Lukemaan oppijan kolmas tila Digitaaliset teknologiat, monilukutaito ja S2-opetus

Transkriptio

1 Lukemaan oppijan kolmas tila Digitaaliset teknologiat, monilukutaito ja S2-opetus S2-opetuksen kehittämispäivät , Opetushallitus KM, projektipäällikkö Päivi Jokinen Future School Research

2 2000-luvun lasten arkitodellisuus ja toimintaympäristöt

3 Kun taas koulussa

4 Ydinkysymys: Miksi, ja millaisia lukutaitoja luvun maailmassa tarvitaan? Millaista lukutaitojen pedagogiikan tulisi olla, jotta se vastaisi 2000-luvun oppijoiden tarpeisiin?

5 Mitä lukutaito* on? Perinteisesti lukemaan oppiminen mielletty selvärajaisen, autonomisen taidon omaksumiseksi ajateltu rakentuvan koulun alaluokilla ja perustuvan äännekirjainvastaavuuden dekoodaamisen oivaltamiseen, minkä jälkeen taito hallitaan (erillinen peruslukutaito tai mekaaninen lukutaito ) luvulta alkaen lukutaitoa alettu tarkastella sosiaalisena ja kulttuurisena toimintana lukeminen on toimimista tekstien parissa toteutuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa eri elämänalueilla tekstejä käytetään eri tavoin. (Street 1984; Pitkänen-Huhta 2000; Barton & Hamilton 2000; Pahl & Rowsell 2005; Lankshear & Knobel 2006) *luku- ja kirjoitustaito / lukutaidot / tekstitaidot (vrt. engl. literacy) / monilukutaito

6 Tekstien parissa toimimista

7 Laaja tekstikäsitys (POPS 2004) Tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä Tutkimuksissa todettu, että koulun tekstikäytänteissä painottuvat edelleen vahvasti perinteiset painetut tekstit, kuten aapinen sekä oppi- ja harjoituskirjat (Luukka ym. 2008; Korkeamäki & Dreher 2011; Kupiainen 2011)

8 Lukeminen 2000-luvulla Painetun tekstin lukeminen Multimodaalisen tekstin lukeminen Aistit: Näkö, osittain tunto Näkö, tunto, kuulo, kinestetiikka Esitystapa: Lukemisen kulku: Sanallinen: äänensävy, sanaleikit, huumori; sivun taitto, tekstin fontti, välimerkit Pääsääntöisesti lineaarinen ja peräkkäinen Kuvallinen: median valinta, grafiikka, animaatiot, valikot, hyperlinkit Ennakoimaton: ei lineaarista eikä peräkkäistä, vaan lukija valitsee ja ohjaa lukemistaan interaktiivisesti median kanssa (Walsh 2005; Korkeamäki 2013)

9

10 PIRLS 2011 (Sulkunen 2013; Kupari, Sulkunen, Vettenranta & Nissinen 2012)

11 Monilukutaito (Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014) Osa tulevaisuuden edellyttämää laaja-alaista osaamista Jatkumona koko perusopetuksen ajan osana kaikkien oppiaineiden opiskelua Kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa Oppimisen lähtökohtana rikas tekstiympäristö Multimodaalisuus Sisältää mm. peruslukutaidon, kirjoitustaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon Arkikielestä kohti eri tiedonalojen käsitteellisen kielen ja esitystapojen hallintaa

12 Monilukutaidon pedagogiikka (Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014) Monimuotoiset ja erikieliset tekstit sekä niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen Ongelmien ratkaiseminen ja uuden tiedon tuottaminen Viestintätaitojen kehittyminen perinteisissä ja monimediaisissa teknologisesti tuetuissa oppimisympäristöissä Yksin sekä yhdessä muiden kanssa - yhteisöllisyys Oppilaan vapaa-ajan tekstien tärkeys ja niistä nousevat tulkinnat maailmasta Oppilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana Opettajan monilukutaito?

13 Monilukutaito suomi toisena kielenä -opetuksessa S2-oppijat monilukutaidon ytimessä: Monikielisyys lähtökohtana Oppijoiden arki ja taustat vaikuttavat lähtökohtaisesti opetukseen Toiminnan autenttisuuden tärkeys tunnistettu opetuksessa Sähköisten medioiden tärkeys ylirajaisessa viestinnässä

14 Lukemaan oppijan kolmas tila (Jokinen 2011, Geetä 1990 ja Bhabhaa 1994 mukaillen)

15 Kolmas tila - kulttuuristen sekoittumien välitila, joka etsii ja luo uusia näkökulmia, sekoittaa olemassa olevia rajoja ja kyseenalaistaa vallitsevia kulttuurin ja identiteetin kategorisointeja; häiritsevä ja kysyvä ilmaisun muoto (Bhabha 1994; Saukkonen 2007)

16

17 Puhelinpelit lukemisen ja kielen oppimisessa Kosketuspuhelinoppimispelejä mm. värit, numerot, kuukaudet ja vuodenajat, joulu, kevät, jalkapallo, kehonosat, yksikkö & monikko Near Field Communication (NFC) -teknologiaan pohjautuvat pelit kehitetty yhteistyössä Tietotekniikan osaston kanssa Pelialusta, älytarrat ja NFC-kosketuspuhelin

18 Kumpi voittaa, FC Barcelona vai Real Madrid? Jalkapalloa pelattiin ulkona sekä sisällä kahden pöytäpelin voimin; pelaamisesta keskusteltiin, luettiin ja kirjoitettiin Sanat jalkapallopeliin valitsi 7-vuotias Temen Intoa, liikettä ja hikeä riitti näissä lukutuokioissa

19 Populaarikulttuuri osana arkea Oppijoiden vapaa-ajan ympäristö osana koulutyöskentelyä motivoi lukutaitojen harjoitteluun

20 Bring your own device Kaikkein yksinkertaisinta on hyödyntää jo olemassa olevia teknologioita, kuten oppilaiden omia kännyköitä Lähes kaikilla kännyköillä voi valokuvata, nauhoittaa puhetta, ottaa videota Tuotoksia voi hyödyntää kirjoittamisessa, blogin pitämisessä, puheen analysoinnissa Kuvia voi ohjata ottamaan tietyistä sanaryhmistä, esim. kotitehtävänä kuvata hedelmiä kaupassa tai vastakohtia Kännykkäkuvista voi myös koostaa oman sanakirjan* *Kiitokset ideasta Hilkka Kauhaselle Ouluun

21 Digitaalikamera matkassa Ideasta kiitokset Johanna Haloselle Helsinkiin

22 Iloa ipadista* Opettajan oma ipad käytössä luokassa > soveltuu hyvin eriyttämiseen Erilaisten sovellusten etsiminen, kokeileminen ja käyttö Käännösohjelma Google Translate Sanaston harjoittelu: Line Brush (piirrä ja kirjoita) Explain everything (selitä, piirrä, videoi; pohjana voi käyttää valokuvaa) Morfo (puhuvia päitä, voi nauhoittaa puhetta ja lisätä esim. tunteita) Sound touch (kuvia ja ääniä eri sanaryhmistä) Video touch (maksullinen) Human body (ihmisen anatomia) Puppet pals 2 omien tarinoiden ja näytelmien tekemiseen *Näiden löytämisestä kiitos kuuluu Outi Laitiselle Ouluun!

23 Päivityksiä blogissa Blogin luominen blogspotissa tai wordpressissa on hyvin helppoa edellyttää sähköpostiosoitetta ja kirjautumista Blogiin päivitetään kuvia, tekstejä, kuulumisia, linkkejä, videoitakin Oppilaan päivityksen voi jakaa yhteisesti koko ryhmän kanssa sekä oppilaan perheen kanssa (jopa oppilaan kotimaahan) Blogin voi sulkea muilta kuin esim. oman luokan oppilailta

24 Digitarinat ja koulutv Animaatiot / haastattelut / dokumentit / fiktiot / musiikkivideot Kesto 3 5 minuuttia PhotoStory 3 tai Windows Movie Maker ilmaisia (ks. myös ipadin versiot!) Julkaisemisen mahdollisuus koulutv:ssä (huom. Tekijönoikeudet ja yksityisyys) Esim. kummioppilaat voivat opastaa nuorempiaan

25 Mitä digitaaliset teknologiat muuttavat monilukutaidon pedagogiikassa? Opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat Lasten ja nuorten vahvuudet, asiantuntemus ja arki tulevat näkyviksi Oppimisympäristö laajenee Oppijoiden aktiivisuus: valitseminen, päätösten tekeminen, sisällön tuottaminen Yhdessä oppiminen Lukemisen kehollisuus

26 Lukutaitojen pedagogiikan monimuotoisuus (Jokinen ym Walshia 2005, 2010 mukaillen; ks. myös Leander & Boldt 2012)

27 Kiitokset! Kommentteja? Ideoita? Päivi Jokinen Future School Research Olemme myös Facebookissa: Future School Research 2nd Wave

28 Lähteet Barton, D. Hamilton, M. (2000). Literacy practices. Teoksessa Barton, D. Hamilton, M. Ivanič, R. (toim.). Situated literacies. Reading and writing in context London, New York: Routledge. Bhabha, H. K. (1994). The location of culture. London, New York: Routledge. Gee, J. (1990). Social linguistics and literacies. Ideology in Discourses. Critical perspectives on literacy and education. London, New York, Philadelphia: The Falmer Press. Jokinen, P. (2011). Lukemaan oppijan kolmas tila. Monikulttuurisen lapsen identiteetin rakentuminen kodin ja koulun tekstikäytänteiden jännitteessä. Pro gradu -tutkimus. Oulu: Oulun yliopisto. Jokinen, P. Palmgren-Neuvonen, L. Hytönen, M. Cortés, M. Riekki J. Korkeamäki, R.-L. (2013). Millaista on tulevaisuuden lukutaitojen pedagogiikka? Tutkimus- ja kehittämistyötä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Syyskuu Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti. Korkeamäki, R.-L. (2013). Lukutaito muuttuvissa ympäristöissä. Puheenvuoro valtakunnallisessa Lukuinto-seminaarissa Oulu. Korkeamäki, R.-L. & Dreher, M. J. (2011). Early literacy practices and the Finnish national core curriculum. Journal of Curriculum Studies. Volume 43 Number 1. New York: Routledge. Kupari, P., Sulkunen, S., Vettenranta, J. & Nissinen, K. (2012). Enemmän iloa oppimiseen. Neljännen luokan oppilaiden lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainväliset PIRLS- ja TIMSS-tutkimukset Suomessa. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research. Kupiainen, R. (2011). Visuaalinen maailma, koulu ja oppiminen. Teoksessa Pohjola, K. (toim.) Uusi Koulu: oppiminen median aikakaudella. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Lankshear, C. Knobel, M New Literacies: Everyday Practices and Classroom Learning. Berkshire, England: Open University Press.

29 Luukka, M.-R. Pöyhönen, S. Huhta, A. Taalas, P. Tarnanen, M. Keränen, A. (2008). Maailma muuttuu mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. OPS Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi Osoitteessa Viitattu Pahl, K. Rowsell, J. (2005). Literacy and education. Understanding New Literacy Studies in the classroom. Los Angeles, Lontoo, New Delhi, Singapore, Washington DC: Sage Publications. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) Helsinki: Opetushallitus. Pitkänen-Huhta, A. (2000). Lukeminen ja kirjoittaminen tilanteeseen sidottuna toimintana. Teoksessa Kalaja, P. & Nieminen, L. (toim.). Kielikoulussa kieli koulussa Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. Saukkonen, P. (2007). Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taustatietoja tutkimukselle ja toiminnalle. Cuporen verkkojulkaisuja 1/2007. Osoitteessa /documents/monikulttuurisuus_taustatietoja.pdf. Viitattu Street, B. V. (1984). Literacy in theory and practice. Cambridge studies in oral and literate culture 9. Cambridge: Cambridge University Press. Sulkunen, S.(2013). Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa. Puheenvuoro valtakunnallisessa Lukuinto-seminaarissa Oulu. Walsh, M. (2005). Reading visual and multimodal texts: how is reading different? Australian Journal of Language and Literacy, Vol. 29, No Walsh, M. (2010). Multimodal Literacy: What does it mean for classroom practice? Australian Journal of Language and Literacy, Vol. 33, No