Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto"

Transkriptio

1 EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) ITÄ-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA Luonnos Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

2 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO Säädösperusta ja ohjeet Valmisteluprosessi ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Lähtökohdat Kokemukset ja arvioinnit rakennerahastokaudelta Ennakkoarvioinnin suositusten huomioon ottaminen Itä-Suomen SWOT analyysi Strategia ja sen perustelut Maakuntien strategiset tavoitteet ja makroindikaattorit Ohjelmatavoitteet Horisontaaliset teemat Lissabonin strategian edistäminen Ohjelman painopisteet ja alueelliset teemat Kokeilutoiminta Kansainvälinen alueiden yhteistyö Kaupunkiseutujen merkitys sekä maaseudun ja taajamien vuorovaikutus Työnjako EAKR-, ESR- ja maaseutuohjelmien välillä Täydentävyys -periaate TOIMINTALINJAT Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinja 4: Äkillisiä rakennemuutoksia koskeva rahoitusvarauma Toimintalinja 5: Tekninen apu OHJELMAN TOTEUTUS RAHOITUSSUUNNITELMA Eurooppa-neuvoston rahoitusratkaisuun perustuva Itä-Suomen rahoituskehys (EAKR + ESR) Ehdotus rahoituskehyksen uudelleen jaksottamiseksi (EAKR) Rahoitussuunnitelma toimintalinjoittain Indikatiiviset rahoituskehykset maakunnittain Lissabonin strategian toteutumisen seuraaminen SEURANTAJÄRJESTELMÄ OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ...64 LIITTEET...64 Liite 1. Aluetalouden tavoitteet ohjelmakaudella Itä-Suomen maakunnissa. 65 Liite 2. Ympäristöselostus...66 Liite 3. Tilastot...90 Liite 4. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman tavoitteiden toteutuminen 2005 (2003) Liite 5. Menoluokitus

3 1. JOHDANTO 1.1. Säädösperusta ja ohjeet Eurooppa-neuvoston rakennerahastoja koskeva ratkaisu määritteli koko Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen piiriin. Itä-Suomi sai ns. siirtymäkauden alueena oman rahoituskehyksen sekä EAKR- että ESR-ohjelmiin ja lisärahoitusta 35 /asukas/vuosi harvan asutuksen ja syrjäisyyden aiheuttaman pysyvän haitan perusteella aluekehitysrahastosta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus Itä- Suomessa on ohjelmakaudella yhteensä 327 milj. euroa. Itä-Suomen alueellinen EAKR-toimenpideohjelma kattaa Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Ohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta säädetään Euroopan unionin rakennerahastojen yleisasetuksessa ja Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa. Yleisasetuksessa määritellään rakennerahastojen toimintaa koskevat yleiset säännökset, toiminnan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt. Yleisasetuksen mukaan toimenpideohjelmat ovat yksirahastoisia. Tämä poikkeaa edellisestä ohjelmakaudesta, sillä esimerkiksi Itä-Suomen tavoite 1 ohjelma oli eri rahastojen toimenpiteet sisältävä integroitu ohjelma. Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa määritellään rahaston tehtävät lähentymistavoitteen sekä kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toteuttamisessa, menolajien tukikelpoisuus ja erityissäännökset mm. syrjäisimpien alueiden kohtelusta sekä toimenpideohjelmien sisällöstä. Suomessa alueellisesta kehittämisestä annettu laki (aluekehityslaki) määrittelee alueellisen kehittämis- ja ohjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman, joka on lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma. Muu alueellinen ohjelmatyö sekä alueilla toimeenpantavat valtakunnalliset ohjelmat perustuvat maakuntasuunnitelman ja -ohjelman strategia- ja toimenpidelinjauksiin ja toteuttavat niitä osaltaan. Aluekehitysviranomaisena ohjelmatyön koordinoinnista maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa Suomessa ohjaa rakennerahastolaki. Sitä on uudistettu ohjelmakauden tarpeisiin. Rakennerahastolaissa määritellään erityisesti ohjelmien toimeenpanosta. Maakunnan yhteistyöryhmän koordinaation tarve kasvaa erityisesti Itä-Suomessa, kun yhden ohjelman sijasta toteutetaan kahta rakennerahasto-ohjelmaa, maaseudun kehittämisohjelmaa sekä kalatalouden kehittämisohjelmaa. Yhteistyöryhmän strategista asemaa on vahvistettu. Kainuun maakunnassa on voimassa laki Kainuun hallintokokeilusta Sisäasiainministeriö on ohjeistanut EAKR-toimenpideohjelmien laadintaa kirjeellään maakunnan liitoille Aluekehitysviranomaisina toimivien maakuntien liittojen tehtävänä on valmistella ohjelmat yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Suomessa laaditaan neljä suuralueittaista EAKR -toimenpideohjelmaa. 3

4 Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annettua lakia (SOVAlaki) sovelletaan alueelliseen EAKR-toimenpideohjelmaan käyttäen hyväksi maakuntaohjelmien SOVA -menettelyä Valmisteluprosessi Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä maakunnissa ja maakuntien kesken. Aluekehityslain mukainen pitkän aikavälin strategian linjaava maakuntasuunnitelma on vastikään laadittu kaikissa maakunnissa. Sitä lähivuosien toimenpiteiksi konkretisoivaa maakuntaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti EU-ohjelmien kanssa kolmessa maakunnassa; Kainuussa se oli hyväksytty jo aikaisemmin. EU-ohjelmien sisällöt on pääosin tuotettu näissä prosesseissa. Maakuntaohjelmalla tulee olemaan myös keskeinen rooli EU-ohjelmien toteuttamista varten vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan sisällön täsmentämisessä. Maakuntaohjelman laadintaa varten on maakunnissa organisoitu laaja yhteistyö, johon on kytketty kaikki keskeiset toimijatahot. Valtion aluehallintoviranomaiset, kuntakenttä, elinkeinoelämän järjestöt ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot on kytketty tiiviisti työhön mukaan, ja kansalaisten osallistuminen on mahdollistettu lausunto- ja palautemenettelyin. Kaikissa maakunnissa ohjelmaluonnoksia on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmissä ja ne on hyväksytty maakuntavaltuustoissa tai valtuuston delegoinnin perusteella maakuntahallituksissa. Etelä-Savossa maakuntaohjelman valmistelu tapahtui maakuntahallituksen asettaman ohjelma-johtoryhmän ohjauksessa neljällä tätä työtä varten kootulla asiantuntijafoorumilla. Foorumit edustivat laajasti maakunnan elinkeinoelämää, asiantuntijaorganisaatioita, seutuja ja järjestöjä. Kutakin maakuntaohjelman toimintalinjaa ihmiset/hyvinvointi/ palvelut, osaaminen/innovaatiot/teknologia, yritystoiminta/tuotanto/työelämä sekä infrastruktuuri - valmisteli oma fooruminsa. Yhteensä asiantuntijafoorumeissa ja johtoryhmätyöskentelyssä oli mukana noin 80 henkilöä. Valmistelussa käytettiin hyväksi myös monia muita maakunnassa toimivia työryhmiä, valmisteluprosesseja ja hankkeita, joiden kautta työhön on kytketty jopa parin sadan henkilön työpanosta. Maakuntaohjelmaa valmisteltiin myös seutukuntaisissa valmisteluseminaareissa, joihin kutsuttiin erityisesti kuntien, osaamiskeskusten ja aluekeskusten edustajat, sekä laajalle muulle toimijajoukolle järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. Seutu- ja sidosryhmäseminaarit tavoittivat lähes 100 osallistujaa. Lausunnot ohjelmaluonnoksesta pyydettiin noin 50 toimijalta. Kansalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta myös sähköisesti. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen kautta työhön on sitoutunut lähes 90 poliittisen päätöksentekijän joukko, jotka ovat myös työn eri vaiheissa suunnanneet ja evästäneet valmistelua. Maakuntaohjelman valmistelutyössä korostettiin, että prosessi tuottaa Etelä-Savon osalta sisällöt myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmille, jotka ovat maakunnan kehittämisen keskeisiä rahoitusvälineitä. Kainuussa maakuntaohjelma kaudelle hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa jo helmikuussa Maakuntaohjelmassa määriteltiin Kainuun kehittämisen keskeiset painopisteet ja toimintalinjaukset. 4

5 Itä-Suomen EAKR ohjelman valmistelua jatkettiin maakuntaohjelman pohjalta. Kainuun maakuntahallituksen asettama strategiaryhmä on ollut keskeinen yhteistyöelin ohjelmavalmistelussa. Strategiaryhmässä ovat edustettuina keskeiset sidosryhmät, mm. kaikki Kainuun kunnat, aluehallintoviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, elinkeinoelämän järjestöt, koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä luonnonsuojelua, työttömiä ja naisjärjestöjä edustavat tahot. Strategiaryhmä on käsitellyt ohjelmaluonnosta eri vaiheissa neljässä kokouksessaan. Strategiaryhmän käsittelyssä on ollut samanaikaisesti myös Itä- Suomen ESR ohjelmaosio. Ohjelmavalmistelua on käsitelty Kainuun maakuntahallituksessa ja maakuntahallituksen ns. 3. kokoonpanossa (MYR). Kainuussa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on ollut käytännössä ohjelmatyötä koordinoiva virkamieselin. Pohjois-Karjalassa maakuntaohjelman valmistelu on tapahtunut maakuntahallituksen asettaman maakuntaohjelmaryhmän ohjauksessa. Maakuntahallituksen nimeämät klusterikohtaiset maakuntaryhmät ovat kukin omalta osaltaan laatineet tavoitteet ja kartoittaneet lähivuosien keskeisimmät alansa kehittämistavoitteet. Ohjelman valmistelijat ovat käyneet noin 80 eri neuvottelua yritysten ja yritysjärjestöjen, työntekijäjärjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien sekä koulutusyksiköiden ja osaamiskeskittymien kanssa maakunnan kehittämisen lähivuosien kehittämistarpeista ja tavoitteista. Maakuntaohjelmaa laadittaessa tuotetaan keskeistä sisältöä myös EU:n kilpailukyky- ja työllisyysohjelmaan , ja muihin valmisteilla oleviin erityisohjelmiin. Maakuntaohjelmaa ja EU-ohjelmaa on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä, sekä maakunnan liiton päättävissä ohjelmissa useissa eri yhteyksissä vuoden 2005 ja 2006 aikana. Pohjois-Savossa maakuntaohjelman konkreettinen valmistelu on painottunut työryhmiin. Ohjelmatyötä varten perustettiin kaksi uutta työryhmää: yritystyöryhmä, mikä jakautui kahteen alaryhmään, sekä elinympäristö- ja bioenergiatyöryhmä. Aikaisemmin perustetut kuusi klusteriryhmää, liikennejärjestelmätyöryhmä, asumistyöryhmä sekä yrittäjyysryhmä osallistuivat myös ohjelman valmisteluprosessiin. Yhteensä klusteriryhmissä sekä em. työryhmissä oli jäseniä n. 120 edustaen maakunnan eri toimijatahoja sekä eri seutuja. Myös seudut tarkistivat yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden kehitykseen vaikuttavien tahojen kanssa omat kehittämisohjelmansa ja strategiansa. Maakuntaohjelmatyössä myös seuduttaisilla aluekeskusohjelmilla ja Kuopion seudun osaamiskeskusohjelmalla on merkittävä osa. Ohjelmatyön käynnistymisestä tiedotettiin toimeksiantokirjeellä maakunnan eri toimijoille ja samalla ohjelman laadinnan yhteistyötahoille joulukuussa Ohjelmavalmistelussa on ollut tiiviisti mukana maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö. Itä-Suomen EAKR-ohjelman sisältö on valmisteltu maakunnan liittojen tiiviinä yhteistyönä maakuntaohjelmien pohjalta. Valmistelu on tapahtunut lukuisissa työpalavereissa, joita on pidetty eri puolilla Itä-Suomea kevään ja kesän kuluessa. Samanaikaisesti on koottu aineistoa myös muilta toimijoilta, muista käynnissä olevista prosesseista ja olemassa olevista selvityksistä ja suunnitelmista. Näitä ovat olleet mm. Nordregio-tutkimuslaitoksella teetetty pohjoisen periferian olojen tutkimus, Itä-Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset hankkeen loppuraportti (Itä-Suomi-ohjelma, 2005), Itä-Suomen innovaatiostrategian valmisteluprosessi (TEKES), numeeristen tavoitteiden asetannassa apuna käytetty ns. Hemaasu-mallia tausta-aineistoineen (tilastot, arviot, ennusteet), Valmisteluun on liittynyt 5

6 myös sisäasiainministeriön koolle kutsumia suuralueittaisia tai valtakunnallisia työkokouksia. EAKR ohjelman ja ESR osion yhteensovittamista on käsitelty yhteisneuvotteluissa. Ohjelmaluonnoksesta on pyydetty lausunnot. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi (SOVA) prosessi EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) on toimeenpantu Suomessa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla lailla, joka tuli voimaan (2005/200). Tätä lakia täydentää asetus 347/2005. SOVA-lain tavoite on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. Ympäristöministeriö ohjeisti maakuntaliittoja päivätyllä kirjeellään täsmentäen, että SOVA-lakia tulee soveltaa myös EAKR-toimenpideohjelman valmistelussa. Ohjelman valmistelun yhteydessä arvioidaan ohjelman toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset. SOVA-lain mukaan ohjelmaluonnos tulee asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman valmistelua varten laadittiin työohjelma ja suunnitelma vaikutusten arvioinnista. Toukokuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän yhteistyönä käynnistettiin avoin vuorovaikutusprosessi EAKR-toimenpideohjelman laadinnasta. Valmistelun käynnistymisestä ja laadinnan lähtökohdista tiedotettiin liittojen ilmoitustauluilla, kotisivuilla sekä keskeisimmissä sanomalehdissä. Näin varmistettiin ns. suuren yleisön mahdollisuus ottaa kantaa ohjelman valmisteluun ja ohjelmatyön keskeisiin aineistoihin. SOVA-lain mukaisesti EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjojen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristö- ja muut vaikutukset arvioitiin ja raportoitiin ympäristöselostuksessa. Ohjelmatyössä keskeisesti mukana olevat työryhmät kommentoivat selostusta valmisteluprosessin aikana. Ympäristöselostus on tämän asiakirjan liitteenä 2. Ennakkoarviointi Ennakkoarvioinnin on laatinut Aluetutkimus FAR, jonka edustaja on osallistunut maakunnan liittojen työpalavereihin. Ennakkoarvioinnin suosituksia on otettu huomioon ohjelmaehdotuksen viimeistelyssä (ks. luku 3.2.) 6

7 2. ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleistä Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä-Suomessa asui vuoden 2005 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Luonnonoloja kuvaa metsien ja järvien mosaiikki, joita paikoin jyhkeät vaarat reunustavat. Neljä selkeää vuodenaikaa merkitsee luonnonolosuhteita kuumista kesän hellepäivistä talven arktisiin jopa alle 40 asteen pakkasiin. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestörakenne myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Kuva 1. Itä-Suomen maakunnat 7

8 Itä-Suomen maakuntien vahvuudet Etelä-Savo Maakunnan yritystoiminta on pk-valtaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla, mutta viime vuosikymmeninä ja vuosina on syntynyt runsaasti myös uutta, erityisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen perustuvaa yritystoimintaa. Etelä-Savosta löytyy alansa terävintä kansainvälistä kärkeä edustavia yrityksiä. Maakunnassa käynnistyneet teknologisten kärkitoimintojen kehittämishankkeet (materiaalitekniikka, kuituteknologia, rautatieteknologia, ympäristöteknologia) luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen perustuvan yritystoiminnan kasvulle. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös luonnon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvilla perinteisillä aloilla (metsä ja puu, metalli, elintarvike, matkailu), hoiva- ja hyvinvointialalla sekä muilla palvelualoilla, vapaa-ajan asumisessa ja kulttuuripalveluissa. Uusia avauksia maakunta on tehnyt bioenergian ja digitaalisten sisältöjen osalta. Etelä-Savossa ei ole omaa yliopistoa, mutta maakunnassa on useita muiden yliopistojen toimipisteitä, volyymiltaan suurimpana Joensuun yliopiston Savonlinnan kampus. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Kansalliskirjasto, Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Kansainvälinen keskus, Kuopion yliopiston Ympäristöanalytiikan laboratorio, Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö (energiatekniikka, puuteknologia), sekä MTT:n ekologisen tuotannon tutkimusyksikkö. Maakunnallisena toimiva monialainen Mikkelin ammattikorkeakoulu on maan tutkimusintensiivisin ammattikorkeakoulu, ja sen YTI-tutkimuskeskus on maakunnan merkittävin soveltavan teknologisen tutkimuksen yksikkö. Innovaatioiden kaupallistamiseen tähtäävää laajempaa maakunnallista toimintaa ollaan parhaillaan käynnistämässä, sillä eteläsavolaiset toimijat ovat jo hyvin verkottuneet innovaatio- ja liiketoimintojen osalta Pietarin alueeseen. Kainuu Kainuun toiminnallisista klustereista merkittävin on ICT ja elektroniikka, jossa keskeisimmät osaamisalueet ovat tietotekniikka ja mittaustekniikka. Innovaatioympäristöä tukee erityisesti mittaustekniikan osaamiskeskustoiminta ja mittaustekniikan laaja Measurepolis- kehittämisohjelma sekä Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimustoiminta. Elämystuotannon klusterin muodostavat matkailu, kulttuuri ja liikunta. Maakunnan matkailu on vahvassa kasvussa. Matkailussa ja liikunnassa merkittävin toimija on Vuokatti. Kulttuurin alalla erityisenä vahvuutena on Kuhmon kamarimusiikkijuhlat ja kamarimusiikin osaamiskeskustoiminta. Perinteisesti metsäklusteri vastaa merkittävästä osasta maakunnan aluetaloutta. Tärkeä toimiala on vahvasti kasvava kaivannaisteollisuus. Suurin hanke on Talvivaaran nikkelikaivoksen perustaminen. Palvelusektori on kasvanut viime vuosina toimialoista voimakkaimmin. Omaleimaisena strategisena erikoistumisena Kainuussa kehitetään Suomen suurimman valmiusyhtymän, Kainuun Prikaatin ja alueen paikallista kumppanuutta. Osaamisen keskeinen institutionaalinen perusta muodostuu Kajaanin yliopistokeskuksesta, Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja alueen erikoistumista tukevista tutkimuslaitoksista (mm. mittalaite- ja biotekniikan laboratoriot, liikuntateknologian tutkimus, VTT:n tutkimusyksikkö) ja osaamiskeskittymistä. 8

9 Tavoite 1 ohjelman väliarvioinnin ajantasaistuksessa on tarkasteltu Kainuun taloudellista kehitystä eri toimialoilla. Suhteellista etua omaavia toimialoja, jotka ovat työllisyys- tai arvonlisäysosuudeltaan merkittäviä (raja 5%) Kainuulle, ovat metsätalous (arvonlisäys), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (arvonlisäys ja työllisyys), massan, paperin yms. valmistus, kustantaminen ja painaminen (arvonlisäys) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Kasvu on syntynyt suhteellisen edun omaavien toimialojen arvonlisäyksen kasvusta. Elinkeinorakenne on entisestään erikoistunut vuosina Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan kärkitoimialat ovat metalli ja muovi, metsä ja puu sekä kivi. Kaupalliset palvelut ovat kehittyneet nopeasti ja julkiset hyvinvointipalvelut ovat säilyttäneet tärkeän asemansa. Maakunnan innovaatiorakenteita, kuten Joensuun tiedepuistoa ja osaamiskeskuksia, Suomen kivikeskusta ja seudullisia kehittämisyhtiöitä, on kehitetty tukemaan erityisesti kärkitoimialojen kehittämistä, unohtamatta ICT ja media-alaa sekä alueellisen kulttuurin vahvistamista. Maakunnan vetovoimaa vahvistetaan myös elämystuotannon alalla. Matkailun ja kulttuurin alan vahvuutena on kansallismaisemaan ja kansalliseen kulttuuriin perustuva Kolin matkailu- ja luontoalue. Maakunnassa kehittyy kansallinen ja kansainvälinen mediatuotanto erityisesti menestyvä elokuva-ala ja musiikki. Osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämisen perustan muodostaa Joensuun yliopisto (8 tiedekuntaa), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja toisen asteen koulutuskuntayhtymä. Koulutusyksiköt tarjoavat nuorille erittäin monipuoliset koulutusohjelmat ja mahdollistavat ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. Joensuun tiedepuisto, Metla, Euroopan metsäinstituutti, Suomen kivikeskus, ja seudulliset elinkeinoja teollisuuskyläyhtiöt toimivat verkottuneesti alueen elinkeinorakenteen ja yritystoiminnan monipuolistamiseksi. Temaattiset toimenpiteet suunnataan ohjelman alkuvaiheessa metsän, metallin, materiaalitekniikan, kaivannaistoiminnan sekä vapaa-ajan ja matkailun toimialoille. Ohjelman myöhemmässä vaiheessa korostuvat maakunnan muut osaamisalueet. Pohjois-Savo Pohjois-Savon aluetalouden näkökulmasta merkittävimmät teollisuuden vahvuusalat ovat metsä-, metalli-, ympäristö- ja energiaklustereiden muodostama kokonaisuus, jossa yhdistyvät koulutus, tutkimus ja ennen kaikkea vahva kansainvälinen yritystoiminta. Alan kehittämisen kohteita ovat mm. automaatio, elinkaarihallinta sekä prosessien tehokkuus ja vähäpäästöisyys. Ala käyttää hyväksi maakunnan osaamista mittaus- ja sensoriteknologiassa, ympäristöteknologiassa, ympäristöinformatiikassa ja energiateknologiassa. Pohjois-Savossa tulevaisuuden kasvuala on hyvinvointiklusteri, joka keskittyy terveydenhuollon teknologiaan, lääkekehitykseen, ympäristöterveyteen ja turvallisuuteen. Tähän liittyvät läheisesti ravitsemusosaaminen, terveelliset elintarvikkeet ja elintarviketeknologian soveltaminen. Myös materiaalitekniikka palvelee useita klustereita ja sen puitteissa kehitetään kestäviä pintoja, optisia materiaaleja sekä biomateriaaleja. 9

10 Kuopion yliopisto on kansainvälisesti näkyvä, terveys- ja ympäristötieteisiin sekä hyvinvointiosaamiseen profiloitunut yliopisto. Kuopion yliopistossa on A.I.Virtanen instituutti sekä viisi tiedekuntaa, ja siinä toimii tällä hetkellä kolme tieteen huippuyksikköä. Savonia -ammattikorkeakoulun koulutusalavalikoima on varsin kattava, ja se täydentää Kuopion yliopiston toimintaa soveltavassa tutkimuksessa. Myös toisen asteen ammatillisten oppilaitosten koulutusalat vastaavat suhteellisen hyvin alueen elinkeinoelämän tarpeita. Pohjois-Savossa sijaitsee useita valtakunnallisten erillistutkimuslaitosten yksikköjä ja filiaaleja kuten Työterveyslaitos, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, Geologian Tutkimuskeskus, Ilmatieteenlaitos, Kansanterveyslaitos, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus. Itä-Suomen sijainti ja saavutettavuus Itä-Suomi on sijainniltaan monella tavalla syrjäinen ja vaikeasti saavutettavissa. Euroopan unionin pohjoisreunalla se on fyysisesti kaukana eurooppalaisilta ja globaaleilta markkinoilta. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on sekä kallista että aikaa vievää. Sijainti eurooppalaisiin keskeisiin markkinoihin nähden on huomattava kustannuslisä rahtiliikenteelle. Oman lisänsä kustannuksiin tuovat pohjoisesta sijainnista aiheutuvat korkeat investointi- ja kunnossapitokustannukset sekä erityisvaatimukset kalustolle. Meriyhteys Itä-Suomesta katkeaa ja vesiliikenne keskeytyy keskitalven kuukausiksi. Itä-Suomen saavutettavuus pääkaupunkiseudulta on matka-aikoina mitattuna huonompi kuin sen etäisyyksien perusteella kuuluisi olla. Tilanne on tieliikenteen osalta osittain korjautunut Lahden moottoritien valmistuttua ja raideliikenteen osalta paranemassa Kerava-Lahti oikoradan ja Savonradan parannustöiden edetessä. Silti matka-aikoihin liittyvä ero esim. Pohjanmaan radan vaikutuspiirissä oleviin maakuntiin verrattuna on huomattava. 10

11 Kuva 2. Matka-aikoja ja saavutettavuus Helsingistä. Itä-Suomella on sijaintiinsa Venäjän rajalla liittyvä optio. Pietarin metropoliseudun kuuden miljoonan asukkaan väestö, Venäjän nopeasti kasvava talous, korkeatasoinen ja monipuolinen tutkimus- ja tuotekehitysosaaminen, energia- ja raaka-ainevarat, monipuolinen kulttuuritarjonta, kasvava matkailusektori ja muu palvelusektori tarjoavat määrällisesti ja laadullisesti merkittävän kehityspotentiaalin Itä-Suomelle. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin molemmin puolin rajaa vielä vuosien ponnistelua rajan madaltamiseksi. Kieli- ja kulttuurierojen lisäksi lukuisat lainsäädännölliset sekä 11

12 yhteiskunnan perusrakenteiden ja toimintatapojen erot sekä infrastruktuurin puutteet ovat omiaan estämään tai vaikeuttamaan yhteistyötä, kaupankäyntiä ja verkottumista rajan yli. Väestönkehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väestö vähenee ja väestörakenne vanhenee. Pääasiassa poismuutosta johtuva väestön väheneminen on hidastunut ja nettomuutto on pienentynyt 1990-luvun lopun vuosista kolmasosaan. Erityisesti on vähentynyt muutto pääkaupunkiseudulle. Poismuuttajat ovat pääosin nuoria (15-24 vuotiaita), mikä hidastaa luonnollista väestönkehitystä ja kasvattaa vanhempien ikäluokkien suhteellista osuutta väestöstä. Lisäksi esimerkiksi Etelä-Savossa iäkkäiden ikäluokassa (55-65 vuotiaat) muuttovoitto on noin 150 henkilöä vuosittain. Itä-Suomen väestörakenne vanheneekin ohjelmakaudella Euroopan nopeinta vauhtia. Tämä aiheuttaa työmarkkinoilla aikaisempaan verrattuna merkittävän toimintaympäristömuutoksen, sillä nuoret työikään tulevat ikäluokat eivät riitä korvaamaan työmarkkinoilta eläköitymisen vuoksi poistuvia ns. suuria ikäluokkia. Väestönkehityksessä on suuria alueellisia eroja. Keskustaajamat jopa kasvavat, mutta etäällä taajamista sijaitsevan maaseudun tyhjeneminen jatkuu voimakkaana. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Kainuun väkiluvun ennakoidaan laskevan eniten Suomen maakunnista. Väestön väheneminen asettaa erityisiä haasteita supistuvien alueiden palvelujen järjestämiselle ja kilpailukyvylle. Talouskehitys Suomen talous on kasvanut suhteellisen tasaisesti viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Itä-Suomen maakuntien talous on kasvanut muuta maata hitaammin lukuun ottamatta Pohjois-Karjalaa. Arvonlisäyksen kasvu on ollut vuodesta 1995 lähtien Itä-Suomessa noin puolet maan keskimääräisestä. Siksi ero Suomen keskimääräiseen arvonlisäykseen on vain kasvanut. Itä-Suomen maakunnissa on menestyviä globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä, joista useat ovat alansa kehityksen kärjessä. Viime aikojen kehityksessä näkyy globalisaation vaikutukset myös Itä-Suomeen. Uutiset useista suurista tuotannon siirroista halvemman työvoiman maihin ja tuotannon lopettamisesta Itä-Suomessa ovat jo arkipäivää. Metsäteollisuuspaikkakunnilla eletään jatkuvan uhan alla, koska yritysten investoinnit Itä- Suomeen ovat olleet vaatimattomia. Teollisuuden tuotannon kasvu perustuu suurelta osin tehokkuuden kasvattamiseen. Suuria yksittäisiä positiivisia hankkeita on parhaillaan käynnistymässä mm. kaivosteollisuudessa. Tällaisen paikalliseen raaka-aineeseen perustuvan tuotannon syntyminen pönkittäisi hyvin aluetaloutta, koska investoinnit olisivat suuria ja pitkäaikaisiksi suunniteltuja eikä niiden raaka-ainepohjaista tuotantoa voisi siirtää pois alueelta. Itä-Suomen talouskehitys nojaa tulevaisuudessa entistä enemmän kannattavaan vientiin. Siinä itäsuomalaisilla yrityksillä on tällä hetkellä huomattavasti parantamisen varaa. 12

13 Taulukko 1. Toimialojen työpaikkojen kehitys Itä-Suomessa 1995, 2000, 2003 ja 2005 sekä niiden määrän keskimääräinen muutosnopeus prosentteina vuodessa 2000-luvulla. Vuoden 2005 määrä on arvio. (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ) A-B Alkutuotanto ,09 C-E Teollisuus ,91 F Rakennustoiminta ,65 G Kauppa ,65 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,94 I Liikenne ,13 J-K Muut yksityiset palvelut ,65 L Julkinen hallinto ,31 M Koulutus ,98 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,31 O,P,Q Muut yht.k. ja henk.koht. palvelut ,46 Yhteensä ,16 Toimialojen työpaikkakehityksessä 2000-luvulla kasvu on ollut suurinta palveluissa ja väheneminen nopeinta alkutuotannossa. Alkutuotannon osuus kaikista työpaikoista väheni myös eniten ja osuuden kasvu oli suurinta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toimialojen arvonlisäys kasvoi 2000-luvulla eniten kaupan alalla ja teollisuuden osuus arvonlisäyksestä kasvoi eniten eli 23,9:stä 25,4:ään prosenttiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvonlisäys ja osuus arvonlisäyksestä laskivat eniten. Taulukko 2. Toimialojen arvonlisäyksen kehitys Itä-Suomessa 1995, 2000, 2003 ja 2005 sekä sen määrän keskimääräinen muutosnopeus prosentteina vuodessa 2000-luvulla. Vuoden 2005 tulos on arvio A-B Alkutuotanto ,56 C-E Teollisuus ,97 F Rakennustoiminta ,46 G Kauppa ,12 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,94 I Liikenne ,60 J-K Muut yksityiset palvelut ,69 L Julkinen hallinto ,32 M Koulutus ,09 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,49 O,P,Q Muut yht.k. ja henk.koht. palvelut ,28 Yhteensä ,61 Työmarkkinat ja työelämä Itä-Suomessa on noin työpaikkaa. Työpaikkakehitys on ollut hitaasti kasvava 2000-luvulla (+ 0,2 % /v.). Itä-Suomen työttömyysaste laskee nopeasti koko alueella eli lähes prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Vuosittainen työttömyyden lasku on ollut Itä-Suomessa 2000 luvulla noin 4 13

14 % vuodessa, kun työttömien määrä on laskenut koko maassa hieman alle 3 % vuodessa. Silti työttömyysaste on edelleen selvästi korkeampi kuin koko maassa. Työttömyysasteessa on suuret alueelliset erot kunkin seutukunnan tuotantorakenteesta riippuen. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä on vähentynyt noin 5 % vuodessa ja naisten osuus työttömistä on pysynyt tasaisesti 45 %:ssa koko 2000-luvun ajan. Työllisyysasteen vuosittainen kohenemisnopeus on ollut kaksinkertainen (0,7 % /v.) koko maahan verrattuna (0,3 %/v.), mutta silti Itä-Suomen työllisyysaste oli v lopussa vain 62 %, kun se oli maassa keskimäärin 68 %. Työvoiman voimakas eläköityminen pienentää työvoiman määrää kiihtyvällä vauhdilla samalla, kun työpaikkojen määrän odotetaan pysyvän vähintään nykytasollaan. Tämä nostaa työllisyysastetta ja pienentää Itä-Suomelle ominaista korkeaa työttömyyttä. Tietyissä ammateissa työskentelevistä on tai tulee jatkossa olemaan pulaa. Itä-Suomelle on ominaista työhönsä sitoutunut ja motivoitunut hyvä työvoima, jonka vaihtuvuus on esimerkiksi Etelä-Suomeen verrattuna pieni. Eläköityminen antaa työnantajille mahdollisuuden työvoiman rakenteen muuttamiselle. Esimerkiksi julkisella sektorilla voidaan rekrytoinnissa siirtää panoksia päivähoidon vähenevistä tarpeista vanhustenhoidon kasvaviin palvelutarpeisiin. Erityistä huomiota tulisikin laittaa eri alojen työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja riittävien toimenpiteiden käynnistämiseen, jotta työnantajat eivät törmäisi osaavan työvoiman puutteeseen ja ettei julkisin toimenpitein esim. koulutuksen tarjonnalla syvennettäisi kohtaanto-ongelmaa. Itä-Suomessa sairastetaan huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin. Myös ammattitautitapauksia ja työtapaturmia tapahtuu Itä-Suomessa keskimääräistä enemmän. Yritystoiminta Viimeisten vuosien aikana yritysten lukumäärä on kasvanut hitaasti, toimipaikkojen lisäys on ollut noin 0,4 % vuodessa. Maan keskimääräinen kasvunopeus on 2000-luvulla ollut 1,1 %. Suurinta kasvu on ollut liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, henkilökohtaisissa palveluissa ja rakentamisessa. Ikärakenteen muuttuessa syntyy kysyntää uusille yrityksille ikääntyville kohdistuvissa palveluissa. Yritystoiminnan keskeinen haaste on ollut kannattavuuden parantaminen. Erityisesti sitä on pyritty kohottamaan erikoistumalla, vientiä lisäämällä ja tuottavuutta kohottamalla. Vientiä tukemaan on synnytetty pk-yritysten yhteisin ponnistuksin vientiverkostoja, joiden toiminnan tuloksellisuudesta on jo olemassa viitteitä. Verkostojen käynnistäminen on vaatinut julkista panostusta. Yritysten määrä on kasvanut hitaasti ja kasvu on tapahtunut pk-yrityksissä. Yrittäjyyden ongelmana ovat yrittäjyysperinteen ohuus ja eläkkeelle siirtyvien yrittäjien vaikeudet löytää yritykselleen jatkajaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Itä-Suomen haasteena on oikeanlaisen ja riittävän osaamispääoman kerryttäminen erityisesti kehittyvissä keskuksissa. Itä-Suomen elinkeinorakenteen on pystyttävä 14

15 vahvistamaan nykyisiä vahvuuksiaan sekä monipuolistumaan. Kriittisiä kehitystekijöitä ovat alueen korkeakoulujen kansainvälistyminen, kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittäminen. Innovaatiotoiminta on keskeinen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitystekijä. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi Itä-Suomessa on pyritty luomaan paikallisia, mutta verkostoituneita osaamiskeskittymiä, jotka erikoistuvat paikallisten yritysten tarpeiden tyydyttämiseen tutkimuksessa, tuotekehityksessä, innovaatioiden kaupallistamisessa ja markkinoinnissa. Itä-Suomen kaikissa maakunnissa on toiminut kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvat osaamiskeskukset. Tutkimuksessa työskentelevä henkilösö on lisääntynyt Itä-Suomessa 2000-luvulla n. 3,5 % vuodessa ja t&k-menot ovat kasvaneet n. 7 % vuodessa, kun koko maata koskevat luvut ovat n. 2,3 % ja 3,8 %. Silti Itä-Suomen t&k-henkilöstön osuus alueen väestöstä on vain puolet maan keskimääräisestä ja t&k-menojen suuruus asukasta kohden on vain puolet maan keskimääräisestä. Lisäksi t&k-menojen osuus alueen arvonlisäyksestä oli vuonna 2004 n. 2 %, kun se Etelä-Suomessa oli 4,3 %, Länsi-Suomessa 4,4 %, Pohjois- Suomessa 5,5 % ja koko maassa keskimäärin 4,2 %. Koulutus Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa nuorten ikäluokkien täydentäessä työvoimaa. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa, mutta sen osuus on jäljessä maan keskimääräisestä tasosta. Itä-Suomessa on kaksi yliopistoa. Kuopion yliopisto Pohjois-Savossa ja Joensuun yliopisto Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savossa ja Kainuussa ei ole yliopistoa, mutta niihin on sijoittunut yliopistojen filiaaleja, suurimpana Joensuun yliopiston Savonlinnan kampus. Mikkelissä ja Kajaanissa yliopistojen toiminnot on koottu yliopistokeskuksiksi. Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa toimivat ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta ja työvoimaa maakunnallisiin ja myös valtakunnallisiin tarpeisiin. Niiden merkitys nuorten pysäyttäjinä maakuntiin on suuri. Myös osaamisintensiivisten yritysten rekrytointi on helpottunut, kun osaavaa työvoimaa on aiempaa paremmin saatavilla. Itä-Suomessa on määrällisesti ja alueellisesti varsin kattava toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonta. Koulutus ei kuitenkaan kaikilta osin sisällöltään ja laadultaan vastaa nopeasti muuttuvan työelämän ja alueen työnantajien tarpeita. Harva asutus, pienet ikäluokat ja koulutukseen tulevien ikäluokkien edelleen pieneneminen tuovat haasteita koulutuksen järjestäjille kaikilla koulutustasoilla ja aloilla. Nuoret hakeutuvat ammatillisessa koulutuksessa muutamille suosikkialoille. Haasteena on ollut opiskelijoiden saanti alueellisesti tärkeille, mutta vähemmän suosituille aloille, kuten Itä-Suomessa merkittäville metsä- ja metallialoille. Aikuisopetuksen määrä on eri opetuksen tasoilla lisääntymässä. Jatkuvasti nopeutuva työssä tarvittavan osaamisen uusimisen tarve ja lyhyemmät työurat nostavat opetuksen kysyntää. 15

16 Eri aloilla ja koulutustasoilla tarjottavan opetuksen määrän perustaksi on tehty ja tehdään jatkossakin valtakunnallisia ja maakunnallisia rakennerahastokauden loppuun ulottuvia ennakointeja. Laadullisen ennakoinnin merkitystä tulee korostaa ja saada ennakointi osaksi oppilaitosten pedagogista prosessia. Koulutusresurssien tehokkaampi käyttö ja koulutuksen tason säilyttäminen korkeatasoisena vaatii maakuntien sisäistä ja välistä keskustelua koulutusten yhteensovittamisesta ja järjestämisvastuista. Koulutuksessa ei ole riittävästi huomioitu yrittäjyyden sisällyttämistä kaikilla tasoilla annettavaan opetukseen. Luonnon- ja kulttuuriympäristö Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisemaalueineen ja useita kansallismaisemia kuten Koli, Punkaharju, Puijo ja Vuokatti sekä lukuisia kansallispuistoja. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Itä-Suomi oli kaskikulttuurin aluetta, jossa liikkuvalla elämäntavalla oli merkitystä pidempään kuin Länsi-Suomessa. Rajan läheisyys ja Pietarin vetovoima painoivat leimansa vuosisatojen kuluessa koko Itä-Suomeen. Karjalaisuus ja ortodoksinen kulttuuri ovat elävä osa itäsuomalaista elämänmenoa tänäkin päivänä. Luonnonympäristö vaikutti elinkeinoihin, jotka puolestaan loivat edelleen Itä-Suomen eri osissa omaleimaisina näkyvät kulttuuriympäristöt. Tämän päivän Itä-Suomelle tyypillisiä ovat kesäkauteen sijoittuva laaja kulttuuritapahtumien tarjonta sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Liikenne- ja tietoliikenneverkostot ja niihin liittyvät palvelut Itä-Suomi sijaitsee kahden etelä-pohjois-suunnassa kulkevan valtatien, valtateiden 5 ja 6, varrella, ja useat valtatiet halkovat sitä länsi-itä-suunnassa tai yhdistävät sen maakuntia Kaakkois-Suomeen ja Pietariin sekä maan länsi- ja pohjoisosiin. Päätieverkon liikennöitävyyttä on näkökulmasta parantanut Lahti-Heinola-moottoritien valmistuminen, mutta palvelutasossa ja liikenneturvallisuudessa on edelleen puutteita erityisesti valtatiellä 5 Lusista pohjoiseen ja valtatiellä 6 Joensuun läheisyydessä. Laaja alempi tieverkko, jonka kunto on heikentymässä, palvelee harvaa, laajalle levittäytyvää asutusta ja maaseutuelinkeinoja. Yksityisteillä on merkitystä erityisesti maa- ja metsätalouden sekä runsaan vapaa-ajan asutuksen kannalta. 16

17 Kuva 3. Suomen TEN-verkko ja Itä-Suomen liikenneverkko. Itä-Suomen rautateistä Joensuun rata ja Savonrata Kuopioon saakka kuuluvat nopean henkilöliikenteen runkoverkkoon. Tavoitteena on runkoverkon ulottaminen myös Kainuuseen. Raskaan tavaraliikenteen osalta runkoverkko ulottuu Savonradalla Kontiomäelle ja Karjalan radalla Uimaharjuun. Lisäksi joukko vähäliikenteisiä ratoja syöttää liikennettä päärataverkkoon, näistä raskaimmin kuormitettuna Pieksämäeltä Jyväskylän suuntaan johtava rataosuus. Kaikki Itä-Suomen maakunnat ovat säännöllisen reittilentoliikenteen piirissä. Etelä- Savossa reittilentoja ei tällä hetkellä lennetä Mikkeliin, ja Savonlinnan ja Varkauden kentät ovat julkisen palveluvelvoitteen piirissä aiheuttaen siten kustannuksia myös kunnille. Itä- Suomella on Saimaan kanavan kautta erityisesti tavaraliikennettä palveleva meriyhteys, joka on kuitenkin keskitalvella jäiden vuoksi suljettuna. Syväväylä ulottuu Joensuuhun ja Siilinjärvelle, matalampi väylä jatkuu edelleen Iisalmeen ja Nurmekseen. Kaikki Itä-Suomen maakunnat ovat rakentaneet tai ovat parhaillaan rakentamassa kattavia laajakaistayhteyksiä myös maaseutumaisille alueille. Jatkossa laajakaistayhteyksien kehittämisessä keskitytään mm. niiden hyödyntämiseen palvelujen järjestämisessä. 17

18 Energia Itä-Suomi on metsäistä Eurooppaa ja metsäistä Suomea. Puuenergian osuus alueen sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineista on puolet. Itä-Suomessa osataan erinomaisesti puun kasvatus, korjuu ja kiinteiden polttoaineiden energiakäyttö. Paras saanto metsähakkeesta tulee Itä- ja Keski-Suomesta. Metsänkorjuukoneiden sekä lämpöja voimalaitosten valmistuksessa itäsuomalaiset ovat kansainvälisesti erittäin tunnettuja. Itä-Suomessa metsävaroista on käytössä 80 %, mutta energiapuuvaroista vain pieni osa. 18

19 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 3.1. Lähtökohdat Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat ovat keskeinen osa alueiden kehittämistä ja suunnittelua Suomessa. Maakuntasuunnitelmat ovat pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia, joissa määritellään maakunnan tavoitteena oleva kehitys. Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta ja tavoitteista. Maakuntaohjelmat tarkentavat maakuntasuunnitelmia. Maakuntaohjelmat ovat keskeisiä välineitä, joilla maakuntien voimavaroja suunnataan yhteisiin kehittämistavoitteisiin. Maakuntaohjelmissa asetetaan kehittämistavoitteet lähivuosille ( ) sekä määritellään toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet. Kuva 4. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus Euroopan unionin perustamissopimuksen mukaan yhteisö pyrkii vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten jälkeenjääneisyyttä, maaseutu mukaan lukien. Tähän tähtäävää koheesiopolitiikkaa tuetaan rakennerahastojen, Euroopan investointipankin ja muiden rahoitusvälineiden avulla. 19

20 Euroopan Unionin koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka Yhteisön koheesiopolitiikalla edistetään Lissabonin strategian tavoitteita. Ensisijaisia tavoitteita ovat: 1) tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, 2) edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, 3) luodaan uusia ja parempia työpaikkoja. Tavoitteet muodostavat yhtenäiset puitteet, joiden perusteella jäsenvaltiot ja alueet kehittävät kansallisia ja alueellisia ohjelmia. Lissabonin strategian kansallinen toimenpideohjelma Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi EU alueella. Jäsenmaat arvioivat, mitkä ovat talouden ja työmarkkinoiden keskeiset haasteet ja tavoitteet, ja mitä jäsenmaat aikovat tehdä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Suomen kansallinen toimenpideohjelma valmistui lokakuussa Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle sekä ohjaa toimenpideohjelmien laadintaa. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen (tavoite 3) ja Naapuruus instrumentin (ENPI) ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Suomen ESR strategian lähtökohtana on unionin ESR asetuksessa määritellyt painopisteet. Tehdyt valinnat ovat linjassa Lissabonin strategian ja työllisyyssuuntaviivojen kanssa. Ne on sisällytetty myös Suomen kansalliseen alue- ja rakennepoliittiseen strategiaan. Strategian pohjalta laaditaan Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma, johon sisältyvät suuralueittaiset alueosiot. Itä-Suomelle tulee oma alueosio. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ohjelmakaudelle perustuu maaseudun kehittämistä koskevaan Euroopan maaseutustrategiaan, jonka pohjalta laaditaan Manner-Suomen maaseutuohjelma ja alueelliset maaseudun kehittämisohjelmat. Samanaikaisesti EU ohjelmien kanssa valmistellaan kansalliset aluepoliittiset erityisohjelmat (osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma) Kokemukset ja arvioinnit rakennerahastokaudelta Alueiden kokemukset ja hyvät käytännöt Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa esitetyn Itä-Suomen vision 2007 mukaan Itä-Suomen maakuntien aluetaloudet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja voimakkaassa kasvussa. Tavoitteena on ollut uudistaa yrityspohjaa viimeistä tietoa soveltaen. Osaamispohjaiset työpaikat ovat monipuolistaneet elinkeinorakennetta merkittävästi. Vahvistunut aluetalous ja myönteinen työllisyyskehitys ovat hidastaneet väestön poismuuttoa, alentaneet ratkaisevasti työttömyyttä ja varmistaneet korkeatasoisten hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja puhtaan ympäristön. Tavoite 1 -ohjelman vaikutusta alueen taloudellisessa kehityksessä ei ole aina helppo osoittaa, koska alueen sosio-ekonominen kehitys on monesta muustakin tekijästä riippuvainen kuin 20

21 ohjelmarahoituksesta. Vuositasolla julkisen tuen osuus on ollut noin yhden prosentin, ja kokonaisrahoituksellakin mitattuna vain noin kaksi prosenttia suhteutettuna alueiden bruttokansantuotteisiin. Vaikka ohjelmarahojen suhde aluebruttokansantuotteeseen on marginaalinen, niin sillä on kuitenkin kehitystä suuntaava vaikutus. Tavoite 1 ohjelma on alueella toteutetuista EU-ohjelmista ylivoimaisesti merkittävin. Ohjelma on ollut myötävaikuttamassa alueen sosioekonomiseen kehitykseen, joka on ohjelmakaudella ollut Itä-Suomessa ainakin osittain positiivista. Ohjelman toteutumista voidaan peilata myös ohjelmassa asetettuihin aluetalouden tavoitteisiin nähden. Itä-Suomen työttömyysaste on tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosien 1999 ja 2005 välillä laskenut 14,1 prosentista 11,7:een, joka on 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2006 tavoite (8,2 %) 1) (ks. myös liite 4). Työttömien määrä on tarkasteluajanjaksolla alentunut henkilöllä. Työllisyysaste on noussut 3,2 prosenttiyksikköä 61,6 prosenttiin ja vuodelle 2006 asetettu tavoite on 62,3 %. Vuonna 2005 työllisten määrä oli , kun vuoden 2006 tavoitteeksi on asetettu Työllisten määrä on tarkasteluajanjaksona vuodesta 1999 vuoteen 2005 noussut vain 2000 henkilöllä. Itä-Suomen työttömyysaste on laskenut enemmän kuin koko maassa (I-S -2,5 %-yks. ja koko maa -1,8 %-yks.) ja työllisyysaste on noussut enemmän kuin koko maassa (3,2 %-yks./2,0 %-yks.). Kehitystä osaltaan selittää alueilta poismuutto, joka heijastuu suhteellisiin seurantaindikaattoreihin. Vuoden 2006 toukokuun lopussa Itä-Suomen väkiluku oli , joka on asukasta alle vuoden 2006 tavoitteen. Vuosina alueen bkt kasvoi vuodessa keskimäärin vain 1,7 %, kun ohjelman tavoitteeksi oli asetettu 3,3 %. Koko maan kasvu oli vastaavalla ajanjaksolla 2,6 % vuodessa. Muuta maata hitaammasta kasvusta huolimatta ohjelma-alueen BKT/asukas oli hieman kohonnut (v noin 74 %) koko maan keskiarvosta johtuen ohjelma-alueen väestön vähenemisestä. Tavoitteeksi vuodelle 2006 oli asetettu 75,7 %. 1) Tiedot perustuvat tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Kaikki ohjelmatavoitteet on lähtötasokorjattu, koska vuoden 1999 tiedot eivät olleet käytettävissä ja arviot indikaattorien lähtötasosta poikkesivat osin paljonkin todellisesta vuoden 1999 tilanteesta lukuun ottamatta väestömääriä (ks. Liite 4.). Ilman väestön vähenemisen huomioimista kasvuvauhdit ovat olleet hitaita. Se vaikuttaa välittömästi alueen tulonmuodostukseen, kokonaiskysyntään ja sen myötä työllisyyteen sekä yritysten menestymismahdollisuuksiin. Onnistunutta ja pitkävaikutteista ohjelmassa on ollut osaamisen infrastruktuurin vahvistaminen kaikissa maakunnissa. Toimenpiteistä onnistuneimpia ovat olleet yritysverkostojen luominen, etäja verkko-opetuksen kehittäminen, nuorten yrittäjyyden lisääminen esimerkiksi Into-talo toimintatavalla sekä yhteisen klusteripohjaisen kehittämisen aloittaminen. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on kehittynyt aiempaa tiiviimmäksi ja tavoitteellisuuskin on lisääntynyt. Vuorovaikutus alueen ulkopuolelle kansainväliseen yhteistyöhön asti on laajempaa kuin kauden alussa. Hallinnonalojen toimijoiden yhteistyö maakunnallisissa sihteeristöissä on kehittynyt positiivisesti, samoin koko ohjelmaa koordinoivan sihteeristön työskentely on sujunut juohevasti. Tavoite 1 ohjelman väliarvioinnin ajantasaistamisraportissa esitetyt kommentit yritystoiminnan toimialoittaiseen kehittämiseen Ohjelman väliarvioinnin ajantasaistamisraportti valmistui joulukuussa Väliarvioinnin ajantasaistamisraportin mukaan ohjelmaresurssilla on ollut vaikuttavuutta niiden tulosten saavuttamisessa, joita edellisessä kohdassa kuvattiin. Väliarvioinnin ajantasaistamisessa todetaan, että toimialoittain eniten on panostettu kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluihin, puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen, muihin yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin 21

22 palveluihin, perusmetallien ja metallituotteiden valmistukseen sekä koulutukseen. Arvonlisäyksen kasvu on ollut voimakkainta absoluuttisesti kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Myös muilla eniten tuetuilla toimialoilla arvonlisäyksen kasvu on ollut kohtuullista. Rahoittajien tuesta edellä mainitut viisi toimialaa ovat saaneet 60 %. Rahoitus on ollut ajantasaistajan näkemyksen mukaan selkeästi keskitettyä ja sen voidaan katsoa vastaavan klusteripohjaisen ajattelun tavoitteita. Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa yritysten nettomäärä on kasvanut eniten koko ohjelma-alueella ja muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa kolmanneksi eniten. Muilla eniten tuetuilla toimialoilla yritysten lukumäärän kasvu on jäänyt vähäiseksi ja puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa lukumäärä on pienentynyt. Eniten tuetuista toimialoista kolme sijoittuu kuuden parhaan joukkoon työllisyyden prosentuaalisen ja absoluuttisen kasvun osalta. Ne ovat kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus. Arvonlisäyksen muutos on ollut voimakkainta absoluuttisesti kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Eniten aloittaneita yrityksiä koko ohjelma-alueella on ollut kaupan aloilla. Uusia työpaikkoja on syntynyt absoluuttisesti eniten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin ja suhteellisesti kotitalouspalveluihin. Arvonlisäys on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kasvanut parhaiten sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa. Nämä toimialat ovat kuitenkin saaneet rahoittajien tuesta vain runsaat 4 %. Tuloksen perusteella nopeimmin kehittyneet alat ovat jääneet pitkälti ilman tukea. Väliarvioinnin ajantasaistamisessa esitetään myös tuen suuntaamista jatkossa enemmän sellaisille aloille, joilla alueilla on suhteellista etua. Suhteellista etua omaavia toimialoja, jotka ovat työllisyystai arvonlisäysosuudeltaan merkittäviä (raja 5 %) koko ohjelma-alueella, ovat metsätalous (arvonlisäys), koulutus (arvonlisäys ja työllisyys) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (arvonlisäys ja työllisyys). Nämä toimialat ovat saaneet kaikkien rahoittajien tuesta noin 28 %. Rahoitusta on siis voimakkaasti keskitetty painopistealoille, jotka eivät kuitenkaan ole olleet kaikkein nopeimmin kehittyviä kasvualoja eivätkä ole omanneet suhteellista etua. Klusteri- ja toimialaluokittelut eivät välttämättä myöskään kohtaa toisiaan. Tavoite 1 ohjelman väliarvioinnin ja väliarvioinnin ajantasaistamisen suositusten huomioonottaminen uuttaa ohjelmaa laadittaessa Tavoite 1 ohjelman väliarviointiraportti valmistui joulukuussa Väliarvioinnin ajantasaistus puolestaan valmistui joulukuussa Väliarvioinnin tärkeimmät suositukset ovat alla alkuperäisen numeroinnin mukaisesti ja siihen liittyvä ajantasaistajan kommentti tiivistettynä perässä. Kunkin suosituksen jälkeen ovat tämän ohjelman laatimiseen liittyvät alueiden päätökset. Suositus 1: Alueen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää EU-rahoituksen kokoamista ohjelmaalueen maakuntien strategisten innovaatiopainotusten taakse. Vain keskittämällä resursseja suuriin klusteriperusteisiin kokonaisuuksiin saadaan aikaiseksi kilpailukyvyn kannalta tärkeä vipuvaikutus. Tulevalle kaudelle tulee laatia selkeät rahoituksen keskittämisstrategiat ja niin, ettei klusteriajattelu loppujenlopuksi kata koko toimialakirjoa. Suositusta on toteutettu erityisesti kohdassa ja toimintalinjalla 2 kohdassa 4.2.4, kummassakin kohdassa on tuotu näkyville teemat, joihin erityisesti keskitytään. Kolmessa maakunnassa uusi maakuntaohjelma toimiala-analyyseineen laadittiin samaan aikaan EAKRohjelman kirjoittamisen kanssa, sen seurauksena vasta prosessin loppuvaiheessa uusimmassa luonnoksessa voitiin tehdä riittävät tarkennukset. Suositus 3: Indikaattorilukujen informaatioarvo jää vähäiseksi. Säilytettyjen /uudistettujen / turvattujen työpaikkojen indikaattori tulisi jatkossa jättää kokonaan pois. Samoin suositusten 12, 13 22

23 ja 14 mukaisesti seurantajärjestelmää tulee yhtenäistää ja seurantatietojen oikeellisuuteen tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Välillisten toteumatietojen merkitseminen pitäisi lopettaa ja kirjata rekistereihin ainoastaan suorat työllisyys- yms vaikutukset. Erikseen olisi hyvä kirjata myös hankkeiden itsensä työllistämät henkilöt. Suosituksen mukaisesti sisäasianministeriössä on tehty päätös uudesta seurantajärjestelmästä. Ohjelmassa on jätetty indikaattoreista uudistetut työpaikat pois erittäin vaikeasti arvioitavana. Hankkeiden itsensä työllistämät, sisältäen myös rakentamisen aikaiset, tulevat erilliseen seurantaan. Indikaattoreiden määrää luonnoksessa on vähennetty kaikissa kohdissa aiempaan verrattuna. Suositus 5: Panostuksia Kainuuseen tulisi lisätä ohjelmakauden loppupuoliskolla. Kainuu on saanut erityisaseman (=hallintokokeilu), mikä sinänsä on merkittävä toimenpide, mutta muut toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä Kainuun tilanteen kohentamiseksi. Edelliseen ohjelmakauteen (=Tavoite 6 ohjelma) nähden Kainuun suhteellinen asema heikkeni, ja tähän on syytä reagoida tulevalla ohjelmakaudella. Suositus ei ole toteutunut, sillä maakuntien välisissä neuvotteluissa ei ole löytynyt yksimielisyyttä poiketa väestömäärään perustuvasta rahoituksen kohdentamisesta. Suositus 7: Finnveran lainat täydentävät merkittävästi EU-ohjelmien keinovalikoimaa. Ohjelman loppukaudella lainamuodon käyttöä ja vaikutuksia tulisi seurata tarkasti sekä tehdä tarvittaessa erillisselvitys sen vaikutusmekanismeista ja nettovaikutuksista. Selvityksen tulokset on hyödynnettävissä seuraavaa ohjelmakautta valmisteltaessa. Suosituksen mukaisesti Finnveran lainat on otettu TL 1:ssä keskeisesti mukaan yritystoiminnan kehittämiskeinoihin, aivan erityisesti on syytä mainita naisyrittäjyyslainojen suuri suosio jo tavoite 1 -ohjelmassa. Lainat ovat yleensäkin edullinen tukikeino uusien työpaikkojen luomisessa. Suositus 11: Kehittämistoimia tarvitaan etenkin luotujen osaamis- ja innovaatiorakenteiden siirtämiseen yrityskentälle sekä kansalaisten hyödynnettäväksi. Tutkimustiedon sekä elinkeinoelämätiedon keräämistä, yhdistämistä ja jalostamista ns käyttötiedoksi tulisi vahvistaa. Osaamishankkeisiin ja erityisesti tietoyhteiskuntahankkeisiin tulee jo hankesuunnitteluvaiheessa luoda selkeitä rakenteita, joilla toiminnan tulokset voidaan jalkauttaa alueelle. Tulevalla ohjelmakaudella tulisi ottaa oppia mm tavoiteohjelmista laadituista verkottuminen ja osaamisen vahvistaminen teema-arviointien suosituksista. Suositusta noudattaen TL 2 on tehty osaamisrakenteiden kehittämiseen ja toimenpiteissä on tuotu esille tarve aktiiviseen tiedon siirtämiseen. Siirtämiseen myös panostetaan toteutuksessa. Osaamisen siirtäminen yrityskentän hyödynnettäväksi on kirjoitettu näkyviin omana kohtanaan TL 2:n toiminnoissa. Suositus 23: Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta on lisättävä, jotta sillä voitaisiin saada aikaiseksi merkittäviä rakenteellisia muutoksia etenkin Etelä-Savossa ja Kainuussa. Toisaalta on niin, että TL 4:n luonteeseen kuuluvat tukitoimet ovat kooltaan sellaisia, ettei niitä edes voi rahoittaa ohjelmarahoituksen puitteissa vaan tämän tyyppiset toimet tulisi rahoittaa kansallisesta rahoituksesta. Kansallisen rahoituksen lisääminen on perusteltua ja aiheellistakin toteuttaa jo tavoite 1 - ohjelmakaudella, mutta viimeistään seuraavalla.. Maakuntien isojen hankkeiden käynnistämisessä EU-ohjelmarahoituksella on huomattava merkitys ja rahoitusta lisättiinkin kesken tavoite 1 ohjelman. Suosituksen mukaisesti tässä ohjelmassa TL 2 ja TL 3 ovat vastauksena rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittämisen haasteisiin. Rahoituksellisesti näiden toimintalinjojen suhteellista painoarvoa on kasvatettu tavoite 1-ohjelmaan verrattuna pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi. 23

24 Väliarvioinnin ajantasaistamisen yleisten suositusten huomioonottaminen Väliarvioinnin ajantasaistaja on omassa raportissaan esittänyt yllä lueteltujen yhteisten suositusten lisäksi joukon omia uusia suosituksiaan. Ajantasaistaminen valmistui siis joulukuussa 2005 eli se on kaksi vuotta väliarviointia tuoreempi. Suositukset esitetään alla ensin isoin kirjaimin merkittyinä erotuksena yllä lueteltuihin suosituksiin, kirjaimen perässä on myös kunkin suositusten numerointi ajantasaistamisraportin alkuperäisen numeroinnin mukaan. Suosituksen jälkeen on alueiden päätös suosituksen huomioonottamisesta. A Suositus 1: Ohjelmalla tulee olla johdonmukainen viitekehys, joka nivoo yhteen alueiden ennustetut kehityskulut, siihen vaikuttavat politiikkakeinot, realistiset tavoitteen asettelut eri muodoissaan ja tasoilla sekä ottaen huomioon muun aluepolitiikan vaikutukset. Resurssit ovat rajalliset ja keinovalikoima rajoittunut, joten tavoitteiden tulee olla saavutettavissa. Maakuntaohjelmiin on kirjoitettu laajimmin kehittämisen viitekehys, siitä keskeisimmät asiat on otettu mukaan tähän EAKR-ohjelmaan. Tavoiteasettelua ja keinoja on tarkistettu ja muutettu uusimmassa luonnoksessa kohdissa ja sekä kullakin toimintalinjalla. B Suositus 7: Harvaan asutun, syrjäisen ja ydinmaaseudun ongelmiin tulee löytää toimiva ratkaisu tulevalla ohjelmakaudella. Varsin haasteelliseen suositukseen on haettu osittaisratkaisu neuvottelemalla tulevan kauden yhteistyöstä maaseutuohjelman ja ESR-ohjelman kanssa kunkin maakunnan MYR:n kautta. Periaatteet on kirjattu näkyviin kuhunkin toimintalinjaan. Jos muut ohjelmat ovat valmiit MYR:ien kautta tapahtuvaan koordinointiin (liittyy uudistettavaan rakennerahastolakiin), kohtuulliset edellytykset aiemman hyvän yhteistyön jatkumiselle ovat olemassa. EAKR-ohjelman resurssit ovat kuitenkin mitättömät toivottuun kokonaisratkaisuun pääsemiseksi. C Suositus 8: Suhteellinen etu tulee hyödyntää suuntaamalla panostus aloille, joilla sitä on. Alueen erikoistuminen on alueelle eduksi. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen on vastoin suhteellisen edun periaatetta eikä tuota tehokkuusetuja. Klusterit ovat liian laajoja kokonaisuuksia suhteellisen edun havaitsemiseen. Suhteellinen etu on tuotu aiempaa tarkemmin esille uusimmassa luonnoksessa aluekuvauksissa luvussa 2, ohjelman painopisteissä ja alueellisissa teemoissa kohdassa sekä toteutuksessa toimintalinjoittain. D Suositus 10: Liikenneinfrastruktuurihankkeita ei tule tulevallakaan ohjelmakaudella rahoittaa parantamaan keskusten ja periferian välisiä liikenneyhteyksiä. Sen sijaan alueiden sisäisiä liikenneverkkoja tulee kehittää. Näin on ohjelmaluonnokseen kirjattukin. E Suositus 11: Suorien investointitukien vaikutukset mm kilpailuun ja tehokkuuteen tulee selvittää ennen tulevaa ohjelmakautta, ellei niistä luovuta tai jouduta luopumaan kokonaan. Kansallisesti suorat investointituet on päätetty hyväksyä edelleen ja toimialarajausta väljennetään palveluiden suuntaan, joten Itä-Suomessakin toimitaan samoin Ennakkoarvioinnin suositusten huomioon ottaminen Ennakkoarvioinnin suositukset perustuvat arvioitsijoille toimitettuun ohjelman luonnokseen. Ennakkoarviointiraportti on päivätty Alla esitetään keskeisimmät suositukset ja päätökset suositusten huomioonottamisesta. Suositus: Tehtävä oma pääkappale kauden ohjelmien arviointien johtopäätöksistä ja vaikutuksista ohjelmaluonnokseen. Tehty luvussa

25 Suositus: SWOT analyysin syventäminen mm. perusteluna julkisen rahoituksen käytölle eri toimintoihin, kasvumahdollisuuksien nostaminen paremmin esiin, alueellisten välisten suurten erojen ja alueiden erilaisten tarpeiden huomioiminen ohjelmatyössä. SWOT analyysiä on uudistettu kohdassa 3.4. ja alueiden välisiä eroja tuotu laajemmin esille jo aluekuvauksissa luvussa 2 sekä strategiassa ja sen perusteluissa kohdassa 3.5. Alueen mahdollisuuksiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Yleisesti ohjelman rakenteellista selkeyttä on pyritty lisäämään. Suositus: Ongelmien ja haasteiden tunnistamiseen erityisesti markkinoiden epäonnistuessa tulee panostaa. Tämä mahdollistaa paremmin temaattiset ja maantieteelliset painotukset. Maantieteelliset painotukset tulee tehdä maakuntatasolla ja niiden tulee kirjautua maakuntaohjelmien ohella myös EAKR ohjelmaan sen puiteluonteesta riippumatta. Painotuksissa on tuotava esille Lissabonin strategian mukaiset tavoitteet. Markkinoiden puutteita on erityisesti osaamisen kehittämisessä ja uusimman tutkimus- ja markkinatiedon levittämisessä, joten EAKR varoin on välttämätöntä panostaa tutkimukseen, innovaatio- ja palvelurakenteisiin sekä teknologia- ja välittäjäorganisaatioiden toimintaan. Ohjelmaalueen rahoitusmarkkinapuutteet ovat perusteena julkisen rahoituksen tarjoamiseen yrityksille. Teemallisen kohdentamisen periaatteet, kasvupotentiaalia tukien, on tarkennettuna esitetty kohdassa Kukin maakunta on määritellyt omat prioriteettinsa maakuntaohjelmissaan, joihin EAKR ohjelmassa viitataan. Lissabonin strategian edistäminen selostetaan keskitetysti kohdassa Suositus: Tavoitteiden lukumäärän karsimista tulee pohtia. Tavoitteet on priorisoitava ja koottava yhteen paikkaan. Tavoitteet on alueellistettava suuralueen sisällä. Tavoitteita on täsmennettävä. Tavoitteita on vähennetty aiemmasta, niitä on täsmennetty ja eriytetty vaikuttavuus-, ohjelma- ja toimintalinjojen tavoitteet. Suositus: Makro- ja vaikuttavuusindikaattoreille on määriteltävä absoluuttisten lukujen sijaan suhteelliset tavoitteet. Esitetään suhteellisina. Määrälliset makrotavoitteet esitetään vain tausta-aineistona liitteessä. Suositus: Naisten tasa-arvoon ja yrittäjyyden edistämiseen kohdistuvissa toimenpiteissä on korostettava, etteivät ne kohdistu vain perinteisille toimialoille, joissa naisten työllisyys on valmiiksi korkea. Naisyrittäjyyden edistäminen on konkretisoitava etenkin toimintalinjoissa 1 ja 2. Lisäksi ohjelma-alueen sijainti edellyttää myös mahanmuuttajien tasa-arvon edistämiseen kohdistuvia toimenpiteitä. Toimintalinja 1:ssä erityisenä välineenä ovat jo Finnvera Oy:n naisyrittäjyyslainat, jotka ovat osoittautuneet hyvin kysytyiksi. Tuotekehitystä jatketaan ja uudistuksia voi tulla koko ohjelmakauden ajan. Suosituksen aihepiirissä on erityisen tärkeätä hyvä käytännön yhteistyö ESRohjelman kanssa. 25

26 3.4. Itä-Suomen SWOT analyysi VAHVUUDET HEIKKOUDET - Huippuosaamista ja - Syrjäinen sijainti ja huono kärkiyrittäjyyttä saavutettavuus - Hyvän työvoiman saatavuus - Vähän kasvuyrityksiä - Kattava koulutusjärjestelmä kapea yrityspohja - Toimivat palvelut ja infrastruktuuri - Yritysten alhainen t&k -panostus - Monipuolinen kulttuuri - Yritysten verkostoituminen vähäistä - Hyvä ja väljä ympäristö - Osaamisaukot - Luonto ja luonnonvarat - Rakenteellinen työttömyys - Aluetalouden yksipuolisuus - Harvan asutuksen lisäkustannukset MAHDOLLISUUDET UHKAT - Luonnonvarojen ja luonnonarvojen - Väestön ikääntyminen hyödyntäminen - Yrittäjien ja osaajien eläköityminen - Alueen oman osaamisen ja innovaatio- ja poismuutto toimintojen vahvistaminen ja - Työvoiman tarjonta vähenee varsinkin hyödyntäminen luvulla - Palveluiden työllistävyys ja palvelu- - Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu yrittäjyys - Alue- ja kuntatalouden heikkeneminen - Kansainvälistymisen ja viennin lisääminen - Rakennetun ympäristön rappeutumine - Venäjä yhteistyö - Palvelujen heikentyminen - Bioenergian hyödyntäminen - Verkostoituminen, uudet kumppanuudet - Ulkomaisen työvoiman käyttö - Muuttotase positiiviseksi Itä-Suomessa keskeisiä haasteita ovat kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin reagointi ja niihin sopeutuminen sekä väestön nopea ikääntyminen. Itä-Suomen aluetaloudellinen asema on edellisen rakennerahastokauden aikana parantunut, vaikka se edelleen on jäljessä muun maan tasosta. Itä-Suomen vahvuudet löytyvät luonnosta ja luonnonvaroista, niiden hyödyntämisestä sekä toisaalta yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä korkean teknologian yritysten huippuosaamisesta. Itä-Suomen yliopistot Kuopiossa ja Joensuussa ja yliopistokeskukset Mikkelissä ja Kajaanissa sekä korkeatasoinen ammattikorkeakoulujen verkosto vahvistavat alueen väestön osaamista ja luovat pohjaa olemassa olevan yritystoiminnan kehittymiselle sekä uusien osaamispohjaisten yritysten synnylle. Itä-Suomen innovaatioketjut kaipaavat kuitenkin vielä vahvistamista. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten osaamisen hyödyntäminen yrityksissä ja yrityksiksi on vielä riittämätöntä, mistä syystä teknologian ja osaamisen siirron mekanismeja tulee edelleen vahvistaa sekä innovaatioympäristöjä yrityksiä palvelevassa toiminnassa kehittää. 26

27 Itä-Suomen yksi keskeinen vahvuus on luonnonympäristö ja mittavat luonnonvarat, joiden varaan alueen perinteiset elinkeino- ja teollisuusalat perustuvat, mm. maatilatalous, metsätalous. Puhdas luonto, järvet ja vaarat antavat mahdollisuuden matkailun monipuoliselle kehittämiselle. Luonnonvarojen ja luonnonarvojen hyödyntämisen ohella Itä-Suomen erikoistuneet korkean teknologian osaamiskeskittymät ja huippuosaamisalat, jotka on tarkemmin esitelty maakuntakohtaisissa painopisteissä, tarjoavat uusia kehittymisen ja kasvun mahdollisuuksia. Uusien osaamisalueiden vahvistuminen ja yritysten kilpailukyvyn kehittyminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan kesken. Samoin se edellyttää liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä verkostoitumisen lisäämistä etenkin pienissä yrityksissä. Perinteisten vahvojen teollisuusalojen haasteet liittyvät siihen, miten ne pystyvät vastaamaan globalisaation haasteisiin. Keskeistä tässä on yritysten välinen verkostoituminen ja t&k-toiminnan lisääminen. Tietoyhteiskuntakehitys samoin kuin julkisten palvelujen siirtäminen yksityisille palvelutuottajille lisää palveluyritysten merkitystä ja tarjoaa uusia työllistymismahdollisuuksia etenkin naisille. Itä-Suomen keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntyminen ja lisääntyvä poismuutto. Itä- Suomi on erittäin harvaan asuttua, ja sen sisäiset etäisyydet kuin myös etäisyydet maan keskusseutuihin ovat pitkät. Tästä aiheutuu lisäkustannuksia alueelle ja se vaikeuttaa alueen yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä ja kansallisilla markkinoilla. Samoin ankarat luonnonolosuhteet nostavat kustannuksia. Vanheneva väestö, harva asutus, pitkät etäisyydet ja ankarat luonnonolosuhteet vaikuttavat keskeisesti Itä-Suomen kehittämisen strategiaan. Tavoitteena on poistaa näistä johtuvia uhkia ja haittavaikutuksia ja kehittää aluetta olemassa oleviin vahvuuksiin perustuen. Panostamalla yritystoiminnan lisäämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä sijainnista aiheutuvien lisäkustannusten vähentämiseen Itä-Suomella on mahdollisuus hillitä poismuuttoa ja jopa kääntää muuttoliike positiiviseksi. Itä-Suomi osana pohjoista periferiaa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ja Pohjois-Ruotsin alueet teettivät tutkimuksen Euroopan unionin pohjoisten, perifeeristen harvaan asuttujen alueiden erityisoloista. Työn lähtökohtana oli analysoida aluekehityksen kannalta keskeisiä yhteiskunnallisia, taloudellisia sekä sijaintiin ja fyysisiin oloihin ja aluerakenteeseen liittyviä tekijöitä ja niiden yhteisvaikutuksia tutkimusalueella. Tutkimus tilattiin yhteispohjoismaiselta Nordregiotutkimuslaitokselta, ja se valmistui vuoden 2005 lopulla. (Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union. Nordregio Report 2005:4.) Työn keskeisenä havaintona oli, että näillä alueilla tietyt negatiiviset kehitystrendit yhdessä ovat saaneet aikaan pitkään jatkuneen negatiivisen kehityskierteen, perifeerisyyden syndrooman, joka koostuu sekä sijainnillisista ja fyysisistä, väestöllisistä että elinkeinoelämään ja aluetalouteen liittyvistä osatekijöistä. Tutkijaryhmän mielestä kierre voidaan ja se tulee katkaista. Se ei kuitenkaan onnistu yksittäisillä toimenpiteillä, yhteen ongelman osa-alueeseen puuttumalla tai oireita hoitamalla. Tarvitaan monipuolinen ja tehokas kehittämisarsenaali, jolla voidaan vaikuttaa useisiin keskeisiin rakenteellisiin ongelmiin samanaikaisesti, samansuuntaisin toimenpitein. Mikäli kierrettä ei saada poikki, sen vaikutukset näkyvät nopeutuvana kurjistumisena: mm. väestön väheneminen ja 27

28 ikääntyminen kiihtyy, yritysten kasvu ja kilpailukyky kääntyy jyrkkään laskuun, aluetalous suhteessa muihin alueisiin heikkenee ja rakennettu ympäristö rappeutuu. Toisena keskeisenä havaintona oli, että tutkimusalueen sisällä eri alueet ovat keskenään varsin erilaisia, vaikka niiden ongelmat eurooppalaisessa vertailussa ovat samankaltaisia. Aluerakenteeltaan erityisesti Pohjois-Ruotsi mutta myös Pohjois-Suomi ovat pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin. Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä haulikolla ammuttu aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Kehityksen suunnan muuttamiseksi on ensisijassa pureuduttava niihin kehitystekijöihin, joilla voidaan aktivoida taloudellista toimeliaisuutta ja lisätä hyvinvointia. Erityisesti tutkijaryhmä nosti esiin elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistamisen ja osaamisen lisäämisen, joihin jo tähänastisella alueiden kehittämispolitiikalla - myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla on voitu vaikuttaa. Hajautettu korkeakouluverkko, ml. ammattikorkeakoulut ja alueellisesti kattava ammatillinen koulutus, luovat kehitykselle perustaa. Innovaatiotoimintojen ja -verkostojen synnyttäminen ja vahvistaminen sekä elinkeinoelämän palvelujen määrätietoinen kehittäminen juurruttavat tietoa ja osaamista maakuntiin. Kehityksen vauhdittamiseksi on tärkeää myös Itä-Suomen saavutettavuuden parantaminen toisaalta liikenneväyliä ja yhteyksiä kehittämällä ja toisaalta esim. madaltamalla yhteistyön kynnystä Venäjän suuntaan. Tutkimuksen tulokset ovat olleet vaikuttamassa Euroopan unionin vuosia koskevaan rahoitusratkaisuun, jossa Itä- ja Pohjois-Suomelle ja Pohjois-Ruotsille osoitettiin harvan asutuksen perusteella pysyvä 35 euroa/asukas lisärahoitus aluekehitysrahastosta. Onkin perusteltua käyttää tuoreen tutkimuksen tuottamaa analyysia ja tietoaineistoa myös EU-rakennerahasto-ohjelmien laadinnan pohjana. Oheinen Nordregion tutkimuksen pohjalta täydennetty kuvio ilmentää keskeisten kehitystrendien vaikutussuhteita aluekehityksessä. Se täydentää perinteiseen SWOTnelikenttään perustuvaa staattista kehitystekijöiden tarkastelua. 28

29 Kuva 5. Perifeerisyyden syndrooma Itä-Suomen kehittäminen tukee kestävää aluerakennetta Suomen ympäristöministeriö valmistelee raporttia Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva 2030, jonka tarkoituksena on tukea maakuntien ja valtionhallinnon aluerakenteen ja alueiden käytön pitkän tähtäimen kehittämistyötä. Työn päämäärät kilpailukyky, hyvinvointi ja ekotehokkuus ovat keskeisiä myös Itä-Suomen maakuntien kehittämisohjelmissa ja sitä kautta maakuntien EU-ohjelmissa. Raporttiluonnoksen positiivinen kehittämisote korostaa monia Itä-Suomen kannalta merkittäviä kehitystekijöitä kuten Venäjän läheisyyden tuomat mahdollisuudet, luonnon- ja kulttuuriympäristön aluetaloudellisen merkityksen kasvattaminen, työnjakoon ja erikoistumiseen perustuva monikeskuksisuus, kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen, yhdyskuntien toimintakyvyn ja palvelujen ylläpitäminen kasvavilla ja supistuvilla alueilla, olemassa olevien rakenteiden ja infrastruktuurin hyödyntäminen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen. Raporttiluonnoksen mukainen kestävän kehityksen aluerakenne antaa hyvän pohjan Itä-Suomen kehittämistavoitteille. Se myös tukee Itä-Suomen tavoitteita hidastaa maan sisäistä keskittymiskehitystä ja jopa muuttaa sen suuntaa tietyissä asioissa. Tulevaisuuden aluerakennekuva ei raporttiluonnoksessa ole Itä-Suomen osalta vielä tasapainossa esimerkiksi joitakin yhteyksiä, kehittämisvyöhykkeitä ja keskusseutuja sekä mm. itärajan ylittäviä kehittämiskäytäviä koskevia arvioita on syytä tarkentaa. 29

30 3.5. Strategia ja sen perustelut Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin 1. Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset 2. Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö 3. Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima Kuva 6. Itä-Suomen kehittämisstrategia Maakuntien strategiset tavoitteet ja makroindikaattorit Itä-Suomen maakuntien tulevaa kehitystä ennakoitaessa on syytä erottaa eri kehitysresurssien vaikutukset. Itä-Suomen neljä maakuntaa ovat asettaneet omat alueelliset kehittämistavoitteensa maakuntasuunnitelmissa ja ohjelmissa. Tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat kaikki maakunnassa käytettävät kehittämisresurssit, niin yksityiset kuin julkisetkin. EU-ohjelmat muodostavat vain pienen osan näistä. Itä-Suomea koskevassa tavoiteasettelussa 0-vaihtoehtona on Tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuva trendi-vaihtoehto. Sen oletuksena on, että kehitys tulevaisuudessa on aikaisempien vuosien (viiteajanjakson) kehityksen mukaista. 30

31 EU-ohjelmien vaikutus on poikkeama 0-vaihtoehdosta tavoitevaihtoehdon suuntaan (ks. kuva 7) indeksi v. 2007= Maakuntaohjelmien tavoite (kaikkien kehittämistoimien vaikutus) EU-ohjelmien vaikutus (EAKR+ESR) 0-vaihtoehto, trendi Kuva 7. Esimerkkikuvio. Kuvio havainnollistaa EU-ohjelmien vaikutuksen osuutta tavoitellusta kehityksestä verrattuna muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutuksiin. Kuten ohjelman ennakkoarvioinnissa todetaan, EU-ohjelmien määrällisen vaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa kolme epävarmuustekijää: mikä olisi indikaattorin kehitys ilman EU toimenpiteitä, mikä olisi kehitys kaikki kehittämispanokset huomioon ottaen ja mikä olisi nimenomaan EAKR ohjelman vaikutus? Edelleen todetaan, että ohjelman vaikuttavuutta makromuuttujatavoitteisiin on käytettävissä olevin analyysityökaluin vaikea selvittää ja että ko. tavoitteiden asettaminen on lähinnä arvailua. Vaikuttavuus/ makroindikaattoreita on kuitenkin syytä seurata, koska ne ovat olennaisia maakuntien kehityksen kannalta. Määrällisiä makroindikaattoreita ei kuitenkaan kytketä suoraan ohjelman toteutuksen arviointiin. Itä-Suomen määrälliset vaikuttavuus-/makrotavoitteet ja maakuntakohtaiset tavoitteet esitetään taustatietona liitteessä 1. Tavoitteet perustuvat maakuntasuunnitelmiin ja - ohjelmiin. Vaikuttavuus- /makrotavoitteet Suomen kaikissa suuralueohjelmissa esitetään samat ydinindikaattorit, joita koskevat tavoitteet esitetään suhteellisina. 31

32 Vaikuttavuus-/ makroindikaattorit ovat seuraavat: TYÖPAIKAT Lähtötaso Tavoitetaso YRITYKSET TYÖTTÖMYYSASTE TYÖLLISYYSASTE ALUEEN BKT VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA T&K -TOIMINNAN KEHITYS KOULUTUSTASON KEHITYS 32

33 Ohjelmatavoitteet Ohjelmatasolla seurataan valittuja ydinindikaattoreita. Samat ydinindikaattorit ovat toimintalinjatasolla, josta ne summautuvat ohjelmatasolle. Lisäksi on toimintalinjoittaisia indikaattoreita. Ohjelmatason määrälliset tavoitteet ovat seuraavat: OHJELMATASO Perustuu rahoitusjakaumaan 40/ 60 EAKR/Kansallinen julkinen rahoitus UUDET TYÖPAIKAT Miehet ,4 Naiset ,6 Yhteensä ,0 PROJEKTIEN AIKAISET TYÖPAIKAT Miehet ,4 (henkilötyövuosia) Naiset ,6 Yhteensä ,0 UUDET YRITYKSET Miesyritykset ,2 Naisyritykset ,8 Yhteensä ,0 YRITYSTEN LIIKEVAIHDON KASVU (%) TUETUISSA YRITYKSISSÄ T&K TOIMINNAN MÄÄRÄ (hankkeiden lkm ja % rahoituskehyksestä) KOULUTUSPÄIVIEN LKM *) Miehet ,9 Naiset ,1 Yhteensä ,0 YMPÄRISTÖPOSITIIVISET HANKKEET (osuus rahoituskehyksestä 20% TASA-ARVOA EDISTÄVÄT HANKKEET (lkm) *) Koulutettavat x koulutuspäivät Horisontaaliset teemat Kestävä kehitys Euroopan Unionin kestävän kehityksen strategian mukaisesti kaikkien politiikkalohkojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia tarkastellaan koordinoidusti ja ne otetaan huomioon päätöksenteossa. 33

34 Itä-Suomen EAKR ohjelmassa kestävä kehitys tarkoittaa muun muassa, että elinkeinojen ja yritystoiminnan ympäristövastuullisuudesta huolehditaan ja että asukkaiden kulutustottumuksia ja eri toimijoiden toimintatapoja muutetaan luonnonvaroja ja ympäristöä säästävään suuntaan. Omat luonnonvarat pyritään jalostamaan alueella korkeatasoisiksi lopputuotteiksi energiatehokkaasti ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen. Tuetaan innovaatioita, jotka lisäävät ekotehokkuutta. Kehitetään ympäristöteknologiaa. Asukkaille turvataan viihtyisä, turvallinen ja terveellinen elinympäristö. Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan. Yhtäläiset mahdollisuudet Yleisasetusehdotuksen mukaan on varmistettava, että tasa-arvo miesten ja naisten välillä ja yhtäläiset osallistumismahdollisuudet toteutuvat ohjelmatyön kaikissa vaiheissa. Edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Turvataan naisten osallistuminen ohjelman toteutukseen mm. edistämällä naisyrittäjyyttä ja parantamalla naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Poistetaan eri ikäryhmien välisiä eroja ja esteitä. Tämä on erityisen tärkeää nähtävillä olevan demografisen muutoksen, väestön ikääntymisen takia. Huolehditaan yhtäläisistä mahdollisuuksista myös asuinpaikan suhteen. Poistetaan etäisyyksistä johtuvia esteitä. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen Euroopan Unionin i2010 strategia painottaa sellaisten palvelujen, sovellusten ja sisältöjen kehittämistä, jotka luovat uusia markkinoita, alentavat kustannuksia ja parantavat tuottavuutta koko taloudessa. Keskeisenä periaatteena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Strategialla myös tuetaan tietoyhteiskunta- ja viestintäpalvelujen esteetöntä ja laadultaan tasa-arvoista saatavuutta. Viestintäteknologian sovellukset vähentävät etäisyyksien merkitystä. Tämä on erityisen tärkeää harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien alueilla. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien täysimääräisellä hyödyntämisellä voidaan osaltaan parantaa palvelujen saatavuutta ja palvelujen laatua, sekä luoda uusia sijoittumisedellytyksiä yritystoiminnalle. Huolehditaan tietoverkkojen saatavuudesta koko alueella. Tuetaan ja vahvistetaan pkyritysten valmiuksia ottaa käyttöön ja hyödyntää uutta teknologiaa. Kehitetään verkkopalveluja ja palvelusisältöjä, uudistetaan palveluprosesseja ja edistetään sähköistä asiointia. Verkostoituminen ja kumppanuus Yleisasetusehdotuksen mukaan kumppanuuden osapuoliksi määritellään: a) toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut julkisviranomaiset; b) talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet; c) muut kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökumppaneita tai valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat asiaankuuluvat elimet sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet. Kumppanuutta toteutetaan mahdollisimman laajasti ja avoimella toimintatavalla. Kumppanuus periaatetta 34

35 toteuttamalla kootaan alueellisia resursseja ja osallisuutta lisäämällä vahvistetaan alueen sosiaalista pääomaa. Kumppanuus periaatetta noudatetaan mahdollisimman laajasti. Verkostoituminen on keino luoda kilpailuetuja liiketoiminnassa ja saavuttaa kriittisen massan vaatimuksia olosuhteissa, joissa paikallinen ja alueellinen toimintapohja on niukka Lissabonin strategian edistäminen Euroopan Unionin tarkoituksena on suunnata rakennerahastotoimia Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamiseen eli kestävän kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen ja ottaa nämä painotukset huomioon toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa. Itä-Suomen EAKR toimenpideohjelman selkeä painopiste on yritystoiminnan, osaamisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. Ohjelman toimenpiteistä vähintään 75% on kasvua ja työllisyyttä edistäviä Lissabonin strategian mukaisesti. Toimenpideohjelma tukee Lissabonin strategian Suomen kansallisen toimenpideohjelman suuntaviivoja erityisesti seuraavilta osin: Lissabonin kansallisen toimenpideohjelman suuntaviivat Suuntaviiva 3: tehokas kohdentaminen kasvua ja työllisyyttä edistävästi Suuntaviiva 7: T&K rahoituksen lisääminen ja parantaminen Suuntaviivoja tukevat rakennerahastotoimet Itä-Suomen toimenpideohjelmassa Kehittämisstrategian ydin: 1. Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset, 2. Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö, 3. Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima Rakennerahastotoimenpiteiden koordinointi aluetasolla Toimintalinja 2: Tutkimus- ja oppilaitosten T&K resurssien lisääminen Suuntaviiva 8: Innovaatioiden edistäminen Suuntaviiva 9: Informaatioteknologian leviämisen ja tehokkaan käytön edistäminen Toimintalinja 1: Pk-yritysten sosiaalisen ja teknologisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen Toimintalinja 2: Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten Innovaatioympäristöjen ja verkostojen kehittäminen Vahvojen osaamiskeskittymien luominen Osaamisrakenteiden ja teknologian siirron kehittäminen Toimintalinja 1: Uuden teknologian täysimittainen hyväksikäyttö yrityksissä Toimintalinja 2: Kehitetään osaamisintensiivisiä palveluja 35

36 Toimintalinja 3: Esitetään pk-yritysten pääsyä tietoverkkoihin. Kehitetään tietoliikenteen palveluja ja sisältöjä. Kehitetään tietoyhteiskunnan keinoja julkisessa palvelutuotannossa ja kansalaispalveluissa Suuntaviiva 10: Eurooppalaisen elinkeinorakenteen suhteellisten etujen vahvistaminen Toimintalinja 1: Parannetaan yritysten tuottavuutta Suuntaviiva 11: Resurssien kestävä käyttö Suuntaviiva 13: Avoimet ja kilpailulliset markkinat Suuntaviiva 15: Yrittäjyyskulttuurin tukeminen ja kannustava ympäristö yritystoiminnalle Toimintalinja 1: Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa yrityksissä edistetään. Yrityksiä tuetaan ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmien käyttöönotossa. Toimintalinja 3: Kehitetään menetelmiä ja uusia teknologioita, joilla voidaan lisätä jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Toimintalinja 1: Edistetään pk-yritysten kansainvälistymistä Kehitetään kasvuyrityksiä ja yritysverkostoja Toimintalinja 1: Yrittäjyyteen kannustaminen ja aktivoiminen yritysten perustamiseen 36

37 Ohjelman painopisteet ja alueelliset teemat Kuva 8. Alueellisen kilpailukyvyn elementit Itä-Suomessa Itä-Suomen EAKR ohjelmassa kehittämisen ydinalueet on määritelty alueellisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Olennaista on yritystoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä tukeva hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja innovaatioihin kannustava toimintaympäristö. Kuvion 8. sisäkehä vastaa yritystoiminnan näkökulmaa. Kuvion keskikehä sisältää innovaatio- ja osaamisrakenteet sekä kohdentamisen itäsuomalaisille tai maakuntien osaamisalueille. Kuvion ulkokehällä olevia toimintaympäristön vetovoimatekijöitä käsitellään toimintalinjassa 3. EAKR toimenpideohjelma keskittyy kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen ja ESR ohjelma koulutukseen ja työllistämistoimenpiteisiin. Molemmilla ohjelmilla tuetaan yhteisen strategian toteuttamista Kokeilutoiminta DG Regio suosittelee, että alueellisiin EAKR toimenpideohjelmiin sisällytetään kokeilutoimintaa (experimentation) koskeva osio. Taustalla on päättyvällä ohjelmakaudella toteutettu Innovatiivisten toimien ohjelmakokonaisuus, jonka hyviä käytäntöjä on tarkoitus hyödyntää myös tulevan ohjelmakauden EAKR toimenpideohjelmissa. Itä-Suomessa on 37

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) ITÄ-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Luonnos 29.8.2006. Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013

CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n Länsi-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnos 28.4.2006 Pirkanmaan liitto Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja

Kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja Kilpailukykyä ja vetovoimaa Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja Mikko Helander Syntynyt Kuopiossa 2.6.1960 Ylioppilaaksi Minna Canthin yhteiskoulusta 1979 Jalkapalloilua KuPS:ssa ja Etelä-Kuopion Ilveksessä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2006 Päijät-Hämeen liitto SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja TKIO

Aluekehittäminen ja TKIO Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot