HYVÄ FIILIS KANNATTAA. Mr Työn Imu Jari Hakanen jättää stressin avantoon. Voita työpaikallesi euron valmennus! 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ FIILIS KANNATTAA. Mr Työn Imu Jari Hakanen jättää stressin avantoon. Voita työpaikallesi 6 000 8 000 euron valmennus! 14"

Transkriptio

1 T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I ttttyö Terveys Turvallisuus ,00 HYVÄ FIILIS KANNATTAA Mr Työn Imu Jari Hakanen jättää stressin avantoon Voita työpaikallesi euron valmennus! 14 Esimies ja Henkilöstö päivät Helsingissä ja 42 Miksi kiekkoilijan kalloa saa runnoa surutta? Ekoaktiivi Kaarina Davis ui vastavirtaan Jos haistat palaneen käryä, toimi näin

2 Sievi PLANAR Tartu töihin uudella otteella! Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla. Fe Planar 2 S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 Fe Planar 1 S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08) Fax (08)

3 UUTUUS! Statiivi

4 ttttyö Terveys Turvallisuus Turvallisuus Terveys Työ LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN JARI HAKASEN. 20 Siististi cool vai asiallisen siisti? Pukeutuminen ilmentää ammattilaisuutta. 23 Tätä mieltä: Ilkka Halava Mistä intoa työhön? x Työn tuunaus: SPR:n Kontti-kierrätystavaratalo x Palveleva johtaminen: Rauhala-yhtiöt x Työn imu: Lastenklinikan ortopedian ja traumatologian osasto. 30 Innostus tekee työstä mielekästä ja tuottavaa 32 Terveydeksi! 40 Missä palaa? 14 kysymystä paloturvallisuudesta. 42 Tulelta ja tuholta turvaan Varauloskäynti-, ensiapu- ja palontorjuntamerkit opastavat oikeaan suuntaan. 43 Tuotteet 44 Tapaturmainen kuolema Lehdessä lisäksi 14 Voita työpaikallesi arvokas valmennus! Joko teidän työpaikallanne on päihdeohjelma? 16 Henkilö: Toisinnäkijä löysi oman polun Kirjailija, luontoyrittäjä Kaarina Davis puhuu elämän kohtuullistamisen puolesta. Vakiosivut 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 12 TTT-Digi 15 Kirjeitä lukijoilta 15 Sarjakuva T & T & T 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 49 Julkaisut 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna SANNA VIHANTO KAISA SIRÉN AKTIIVINEN OTE OMAAN DUUNIIN 20 MILLAINEN LOOK, SELLAINEN TYÖNTEKIJÄ? Vaatteilla on väliä myös sellaisissa ammateissa, joissa ei ole virallista pukeutumisohjetta. Kontti-kierrätystavaratalon Janne Pulkkinen ja Pirjo Laitinen tekevät työstään oman näköistään. 40 APUA, TULI ON IRTI! JOMOTTAAKO SELKÄÄ, JUILIIKO NISKAA? Tarkista, istutko oikein Työ Terveys Turvallisuus 2/2013 ISSNL ISSN ISSN

5 Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Puh (vaihde) Faksi Sähköposti: Internet: Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh Toimitussihteerit Helinä Kujala puh Marja Sarkkinen puh Toimittaja Susanna Kaaja puh Graafikko Jouko Rytkönen puh Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh Ilmoitukset Ingmar Qvist puh Raija Korpi, puh Iris Poutanen puh Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki Puh /rekisteri Faksi Sähköposti: Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh Sähköposti: Tilauslipuke sivulla 46 TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 13 Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 7 numeroa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv.) Kestotilauksena 69 e (sis. alv.) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Katja Leppänen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 43. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki (LT 2013) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO Me vähän onnelliset SYNNYIN SUOMEEN säännöstelytalouden ja kuponkien aikaan. Maa ei vielä ollut se lintukoto, johon syntymistä olisi pidetty lottovoittona. Nyky-Suomen elintasossa ei ole valittamista. Kaikkea on ja kaikkea saa, joskin hyvinvoinnin jakautumisessa on toivomisen varaa. Kestävän kehityksen kannalta elintasomme on jo liiankin korkea. Hyvän elämän edellytyksistä ja talouskasvusta on tullut muodikas tutkimuskohde 2000-luvulla. Ihmisten onnellisuus ei näytä korreloivan bruttokansantuotteen kanssa kovin voimakkaasti. Rikkaille amerikkalaisille käy kalpaten yhdysvaltalaisen kirjailijan ja toimittajan Barbara Ehrenreichin vertailussa: he häviävät jopa synkkinä pidetyille suomalaisille. HIMALAJAN PIENI JA KÖYHÄ EKOVALTIO Bhutan on noussut esikuvaksi muulle maailmalle. Maan pääministerin Jigme Thinleyn mielestä itsekäs ahneus on ollut syynä maailman talouskatastrofiin. Bhutanissa on alettu mitata bruttokansanonnellisuutta. Turhan tavaran ja krääsän sijasta puhutaan onnellisuudesta, elämään tyytyväisyydestä. Onnellisuus rakentuu neljän peruspilarin talouden, kulttuurin, ympäristön ja hyvän hallinnon varaan. Hen kistä hyvinvointia seurataan tutkimalla ihmisten päivittäisiä tunne tiloja ja laskemalla muun muassa perheen kanssa oleiluun vietettyä aikaa. Bruttokansanonnellisuus-brändin lanseeraus on onnistunut niin hyvin, että YK:n myötävaikutuksella koko maailma viettää kansainvälistä onnellisuuden päivää SUOMESSA TYÖN ILO on hakusessa. Aiemmassa sääty-yhteiskunnassamme aateliset ja papit olivat osa oleskeluyhteiskuntaa he ottivat osan toisten työn tuloksista. Täällä pohjantähden alla -kirjan Jussi Koskelalle taas työnteko pappilan torpparina oli velvollisuus, taksvärkki. Otsasi hiessä, vakavasti ja nautinnotta, velvollisuudesta, pitää sinun työtäsi tekemän. Onnellisuustutkijat muistuttavat, että lottovoiton tuoma onnentunne häviää muutamassa kuukaudessa. Pysyvämpi onni on saada tehdä työtä, innostavasti ja hyvillä mielin, olla osa työyhteisöä ja ansaita työstä kohtuullinen ja oikeudenmukainen toimeentulo ilman tulevaisuusmörköjä, suurta huolta ja ahdistusta hylätyksi tulemisesta. Epäily ja aliarvostus louhivat luottamusta. Luottamus ja arvostus ovat edellytyksiä onnen tunteelle ja elämän laadulle. Helsingissä 12. maaliskuuta 2013 Maailma viettää kansainvälistä onnellisuuden päivää Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 2/2013 Työ Terveys Turvallisuus 5

6 TTT Ajassa KOONNUT HELINÄ KUJALA Aivovamma uhkaa joka kiekkoilijaa JÄÄKIEKOSSA syntyy yksi aivo- tai päävamma jokaisella liigakierroksella. Kauden aikana se tarkoittaa 50 60:tä vammaa maan kansallisurheilussa, arvioi Suomen Jääkiekkoilijat ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Saarela. SM-liiga ei tilastoi päävammoja, mutta pelaajayhdistys on patistellut liigaa toimintaan. Kovien taklausten ja päävammojen takia rangaistuslinjaa onkin kiristetty kesken kuluvan kauden. Jopa poliisi ja syyttäjäviranomaiset ovat uhanneet puuttua asiaan. Niin kauan kuin pelataan nykysäännöillä, jonkin asteiset päävammat ovat valitettavasti väistämättömiä. Aivot helähtävät aina normaalissakin taklaustilanteessa, Saarela huomauttaa. Työterveyslaitoksen neurologin Markku Sainion mielestä päävammojen riskiä ei tulisi hyväksyä lainkaan. Aivovammoja ei pitäisi käsitellä vain lajiin kuuluvina lieveilmiöinä. Suojuksilla ja sääntömuutoksilla saataisiin paljon aikaan, hän sanoo. Vaarallisimpia ovat pelaajien iskeytymiset laitaa vasten, kaatumiset ja kompastumiset. Tuoreessa junioripelaajan tapauksessa kaatuminen railoon johti neliraajahalvaukseen. Sainion mukaan pahinta on juuri nuorimmille pelaajille koituva riski. Lieväkin vamma voi muuttaa persoonallisuutta, mikä on liian kova hinta hyvästä harrastuksesta. Aina kun pelaajalta menee tilanteessa taju, aivovamman riski on olemassa. Suurin osa jääkiekossa ja muussa kontaktiurheilussa syntyvistä päävammoista on aivotärähdyksiä. Ne pitää diagnosoida ja hoitaa oikein. Joka kuudennelle aivotärähdyksen kokeneelle jää pitkäaikaisia tai jopa pysyviä oireita. Jos kaukaloon palataan liian nopeasti ja kohdalle sattuu vielä toinen tärsky, seuraukset voivat olla kohtalokkaita, Saarela toteaa. Jos urheilijalla epäillään aivovammaa, hänen vointiaan on seurattava 2 6 tuntia. Jos oireet jatkuvat yli 15 minuuttia, häntä ei saa päästää seitsemään päivään alttiiksi uudelle kontaktille. Pelaajayhdistys näkee aivovammojen estämisen työterveysasiana. Kypärät ja muut suojat eivät enää riitä; myös halleihin vaaditaan parannuksia. Tärkeintä on kuitenkin pelitapa, jossa toisen terveyttä varjellaan viimeiseen saakka. KARI PITKÄNEN NÄIN AIVOVAMMAT VÄHENEVÄT: 1. Joustokaukalot. Tulossa pakollisiksi SMliigaseuroille kaudelle , mutta suositellaan otettavaksi käyttöön vaikka heti. 2. Kunnioitus vastustajaa kohtaan. Taklaa vastustajaa siten, kuin toivoisit itseäsi taklattavan. 3. Ammattimainen lääkintähuolto. Sisältää myös neuropsykologisen Impact-testin kaikille pelaajille ennen kauden alkua. Jos sattuu aivovamma, testi uusitaan ja tuloksia verrataan aiempiin. Syksyllä 2012 testin teki vapaaehtoisesti neljä SM-liigan joukkuetta. 4. Kovennettu rangaistuslinja, jos kyseessä on tahallinen päähän kohdistunut taklaus. SM-liigan toimitusjohtajan Jukka-Pekka Vuorisen mukaan aivotärähdykseen johtaneet taklaukset olisi vietävä suoraan liigan kurinpitoryhmän käsiteltäväksi ja pelikieltoja sakkorangaistuksia tiukennettava selvästi. THINKSTOCKPHOTOS 6 Työ Terveys Turvallisuus 2/2013 Oikein kiinnitetty kypärä vähentää aivovamman riskiä prosenttia kaikissa ikäryhmissä.

7 THINKSTOCKPHOTO UUSI MALLI PIENYRITTÄJIEN TYÖTERVEYSHUOLTOON Työterveyshuollon palvelut puuttuvat erityisesti pienistä, alle kymmenen henkeä työllistävistä mikroyrityksistä. Näitä on 93 prosenttia kaikista maamme yrityksistä. Työterveyslaitos on ollut mukana kehittämässä uutta, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista työterveyshuollon toimintamallia alle 20 henkeä työllistäville yrityksille. Malli viedään käytäntöön valtakunnallisessa hankkeessa, joka tarjoaa koulutusta työterveyshuolloille, ohjausta yritysneuvonnan asiantuntijoille sekä tiedotusta yrittäjille. Tavoitteena on, että työterveyshuollot hallitsevat tämän uuden toimintamallin ja yritysneuvojat huomioivat työhyvinvointiasiat työssään. Näin yrittäjät saavat jo yrityksen alkutaipaleella tietoa työterveyshuollosta, kertoo hankkeen vetäjä, kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työ terveyslaitoksesta. Ensimmäinen työterveyshuollon koulutus järjestetään Joensuussa 20. maaliskuuta. SK Lisätietoja: >Tutkimus >Hankkeet >Työterveyshuolto >Pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön kehittäminen Nuoret haluavat päästä töihin, jopa enemmän kuin opiskelemaan. Onni Sarvela Unelmaduuni ja hyvät tyypit -työpajassa helmikuussa. Sarvela toimii ohjaajana Kurviprojektissa, joka etsii vuotiaiden helsinkiläisnuorten kanssa vaihtoehtoja toimettomuudelle. IISAKKI HÄRMÄ TARKKANA HOMESIIVOUKSESSA Homeentorjunta-aineiden käyttöä ei suositella asuntojen, koulujen, päiväkotien tai muiden vastaavien sisätilojen homeongelmien ratkaisuksi, homesiivousten tehosteena tai homeiden ehkäisyssä, tiedottavat sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tukes, Valvira ja Työterveyslaitos. Desinfioivia biosidivalmisteita, joiden tehoaineena on PHMG tai PHMB, on käytetty homesiivousten yhteydessä tai homeiden ehkäisyssä. Ne vähentävät mikrobien kasvua ja tehostavat puhdistusta, mutta voivat väärin käytettyinä aiheuttaa terveyshaittoja. Haittoja voi syntyä myös, jos kemikaaleja käytetään kohteisiin, joista niitä saattaa irrota hengitettäväksi. Jos rakennuksen pinnoilla tai ra kenteissa kasvaa hometta, kosteusvaurion syy on sel vitettävä, vaurio korjattava ja pilaantuneet materiaalit poistettava. Myös rakennuksen pinnat ja irtaimisto pitää puhdistaa perusteellisesti homesiivousohjeiden mukaisesti. Ohjeet siivoukseen: >Aihealueet >Työympäristö >Sisäilma ja sisäympäristö >Työ ka lut >Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus PÄÄTÄ REILUSTI! Jotta päätöksenteko koetaan oikeudenmukaiseksi, on tärkeää, että kaikkia työntekijöitä koskevat samat säännöt. työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla. työntekijöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi itseään koskevassa päätöksenteossa. päätökset perustuvat oikeaan tietoon. päätöksistä tiedotetaan. päätösten vaikutuksia seurataan. epäonnistuneet päätökset muutetaan. 75% THINKSTOCKPHOTOS Lähteenä Hyvinvointihavaintoja. Tutkimustietoa kunta-alalta. (Työterveyslaitos, 2012). vähintään 45-vuotiaista työssä käyvistä ovat valmiita harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen. Määrä on kasvanut aiemmista vuosista. Palkansaajista ylemmät toimihenkilöt ovat muita kiinnostuneempia työuransa jatkamisesta. Lähteenä ennakkotieto TTL:n Työ ja Terveys tutkimuksesta. THINKSTOCKPHOTOS Vielä ehtii mukaan KILPAILU! Paras Savuton Työpaikka kilpailuun! Siihen voi ilmoittautua 31. maaliskuuta mennessä. Voittajat julkistetaan ja palkitaan keväällä Savuton Suomi seminaarissa. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: 2/2013 Työ Terveys Turvallisuus 7

8 KYSYMYS vastaus Voiko työnantaja vaatia lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä poissaolopäivästä, kun työntekijä jää kotiin hoitamaan sairasta lasta? Kuka maksaa kulut, jos lapsi on vietävä yksityiselle terveysasemalle? Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoito vapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan alle 10-vuotiaan lapsensa hoitamiseksi. Lain mukaan poissaolo on palkatonta, mutta työehtosopimuksissa on erikseen sovittu siitä, kuinka monelta päivältä makse taan palkka. Työnantajalla on oikeus vaatia luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteista. Usein jokin selvitys vaaditaan, vaikka se ei lapsen tervehtymisen kannalta ole välttämättä hyvä asia. Työnantaja määrittelee itse, mikä on luotettava selvitys. Jotkut vaativat lääkärintodistuksen, mutta yleisempää on hyväksyä esimerkiksi terveydenhoitajan antama todistus. Kaikki työnantajat eivät vaadi todistusta ollenkaan, vaan luottavat siihen, että työntekijät kertovat todellisen syyn poissaololleen. Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla tarkempia määräyksiä siitä, millaista selvitystä työnantajalla on oikeus vaatia. Lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat kustannukset jäävät työntekijän maksettavaksi, ellei työnantajan kanssa toisin sovita. VASTAAJANA LAKIMIES ANU-TUIJA LEHTO SAK:STA KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta: >Osallistu >Kysy asiantuntijalta TSEMPPIÄ, SASKA! Sain itseni huonoon kuntoon vähällä liikunnalla ja paljolla syömisellä. Aion myös näillä eväillä saada sen pois. Tosin muutettuna niin, että harrastan paljon liikuntaa ja vähemmän syömistä. Näin kertoo turkulainen Saska Lintunen, 37. Hänen elämäntapamuutostaan voi seurata SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivuilla, jonne hän kirjoittaa blogia vuoden ajan. Koutseikseen Lintunen on saanut liikunta fysiologi Timo Haikaraisen ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin. Tsemppareina on kuusi muuta SuomiMies-blogihaasteeseen osallistunutta miestä. Lintunen on lasten ja nuorten erityisohjaaja sekä perheenisä, joka tunnustaa karmeimmaksi paheekseen suklaanhimon. Hän myöntää muutenkin nauttivansa hyvästä ruuasta niin, että se on vuosien ku luessa alkanut näkyä peilistä. Toisaalta Lintunen on aina pitänyt urheilusta ja harrastaa yhä muun muassa salibandya. Nuoruusvuosien tiukka urheilu on kuitenkin muuttunut kevyemmäksi pelailuksi. SuomiMies-haasteen alettua helmikuussa Lintunen painoi noin 105 kiloa. Kunto osoittautui välttäväksi. Vuoden päästä aion olla hyvässä kunnossa. Mitään kilotavoitteita ei ole vielä, mutta ha luaisin, että käyrä olisi alaspäin. Pieninä välitavoitteina minulla on jatkuva liikunnan lisääminen, kunnon kasvaminen ja hyvä olo. SuomiMies-haaste on osa SuomiMies seikkailee -kampanjaa, jonka tavoitteena on kannustaa Saska Lintunen kertoo elämäntapamuutoksensa etenemisestä blogissaan noin kerran viikossa. miehiä terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Kampanjaa toteuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. Elämäntapamuutoksen voi itse kukin aloittaa testauttamalla oma kuntonsa kampanjan rekkakiertueen testiautossa. Huhti kesäkuussa eri puolilla Suomea kiertävässä rekassa voi käydä tekemässä kuntotestin, puristusvoimatestin ja kehonkoostumusanalyysin. Lisätiedot, kiertueen aikataulut ja blogi: HÄIRINTÄÄ JA KIUSAAMISTA KKI-OHJELMA/JIRI HALTTUNEN UUTISIA ULKOMAILTA Häirintä ja kiusaaminen työpaikalla ovat lisääntymässä, mikäli on luottamista brittiläisen henkilöstöhallinnon verkkosivuston XpertHR:n tekemään tutkimukseen. Aiheesta kertoi Health and Safety at Work -lehti (HSW) helmikuun 2013 numerossaan. Tutkimukseen vastasi 160 työnantajaa, joista 83 prosenttia ilmoitti vähintään yhdestä tapauksesta kuluneen kahden vuoden aikana. Vuodesta 2006 kasvua oli kymmenisen pronsenttia. Häirintään olivat yleisimmin syyllistyneet linjajohtajat, toiseksi yleisemmin työtoverit. Se ilmeni esimerkiksi seksuaalisena häirintänä, fyysisenä uhkailuna tai loukkaavina sähköpostiviesteinä. HSW-lehteä kustantaa International Institute of Risk and Safety Management, jonka päätoimipaikka on Lontoossa. 8 Työ Terveys Turvallisuus 2/2013

9 Miten sinä parantaisit työhyvinvointia vartissa? Käyttäisin varttini siistimällä yhteistä työtilaa. Siisti pöytä ja tilaa työskennellä, siitä kaikki tykkää. On uskomatonta, miten hyvän mielen se tekee, kun joku on oikeasti nähnyt vaivaa muiden viihtyvyyden vuoksi. Pitäisin joka aamu sekä lounasaikaan 7,5 minuutin pituiset naurutauot: aamulla käyntiin pääsemiseksi ja ennen lounasta virkistymiseksi. Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden ideoita ja kerro omasi: >15 minuuttia -palsta KAKSIN VERROIN KATEUDESTA Työelämään liittyvä kateus on teemana kahdessa kirjassa, josta vanhempi on tutkija Susanna Lundellin Kateus työyhteisössä (Työterveyslaitos, 2008). Tuoreessa, Pirkko-Liisa Vesterisen toimittamassa Kateus työelämässä -kirjassa (PS-kustannus, 2013) kirjoittajia on useita. Yksi teosten viesteistä on, että omia tunteitaan kannattaa opetella tunnistamaan. Lundellin mukaan kateudessa on pohjimmiltaan kyse nähdyksi tulemisen kaipuusta ja tarpeesta saada muilta tunnustusta. MILLAINEN PERSOONA, SELLAINEN TAPATURMARISKI? Suomen markkinoille on tullut uusi persoonallisuustesti, jonka tavoitteena on selvittää työntekijöiden alttiutta joutua tapaturmiin. Yhdysvalloissa kehitetty Hogan Safe Systems -testi mittaa sopeutuvaisuutta, vakautta, maltillisuutta, keskittymiskykyä, varovaisuutta ja oppimishalua. Mitä matalammat pisteet testattava saa, sitä suurempi tapaturmariski hänellä on. Testin on ottanut valikoimiinsa Assessio Finland Oy, joka on henkilöstön valintaan ja kehittämiseen keskittynyt konsultointiyritys. Yrityksessä uskotaan, että ihmisen luontainen taipumus noudattaa sääntöjä, tehdä päätöksiä stressaavissa tilanteissa sekä arvostelukykynsä ja itsehillintänsä ovat yhteydessä onnettomuuksiin tai niiden välttämiseen. Johtava psykologi Juhani Ollila Työterveyslaitoksesta ei antaisi liikaa painoarvoa yksittäiselle testille, jonka tulokset perustuvat testattavan subjektiivisiin näkemyksiin. Ollila työskentelee Henkilöarviointi ja kompetenssien kehittäminen -tiimissä ja vastaa turvallisuuskriittisille aloille, kuten lentäjiksi ja veturinkuljettajiksi hakeutu vien soveltuvuusarvioinnista. Suomessa henkilöarvioinnin hyvät käytännöt edellyttävät, että arviointi perustuu useaan eri menetelmään ja siihen sisältyy haastattelu, hän sanoo. Esimerkiksi rautatieliikenteen liikenneturvallisuustehtäviin hakeutuvien soveltuvuus arvioidaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräysten mukaan monipuolisin menetelmin ennen koulutusta ja myös tehtäväryhmästä toiseen siirryttäessä. Työtapaturmiin perehtynyt vanhempi tutkija Simo Salminen Työterveyslaitoksesta kertoo vuonna 1999 tehdystä yhteenvedosta, jonka mukaan työnhakijoiden persoonallisuuden testaamisella ei onnistuta karsimaan tapaturmille alttiita työntekijöitä. Selvityksessä oli mukana persoonallisuustestiä. Nyt markkinoille tulleessa testissä hyvää on kuitenkin se, että testaukseen on liitetty henkilökohtainen palaute ja myös koulutuksen mahdollisuus, Salminen toteaa. Työmatkahiihto on hieno alku ja paras päätös päivälle. Yleisradion uutistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Me Naiset -lehdessä 6/2013. Hän hiihtää noin kymmenen kilometrin matkan Helsingin Pitäjänmäestä Pasilaan. MITEN OPASTAT NUORTA MAAHANMUUTTAJAA? Kun töihin tulee nuori työntekijä eri kulttuurista, perehdyttämiseen saa apua TOP 10 -tsekkauslistasta. Sen ovat laatineet Työterveyslaitoksen asiantuntijat NuMat-hankkeessa. Lista muistuttaa riittävän ajan varaamisesta perehdyttämiseen, opastamisesta turvallisiin ja ergonomisiin työtapoihin sekä ohjeiden ymmärrettävyydestä. Lisätietoja: >Tutkimus >Tutkimushankkeet >Muuttuva työelämä >Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT-hanke) erittäin hyvin toimivaa melko hyvin toimivaa keskinkertaisesti toimivaa melko huonosti toimivaa erittäin huonosti toimivaa ei osaa sanoa 16 % 44 % 3 % 1 % 1 % Lähde: TS-paneelin tuloskooste. Kaavio kertoo, miillaiseksi työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö koetaan. 35 % YHTEISTYÖ SUJUU Työsuojeluhenkilöiden mielestä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö on pääosin sujuvaa. Työsuojelupaneeliin osallistuneista 79 % koki yhteistyön vähintään melko hyvin toimivaksi. Paneelissa työsuojeluvaltuutetuilta ja -päälliköiltä kysytään näkemyksiä ajankohtaisista työelämän kysymyksistä. Tulosten mukaan työpaikoilla puhuttavat jaksaminen, kiire, työilmapiiri ja talouden kehitys. Kyselyyn vastasi 796 henkeä. Seuraavan kerran Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttama paneeli järjestetään tänä keväänä. 2/2013 Työ Terveys Turvallisuus 9

10 Duunitohtori Kuinka jaksaa palaverimaratonia? Loputtomat palaverimaratonit tuntuvat useimmiten puuduttavilta ja turhilta, ja työaika tuntuu hupenevan niihin. Mitä hyötyä palavereista edes on? Kuinka voisin ottaa puheeksi niiden vähentämisen? -Jokeri Silloin kun palaverit tuntuvat turhilta, on ensiarvoisen tärkeää, että otat asian suoraan puheeksi esimiehesi kanssa. Ennen sitä kannattaa kuitenkin valmistautua keskusteluun ja miettiä, miten asiat voisi hoitaa paremmin. Jos ongelmana on huono palavereiden johtaminen, kannattaa kehittää itse palaverikäytäntöjä. Palavereilla tulisi olla kirkas tavoite ja osallistujilla selkeä rooli käsiteltävissä asioissa, eli tarvitaan riittävä, yhteinen intressi. Palavereiden tarkoitus on edistää sitä työtoimintaa, mitä olette yhdessä tekemässä. Niiden tulisi olla mahdollisimman tehokkaita yhteisen tavoitteen edistämisessä, ja palavereiden tulisi motivoida osallistujia tekemään niissä parhaansa. Puheenjohtajan tehtävä on huolehtia osaltaan siitä, että edellä mainitut asiat ovat kunnossa. Sen lisäksi puheenjohtajan tulee olla innostava ja tasapuolinen siten, että kaikkien on mahdollista ilmaista mielipiteensä käsiteltävistä asioista. Keskustelun jälkeen puheenjohtajan on tehtävä yhteenvetoja sekä ehdotettava ratkaisuja yhteisen keskustelun pohjalta. Osallistujilla on myös vastuuta palavereiden onnistumisesta. Jokaisen on kyettävä tuomaan oma asiantuntemuksensa reippaasti ja rakentavasti esiin. Usein on hyvä sopia ennakkoon niistä pelisäännöistä, joita palavereissa sitoudutaan noudattamaan. Uskon, että yhteinen keskustelu esimiehen kanssa auttaa teitä löytämään keinoja välttämään turhia ja puuduttavia palavereja sekä löytämään keinoja hoitaa asioita tehokkaasti ja innostavasti. Jalmari Heikkonen, palvelukeskuspäällikkö, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: 10 Työ Terveys Turvallisuus 2/2013 OPETTELE OPTIMISTIKSI! TULET KIILATUKSI kauppajonossa. Unohdit avaimesi kotiin. Kännykkä lakkasi toimimasta. Jos pääset suhteellisen helposti yli arjen pienistä vastoinkäymisistä, kuulut todennäköisesti niin sanottuihin myönteisiin ihmisiin. Heille on tyypillistä, että luottamus parempaan tulevaisuuteen säilyy, vaikka elämä murjoisi joskus rajumminkin. Tämä on onnekasta, sillä myönteinen ajattelu suojaa terveyttä ja hyvinvointia. Pessimismiin taipuvaisille hyvä uutinen on, että valoisaa asennetta voi opetella. Näin voi päätellä lääkäriseura Duodecimin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusaineistosta, joka liittyy Elämä pelissä -tv-ohjelmaan. Ohjelmasarjaa varten kehitetyn elinikälaskurin mukaan kielteisesti tulevaisuuteen suhtautuvien keskimääräinen eliniän ennuste on yli kymmenen vuotta huonompi kuin niiden, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen kaikkein myönteisimmin. Se johtuu siitä, että myönteiset ihmiset KAAOS KURIIN TOIMISTOSSA Elina Alasentie on professional organizer, järjestyksen ammattilainen, joka auttaa selviytymään kaaoksesta ja kiireestä. Hänen yrityksensä Minima valmentaa etenkin toimistotyötä tekeviä. Missioni on saada työnteon kulttuuriin aikaan suurta muutosta pienin, helpoin askelin. Toivon niiden tuovan säästöjä, parantavan työhyvinvointia ja vaikuttavan positiivisesti myös muihin elämän osa-alueisiin. Alasentien mukaan meiltä kuluu keskimäärin noin tunti päivässä tavaroiden, papereiden ja tiedostojen etsimiseen. Tässä hänen pikavinkkinsä työtapojen järkeistämiseen ja sujuvuuden parantamiseen: Käy työpöytäsi läpi ja jätä vain tavarat, joita 1 todella tarvitset. Todennäköisesti 80 prosenttia papereistasi kuuluisi paperinkeräykseen. Kerää yhteen saman käytön mukaiset paperit 2 ja tavarat. Esimerkiksi muistilappuja ei kannata viljellä pitkin pöytää vaan kerätä ne yhteen paikkaan, esimerkiksi muistikirjaan. pitävät itsestään parempaa huolta kuin kielteiset: syövät terveellisemmin, liikkuvat enemmän ja käyttävät vähemmän päihteitä, selvittää lääketieteen tohtori, Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen. Ylen esittämän ohjelman kolmas tuotantokausi alkoi vuoden 2012 lopulla ja päättyi tammikuussa Kauden aikana selvitettiin, voiko myönteisyyttä opetella. Ohjelmassa esiintyneet julkisuuden henkilöt olivat pääroolissa televisiossa, mutta varsinaisena tutkimusjoukkona oli ihmistä. He saivat virtuaalisen harjoitusohjelman vastoinkäymisten sietämiseen ja toiseen kehittämiskohteeseen, esimerkiksi painonhallintaan tai parisuhteen kehittämiseen. KAHDEKSAN VIIKON valmennuksen jälkeen tutkimusjoukon myönteisyyttä kuvaava suhdeluku kasvoi lähes viisi prosenttia ja kielteisyyttä kuvaava v-indeksi väheni peräti 35 prosenttia. Myös eliniän ennuste parani puolella vuodella, joten elintavoissakin oli tapahtunut muutoksia. Nimeä tavaroiden 3 ja papereiden paikat, kuten tiedostokansiot ja muistitikutkin. Elina Alasentie Esimerkiksi paperit voit lajitella saapuneisiin, lähteviin, työn alla oleviin, luettaviin, odottaviin, arkistoon ja viiteaineistoon. Käsittele saapunutta paperia tai sähköpostia 4 vain kerran: Pane se joko roskakoriin, tee sen vaatimat toimenpiteet, laita se työn alla -osastoon, arkistoi tai delegoi. Pidä päivän aikana muutama sähköpostihetki, pikku tehtävien hetki ja avainasioiden het- 5 ki. Tai vietä esimerkiksi koko päivä tärkeimmän projektin parissa ja anna itsellesi lupa sivuuttaa kaikki muu. Seuraavana päivänä on taas pikku tehtävien vuoro. tttdigi TTT-Digin tilaaja! Lue myös juttu Selkeys keventää mieltä: LAURA EURAMO

11 Tästä puhutaan Esimies ja henkilöstö päivillä Helsingin Messukeskuksessa! Puoli vuotta voi kuulostaa pieneltä mutta on itse asiassa iso muutos. Jos samassa tutkimusjoukossa kaikki lopettaisivat tupakoinnin pysyvästi, saavutettaisiin koko ryhmän tasolla noin vuoden parannus eliniän ennusteeseen, Mustonen huomauttaa. TULOKSET OSOITTIVAT, että ihmiset, jotka ovat hyviä sietämään vastoinkäymisiä, kokevat merkitsevästi vähemmän haitallista työstressiä. Ja että myönteisten ihmisten tulotaso on 30 prosenttia parempi kuin negatiivisten, koulutuksesta riippumatta. Syynä ei ole kuitenkaan se, että myönteisyys johtuisi hyvistä tuloista. Kielteiset ja yli euroa vuodessa tienaavat ovat merkitsevästi tyytymättömämpiä tuloihinsa kuin alle euroa tienaavat myönteiset, Mustonen kertoo. MYÖNTEISYYS JA KIELTEISYYS ovat osin perimästä johtuvia ja osin opittuja piirteitä. Negatiivisesti suuntautuvia on väestöstä noin prosenttia. Uutta asennetta voi opetella pienin, yksinkertaisin konstein. Voi esimerkiksi ottaa käyttöön hokemia, kuten voisivathan asiat huonomminkin olla. Kun se tulee automaatioksi, näkökulma kääntyy eikä ihminen jää niin helposti märehtimään omaa surkeuttaan. Henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiaan voi kehittää myös Duodecimin virtuaalisen hyvinvointiohjelman avulla. Palveluun kuuluu sähköinen terveystarkastus sekä vapaasti valittavia henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin valmennusohjelmia. Tavoitteena on saada palvelu kansalaisten käyttöön osana työterveyshuollon toimintoja tai kuntien tarjoamia omahoitoratkaisuja. Lisätietoja palvelusta saa sähköpostiosoitteesta TYÖN IMU -POLKU Onnittelut! Microsoftin Suomen yksikkö sai Henkilöstöteko palkinnon Läsnätyöllä joustoa ja työtyytyväisyyttä -hankkeellaan. Läsnätyöllä yritys tarkoittaa työtä, jota voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta yhteisten pelisääntöjen ja viestintäteknologian avulla. Henkilöstöteko-kilpailun voittajan palkitsevat Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry ja Ilmarinen vuosittain. Palkinnoksi Microsoft sai euron Ilmarinen-palkinnon. Ohjelmistopalveluyritys Futurice sijoittui ykköseksi Suomen parhaat työpaikat tutkimuksen yleisessä sarjassa. Kakkossijan sai Microsoft, ja kolmanneksi tuli lakipalveluja tarjoava Fondia. Suurten yritysten ykkönen oli Ikea, kakkonen Diacor Terveyspalvelut ja kolmonen Yliopiston Apteekki. Pienten yritysten sarjassa ensimmäiseksi sijoittui lääkeyhtiö Amgen, toiseksi teknologian alalla toimiva SICK ja kolmanneksi teknologiakeskus Frami. Tutkimuksen toteuttaa vuosittain Great Place to Work Institute Finland. MILLAINEN SINUN TYÖYHTEISÖSI VOISI PARHAIMMILLAAN OLLA? Työn imu -polku on pitkän tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntynyt palvelukokonaisuus. Sen avulla edistetään tehokasta, uudistushakuista työkulttuuria, jossa työyhteisötaidot ovat käytössä. TYÖN IMU -POLKU TARJOAA INNOSTAVAN JA TEHOKKAAN ETENEMISEN! Koko työyhteisö pääsee mukaan polulle. Esimiehet saavat tukea polun ajan oman työyhteisönsä myönteisessä kehittämisessä. kysy lisää: Saija Koskensalmi puh , 2/2013 Työ Terveys Turvallisuus 11 TTL_AR_ttt02_2013_93x245.indd :13:31

12 tt tdigi Työ Terveys Turvallisuus ETUSIVU OSALLISTU ARTIKKELIT PALSTAT NÄKÖISLEHTI ASIAKASPALVELU ILMOITTAJAT TAUON PAIKKA! Vanerilevy irtosi kesken työn, puun latva putosi päälle, kuljetuslautta upposi... Kuolemaan johtaneet työtapaturmat pysäyttävät ja saavat pohtimaan, miten turvallisuus varmistetaan omalla työpaikalla. TTT-Digistä löydät kaikki lehden Tapaturmainen kuolema -jutut vuodesta 2009 lähtien. Jokaisessa niistä on myös ohjeet, miten vastaava onnettomuus estetään. Twist puree lihaksiin -video on kestohitti, jonka katselukertojen määrä on kasvanut jo lähes 9 000:een. Sen ja muut Liikettä niveliin -ohjeet ja -videot löydät TTT-Digistä, Palstat-valikosta. Ja ei kun lantio pyörimään! THINKS TOCKPH OTOS Mitä voi oppia onnettomuuksista? Lumisokeus uhkaa keväthangilla THINKSTOCKPHOTOS Keväthangilla silmät on syytä suojata lumisokeuden varalta. Se on sarveis- ja sidekalvon tulehdus, joka voi seurata runsaasta kerta-altistuksesta. Aurinkolasien valintaan opastaa juttu Lasit nenälle auringossa. Lue myös uutinen Suojaa silmät kevätauringolta. Sydänkansi voitti TTT-lehden äänestyksen Lukijat äänestivät TTT-lehden vuoden 2012 parhaaksi kanneksi numeron 3. Toiseksi sijoittui numero 1 ja kolmanneksi numero 4. Näin äänestäjät perustelivat valintaansa: 3 3 Niin ihana! Kaunis & pysäyttävä. Numero 3: Aivan erilainen kansi kuin muut, mukava väritys. kansi. Numero 1: Iloisen värinen kansi. Ajankohtainen kemikaaliaihe ja kuvaus! kuvaus! Numero 4: Kaunis kuva, tausta vaikuttaa, :). eikä miehessäkään mitään vikaa ole :). Alitajunta nostaa positiivisen tunteen, kun näen kyseisen lehden kannen. Arvonnassa kirjapalkinnon voittivat Paula Heino, Rauma, ja Timo Tarkiainen, Tarkiainen Espoo. Akvarellipostikorttisarjan voitti Inkeri Elo, Elo Pirkkala. Kiitos kaikille äänestäneille! Työ Terveys Turvallisuus 2/2013 Seuraa alan uutisia! Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa Miten olet tuunannut työtäsi innostavammaksi? Opettelemalla uusia taitoja Kehittämällä työkäytäntöjä Lähtemällä mukaan uusin hankkeisiin Parantamalla omaa tapaani kohdata ihmisiä Pitämällä mielessä työni tarkoituksen ja arvon Näin lukijat vastasivat kysymykseen: Mikä on tärkein repliikki työyhteisössä? 35 % Huoment 25 % Kiitos! 10 % Anteeksi. 20 % Miten me 10 % Lähdetään Anteeksi. 10% 20% Miten menee? 10% Lähdetään syömään. 35% Huomenta! 25% Kiitos!

13 TTT-lehti tarjoaa tuoretta tietoa ja keskustelun aiheita painettuna lehtenä sekä monipuolisena verkkopalveluna TTT-Diginä. tttdigi Tilaa TTT-Digi, painettu TTT-lehti tai molemmat! Tilausvaihtoehdot ja hinnat Painettu lehti + TTT-Digi/vuosi Organisaation koko 1 20 henkeä > 99 (sis. 1 kpl painettua lehteä) henkeä > 159 (sis. 1 kpl painettua lehteä) henkeä > 279 (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) yli henkeä > 499 (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) Tilaa verkossa: Tai lähetä sähköposti osoitteeseen TTT-Digi ilman painettua lehteä/vuosi Organisaation koko 1 20 henkeä > henkeä > henkeä > 239 yli henkeä > 459 Tilaa verkossa: Tai lähetä sähköposti osoitteeseen tttdigi Pelkkä painettu TTT-lehti Vuonna 2013 kestotilaus 69 vuosikerta, määräaikainen vuositilaus 72 Painetun TTT-lehden 7 numerosta yksi on kaksoisnumero. Painetun TTT-lehden voit tilata tässä lehdessä sivulla 46 olevalla tilauslipukkeella tai lähettämällä sähkö postin osoitteeseen tai soittamalla numeroon TTT-lehdellä on nyt lukijaa! KMT LUKIJA /2013 Työ Terveys Turvallisuus 13

14 Yhden valmennuksen arvo ! Joko teillä on oma päihdeohjelma? Voita työpaikallesi arvokas valmennus! Kaipaako työpaikkanne päihdeohjelma päivitystä? Vai eikö sitä ole lainkaan? Nyt kaksi työpaikkaa saa Työterveyslaitoksen asiantuntijat avukseen kehittämään päihdeongelmien ehkäisyä! Päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennus sopii työpaikallesi, kun työpaikallasi työskentelee henkeä teillä on tarvetta kehittää päihdeohjelma tai uusia vanhentunut ohjelmanne johto, esimiehet, työsuojeluryhmä ja työntekijät sitoutuvat kehittämään päihdehaittojen ehkäisyä työyhteisössä tai johdon tai työsuojeluryhmän mielestä päihdehaittojen ehkäisyn kehittämiselle on tarvetta 6 8 hengen työsuojeluryhmä tai päihdetyöryhmä (tyhy-ryhmä) sitoutuu ryhmänä osallistumaan työpajoihin, joissa Työterveyslaitoksen kouluttajat valmentavat päihdeohjelman kehittämiseen työterveyshoitajanne, joka kuuluu työsuojeluryhmään, pystyy osallistumaan valmennuksiin ryhmän mukana työyhteisössä ei ole samaan aikaan muita suuria työhyvinvoinnin kehittämishankkeita. Päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennus tähtää päihdeohjelmaan, jonka avulla työpaikalla voidaan ehkäistä ja hallita päihde ongelmia sekä vähentää alkoholin riskikäytön kustannuksia ja terveyshaittoja. Yhden valmennuksen arvon on euroa, ja sen tarjoavat TTT-lehti ja Työterveyslaitoksen AHA- eli Alkoholihaitat hallintaan -hanke. Valmennukseen pääsee kaksi työpaikkaa, jotka työskentelevät yhdessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden johdolla. Erityisasiantuntija Leena Hirvonen Asiantuntija Anne Kujasalo Koulutuskoordinaattori Katrimaija Luurila Toimi mennessä! Kerro työpaikkasi nimi, toimiala, sijainti, työyhteisösi koko ja yhteystietosi. Perustele, miksi valmennus sopisi sinun työpaikallesi. Lähetä kirje osoitteeseen TTT-lehti/AHAvalmennus, Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, tai sähköposti osoitteeseen Voit osallistua myös internetissä: >Osallistu >Voita AHA-valmennus Valmennus alkaa keväällä 2013 ja kestää noin puoli vuotta. Yhteisiä kokoontumisia on kuusi. Kerromme TTT-lehdessä ja TTT-Digissä, miten homma voittajatyöpaikoilla etenee ja miten päihdeohjelma valmistuu vaihe vaiheelta. Sama työskentelymalli sopii muillekin työpaikoille. Huom! Työpaikallanne ei tarvitse olla päihdeongelmia, vaan riittää, että haluatte edistää ja tukea henkilöstönne hyvinvointia. Säännöt tämän lehden sivulla 46 ja osoitteessa

15 Kirjeitä lukijoilta tai >Osallistu >Anna palautetta Saako valtuutettu TTT-Digin? Olen työsuojeluvaltuutettu, ja minulle tulee TTT-lehti. Onko minun mahdollisuus saada lehden digiversio, vai joudunko ostamaan sen erikseen? Valtuutettu Tehdaspalokunta aiheeksi Hei, voisitte tehdä jutun jostain sopivasta tehdaspalokunnasta ja sen toiminnasta ja toisen jutun jonkin sopivan teollisuuslaitoksen ensiapuryhmän toiminnasta. Nimetön Palautetta numerosta 1/2013 TOIMITUS VASTAA: Kiitos hyvistä vinkeistä, pidämme ne mielessä tulevia numeroita suunnitellessamme. Yleistä työpaikan paloturvallisuutta käsitellään tässä numerossa jutussa Missä palaa? sivuilla TOIMITUS VASTAA: TTT-Digi on maksullinen verkkopalvelu, joten se on ostettava erikseen, vaikka painetun lehden saisikin työsuojeluhenkilörekisteriin kuulumisen perusteella. Maksulliseen TTT-Digiin sisältyvät muun muassa näköislehti, juttuarkisto ja usein päivittyvät uutiset. Vain pieni osa lehden verkkoaineistosta näkyy kaikille avoimilla, maksuttomilla verkkosivuilla. Tilaushintoihin ja -vaihtoehtoihin voi tutustua tämän lehden sivulla 13. ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia verkkosivuilla: >Osallistu sähköpostitse: kirjeitse: Kirjeitä lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksen katu 41 a A, Helsinki. Juttu Monimuotoisuus näkyy jokaisella työpaikalla sai ajattelemaan työntekijöiden erilaisia tilanteita ja taustoja. Jutussa Tiina Lymi porhaltaa lyhyillä yöunilla oli hyvin ajankohtainen ja läheinen aihe itselleni. Nukun itse saman verran eli keskimäärin 5 6 tuntoa yössä, ja lääkärin sanat pistivät miettimään..! Eniten kiinnosti juttu Uutteruudella uudet juuret. Ei aina tarvitse olla hyvät lähtökohdat; pakolainenkin pärjää. Kiinnostavin juttu oli Miehenä naisten joukossa. Itsekin toimin ainoana miehenä täysin naisvaltaisessa työpaikassa. Kiitos lehdestä! Haluan kiittää TTT-lehdestä. Lehti on luettavaa kannesta kanteen, ja sen lisäksi se on ulkoasultaan laadukkaan houkutteleva. Paula Heino Työsuojeluvaltuutettu, Oras Oy

16 Toisinnäkijä löysi oman polun TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT KEVIN ROWLAND Ennen olin jatkuvasti tyytymätön. Nyt olen kiitollinen ja iloinen elämäntilanteestani. 16 Työ Terveys Turvallisuus 2/2013

17 Uskon, että minun ei tarvitse mennä tavallista tietä, sanoo kirjailija, yrittäjä Kaarina Davis. Hän nauttii työstä ja elämästä, omilla ehdoillaan. Katsoin itseäni aamuisin peilistä ja mietin, että jos tänään on elämäni viimeinen päivä, olenko elänyt sellaisen elämän kuin toivoin. Teenkö tänään yhtäkään asiaa, jota todella haluaisin tehdä? Näin kuvaa Kaarina Davis, 43, vuosituhannen alun synkkiä ajatuksiaan kirjassa Irti oravanpyörästä. Ennen niin rakas sairaanhoitajan työ oli muuttunut pakkotahtiseksi. Vapaa-aikana Davis purki pahaa oloa ostamalla uusia vaatteita, tavaroita tai ravintolaillallisia. Mikään ei tuntunut oikein miltään. Davis etsi apua psykoterapiasta, homeopatiasta, vyöhyketerapiasta, henkisestä kirjalli- Kaarina Davis Ikä: 43 Koulutus: Sairaanhoitaja, luontoyrittäjä Ammatti: Yrittäjä, kirjailija Kirjat: Esikoisteos Rankka kutsumus (Nemo, 2007) kuvaa sairaanhoitajien työtä ja työoloja. Se valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ja sai Mielenterveysseuran tunnustuspalkinnon. Irti oravanpyörästä (Nemo, 2011) kertoo Davisin elämänmuutoksesta. Kolmas kirja käsittelee luonnon keskellä elämistä. Se ilmestyy syksyllä Harrastukset: Niitä ei ole. En tee eroa vapaa-ajan ja työajan välille, koska työ on osa elämää. Perhe: Puoliso. Blogi: suudesta ja kirkasvalolampusta, vaihtoi kerrostaloyksiön omakotitaloon, jäi vuorotteluvapaalle tuloksetta. Vapaa. Rauhallinen. Ahkera. Rohkea. Näillä sanoilla Davis kuvaa itseään nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Ennen olin jatkuvasti tyytymätön. Nyt olen kiitollinen ja iloinen elämäntilanteestani. Aiemmin en edes tiennyt, miten iloinen voin olla. MIELEKÄSTÄ TYÖTÄ. Kun työ muuttuu taakaksi ja ylitsepääsemättömäksi kuormaksi, seuraukset ovat kauaskantoisia. Työ menettää merkityksensä. Kaarina Davis kertoo olleensa lapsesta asti hoivaajatyyppiä. Siksi ammatinvalinta tuntui heti selvältä. Sairaanhoitajan työ olikin aluksi antoisaa, mutta vähitellen kaikki muuttui. Suhtauduin työhöni intohimoisesti ja halusin tehdä sen hyvin. Kukaan ei kuitenkaan kysynyt, miten työtä minusta kannattaisi tehdä. Siitä tuli liukuhihnahommaa, jossa ei hyödynnetty tekijöiden voimavaroja. Tuolloin häntä harmittivat erityisesti tehtävien huono organisointi, työvuorojen mielivaltainen suunnittelu, hierarkkisuus ja puutteet esimiesten johtamistaidoissa. Työ ei enää tuottanut onnistumisen elämyksiä ja iloa, vaan vahvisti riittämättömyyden tunteita. Sairaanhoitajan työ, johon olin koko sydämestäni sitoutunut, olikin muuttunut uhraukseksi. Uhrina oli oma hyvinvointini ja elämäni. Silloin näin pahan oloni syyksi ainoastaan työn. Nyt olen oivaltanut, että kyse oli väsymisestä koko silloiseen kuluttavaan elämäntyyliini. Iäkkäät potilaat valittelivat, että eivät aikoinaan olleet uskaltaneet elää rohkeammin. Suomessa on aikamoinen sosiaalinen paine samanlaisuuteen. Ei katsota hyvällä, jos joku toimii toisin, suomalaisen äidin ja amerikkalaisen isän tytär sanoo. 2/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17

18 Elämän kohtuullistaminen ei tarkoita Davis alkoi pohtia, mitä hän voisi tehdä toisin. Tavoitteena oli päästä lähemmäksi luontoa ja päättää omasta elämästä ja työstä itse. Vaikka hyppy tuntemattomaan pelotti, vaihtoehtoja ei ollut. Tajusin pelkääväni enemmän elämätöntä elämääni ja masentunutta itseäni kuin sitä, mitä tapahtuisi, jos jättäisin kaiken näennäisen turvallisuuden. Irtiotto oli täydellinen: taakse jäivät vanha työ, koti, monet ystävät, aviomies. TAKAISIN LUONTOON. Elämänmuutos vei Kaarina Davisin maalle Hämeenkyrön Alhonlahteen, lapsuuden kesien maisemiin. Muutto purkukuntoiseen 33 neliön mökkiin ei ollut kaupunkielämään tottuneelle helppo. Aluksi torpalle ei ollut edes tietä, eikä Davis omistanut kumisaappaita. Kaikki oli opeteltava alusta ja tehtävä itse: remontti, kasvimaan perustaminen, polttopuiden pilkkominen, marjastus, sienestys. Ensimmäisenä kesänä Davis yritti tunnistaa rikkaruohoja kasvikirjan avulla ja oli välillä itkun partaalla. Hän oli kuitenkin päättänyt onnistua eikä pelännyt työtä. Remontin ohessa Davis kirjoitti ensimmäistä kirjaansa ja opiskeli luontoyrittäjäksi. Epävarmuuden hetkinä hän hoki itselleen: Elät vain kerran. Elämä kantaa, kun vain jaksaa kasvattaa itselleen siivet ja uskaltaa hypätä. Olin hukannut suhteen luontoon, mutta kun se löytyi uudelleen, se on ollut uskomaton voiman ja ilon lähde. Ihmisen kuuluu olla luonnossa. Paha olo syntyy neljän seinän sisällä. Aluksi Davis oli vain opintovapaalla työstään, varmuuden vuoksi. Pari vuoden jälkeen hän päätti, että oli valmis viimeiseen irtiottoon: eräänä kesäisenä aamuna hän postitti irtisanoutumispaperit työpaikalleen. En enää roikkunut kahden maailman välissä vaan sain ruveta elämään täysin itseni näköistä elämää. Nyt päivät etenevät luonnon ehdoilla. Joka päivä on mahdollisuus oppia uutta. Herään aamulla ilman herätyskelloa ja sävellän päivän tilanteen mukaan. Kirjoitan, seuraan uutisia, teen polttopuita, kiikaroin ja ruokin lintuja, kitken kasvimaata vuodenajasta riippuen. Elämä on luovaa ja vapaata, mutta myös vaativaa. Kaikki on itsestä kiinni. KYKY NÄHDÄ TOISIN. Luovaan yritystoimintaan erikoistunut osaamiskeskus InnoOmnia valitsi Kaarina Davisin viime marraskuussa Vuoden 2012 Toisinnäkijäksi. Perustelujen mukaan Davis kyseenalaistaa terävästi tämän päivän kulutusyhteiskunnan ja siihen liittyvät trendit. Hän edustaa todellista arkipäivän rohkeutta ja kykyä nähdä toisin. Tunnustus lämmitti Davisia, sillä vastavirtaan uiminen ei ole aina helppoa. Vanhat ystävät ihmettelevät hänen totaalista elämänmuutostaan. Avohakkuita vastustavat mielipidekirjoitukset ovat saaneet monet metsänomistajat, mukaan lukien Davisin naapurit, takajaloilleen. Ympäristön puolesta puhuminen on helppo kuitata hörhöilyksi. Kun vanhoja tuttuja tulee kaupungis ta vieraisille, jotkut heistä ihmettelevät: Onpa pieni talo. Voiko näin todella elää? Toiset taas alkavat miettiä: Voisinkohan minäkin? Davis ei halua jättäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle, päinvastoin. Kirjojen lisäksi hän kirjoittaa blogia, ottaa osaa keskusteluun lehtien yleisönosastoissa ja seuraa uutisia sekä vastaa lukijoiden sähköposteihin. Nykyään ihmisillä ei ole riittävästi aikaa kuunnella toisiaan. Tämä on myös yksi työelämän ongelmista. Davis ihmettelee, miksi uudistukset ja kehityshankkeet tuodaan usein työpaikoille ulkoapäin sen sijaan, että kysyttäisiin asiaa työntekijöiltä. Jos saisin mennä vanhalle työpaikalleni laittamaan asiat uusiksi, pysäyttäisin ensimmäiseksi kaikki kehitystoimet. Sitten istuisimme porukalla pöydän ääreen pohtimaan, mikä mättää ja mikä on hyvin. Vain yhdessä tekemällä voidaan löytää yhteinen innostus. Työn ilo ei synny siitä, mitä työpaikka voi antaa työntekijälle, vaan siitä, mitä työnte- 18 Työ Terveys Turvallisuus 2/2013

19 TÄSSÄ JA NYT. Monet pitävät downshiftaajia eli elämänsä kohtuullistajia itsekkäinä: miten käy hyvinvointipalvelujen, jos kaikki heittäytyvät yhteiskunnan eläteiksi? Elämän kohtuullistaminen ei tarkoita yhteiskunnan tukien varaan jättäytymistä. Teen koko ajan paljon töitä, mutta työ ja muu elämä lomittuvat. Kaarina Davis tulee toimeen kirjoista saaduilla tuloilla, koska kasvattaa osan ruoastaan itse ja hakee polttopuut omasta koivikosta. Kun ei haaveile isosta talosta ja takkahuoneesta tai uudesta autosta, rahaa tarvitsee entistä vähemmän. Davis korostaa, että ei silti elä askeettisesti, ainoastaan kohtuullisesti. Miksi kasvu ajatellaan aina materiaalisena kasvuna? Ihmiset eivät halua hyväksyä sitä, että vähemmälläkin voi pärjätä. Hyvä olo ei asu lompakossa, eikä elämän laatu ole sama kuin elintaso. Kaikkien ei tarvitse muuttaa metsän keskelle, vaan elämäänsä voi kohtuullistaa myös kaupungissa. Jokainen voi karsia ympäriltään turhat, kalliisti lämpiävät neyhteiskunnan tukien varaan jättäytymistä. kijä voi ja mitä hänen annetaan antaa työpaikalle. Toisin sanoen ideoita ja osaamista. Työn ilon voi löytää, vaikka arki tuntuisi raskaaltakin. Jokainen voi tehdä myös itsenäisesti pieniä muutoksia, jotka järkeistävät työtä ja auttavat keskittymään olennaiseen. liöt, perustaa parvekkeelle hyötypuutarhan, kiinnittää aiempaa enemmän huomiota rahankäyttöönsä tai tiedustella työnantajalta mahdollisuutta tehdä etätyötä. Sen sijaan, että veisi koko perheen lauantaina ostoskeskukseen, voi lähteä luontoretkelle. Mitä siitä, vaikka naapurilla olisi 200 neliön kivitalo. Mieti mieluummin, mikä sinulla itselläsi on hyvin. Oman elämän tuunaamiseen ei tarvita isoa perintöä, vain vähän ajatustyötä ja paljon tahtoa. Kun päättää oikeasti muuttaa elämänsä, se myös muuttuu. Usein se tapahtuu pienin askelin. Jos tekee kolme pientä muutosta päivässä, vuodessa niitä kertyy jo yli tuhat. En enää elä ajatellen, että olisi ihanaa voittaa lotossa tai jäädä eläkkeelle. En mieti, että olisi ihanaa, kun ei olisi koskaan kitkettävää. Ainoana tavoitteenani ei ole täpötäysi maakellari pullollaan herkkuja. Sitten joskus. Minä olen jo tänään perillä, tässä ja nyt. Kursivoidut sitaatit ovat Kaarina Davisin kirjasta Irti oravanpyörästä. tttdigi TTT-Digin tilaaja! Lue Kaarina Davisin vinkit Näin hyppäät oravanpyörästä: Luonto inspiroi minua kaikissa töissäni, oli se sitten kirjoittamista tai ruoan keräämistä ja kasvattamista. Metsästä palaa aina iloisena takaisin, vaikka sinne olisi mennyt väsyneenä ja surullisena, Kaarina Davis sanoo. MINÄ & TYÖ Mikä on parasta elämässäsi? Vapaus. Tämän vapauden tähden olen valmis kestämään myös pientä epävarmuutta. Mikä on työn rooli elämässäsi? Rakastan työtä. Olen yrittäjä eli teen töitä koko ajan. Saan kuitenkin itse päättää, mitä ja milloin teen, eli työ on luonteva osa elämää. En koe enää tarvetta lomille tai muille vapaille. Voisitko tehdä säännöllistä päivätyötä tai vuorotyötä? Kyllä, jos työtehtävä olisi todella kiinnostava ja lyhytaikainen ja siinä olisi mahdollisuus etätyöhön. Minulle on tärkeää, että voin tehdä töitä omaan tahtiini. Mitä haluaisit muuttaa työelämässä? Ajan vaalimisesta pitäisi puhua enemmän. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Työntekijöitä pitäisi kuulla nykyistä paremmin kehitystoimia suunniteltaessa. Mikä on missiosi? On palkitsevaa, että voin auttaa ja neuvoa muita muuttamaan elämäänsä. Elämäntehtäväni on olla toisinnäkijä ja herättää keskustelua. Se ei silti tarkoita, että mielipiteeni olisivat oikeita ne ovat minun mielipiteitäni. Mistä saat voimavaroja? Luonnosta. Se on jatkuva ilon ja voiman lähde. Terveisesi elämänmuutoksesta haaveilevalle? Tee se! Ei elämä miettimällä muutu. Toisaalta, jos ei ole aikaa levätä, on vaikea haaveilla mistään järkevästä. Eli lepää, haaveile, suunnittele ja toteuta. 2/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19

20 Työ Terveys Turvallisuus Siististi cool VAI ASIALLISEN SIISTI? Työmies on työnsä näköinen, sanotaan. Avonainen paita vie uskottavuutta opettajalta, näyttävät merkkivaatteet luotettavuutta pankkivirkailijalta. Toisaalta tietyissä tilanteissa yritysjohtajakin voi pukeutua huppariin. TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVITUS SANNA VIHANTO itä sinulla on päälläsi tänään? Millä perusteella valitsit juuri tämän asun? Entä oletko asiakkaiden seurassa rento ja vitsikäs vai puhtaasti asialinjalla? Et ehkä ole tullut ajatelleeksi, mitä vaatevalintasi, tyylisi, eleesi, Mpuhetapasi puhetapasi ja ulkoinen olemuksesi kertovat sinusta työntekijänä. Eri ammateissa on voimakkaita käsityksiä siitä, miltä luotettavan ammattilaisen tulisi näyttää ja miten hän käyttäytyy. Monet opettajat pyrkivät pukeutumaan mahdollisimman tavallisesti, jotta heistä ei tule oppilaiden silmätikkuja. Terveydenhuoltoalan työntekijät puolestaan välttävät raskasta meikkiä ja silmiinpistäviä koruja luodakseen mielikuvan neutraalista ammattilaisesta, havainnollistaa kehon merkitykseen työssä perehtynyt tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta. Kravatti vai huppari? Hoitajan, papin, elintarviketyöntekijän ja rakennusmiehen työasua säätelevät muun muassa hygienia-, etiketti- ja turvallisuussäädökset. Niissäkin ammateissa, joissa ei ole virallista pukeutumisohjetta, tapakäytäntö ja työn luonne vaikuttavat siihen, mitä työntekijöiden on sopivaa panna ylleen. Sveitsiläispankki herätti muutama vuosi 20 Työ Terveys Turvallisuus 2/2013

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot