Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

2 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Uudenmaan liitto 2006 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja B ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Sivuja ISBN Tiivistelmä Julkaisuaika Kieli, koko teos Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2003 Uudenmaan maakuntaohjelman vuosille Ohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa, 2. Hyvinvoiva Uusimaa, 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa ja 4. Yhteistyön Uusimaa. Toteuttamissuunnitelma sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman toteuttamiseksi toimintalinjoittain sekä hallinnonaloittain. Suunnitelma sisältää keskeiset vuosien 2006 ja 2007 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet, niiden kohdentumisen maakunnan alueella sekä rahoitustarpeet. Toteuttamissuunnitelmassa sovitaan - Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina , - vaikutetaan vuoden 2006 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä - vaikutetaan vuoden 2007 valtion talousarvion valmisteluun. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on laadittu Uudenmaan liiton johdolla yhteistyössä valtion viranomaisten, maakunnan yhteistyöryhmän, sen sihteeristön ja alueen kuntien kanssa. Uudenmaan maakuntahallitus on omalta osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan. Raportin laatija Tarja Hartikainen Avainsanat (asiasanat) Aluekehitys, maakunnat, maakunnan suunnittelu, maakuntaohjelmat, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 3

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (Genomförandeplanen till Nylands landskapsprogram ) Seriens namn Nylands förbunds publikationer B Seriens nummer Sidor 47 1 ISBN (häftad), (PDF) Språk finska Referat Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag svenska Nylands landskapsfullmäktige godkände i juni 2003 Nylands landskapsprogram för åren I programmet har de kortsiktiga utvecklingsåtgärderna som baserar sig på utvecklingsförutsättningarna och de utvecklingsprojekt som genomför dem, indelats i verksamhetslinjer: 1. Ett ekonomiskt kompetenskraftigt och framgångsrikt Nyland 2. Ett välmående Nyland 3. Ett ekologiskt effektivt Nyland 4. Ett samarbetande Nyland. Genomförandeplanen innehåller ett förslag om att genomföra landskapsprogrammet enligt verksamhetslinjer och förvaltningsområde. Planen innehåller de viktigaste utvecklingsåtgärderna och projekten för åren 2006 och 2007, deras regionala inriktning inom landskapet samt behovet av finansiering. I genomförandeplanen kommer man överens om - de för nyländsk regionutveckling viktiga projekten och åtgärderna och hur de finansieras under åren , - hur man i början av år 2006 påverkar den regionala fördelningen av anslag och befogenheten att bevilja anslag samt - hur man påverkar beredningen av den statliga budgeten för år Genomförandeplanen till Nylands landskapsprogram har utarbetats under ledning av Nylands förbund och i samarbete med statliga myndigheter, landskapets samarbetsgrupp, dess sekreterare och områdets kommuner. Nylands landskapsstyrelse har vid sitt möte godkänt genomförandeplanen. Rapporten är utarbetad av Tarja Hartikainen Nyckelord (ämnesord) Regionutveckling, landskap, landskapsplanering, landskapsprogram, Nyland Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: 4 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

6 Sisällysluettelo I Johdanto 6 II Toteuttamissuunnitelman toteutumisen seuranta sekä kehitysnäkymät ja tavoitteet 7 III Maakuntaohjelman toteuttaminen TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI KILPAILUKYKYINEN UUSIMAA 8 TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA 10 TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI TEHOKAS UUSIMAA 12 TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA 14 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 15 IV Toteuttaminen hallinnonaloittain 17 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 17 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 19 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 24 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 29 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 31 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 32 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 33 V Rahoitustaulukot 36 Liite 1 UUDENMAAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN HANKKEET 41 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 5

7 I Johdanto Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan nyt jo kolmatta kertaa. Uudenmaan liiton johdolla valmistellussa Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovitaan Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina , vaikutetaan vuoden 2006 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vaikutetaan vuoden 2007 valtion talousarvion valmisteluun. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2003 Uudenmaan maakuntaohjelman vuosille Ohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa, 2. Hyvinvoiva Uusimaa, 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa ja 4. Yhteistyön Uusimaa. Toteuttamissuunnitelma sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman toteuttamiseksi toimintalinjoittain sekä toteuttamisen hallinnonaloittain. Suunnitelma sisältää keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet ja niiden kohdentumisen maakunnan alueella. Toteuttamisen rahoitustarpeet on esitetty vuosille 2006 ja 2007 ja pitkien hankkeiden osalta arvioita myös vuoden 2007 jälkeiselle ajalle. Suunnitelmassa mainittujen keskeisten hankkeiden lisäksi esitetään varautumista myös muihin Uudenmaan kehittämisen kannalta merkittäviin hankkeisiin. Toteuttamissuunnitelman valmistelu Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on laadittu yhteistyössä valtion viranomaisten, maakunnan yhteistyöryhmän, yhteistyöryhmän sihteeristön ja kuntien kanssa. Uudellamaalla toteuttamissuunnitelman valmistelu pohjautuu vakiintuneen käytännön mukaisesti sektoreittaisten työryhmien työskentelyyn. Alueellisten toimenpiteiden kartoittamiseksi toukokuussa käytiin neuvottelukierros kuntien kanssa seutukokouksissa Hyvinkäällä (Hyvinkää ja KUUMA-kunnat), Siuntiossa (Hiiden alueen kunnat), Helsingissä (pääkaupunkiseutu ja Kirkkonummi) ja Karjaalla (Raaseporin alueen kunnat). Kesän ja syksyn aikana on täsmennetty hallinnonalakohtaisia tarpeita ja lähivuosien painopisteitä. Lisäksi Uudenmaan aluekehittämisen eri osapuolilla on ollut mahdollisuus kommentoida toteuttamissuunnitelmaluonnosta syys-lokakuussa Lausuntojen ja kannanottojen pohjalta tarkistettu ehdotus toteuttamissuunnitelmaksi on ollut alueiden kehittämislain edellyttämällä tavalla maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyssä Uudenmaan maakuntahallitus on omalta osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan. Toteuttamissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen eikä sillä ole sitovaa oikeudellista vaikutusta. Sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen syntyy maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman laatimisprosessin yhteydessä ja asiakirjojen hyväksymisen kautta sekä toisaalta muun maakunnallisen yhteistyön kautta. Toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutus eri hallinnonaloilla sisältyy normaaliin tulosohjaukseen sekä toiminta- ja talousarviovalmisteluun. 6 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

8 II Toteuttamissuunnitelman toteutumisen seuranta sekä kehitysnäkymät ja tavoitteet Hyvin hitaan taloudellisen kasvun aika päättyi Uudellamaalla vuonna Vuoden 2004 aikana talouskasvu voimistui jokaisella vuosineljänneksellä edellisestä neljänneksestä, ja viimeisellä neljänneksellä Uudenmaan talous kasvoi jo noin viisi prosenttia. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että kyseessä oli suhdannehuippu, eikä vuosina 2005 ja 2006 tulla saavuttamaan yhtä suurta kasvua. Suurella varmuudella Uudenmaan alueen talous tulee kasvamaan vuonna 2005 nopeammin kuin koko maan talous. Paperiteollisuuden työtaistelut eivät juurikaan vaikuta Uudenmaan talouskasvuun. Sen sijaan ne hidastavat koko Suomen talouskasvua vuonna 2005 ja nopeuttavat kasvua vuonna 2006 alentuneen lähtötason takia. Taloudellisen kasvun elpyminen ei yleensä paranna työllisyyttä välittömästi vaan viiveellä. Käänne ajoittui tammikuuhun Siitä alkaen Uudenmaan työttömyysaste on ollut lievästi edellistä vuotta alhaisempi. Työministeriön viimeisten tietojen mukaan eli elokuussa 2005 Uudenmaan työttömyysaste oli 8,0 prosenttia. Kohtuuhintaisten ja monipuolisten asuntojen puute on heikentänyt alueen kilpailukykyä. Uudenmaan väestönkasvu on hidastunut luvulta, jolloin vuosikasvu oli 1,2-1,4 %. Vuonna 2004 se oli 0,7 %. Kunnittaiset erot olivat kuitenkin suuret. Kirkkonummen väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten (3,4 %), ja Kauniaisten väkiluku pieneni suhteellisesti eniten (-1,8%). Vuodesta 1998 alkaen Uudenmaan väestömäärän absoluuttinen kasvu on hidastunut siten, että jokaisena vuonna kasvu on ollut aina pienempää kuin edellisenä vuonna. Kasvua oli kuitenkin edelleen lähes 9000 asukasta. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 7

9 III Maakuntaohjelman toteuttaminen TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI KILPAILUKYKYINEN UUSIMAA Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategioissa tavoitellaan Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamista. Siihen pyritään kilpailukykyisiä kasvualoja ennakoimalla ja tukemalla, Uudenmaan kansainvälisyyttä hyödyntämällä ja yritysten kansainvälisyyttä edistämällä, tehostamalla yritysten toimintaympäristöjä ja verkostoja, kehittämällä koulutuksen rakenteita joustavammiksi, vastaamaan paremmin elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita sekä vauhdittamalla seutukuntien kasvua ja seudullisen osaamisverkoston kehittymistä Uudenmaan sisäisen kehityksen tasapainottamiseksi. Elinkeinotoiminnan edistäminen Vuonna 2004 valmistuneessa toteuttamissuunnitelmassa vuosille suurin osa esitetyistä elinkeinosektorin kärkihankkeista on toteutunut tai toteutumassa. Hankkeiden valmistelu ja toteutus on ollut kuitenkin arvioitua hitaampaa, joten osa vuodelle 2005 suunnitelluista hankkeista toteutuu vielä vuoden 2006 puolella. Elinkeinojen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet painottuvat tulevina vuosina Uudellamaalla seuraavasti: 1. Osaamiskeskusohjelmalla ja osaamiskeskusten projektitoiminnalla vahvistetaan kilpailukykyisten kasvualojen osaamista. Painopiste projektitoiminnassa on tietointensiivisillä liike-elämän palveluilla sekä hyvinvointiyrittämisen sektorilla. 2. Kansainvälistymisen edistämisessä painopiste on Uudenmaan Venäjä-ohjelman toteuttamisessa sekä Itämeren yhteistyön rakentamisessa ja logistisen kilpailukyvyn edistämisessä. 3. Logistiikkahankkeistus on kolmantena painopisteenä. Tarkastelu toteutuu koko Uudenmaan mittakaavassa, vuonna 2006 erityiskohteena Hangon sataman kehittäminen. Yksittäisiä logistiikkahankkeita toteutetaan logistiikan osaamiskeskuksen ja Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskuksen kautta. 4. Seudulliset kärkihankkeet ovat osa seutujen kehitysohjelmien priorisointia kullakin seudulla. Tavoitteina on myös Uudenmaan tasolla alueellinen hankeyhteistyö sikäli kuin se tuottaa etuja. Jotta Helsingin seutu olisi Suomen yritystoiminnan veturi ja kansainvälisesti kilpailukykyinen liiketoimintakeskus, tarvitaan tätä näkemystä tukevia ratkaisuja myös rahallisina resursseina. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen Uudellamaalla, jossa on valtakunnan mittavin yrityspotentiaali. Kasvuyritysten kehittämisellä turvataan tulevaisuuden kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. Myös nykyisen tuotekehitys- ja teknologiarahoituksen Uudellamaalla tulee jatkua vähintään nykyisellä tasolla. Enemmän panostusta tarvitaan yritysten väliseen verkostoitumiseen maakunnan sisällä, Suomessa ja kansainvälisesti. Osaamisen vahvistaminen, osaamisen toimintaympäristöjen tukeminen ja osaamiskeskittymien luominen Uudellamaalla tulee jatkossakin tarvitsemaan osaamiskeskusresursseja vähintään nykyisessä mittakaavassa. Maaseudulla kannustetaan aluelähtöisesti yrittäjyyteen, yhteistyöhön ja uusien toimintatapojen etsimiseen. Vahvistamme myös maaseutualueiden verkottumista kasvukeskusten kanssa. Rahoituksella tuetaan tuotanto- ja yritystoimintaa sekä sen monipuolistamista. Kehittämisen tavoite on, että maaseutu on mm. väestö-, elinkeino- ja ammattirakenteeltaan monipuolinen, asuinympäristönä houkutteleva, hyvinvointipalveluiltaan toimiva, voimakkaiden ja kaupunkien kanssa vuorovaikutuksessa olevien paikallisyhteisöjen alue. Kilpailukykyä osaamisella Osaamisen kehittämisstrategioiksi on valittu seutukuntien osaamisen vahvistaminen, koulutuksen rakenteiden joustavuuden lisääminen, maahanmuuttajien saaminen koulutuksen avulla maakunnan voimavaraksi sekä panostaminen tulevaisuuden kasvualojen tutkimukseen. Valta- 8 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

10 osa em. tavoitteisiin tähtäävistä ja vuoden 2005 toteuttamissuunnitelmaan sisältyvistä osaamisen kehittämishankkeista on edennyt suunnitellusti, osa on jo saatettu loppuun. Muutama hanke on kuitenkin jäänyt käynnistymättä. Koulutuksen rakenteiden joustavuuteen tähtäävät hankkeet ovat edenneet hyvin, mm. pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman hankkeilla on aikaansaatu näkyvää tulosta. Seutukuntien osaamisen kehittämiseksi on Keski- ja Pohjois-Uudellamaalla sekä Hiiden alueella käynnissä mittavia hankkeita, jotka tähtäävät osaamisen tiivistämiseen ja täydentämiseen vastaamaan paremmin seudun elinkeinojen tarpeita. Raaseporin alueella osaamisen kehittämishankkeet eivät ole vielä käynnistyneet. Seuraavina vuosina kehittämisen painopiste tulee olemaan edelleen seutukuntien osaamisen vahvistamisessa, johon tähtäävät hankkeet sisältävät elinkeinoyhteistyön rakentamista mm. teknologiastrategian ja osaamiskeskittymien avulla. Myös koulutuksen rakenteiden joustavuuden lisääminen vaatii edelleen sekä hankkeita että edunvalvontaa. Hankkeilla vahvistetaan oppilaitosten yhteistyötä tavoitteena parempi vastaavuus elinkeinoelämän tarpeisiin. Edunvalvonta kohdentuu erityisesti Uudenmaan koulutuspaikkojen riittävyyden turvaamiseen, pätevien opettajien ja erityisopettajien saamisen turvaamiseen opettajien eläkkeelle siirtymisen lisääntyessä ja erityisopettajatarpeen kasvaessa, oppisopimuskoulutuksen lisäpaikkojen lisäämiseen ja ammatillisen peruskoulutuksen suosion lisäämiseen nuorten keskuudessa. Kansainvälisyyden hyödyntämisessä on maahanmuuttajakoulutuksen kehittämistarpeet kartoitettu, eikä se vaadi enää merkittävää panostusta. Sitä vastoin yliopistojen ja niiden tutkijakoulutuksen kansainvälisen markkinoinnin kehittäminen on lähivuosien suuri hanke Uudellamaalla, etenkin jos työryhmän esitys EU-alueen ulkopuolelta tulevien lukukausimaksuista 2007 toteutuu. Tulevaisuuden kasvualojen tutkimuksen vahvistamiseksi tarvitaan vielä laajapohjaisen yhteistyön rakentamista. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 9

11 TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA Seudulliset hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntaohjelman mukaisesti se, että asukkaille taataan korkeatasoiset hyvinvointipalvelut ja riittävä sosiaaliturva. Lähivuosien kehittämishaasteisiin vastataan osaltaan kunnille myönnettävien valtionavustusten turvin mm. Sosiaalialan kehittämishanke ja Kansallinen terveysohjelma. Näiden rahoituskanavien kautta tuetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllistä ja palvelukohtaista kehittämistyötä sekä kuntakohtaisesti että seudullisesti. Lähivuosina on lisäksi monia sellaisia kehittämisen kohteita, joiden ratkaiseminen edellyttää sektori- ja kuntakohtaisen tarkastelun yli menevää lähestymistapaa sekä laajapohjaista asiantuntijayhteistyötä sekä tutkimuksellisen tiedon tuotantoa. Asukkaiden lisäksi yritykset ja niiden henkilöstö arvostavat hyvinvointipalveluiden korkeaa tasoa ja riittävää saatavuutta. Toimiva palvelujärjestelmä ylläpitää myös sosiaalista eheyttä. Palvelujen hyvä saavutettavuus joukko- tai kutsujoukkoliikenteellä lisää kasvavan vanhusväestön hyvinvointia jatkamalla omassa kodissa asumista mahdollisimman pitkään. Hyvinvointipalveluiden kysyntä ja investointitarpeet lisääntyvät Uudellamaalla kahden samanaikaisen kehitystrendin seurauksena. Palvelutarpeet lisääntyvät tulevina vuosina sekä väestömäärän kasvun että väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Uusia kehittämistarpeita syntyy myös maahanmuuttajien keskittymisen seurauksena. Haasteena on varautua sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja työelämän tuleviin muutoksiin sekä lapsiperheiden peruspalveluiden ja tukitoimien saatavuuden turvaamiseen. Sosiaalitalouden ja vaikuttavuuden kehittäminen Hyvinvoinnin strateginen yhteistyö Uudellamaalla Hyvinvointi tutkimushanke Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden rahoituksen turvaaminen Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa palvelu- ja kustannustasoon ovat monilta osin sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ohjelmien alueelliseen toteuttamiseen Uudellamaalla ja valtion rahoituksen turvaamiseen. Väestömäärän kasvu ja ikärakenteen muutos lisäävät paineita sosiaali- ja terveydenhuollon resurssiongelmaan, työntekijämäärään ja palvelutoimintaan. Teknologian kehitys tuo monenlaisia uusia välineitä ja mahdollistaa sellaisia usein myös kalliita hoitoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän merkittävä lisääntyminen uhkaa johtaa kokonaiskustannusten paisumiseen. Haasteena on tuottaa enemmän korkealaatuisia palveluita kohtuullisin kustannuksin sekä torjua kustannuspaineet tehokkuutta ja teknologian hyväksikäyttöä lisäämällä. Oman haasteensa Uudellemaalle asettaa nopeasti kiristynyt tilanne kuntataloudessa. Säästötoimen ja mahdollisten veronkorotusten ohella tarvitaan erityisesti hyvinvointipalveluiden rakenteiden kehittämistä, panostusta hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yhteistyön lisäämiseen. Edessä on kasvavien palvelutarpeiden, vähenevän työvoiman ja niukentuvien taloudellisten resurssien ristiriidan ratkaiseminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistumiseen liittyvät seudullisen päätöksenteon, organisoitumisen ja johtamisen teemat Hyvinvointipalveluiden tietoteknologian kehittäminen Toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen Hyvinvointijärjestelmän säilyminen edellyttää uudistamista ja kehittämistä sekä suunnitelmallista hyvinvointipoliittista ohjelmatyötä. Sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteen omaksumisen ja juurruttamisen kannalta on tärkeää terveydel- 10 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

12 listen, sosiaalisten ja turvattomuuteen liittyvien ongelmien ennakoiminen, varhainen havaitseminen ja ehkäiseminen. Tavoitteena on entistä paremmin soveltaa lääketieteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaa integroivan tutkimuksen tuloksia asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, palvelutuottajien yhteistyötä ja prosessiajattelua korostaen, kokeilu- ja kehittämisympäristöjä testaten sekä linjata sosiaali- ja terveysalan kehittämistarpeita ja löytää uusia ratkaisuja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ja yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta erityisosaaminen, teknologia- ja muu tuotekehitys tulisi paremmin hyödynnettyä ja palvelisi kaikkia alueen kuntia. Tavoitteena on myös edistää eri toimijoiden tietojärjestelmien yhteensopivuutta palveluiden saumattomuuden aikaansaamiseksi. Alueelliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet toimintatapojen selkeyttämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi Seudullinen hyvinvointikeskus Lapsiperheiden peruspalvelujen turvaaminen ja yhteistyörakenteiden uusiminen Työvoiman riittävyys Ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja työvoimalta edellytetään lisääntyvässä määrin laaja-alaista osaamista, syvällistä ammatin hallintaa sekä teknisen kehityksen tuomien uusien osaamisalueiden omaksumista. Lähivuosina on yhä suurempi määrä sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta jäämässä eläkkeelle. Tavoitteena on turvata työvoiman riittävyys eläkkeelle siirtymisen ja palveluiden kysynnän kasvun seurauksena sekä taata koulutus ammattialoittain alueen palvelutarpeisiin liittyen ja vaikuttaa alan työnantajakuvan parantamiseen. Tavoitteena on myös luoda täydennyskoulutukseen ja uralla etenemiseen uusia mahdollisuuksia sekä lisätä ja vahvistaa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä siten että opiskelijaresurssit oppilaitoksissa voidaan kohdentaa oikein. Työvoiman saatavuudessa oleellisia ulottuvuuksia ovat miespuolisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden saanti alalle. Lisäksi tavoitteena on panostaa alan imagoon, henkilöstöstrategiaan, vetovoimaisuuteen, kilpailukykyyn, työn sisällön kehittämiseen sekä uusien työaikamallien ja uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuus ja osaamisen ylläpitäminen ja vetovoimaisuuden vahvistaminen Työn kuormittavuus ja työturvallisuus Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Vahva kulttuuri- ja vapaa-aikasektori luo terveen, innovatiivisen ja elinkelpoisen pohjan kilpailukykyisen Uudenmaan kehittymisedellytyksille. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja sekä harrastamismahdollisuuksia vahvistamalla lisätään asukkaiden viihtyvyyttä, turvallisuutta ja samalla vahvistetaan uusmaalaisuutta. Uudellemaalle oman, Uudenmaan taidetoimikunnan ja alan muiden maakunnallisten toimijoiden yhteistyön vahvistaminen on edellytys mm. toteuttamissuunnitelmaprosessin järkevälle toteuttamiselle. Kulttuurisen ympäristön vaaliminen ja asumisolosuhteiden parantaminen seudun kasvupaineissa vahvistavat taloudellisia menestysmahdollisuuksia maakunnan kaikissa osissa. Haasteena vuosina tulee olemaan kirjastopalvelujen varmistaminen suurtaajamissa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 11

13 TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI TEHOKAS UUSIMAA Tekninen infrastruktuuri ja ympäristö Uudenmaan keskeiset kysymykset; väestön kasvun edellyttämä rakentaminen, elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä viihtyisä ja turvallinen ympäristö edellyttävät panostamista vesi-, energia- ja jätehuollon kehittämiseen sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen. Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyönä pyritään kehittämään alueellista ympäristötiedon verkkopalvelua. Lisäksi kansainvälisten sopimusten ja kiristyvien EU:n ympäristövaatimusten edellyttämät toimenpiteet ovat keskeisessä asemassa toimintalinjan toteutuksessa. Vesihuollossa keskeisessä asemassa ovat erityisesti vedenhankinnan varmuutta parantavat hankkeet sekä toisaalta vesiensuojeluinvestoinnit, jotka toteuttavat valtioneuvoston hyväksymää Itämeren suojeluohjelmaa. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltoverkostojen ulkopuolella aiheuttaa edelleen investointitarvetta haja-asutusalueilla. Yhdyskuntien jätehuollossa loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee ja jäteraaka-aineen hyödyntäminen lisääntyy. Keskeisiä kysymyksiä ovat energiahyötykäyttömahdollisuuksien selvittäminen sekä jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeiden turvaaminen. Pilaantuneiden maiden käsittelyn, välivarastoinnin ja loppusijoituksen tarve on edelleen suuri. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakennetta eheytetään nykyistä rakennetta tiivistämällä ja täydentämällä sitä uusilla rakentamisalueilla. Maakuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien yksityiskohtaisemmilla alueiden käytön suunnitelmilla luodaan edellytykset väestönkasvun edellyttämien toimintojen sijoittumiselle, alueellisten kehityserojen tasoittumiselle sekä sosiaalisten olosuhteiden eheyttämiselle. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen voidaan vaikuttaa myös käyttämällä tietoliikenteen uusia mahdollisuuksia mm. etätyössä, opiskelussa ja hyödyntämällä niitä maakunnan kilpailutekijänä. Keskeisimmät hankkeet liittyvät maakuntakaavan toteuttamistoimenpiteiden selvittämiseen ja kaavaan sisältyvien toimenpidealueiden toteutukseen, Lahden oikoradan rakentamisen synnyttämien kehittämismahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdyskuntarakenneselvityksen laatimiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä palvelevan paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. Asuminen Työvoiman saatavuudelle seudun asuntotarjonta ja hintataso ovat avainkysymyksiä. Asumisen korkea hinta haittaa erityisesti pääkaupunkiseudun palveluammattien työvoiman saatavuutta. Käytettävissä olevat asuntopoliittiset toimenpiteet on yhtenäisellä asuntomarkkina-alueella tarpeen eriyttää siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti voidaan kohdistaa toisaalta maakunnan eri osien ja toisaalta erilaisessa asunnontarvetilanteessa olevien käyttäjäryhmien ongelmien ratkaisemiseen. Keskeisenä menestystekijänä pidetään kuntien keskinäisen ja kuntien ja valtion välisen yhteistyön vahvistumista väestön kasvun hallinnassa ja asuntopolitiikan suuntaamisessa. Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet ovat asumisen seutustrategioiden toteuttamisen suunnittelu sekä asuntotuotannon edellytyksenä olevien infrastruktuuri-investointien toteuttaminen ja palvelujen järjestämisen strategia. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kaupungit ja kunnat pyrkivät vapaaehtoisella yhteistyöllä edistämään yhteisvastuullisen asuntopolitiikan toteutumista. Valtion 2006 talousarvioehdotuksessa oleva esitys rakentamattomien tonttien kiinteistöveron korotuksesta voi jonkin verran edistää tonttien käyttöönottoa. Pääkaupunkiseudun kunnille myönnettävät avustukset lähiöiden erityisesti täydennysrakentamiseen liittyvään kehittämiseen madaltavat kynnystä käynnistää alueittaista perusparantamista ja kaupunkiuudistusta. Entistä suurempi paino toimen- 12 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

14 piteissä tulee olla olemassa olevan asuntokannan ja asuntoalueiden ylläpidossa ja kehittämisessä. Hissien rakentaminen parantaa esteettömyyttä ja pidentää asumisen elinkaarta ja niiden toteuttamisen tukeminen on kokonaistaloudellisesti erittäin edullista. Liikenne Maakuntasuunnitelman strategisen tavoitteen mukaan Uudellemaalle luodaan parempaa ympäristöä aluerakenteen ja liikkumisen yhteensovittamisella. Yhdyskuntarakennetta eheytetään joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä kulttuuriympäristön arvoja ja luonnon asettamia reunaehtoja kunnioittaen. Kansallisia ja kansainvälisiä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä niihin liittyviä palveluja kehitetään uusiin innovaatioihin panostaen. Ympäristöä ja infrastruktuurin kehittämistä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon niiden haavoittuvuus ja varautumisen näkökulma. Liikenteen osalta toimintalinjan tavoitteena on luoda Uudellemaalle älykkääseen ja kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen perustuva liikennejärjestelmä. Toimivilla kansainvälisillä yhteyksillä parannetaan maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä. Liikennejärjestelmää kehitetään tukemaan turvallista liikkumista, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja viihtyisää elinympäristöä. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen turvataan mm. rakentamalla E18 -tie moottoritieksi. Tien rakentaminen on aloitettu vuonna 2004 välillä Lohjanharju - Lohja. Ratahallintokeskus on aloittanut Kerava - Lahti-oikoradan rakentamisen ja rata valmistuu syksyllä Ratayhteys parantaa junayhteyksiä Venäjälle ja Itä-Suomeen. Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan ratayhteys (Kehä / Marja-rata). Vuosaaren uusi satama ja sen maaliikenneyhteydet ja meriväylä toteutetaan. Rakennustyöt alkoivat vuoden 2004 alussa. Matkojen yhdistely matkapalvelukeskuksissa on tällä hetkellä ajankohtainen kehityshanke koko maassa. Uudeltamaalta muuhun Suomeen suuntautuvan liikenteen sujuvuutta kehitetään kahdella päätavalla: Ratahallintokeskus parantaa pääratoja nopean junaliikenteen vaatimaan tasoon ja Tiehallinto puolestaan parantaa Helsingistä muuhun Suomeen säteittäisesti suuntautuvia pääteitä. Uudenmaan sisäisessä liikenteessä olennaista on parantaa poikittaisyhteyksiä sekä pääkaupunkiseudulla että Uudenmaan muiden keskusten välillä. Haja-asutusalueiden teiden rappeutuminen estetään. Joukkoliikennettä kehitetään laajentamalla kaupunkiratajärjestelmää, parantamalla taajamajunatarjontaa sekä pää- että rantaradalla ja kehittämällä lippujärjestelmiä. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan yhtenäistämällä ja tasa-arvoistamalla joukkoliikennepalveluja. Lippujärjestelmää kehitetään yleisesti sovellettavana ratkaisuna: maakunnan lippujärjestelmiä integroidaan YTV-alueen lippujärjestelmään ja muut liityntäliput kytketään runkomatkalippuihin. Palvelutaso varmistetaan ja tasapuolistetaan mm. kehittämällä kutsuohjattua joukkoliikennettä ja joukkoliikenteen infojärjestelmää. Pidemmän aikavälin kehittämistehtäviin kuuluvat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden ja laatukäytävien määrittely. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 13

15 TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA Toimintalinjan tavoitteena on ohjelmaperusteisen alueellisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden poistaminen koko maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Uudenmaan kilpailukykyä parannetaan yhteistyötä tiivistämällä Uudenmaan maakunta koostuu hyvin erilaisista osista metropolista syvään maaseutuun ja saaristoon. Erilaiset olosuhteet vaativat räätälöityjä ratkaisuja kehittämistoimenpiteiksi. Uusmaalainen aluekehitystyö korostaa eri toimijoiden välistä sekä vertikaalista että horisontaalista yhteistyötä alueen vahvuuksien hyväksikäyttämiseksi. Valmistautuminen nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen aikaan tuo mukanaan varautumisen kotimaisen aluepolitiikan välineiden uudenlaiseen suuntaamiseen kohti edellytysten luomista koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen tuottavalla tavalla. Maakunnallisen ja seutukohtaisen yhteistyön tavoitteena on toisaalta selvittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden ylittämiseksi, toiminnallisesti luontevien yhteistoiminta-alueiden luomiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi sekä toisaalta sovittaa yhteen kuntien alueellista kehittämistyötä maakunnallisella tasolla. Tavoitteena on kehittää alueellisia kehittämisohjelmia välineiksi koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseen ja resurssien oikeaan suuntaamiseen. Myös kansainvälisten kontaktien kehittäminen on oleellinen osa yhteistyön kehittämisessä. Toimintalinjaa toteuttavat merkittävimmät hankkeet liittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen, Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseen, valtakunnalliseen aluekeskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaalla aluekeskusohjelman ja kaupunkiohjelmien muodossa sekä Uudenmaan hyvinvointifoorumin hankkeiden toteuttamiseen. Uudenmaan maaseutualueet kuuluvat kattavasti alueellisten toimintaryhmien piiriin. Vakiinnutetaan maaseutujaoston tyyppinen toimintamuoto. Maaseutujaosto on yhteistyöelin alueellisten toimijoiden välillä. Maaseutuosasto huolehtii sen puheenjohtajana tärkeiden maaseutua koskevien asioiden käsittelemisestä tällä foorumilla ja laajan aluetta koskevan kokonaisnäkemyksen muodostamisesta. Toimintaryhmien asema pyritään vakiinnuttamaan ja edelleen tätä toimintatapaa vahvistamaan. 14 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

16 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntaohjelma on nelivuotiskausiksi tehtävä yleispiirteinen ohjelma, jota tarkentavat vuosittaiset toteuttamissuunnitelmat. Maakuntaohjelman vaikutukset konkretisoituvat toteuttamissuunnitelmien kautta. Onnistuessaan maakuntaohjelma vaikuttaa kehitykseen halutun suuntaisesti ja riittävästi. Lisäksi ei-toivotut sivuvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Toteuttamissuunnitelman vaikutuksia arvioidaan maakuntaohjelman neljän toimintalinjan mukaan. 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen Uusimaa Taloudellista kilpailukykyä edistetään toteuttamissuunnitelmakaudella suoranaisin elinkeinopoliittisin toimin sekä välillisesti koulutus- ja liikennetoimenpitein. Varsinkin välillisten toimenpiteiden vaikutukset ilmenevät pääosin usean vuoden viiveellä. Liikenneverkostoa parantavat hankkeet ovat tarpeeseen nähden aivan riittämättömiä, eikä liikenteen ruuhkautuminen tule pienenemään lähivuosina. Ruuhkautuminen todennäköisesti pahenee vuonna 2006, kun talouskasvu on ennusteiden mukaan kohtuullisen nopeaa. Liikenteen ruuhkautumisen paheneminen on lisäkustannus elinkeinoelämälle ja lisärasitus ympäristölle. Hangon sataman kehittäminen on suuri mahdollisuus läntisen Uudenmaan elinkeinojen edistämiselle. Osaamisen ja koulutuksen toimenpiteillä vahvistetaan kilpailukykyisiä kasvualoja ja seudullista osaamista. Seudullisen osaamisen vahvistaminen edistää maakunnan tasapainoista kehitystä ja myös ihmisten välistä tasa-arvoa, tai ainakin se hidastaa markkinaehtoista keskittymistä ja epätasa-arvon kasvua. Kilpailukykyisten kasvualojen osaamisen vahvistaminen edistää elinkeinoelämän dynaamisuutta ja uudistumiskykyä koko maakunnassa, kuitenkin suoranaiset positiiviset vaikutukset tulevat pääosin eräille pääkaupunkiseudulla toimiville yrityksille. Seudulliset kärkihankkeet ovat suoranaisten elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ydin. Niiden keskeiset vaikutukset ovat hyvin samanlaiset kuin seudullisen osaamisen vahvistaminen. Eli ne edistävät maakunnan tasapainoista kehitystä ja tasa-arvoa. Erona on se, että kärkihankkeiden vaikutukset ilmenevät pienemmällä viiveellä kuin seudullisen osaamisen vahvistaminen. 2. Hyvinvoiva Uusimaa Hyvinvoiva Uusimaa -toimintalinja perustuu viiteen kokonaisuuteen 1) seudulliset hyvinvointipalvelut, 2) sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden rahoituksen turvaaminen, 3) toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen, 4) työvoiman riittävyys ja 5) kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikka. Toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen on avainasemassa, koska tehostuvat toimintatavat edistävät rahoituksen (2) ja työvoiman riittävyyttä (4). Seudullisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen (1) on lähtenyt hyvin liikkeelle ja konkreettisia tuloksia on odotettavissa jo lähivuosina. Työvoiman riittävyyteen tähtäävien toimenpiteiden edistäminen (4) on osoittanut haasteelliseksi, koska eri toimijoiden välillä on näkemyseroja toimenpiteistä. Taustalla ovat erilaiset näkemykset työtehtävien sisällöistä ja työvoiman laadulle asetettavista vaatimuksista. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimenpiteet (5) edistävät terveyttä ja ehkäisevät sosiaalisten ongelmien syntyä ennakolta. Tällaisten toimenpiteiden tehostaminen lisää yhteiskunnan menoja lyhyellä aikavälillä ja pienentää menoja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toimintalinjan onnistuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisten tasa-arvoon, terveyteen ja hyvinvointiin sekä vahvistaa asukkaiden perusturvallisuutta. Ympäristövaikutuksia toimintalinjalla ei juurikaan ole. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 15

17 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa Ekologisesti tehokas Uusimaa -toimintalinja sisältää neljä kokonaisuutta 1) tekninen infrastruktuuri ja ympäristö, 2) yhdyskuntarakenne, 3) asuminen ja 4) liikenne. Teknisen infrastruktuurin ja ympäristökokonaisuuden toimenpiteet vähentävät ympäristökuormitusta; jätteiden määrä vähenee, vesistöjen kuormitus pienenee ja ilmaston laatu paranee. Konkreettiset vaikutukset ilmenevät pääosin vasta vuosien kuluttua. Nummenjoen ja Tuusulanjoen vesien laadun oletetaan olevan jo vuonna 2007 selvästi nykyistä paremman. Yhdyskuntarakenteen eheys on keskeinen päämäärä. Ehyt yhdyskuntarakenne edistää ekologisuutta, taloudellista tehokkuutta ja sosiaalista eheyttä. Keskeisimmät toimenpiteet ovat vielä maakuntakaavan toteuttamistoimenpiteiden selvittämisessä yms. Siten toimenpiteiden vaikutukset ovat vielä edellytyksiä luovalla tasolla. Riittävä asuntotarjonta on avainkysymyksiä asuntojen hinnoille ja työvoiman saatavuudelle. Nykyinen asuntojen uustuotannon taso on liian pieni riittävän asuntojen tarjonnan turvaamiseksi. Asuntojen uustuotannon taso tulisi olla vähintään asuntoa vuodessa pitkän ajan. Tällaista tuotantotasoa ei ole näköpiirissä aivan lähivuosina, joten tavoiteltavia vaikutuksia ei saavuteta. Aiempien vuosien asuntopoliittiset linjaukset ovat täsmentyneet entistä eriytyneempiin linjauksiin eri väestöryhmien ja alueellisten tarpeiden mukaisesti. Tämä parantaa toimenpiteiden tehokkuutta ja lisää tasa-arvoa. Lähivuosien toimenpiteissä tullaan antamaan nykyistä suurempi paino olemassa olevan asuntokannan ja asuinalueiden kunnostukseen ja ylläpitoon. Tämä on kokonaistaloudellisesti tehokasta voimavarojen käyttöä, edistää kestävää kehitystä ja sosiaalista eheyttä. Liikennettä käsiteltiin jo edellä kilpailukyvyn ja taloudellisen menestymisen näkökulmasta. Tällöin todettiin, että liikenneverkkoa parannetaan lähivuosina tarpeisiin nähden aivan riittämättömästi. Ekologisesti tehokkaan Uudenmaan näkökulmasta johtopäätös on aivan sama, koska liikenteen ruuhkautuminen aiheuttaa paljon ylimääräisiä päästöjä Uudenmaan ilmastoon. 4. Yhteistyön Uusimaa Yhteistyön Uusimaa -toimintalinjan merkittävimmät toimenpiteet liittyvät 1) Helsingin seudun yhteistyöhön, 2) valtakunnalliseen aluekehittämisohjelmaan ja kaupunkisohjelmiin sekä 3) Uudenmaan hyvinvointifoorumiin. Kaikkien kolmen toimenpidekokonaisuuden perusluonne on yhteistyösopimus. Tällaisten yhteistyösopimusten tavoitteena on koordinoida toimintoja, luoda yhteistyöverkostoja ja yhteistyöperinnettä sekä vakiintuneita käytäntöjä niin, että yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista ja kitkatonta konkreettisissa yhteishankkeissa. Yhteishankkeiden positiiviset vaikutukset ilmenevät erityisesti kustannussäästöinä ja nykyistä parempina palveluina asukkaille. Toimintalinjan ympäristövaikutukset ovat vähäiset, mutta kuitenkin kun vaikutuksia on, niin ne ovat ympäristön tilalle myönteisiä. Valtakunnallisten aluekehittämisohjelmien hankkeista osa on jo siten konkretisoitunut, että kustannussäästöjä ja nykyistä parempia palveluja on odotettavissa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmakaudelle : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

18 IV Toteuttaminen hallinnonaloittain KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman toteutuksessa KTM:n rooli on edistää yrityskannan uusiutumista ja erityisesti osaamispohjaisten yritysten kasvua. Uudellamaalla tämä edellyttää kansainvälistymistä ja siksi toimenpiteistä valtaosa kohdentuu kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Vuosi 2006 on viimeinen EU:n vuosien ohjelmakauden toteuttamisvuosi. Vuoden 2006 rahoitus on selvästi alempi kuin vuoden 2005, minkä lisäksi vuoden 2006 rahoja on varattava vuodelle 2007, koska uuden ohjelmakauden rahat saadaan todennäköisesti käyttöön aikaisintaan syksyllä Teknologiapolitiikka TEKES:in pääkonttori on Uudellamaalla. TEKES edistää teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvyn kehittämistä rahoittamalla tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja ja toteuttamalla teknologiaohjelmia yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. TEKES:in yritysrahoituksesta noin 40 % kohdistuu Uudellemaalle. Rahoituspäätökset tehdään projektikohtaisesti. Parhaat projektiehdotukset saavat rahoitusta, alueellisia kiintiöitä rahoitukselle ei ole. TEKES toimii yhteistyössä mm. Uudenmaan TE-keskuksen kanssa. Yrityspolitiikka TE-keskus, TEKES, Finnvera ja Finpro vahvistavat yhteistyötä. Ne ovat käynnistäneet yhdessä kasvuyrityspalvelu -nimisen toimintamallin kasvuyritysten kehityksen vauhdittamiseksi. TE-keskuksen yritysosasto keskittyy ns. kasvuasiakkaisiin, joiden liiketoiminnan kehittymistä tuetaan yritysanalyysien, kehittämisohjelmien ja liiketoiminnan kehittämishankkeiden avulla. Lisäksi edistetään yrityshautomoissa käynnistyviä hankkeita. Pkyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään koulutuksen, oppaiden ja räätälöidyn konsultoinnin avulla. TE-keskuksen maaseutuosaston hallinnoimista kehittämisohjelmista voidaan rahoittaa sekä maatilakytkentäisiä että ns. ketjuyrityksiä Leader ja ALMA -ohjelmista. Keskeisiä toimialoja ovat hevostalous, bioenergia, matkailu, elintarvike sekä alihankintaan, koneurakointiin ja yhteistyöhön liittyvät toimet. Uusyritystoiminta kattaa hyvin Uudenmaan alkavien yritysten neuvonnan, mikä jatkuvuus tulee varmistaa. KTM:n yrityspolitiikassa painotetaan taloudellisen kehityksen nojaavuutta alueen omien vahvuuksien hyödyntämiseen. Tämä merkitsee sitä, että Uudellamaalla on Suomen mittakaavassa merkittävin yrittäjyys-, osaamis- ja teknologiapotentiaali, jonka toimintakyky tulee turvata jatkossakin uusien toimialojen syntymiseksi. Uudellamaalla tarvitaan lisärahoitusta alue- ja seututoimijoiden yhteisiin yritysten toimintaympäristöhankkeiden rahoittamiseen. Kansainvälistymispolitiikka Uudellamaalla sijaitsee yli 40 % Suomen vientiyrityksistä. Noin 2/3 yritysrahoituksesta suunnataan kansainvälistymisvaiheessa olevien kasvuyritysten osaamistason kohottamiseen ja kansainvälistymisen ensivaiheiden tukemiseen. Suhteutettuna muun Suomen vientiyritysten ja vientiasiamiesten määrään Uudellamaalla vientiasiamiehiä tulisi olla 8. Nyt heitä on vain 1 1/2 henkilöä. Viennin perusneuvonnan taso on varmistettava riittävillä vientiasiamiesresursseilla. Lisäksi on tarvetta selvästikin yritysten kansainvälisten verkostoprojektien käynnistämiseen Uudenmaan toimijoiden yhteistyön kautta. Näihin yritysprojekteihin ei ole riittävästi käytettävissä niihin soveltuvaa yritysrahoitusta. Energiapolitiikka Bioenergia ja sen hyödyntäminen on edelleen alueella tämän rahoituskauden yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita. Alaa ja yrittäjyyttä vahvistetaan edelleen rahoittamalla yleisiä ja yritysten kehittämishankkeita. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 17

19 EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen KTM:n hallinnonalalla Uudenmaan elinkeinorakenteen ja taloudellisen merkityksen kannalta on keskeistä etsiä mahdollisuuksia turvata innovaatiovetoinen kasvu. Yrittäjyyden lisääminen, kasvumahdollisuuksien edesauttaminen ja tutkimuksen ja teknologian yhteistyö ovat peruslähtökohtia. Euroopan sosiaalirahaston tuella yrittäjyyttä edistetään tukemalla alueellisesti ja toimialoittain verkottuneita tai monen toimijan yhteishankkeita, kasvuhakuista yritystoimintaa ja oman yrityksen perustamista. Myös sosiaalista yrittäjyyden käynnistämistä tuetaan. Yhteistyössä myös alueen ammattikorkeakoulut toteuttavat yritystoimintaa edistäviä strategioita. Yritysten henkilökunnan osaamista lisäävät täsmäprojektit. 18 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

20 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Henkilöliikenne Uudenmaan henkilöliikenteen kehittäminen perustuu maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden säilyttäminen ja kasvattaminen on keskeisessä asemassa maakunnan liikennejärjestelmää kehitettäessä. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen aiheuttama pendelöinnin kasvu nostaa joukkoliikenteen olosuhteiden kehittämisen ja erityisesti liityntäliikenteen kehittämisen tärkeään asemaan. Pääkaupunkiseudulla liikenteen ruuhkautuminen vaikeuttaa sekä henkilöauto- että linja-autoliikennettä. Pääteiden kehittämisen keskeiset tavoitteet liittyvät liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja yhtenäisiin ajo-olosuhteisiin. Kiireelliset keskisuuret investoinnit jäävät kaupunkiseuduilla lähes kokonaan toteutumatta ja liikenteen toimivuus heikkenee. Maaseudun teiden perusverkon ylläpidon ja kehittämisen keskeisenä tavoitteena on aluerakenteen, palvelurakenteen tai elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden tukeminen ja puutteiden poistaminen. Henkilöliikenteessä rautatieliikenteen kilpailukyky vahvistuu Lahden oikoradan valmistumisen ansiosta. Vuonna 2006 oikoradan käyttöönotto tuo merkittäviä matka-aikasäästöjä Helsingin ja Itä-Suomen kaupunkien välillä. Joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen määrärahasta (momentti ) myöntävät lääninhallitukset hakemusten perusteella avustusta runko- ja paikallisliikenteen ostoihin, lippualennuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja suunnitteluun. Taulukossa on arvioitu joukkoliikennemäärärahan käyttö käyttötarkoituksen mukaan vuosina Luvut ovat arvioita ja lopulliset kokoluokat tarkentuvat vuosittaisten hakukierrosten yhteydessä. Määrärahan käyttö vähenee huomattavasti vuonna Valtionavustukset kunnille - paikallis- ja palveluliikenneostot lippualennukset kehittäminen ja suunnittelu Lääninhallituksen ostot - runkoliikenneostot valtakunnallisen liikenneluparekisterin ja pysäkkirekisterin ylläpitämis- ja kehittämispalvelut* suunnittelu- ja kehittämispalveluiden ostot* YHTEENSÄ * koko läänin alue Matkalippujen hinnanalennukset kohdistuvat varsinkin alueille, missä joukkoliikenne toimii omimmilla alueellaan eli keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Lääninhallitus nostaa sosiaalisesti tarpeelliseksi nähdyn joukkoliikenteen palvelutasoa ostoin, joilla parannetaan lipputulopohjalta syntyvän tarjonnan puutteita. Ostot kohdistuvat sekä alueellisesti että ajallisesti alemman kysyntäpohjan alueille. Kehittäminen ja suunnittelu tähtää palvelutasotavoitteiden määrittelyyn, palveluliikenteiden kehittämiseen ja ylläpitoon motiiveina toisaalta palvelutason turvaaminen ja toisaalta logistiikan parantaminen sekä matkojen yhdistelyn järjes- Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 19

21 telmälliseen toteuttamiseen läänin alueella, jolla tähdätään kaupunkiseuduilla kuljetuskustannusten kasvun hallintaan ja maaseudulla peruspalvelutason turvaamiseen. Merkittäviä kohteita ovat yhteiskäyttöiset liput alueilla, joissa päivittäinen työssäkäyntiliikenne tukeutuu sekä tiehen että rataan. Tavaraliikenne ja logistiikka Uudellamaalla on useita valtakunnallisestikin merkittäviä logistiikkakeskuksia, mm. Helsinki-Vantaan lentoasema ja rannikon satamat. Tärkeää on varmistaa sujuvat yhteydet terminaaleista maakunnalliseen ja valtakunnalliseen liikenneverkkoon. Tieliikenteessä elinkeinoelämän asettamiin haasteisiin ei pystytä vastaamaan odotetulla tavalla, sillä ruuhkautuminen pääkaupunkiseudulla lisääntyy edelleen. Pääkaupunkiseudun hankkeista saadaan kuitenkin valmiiksi Kehä III:n parantaminen välillä Lentoasemantie - Tikkurila ja Hakamäentien parantaminen alkaa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla rakennetaan Vuosaaren sataman yhteyksiä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantaa erityisesti Lohja - Lohjanharju-moottoritien käyttöönotto vuoden 2005 lopussa. Pidemmällä aikavälillä toimintaedellytykset paranevat E 18:lla, kun moottoritieyhteys välille Muurla - Lohja rakennetaan vuosina Pienemmistä erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukevista hankkeista suunnitelmakaudella voidaan mainita Inkoon sataman eritasoliittymän parantaminen kantatiellä 51 ja Lohjansaaren liittymän parantaminen valtatiellä 25. Niiden lisäksi Uudenmaan tiepiiri suuntaa ylläpidon ja peruskorjausten rahoitusta vilkasliikenteisille pääteille ja siltoihin, jotta tiestön kunto säilyisi nykyisellä tasolla. Myös ongelmallisia kelirikkoisia sorateitä peruskorjataan. Perusradanpidon rahoituksen vaje vaarantaa raideliikenteen kilpailukyvyn ja kuljetusosuuden säilyttämisen. Radan käytettävyyden kannalta oleellisia toimenpiteitä on jouduttu karsimaan, minkä seurauksena tavaraliikenteen nopeudesta ja kapasiteetista joudutaan tinkimään. Ohjelmakaudella 25 tonnia sallivien rataosien määrä kasvaa Helsinki - Tampere ja Kerava - Lahti-ratojen ansiosta. Väylät Tiehallinnon valtakunnallinen toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu valtioneuvoston antamien rahoituskehyksien mukaisen perussuunnitelman tasoon. Lisäksi on laadittu korkeamman rahoitustason vaihtoehtoinen kehittämissuunnitelma, joka perustuu ministerityöryhmän ehdotuksiin. Tiepiiri on varautunut käynnistämään TTS-kaudella kaikki kehittämissuunnitelman mukaiset isot investoinnit: valtatie 2 välillä Vihti - Pori, Kehä I Leppävaarassa, kantatie 51 välillä Kirkkonummi - Kivenlahti, Kehä III välillä Vantaankoski - Lentoasemantie sekä Kehä I:n pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa. Valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen sisältyy valtatien 2 parantaminen välillä Vihti - Pori. Vuonna 2007 aloitetaan Kehä I:n parantaminen välillä Turunväylä - Vallikallio. Kehittämissuunnitelma sisältää teemahankkeita, jotka kaksinkertaistaisivat perustienpidon laajennus- ja uusinvestointien rahoituksen. Näitä ovat kasvavien alueiden kehityksen tukeminen, joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä ja koulumatkojen olosuhteiden parantaminen maaseututaajamissa. Perussuunnitelman mukaan perustienpitoon investoidaan vuosittain noin 4 miljoonaa euroa. Tällä rahalla voidaan tehdä vain pieniä toimenpiteitä, kuten parantaa joitakin kevyen liikenteen järjestelyjä sekä liittymien liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Tavoitteista jääminen näkyy laajennusja uusinvestointien määrän vähenemisenä. Monet tiepiirin suunnitelmassa olevat kehittämishankkeet parantavat etenkin tavaraliikenteen sujuvuutta. Pääkaupunkiseudun liikenteestä pois- 20 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005-2006

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005-2006 Uudenmaan liiton julkaisuja B 33-2005 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005-2006 Uudenmaan liiton julkaisuja B 33-2005 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman

Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 YRITYSRAHOITUKSELLA Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-Keskus Haasteita ohjelman ratkaistavaksi Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9. Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot