VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
|
|
- Elsa Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, hallinto-oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöysti hallintotuomioistuinpäivässä oikeusturvan yhteiskunnallisesta merkityksestä: HYVÄ HALLINTO JA PAREMPI SÄÄNTELY OVAT AITOA TUOTTAVUUSTYÖTÄ Arvoisa presidentti, arvoisat hallintotuomarit ja kutsuvieraat Oikeusturvalla ja hyvällä hallinnolla on laajalti yhteiskunnallista ja kansantaloudellista merkitystä. Oikeusturva ja hyvä hallinto ovat myös tuottavuuden edellytyksiä. Oikeusturvan mitattavuus ja tietoaineistot sekä niihin liittyen kysymys vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta ovat erittäin ajankohtaisia. Kysymys oli eilen eduskunnassa vilkkaan keskustelun kohteena eduskunnan käsitellessä valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomusta eduskunnalle K 20/2010 vp. ja siitä annettua eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöä TrVM 8/2010 vp. Valtiontalouden tarkastusvirasto perustuslain 90 :ssä säädettynä, riippumattomana ylimpänä tarkastusviranomaisena pyrkii perustuslain mukaisesti vastuullistamaan hallitusta ja hallintoa valtiontalouden kannalta mahdollisimman hyvään hoitoon. Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ohella yksi kolmesta perustuslaillisesta valvontaviranomaisesta. 1 Tarkastusvirasto on hallinnon ulkopuolinen ja hallinnosta riippumaton kuten hallintotuomioistuimetkin. Tässä riippumattoman ulkoisen tarkastajan roolissa ja asemassa tarkastusvirasto vastuullistaa myös riippumattomia tuomioistuimia asioiden hyvään ja tulokselliseen hoitoon voimavarojen käyttöön liittyvissä asioissa, jotka koskevat muun muassa johtamista ja toimintaedellytyksiä sekä raportointia. Oikeusturvan kysymykset ovat jatkuvasti valtiontalouden tarkastusviraston suorittaman ulkoisen tarkastuksen kohteena. Olemme vuonna 2008 suorittaneet hallintooikeuksiin kohdistuneen tuloksellisuustarkastuksen, jossa arvioimme tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuuteen ja sen mittaamiseen sekä hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiin liittyviä kysymyksiä. 2 Valtiontalouden tarkastusvirasto on määritellyt lainsäädännön laadun yhdeksi ulkoisen tarkastuksen teema-alueeksi. Tarkoitus on arvioida varsinkin paremman sääntelyn periaatteiden toteutumista. Tähän liittyen tarkastusvirastosta valmistuu tänä vuonna tuloksellisuustarkastus taloudellisten vaikutusten 1 Virasto loppuisesta nimestään huolimatta valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole valtion keskushallinnon virasto. Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä mutta on toiminnallisesti riippumaton perustuslain 90 :n mukaisesti myös suhteessa eduskuntaan eikä siten ole osa perustuslain 119 :ssä tarkoitettua eduskunnan alaista hallintoa. Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävä vaali- ja puoluerahoituksen laillisuusvalvojana osaltaan edellyttää riippumattomuutta myös suhteessa eduskuntaan. 2 VTV:n tuloksellisuustarkastuskertomus 169/2008.
2 arvioinnista (Säädöshankkeiden valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi). Olemme myös eduskuntakertomuksessamme K 20/2010 vp. ottaneet esille lainsäädännön laadun ongelmat, tarpeen yhtenäiseen lainsäädäntöpolitiikkaan ja säädöskierteen tai lakitehtailun katkaisemisen. Vuonna 2009 säädettiin pykälää. Yksittäisen vuoden pykälämäärä ei sinänsä sellaisenaan ole vielä sopiva sääntelykierteen mittari. Pykälien päivittäminen laajempien uudistusten yhteydessä on hyvää säädöshuoltoa. Ongelmallista kuitenkin on, ettei vuosi 2009 edustanut mitään yksittäistä piikkiä vaan sääntelyn määrää lisääntyy jatkuvasti ja trendinomaisesti. Sääntelyn määrän jatkuva kasvu on todettu ongelmalliseksi muun muassa paremman sääntelyn toimintaohjelmassa ja sen valmistelua varten tehdyissä laajoissa selvityksissä. 3 Vielä ongelmallisempaa on se, että lainsäädäntöön turvaudutaan myös silloin, kun halutaan edistää jotakin yleistä hyvää mutta samalla ei kuitenkaan resurssoida toimintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskuntakertomuksessaan K 20/2010 vp. ja edellisessä vuosikertomuksessaan K 15/2009 vp. todennut, että varsinkin julkisia palvelulupauksia sisältävässä lainsäädännössä ja lainsäädännössä yleisemminkin tulisi noudattaa periaatteita, että mikä säädetään se rahoitetaan ja mitä ei rahoiteta sitä ei myöskään säädetä. Eduskunta kävi eilen laajan keskustelun tuottavuudesta ja valtion tuottavuusohjelmasta. Eduskunta hyväksyi tarkastusvaliokunnan mietinnön TrVM 8/2010 sisältämät ehdotukset eduskunnan kannanotoiksi. Tarkastusvaliokunta korostaa tarvetta parantaa valtionhallinnon ja myös kuntahallinnon tuottavuutta. Valiokunta kuitenkin arvioi huomattavan kriittisesti tapaa, jolla tuottavuusohjelmaa on käytännössä toteutettu ja monia sen sivuvaikutuksia. Läheskään kaikki toimenpiteet eivät ole olleet tuottavuutta parantavia. Valtion henkilöstön määrän vähentäminen ei myöskään riitä varautumiseksi suurten ikäluokkien eläköitymisen yhteydessä mahdollisesti ilmenevään työvoimapulaan. Johtopäätöksenä tarkastusvaliokunta esittää, ettei nykymuotoista, kokonaistuottavuutta heikosti edistävää ohjelmaa kannata enää jatkaa seuraavalla vaalija kehyskaudella. Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnalle antamassaan vuosikertomuksessa ja erillisessä tuloksellisuustarkastuskertomuksessa Tuottavuusohjelman valmistelu- ja johtaminen arvioinut tuottavuusohjelman perusteita ja valmistelua. 4 Tarkastusvirasto on pitänyt tarpeellisena niin valtion henkilöstön määrän vähentämistä kuin myös julkisen sektorin ja sen osana valtion tuottavuuden parantamista. Tarkastusvirasto on siis korostanut molempia tavoitteita myös toisistaan riippumatta. Tarkastusvirasto on pitänyt kuitenkin tarpeellisena arvioida osin uudelleen muuttuneiden väestöennusteiden perusteella työvoiman vähentämisen tarpeita sekä ulottaa tuottavuustoimenpiteet erityisesti kuntasektorille, jossa on valtaosa julkisen sektorin työllisistä. Tarkastusviraston tarkastus toi esiin sen, että kritiikistä huolimatta monet tuottavuusohjelman yhteydessä tehdyt hankkeet ja uudistukset ovat myös olleet tuottavuutta kehittäviä. Lainvalmistelun laadun ja resurssien turvaamisesta eduskunnan kannanotto Eduskunnan tarkastusvaliokunta otti mietinnössään kantaa myös lainsäädännön laatuun, säädöspolitiikkaan ja säädöshuoltoon. Valiokunnan mielestä lainsäädännön selkeys ja ymmärrettävyys ovat avainasemassa kansalaisten oikeusturvan kannalta. Sa- 3 Ks. Paremman sääntelyn toimintaohjelma ja sen taustaselvitykset valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8-10/2006. Olen käsitellyt sääntelykierteen ongelmia myös tieteellisessä kirjoituksessani Tuomas Pöysti, Communicational Quality of Law, in Wahlgren Peter, Festskrift till Peter Seipel, Stockholm Tuottavuusohjelman valmistelu ja johtaminen, valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 207/2010.
3 malla näin toimien luodaan edellytykset sille, että kansalaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa lain edessä. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että lainsäädännön perustana oleva tieto vaikutuksista on vankkaa. Kokonaisuutena arvioiden valiokunta pitää lainsäädännön laadukkuutta kehitettäessä tärkeänä, että se tapahtuu kattavasti ja systemaattisesti. Epätarkoituksenmukainen lainsäädäntö aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia niin julkisvallalle kuin kansalaisille ja yrityksille. Tällöin on ensiarvoista kriittisesti arvioida, milloin lainsäädäntöä aidosti tarvitaan, milloin taas ei. Lainsäädännön on lisäksi oltava yksinkertaista, virtaviivaista ja ymmärrettävää, jotta hallinnolliset kustannukset voidaan minimoida. Valiokunnan mielestä vaikutusarvioinnit ovat olennainen osa hyvää säädöspolitiikkaa. Tarkastusvaliokunnan esityksestä eduskunta hyväksyi kannanoton, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus kohdentaa lainvalmisteluun aikaisempaa enemmän voimavaroja lainsäädännön laadukkuuden turvaamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oikeusnormien määrään, säädöshuoltoon ja paremman sääntelyn periaatteisiin sekä vaikutusarviointien tekemiseen ja lainsäädännön tasapuolisuuteen kohderyhmille. Eduskunta myös edellyttää, että hallitus raportoi näistä toimenpiteistä perustuslain 46 :ssä tarkoitetussa valtiontaloudellisessa kertomuksessa eduskunnalle eli valtion tilinpäätöskertomuksessa. Tarkastusvaliokunnan mietintö ja sen johdosta hyväksytty koko eduskunnan kannanotto eivät sinänsä asiasisällöltään tuo kovin paljon uutta keskusteluun lainsäädäntöpolitiikasta ja sen tarpeesta. Eduskunnan eri valiokunnat perustuslakivaliokunnan johdolla ovat jo aikaisemminkin esittäneet samansuuntaisia lausumia. Uutta on kuitenkin se, että kannanotto perustuu tarkastusvaliokunnan yksimieliseen ja siten niin hallituksen kuin opposition edustajat yhdistävään yksimieliseen kannanottoon. Uutta on myös se, että koko eduskunta on edellyttänyt toimenpiteitä ja eduskunta aikoo kertomusmenettelyn kautta myös seurata niiden toteutumista ja purevuutta. Valtiontalouden tarkastusvirasto tulee ulkoisessa tarkastustoiminnassaan ja eduskuntakertomuksissaan arvioimaan ja raportoimaan siitä, mihin toimenpiteisiin eduskunnan kannanoton johdosta on ryhdytty ja kuinka tuloksellisia sen johdosta tehdyt toimenpiteet ovat. Tämä jatkuva seuranta eduskunnan taholta antanee osaltaan lisää painoarvoa kannanotolle, joka on tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Tuottavuuden nousu julkisen talouden kestävyyden avainkysymyksiä Tuottavuus ei ole sama asia kuin tuloksellisuus mutta aluksi otan esille yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tuottavuudesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto valmistelee antavansa eduskunnalle erilliskertomuksen valtiopäiväasiakirjana valtiontalouden kehysmenettelyn vaikuttavuudesta. Se on ensimmäinen OECD:n budjetoinnin ja finanssipolitiikan avoimuutta koskevien suosituksien mukainen finanssipolitiikan koko vaalikauden kattava riippumaton arviointiraportti ja toteuttaa siten kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n suosituksia finanssipolitiikan avoimuudesta ja riippumattomasta ulkoisesta arvioinnista. Erilliskertomuksessa valtiontalouden kehysmenettelyn vaikuttavuudesta finanssipolitiikan hallintavälineenä tarkastusvirasto tulee ottamaan esille myös monia päätöksenteon tietoperustaan liittyviä kysymyksiä ja lainsäädännön vaikutukset ja vaikutusarvioinnin. Erilliskertomuksessa arvioidaan myös peruspalveluohjelmaa kuntien tuottavuuden ohjauksen välineenä. Erilliskertomusta varten on tehty yhteistyössä Etlan kanssa uusi kestävyysvajelaskelma. Finanssipolitiikan tarkastuksen erilliskertomuksen viestit tulevat olemaan hyvinvointivaltiomme tilan ja tulevien haasteiden osalta vakavia. Hyvinvointivaltion turvaaminen vaatii nyt johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä toimia. Palaamme näihin viesteihin tammikuussa.
4 Suoritetussa finanssipolitiikan tarkastuksessa on osaltaan vahvistunut se näkemys, että julkisen sektorin tuottavuuden kasvu on erittäin merkittävää kestävyysvajeen vähentämiseksi. Jo 0,25 % vuosittainen parannus tuottavuudessa pienentää kestävyysvajetta 1 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tuottavuuskysymykset ovat tärkeitä sen vuoksi, että joiltakin osin säästöohjelmissa on nähtävissä hallinnon tehtävien liukuminen ensiasteessa hallintototuomioistuimille. Se ei ole oikeusturvan mukainen työnjako eikä edusta myöskään aitoa tuottavuutta kansantalouden näkökulmasta mitattuna. Tähän ongelmaan on KHO:n presidentti Pekka Hallberg kiinnittänyt huomiota KHO:n vuosikertomuksessa vuodelta Tuottavuuden määrittelyn helppous ja mittaamisen vaikeus Tuottavuus on yksinkertainen määritellä mutta vaikeaa mitata käytännössä. Tuottavuus tarkoittaa tuotosten ja panosten välistä suhdetta tuotantofunktiossa. Tuottavuutta tarkastellaan koko kansantalouden tasolla siinä luodun arvon ja tuotantopanosten välisenä suhteena tai sitten yksittäisen toimialojen, alueiden, yritysten tai tuotantoyksiköiden tasolla. Monet tuottavuuskeskustelun ja tuottavuuspolitiikkaa tuottavuutta parantavien julkisten vallan toimenpiteiden epäselvyydet koskevat, ettei ole selvennetty missä suhteessa tuottavuudesta kulloinkin puhutaan. Oikeusturvan tuottavuuskysymysten osalta on heti tärkeää havaita, että tuottavuus on nimenomaan tuotantofunktion ominaisuus. Tällöin täytyy katsoa tuotantoketjua kokonaisuudessaan eikä riitä vain sen yksittäisen osan tarkastelu. Yhden viranomaisen tuottavuuden optimointi saattaa johtaa erilaisten tulppien syntymiseen viranomaisketjussa seuraavaan asiaa käsittelevään portaaseen. Kansantalouden tasolla tuottavuus näkyy usein kokonaistuottavuutena eli jäännöseränä, joka selittää bruttokansantuotteen kasvua sen jälkeen kun työpanoksen lisäyksen ja pääoman lisäyksen vaikutus on jo otettu huomioon. Kansantalouden kokonaistuottavuutta ja sen kasvua lähestytään usein taloustieteen Nobelin palkinnon saaneen Robert Solowin kasvumallin pohjalta kehitetyn kasvutilinpidon kautta Yksinkertaisimmillaan kasvutilinpidon mukainen tuotantofunktio on muotoa Y = AF(K, L). missä K = pääoma(kapital), L = työvoima (labour), A = 'teknologia-kerroin' Teknologiakerroin A pitää sisällään runsaasti sosiaalista pääomaa johon kuuluvat hyvä hallinto ja toimiva oikeusjärjestys. Hyvä hallinto ja toimiva oikeusjärjestys ovatkin eräs erityinen sosiaalisen pääoman muoto. Taloustieteilijälle teknologia ei ole vain teknisiä innovaatioita ja laitteita vaan kaikkea osaamista, jonka avulla tuotantopanokset voidaan tehokkaasti muuttaa tuotoksiksi. Oikeusvaltion ja hyvän hallinnon näkökulmasta asioita tarkasteltaessa on hyvä edelleen havaita, että perustuotannontekijöiden saatavuus ja hinta riippuvat niin ikään osin sääntelystä ja oikeusjärjestyksestä, joten oikeusjärjestys ja hyvä hallinto tai niiden puutteet voivat vaikuttaa kasvutilinpidon yhtälön useampiin muuttujiin. Yhteiskunnan instituutioilla ja niiden osana oikeuslaitoksella ja hyvällä hallinnolla on vaikutuksia talouskasvuun. Tämä tulee selkeästi esille tarkasteltaessa esimerkiksi Maailmanpankin Doing Business Indicators indikaattoreiden ja talouskasvun välisiä pitkän aikavälin korrelaatiota. Yritysten hallinnollisen taakan keveydellä ja viranomaistoiminnan ennustettavuudella on myönteinen vaikutus moniin talouskasvun kan-
5 nalta keskeisiin tekijöihin. Vastaavia analyysejä saadaan myös OECD:n talouskasvua eritelleistä Going for Growth julkaisuista ja niiden taustalla olevasta indikaattoritietokannasta. OECD:n Going for Growth julkaisusarjan ja tietokannan hyödykemarkkinoita koskevat indikaattorit koskevat erityisesti yritysten hallinnollista taakkaa ja toimivan kilpailun edellytyksiä. Molemmat ovat seikkoja, jotka liittyvät läheisesti hyvään hallintoon ja hallintotuomioistuinten tehtäväkenttään. Kilpailu, erityisesti markkinoille tulon uhka ja hallinnollisen taakan pienuus osaltaan tukevat tai kannustavat yrityksiä tehokkaampien tuotantoteknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoon. Kansainvälisissä vertailuissa on havaittu, että yhteiskunnan instituutioilla ja niiden osana oikeusjärjestyksellä ja hyvällä hallinnolla on raaka-aineiden saatavuutta tai vastaavia seikkoja enemmän merkitystä bruttokansantuotteen kasvun lähteenä. Instituutiot vaikuttavat etenkin kokonaistuottavuuden kasvun edellytyksiin luomalla puitteet ja mahdollisuudet tuottavuuden kehittämiseen. Näinkin korkean yleisyysasteen pohdinnat ovat hyödyllisiä siksi, että ne tuovat esille hyvän hallinnon ja oikeusturvan merkityksen koko suomaisen yhteiskunnan ja talouden menestykselle. Hyvä hallinto ja toimiva oikeusjärjestys ja oikeusturva ovat kansakuntamme vaurauden välttämättömiä edellytyksiä. Tuomioistuinlaitoksen on tarpeen tuoda osaltaan esille toiminnan laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Se on tärkeää suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksien pitämiseksi kirkkaana mielessä samoin kuin yhteiskunnan voimavarojen kohdentamista koskevien viisaiden päätösten tekemiseksi. Hyvä institutionaalinen perusta on pääoma, jonka kunnosta täytyy pitää huolta. Solowin teknologiamuuttujan tarkempi analysointi ja erittely ovat kasvutilinpitoa menetelmällisenä kehikkonaan käyttävien tutkimusten arkipäivää. Kasvutilinpidosta ei käytännössä päästä yhteiskuntapolitiikan ja johtamisen kannalta riittävän eriteltyyn ja analyyttiseen tietoon seikoista, joihin tulisi esimerkiksi talouskasvun edistämiseksi vaikuttaa. Olennaisempaa onkin tarkastella yksityiskohtaisempia empiirisiä aineistoja toimialan ja yritysten tasoilla siitä, mitkä tekijät auttavat ottamaan käyttöön tuottavuutta parantavia tekniikoita ja toimintatapoja. Myös oikeusturvalla ja sen toimivuudella on oma roolinsa tässä. Yritysten hallinnollinen taakka on tässä suhteessa yksi vaikuttava tekijä ja vielä vaikuttavampi on kilpailun toimivuus ja reilut kilpailuolosuhteet. Olemme siis hallintotuomioistuinten toiminnan keskeisellä alueella. Mietittäessä oikeusturvan antamisen tuottavuutta on tärkeää pitää mielessä se KHO:n vuonna 2009 valmistuneessa pyramiditutkimuksessakin keskeisenä esille tuotu seikka, että oikeusturvaa annetaan usein pitkässä toimintaketjussa, jossa on hallintoviranomainen, ensimmäisen asteen oikeusturvaa antava muutoksenhakutuomioistuin tai muu muutoksenhakuelin sekä korkein hallinto-oikeus. 5 Tuottavuutta tulee tässä oikeusturvan prosessissa tarkastella koko oikeusturvaketjun osalta. Tämä on myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinta ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksista. Oikeusturvaketjun kattava tuottavuuden mittaamisen vaatimus tarkoittaa sitä, että asian käsittelyaikaa ja sen kustannuksia olisi seurattava koko sen käsittelyn läpi. Hallintotuomioistuinten asioiden osalta tässä onkin sitten huomattavia vaikeuksia tietoperustan suhteen. Tuottavuuden kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että oikeusturva saadaan mahdollisimman laajasti annettua asian käsittelyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ja että sitä kautta myös muutoksenhakutarve ja muutoksenhaku vähenevät. 5 Oikeusturvan todellisuus. Pyramiditutkimus hallintolainkäytön vaikuttavuudesta, KHO:n tutkimusjulkaisuja 1/2009.
6 Hallinnollista taakkaa eli lainsäädännön ja viranomaismenettelyiden yrityksille ja kansalaisille aiheuttamia kustannuksia voidaan mitata viranomaisvaatimusten hoitamiseen keskimäärin tarvittavan ajan laskennallisella hinnalla eli standardikustannusmenetelmällä. Suomi ei pohjoismaana ole hallinnollisen taakan kärkimaita ja monet asiat on meillä järjestetty tässä suhteessa hyvin. Maailmanpankin Doing Business tietokannasta, jossa mitataan tyypillisten PK-yritysten toimintoihin liittyvää hallinnollista taakkaa, ilmenee kuitenkin, ettei Suomi ole kaikilla osa-alueilla maailman kärjessä. Esimerkiksi yrityksen verotusasioiden ja nimenomaan lakisääteisten vakuutusten hoitaminen vie enemmän aikaa kuin esimerkiksi Tanskassa. 6 Suomessa yritysten hallinnollisen taakan mittaamisen lähdettiin vasta Eurooppa-neuvoston hyväksymän Euroopan unionin hallinnollisen taakan vähentämisohjelman tuloksena. Kansalaisille kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ei meillä tosin ei juuri muuallakaan - systemaattisesti seurata. Yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan kehityksen seuraaminen on tärkeää myös julkisen sektorin tuottavuustyöhön liittyvien virheiden välttämiseksi. Vaaranahan on, että hallintoviranomaisten tuottavuutta kehitetään siirtämällä asioita asiakkaiden itsensä itsepalveluun joka voi olla monissa asioissa hyväkin ratkaisu tai esimerkiksi hallintotuomioistuimiin. Itsepalvelut sinänsä hyvin tietotekniikan avulla toteutettuina ovat hallinnollisen taakan ja palvelun laadun kannalta parempia kuin perinteiset byrokratian toimintamuodot. Tuottavuuden ohella on tärkeää mitata vaikuttavuutta. Vaikuttavuus tarkoittaa miten oikeus oikeusturvaan on toteutunut kokonaisuudessaan yhteiskunnassa. Oikeusturva julkishyödykkeenä ja yksilöllisenä suoritteena Pohdittaessa oikeusturvan mittaamiseen ja sen tietoperustaan liittyviä kysymyksiä on tarpeen eritellä tarkemmin mitä oikeusturvalla tarkoitetaan ja millainen hyödyke oikeusturva oikeastaan on. KHO:n edellä mainittu pyramiditutkimus osaltaan tuo näkökulmaa asiaan. Oikeusturva on kaikille jakamattomasti kuuluva julkis- ja kollektiivihyödyke ja toisaalta yksittäisen prosessin tuote, suorite. Oikeusturvan seurannassa ja mittaamisessa on sen vuoksi tarpeen arvioida molempia ulottuvuuksia ja huolehtia niiden tietoperustasta. Kun oikeusturvaa arvioidaan julkishyödykkeenä, on arvioinnissa kyse oikeuden hyvään hallintoon ja oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin vaikuttavuuden tarkastelusta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamisessa otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnan tavoitteiden kannalta tärkeitä hyötyjä, mutta myös kustannuksia ja haittoja muille ja positiivisia ja negatiivisia ulkoisvaikutuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan kustannus-hyöty-tarkastelua. Julkishyödykkeitä ei usein tuoteta markkinaehtoisesti, koska kustannukset koituvat niiden tuottajalle, mutta hyödyt leviävät laajemmalle ja hyödykkeestä etua saavilla ei ole riittäviä kannustimia osallistua vapaaehtoisesti hyödykkeen tuottamisen rahoittamiseen. Yhteiskunnallinen tuottavuus nousee tällöin korkeammaksi kuin tuottajakohtaisten hyötyjen perusteella mitattu tuottavuus. Silloin kun tuottavuus- 6 Ks. tästä tarkemmin Tuomas Pöysti: Information Government in Practise in ICT, Legal Issues, Scandinavian Studies in Law, Vol. 56 (2010).
7 mittareihin ei saada mukaan näitä hyötyjä, tällaisten palveluiden kokonaishyödyt tulevat aliarvioiduiksi. Tällainen yhteiskunnallinen tuottavuus on tarpeen ottaa huomioon palveluiden mitoittamisessa. 7 Yksittäisessä prosessissa tuotettavana suoritteena oikeuden oikeusturvaan toteuttamista voidaan mitata tuottavuuden ja taloudellisuuden sekä niistä kokonaisuutena muodostuvan toiminnallisen tehokkuuden kriteereillä. Oikeuden oikeusturvaan toteuttamista mitataan myös läpivirtausajan eli prosessin kokonaiskeston perusteella. Tämä on myös perustuslain 21 :n ja ihmisoikeussopimuksen asettama kriteeri oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille. Ennakollinen, ajantasainen ja jälkikäteinen oikeusturva Hallintotuomioistuinten näkökulmasta oikeussuojaa ja sen saatavuutta arvioitaessa toinen tärkeä erittely on oikeusturvan jakaminen ennakolliseen (proaktiiviseen) oikeussuojaan, hyvän hallinnon tosiasialliseen toteutumiseen hallinto-asiaa käsiteltäessä ja jälkikäteisen oikeussuojan saatavuuteen ja toimivuuden mahdollisimman hyvään tilaan. Ennakollista oikeusturvaa voidaan arvioida paremman sääntelyn periaatteiden toteutumisella Ennakollinen oikeussuoja tarkoittaa pitkälti hyvää lainsäädäntöä ja oikeussuojan näkökohtien ottamista siinä huomioon. Suomessa laadittiin vuonna 2006 laajassa yhteistyössä paremman sääntelyn toimintaohjelma, joka sisältää paremman sääntelyn periaatteet. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sitouduttiin paremman sääntelyn toimintaohjelman toteuttamiseen. Oikeussuojan mittaamisen kannalta olisi tarpeellista arvioida järjestelmällisesti paremman sääntelyn periaatteiden toteutumista niin etukäteen kuin jälkikäteen ja myös systemaattisina kokonaisuuksina. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi useita yksittäisiä säädöksiä, mm. mielenterveyslakia, koskeneiden tuloksellisuustarkastusten perusteella kokoavasti paremman sääntelyn periaatteiden toteutumista julkisissa hyvinvointipalveluissa, ks. K 15/2009 vp. Tarkastusvirasto suositteli, että paremman sääntelyn periaatteiden toteutumista arvioitaisiin järjestelmällisemmin sääntelyaloittain kokonaisuutena. Nyt meiltä jokseenkin puuttuu oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologiaan ja osin kuluttajakysymyksiin painottuvan tutkimusohjelman ulkopuolelta tällainen laaja-alainen sääntelyn ja sääntelyympäristön toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Arvioinnissa on otettava huomioon myös se, kuinka lainsäädäntö onnistuu jo etukäteen oikeussuojan antamisessa eli ennakoitavien oikeudellisten pelisääntöjen asettamisessa ja oikeudenloukkausten torjumisessa. Jälkikäteisen arvioinnin puutteiden lisäksi lainsäädännön säätämisvaiheen vaikutusarviointi on pahasti puutteellista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vaikutusarviointia hallituksen esityksissä koskevan vuoden 2010 seurantatutkimuksen tulosten mukaan esimerkiksi kansalaisvaikutusten arviointi on kovin vähäistä. Hallituksen esityksen laadintaohjeiden ja vaikutusarviointiohjeiden vaatimukset eivät toteudu tai sitten vaihtoehtoisesti on tehtävä johtopäätös, ettei lainsäädäntö kosketa juurikaan kansalaisia. 7 Kappale on lainaus Heikki A. Loikkasen ja Henna Nivalaisen kirjoittamasta raportista Suomen kuntatalouden kehitys, miten tähän on tultu, Kuntien takauskeskukselle tehty raportti , saatavilla kuntien takauskeskuksen verkkosivuilta.
8 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt vuonna 2010 tuloksellisuustarkastuksen säädösehdotusten taloudellisten vaikutusten, erityisesti valtiontaloudellisten vaikutusten arvioinnista. Tarkastuksen perusteella tarkastusvirasto suosittelee myös yleispiirteisempää tapaa kirjoittaa hallitusohjelma: nyt tavoitteet ja keinot lukitaan jo hallitusohjelmassa kovin usein kovin yksityiskohtaisesti, mikä ei ole omiaan helpottamaan mahdollisimman toimivien politiikkatoimien hakemista poliittisesti asetetun yhteiskunnallisen päämäärän saavuttamiseksi. Kun keinot on pitkälti linjattu, ei säädösvalmistelijoilla juurikaan ole motivaatiota tehdä vaikutusarviointia ja lisäksi vaikutusarvioinnin tavoitteet mahdollistaa mahdollisimman hyvin toimien vaihtoehtoisten sääntelykeinojen käyttö ei voi tällöin toteutua. Lainsäädännön sektoroituminen ministeriöittäin ja jopa ministeriöiden osastoittain heikentää säädösvalmistelun laatua. Tämän vuoksi tarkastusvirasto on esittänyt säädösvalmistelun konserniohjausta tai oikeudellisemmalla kielellä valtioneuvoston yhteistä lainsäädäntöpolitiikkaa, jossa lainsäädäntö on valtioneuvoston yhteinen asia. Lainsäädäntöpolitiikka tarkoittaa yhteisiä ja yhtenäisiä periaatteita siitä, mitkä ovat keskeiset sääntelyn periaatteet ja miten lainsäädäntöä käytetään yhteiskunnallisen ohjauksen ja sääntelyn välineinä. Lainsäädäntöpolitiikan toteutumista voidaan edistää arvioimalla nimenomaan paremman sääntelyn periaatteiden toteutumista. Hyvän hallinnon toteutuminen hallinnossa Toinen tärkeä mittaamisen ala on hyvän hallinnon toteutuminen hallinnossa. Sen tulisi olla selkeä osa hallinnon tulostavoitteiden asettamista ja tuloksellisuusraportointia. Varsinkin päätösten oikeellisuus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ovat tärkeitä oikeudellisia laatukriteerejä. Verohallinnossa asetetaan systemaattisesti tulostavoitteet päätösten oikeellisuudelle ja pysyvyydelle muutoksenhaussa ja näistä tuloksista myös raportoidaan tuloksellisuusraportoinnissa. Olisikin tärkeää, että päätösten oikeudellinen laatu asetetaan järjestelmällisesti tulosohjauksen kohteeksi ja sen toteutumista arvioidaan ja siitä raportoidaan järjestelmällisesti hallinnon tuloksellisuusraportoinnissa. Hyvän hallinnon turvaamisen ja oikeussuojan painopisteen on tarpeen päätöksentekoprosessissa olla jo ensimmäisessä vaiheessa eli hallintopäätöksissä itsessään. Suomessa muutoksenhakuherkkyys hallintoviranomaisten päätöksistä on Euroopan neuvoston piirissä tehtyjen vertailujen perusteella varsin alhainen. Hallinnon oikeussuojaprosessien tuottavuuden kannalta on tärkeää huolehtia tilanteen säilymisestä tällaisena niin, että suomalaiseen hallintoon luotetaan ja sen toiminta on laadukasta. Valtiontalouden tarkastusviraston eduskuntakertomuksessa K 20/2010 on tuotu esille signaaleja siitä, että hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen turvaaminen vaatii jatkossa myös toimenpiteitä ja asiaan sijoittamista. On havaittavissa signaaleja siitä, että hyvään hallintoon kohdistuu jonkin verran rapautumista. Hallinto-oikeusprosessin käsittelyajat ja tuloksellisuus Tärkeää on myös mitata hallinto-oikeusprosessissa oikeusturvan saatavuutta ja sen tehokkuutta sekä koota siltä pohjalta arvio oikeuden oikeusturvaan ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin vaikuttavuudesta. VTV totesi vuonna 2008 hallinto-oikeuksien toimintaa koskevassa tuloksellisuustarkastuskertomuksessa (Valtiontalouden tarkastusvirasto 168/2008) seuraavaa: Toiminnallisen tuloksellisuuden ja käsittelyaikojen hallinto-oikeuskohtaisia eroja selittävät osaltaan niiden erilainen juttu- ja henkilöstörakenne. Näiden tosiasiallista
9 vaikutusta ei kuitenkaan ole tutkittu, eikä tällaista tietoa ole tulosohjauksessa ollut käytettävissä resursseja hallinto-oikeuksille jaettaessa. Oikeusministeriössä on korostettu kunkin hallinto-oikeuden tilanteen vertailemista sen edellisten vuosien tilanteeseen sen sijaan, että vertailtaisiin eri hallinto-oikeuksia. Tarkastusvirasto korostaa, että pelkästään tällaisen vertailun tuloksena ei synny sellaista tietoa, jolla pystyttäisiin saamaan selville, kaventamaan tai poistamaan olemassa olevia eroja hallintooikeuksien välillä. Tarkastusvirasto katsoo, että oikeusministeriön hallinnonalalle ja hallinnonalan sisällä tulisi ohjata riittävästi voimavaroja sellaisen tutkimustiedon tuottamiseksi, jota tarvitaan muun ohella resurssien jakoa koskevan päätöksenteon pohjaksi, jotta kansalaisten tasavertaiseen kohteluun ja oikeusturvan saavutettavuuteen liittyviä eroja voitaisiin vähentää tai poistaa eri hallinto-oikeuksien ja eri asiaryhmien välillä. Hallinto-oikeuksien tulosohjauksessa käytössä oleva tuottavuusluku eli ratkaisut / henkilötyövuodet -suhdeluku ei ota huomioon eroja eri asiaryhmien ja ratkaisujen välillä, mikä johtuu osin siitä, että eri asioille ei ole laadittu niiden laadun mukaisia painokertoimia. Hallinto-oikeuksissa käsiteltävien asioiden kirjo on kuitenkin laaja, jolloin yksittäisen asian ratkaisemisen edellyttämä työmäärä ja vaativuustaso ovat hyvin erilaisia. Keskimääräistä käsittelyaikaa kuvaavaan lukuun puolestaan vaikuttavat huomattavasti niin sanotuissa massajutuissa annettavat päätökset. Keskimääräinen käsittelyaika ei siten kuvaa kovin realistisesti sitä, miten kauan asioiden käsittely kestää ja miten kauan muutoksenhakijan on odotettava päätöstä asiassaan. Myös perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tarkoitetun oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin turvaamiseksi olisi tärkeää kehittää tietojärjestelmiä ja toimintaa kuvaavia mittareita asian käsittelyn kokonaiskestoaikojen tarkastelemiskesi tuomioistuinten asterajat ylittävällä tavalla. Jutturakenne ja sen muutos ovat hallintooikeudessa käsittelyä odottavien asioiden määrän ohella tärkeitä muuttujia, jotka kuvaavat käsittelyn joutuisuutta sekä sen ja oikeudenmukaiseen oikeusturvan toteutumiseen kohdistuvia riskejä. Jutturakenteella ja juttujen vaikeusasteella on myös olennainen merkitys hallinto-oikeuden ja koko hallinto-oikeusprosessin tuottavuuden ja taloudellisuuden tarkastelulle. Tarkastusvirasto katsoo, että oikeusministeriössä olisi huolehdittava suunnittelu- ja kehittämistyön aloittamisesta mittaamisjärjestelmien ja mittareiden kehittämiseksi hallinto-oikeuksien toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkuuden sekä toiminnan laadun arvioinnin perustaksi. Tällöin olisi kehitettävä tunnuslukuja, joissa otetaan huomioon myös jutturakenne ja juttujen vaikeusasteen erot. Tämä edellyttää tunnuslukujen kehittämisen ohella tietojärjestelmien edelleen kehittämistä. Vuoden 2008 tarkastuskertomuksen huomiot ovat edelleen ajankohtaisia. Tarkastuskertomuksessa suositeltu kehittämistyö on alkanut oikeusministeriössä. Vuonna 2010 oikeusministeriössä on valmistunut hallintotuomioistuinten mittaristotyöryhmän muistio (OMML 13/2010) ja työryhmämuistio hallintotuomioistuinten asiainhallinnan kehittämisestä (OMML 30/2010). Oikeusministeriön muistioissa on otettu huomioon monia tarkastusviraston esittämiä näkökohtia. Esimerkiksi kumulatiivinen käsittelyaika on tarpeen saada käyttöön, samoin kiireellisyysluokitustieto ja vaativuus. Tuottavuuden ja taloudellisuuden mittaamiseksi ja laatutyön tukemiseksi on tarpeen yhdistää asianhallintajärjestelmistä saatava tieto myös tietoon kustannuksista. Näin saadaan myös yleisessä tuottavuustutkimuksessa kaivattua toimialoittaista aineistoa. Oikeusministeriö on asettanut mittaristotyöryhmän kehittämään edelleen hallintotuomioistuinten tuloksellisuuden mittaristoa.
10 Tarkastusvirasto korostaa, että myös tuottavuuden kannalta prosessin kokonaiskesto on tärkeä seikka. Ei ole mielekästä kiirehtiä yhdessä instanssissa ja aiheuttaa ruuhkaa toiseen vaiheeseen. Tämä hallintotuomioistuimissa yleensä viranomaisrajat ja hallinnonalarajat ylittävä luonne on otettava huomioon myös tuottavuustoimissa ja kohdennettaessa voimavaroja. Oikeudellisen informaation määrä, laatu ja saatavuus ovat oikeusvaltion ja oikeusturvan mittareita Marraskuussa on oikeusministeriön asettaman hallintolainkäytön taso työryhmän mietintö hallinto-oikeuksien tehtäväjaosta valmistunut (OMML 78/2010). Työryhmä kiinnittää lyhyesti huomiota erittäin tärkeään asiaan oikeusturvan seurattavuudessa nimittäin oikeudellisen informaation saatavuuteen. Olisi nykyistä paremmin ja kattavammin saatava hallinto-oikeuksien ja myös korkeimman hallinto-oikeuksien ratkaisuaineistoa julkiseksi. Tämä lyhyesti esitetty huomio on tärkeä ja sen tulisi saada riittävä asema jatkokehittämisessä. Myös taloudellisen tehokkuuden ja kansantalouden kannalta on tärkeää, että oikeudellinen informaatio on laajalti ja helposti saavutettavissa ja saatavilla ja että informaatio on myös ymmärrettävää. Hallinto-oikeuksien ratkaisut useilla oikeudenaloilla esimerkiksi vero-oikeudessa kuvaavat yhteiskunnan tosiasiallista oikeustilaa. Nyt tämän informaation saatavuuden epätasaisuus on jopa yhdenvertaisuuden kannalta pulmallista kun esimerkiksi verohallinto saa koko oikeuskäytännön viran puolesta kun taas veronmaksajilla ei ole samoja informationaalisia edellytyksiä saada tietoa oikeuskäytännöstä. Oikeudellisen informaation ja tiedon saavutettavuus, saatavuus ja laatu ovat yleisemminkin tärkeitä oikeusturvan ja oikeusvaltion toimivuuden kriteerejä. Lopuksi Hyvät kuulijat, Vakavissakin taloudellisissa oloissa ja nimenomaan juuri silloin riittävän laaja käsitys oikeusturvan toteutumisesta ja tilasta sekä tuomioistuinten vaikutuksesta siihen on erittäin tärkeää. Kyse on koko yhteiskuntamme selkärangasta. Erityisesti olisi tarpeen parantaa käsitystämme paremman sääntelyn periaatteiden tosiasiallisesta toteutumisesta ja ymmärrettävä tuottavuus oikealla tavalla. Kansalaisten ja yritysten hallinnollisen taakan seuranta ja vähentäminen ovat tärkeitä näkökohtia.
Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011
Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotMaakuntauudistus ja VTV:n tarkastustehtävä
Maakuntauudistus ja VTV:n tarkastustehtävä Valtiontalouden tarkastusvirasto Maakunnan muutosjohtajien verkostotapaaminen 15.2.2018 Marko Männikkö Anna-Liisa Pasanen Mikä on VTV? Mikä on tarkastusmandaatti
LisätiedotValtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?
Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2
LisätiedotLakien vaikutusarvioinnin kipupisteet: käytännön havaintoja ja kehittämisehdotuksia Pääjohtaja, hallinto oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöysti 9.2.
Lakien vaikutusarvioinnin kipupisteet: käytännön havaintoja ja kehittämisehdotuksia Pääjohtaja, hallinto oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöysti 9.2.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Johdanto Lakien vaikutusarvioinnin
LisätiedotJulkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys
Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotLakihankkeiden vaikutusarvioinnin nykytila ja kehittämistarpeet
Lakihankkeiden vaikutusarvioinnin nykytila ja kehittämistarpeet Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 11.12.2014 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulma VM, LVM:n ja UM:n ohjausjärjestelmätarkastukset
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotInnovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista
LisätiedotYliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta
Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä
LisätiedotKohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti
Kohti Suomi 2030 -strategiaa Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti 15.9.2010 Suomen pirulliset haasteet Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyys vaatii pidemmän ohjelman Kilpailukyvystä ja osaamisesta huolen
Lisätiedotsidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto
Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston
LisätiedotUlkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010
Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 VTV:n valtiosääntöinen asema ja tehtävät Suomen perustuslain 90 Ylin ulkoinen tarkastusviranomaisen
LisätiedotHALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta
HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia
LisätiedotMitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella
Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja
LisätiedotParemman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa. Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV
Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV 5.10.2009 Erikoissairaanhoitolaki 31 3 momentti Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotPERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU
PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden
LisätiedotSujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla
Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotLAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA
1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan
LisätiedotLausunto Yleiset kommentit erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta 5 :stä ja rikostuomioita ja rikkomuksia koskevasta 6 :stä.
Nets Oy Lausunto 08.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudeksi tietosuojalaiksi
LisätiedotNäkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan
Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden
LisätiedotO 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta
O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 Leena Juvonen 19.4.2017 Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan tulee omaksua aiempaa merkittävästi aktiivisempi rooli budjetti- ja valvontavallan
LisätiedotEduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara
Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti
LisätiedotSisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotTuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?
Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden
LisätiedotTarkastusvirasto toteaa lausuntonaan seuraavaa:
1 (6) 3/31/2013 Valtiovarainministeriö 15.1.2013 Lausuntopyyntönne 3.1.2013/ VM/689/00.00.05/2012 N LAUSUNTO OIKAISUVAATIMUS- JA VALI- TUSLUPAJÄRJESTELMÄN LAAJENTAMISESTA SEKÄ ASIOIDEN HAJAUTTAMISESTA
LisätiedotValtiontalouden tarkastusvirasto: sosiaali- ja terveyssektorin tarkastaminen. Tytti Yli-Viikari Pääjohtaja
Valtiontalouden tarkastusvirasto: sosiaali- ja terveyssektorin tarkastaminen Tytti Yli-Viikari Pääjohtaja 31.01.2017 VTV tuottaa tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun Tarkastusviraston vaikuttavuus Ennaltaehkäiseminen
LisätiedotYM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus
YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus 8.9.2011 Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 8.9.2011 1 Säädösvalmistelun kehittämisen tarve Keskeisten tahojen lausumat ministeriöiden säädösvalmistelun laadun
LisätiedotOHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.
OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen
LisätiedotKEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN
KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotValvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta
1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta
LisätiedotEduskunnan budjetti- ja valvontavalta
Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990 2020 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuuleminen ke 26.4.2017 klo 11.30 Elli Aaltonen Pääjohtaja Kansaneläkelaitos 1. Kelaan kohdistuva budjettiohjaus- ja valvontamekanismit
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotKuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla
Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla Kuntatieto-ohjelman käynnistystilaisuus Tieteiden talo 8.5.2013 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntatilastoilla keskeinen rooli 1) Kuntapolitiikan valmistelu
LisätiedotValtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen
Valtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 28.1.2010 Valtiontalouden
LisätiedotHallituksen vuosikertomuksen tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistaminen valtiovarain controller -toiminnossa
Ohje 1 (6) VM/778/00.00.00/2017 12.04.2017 Valtiovarain controller -toiminto Hallituksen vuosikertomuksen tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistaminen valtiovarain controller -toiminnossa Hallituksen
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13
LisätiedotValtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2011 valtiopäiville
Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2011 valtiopäiville Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 17/2011 vp K 17/2011 vp Valtiontalouden
LisätiedotEDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE. Asiantuntijakuuleminen eduskunnan lakivaliokunnassa / esikuntapäällikkö Tytti Yli-Viikari
VNS 7/2009 vp. 1 (7) EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE 20.11.2009 Asiantuntijakuuleminen eduskunnan lakivaliokunnassa / esikuntapäällikkö Tytti Yli-Viikari NÄKÖKOHTIA VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA SUOMEN IHMISOIKEUSPOLITIIKASTA
LisätiedotSuvianna Hakalehto 8.9.2015
1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Eduskunnan lausumien toimeenpano (1/2014) 341/54/2011 Liikenne- ja viestintäministeriö, 18.12.2013, LVM/2250/02/2013. Maa- ja metsätalousministeriö, 18.12.2013, dnro
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE
1 Tuula Pynnä Korkein oikeus Eduskunnan perustuslakivaliokunta 6.9.2018 klo 10 Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE 9/2018 vp Perustuslakivaliokunnassa
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen. yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi Puhemiesneuvoston
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ
KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö
Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Korkein oikeus Lausunto 26.09.2018 OH2018/203 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotHALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta
HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja
Lisätiedot2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät
2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon
LisätiedotYhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa
Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot
LisätiedotSote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma
Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Sote-järjestäjä ohjaajana ja valvojana Riskien tunnistaminen ja arviointi Palveluntuottajien
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotAsiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta puheenjohtaja Kimi Uosukainen
Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta 5.5.2017 puheenjohtaja Kimi Uosukainen YLEISTÄ Lausunnossa hallituksen esitystä maakuntalaiksi tarkastellaan
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotNormihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä
Normihanke Seminaari 3.9.2009 lakiasiain johtaja Kari Prättälä Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 1. Valtio käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoot, joissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotHuippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet
Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,
LisätiedotKokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi
Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.2.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Kokonaistasetarkastelu: - Mitä? - Miksi? - Miten? 2 Mistä on
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotLainsäädäntöpolitiikan mahdollisuus ja haaste. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset
Lainsäädäntöpolitiikan mahdollisuus ja haaste Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys 5/2011 Lainsäädäntöpolitiikan mahdollisuus ja haaste ISSN-L 1799-8115
LisätiedotValtioneuvoston kirjelmän viivästyminen. Olen päättänyt omasta aloitteestani tutkia menettelyn kirjelmän antamisessa.
PÄÄTÖS 14.06.2019 Dnro OKV/9/50/2018 Työ- ja elinkeinoministeriö 1/5 VN-jakelu ASIA Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen ASIAN VIREILLETULO Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 31.5.2018 työ- ja
LisätiedotTiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA
Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotFinanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp
Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp Budjettivalvontapäällikkö, KTT Heidi Silvennoinen Ekonomisti, KTT Jenni Jaakkola 20.10.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen
LisätiedotUusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin
Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan
LisätiedotSuomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?
Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja? Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 4.4.2019 1 8.1.2019 Uudistukset Pääministeri Matti Vanhasen
LisätiedotSääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,
LisätiedotKestävän kuntatalouden johtaminen
Kestävän kuntatalouden johtaminen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 11.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Talouspoliittiset ja taloudelliset lähtökohdat kuntatalouden johtamiselle ovat poikkeuksellisen
LisätiedotTarkastus- ja arviointitoimijoiden roolit ja tehtävät maakuntakonsernissa sekä sisäisen valvonnan järjestäminen
20.2.2018 1 (6) Muistio Kuntatarkastajat ry Sisäiset Tarkastajat ry Suomen Tilintarkastajat ry Valtionhallinnon Tarkastajat ry Valtiontalouden tarkastusvirasto Tarkastus- ja arviointitoimijoiden roolit
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotKaikki VTV:n tarkastukset liittyvät riskienhallintaan ja tukevat hyvää hallintoa
VTV:n tarkastuskertomukset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä sähköisten palvelujen toimintavarmuuden ohjauksesta Pasi Tervasmäki, Pirkko Lahdelma ja Mika Häkkinen Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan
LisätiedotKorkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010
Oikeus 2011 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 200 asiaa vuonna 2010 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
Lisätiedot