VTT:n yhteisrahoittama II Vaihe: YM:n, MMM:n ja VTT:n yhteisrahoittama III Vaihe: raporttien viimeistely ja julkaiseminen Hanke pyrkii vaikuttavuuteen (ajatus ja toimintatapojen muutokseen) esittämällä sekä ulkomaisia että kotimaisia esimerkkejä asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, kuluttamiseen, paikalliseen yrittäjyyteen ja elämäntapoihin liittyvien uusien innovatiivisten ekotehokkuutta lisäävien toimintamallien kehittämisestä Sirkka Heinonen 2 1

2 Ohjausryhmä Projektiryhmä Johanna Heikkilä, MMM Marja Liisa Viherä, Telia Sonera Osmo Kuusi, VATT johtava tutkija Sirkka Heinonen/projektipäällikkö tutkija Minna Halonen erikoistutkija Tuuli Järvi (06) tutkija Paula Sinivuori (06) research trainee Lorenzo Daldoss (12/05 4/06) tutkija Jutta Jantunen (07) kommenttikirjoittaja VTT:n ulkopuolelta Tapani Launis (07) Ympäristöklusterin yhteistyötahoja MMM: Raija Seppänen Ympäristöklusterin hankkeen valvojat: yliarkkitehti Anne Jarva ja yliarkkitehti Harri Hakaste Oulun yliopisto, KaSuKat: Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu TTY: Matkatuotokset maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa TKK: Asumispreferenssit, asumisen arki ja kestävä yhdyskuntarakenne 3 Ekoseutumallit hankkeen viitekehikko ja "mindset" kestävä kehitys ja ilmastonmuutos elämysyhteiskunta Andrea Di Nicola Ekoseutumallit ja ekoseutuajattelu 4 2

3 Tietoyhteiskuntaa seuraa elämysyhteiskunta nlipsane.flickr elämyksiä haetaan asumiseen ja elinympäristöön liittyen esimerkiksi hiljaisuudesta ja rauhasta myös puhtaasta ympäristöstä ja puhtaasta ruoasta... Tuloksena elämän laatua ja hyvinvointia 5 Ekoseutumallit hankkeen viitekehikko ja mindset Patrick Geddes: conurbation seutusuunnittelu place/work/folk vihreä infrastruktuuri proaktiivisuus Uusi tapa ajatella ja toimia holistisuus systeemiajattelu kompleksisuuden hallinta kaunis ja kestävä arki (ekoestetiikka) luovuus, yhteisöluovuus innovaatiot flow slow housing ja slow life Esimerkkejä: Dongtan, Curitiba, BedZed, Tytyri, Pays de Thau 6 Andrea Di Nicola 3

4 Kestämättömän kehityksen tie Ihmisten aineellinen hyvinvointi kasvaa Ihmiset ja tavarat liikkuvat yhä enemmän Ihmiset kuluttavat yhä enemmän energiaa ja luonnonvaroja Ihmiset tuottavat yhä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ilmasto lämpenee Kestävän kehityksen tie tarvitaan megaluokan muutoksia ajattelutavoissa, elämäntavoissa, kulutustottumuksissa toimintatavoissa, kestävässä yhdyskunta ja seutusuunnittelussa: maankäytön ja liikenteen suunnittelussa talouden rakenteissa valtioiden ja seutujen välisessä yhteistyössä yksittäisten kansalaisten elämässä 7 Ekoseutumallit hankkeen viitekehikko ja mindset Teoriasta käytäntöön = sanoista tekoihin Uusi talous Ekotehokkuuden rinnalle ja ekoriittävyys uusi toiminta Andrea Di Nicola 8 4

5 Ekoseutuajattelun "mindset" (1/2) KESTÄVÄ KEHITYS Society is indeed a contract...not only between those who are living but between those who are living, those who are dead and those who are to be born. Edmund Burke YHTEINEN TAHTOTILA No task is too large when done by all 'A*ohe hana nui ke alu 'ia hawaijilainen sanonta ESIMERKKIEN VOIMA You must be the change you wish to see in the world Mahatma Gandhi Minna Halonen 9 Ekoseutuajattelun "mindset" (2/2) AIKA TOIMIA The Future is literally in our hands to mold as we like, But we cannot wait until tomorrow. Tomorrow is now. Eleanor Roosevelt KOULUTUKSEN/VALISTUKSEN MERKITYS If you are planning for a year, plant some rice. If you are planning for ten years, plant a tree. If you are planning for 100 years, open a school. Kiinalainen sananlasku Sirkka Heinonen 10 5

6 tarkastelussa kokonaisia seutuja niin maaseudun kyliä ja pieniä kuntia ympäröiviä maaseutukokonaisuuksia kuin kaupunkiseutuja Breheny & Rookwood 1993; Lahti 2004 Ryckwert 2000 maaseudun ja kaupunkien välinen vuorovaikutus 11 Teoreettisena viitekehyksenä Patrick Geddesin ( ) lähestymistavat seutusuunnittelun "isä" ennakoi ekotehokasta kaupunkia ja seutua "conurbation" viittaa suuremman kaupungin ja sitä ympäröivien pienempien kaupunkien muodostamaan aluekokonaisuuteen "biopolis" yhdistää biologian ja kreikkalaisen polis ajattelun "place, work, folk" paikan, työn ja ihmisten tripolis 12 6

7 Mikä on ekoseutu? samanlaisten ekosysteemien muodostama kokonaisuus (luonnontieteellinen määritelmä) ekotehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämiseen profiloitunut seutu (= tahtotilallinen määritelmä) 13 Minna Halonen ja Andrea Di Nicola 14 7

8 15 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN BERMUDAN KOLMIO ASUMINEN TYÖ LIIKKUMINEN VAPAA AIKA 16 8

9 EKOSEUTUJEN HAASTEET 1. Ymmärtää yhteiskunnallisia megatrendejä ja niiden vaikutuksia toimintaympäristön muutoksiin 2. Ennakoida tulevia kehityssuuntia ja tapahtumia proaktiivinen lähestymistapa retroaktiivisen sijaan tunnistaa kehityskelpoisia ideoita ja vahvistaa niitä ehkäistä/lieventää syntyviä ongelmia kehittää riskiajattelua ja varautumista odottamattomiinkin tilanteisiin Minna Halonen 3. Rakentaa selkeitä, rohkeita vaihtoehtoisia kehityskuvia ei musta valko ajattelua jatkuvana vuorovaikutusprosessina eri toimijatahojen välillä 17 EKOSEUTUJEN HAASTEET 4. Panostaa innovatiivisuuteen, luovuuteen kokeiluihin satsattava, mutta hallitusti seudulla hyödynnettävä oppilaitosverkostoja 5. Tehdä omaa tulevaisuutta aktiivisesti ei vain mukautua tulevaan kehitykseen, vaan pyrkiä vaikuttamaan siihen 6. Rakentaa taloudellinen menestys kestävän kehityksen sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden maaperälle julkisen tilan parempi hyödyntäminen luonto ja kulttuurimaisemat hiljaiset alueet etc. Minna Halonen 18 9

10 KILPAILUKYKYISEN EKOSEUDUN KRISTALLI taloudellinen 4T + 2Y = turvallinen toimiva HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ terveellinen ympäristöystävällinen (ekotehokas) yhteisöllinen Seudun kilpailukyky ja menestys pohjautuu kestävään kehitykseen ja hyvään elinympäristöön 19 Hyvän seutusuunnittelun periaatteet ekoseutumallin pohjaksi Seudulliset maankäyttösuunnitelmat kytketään laajempaan liikennejärjestelmään, joka perustuu joukkoliikenteeseen eikä niinkään yksityisautoiluun. Seudulliset aluekokonaisuudet sidotaan toisiinsa luonnontilassa olevilla vihervyöhykkeillä ja käytävillä. Seudulliset toiminnot ja palvelut (hallinto, urheiluhallit, museot, jne.) sijoitetaan alueen urbaaniin ytimeen. Suositaan alueelle tyypillisiä rakennusmateriaaleja ja metodeja, jolloin rakennuskannan historiallinen jatkumo ja ilmastoon sopeutuminen luovat paikallista identiteettiä. (Corbett & Corbett 2000) 20 10

11 Ekoseutumalliin sopivat toimeenpanoperiaatteet Yleiskaavaa laadittaessa/päivitettäessä edellä mainitut hyvän yhdyskunta ja seutusuunnittelun periaatteet huomioidaan. Paikallishallinto ottaa aktiivisen roolin kaupunki ja yhdyskuntasuunnittelussa. Seutu ja yleiskaavoilla ohjataan määrätietoisesti uudis ja täydennysrakentamisen määrää ja sijaintia. Ennen jokaisen rakennushankkeen aloittamista laaditaan yksityiskohtainen rakennussuunnitelma, jossa huomioidaan edellä mainitut periaatteet. Kaavoitusprosessin tulee olla avoin ja kaikki suunnitelmavaihtoehdot tulee visualisoida siten, että osalliset voivat niitä arvioida. (Corbett & Corbett 2000) 21 Kaunis ja kestävä arki Vihreä kaupunki Yhdyskuntien metabolismi (e.g. Kiina) Yhdyskunnat kuin metsiä (e.g. biosuodatus) Kestävän kehityksen mukainen asuminen ja rakentaminen Yhteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma Talotyyppien kirjo (rintamiestalon uudelleen tulo) Matalaa ja tiivistä Vihreä infrastruktuuri + Estetiikan rooli yhdyskunnissa (ekoestetiikka) 22 11

12 Vihreä kaupunki vehreä yhdyskunta vihreä kaupunki (green city) ja ekokaupunki (eco city, ecopolis) Suomessakin ekokyliä ja ekolääni Kiinaan suunnitellaan ja rakennetaan kokonaisia ekokaupunkeja. Miksei Suomessa voitaisi vastaavasti täydentää tai saneerata olemassa olevaa kaupunkia täysin ekokaupungiksi? Uudet asuinalueet ja kaupunginosat voitaisiin myös suunnitella ja toteuttaa ekoalueiksi, mikä merkitsisi kyseisen alueen tarkastelua ekoseudullisessa kokonaisuudessa. Vihreän kaupungin tai ekokaupungin käsitteen rinnalla voidaan puhua myös "vehreästä yhdyskunnasta". Nykysuomen sanakirjan mukaan vehreällä tarkoitetaan rehevän, vehmaan vihreää ja sanalla on neutraalin värin kuvauksen lisäksi lyyrinen vire. Tämä sopii hyvin ekoseutumallin ajattelutapaan, jossa kehityksen motivoivina tekijöinä ovat ekologisuus, kulttuuri ja hyvinvointi. Vehreä kaupunki tarkoittaa nykyisten kaupunkien kehittymisen suuntaamista vehreiden periaatteiden mukaisesti. Vehreä kaupunki/yhdyskunta syntyy muuttamalla ihmisten käyttäytymistä. 23 Post Carbon Society = tietoyhteiskunnan rakentaminen muiden kuin fossiilisten polttoaineiden varaan Sitoutuminen osallistumaan luonnon ja rakennetun ympäristön kestävän kehityksen laadun parantamiseen; vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä; ylläpitämään tai palauttamaan biodiversiteettia; minimoimaan luonnonvarojen käyttöä, etenkin sellaisten, jotka eivät ole uusiutuvia; minimoimaan maan, ilman ja veden saastumista; maksimoimaan terveyttä, turvallisuutta ja mukavuutta rakennusten käyttäjille; edistämään ympäristökysymysten yleistä ymmärtämistä ja tuntemusta. + ekoestetiikka Chicago Declaration

13 Vihreä infrastruktuuri (1/2) Minna Halonen käsite otettiin käyttöön 1990 luvun puolivälissä luonto ym. alueiden avoin verkosto, joka suojelee luonnon ekosysteemeja ja ylläpitää puhdasta ilmaa, vettä ja maaperää prosessi, joka rohkaisee sekä luonnon että ihmisten tarpeet huomioon ottavaan maankäytön suunnitteluun vihreä toimintapolitiikka syntyy useiden pienten ja suurten toimenpiteiden summasta (e.g. säästävät vesihanat, ilmalämpöpumput, matalaenerginen sisätilojen ilmastointi, kävelyalueet, jonkin eliölajin suojelu etc) 25 Vihreä infrastruktuuri (2/2) ekotehokkuuden avulla säästöt voidaan moninkertaistaa myös radikaaleja nollatason tavoitteita (maaperän huononeminen) Sirkka Heinonen käsite laajenee: vihertasoja ja seiniä rakennuksissa 26 13

14 Dongtan ekokaupunki suunnittelun lähtökohtana ekologiset periaatteet sosiaalinen, tekninen ja ekologinen yksikkö (energiaomavaraisuus, elintarvikeomavaraisuus jne.) kaupungistumisen toteutuminen sekä ihmisten elämän laatua että ympäristön tilaa huomioon ottavassa muodossa on kriittinen kysymys sille, syntyykö ihmisen mittaista ja ympäristön kannalta kestävää kaupungistumista Suomeen (ja vientituotteeksi?) yhteisöllisten ja ekologisesti kestävien asuinympäristöjen ja niistä muodostuvien kokonaisten ekoseutujen rakentaminen 27 Ekoestetiikkaa ihmisen ympäristösuhteessa rakennetun ympäristön estetiikka voi sulautua luonnonympäristön rikkauteen kaupunkilainenkin tarvitsee kosketusta ympäröivän luonnon kanssa asuinympäristön kasvillisuus on perusinfraa, joka kohentaa kaupunkia sekä esteettisesti että ekologisesti myös yhteys oman alueen arvostukseen, asukkaiden terveyteen ja elämän laatuun rus in urbe (maaseutu kaupungissa) tilaan yhdistettävissä ekologisuus, esteettisyys ja toiminnallisuus alueiden arkkitehtuuria arvioitava sen mukaan, mitä ihmiset tuntevat käyttäessään tiettyä tilaa (sekä arkkitehtuurin funktionaalinen että esteettinen aspekti huomioitava) 28 Sirkka Heinonen 14

15 Yhdyskunnat metsämetaforana yhdyskunta tai kaupunki voidaan nähdä metsämäisenä ekosysteeminä (Beatley 2004) yhdyskunnat luonnollinen osa ympäröiviä ekosysteemejä ja valumaalueita (vettä läpäisemättömien pintojen välttäminen, purojen ja rantaalueiden säilyttäminen jne) metsämetafora korostaa myös muiden luonnonelementttien hyötyjä (varjot, pienhiukkasten kiinniotto, eroosion esto jne) kaupunkimetsien liikunta ja virkistysmahdollisuudet kaikki rakentaminen voidaan toteuttaa luonnonmuotoja toistaen: esim. biosuodatuksen avulla pysäköintialueista "sadepuutarhoja", jotka toimivat luonnonmukaisina vedenpuhdistamoina ja kierrätysmekanismina 29 Andrea Di Nicola Kestävän kehityksen mukainen asuminen ja rakentaminen hyvinvointi ja kilpailutekijäksi yhteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma talotyyppien ja monimuotisen asuntotarjonnan kirjo (esim. rintamiestalon uudelleen tulo) matalaenergiatalot (uudet suoraan, vanhat muuntaen) matalaa ja tiivistä 30 15

16 Mielenkiinto nk. slow life liikettä kohtaan heräämässä slow food slow housing slow design slow cities slow life = slow filosofia Sirkka Heinonen 31 Rauhallinen asuminen osana slow life liikettä slow food slow housing slow design slow cities slow life = slow filosofia Mielekäs elämä Slow Housing Innovatiiviset elinympäristöt Rationale: Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo Hypoteesi: Slow life antaa aikaa ja tilaa luovuudelle 32 16

17 Mitä on rauhallinen asuminen (slow housing)? Rauhallinen asuminen tarkoittaa kotia rauhan, rentoutumisen ja sosiaalisen elämän tyyssijana uudenlaista talosuunnittelua: Talo ihmistä varten! rakentamisessa otettava huomioon ihmisten tarvitseman fyysisen tilan lisäksi myös henkiset tarpeet Miten tila voi tukea kiireettömyyttä ja rauhallisuutta laatukriteereinä? Miten rauhallisuus palvelee luovuuden ja innovatiivisuuden tarpeita? Stress free: tietoisella valojen, värien, geometrian ja materiaalien käytöllä stressittömiä rakennuksia ja asuinalueita 33 Rauhallinen asuminen (slow housing) rauhallisen suunnittelun (slow design) hedelmänä Rauhallinen asuminen liittyy laajemmin myös asuinalueeseen, johon on suunniteltu riittävästi vehreää tilaa tai tilaa vapaa ajan viettoa varten Rauhallinen asuminen pohjautuu Slow design periaatteisiin Slow design on funktionalistinen lähestymistapa rauhalliseen elämään: tavoitteena hidastaa ihmisten, talouden ja resurssien käytön "metabolismeja" rohkaista näkemään asiat pitkällä aikavälillä hyödyntää monimuotoisia rakennustapoja ja perinteisiä materiaaleja Rauhallinen asuminen voi toteutua niin maaseudulla kuin kaupungissakin 34 17

18 Maaseudulla luonteva mahdollisuus rauhalliseen asumiseen Rauhallinen asuminen linkittyy vahvasti slow food liikkeeseen lähiruoan italialainen sukulaiskäsite slow food korostaa ruoan rauhallista ja kokonaisvaltaista valmistamista raaka aineiden hankkimisesta (kasvattamisesta) aterian valmistukseen ja seurassa nauttimiseen Lähiruoan arvostus kasvaa myös nuorempien ikäryhmien parissa tulevaisuudessa alkuperä tunnettu/laadukas; tukee paikallistaloutta; karsii turhaa tavaraliikennettä 35 Rauhalliset kaupungit (slow cities) Liikkeen tarkoituksena on parantaa elinolosuhteita hyödyntämällä uutta teknologiaa menneisyyden perintöä unohtamatta. Rauhallisten kaupunkien malli koskee kaupunkisuunnittelua, ympäristöä, energiaa, liikennettä, turismia, maanviljelyä ja koulutusta. Asukkaiden, kaupunkien ja ympäristön välinen sidos keskiössä Rauhallisissa kaupungeissa ihmiset nauttivat elämänlaadusta tietoisen rauhallisesti Japanissa Shiodome, Kakegawa; Suomessa Heinävesi harkitsee liittymistä 36 Sirkka Heinonen 18

19 Slow filosofia tuo tasapainoa elämään työ + vapaa aika määrä + laatu materia + aineeton tiede + taide tieto + taidot tekniikka + kulttuuri ratio + intuitio kaupunki + maaseutu pohjoinen + etelä ihmiset + paikat fyysinen + virtuaalinen yksilöllinen + yhteisöllinen..ja seudulle kilpailukykyä? Etenkin jos Slow lisäarvona tuottaa Flowta 37 FLOW (1/2) Flow = optimaalinen kokemus eli henkinen toimintatila, jossa henkilö on täysin uppoutunut tehtäväänsä (Mihaly Csikszentmihalyi) ominaista tarmokkaan keskittymisen, täydellisen sitoutumisen ja onnistumisen tunne tehtävän edetessä, ajantajun vääristyminen, tunne tilanteen tai tehtävän hallinnasta Flow seurausta oman luovuuden harjoittamisesta ja päinvastoin, eli saavutettu flow tila moninkertaistaa luovuutta flow ilmiön hyvän kierre (virtual cycle) edesauttaa innovaatioiden syntymistä ja henkilökohtaista hyvinvointia Flow kokemuksen ehtona häiriötön ympäristö Miten ympäristö tukee flow tilan syntymistä? Sirkka Heinonen 38 19

20 FLOW (2/2) Voiko seutu tai asuinympäristö tukea luovuutta slowta + flowta? Heinonen, Sirkka & Ratvio, Rami (2007). Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa. VTT tutkimusraportti VTT R Espoo. 39 YHDYSKUNTIEN HAJAUTUMISEN TUOLLA PUOLEN Uuden ajan kylät Vanhan yhdyskuntarakenteen aktivointi Uusi Edenin puutarha Tekno orgaanisen kaupunkiviidakon kerroksellisuus Utopian uusi määritelmä: kaupunki ensisijaisesti ihmisiä varten Ekourbaanisten asumiskekojen kylä Naapurustot, verkostot, noodit Puoliurbaanin yhteisöllisyyden nousu Demokraattista designia Julkisten tilojen yhteisöllinen hyödyntäminen Sivilisaatioiden Santa Fe istyminen Oman asumisen arjen hallinta kotiympäristössä ja maailmankylässä Alkuperäiset artikkelit: The Futurist, 2006 (40:1) + Kommenttikirjoitukset: Tapani Launis 40 20

21 YHDYSKUNTIEN HAJAUTUMISEN TUOLLA PUOLEN Uuden ajan kylät (Robert McIntyre) Lähiöistä suhteellisen omavaraisiin maaseutuyhteisöihin = uusiin kyliin Vanhan yhdyskuntarakenteen aktivointi Uuden kylän käsite ja sen soveltaminen tuovat uusia välineitä nykyisen urbaanin ympäristön ongelmien ratkaisuun. Kierrätetyn kylän ajatusta on jo toteutettu esim. tyhjilleen jääneiden teollisuusyhdyskuntien uudelleenaktivoinnilla (Billnäs, Nuutajärvi, Kellokoski, Tampella jne.) Kartanonkoski esimerkkinä suburbaanista uuden kylän tulemisesta Uusi kylä on saamassa Suomessa kokonaishahmoa ja toteuttamistapoja, jotka antavat viitteitä tulevaisuuden kehittämisohjelmiksi. nlipsane.flickr 41 YHDYSKUNTIEN HAJAUTUMISEN TUOLLA PUOLEN Uusi Edenin puutarha (William J. Mitchell) Enää ei tarvitse rakentaa teknologian ympärille, sillä älyteknologia mahtuu taskuun tai sulautuu sisustukseen > keskiöön nousevat arkkitehtuurin perusasiat kuten luonnonvalo, ilma, näköala ja sosiaaliset funktiot Tekno orgaanisen kaupunkiviidakon kerroksellisuus Huomio kestävään kehitykseen ja elinkaariajatteluun Vanhaa rakennettua ympäristöä ja sen kerroksellisuutta ei arvosteta tarpeeksi Uudisrakentamisessa toteutetaan usein lyhytjänteistä taloudellisuusajattelua, jossa ei ole enää suomalaisen talonpoikaisen laatuajattelun henkeä Minna Halonen 42 21

22 YHDYSKUNTIEN HAJAUTUMISEN TUOLLA PUOLEN Utopian uusi määritelmä: kaupunki ensisijaisesti ihmisiä varten (L. Gene Zellmer) Kaupunki on pohjimmiltaan yksi suuri, laajalle alueelle levittäytynyt rakennelma > mehiläiskenno Ekourbaanisten asumiskekojen kylä Kaupunkirakenteen organisoinnin perustana ihmisten sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset tarpeet Suomalaisessa maaseutuyhteisöissä elivät eri sukupolvet luontevasti ja elämän lakien mukaisesti uusiutuen sukupolvesta toiseen, samoilla synnyinsijoilla, samoissa rakennuksissa ja kyläyhteisöissä Uuden teknologian ja verkottuneen tietoliikenteen sekä globaalin maailmantalouden mukaisesti voidaan maaseutua kehittää uusista lähtökohdista 43 YHDYSKUNTIEN HAJAUTUMISEN TUOLLA PUOLEN Naapurustot, verkostot, noodit (Douglas Rushkoff) ympäristöllinen, psykologinen ja sosio spirituaalinen trendi: yksilöllisyydestä ja kilpailusta yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön > yhteisöllisiä arvoja ilmentäviä asuinympäristöjä ja asuntoja Puoliurbaanin yhteisöllisyyden nousu toimii jo virtuaalisessa muodossa (sosiaaliset verkot ja media) Suomalainen yhteisöllisyys erityislaatuista: perinteistä talkoohenki vs. metsäkansan yksilöllisyys ja yksityisyyden tarve Andrea Di Nicola 44 22

23 YHDYSKUNTIEN HAJAUTUMISEN TUOLLA PUOLEN Demokraattista designia (Mitchell Gordon) jättimyymälät ja ostoskeskukset pyyhkineet pois jalkakäytävien ja torien sosiaalisen merkityksen > kansalaistoiminnan supermarketit Julkisten tilojen yhteisöllinen hyödyntäminen perinteiset urbaanit lähipalvelujen ympäristöt, kuten urheilu ja liikuntatilat, puistot ja ulkoiluverkostot sekä erityyppiset harrastuskeskukset, kansalaisja työväenopistot sekä kirjastot lisää arjen ja vapaa ajan toiminnoille vaivattomasti tavoitettavia ympäristöjä, joissa satunnaisetkin sosiaaliset tapaamiset ovat mahdollisia, ilman välttämätöntä ostamisen tai muun suorittamisen pakkoa. yhteiskunnan ja yhdyskuntien kehittämisessä sekä suunnittelussa pitäisi ottaa uudet monipuolistuvan yhteiskunnan toiminnat huomioon jo lähtökohdissa 45 YHDYSKUNTIEN HAJAUTUMISEN TUOLLA PUOLEN Sivilisaatioiden Santa Fe istyminen (Joel Garreau) ihmisten asutukset on aina rakennettu sen mukaan, mikä kunkin ajan huipputeknologisin kulkuneuvo sattuu olemaan > tiiviit, kylämäiset Santa Feet vastaus laajakaistaan tukeutuvalle tietoyhteiskunnalle Oman asumisen arjen hallinta kotiympäristössä ja maailmankylässä ihmisten välisen fyysisen kanssakäymisen ja kohtaamisen tarve ei ole vähentynyt globaalin kanssakäymisen anonymiteetti personoituu ja paikalliset erityispiirteet korostuvat ihmisillä on uudestaan kasvot ja paikallisesti värittynyt identiteetti oman asumisympäristön sosiaalinen pienyhteisö pysyy tärkeänä (vrt. mökkihöperyys) 46 23

24 SEUDULLINEN ENNAKOINTI Ennakoinnista toimintaan: Ennakointi Mitä? (What?) havainnointi ja tiedon keruu Strategia Toiminta Entä sitten? (So What?) Miten tästä eteenpäin? (Now What?) johtopäätösten ja valintojen tekeminen toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Elinkaariajattelu ja ympäristövaikutusten hallinta esim. kaivostoiminta Günter Pauli: biomimicry 47 UUSI TALOUS, UUSI TOIMINTA (1/2) Tarvitaan uutta taloutta, joka korvaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan, autoilukeskeisen, "kertakäyttökulttuuriin" pohjaavan talouden (modernistinen ekologismi = taloudellista kasvua tarvitaan, mutta se on tehtävä mahdollisimman vähän luontoa kuormittaen) Uusi talous pohjautumaan uusiutuvaan energiaan: tuuli, aurinko, maalämpö, vesivoima, biopolttoaineet. Laaja kierrätystalous, hajautetut energiaratkaisut, omavaraisuus Vastuullisuudesta liiketoimintaa (yksilöt, yritykset, yhteiskunta = YYY sopimus) 48 24

25 UUSI TALOUS, UUSI TOIMINTA (2/2) Suomi jäänyt ilmastotalkoissa jälkeen monesta muusta maasta Ekoautoilu, etätyö, maalämpö, energiatehokkuus Kulutustottumukset, liikkumistavat, ympäristötietoisuus Liian usein mahdollista valita epäekologinen vaihtoehto Lainsäädäntö, integroitu maankäytön suunnittelu ja energiapolitiikka Yksityiset ekoteot ja suuren mittakaavan ekopäätökset 49 Ekoseutumallit hankkeen aineiston pohjalta jatkotutkimusidea Kestävä ja luova yhdyskunta miten/millainen yhdyskunta on luova? (conceptual analysis) miten yhdyskunnan/asukkaiden luovuutta voidaan edistää (creative communities)? miten luovuutta voidaan käyttää yhdyskunnan kestävyyden hyväksi (sustainable communities)? miten kirvoittaa yhteisöluovuutta (collective creativity) yhdyskunnassa? kaupunkilaisten/asukkaiden osallistaminen ja valtaistaminen (citizen empowerment) kansainvälinen kaupunkien tulevaisuusdialogi (best creative sustainable practices) LÄHETÄ VASTAUKSESI: tai Sirkka Heinonen Yhteistyötahot? Yritykset? Tekes? Kansallinen innovaatiostrategia? 50 25

26 EKOSEUTUMALLIT HANKKEEN RAPORTIT 1 ja 2 Heinonen, Sirkka (2006). Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. Ekoseutumallit hankkeen Raportti 1. Tutkimusraportti VTT R Espoo, 98 s. Heinonen, Sirkka ja Halonen, Minna (2007). Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. Ekoseutumallit hankkeen Raportti 2. Tutkimusraportti VTT R Espoo, 130 s Kiitos! Yhteystiedot: VTT sirkka.heinonen@vtt.fi minna.halonen@vtt.fi 52 Irmeli Wahlgren 26