Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella
|
|
- Jorma Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnonsuojelulain mukaan maisema-alue voidaan perustaa alueen luonnon- tai kul uurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen lii yvien muiden erityisten arvojen säily ämiseksi ja hoitamiseksi. Maisema-alueet jaetaan valtakunnallises, maakunnallises ja paikallises arvokkaisiin maisemiin. Valtakunnallises merki ävän maisema-alueen perustamisesta ja tarkoituksesta tekee päätöksen ympäristöministeriö ja muusta maisema-alueesta alueellinen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus maakunnan liiton esityksestä. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella ei ole valtakunnallises merki äviä maisema-alueita. Sen sijaan Pirkanmaan maakuntakaavaan on merki y kul uuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallises tärkeitä maisema-alueita. Näillä alueilla tulee suunni elussa, rakentamisessa ja käytössä vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityspiirteiden ja luonnon- ja kul uuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovellu ava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäy ötapojen synny ämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakenne uihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopit ovat luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteiseen maatalouteen lii yneen kaskeamisen sekä nii y- ja laiduntalouden myötä. Rakenne ua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Pälkäneen ja Pinteleen kul uurimaisemat ovat maakunnallises arvokkaita maisema-alueita. Nämä alueet on merki y Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on maakunnallises ja paikallises arvokkaita perinnebiotooppeja eli perinnemaisemia. Sen sijaan valtakunnallises arvokkaita perinnemaisemia alueella ei ole. Perinnebiotooppeja ovat kedot, tuoreet niityt, merenrantaniityt, järven- ja joenrantaniityt, tulvaniityt, suoniityt, nummet, metsälaitumet, hakamaat, kaskimetsät, lehdesniityt ja lepikkoniityt. Kedot ovat kuivia nii yjä, joita esiintyy hiekkaisilla tai kallioisilla mailla. Ketojen tyypillinen kasvillisuus on matalia ruohoja ja heiniä. Pitkään laidunnetuilla kedoilla on usein pylväsmäisiä ja pensasmaisia katajia. Tuoreet niityt ovat yleisin kaikista nii ytyypeistä. Tuoreilla niityillä on viljava ja ve ä melko hyvin pidä ävä maaperä, minkä vuoksi kasvillisuus on rehevämpää kuin kedoilla. Tuoreet niityt ovat olleet perinteisen maatalouden parhaita heinämaita. Merenrantanii yjä esiintyy suojaisilla merenrannoilla hienojakoisella maaperällä. Merenrantaniityt kuuluvat merenrantojen luontaiseen kasvillisuuteen. Perinteinen nii o ja laidunnus ovat laajentaneet nii yvyöhyke ä vedestä maalle sekä lisänneet nii yjen määrää ja monimuotoisuu a. Merenrantaniityillä karjan polkemille tai vähäkasvisiksi muu amille alueille on kehi ynyt suolamaita. Näillä alueilla maaperän suolat kerrostuivat pinnalle. Suolamaalaikuilla tavataan harvinaista suolamaakasvillisuu a Järven- ja joenrantanii yjä esiintyy laakeilla, hienoaineksisilla rannoilla vesirajan tuntumasta maarannan yläosaan. Jokien rannoilla nii ovyöhykkeet ovat yleensä kapeita, järvien rannoilla ne voivat olla laajoja. Järvenrantanii yjen kasvillisuus on monimuotoisempaa kuin jokirantojen. Tulvaniityt ovat suurten säännöstelemä ömien jokien tulvakerrostumilla esiintyviä nii yjä. Suoniityt ovat vähäpuustoisia tai puu omia, ruohoisia ja saraisia soita. Suonii yjen heinän- ja sarankasvua on perinteises paranne u patoamalla suon halki virtaava puro niin, e ä vesi nousee niitylle tai ohjaamalla purovesiä suoniityn yli. Veden mukanaan tuoma liete lannoi aa suota ja hillitsee puiden, pensaiden, varpujen ja sammalten kasvua. Nummet ovat puutonta varpuvaltaista kasvillisuu a, jota esiintyy saaristossa ja rannikolla useimmiten hiekkaisilla mailla. Suurin osa nummista on kataja-, kanerva- ja variksenmarjavaltaisia. 21
2 Metsälaitumet ovat karjan laiduntamia metsäalueita. Karjan vaikutus kasvillisuuteen näkyy selväs muun muassa heinien ja ruohojen lisääntymisenä sekä nii yaukkoina. Verra una normaaliin talousmetsään metsälaitumen puusto on vaihtelevamman ikäistä ja kokoista ja koostuu useammista puulajeista. Isot muurahaispesät ja runsas sienilajisto ovat metsälaitumen piirteitä. Hakamaat eroavat metsälaitumista lähinnä siinä, e ä hakamaiden puusto ja metsäkasvillisuus eivät ole yhtä runsasta. Haan puita lehdeste in ja harvenne in heinien ja ruohojen kasvun parantamiseksi. Haat olivat aida uja toisin kuin metsälaitumet, joilla karja kulki vapaas. Kaskimetsät ovat en sille kaskille kasvaneita leh puuvaltaisia metsiä. Kaskimetsissä esiintyy kangasmetsälajiston rinnalla runsaas heiniä ja ruohoja. Lehdesniityt ovat puustoisia nii yjä. Niille ovat tunnusomaisia kyn elikkömäises haarautuvat leh puut. Lehdesnii yjen hyvä heinäntuo o perustui rehevään kasvualustaan sekä puiden ja pensaiden karikkeen rehevöi ävään vaikutukseen. Lepikkoniityt ovat puustoisia nii yjä, mu a lehdestäminen ei ole niillä tunnusomaista. Perämeren rannikolla nuoret merenrantametsät raiva in harvapuustoisiksi niityiksi, ja Kainuussa harvenne in kaskiahoille kasvaneet lepikot harvapuustoisiksi niityiksi. Perinnemaisemien luoki elussa käytetään kirjaintunnuksia: V: Valtakunnallises merki ävä perinnemaisema-alue M: Maakunnallises merki ävä perinnemaisema-alue P: Paikallises merki ävä perinnemaisema-alue Pirkanmaan maakuntakaavassa on suunni elumääräys, jonka mukaan suunni elussa ja käytössä tulee edistää perinnemaisemalle luonteenomaista kul uuri- ja luonnonarvojen säilymistä. Suunni elusuosituksen mukaan erityistä huomiota tulee kiinni ää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua, kasvillisuu a ja maisemaa. Arvokkaisiin perinnemaisemiin merki äväs vaiku avissa hankkeissa on pyyde ävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Kaakkois-Pirkanmaan alueen perinnebiotooppi eto pohjautuu valtakunnallisen perinnemaisemaprojek n yhteydessä vuosina tehtyihin inventointeihin, minkä vuoksi mukaan eto ei ole ajantasaista. Perinnebiotooppi etoon tulisi suhtautua siten, e ä se on vanhaa. Uusia inventointeja ei ole voitu järjestää resurssipulan takia. Pirkanmaan perinnebiotooppeja varten on laadi u hoito-ohjelma Pirkanmaan ympäristökeskuksessa vuonna Tästä on saatu etoa Pirkanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suunni elija Tiina Schultzilta. 22
3 Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella Rautajärven niityt, Ylisen haka, Ouniankärjen metsälaidun, Särkilahden laitumet sekä Mäki-Laurilan metsälaidun ja haka ovat Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merki yjä maakunnallises arvokkaita perinnemaisemia eli perinnebiotooppeja. Muut perinnemaisemat ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Ouniankärjen metsälaidun metsälaidun, haka M Ylisen haka haka, niitty M Mäki Laurilan metsälaidun ja haka metsälaidun, niitty, haka M Särkikosken laitumet metsälaidun, niitty, haka M Kyläniemen laidun metsälaidun, niitty, haka, rantaniitty P+ Rapakon metsälaidun metsälaidun, haka P Veräväisen katajaketo haka, kallioketo P Maunulan niitty niitty P Ylisen kesälaidun haka, metsälaidun P Yli Tossan metsälaitumet metsälaidun, niitty P Rautajärven niityt niitty, haka, rantaniitty M Haukilammen laitumet metsälaidun, haka P+ Sarkasen metsälaidun metsälaidun P+ Evinsalon metsälaidun metsälaidun P Heikkilän haka haka, metsälaidun, niitty, rantaniitty P Koivulahden haka haka, niitty, metsälaidun P Taivallahden metsälaidun metsälaidun P Hukin niitty niitty P Viitasalon haka haka, niitty P Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella Sipilän nii y on Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merki y maakunnallises arvokas perinnemaisema eli perinnebiotooppi. Muut kohteet ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 7) Taulukko 7. Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Sipilän niitty niitty, rantaniitty, haka M+ Lehtimäen metsälaidun metsälaidun P+ Uusi Oravaisen laitumet metsälaidun, haka P Venehniemen metsälaidun metsälaidun, muu P Yli Hinkkalan haka niitty, haka, kallioketo P Yli Mattilan laitumet metsälaidun, haka, kallioketo, muu P Ala Jussilan haka haka, niitty P Mattilan haka haka P Mikkolan haka haka, niitty P 23
4 Valtakunnallises merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Kul uuriperintöalueiden käytössä on varmiste ava, e ä valtakunnallises merki ävät kul uuriympäristöjen arvot säilyvät. Valtakunnallises merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt (RKY) kertovat Suomen historiasta ja kehityksestä. Museoviraston laa ma RKY-inventoin on val oneuvoston päätöksellä ote u maankäy öja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden tarkoi amaksi inventoinniksi rakennetun kul uuriympäristön osalta. Päätös astui voimaan vuoden 2010 alusta. RKY-inventoin korvaa vuonna 1993 julkaistun valikoiman. Vuoden 1993 inventoinnin pois jääneistä kohteista ja alueista monet ovat kuitenkin maakunnallises tai paikallises merki äviä. Valtakunnallises merki ävien rakenne ujen kul uuriympäristöjen alueella ei tulisi tapahtua kul uuriympäristöarvojen kanssa ris riidassa olevia muutoksia tai rakentamista. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoite ava valtakunnallises merki ävät kul uuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla maankäytön ja rakentamisen on sovellu ava alueiden historialliseen kehitykseen. Kul uuriympäristöä koskevien alueidenkäy ötavoi eiden tarkoi amien alueiden ja kohteiden osalta on kysymys erityistavoi eista, jotka koskevat myös yleis- ja asemakaavoitusta. Valtakunnallises merki ävää rakenne ua kul uuriympäristöä koskevasta maakuntakaavaehdotuksesta on pyyde ävä maankäy ö- ja rakennusasetuksen edelly ämä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Museovirastolta. Tällaista alue a koskevasta yleis- tai asemakaavaehdotuksesta on yleensä pyyde ävä lausunto myös alueelliselta ympäristökeskukselta ja Museovirastolta tai maakuntamuseolta. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella sijaitsee viisi valtakunnallises merki ävää rakenne ua kul uuriympäristöä. Nämä kaikki sijaitsevat Pälkäneen alueella. Lisäksi Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on maakunnallises arvokkaita rakenne uja ympäristöjä (akm), jotka on merki y Pirkanmaan maakuntakaavaan. Näihin alueisiin lii yy suunni elumääräys, jonka mukaan suunni elussa, rakentamisessa ja käytössä on ediste ävä kul uuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on ote ava huomioon kul uuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käy ö ja rakentaminen tulee sopeu aa kunkin alueen kul uuriperintöön ja ominaislaatuun. Lisä etoa: RKY kaavoituksessa ja lupamene elyssä h p:// / edostot/0025da10.pdf Merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Pälkäneen alueella Pälkäneen kunnan alueella on sekä valtakunnallises e ä maakunnallises merki äviä rakenne uja kul uuriympäristöjä (kar a 8). Museoviraston valtakunnallises merki äviksi rakennetuiksi kul uuriympäristöiksi (RKY 2010) luoki elemia ovat: Puu kkalan kylä sijaitsee Kokemäenjoen vesistöön kuuluvien järvien välisellä kannaksella. Kylä oli Kukkiajärven suurimpia kyliä keskiajan lopulla. Kylänrai on osa vanhaa maan etä. Puu kkalan kylässä on säilynyt isojakoa edeltävään kylärakenteeseen perustuva, ivis, talonpoikaiseen maanomistukseen perustuva, pohjoishämäläinen ryhmäkylä, ja näitä kylärakenteen kehitysvaiheita kuvastava rakennuskanta. Kylärakenne on myöhemmin levinnyt nauhakyläksi maan en suuntaises. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa ja 1900-lukujen tai eesta luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeäs erillään omalla mäkialueella kylän keskustassa tai rai n varrella viljelyyn huonos kelpaavalla maa-alueella kyläton en jatkona. 24
5 Pälkäneen pitäjänkeskus rakentuu eri aikoina syntyneistä alueista. Vanhin, agraarivaiheeseen lii yvä pitäjänkeskus, sijaitsee Syrjänharjun ja Pälkäneveden välisellä Epaalan - Kuulialan viljelytasangolla. Kirkonkylän uudempi, maakaupan vapautumisen jälkeen 1800-luvun lopulla syntynyt, osa sijaitsee Syrjänharjun ja Kos anvirran välisellä alueella. Kolmannen osa-alueen muodostaa Kos anvirta, jonka molemmilla puolilla on taistelupaikkoja, sotahistoriaan lii yviä muinaisjäännöksiä sekä huvila- ja mökkiasutusta. Pälkäneen pitäjänkeskukseen kuuluvalle Epaalan-Kuulialan alueelle on tekeillä osayleiskaava. Raiskion torppa on aikanaan yleisen torppa-asutuksen tyypillinen edustaja. Raiskion torppa sijaitsee Ämmätsäjärven pohjoispohjukassa mäenrinteessä. Runsaiden kivikau sten löytöjen perusteella alue on ollut suotuisaa asuinalue a jo esihistoriallisena aikana. Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Myllytoimintaa Hauhon maakirjakylillä on ollut koskessa jo keskiajalla. Myllypiha sijaitsee Vihavuoden kosken itärannalla. Mylly on yksi Kanta-Hämeen kun en harvoista säilyneistä hirsisistä myllyrakennuksista. Vihavuoden sahayhdyskunta sijaitsee myllyn vieressä. Saha on rakenne u vasta 1900-luvun alkupuolella. Maakunnallises arvokkaita, Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merki yjä, kul uuriympäristöjä ovat Niemikunnan kul uurimaisema, Vahdermetsän kylä ja kul uurimaisema, Rautajärven kul uurimaisema, Kaukkala, Hal an kylämaisema, Vihavuoden sahamiljöö, Kuohijoen kylä ja kul uurimaisema, Padankosken kul uurimaisema, Luopioisten kirkonkylän rai, Ämmätsä, Kanjan lan kyläkeskus, Kouvalan asutusmaisema, Kankainen sekä Vuolijoen kul uurimaisema, Sappeen kylä ja kul uurimaisema. Näistä kohteista Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta on myös vali u valtakunnallises arvokkaiden rakennetun ympäristön (RKY) kohteeksi. Maakuntakaavassa valtakunnallises arvokkaiksi kul uuriympäristöiksi on merki y Pälkäneen pitäjänkeskus ja Puu kkalan kylä sekä arvokkaaksi kohteeksi Raiskion torppa. Merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Kuhmalahden alueella Kuhmalahden alueella ei ole valtakunnallises merki äviä rakenne uja kul uuriympäristöjä. Sen sijaan alueella on maakunnallises merki äviä kul uuriympäristöjä (kar a 9). Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa näitä kohteita ovat Pohjan kylän kul uurimaisema, Tervaniemen kul uurimaisema, Pajulan kylän kul uurimaisema, Vehkajärven kylä ja kul uurimaisema sekä Kuhmalahden kirkonseudun kul uurimaisema. 25
6 m Kar a 8. Kul uuriympäristön suojelu Pälkäneen alueella. Muinaismuistoalue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993) Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2010) Arvokas kulttuuriymparisto (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) Maakunnallisesti arvokas maisema alue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) Kuntaraja Tiestö Vesistö Onkkaala Km 1. Mälkilän ja Myttäälän kulttuurimaisema 2. Pälkäneen Pitäjänkeskus (Onkkaalan kylä ja kulttuurimaisema + Epaalan Kuulialan kulttuurimaisema) 3. Pinteleen kulttuurimaisema 4. Vuolijoen kulttuurimaisema 5. Kouvalan kylä, Aitoo 6. Sappeen kylä ja kulttuurimaisema 7. Vihavuoden mylly ja sahayhdyskunta 8. Puutikkalan kylä 9. Luopioisten kirkonkylän miljöö 10. Raiskion torppa Aitoo Rautajärvi Luopioinen 8. Museovirasto 2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. 26
7 Kar a 9. Kul uuriympäristön suojelu Kuhmalahden alueella. # Suojeltava kirkko Kulttuuriympäristöt: Muinaisjäännökset:! Muinaisjäännös Merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 1993) Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) 1. Kuhmalahden kirkonseudun kulttuurimaisema 2. Pajulan kylän kulttuurimaisema 3. Vehkajärven kylän kulttuurimaisema A. Rutasaaren kärki B. Sarviniemi C. Kalaniemi I, II ja III D. Koivusaari Kuntaraja Tiestö Vesistö A.! 2. B.! # Kirkonkylä 1. D. # C.!!! 3. Vehkajärvi Pohja 0 2,5 5 Km Museovirasto 2010 j Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. 27
8 4. YKSITTÄISET LUONNON- JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELUKOHTEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yksi äiset luonnonsuojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Geologisilla muodostumilla tarkoitetaan kallio- ja maaperässä olevia luonnon muodostumia, jotka ovat syntyneet erilaisten ja eri-ikäisten geologisten prosessien tuloksena. Maa- ja kallioperän geologisesta monimuotoisuu a kutsutaan geodiversitee ksi. Maa- ja kallioperän geologiset tekijät vaiku avat alueen kasvillisuuteen ja edelleen alueen muuhun eliöstöön. Kallio- ja maaperämuodostumiin lii yy ihmisen virkistys- ja harrastustoimintaan lii yviä arvoja sekä arkeologisia ja kul uurihistoriallisia arvoja. Maankamaran geologiset ominaisuudet ovat myös tärkeitä asutukselle ja elinkeinoelämälle. Geologiset muodostumat ovat merki äviä energia- ja raaka-ainelähteitä, joita tulee hyödyntää ekologises kestävällä tavalla. Geologisten muodostumien suojelu perustuu pääasiassa luonnonsuojelulakiin ja maa-aineslakiin. Suojeltavia muodostelmia ovat kalliot, harjut ja moreenialueet. Maa-aineslain mukaan luvan ainesten o amiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen. Ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyyde ävä alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Pienialaisia geologisia kohteita voidaan rauhoi aa luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkkeinä. Luonnonmuistomerkkejä ovat rauhoite u puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma. Luonnonmuistomerkin rauhoi amisesta pää ää val onmaalla se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Kunta pää ää alueen omistajan hakemuksesta yksityismaalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoi amisesta. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoi aminen tai turmeleminen on kielle y. Pirkanmaan maakuntakaavaan on merki y suojeltavia kallioita (ge2), harjuja (ge1) ja moreenialueita (ge3). Pälkäneellä on kaikkia suojeltavia geologisia muodostumia. Kuhmalahdella on vain suojeltavia kallioita. Taulukossa on lueteltu alueen arvokkaat geologiset muodostumat. Lisäksi Pälkäneen arvokkaat kalliot on esite y kartoissa 4 ja 5, Kuhmalahden kartassa 6. Kallioiden luoki elu: 1. Ainutlaatuinen kallioalue (ei kohteita Pirkanmaalla) 2. Eri äin arvokas kallioalue 3. Hyvin arvokas kallioalue 4. Arvokas kallioalue 5. Kohtalaisen arvokas kallioalue (ei maakuntakaavassa) 6. Jonkin verran arvokas kallioalue (ei maakuntakaavassa) 7. Kallioalueen maisema- ja luonnonarvot vähäiset (ei maakuntakaavassa) 28
9 Taulukko 8. Arvokkaat kalliot Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Kunta Arvoluokka Karivuori Kuhmalahti ja Pälkäne 4 Kalkkivuori Kuhmalahti 4 Peltovuori Kivisalmenvuori Kuhmalahti ja Orivesi 3 Sinivuori Kuhmalahti ja Orivesi 4 Salminkallio Pälkäne 4 Korppivuori Laurilanvuori Pälkäne 4 Tepulinna Pälkäne 4 Tulivuori Pälkäne 4 Haikanvuori Pälkäne 2 Pykälänvuori Pälkäne 4 Mustikkavuori Kiimakallio Pälkäne 4 Pälkänevuori Kapeanrannanvuori Pälkäne 4 Harjujen luoki elu: I Kansainvälises arvokas harjualue (ei kohteita Pirkanmaalla) II Valtakunnallises arvokas harjualue III Maakunnallises arvokas harjualue IV Paikallises arvokas harjualue (ei maakuntakaavassa) Taulukko 9. Arvokkaat harjut Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Koko (ha) Arvoluokka Syrjänharju A 50 III Konkinharju Karinkärki 77 III Kollolanharju 34 III Syrjänharju B 81 III Punamultalukko Isokangas * 114 III 29
10 Moreenityypit: Reunamoreeni (RMrM) Kumpumoreeni (KMrM) Iso kumpumoreeni (KMrM) Drumliini (Dr) Taulukko 10. Arvokkaat moreenimuodostumat Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Koko Muodostuma Kallioisjärvenkorpi 26,6 Kumpumoreeni Koijärvi 7,06 Iso kumpumoreeni Ilkonvuori 7,79 Iso kumpumoreeni Yksi äiset rakennetun ympäristön suojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Rakennetun ympäristön yksi äisiä suojelukohteita ovat muinaisjäännökset, joita suojellaan muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Muinaisjäännökset jaetaan esihistoriallisiin ja historiallisiin jäännöksiin. Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan aikaa ennen kirjoitustaitoa, joka pää yi Suomessa vajaa tuhat vuo a si en. Pääosa esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksistä on jääkauden jälkeiseltä ajalta. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat keskiaikaisia ja sitä nuorempia jäännöksiä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: maa- ja kiviröykkiöt, kivikehät ja kivilatomukset pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot kivet ja kalliopinnat, joissa on kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tai maalauksia, hionnan tai hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja käräjäpaikat asuinpaikat ja muodostumat hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huoma avien rakennusten rauniot sekä hautapaikat kivet, ris t ja patsaat kulkuteiden, envii ojen ja siltojen sekä var otuli- ja muiden sellaisten lai eiden jäännökset kiinteät luonnonesineet, joihin lii yy vanhoja tapoja, tarinoita tai huoma avia muistoja Museovirasto on jakanut muinaisjäännökset rauhoitusasteensa mukaan kolmeen rauhoitusluokkaan: I: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, e ä niiden säilyminen on turva ava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutki aisiinkin, ne pyritään en söimään. 30
11 II: Kohteiden arvoa ei voi selvi ää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I tai III luokkaan. III: Kohteet, joita rii äväs tutki uina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoite uina. Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoite u muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksen kaivaminen, pei äminen, muu aminen, vahingoi aminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ovat kielle y. Toimenpide ä suunniteltaessa on hae ava lupaa museoviranomaiselta. Museoviranomaisten laa malla rauhoitusluokituksella ei ole lainsäädännöllistä peruste a, vaan se on käytännöntyötä varten. Muinaismuistolain mukaan I ja II luokan muinaisjäännökset on suojeltava, III luokan kohteet jäävät suojelun ulkopuolelle. Pirkanmaan maakuntakaavassa suunni elumääräys, jonka mukaan muinaisjäännösalueiden ja -kohteiden ja niiden lähialueiden maankäy öä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi ote ava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijain ja mahdollinen lii yminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kul uuriympäristöihin. Pälkäneen muinaisjäännökset on esite y lii eessä. Kuhmalahden muinaisjäännökset on lueteltu taulukossa 11, ja osa näistä on myös kartassa 9. Taulukko 11. Kuhmalahden yksi äiset suojellut muinaisjäännökset. Lähde: Museoviraston rekisteriportaali. Muinaisjäännösrekisteri. Kohde Ajoitus Suojeluperuste Kalaniemi 1 esihistoriallinen asuinpaikat Kalaniemi 3 esihistoriallinen asuinpaikat Koivusaari esihistoriallinen asuinpaikat Sarviniemi esihistoriallinen asuinpaikat Kalaniemi 2 esihistoriallinen asuinpaikat Iso Pento (Isopendo) historiallinen asuinpaikat Rutasaaren kärki pronssi ja/tai rautakautinen hautapaikat Vanha kirkonpaikka historiallinen kirkkorakenteet Vähäpento Pentojärvi historiallinen kivirakenteet Jaakkola kivikautinen löytöpaikat Mäki Tulokas kivikautinen löytöpaikat Lehtola kivikautinen löytöpaikat Seppälä kivikautinen löytöpaikat Markkula kivikautinen löytöpaikat Ahola kivikautinen löytöpaikat Vähä Annala kivikautinen löytöpaikat Koivisto rautakautinen löytöpaikat Sippolanmäki kivikautinen löytöpaikat Yli Knaapi kivikautinen löytöpaikat Sipilä kivikautinen löytöpaikat Perkiö esihistoriallinen työ ja valmistuspaikat Lisä edot ja tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä: h p://kul uuriymparisto.nba. /netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx 31
12 5. KORKEUSVAIHTELUIDEN VUOKSI SELLAISENAAN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia. Se on muodostunut vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa, pääosin miljoonaa vuo a si en. Muutamia pienempiä geologisia prosesseja on tapahtunut tämän jälkeenkin. Myöhemmin jääkaudet ovat kulu aneet peruskalliota ja tasoi aneet näin korkeusvaihteluita. Maaston pinnan muodot esitetään yleensä korkeuskäyrillä ja järvien pohjamuodot syvyyskäyrillä. Maanmi auslaitos on tallentanut korkeuskäyrät 5 m:n välein viivoina, joihin on liite y korkeus edot. Näm äovat Maanmi auslaitoksen vektorimuotoista paikka etoaineistoa. Tässä selvityksessä korkeusarvojen vaihtelua tarkastellaan rasterikar ojen avulla. Tämä tarkoi aa sitä, e ä Maanmi auslaitoksen korkeuskäyräviivoista on muoka u selvitystä varten pinta, joka kuvaa korkeusvaihteluita yleispiirteises kun en alueella (kartat 10 ja 11). Alueelliset korkeusvaihtelut, rinteen jyrkkyys ja kallioalueet vaiku avat alueiden käy ämiseen. Nämä voivat edelly ää rakentamiselta maanmuokkausta. Tilanne on tapauskohtainen, minkä vuoksi asiaa ei käsitellä tarkemmin tässä selvityksessä. Yleispiirteinen kuva Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan korkeusvaihteluista, rinteiden jyrkkyyksistä ja kallioperästä on tarkasteltavissa kar ojen avulla. Pälkäneen kallioperän korkeusvaihtelut on esite y kartassa 10 ja rinteiden jyrkkyydet kartassa 12. Kuhmalahden korkeusvaihteluita voidaan tarkastella kartan 11 ja rinteiden jyrkkyyksiä kartan 13 avulla. Lisäksi Pälkäneen kallioalueet on merki y kartaan 15 ja Kuhmalahden kartaan
13 Kar a 10. Pälkäneen kallioperän korkeusvaihtelut- Tiestö Kuntaraja Vesistö 0 95 m 95,1 115 m 115,1 135 m 135,1 155 m 155,1 175 m 175 m Rautajärvi Luopioinen Aitoo 33 Onkkaala 5 10 Km Maaperäaineisto 1:20 000, Geologian tutkimuskeskus. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. m 0
Karttojen kopiointi, käyttö ja tekijänoikeudet:
KARTAT 1. Kuhalahden palveluita 2. Pälkäneen julkisia palveluita (1) Pälkäneen julkisia palveluita (2) Pälkäneen yksityisiä palveluita (1) Pälkäneen yksityisiä palveluita (2) 6. Kuhalahden tiestö ja valaistut
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLIITTEET. 1. Palvelulogistiikan kustannukset. Lähde: Kuhmalahden ja Pälkäneen kunnat. 2. Pälkäneen yksittäiset suojellut muinaisjäännökset.
LIITTEET 1. Palvelulogistiikan kustannukset. Lähde: Kuhmalahden ja Pälkäneen kunnat. 2. Pälkäneen yksittäiset suojellut muinaisjäännökset. Lähde: Museoviraston rekisteriportaali. Muinaisjäännösrekisteri
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotOsa 7 KAAKKOIS-PIRKANMAAN SUOJELUALUEET JA FYYSINEN RAKENNE. Paulina Nordström Pomoo ori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2010. Vehkajärvi.
Osa 7 KAAKKOIS-PIRKANMAAN SUOJELUALUEET JA FYYSINEN RAKENNE 4. 3. Kirkonkylä Pohja Vehkajärvi 1. 2. 3. 1. 4. 8. Onkkaala 2. 5. Aitoo Rautajärvi Luopioinen 6. 7. Paulina Nordström Pomoo ori ry & Kaakkois-Pirkanmaan
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotKulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke
Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.
LisätiedotRAKENNUSSUOJELUSTA LAIT: - Laki rakennusperinnön suojelemisesta 2010 (RakPSL) - Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) - Kirkkolaki
RAKENNUSSUOJELUSTA LAIT: - Laki rakennusperinnön suojelemisesta 2010 (RakPSL) - Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) - Kirkkolaki prof. Ekroos 1 prof. Ekroos 2 KML-perusta 1 Lain valinta RAKENNSUOJELU VAIHEET
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja ympäristöselvitys Liite
Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi Luonnonsuojelulain yhtenä tavoitteena on sen 1 :n mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on pyrittävä
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotMAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus
LisätiedotMaa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen
Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-aines seminaari 6.5.2010 Kajaanissa Kainuun ELY -keskus, Ilkka Haataja, ympäristönsuojelu 7.5.2010 1 Maa-ainesten oton tilastointi siirretty
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI OSIA YLÄ-PISPALASTA, ALA-PISPALASTA JA SANTALAHDESTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN II-VAIHE
TAMPEREEN KAUPUNKI 3.2.2016 OSIA YLÄ-PISPALASTA, ALA-PISPALASTA JA SANTALAHDESTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN II-VAIHE Asemakaava nro 8309 Diaarinumero: TRE: 841/10.02.01/2009
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotArvokkaat kulttuuriympäristöt
Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotHAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotAjankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo
MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo MITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSET OVAT? Maisemassa, maaperässä tai vedessä säilyneitä ihmisen aikaansaamia rakenteita ja kerrostumia
LisätiedotSuunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita.
Kannen kuvat Ranja Hautamäki. Päivite y 24.10.2018 Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita. Suunni elutehtävän tausta Vertaissuunni
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 7.6.2019 1 SISÄLTÖ Käsitteitä Perinnebiotooppien uhanalaisuus Suomessa Luontodirektiivin luontotyypit ja niiden tila Suomessa
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotKiviaineshuolto kaavoituksessa
Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotVALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotKulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa
Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotSastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi
KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut
LisätiedotSuunnittelualue. Lähde: SYKE, MML
Suunnittelualue Lähde: SYKE, MML 0 1 2 4 km Merkittävät kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Suunnittelualue 0
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotMerkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.
ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotPispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden
LisätiedotLohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017
1 Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Jussila Tilaaja: Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Alueen maankäytön historia... 5 Tulos...
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotTampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotKunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot
2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö
LisätiedotMetallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki
Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä 29.4.2017 Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Miksi arkeologista perintöä säilytetään ja suojellaan? Muinaismuistot sisältävät tietoa menneiden aikojen ihmisistä
LisätiedotLAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Finnish Consulting Group Oy VESILAHDEN KUNTA LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 303461-P15872 25.10.2011, tarkastettu 3.9.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotLoppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f
Loppi Jokila Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 f.145310 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotKerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009
Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotIitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017
1 Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 6 Inventointi...
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotEtelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006
Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,
LisätiedotAlue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset
sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet
LisätiedotLAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
HÄMEENLINNA LIESO Ali-Äijälä RN:o 7:95 (osa tilasta) Kiila RN:o 7:52 KUOHIJÄRVI LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 18.6.2012 Tunnistetiedot Kaavan
LisätiedotHistorialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet
33 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet v. 2014 Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet Peruste Kunta Nimi (km = kulttuurimaisema)
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotArkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa
Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa 24.11.2016 Kaarlo Katiskoski Itä ja Pohjois Suomen kulttuuriympäristöpalvelut KV sopimukset ja arkeologinen kulttuuriperintö Kansallinen
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotLuontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotKohdetyyppi: 1 Asuinpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaatit: X , Y Mittakaava: 1:10000
Kohdetyyppi: 1 Asuinpaikat Copyright: Metsähallitus 2008 Maanmi auslaitos 1/MML/08 Koordinaatit: X 7124060, Y 3625983 Mittakaava: 1:10000 18 Lentuankosken niska W kivikau nen löytöpaikka MH-tunnus: 147632
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotVALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija: FK Kreetta
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotPielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi
1 Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet...
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotPUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN
PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n
LisätiedotLÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI
OHJE MIKKELIN KAUPUNKI SIISTI LÄHIYMPÄRISTÖ LISÄÄ ASUMISVIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA Nyt jokainen voi niin halutessaan huoleh a oman asuntonsa lähiympäristön siis misestä jäljempänä maini ujen periaa
LisätiedotPohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013
Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.5 2. Kohteet...6 2.1. Karvia Malkaneva...6 2.2. Karvia Kärmeskallio
LisätiedotKangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...
LisätiedotPälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
Lisätiedot