Kaupunginhallitus Sivu 1 / 100. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 100. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 100 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:58 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Martti Merra, puheenjohtaja Ulf Johansson Tony Hagerlund René Blomster, saapui klo käsittelyn jälkeen Mikko Hintsala, poistui klo käsittelyn jälkeen Arja Juvonen Pertti Järvenpää Jarmo Jääskeläinen Ari Konttas, saapui klo , poistui klo käsittelyn jälkeen Matti Kuronen Jaana Leppäkorpi Ritva-Liisa Luomaranta Markku Sistonen Paula Viljakainen, poistui klo käsittelyn jälkeen Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä, saapui klo käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Markus Torkki valtuuston I varapuheenjohtaja saapui klo Kurt Byman valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja, saapui klo käsittelyn jälkeen Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Kimmo Sarekoski henkilöstöjohtaja, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 100 Allekirjoitukset Martti Merra puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Matti Kuronen Ulf Johansson Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 100 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 121 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2011 tilinpäätöksen tekniset korjaukset ja 7 lausunnon antaminen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 124 Kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen 9 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) 125 Nuorisolautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 10 täydennysvaali (Kv-asia) 126 Kaupunginhallituksen varaedustajan valitseminen 11 tilakeskus-liikelaitoksen johtokuntaan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon 127 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 12 valtuuston Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin takauspäätöksen tarkistamista koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä 14 aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston matka Espoon 18 kumppanikaupunki Shanghaihin 130 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Valtuustoaloite toimeentulotuen maksatuksista (Kv-asia) Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi 26 asianmukaiselle tasolle (Kv-asia) 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Kaupungineläinlääkärin vastaanotolta perittävästä 38 klinikkamaksusta päättäminen 136 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä 40 Espoossa (Kv-asia) 137 Valtuustoaloite Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen 43 suunnittelusta ja toteuttamisesta (Kv-asia) 138 Valtuustoaloite Espoon koulujen ja päiväkotien 45 peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta (Kv-asia) Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman 48 hyväksyminen (Kv-asia) Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen 52 hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Pohjois-Tapiola, Maarinniitty III, asemakaavan muutoksen 55 sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Leppävaara, Vallikallio III, asemakaavan muutoksen sekä 60 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Espoon kaupungin lausunto meriuposkuoriaisen 65 esiintymispaikan rajojen määrittämisestä Espoon Soukanlahdella Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee Perusmäki, Kalliomäki, alue , asemakaavan hyväksymispäätöstä 72

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / Vastaselityksen antaminen korkeimmalle hallintooikeudelle 78 koskien Antinmäen ja siihen liittyvän Niipperinpellon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöstä 146 Oikaisuvaatimus hakemuksen hylkäämisestä 81 asumisoikeusasunnon haltijaksi 147 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät Tilakeskuksen johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja 91 täydennysvaali (Kv-asia) 150 Ylimääräinen asia_bembölen myllyraunioista 92

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetulla kokouskutsulla.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunginhallitus Sivu 6 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Kuronen ja Ulf Johansson.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / / Vuoden 2011 tilinpäätöksen tekniset korjaukset ja lausunnon antaminen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy konsernitilinpäätöstä koskevat tekniset korjaukset ja merkitsee tiedoksi tilinpäätöksen vuodelta pyytää lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin Seurantaraportti I:n yhteydessä Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tilinpäätös 2011 Arviointikertomus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tarkastuslautakunta ehdottaa esittäessään valtuustolle vuoden 2011 arviointikertomustaan, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle sekä tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Arviointikertomus luovutetaan ja on toimialojen käytettävissä sen jälkeen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 100 Kaupunginhallitus pyytää lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksen havainnoista. Selvityksissä tulee huomioida myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäviksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n yhteydessä. Konsernitilinpäätöksen tekniset korjaukset Kaupunginhallitus on tilinpäätöskäsittelyssään oikeuttanut konserniesikunnan tekemään vuoden 2011 tilinpäätökseen mahdolliset tekniset korjaukset allekirjoittamisen jälkeen. Vuosien 2010 ja 2011 konsernitilinpäätöksissä on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) yhdistelty omistusosuutta suuremmassa suhteessa. Asia on ilmoitettu vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa ja vertailutiedot vuoden 2011 osalta tullaan muuttamaan vuoden 2012 tilinpäätökseen. Tilintarkastaja on hyväksynyt menettelytavan. Muutoksen jälkeen konsernin taseen loppusumma on n miljoonaa euroa. Muutos pienentää konsernin tasetta n. 2 % eli n. 87 miljoonaa euroa, lähinnä aineellisia hyödykkeitä sekä vierasta pääomaa. Konsernitilinpäätöstä koskevilla muutoksilla ei ole vaikusta kaupungin tilinpäätökseen, tuloksen käsittelyyn tai rahoitukselliseen asemaan. Tilintarkastuskertomus Tilintarkastaja luovuttaa tilintarkastuskertomuksen tarkastuslautakunnalle , joten kertomuksen sisältö ei ole vielä julkinen. Kaupunginhallitus antaa selvityksen mahdollisista tilintarkastajan huomioista Seurantaraportti I:n yhteydessä. Tiedoksi - Lauta- ja johtokunnat

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / / Kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristoffer Bondestamin (SFP) tilalle (SFP). Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 147 jälkeen. Johansson ehdotti, että kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Nina af Hällström. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Johanssonin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristoffer Bondestamin (SFP) tilalle Nina af Hällströmin. Väestötietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaisen varajäsenen Kristoffer Bondestamin (SFP) kotikunta ei enää ole Espoo ja hän on näin menettänyt vaalikelpoisuutensa em. tehtävään Espoossa. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu, kirje valtuuston päätöksestä - Kristoffer Bondestam, kirje valtuuston päätöksestä - Jaoston sihteeri, kirje valtuuston päätöksestä

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / / Nuorisolautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Nina Rambergin (Vihr.) tilalle (Vihr.) Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Nina Ramberg (Vihr.) ilmoittaa päivätyllä kirjeellään pyytävänsä eroa em. luottamustehtävästä perusteena ero Vihreästä Liitosta. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että nuorisolautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. Tiedoksi - Valittu - Nina Ramberg - Lautakunnan sihteeri

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Kaupunginhallituksen varaedustajan valitseminen tilakeskus-liikelaitoksen johtokuntaan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee Bjarne Häggmanin (PerusS/Sit) tilalle tilakeskuksen johtokuntaan kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen (PeusS/Sit) varajäseneksi (PerusS/Sit) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen varajäseneksi (PerusS/Sit). Käsittely Päätös Juvonen ehdotti, että kaupunginhallituksen edustajan varajäseneksi valitaan Teemu Lahtinen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus valitsi Bjarne Häggmanin (PerusS/Sit) tilalle tilakeskuksen johtokuntaan kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen (PerusS/Sit) varajäseneksi Teemu Lahtisen (PerusS/Sit) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen varajäseneksi Teemu Lahtisen (PerusS/Sit). Selostus Kaupunginhallitus on valinnut edustajansa lautakuntiin, jaostoihin ja johtokuntiin. Edustajilla on kokouksessa puheoikeus. Kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen (PerusS/Sit) varaedustajaksi tilakeskuksen johtokuntaan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon on valittu Bjarne Häggman (PerusS/Sit). Bjarne Häggman on eronnut kaupunginhallituksen jäsenyydestä joten kaupunginhallituksen varaedustaja em. toimielimiin tulee uudelleen valittavaksi. Tiedoksi - Valittu - Johtokunnan sihteeri - Jaoston sihteeri

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin takauspäätöksen tarkistamista koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. (09) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan valituksen johdosta valtuuston lausunnon. Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26-kohdan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen ja lausuu seuraavaa: Valituksen perustelut kohta 1 Valtuuston päätöksessä ei ole kysymys hankinnasta vaan valtuuston aiemmin tekemän takauspäätöksen tarkistamisesta. Valittajan väite siitä, että päätös rikkoisi lakia julkisista hankinnoista, on siten perusteeton. Jos kyse kuitenkin olisi valtuuston tekemästä hankintapäätöksestä, valitus pitäisi silloin joka tapauksessa jättää tutkimatta, koska julkisista hankinnoista annetun lain 102 :n mukaan Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain nojalla. Toimivaltainen tuomioistuin olisi siis Markkinaoikeus, eikä hallinto-oikeus. Valituksen perustelut kohta 2 Valtuustolla on halutessaan oikeus tarkistaa ja muuttaa aiempia päätöksiään. Se, että hankkeen taustalaskelmissa esitetyt arviot liikuntapalveluiden vuosiostojen määrissä olisivat muuttuneet valituksessa kerrotuin tavoin, ei vaikuta tämän asian arviointiin. Kummassakaan valtuuston päätöksessä ei edes ole päätetty mitään em. ostopalveluiden määristä. Valtuuston ei muutoinkaan tarvitse erikseen nimenomaisesti päättää vanhan päätöksensä kumoamisesta, vaan uusi päätös korvaa vanhan. Väitteet siitä, ettei valtuutetuilla olisi ollut riittävästi aikaa tutustua liitelaskelmiin ja dokumentteihin ja ettei selostuksessa olisi annettu riittävästi tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta, eivät myöskään anna

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 100 aihetta päätöksen kumoamiseen. Valmisteluaineiston määrästä ja siitä, mikä aika erilaiseen tausta-aineistoon tutustumiselle pitäisi varata, ei ole olemassa varsinaisia säännöksiä. Valtuusto päättää itse, pitääkö se valmistelua riittävänä. Valtuusto voi aina halutessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi tai jättää pöydälle asiaan tutustumista varten. Tässä tapauksessa asian palauttamisesta äänestettiin ja valtuusto hylkäsi selkeällä enemmistöllä tehdyn palautusesityksen. Pöydälle panoa kukaan valtuutettu ei kokouksessa edes esittänyt. Todettakoon lisäksi, että valtuusto oli jo aiemmin kokouksessaan jättänyt tämän asian pöydälle. Espoon kaupunginhallitus katsoo, että valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen, joten valitus on kokonaisuudessaan hylättävä. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitus Eklund - Valtuuston Päätös Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt lausuntoa valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty jatkoaikaa saakka. Valittaja Pekka Eklund pyytää valtuuston päätöksen hylkäämistä lain vastaisena ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Valituksessa todetaan mm. että hanketta ei ole kilpailutettu hankintalain edellyttämällä tavalla, joten valtuuston päätös rikkoo lakia julkisista hankinnoista. Valituksessa esitetään myös, että valtuuston olisi tullut ennen päätöstään muuttaa tekemäänsä päätöstä, jonka mukaan kaupungin ostot jäähallista olivat vuositasolla euroa, kun uuden päätöksen perustana olevassa laskelmassa summa on nostettu euroon. Lisäksi laskelmat rahoituksesta ja käyttötaloudesta jaettiin vasta pöydälle, jolloin valtuutetuilla ei ollut riittävästi aikaa tutustua aineistoon. Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 14 / / / Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) Heikkinen Pekka, puh. (09) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee maaliskuun kuukausiraportin tiedoksi 2 velvoittaa toimialoja toimenpiteisiin, joilla tulopohjan kertyminen varmistetaan ja ylityspaineet sopeutetaan mahdollisuuksien mukaan muutettuun talousarvioon 3 edellyttää toimialoilta toimenpiteitä, joilla lisäylitystarpeiden syntyminen estetään 4 päättää siirtää - talousarviokohdasta 91 aineettomat hyödykkeet e kustannuspaikalle (työterveyspalvelut) työterveyspalvelujen ohjelmiston hankintaa varten, e kustannuspaikalle (konsernipalvelut, hankenumero 0292) työasemien Windows7-päivitysten toteuttamista varten. - sekä euron määrärahan talousarviokohdasta 961 osakkeet ja osuudet, yleishallinto talousarviokohtaan 951, koneet ja kalusto, yleishallinto Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Maaliskuun kuukausiraportti

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 100 Selostus 1. Kuukausiraportti Helmikuun kuukausiraportin yhteydessä esitetyt talousarviomuutokset eivät näy vielä muutetussa talousarviossa, koska ne ovat olleet valtuuston käsittelyssä Talousarviomuutokset tulevat muuttamaan olennaisesti toimintamenojen ja Valmistus omaan käyttöön -tilin kokonaissummia, jotka nyt näkyvät ennusteissa. Muutos johtuu lähinnä valmistus omaan käyttöön kirjaustavan laajennuksesta, joka näkyy ulkoisten kulujen ennustettuna ylityksenä sekä vastaavasti valmistus omaan käyttöön -lisäyksenä. Menettelyllä ei kuitenkaan ole vaikutusta kaupungin tulokseen tai rahan käyttöön. Kuluvan vuoden tulojen ja menojen vertailtavuus edelliseen vuoteen on haasteellista. Syynä tähän on valmistus omaan käyttöön menettelyn laajentaminen, konsernipalvelujen sisäisten palvelujen täysimääräinen laskutus toimialoilta sekä eläkemenojen uusi kirjaustapa, joita ei ole ollut ainakaan vastaavassa laajuudessa viime vuonna. Edelliseen vuoteen vertailua tärkeämpää on muutetussa talousarviossa pysyminen, joka tällä hetkellä ei näytä toteutuvan. Ylitysuhat kohdistuvat aiempien vuosien tapaan lähinnä sosiaali- ja terveystoimeen ja toimialan ennusteen mukaan ylitysuhka on n. 13 milj. euroa, mikä on n. 5 milj. euroa isompi kuin helmikuun lopussa. Ylityspaine aiheutuu toimeentulotuesta (9,5 milj. euroa), erikoissairaanhoidosta (2,2 milj. euroa) ja vammaistenpalveluista (1 milj. euroa). Toimeentulotukeen on käyttösuunnitelmassa varattu 2,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna on toteutunut. On ennakoitavissa, että erikoissairaanhoidon ylitys saattaa muodostua toimialan ennustetta suuremmaksi. Maaliskuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty 343,6 milj. euroa, joka on 21,8 milj. euroa eli 6,8 % edellisvuotta enemmän. Kasvu koostui lähinnä ansiotulojen kunnallisveron kasvusta, joka oli n. 20 milj. euroa. Myös yhteisövero kasvoi 2,6 milj. eurolla. Espoon saamien valtionosuuspäätösten mukaiset valtionosuudet tulevat vuonna 2012 olemaan 46,6 milj. euroa, vajaat 9 milj. euroa muutettua talousarviota suuremmat. Summa sisältää joulukuussa työmarkkinaratkaisun perusteella maksetun 2,8 milj. euron kertaerän, joka on ohjeiden mukaisesti kirjattu vuodelle Tilikauden tulosennuste on tällä hetkellä 24,7 milj. euroa, mikäli ylitykset toteutuvat toimialojen ennusteiden mukaan. Tulosennustetta tulee kuitenkin heikentämään Seurantaraportti I:n yhteydessä tehtävät alaskirjaukset, jotka koskevat mm. Espoon sairaalan suunnittelukustannuksia. Lisäksi toimeentulotuen kehittymisessä on vielä riskejä kuten myös jo aiemmin todetussa erikoissairaanhoidossa. Edellä mainittujen seikkojen toteutuessa tilikauden tulos tulee muodostumaan reilut 10 milj. euroa ylijäämäiseksi. Maailmantaloudessa tapahtuvat muutokset ovat edelleen merkittävä riski kaupungin taloudelle. Sitäkin olennaisempi riski terveellä pohjalla olevalle taloudelle muodostuu kaupungin omasta toiminnasta ja nyt ennustetuista

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 100 talousarvioylityksistä. Ylityspaineet tulee ensisijaisesti hoitaa sopeuttamalla toimialojen sisällä. Toimialojen tulee huolehtia, että nyt ilmoitetut ylityspaineet sopeutetaan muutettuun talousarvioon mahdollisuuksien mukaan ja muilta ylitystarpeilta vältytään. Tämä edellyttää kriittistä suhtautumista kaikkiin lisävakansseihin, lisäresursseja vaativiin projekteihin sekä palveluiden ostoihin, jotka lisäävät kustannuksia. 2. Talousarviomuutokset 2.1 ICT- määrärahojen siirrot Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 4,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan joustavasti tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on hyväksynyt määrärahojen kohdentamisen työterveyspalvelujen järjestelmän hankintaan ja Espoon työasemien Windows7-päivitykseen. Työterveyspalvelujen Acute-järjestelmän kustannukset ovat n euroa, josta vuoden 2012 osuus on euroa, toteutus jatkuu Järjestelmä sisältää valtakunnallisten vaatimusten mukaisesti toteutetun eresepti -ratkaisun. Työasemien Windows7 päivitys on aloitettu vuonna 2011 ja jatkuu koko vuoden Koulujen työasemat päivitetään kesälomien aikana. Päivitettäviä työasemia on kaikkiaan kpl. Päivitysprojektin kokonaiskustannukset ovat euroa, josta vuoden 2012 kustannukset on euroa. 2.2 Valtuustotalon AV-järjestelmien uusinnan ja pikalatausaseman rakentamisen rahoitus Valtuustotalon nykyiset AV-järjestelmät ja -laitteet ovat tulleet elinkaarensa päähän. Varaosia ei ole kaikkiin laitteisiin enää saatavissa. Uusi AV järjestelmä on suunniteltu ja kilpailutettu. Toteutus on tarkoitus tehdä valtuuston kesäloman aikana. Tällä hetkellä selvittelyn alla on kolmen tarjoajan järjestelmät. Kaikkien laitetoimittajien AV-järjestelmien kustannukset ylittävät käytettävissä olevan määrärahan. Vuoden 2012 talousarviossa hanketta varten on varattu yhteensä euron määrärahat. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, eli lisämäärärahan tarve on euroa. Valtuustotalolle on tarpeen rakentaa sähköautojen pikalatausasema jolla voidaan ladata kaupungin käytössä nykyisin olevat sekä jatkossa hankittavat ajoneuvot. Aseman laitteistolla voidaan ladata henkilöauton

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 100 akut 80 %:n tehoon noin 10 minuutissa kun, tavanomaisilla nyt kaupungin käytössä olevilla laitteistoilla lataaminen kestää 6-8 tuntia. Asema tullaan suunnittelemaan ja sijoittamaan niin, että sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös muiden kuin kaupungin ajoneuvojen lataamiseen ja siihen voidaan liittää maksukorttiominaisuudet. Latausasema on syytä rakentaa samassa yhteydessä kun valtuustotalon sähkölaitteita muutoinkin uusitaan. Latausaseman hinta on noin euroa ja siihen on saatavissa valtionavustusta 35 %, jolloin nettohinnaksi jää euroa. Vuoden 2012 talousarviossa on varattu talousarviokohdassa 961 Osakkeet ja osuudet, yleishallinto 1,5 milj. euroa, josta tarvittava määräraha, euroa voidaan siirtää. Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan kaupunginhallituksella on oikeus tehdä toimialojen välisiä ja sisäisiä sitovien määrärahojen siirtoja silloin, kun siirrot eivät vaaranna tulostavoitteiden toteutumista eivätkä aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston matka Espoon kumppanikaupunki Shanghaihin Valmistelijat / lisätiedot: Antola Tuula, puh. (09) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 määrää kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Martti Merran, Markku Sistosen ja Sirpa Hertellin matkustamaan Shanghaihin oheisen matkaohjelman mukaisesti. 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Matkaohjelma Shanghai on suurin Suomi-toimijoiden keskittymä Euroopan ulkopuolella. Kiinassa olevista suomalaisyrityksistä alueella on puolet, eli n Alueella on myös kattavin keskittymä julkisia toimijoita (FinNode Kiinaverkosto, Finpro, Tekes, FECC, Invest in Finland, VTT sekä suomalaisyliopistojen ja korkeakoulujen toimintoja). Shanghain ja Espoon kaupunkien välinen kumppanuussopimus allekirjoitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna Shanghain maailmannäyttelyn yhteydessä ( ) allekirjoitettu uusittu kumppanuussopimus luo edellytykset aiempaa tavoitteellisemmalle ja konkreettisemmalle yhteistyölle kaupunkien ja niiden elinkeinoelämän välillä. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän johdolla toteutettavan vierailun tavoitteena on luoda edellytyksiä tämän yhteistyön syventämiselle ja kehittämiselle. Keskeinen teema Shanghain kaupungin johdon tapaamisessa on suomalaisen/espoolaisen demokratia- ja tasa-arvomallin esittely.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 100 Matkan valmistelut on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Suomen Shanghain konsulaatin ja Aalto yliopiston kanssa (Tongji yliopisto, Aalto Design Factory). Matkaohjelma rakentuu tapaamisista Shanghain kaupungin ylimmän johdon kanssa, Espoon kaupungin Kiina/Shanghai -tavoitteiden ja tulevaisuuden toimintatapojen hiomisesta yhteistyössä Shanghain Suomiverkoston kanssa, yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa järjestettävästä, rakennetun kaupunkiympäristön kehittämiseen keskittyvästä työpajasta Tongji yliopistossa (Design Factory) sekä vanhustyön kehittämiseen liittyvistä tapaamisista. Tarkempi kuvaus matkaohjelmasta liitteenä. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunginhallitus Sivu 20 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 21 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / / Valtuustoaloite toimeentulotuen maksatuksista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Dahl Marja, puh. (09) Norlamo Tuija, puh. (09) Remes Marja-Leena, puh. (09) Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen toimeentulotuen maksatuksista sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Toimeentulotuen hakemusmäärän ja käsittelyaikojen kehitys Valtuustoaloite Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun aloitteessa esitetään, että aikuissosiaalityöhön lisätään vakansseja ja että Espoo omilla toimenpiteillään edistää toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta aikuissosiaalityö saa paremmat edellytykset keskittyä sosiaalityöhön. Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta, kohtuullisista asumismenoista ja vähäistä suuremmista terveydenhuoltomenoista. Lisäksi kunta voi myöntää tarpeen ja harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Perusosan suuruus on sama koko maassa ja se on sidottu kansaneläkeindeksiin. Sen sijaan kohtuullisten asumismenojen ja vähäistä suurempien terveydenhuoltomenojen suuruus on kuntien harkinnan varassa. Perusosa on tarkoitettu kattamaan ruoka-, vaate-, ja hygieniamenot sekä vähäiset terveydenhuoltomenot ja paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 100 Vuonna 2012 perusosan suuruus yksinasuvalla on 461 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalla 507 euroa. Tuloina otetaan huomioon periaatteessa kaikki henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Tuloina ei kuitenkaan huomioida vammais- ja hoitotukia, äitiysavustusta ja ylläpitokorvauksia. Lisäksi ansiotuloista on etuoikeutettu 20 % kuitenkin korkeintaan 150 euroa/kk kotitaloutta kohden. Yksinkertaisimmillaan toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaskelmassa siten, että kotitalouden jäsenten perusosat, asumismenot sekä terveydenhuoltomenot lasketaan yhteen ja summasta vähennetään kotitalouden yhteenlasketut nettotulot. Mikäli laskelma on alijäämäinen, maksetaan erotus toimeentulotukena. Toimeentulotukea maksettiin Espoossa keskimäärin 373 euroa/kk kotitaloutta kohden ja 238 euroa henkilöä kohden vuonna Toimeentulotuki on verovapaata tuloa. Perustoimeentulotuen valtionosuus on kustannusperusteinen. Valtionosuuden määrä on 50 % kunnan perustoimeentulotuen nettokustannuksista. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset maksaa kunta ja valtio osallistuu kustannusten rahoitukseen laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa. Kunnallisen toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä kokonaan tai osittain Kelan hoidettavaksi on esitetty jo 1980-luvulta lähtien luvulla asiaa kokeiltiin yhteensä noin kahdeksan vuoden ajan kolmessa eri yhteydessä. Kokeiluissa oli mukana kymmeniä kuntia ja Kelan toimistoja. Näkemykset ja kokemukset toimeentulotuen ns. kaavamaisen osan myöntämisestä ja maksamisesta Kelasta ovat kaikissa kokeiluissa olleet samanlaisia ja myönteisiä. Vuosien toimeentulotukikokeilun loppuraportissa (STM:n selvityksiä 1997:5) tehtiin lisäksi mm. seuraavia havaintoja: kokeilun aikana sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus parantui ja kunnissa otettiin käyttöön uusia työmenetelmiä tai entisiä sovellettiin laajemmin. Perheiden auttamiseen voitiin käyttää aikaisempaa enemmän aikaa. Mahdollisuudet pitkäjänteiseen sosiaalityöhön paranivat ja sosiaalityötä voitiin kohdentaa paremmin. Yhteistyö Kelan ja myös muiden yhteistyötahojen kanssa lisääntyi ja tiivistyi. Kokeilujen aikana kustannukset suhteessa verrokkikuntiin (29 kpl) eivät nousseet. Hallinnollinen ja päällekkäinen työ väheni, mm. Kelan atk-tekniikka ja tiedot muista etuuksista. Takaisinperintöjen ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy tehostui. Kokeilun kaikki keskeiset tavoitteet siis toteutuivat. Lopputuloksena kuitenkin oli, että toimeentulotuen valtakunnallista siirtoa Kelalle ei alettu valmistella. Kun Kela-siirrosta valtakunnallisesti luovuttiin, ryhtyivät isot kaupungit organisoimaan vastaavaa työnjakoa omissa organisaatioissaan. Espoossakin käynnistyi vuonna 2003 toimeentulotuen kehittämisprojekti, jonka tuloksena siirryttiin vaiheittain toimintatapaan, jossa hakemusten käsittelyä ja päätöksentekoa siirrettiin ensin kanslisteille ja myöhemmin etuuskäsittelijöille. Etuuskäsittely erotettiin omaksi kokonaisuudekseen vuonna Työtä rationalisoitiin myös siirtymällä toimeentulotuen kirjalliseen hakumenettelyyn ja asiointiin. Ajatuksena oli, että sosiaalityöntekijöiden rajallista työpanosta voitaisiin paremmin kohdentaa varsinaiseen sosiaalityöhön. Tarkoituksena oli näin varautua

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 100 toimeentulotuen siirtämiseen Kelan hoidettavaksi, mitä pidettiin tuolloin todennäköisenä. Kela-siirtoon on palattu 2000-luvulla useasti. Merkittävin selvitys tehtiin Sosiaaliturvan uudistamista valmistelleen ns. Sata-komitean ( ) toimesta. Komitean ehdotuksissa tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa laskennallinen osuus siirrettäisiin Kelan hoidettavaksi. Esillä oli useita vaihtoehtoja toimeentulotuen hallinnoimiseksi, joista loppuvaiheessa nykyisen menettelytavan rinnalle hahmoteltu malli olisi sisältänyt perustoimeentulotuen siirron Kelalle. Komitean enemmistö kannatti toimeentulotuen siirtoa, mutta komitea ei kuitenkaan tehnyt asiaa koskevaa esitystä, koska sen jäsenten näkemykset tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta poikkesivat toisistaan. Espoon kokemukset omasta ns. Kela-mallista ovat olleet ristiriitaisia. Erillisessä etuuskäsittelyn toiminnossa toimeentulotuen prosessia ja asiakaspalvelua saatiin kehitettyä monin tavoin. Tämä ei kuitenkaan ratkaissut sosiaalityön saatavuuden ongelmia. Toimeentulotuen asiakkaista 43,2 % on saanut perustoimeentulotuen lisäksi täydentävää toimeentulotukea. Sen voi myöntää pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Näin ollen suuri osa asiakkaista sai hakemukseensa kaksi päätöstä, toisen etuuskäsittelijän ja toisen sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tekemänä. Tämä vaikeutti entisestään monimutkaisen asian ymmärrystä ja hallintaa. Vuodesta 2011 alkaen asiakkaat ovat saaneet toimeentulotuen hakemukseensa vain yhden päätöksen. Hämmennystä asiakkaille aiheuttaa kaupungin postin siirtyminen 2. luokan kirjeiksi. Sen myötä asiakkaat saavat rahat tilille ennen kirjallisen päätöksen saapumista postissa. Asiakas ei näin ollen tiedä, mihin menoihin saatu toimeentulotuki on päätöksessä tarkoitettu. Tämä on lisännyt puheluja ja käyntejä palveluneuvonnassa kohtuuttoman paljon. Sähköiseen e-kirjeeseen siirtymistä on selvitetty Tiedon kanssa ja tällä hetkellä näyttää siltä, että e- kirje saadaan käyttöön vasta Vuonna 2005 käyttöön otettu aikuissosiaalityön toimintamalli rakentui ajatukselle, että uusi toimeentulotuen hakija kohtaisi aina sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan sosiaalityön tilannearviointia varten. Tarkoitus oli ohjata ja neuvoa asiakasta, jotta pitkäaikaisasiakkuutta ei pääse syntymään. Jatkossa sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tilannearviointiin oli ajateltu päästävän puolen vuoden välein. Toimintamallin tätä osaa ei päästy juuri käytännössä toteuttamaan, sillä asiakasmäärien kasvaessa resurssit jouduttiin kohdentamaan 7 päivän käsittelyajan toteuttamiseen. Käsittelyaikoja koskeva lainsäännös tuli voimaan vuoden 2008 alusta (Laki toimeentulotuesta 14a ). Toimeentulotuen asiakasmäärät kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen asiakkaalla (27 %). Kotitaloudet ovat lisääntyneet kotitaloudella (33 %). Lisäksi huomattiin, että kirjallinen käsittely lisää syrjäytymisvaaraa niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät kykene kuvaamaan tilannettaan kirjallisesti niin hyvin, että pääsisivät sosiaalityöntekijän puheille. Mallia onkin vuodesta 2008 alkaen kehitetty niin, että etuuskäsittelijöiden vakansseja on muutettu sosiaaliohjaajiksi ja myös uudet vakanssit on perustettu etupäässä sosiaaliohjaajiksi. Vuonna 2008 etuuskäsittelijöitä oli

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus Sivu 25 / % ja sosiaalityöntekijöitä tai -ohjaajia 38 % aikuissosiaalityön työntekijöistä. Tavoitteena on, että sosiaalityöntekijöiden/-ohjaajien määrä on 60 % ja etuuskäsittelijöiden 40 %. Etuuskäsittelijöiden vakansseja muutetaan niiden vapauduttua sosiaaliohjaajiksi. Tavoite toteutuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työaikaa suunnataan nyt enemmän asiakkaiden kohtaamiseen ja taloudellisen tuen suunnitelmien tekemiseen asiakkaille. Etuuskäsittelijät vastaavat osaltaan suunnitelmien toimeenpanosta. Taloudellisen tuen suunnitelma mahdollistaa myös pidempien päätösten tekemisen. Aikuissosiaalityöhön lisättiin 8 sosiaaliohjaajan vakanssia vuonna 2011 ja näistä on vakinaistettu 4 tämän vuoden alusta lukien. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat pysyneet syksystä 2011 alkaen lakisääteisellä tasolla seurannassa 99,64 % hakemuksista on käsitelty määräajassa. Pohjoisen alueen (Komentajankatu) aikuissosiaalityössä on päätetty parannustoimenpiteistä alkaen ja niillä varmistetaan prosessin sujuvuus niin, että vältytään asiakkaiden tai työntekijöiden kannalta hankalilta menettelyiltä. Kesälomasijaisia on varauduttu palkkaamaan yhteensä 8. Seuren kanssa neuvotellaan parhaillaan toimeentulotuen kokemusta omaavien sijaisten rekrytoinnista. Aikuissosiaalityössä on keskimääräistä enemmän henkilöstön sairauspoissaoloja ja sijaistarve on jatkuva. Asiakasmäärän kehitystä seurataan kuukausittain ja henkilöstötarvetta arvioidaan sen mukaisesti. Perustoimeentulotuen siirtäminen Kelalle ei sisälly nykyisen hallituksen ohjelmaan. Viimesijaisella toimeentulotuella paikataan tänä päivänä ensisijaisen sosiaaliturvan aukkoja. Ensisijaisen sosiaaliturvan puutteet ovat tuoneet paljon uusia asiakkaita kuntaan toimeentulotuen hakijoiksi. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdotta kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen toimeentulotuen maksatuksista sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / / Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen terveyskeskusten palvelun saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Sanna Lauslahti ja 31 muuta valtuutettua kysyvät, mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle mahdollisimman nopeasti. Terveyskeskusten lääkärin vastaanotto on kuntalaisille tärkeä palvelu, jonka tasosta on kannettu huolta erityisesti viime vuosina. Ongelma näyttäytyy kuntalaisen suuntaan erityisesti kiireettömien aikojen huonona saatavuutena. Odotusaikojen pidentyessä paine akuuttivastaanottoon lisääntyy. Taustaa Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on luotu kansanterveyslain myötä 1970-luvulla. Ongelmista huolimatta malliamme pidetään kansainvälisesti edistyksellisenä. Esim. Englannissa ja USA:ssa ollaan hakemassa terveyskeskuksen tyyppisiä ratkaisuja sikäläisiin perusterveydenhuollon ongelmiin. Terveyskeskus vastaa laaja-alaisesti koko perusterveydenhuollosta ja siihen kuuluu nyt puheena olevan lääkärinvastaanoton lisäksi mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, terveyskeskusten sairaalat, hammashoito ja erilaiset terapiapalvelut. Erityisesti on kiitelty mallimme moniammatillisuutta sekä tiivistä yhteyttä kunnan sosiaalitoimen kanssa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 100 Terveydenhuollossa joudutaan tulevina vuosina tekemään laajoja uudistuksia väestön ikääntymisen, teknologian kehittymisen sekä työikäisen väestön määrän vähentymisen vuoksi. Terveysasemien lääkäripalveluiden ongelmat ovat valtakunnallisia. Yli 20 vuoden ajan terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien määrä pysyi samana (n ) tai jopa vähän laski samaan aikaan, kun erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla on nähty kymmenien prosenttien kasvua lääkärimäärissä. Viime vuonna (2011) nähtiin valtakunnallisesti ensimmäisen kerran terveyskeskuksissa hienoista lääkärimäärän kasvua (yhteensä n. 60), mitä pääosin selittänee neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen tuomat lisätehtävät. Paremmin voiva väestön osa hakee yhä useammin palvelunsa muualta kuin terveyskeskuksesta, mikä vaikuttaa terveyskeskustyön haasteellisuuteen ja vaikeuttaa myös rekrytointia. Päinvastoin kuin muut toimijat terveyskeskus ei voi rajata tekemistään, kaikki hoidon tarpeessa olevat on lain mukaan hoidettava hoitotakuusäädösten aikarajoissa (viimeistään 3 kk:n kuluessa). Terveyskeskusten lääkärinpalveluiden ongelmien odotettiin pitkään hoituvan ns. omalääkärijärjestelmän kautta. Siinä yksittäiselle lääkärille annettiin vastuu n asukkaan väestöstä ja hänen tehtäväkseen jäi hoitaa ko. väestö mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Osa lääkäreistä pystyikin tämän tekemään, mutta järjestelmän heikkous oli sen epätasaisuus. Varsinkin isoissa kaupungeissa, missä yhä suurempi osa lääkäreistä on vaihtuvia nuoria lääkäreitä, potilaat saivat hyvin erilaista palvelua asuinpaikastaan ja omalääkäristä riippuen. Samaan aikaan lääkärit väsyivät työajattomaan urakkamalliin ja puuttuvien lääkärien työn paikkaamiseen. Väestökyselyssä 41 % espoolaisista vastaajista (n=750) piti terveyskeskuksen lääkäripalveluja huonosti hoidettuina. Vastaava luku Helsingissä oli 40 %, Vantaalla 35 %, Tampereella 39 %, Turussa 40 % ja Lahdessa 66 %. Syksyllä 2010 tehdyssä terveysasemien asiakaskyselyssä Espoon palvelua piti hyvänä 86 % vastaajista ja suurin moite kohdistui puhelinsaatavuuteen (silloin vielä puhelinliikenteessä oli vakavia puutteita, jotka on nyt korjattu). Syksyllä 2011 terveyspalveluissa ryhdyttiin keräämään jatkuvaa asiakaspalautetta. Sen perusteella pitkä odotusaika aiheuttaa edelleen eniten negatiivista palautetta. Silti palaute on merkittävästi parantunut jo 3 kk:n seurannassa, parhaalla terveysasemalla jo 83 % käyttäjistä antaa myönteistä palautetta asiakaspalvelusta. Terveyskeskustyön sisällön kehittäminen 2000-luvulle tultaessa on vähitellen nähty, että terveyskeskusten työtä tulee kehittää systeeminä muutenkin kuin vain lääkärien palkkamalleja virittämällä. Seuraavassa muutamia vireillä olevia uudistuksia ja Espoon rooli / tilanne niiden osalta. 1) Eri ammattilaisten välinen työnjako. Monet potilaan ongelmat ovat sellaisia, että hän saa yhtä hyvän tai jopa paremman avun hoitajalta tai

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 100 fysioterapeutilta. Tämä säästää lääkärien työpanosta vaikeampiin ongelmiin. Espoossa jo lähes puolet kiireellisistä käynneistä (päiväaikaan) tehdään hoitajalle tai fysioterapeutille. Suuren osan lyhyistä sairauspoissaolotodistuksista kirjoittaa nykyään hoitaja. Myös pitkäaikaissairaiden hoidossa hoitajan rooli on muuttunut merkittävästi viimeisen 5-10 vuoden aikana. 2) Päivystys. Noin 10 vuotta sitten alkanut kehitys on johtanut siihen, että yhä suurempi osa virka-ajan ulkopuolisesta yleislääkäripäivystyksestä hoidetaan vuokralääkäriyritysten kautta. Harvalla terveyskeskuksen lääkärillä on enää päivystysvelvollisuutta, vapaaehtoisesti päivystää edelleen osa. Espoossa käynnistettiin vuonna 2006 HYKS-alueen kattava päivystyshanke, jonka tavoitteena oli varmistaa päivystystoiminnan potilasturvallisuus uudessa tilanteessa. Hanke johti sittemmin valtakunnalliseen päivystyshankkeeseen, minkä pohjalta tämän vuoden syksyllä annettaneen asetus päivystystoiminnan järjestelyistä. Espoon lääkärit vapautettiin kokonaan päivystysvelvollisuudesta vuonna 2007 samaan aikaan kun päivystys keskitettiin Jorviin. Vuoden 2011 alusta HUS on vastannut koko Jorvin päivystyksestä ja kehittää sitä yhteistyössä kuntien kanssa tavoitteena entistä laadukkaampi, sujuvampi ja potilasturvallisempi toiminta. Aktiivisesta kehittämistyöstä huolimatta ulkoistettuihin yleislääkäripalveluihin on liittynyt toistuvia laatuongelmia. Päivystystä kehitetään nyt siihen suuntaan, että ainakin osa vuoroista voitaisiin jatkossa hoitaa oman lääkärikunnan toimesta. 3) Pitkäaikaissairauksien hoito. Suurimmat terveysvaikutukset terveyskeskusten työstä syntyvät hyvästä pitkäaikaissairauksien hoidosta. Pitkäaikaissairauksia potevia kuntalaisia on vuosi vuodelta yhä enemmän. Muutos liittyy paitsi ikääntymiseen myös ns. lihavuusepidemiaan, joka lisää merkittävästi diabeteksen ja sen liitännäissairauksien riskiä. Espoo otti yhtenä ensimmäisistä kunnista käyttöön systemaattisen pitkäaikaissairauksien hoitomallin (Omahoitomalli), joka nyt on leviämässä ympäri Suomen STM:n rahoittamien hankkeiden turvin. Espoossa on jo pystytty osoittamaan esim. diabeetikkojen hoitotasapainon paranemista. 4) Huono hoidon saatavuus ja pitkät odotusajat eivät yksin johdu resurssivajeesta ja tiedetään, ettei jonoista päästä eroon pelkästään jonoja purkamalla. Tarvitaan systemaattista tiimitason työskentelyä kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa. Tähän työskentelyyn on maailmalla luotu toimivia malleja. Espoo on tuonut tällaisen toimintamallin Suomeen Ruotsista ja kääntänyt siihen liittyvän materiaalin Kaste-rahoituksen turvin (ns. Hyvä vastaanotto). Vajaan kahden vuoden aikana 40 tiimiä (näiden mukana 9 espoolaista terveysasemaa) on työskennellyt saatavuuden parantamiseksi ja useilla on jo osoittaa mitattavia tuloksia. Kokemuksen mukaan parempi työn hallinta ja lyhyemmät odotusajat helpottavat myös rekrytointia. 5) Puhelinsaatavuus saatiin korjattua vuoden 2010 lopulla käyttöön otetun takaisinsoittojärjestelmän myötä. Tällä hetkellä kaikki

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 100 yhteydenottajat saavat yhteyden terveysasemaan saman päivän aikana. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on 30 min. 6) Omalääkärijärjestelmän purku. Parin viime vuoden aikana omalääkärijärjestelmä on purettu lähes kaikkialla Suomessa. Pienissä kunnissa muutos on mennyt yleensä nopeasti ja kivuttomasti, mutta isoissa kunnissa se on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Espoossa uuden järjestelmän edellyttämät palkkaneuvottelut veivät liki kaksi vuotta ja pilotoimaan päästiin vasta vuoden 2010 alussa. Kaikki terveysasemat siirtyivät ns. tiimimalliin kevään 2011 aikana. Hitaasta etenemisestä huolimatta Espoo oli pääkaupunkiseudun kunnista ensimmäinen, joka sai oman mallinsa käyttöön. Helsinki aloitti n. puoli vuotta Espoota myöhemmin ja Vantaa vuoden 2011 puolella. Uudessa mallissa lääkäreillä on oman toiveensa mukaisesti työaikasuoja ja potilasvastaanotolla ahkeroimisesta ansaitsee vanhaa palkkamallia paremmin. 7) Sähköinen asiointi. Tulevaisuuden selviytymiskeinoksi uskotaan muodostuvan organisaatioiden kyky hyödyntää tietotekniikkaa palvelujen tuottamisessa. Monet asiat ovat sellaisia, että potilas/kuntalainen itse pystyy niitä hoitamaan internetin välityksellä ja sitä kautta vapautuu ammattilaisten aikaa suoraan asiakastyöhön. Espoon Omahoitomallissa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön pankkitunnuksilla tapahtuva sähköinen asiointi, joka soveltuu erityisesti pitkäaikaissairauksia sairastaville. Vuonna 2011 asiointeja oli n kertaa. Lisäksi monipuoliset Omahoitosivut palvelevat kaikkia kuntalaisia: Lisäksi koko sosiaali- ja terveystoimi kehittää sähköisiä palveluja laajassa yhteishankkeessa. Sähköinen ajanvaraus, sähköiset esitietolomakkeet, sähköiset hakemukset ovat esimerkkejä tulevista palveluista. 8) Yhteistyö ja saumattomat hoitopolut erikoissairaanhoidon suuntaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on Suomen suurimpana valtava organisaatio, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti. HUS tuottaa laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja, mutta sen halukkuus arjen yhteistyöhön terveyskeskusten kanssa ei ole ollut kovin suurta. Tässä asiassa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut selkeä muutos parempaan, mihin uusi terveydenhuoltolakikin kannustaa. Päivystyksen lisäksi potilaiden hoitoa hyödyttävää yhteistyötä on tehty erityisesti psykiatrian kanssa. Tällä hetkellä suunnitellaan diabetes- ja reumakeskus -toimintamalleja, missä yleisja erikoislääkärit sekä asiaan perehtyneet hoitajat yhdessä vastaavat ko. potilasryhmien hoidosta. Ns. lonkkaliukumäki on osoitus kirurgian tulosyksikön kanssa tehtävästä kehittämistyöstä, joka parantaa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumismahdollisuuksia ja lyhentää sairaalahoitojaksoja. Palveluverkko Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kesäkuussa 2010, että terveysasemat ovat ns. lähipalvelua ja niiden määrää ei tällä hetkellä suunnitella

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 100 vähennettävän. Sen sijaan joitakin toimintoja on tarkoituksenmukaista keskittää harvempiin yksiköihin palvelun laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Esim. syksyllä 2010 Tapiolaan ja Samariaan keskitetyt pienvammojen poliklinikat ovat saaneet potilailta kiitosta. Liikenteen solmukohtiin kaavaillaan tulevaisuudessa myös laajemman palveluvalikoiman supermarketeja, jotka olisivat auki myös iltaisin ja lauantaisin. Yksityissektori Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on vahva ja laaja yksityinen terveydenhuoltosektori. Yksityissektori on terveydenhuollossa voimakkaasti kasvava ja sille riittää kysyntää. Se houkuttelee varsinkin kokeneita ammattilaisia kilpaillen samasta työvoimasta kuin julkinen sektori. Yksityissektori menestyy sitä paremmin, mitä vaikeampi terveyskeskuksiin / julkiselle sektorille on päästä. Espoossa on käyty keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa mahdollisesta kiinnostuksesta tuottaa perusterveydenhuollon palveluja. Rahoitus olisi ns. kapitaatiopohjainen eli tuotto on sitä parempi, mitä terveempänä väestö pysyy. Yksityissektori tuottaa jo nyt merkittävän osan työterveyshuollon palveluista, osittain samantyyppisellä logiikalla. Yksittäisten käyntien hankkiminen yksityissektorilta on monella tapaa ongelmallista, mutta sitäkin joudutaan harkitsemaan, jos odotusajat pitenevät ja uhkaavat hoitotakuun rajoja. Terveydenhuoltolaki Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki puhuu voimakkaasti laadusta ja potilasturvallisuudesta. Se kannustaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa tiiviimpään yhteistyöhön ja myös kuntien väliseen yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on myös ollut lainlaatijoiden tarkoitus - nähtäväksi jää, riittävätkö laissa esitetyt toimet siihen. Potilaan vapaus valita oma terveysasemansa on merkittävä muutos isoissa kaupungeissa, missä on varaa valita. Valinnanvapaus laajenee yli kuntarajojen vuoden 2014 alusta. On odotettavissa ja toivottavaa, että valinnanvapaus johtaa terveysasemien välillä positiiviseen kilvoitteluun mennessä Espoossa terveysaseman vaihtajia oli kuitenkin vasta 990. Lisäksi perusterveydenhuollon vahvistamiseksi on säädetty, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin tulee perustaa perusterveydenhuollon yksikkö. HUS:n yksikkö perustetaan vuonna Sen ensimmäinen tehtävä tulee olemaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien koordinointi kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä. Espoon lääkäri- ja hoitajatilanne (maaliskuu 2012) Lääkärinviroista vakituisesti on täytettynä 63 %, loppuihin on tällä hetkellä osin saatu sijaisia tai vuokralääkäreitä, 23 vakanssia 139:stä on kokonaan hoitamatta. Hoitajavakanssien vakituinen täyttöaste on 97 %, mutta hoitajapuolella ongelmia aiheuttavat runsaat sairauspoissaolot, joihin on

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 100 ollut vaikea saada sijaisia. Hoitajien tilannetta puidaan esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyönä. Terveysasematyöryhmä Terveyskeskusten tilanne Espoossa on aiheuttanut paljon negatiivista palautetta ja lehtikirjoittelua, joka kiihtyi vuoden 2010 lopulla. Negatiivinen julkisuus vaikeutti entisestään rekrytointitilannetta ja loi kentällä tiettyä toivottomuuden tunnetta. Perusturvajohtaja kutsui koolle keväällä 2011 terveysasematyöryhmän, johon kuuluu henkilöstöä, luottamushenkilöitä sekä johtoa. Työryhmä kokoontui neljä kertaa ja kävi keskustelua ongelmien laadusta, syistä ja parannusehdotuksista. Työskentelyn kuluessa laadittiin lista toimenpiteitä, joita voidaan välittömästi viedä käytäntöön. Ne liittyvät pïtkälti työn sujuvuuden ja työolojen parantamiseen sekä esimiestyöhön. Lisäksi käytiin keskustelua mahdollisesta monituottajamallista, missä verorahoitteisia terveysasemapalveluja tuottaisivat myös muut kuin kunnan omat toimijat. Parhaassa tapauksessa tuottajien välinen kilvoittelu voi innostaa kaikkia parantamaan tuloksiaan - huonoimmillaan rahaa kuluu enemmän, mutta palvelu ei parane. Kokemukset muualta Suomesta ja myös Ruotsista ovat osin ristiriitaiset. Terveysasematyöryhmä järjesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja terveysja vanhuspalvelujen jaostolle iltakoulun , missä virkamiehiä evästettiin jatkovalmistelun suhteen. Resurssit Tiukassa taloustilanteessa terveysasemienkin toiminnassa jouduttiin kiristämään vyötä. Väestö kuitenkin kasvaa koko ajan ja lainsäätäjän ja valvontaviranomaisten vaatimukset tiukentuvat. Vuonna 2011 terveysasemille palkattiin 10 uutta hoitajaa ja kaksi koululääkäriä. Lisäksi seuranta 1:n yhteydessä kaupunginhallitus perusti vielä 8 uutta lääkärinvakanssia. Vuodelle 2012 on talousarviossa varattu määrärahat 5 uuden lääkärin ja 5 uuden hoitajan palkkaamiseen. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset Espoossa ovat kahden viime vuoden aikana laskeneet, mikä selittyy pääosin erikoissairaanhoidon tuottavuudella ja vanhustenhuollon toimenpiteillä. Euromääräisesti avoterveydenhuolto on resursoitu samassa suhteessa kuin muiden suurten kaupunkien, myös henkilömitoitus terveysasemilla on samaa luokkaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Mitä jatkossa Kuntalaiselle on tärkeää saada yhteyttä terveysasemaan, päästä vastaanotolle ja saada ammattitaitoista ja ystävällistä palvelua. Uudet tekniset ratkaisut ovat parantaneet puhelinsaatavuutta. Vastaanotolle pääsyä nopeutetaan Hyvä vastaanotto -hankkeessa opituilla keinoilla, tavoitteeksi on yhteisesti asetettu, että vapaita aikoja tulisi löytyä viikon sisällä. Lisävakanssien odotetaan helpottavan terveysasemien arkea ja

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 100 parantavan saatavuutta. Jatkuvan asiakaspalautteen myötä pystymme nopeasti reagoimaan puutteisiin. Espoossa jatketaan pitkäjänteistä oman toiminnan kehittämistä ja tiivistetään yhteistyötä sekä erikoissairaanhoidon että naapurikuntien suuntaan. Esimiestyötä vahvistetaan ja terveysasemien asiakasvastaavien työnkuvaa täsmennetään. Jokaisella terveysasemalla tulee olemaan selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt, jotka vastaavat potilaille palvelun saatavuudesta ja laadusta. Palvelulupaus kuvataan kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tavoitteita ja tuloksia mitataan terveysasemakohtaisesti ja raportoidaan avoimesti. HUS:n kanssa neuvotellaan erikoislääkärikonsultaatioiden tuottamisesta isoille terveysasemille sekä Espoon sairaalaan. Sen lisäksi perustetaan sekä diabetes- että reumapotilaita varten yhteiset toimintakokonaisuudet. Terveysasematyöryhmä muotoili myös viestiä valtakunnallisten päätöksentekijöiden suuntaan, koska Espoon ongelmat eivät ole yksin Espoon vaan heijastavat viime vuosien terveyspoliittisia ratkaisuja. Suomessa terveyserot ovat kasvamassa ja myös terveydenhuollon palvelut jakautumassa työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien osalta erilleen. Kuntien vaikea taloustilanne estää korjaamasta ongelmia rahalla ja epäselvää onkin, kuinka pitkälle se edes olisi mahdollista. Jos/kun suomalainen perusterveydenhuolto halutaan säilyttää kattavana ja vahvana, tarvitaan pikaisia päätöksiä paitsi kuntarakenteesta myös terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kehottaa toimialaa valmistelemaan alkavaa kokeilua, jonka puitteissa pilotoidaan sekä oman terveysaseman nettobudjetointia että yhdelle tai useammalle ulkoiselle toimijalle annettavaa palveluseteliä terveysasemapalveluista. Lisäksi selvitetään yhteistyömahdollisuuksia sairaanhoitopiirin kanssa terveysasemapalvelun tuottamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhden uuden terveysaseman perustamista ja yhden tai useamman uuden tuottajan kytkemistä mukaan perusterveydenhuollon tuottajaksi. Lisäksi omassa toiminnassa arvioidaan, voidaanko toimintaa tehostaa ns. nettobudjetoinnin kautta. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen mitä toimenpiteitä voidaan tehdä jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 100 Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 34 / / / Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen suolistosyövän seulonnoista sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Arja Juvonen ja 23 valtuutettua kysyvät, miksi Espoossa ei tehdä suolistosyövän seulontaa ja onko Espoossa tarkoitus käynnistää seulonnat uusien ja yhä vain lisääntyvien suolistosyöpien löytämiseksi. Suolistosyövällä tarkoitetaan sekä paksunsuolen että peräsuolen syöpiä. Vuosittain Suomessa todetaan uusia suolistosyöpiä n tapausta ja tautiin kuolee n henkeä. Kyseessä on miesten kolmanneksi yleisin ja naisten toiseksi yleisin syöpä. Tauti on erityisesti teollistuneiden maiden tauti. Suolistosyöpätapauksia ilmaantuu eniten vuotiailla. Paksusuolen syövän ilmaantuvuus kasvaa, peräsuolisyövän vähenee. Suolistosyöpä kehittyy usein hyvänlaatuisen rauhaskasvaimen kautta. Suolistosyöpää voidaan seuloa ulostetestillä. Positiivinen testitulos johtaa paksunsuolen tähystykseen, joka tulee järjestää julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimesta. Vuonna 2004 alkoi valtakunnallinen tutkimus suolistosyövän seulonnasta, jonka tulokset saadaan 2014, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö ottaa kantaa suolistosyövän seulontaan. Vastauksessa esitetään, että Espoossa odotetaan tutkimuksen tuloksia ja kansallisia linjauksia, ennen kuin tehdään päätöksiä seulonnan käynnistämisestä. Suolistosyövän seulonta ei sisälly seulonta-asetuksessa määriteltyyn valtakunnalliseen seulontaohjelmaan. Jos kunta järjestää muun kuin

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 100 valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisen seulonnan, sen tulee ennen seulonnan aloittamista arvioida, minkälaisia vaatimuksia seulonta asettaa terveydenhuollon palvelujärjestelmälle ja miten seulonta siihen vaikuttaa. Arvioon tulee sisällyttää seulottavaa tautia, sen esiintyvyyttä ja hoitoa, seulontamenetelmiä, seulonnan vaikuttavuutta, organisoimista, kokonaiskustannuksia sekä seulontaan liittyviä eettisiä kysymyksiä koskeva tarkastelu. Suolistosyöpää voidaan seuloa yksinkertaisella ulostetestillä, joka otetaan kolmesta eri ulostuskerrasta. Testillä ulosteesta etsitään piilevää verta, testi vaatii lihattoman ja verettömän ruokavalion noudattamista kolme päivää ennen näytteiden ottoa ja näytteiden oton aikana. Jos ulostetesti on positiivinen, jatkotutkimuksena suositellaan paksunsuolen tähystystutkimusta (kolonoskopia), joka tulee järjestää julkisen terveydenhuollon toimesta. Suolistosyövän seulontaan liittyy monia vaikutukseltaan epäselviä tekijöitä. Sekä oikeat että väärät positiiviset ulostetestitulokset askarruttavat potilaan mieltä ja aiheuttavat pelkoa. Negatiivinen tulos luo valheellisen turvallisuuden tunteen, joka liittyy yleisesti seulontoihin. Sen seurauksena seulontaan osallistunut ei motivoidu syöpää ehkäiseviin elintapamuutoksiin. Suolistosyövän ehkäisystä on olemassa tutkimusnäyttöä. Kuitupitoinen ravinto, kalan syönti, liikunta ja normaalipainossa pysyminen ehkäisevät suolistosyöpää. Jos kunta haluaa aloittaa suolistosyövän seulonnan, helpointa on lähteä mukaan käynnissä olevaan valtakunnalliseen vuonna 2004 alkaneeseen suolistosyövän seulontatutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, soveltuuko ulostetestiin perustuva suolistosyövän seulonta suomalaiseen väestöön ja mitkä ovat seulonnan vaikutukset kuolleisuuteen, kustannuksiin ja elämänlaatuun. Tutkimuksessa seulonnan kohdeväestö on vuotiaat miehet ja naiset. Seulonta aloitetaan nuorimmista ikäryhmistä ja laajenee asteittain niin, että kahtena ensimmäisenä vuonna seulotaan 15 % kohdeväestöstä, 6 vuoden kuluttua 50 % ja 10 vuoden kuluttua koko kohdeväestö. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaan kutsuttavat satunnaistetaan, jotta seulottuja ja seulomattomia väestöryhmiä voidaan verrata keskenään. Ulostetestit uusitaan 2 vuoden välein ja ihminen pysyy siinä ryhmässä, johon hänet alun perin on satunnaistettu. Seulonta-verrokkiasetelma on käytössä ainakin vuoteen 2014 saakka, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä otetaan seuraavan kerran kantaa suolistosyöpäseulontaan. Kunnilla on ollut mahdollisuus liittyä seulontatutkimukseen vuodesta 2004 alkaen. Tällä hetkellä seulonnassa on mukana 153 kuntaa, mikä on yli puolet nykyisen kuntajaon mukaisista kunnista, mutta kohdeväestöstä alle puolet. Suurista kaupungeista vain Tampere ja Turku ovat lähteneet mukaan. Osa seulonnan aloittaneista kunnista on luopunut seulonnasta. Pääkaupunkiseudun kunnista Kauniainen seuloo suolistosyöpää. Valtakunnallisena seulontakeskuksena toimii Pirkanmaan Syöpäyhdistys, joka organisoi väestörekisteripoiminnat, satunnaistamisen, kutsu-, näyteja vastausjärjestelyt. Seulontamaksu on tätä nykyä 9,48 euroa kutsuttavaa

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 100 kohden. Lisäksi kustannuksia tulee tähystystutkimuksista, tätä nykyä n. 420 euroa/ tutkimus. Pirkanmaan syöpäyhdistyksestä saadun tiedon mukaan viime vuosina n. 70 % kutsutuista on osallistunut seulontaan. Ulostetesti on ollut positiivinen n. 4 %:lla. Kaikille positiivisen testituloksen saaneille on suositeltu tähystystutkimusta. N. 17 %:lle tähystystä ei kuitenkaan ole tehty, useimmiten syynä se, että tutkimus on tehty äskettäin. N. 4 % tähystykseen ohjatuista kieltäytyy tutkimuksesta. Syöpälöydöksiä tähystykseen lähetetyillä on ollut 3 8 %:lla sen mukaan, monesko seulontakierros on menossa. Eriasteisia rauhaskasvaimia on löytynyt n. 30 %:lla, näistä aiheutuu uusintatähystyksien tarvetta. Seulonnalla löytyneiden syöpien levinneisyysjakauma on ollut suotuisampi kuin ilman seulontaa löytyneiden, mutta kuolleisuusvaikutusta ei vielä voida arvioida. Suolistosyövän seulonta ei alustavan tiedon mukaan näyttäisi lisäävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia verrokkiryhmään verrattuna. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaa aloitettaessa ensimmäisenä vuonna kutsuttaisiin 60-,62- ja 64 -vuotiaista puolet, kutsuttavia olisi n Kustannukset olisivat tällöin n euroa. Jos heti kutsuttaisiin kaikki parillisia vuosia täyttävät vuotiaat, kutsuttavia olisi n ja kustannukset n euroa, mitä luokkaa jatkossa vuosittaiset seulonnan kustannukset tulisivat olemaan. Espoo ostaa nykyään ruuansulatuskanavan tähystykset Hyksiltä. Hyks pystyisi lisäämään tähystyskapasiteettia n :lla, joka kattaisi Espoon ensimmäisten vuosien tarpeen. Nykyinen tähystyskapasiteetti ei kuitenkaan riittäisi, mikäli Espoon koko vuotias kohdeväestö otettaisiin kerralla seulonnan piiriin tai jos myös Helsinki ja Vantaa käynnistäisivät seulonnan. Suolistosyövän seulonnasta on alustavasti neuvoteltu myös Helsingin ja Vantaan kanssa. Helsinki ja Vantaa eivät ole käynnistämässä suolistosyövän seulontaa. Suolistosyövän seulonnasta on konsultoitu myös Finohtaa, joka tutkii terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta. Finohtan mukaan suurten kaupunkien ei ole syytä tässä vaiheessa käynnistää seulontaa, koska suositukset käynnissä olevan tutkimuksen pohjalta annetaan viimeistään Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 100 Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien suolistosyövän seulontaa sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinäsen estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus Sivu 38 / / / Kaupungineläinlääkärin vastaanotolta perittävästä klinikkamaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hemminki Kaisa, puh. (09) Kuronen Taija, puh. (09) Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 päättää asettaa kaupungineläinlääkärien vastaanotolle 12 euron klinikkamaksun / vastaanotolla käynti, 2 päättää, että klinikkamaksua ei peritä, mikäli potilas tuodaan saman sairauden johdosta kontrolli- tai uusintakäynnille kahden viikon kuluessa edellisestä käynnistä. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon seudun ympäristöterveydessä on kaksi (praktikko)kaupungineläinlääkäriä, jotka vastaavat eläinlääkintähuoltolakiin (765/2009) perustuvista peruseläinlääkäripalvelujen ja kiireellisen eläinlääkäriavun tarjoamisesta virka-aikana sekä eläinsuojelulakiin ja eläintautilakiin perustuvien valvontatehtävien hoidosta. Eläinlääkärien erillisistä vastaanottotiloista luovuttiin ja perustettiin yhteisvastaanotto, joka aloitti toimintansa Olarissa (os. Pihatörmä 1 A) lokakuussa Vastaanottotila on noin 130 m 2 ja se on varustelutasoltaan asianmukainen soveltuen hyvin peruseläinlääkäripalvelujen tarjoamiseen. Eläinlääkintähuollon palvelutason parantamiseksi ja asiakaspalvelun tueksi on vakanssinsiirron avulla vastaanotolle palkattu eläintenhoitaja alkaen. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 21 mukaan kunta voi periä palveluista kotieläimen omistajalta tai haltijalta maksun kunnan järjestämistä toimitiloista ja työvälineistä sekä avustavan henkilökunnan palkkauksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi silloin, kun kotieläintä hoidetaan eläinlääkärin vastaanotolla. Eläintenhoitajan toimea perustettaessa arvioitiin, että palkkakustannuksista noin % voitaisiin kattaa asiakkailta perittävillä klinikkamaksutuloilla.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 100 Suomessa peritään joka neljännellä kunnallisella eläinlääkärivastaanotolla klinikkamaksua, jonka suuruus vaihtelee 5 15 euron välillä. Espoon kaupungineläinlääkärien yhteisvastaanotto toimii vastaanottoa varten remontoidussa tilassa ja palvelutason turvaamiseksi on palkattu myös eläintenhoitaja. Kunnalle aiheutuvien lisäkustannusten pienentämiseksi esitetään, että asiakkailta laskutetaan 12 euron klinikkamaksu / vastaanottokäynti alkaen. Maksua ei kuitenkaan peritä jos potilas tuodaan kontrollikäynnille tai jatkotutkimuksiin saman sairauden johdosta kahden viikon kuluessa edellisestä käynnistä. Kunnalle perittävän klinikkamaksun lisäksi kunnaneläinlääkärillä on oikeus periä asiakkaalta eläinlääkintähuoltolain 19 mukaan virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus 1 päättää asettaa kaupungineläinlääkärien vastaanotolle 12 euron klinikkamaksun / vastaanotolla käynti, 2 päättää, että klinikkamaksua ei peritä, mikäli potilas tuodaan saman sairauden johdosta kontrolli- tai uusintakäynnille kahden viikon kuluessa edellisestä käynnistä. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 40 / / / Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaana Leppäkorven ym jättämään valtuustoaloitteeseen puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite - Helsingin malli Valtuutettu Jaana Leppäkorpi sekä 15 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan seuraavaa: Helsingissä on jo pidemmän aikaan ollut puistokummitoimintaa. Puistokummit on Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoima hanke. Se tarjoaa vapaaehtoisille, puistojen hyvinvoinnista kiinnostuneille helsinkiläisille mahdollisuuden päästä hoitamaan oman asuinalueensa viheralueita. Puistokummit ovat puistojen sydämiä, jotka hoitavat vapaaehtoisesti viheralueita ja siivoavat roskia. Kummitoiminta on yksi keino lisätä ystävyyssuhteita asuin alueiden asukkaiden välillä ja lisätä hyvää mieltä, jota käsin tekeminen ja lähiympäristön siisteys tuovat. Kummit tunnistaa heille annetuista liiveistä ja roskapihdeistä. Kaupunki luovuttaa kummeille kulloinkin tarpeelliset välineet puiston hoitoon. Puistokummitoiminta lisää asukkaiden vastuuta omasta lähiympäristöstä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Me valtuutetut esitämme, että Espoossakin käynnistetään puistokummitoimintaa. Valtuustoaloite on oheismateriaalina.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 100 Valtuustoaloitteessa todetaan, että Helsingissä on ollut jo pidemmän aikaa puistokummitoimintaa. Puistokummit ovat Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoima hanke. Se tarjoaa vapaaehtoisille, puistojen hyvinvoinnista kiinnostuneille helsinkiläisille mahdollisuuden päästä hoitamaan oman asuinalueensa viheralueita. Teknisessä keskuksessa on ollut jo lähes 10 vuoden ajan jossain määrin vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Vuosittain on pk-seudun yhteistyönä järjestetty kevätsiivoustalkoot, joissa vapaaehtoisilla on ollut mahdollisuus siivota julkisia alueita. Lisäksi aloitteiden perusteella on jaettu liivejä ja pihtejä, jolloin on tarjottu mahdollisuus vapaaehtoiseen puhtaanapitotyöhön. Tekninen keskus perehtyi Helsingin kaupungin rakennusviraston toimintamalliin ja resursseihin vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista. Projektipäällikkö kävi myös esittelemässä Helsingin rakennusviraston vapaaehtoistyön toimintamallia ja resursseja Espoon teknisessä keskuksessa. Puistokummeja on Helsingissä n. 360 kpl. Helsingin kaupungin rakennusvirastossa on kokoaikainen vapaaehtoistyön koordinaattori. Rakennusvirasto ostaa puistokummiohjaajien toimintaa Staraliikelaitokselta n euron edestä vuosittain. Puistokummeja toimii kymmenissä puistoissa Helsingissä. Oheismateriaalina on Helsingin rakennusviraston esitys, josta käy tarkemmin ilmi vapaaehtoistoiminnan seuraavat pääpiirteet: - itsenäisesti tehtäviä puistokummien toimia ovat auttaminen puhtaanapidossa, haravointi keväisin ja syksyisin, puiden kastelu, puiden yksinkertaiset inventoinnit, nuorten puiden tuentanauhojen tarkistus ja korjaus, vesiversojen poisto lehmuksista, tyvialueiden kanttaukset ja rikkaruohojen poisto, puiden kastelu, luonnonsuojelutyöt, kuten, vieraslajien poisto, pienvesien hoito ( Purokummit ) - ohjatusti tehtäviä puistokummien toimia ovat istutustyöt (esim. Karhupuisto), kitkeminen, kukkien kastelu, pensaiden leikkaus, katteen levittäminen, puistoissa opastaminen (vaatii koulutuksen), tapahtumissa auttaminen, lumitöissä auttaminen, hiekoitushiekan poisto, raivaustöissä auttaminen - Helsingin rakennusvirasto ostaa Stara-liikelaitokseltaan puistokummiohjaajien toiminnan. Ulkopuolinen yritys kouluttaa Staran puistokummiohjaajia. Puistokummiohjaajan töitä ovat tuki tapahtumissa, markkinointi, viestintä, nettisivut, työn kehittämisen tuki ja yhteistyö puistokummiohjaajien esimiesten kanssa. Helsingin muita opetuksia puistokummitoiminnasta ovat: - vapaaehtoiset ovat voimavara

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 42 / työ kohottaa kaupungin imagoa - ilkivaltaa vähenee - yhteisöllisyys lisääntyy - asukas saa positiivisen omistajuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen - vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuo seitsemän takaisin. Tekninen keskus harkitsee puistokummitoiminnan käynnistämistä myös Espoossa. Tiedoksi

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunginhallitus Sivu 43 / / / Valtuustoaloite Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Johanssonin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Ulf Johansson ja 19 muuta valtuutettua toteavat valtuustoaloitteessaan Kunnarlantien ja Bodomintien olevan suosittuja pyöräilyväyliä, mutta pyöräilyväylien näiden teiden varteen olevan vaikeaa, kallista ja turhaa. He tuovat perusteluina esille, että paikallisväestö on edelleen suhteellisen vähälukuista eikä kouluja ole. Toisaalta he toteavat tihenevän asutuksen lisäävän autoliikennettä, varsinkin läpiajoa ja esittävät ratkaisuksi nopeusrajoituksen alentamista 50 km:iin tunnissa sekä läpiajon estämistä rakentamalla uusi, yleiskaavan mukainen tie Bodomin koillispuolelta Vihermäestä kaakkoon kohti Kehä III:sta. Kunnarlantien ja Bodomintien kevyen liikenteen kulku tulisi järjestää noin metrin levyisellä kaistaleella ajoväylien viereen. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Kevyen liikenteen väylä kyseiselle liikenneolosuhteiltaan vaaralliselle tielle sisältyy kaikkiin pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen strategioihin ja

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 100 ohjelmiin. Näitä ovat mm. tienpitäjän eli ELY-keskuksen Kevyen liikenteen tarveselvitys (2010), YTV:n kevyen liikenteen strategiasuunnitelma (1996) sekä Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kevyen liikenteen väylien kehittämissuunnitelma (1996) ja -ohjelma (2011) sekä Kaupunkisuunnittelukeskuksen Pyöräilyn tavoiteverkko (2011). Kunnarlantie on paikoitellen normaalia maantietä kapeampi (paikoin vain 5,5 m), eikä se ilman kevyen liikenteen väylää täytä edellytyksiä turvallisena kävely- ja pyöräreittinä. Kunnarlantiellä liikkuu raskasta liikennettä, mm. paikallisia asukkaita palveleva bussilinja. Vastakkain tulevat bussit mahtuvat vaivoin ja äärimmäistä varovaisuutta noudattaen kohtaamaan toisensa. Tie tulee tienpitäjän eli ELY-keskuksen ja voimassaolevan yleiskaavankin mukaan jatkossakin toimimaan liikennöitynä ajoväylänä Espoossa pohjois-eteläsuunnassa. Tien vaikutusalueella on asutusta, ja sen määrä on kasvanut tien eteläpäässä kaavoituksen myötä, ja pohjoisempana poikkeuslupiin perustuvan rakentamisen myötä. Myös tulevaisuudessa uutta asutusta alueelle on odotettavissa merkittävästi. Pakankylän kouluun kuljetaan Kunnarlantien kautta bussilla ja olosuhteiden parantuessa enenevässä määrin myös pyöräillen. Toistaiseksi kevyen liikenteen huonot olosuhteet nimenomaan rajoittavat kävelyä ja pyöräilyä tiellä lukuun ottamatta kilpapyöräilytyyppistä pyöräilyä, johon valtuustoaloitteessakin viitataan. Urheiluharrastus ja sen edellytykset eivät ole vaihtoehtoja turvallisen liikkumisen edellytyksille. Mm. lapsiperheet ovat toivoneet kevyen liikenteen väylän rakentamista, kun tiesuunnitelmaa on esitelty. Esitetty metrin kaistale hitaille pyöräilijöille ja kävelijöille tien varteen ei toisi olennaista parannusta kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen ja olisi kuitenkin tien rakenteiden leventämistä edellyttävinä työkustannuksena suuruusluokaltaan vastaava kuin kevyen liikenteen väylä. Lainsäädäntö ei Suomessa tunne tällaista ratkaisua toispuolisena. Molemmin puolin toteutettaessa se on tilantarpeeltaan jo vastaava kuin toispuolinen, kaksisuuntainen kevyen liikenteen väylä. Erityisenä haasteena on järvikannaskapeikko, jonka kohdalle tienpitäjän edellyttämillä normaalimitoituksilla ei ole mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylää ilman tukimuuria. Tiesuunnitelman tarkistusvaihe ja sitä seuraava kaupungin lausunnon tarkistusvaihe ja mahdollinen ylläpidosta sopiminen ELY-keskuksen ja kaupungin kesken on meneillään. Varsinainen rakentaminen joko vaiheittaisena tms. ratkaistaan aikanaan kaupungin talousarvioiden ja investointisuunnitelmien laadinnan yhteydessä tiesuunnitelman tultua hyväksytyksi. Tiedoksi

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunginhallitus Sivu 45 / / / Valtuustoaloite Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Lukin Arja, puh. (09) Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Elli Perklénin ja Marika Niemen ym jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Valtuutetut Elli Perklén, Marika Niemi ja 19 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessien parantamista ja nopeuttamista, siten että toimitilat saadaan peruskorjattua ja rakennettua oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti tilaajan tarpeet huomioiden. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Koulu- ja päiväkotihankkeet valmistellaan sivistystoimen, konsernijohdon ja tilakeskuksen yhteistyönä Palveluiden järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020-hankkeen yhteydessä kehitetyn valmisteluprosessin mukaan. Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Sivistystoimi vastaa palvelujen järjestämisen suunnittelusta sekä toimitilahankkeiden tarveselvitysten laatimisesta. Koulutilojen käytön tehostamisessa hyödynnetään kouluverkkoselvitystä sekä pääkaupunkiseudun yhteistyönä laadittuja selvityksiä. Tilakeskus vastaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta sekä käytettävyydestä ja ylläpidosta.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 100 Konserniesikunta koordinoi palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja investointeja sekä vastaa rahoituksen suunnittelusta. Taloussuunnitelmakaudella sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu päiväkotien rakentamiseen sekä koulujen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Lisäksi yhteensä 8 koulun peruskorjaus- ja laajennusurakat on siirretty tai päätetty siirtää toteutettavaksi elinkaarimallilla Koy Espoon toimitiloille. Elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden kattosummaksi on määritelty 130 milj. euroa, mikä merkitsee noin kymmentä koulua. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan, huomioiden uusien asuinalueiden edellyttämät palvelut. Päiväkotien peruskorjauksiin on varauduttu vuodesta 2014 alkaen. Tilakeskus on laatinut sekä koulu- että päiväkoti- ja asukaspuistorakennuksia koskevat peruskorjaustarpeiden priorisointiselvitykset. Muutaman vuoden välein suoritettavien priorisointien avulla kiinteistöjen peruskorjaustarve voidaan mahdollisimman puolueettomasti asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Priorisoinnissa arvioidaan kunkin kiinteistön ympäristövaikuttavuutta, arkkitehtuuria, teknistä kuntoa sekä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät tilat. Kohteet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että olemassa olevat kosteusvauriot korjataan ja uusia ei enää pääse syntymään. Peruskaupungin toimitilainvestointeja toteutetaan suunnitelmakaudella yhteensä noin 180 milj. eurolla eli keskimäärin 60 milj. eurolla vuodessa. Talonrakennuksen määrärahoista käytetään suunnitelmakaudella noin puolet korjausrakentamiseen. Vuonna 2012 Tilakeskuksen rakennusinvestointien osuus on 46,5 milj. euroa, perusparantamisen 7 milj. euroa ja muiden investointien 4,9 milj. euroa. Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiin on käyttötaloudessa varattu 10,9 milj. euroa. Peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessien kehittäminen Kaupungin johtoryhmä hyväksyi Toimitilojen hallinnan ohjausprosessin kehittämisen loppuraportin Projektissa laadittiin strategisen toimitilajohtamisen ohjausmalli sekä linjauksia seuraaville kehittämisalueille: - palvelujen järjestämisen strateginen ohjaus (missä koordinoidaan tilojen hankinta)

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunginhallitus Sivu 47 / toimitilajohtamisen roolien ja työnjaon selkiyttäminen tilakeskuksen, konserniesikunnan ja toimialojen välillä - ulkoa vuokrattujen ja kaupungin omien tilojen menettelytapojen vakioiminen (myös yhtiöt) - investointiohjelman laatimisprosessin kehittäminen - hankeprosessin kehittäminen - suunnittelun laatu- ja kustannustaso-ohjeiden laatiminen ja/tai päivittäminen - ylläpidon strategisen ja operatiivisen ohjauksen kehittäminen. Toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2011 ja sitä kehitetään edelleen yhteistyössä sivistystoimen, konserniesikunnan ja tilakeskuksen kanssa. Tarveselvitykset arvioidaan suhteessa tavoite 2020-konseptiin. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa huomioidaan tehokas ja joustava tilankäyttö. Tilankäyttöä tehostetaan luopumalla epäkäytännöllisistä pienistä tiloista. Palveluverkkomuutoksen ja toimitiloihin liittyvää raportointia sekä sopimus-, reklamaatio- ja sanktiokäytäntöjä kehitetään. Toimitilahankkeiden tehokas koordinointi mahdollistaa rakennushankkeiden optimaalisen ajoituksen ja aikataulutuksen. Riittävät suunnittelu- ja rakennusajat luovat mahdollisuuksia kustannustenhallintaan, käyttäjän osallistumiselle rakennushankkeeseen sekä tavoitteiden mukaisen lopputuloksen saavuttamiselle. Tilakeskus vastaa toimitilojen ylläpidosta ja kunnossapidosta määrärahojen puitteissa. Riittävät määrärahat vuosi- ja kunnossapitoon mahdollistavat terveelliset, turvalliset ja tasavertaiset tilat käyttäjille, kiinteistöjen elinkaaren mittaisen käytön sekä ehkäisevät ennakoimattomien ja äkillisten korjaus- ja väistötilatarpeiden syntyä. Tiedoksi

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus Sivu 48 / / / Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Iivanainen Juha, puh. (09) Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Opinmäen hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma koskee Opinmäen 1. vaihetta Käsittely Juvonen ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. 4 Hankesuunnitelma - Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto - Liikuntalautakunnan lausunto - Opinmäen Kampus, pöytäkirjanote Opinmäki rakennetaan Suurpeltoon kortteliin YO-1 (Yleisten rakennusten korttelialue), osoite Lillhemtintie 2. Tontti on kaupungin omituksessa ja hallinnassa. Espoon kaupunki järjesti Opinmäen suunnittelusta yleisen yleisen suunnittelukilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli löytää Opinmäen toteuttamiseksi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jossa toiminnalliset, esteettiset ja teknistaloudelliset tavoitteet on ratkaistu tasapainoisesti. Opinmäen suunnittelutoimeksianto annettiin kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijälle.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 100 Opinmäki suunnitellaan kokonaisvaltaisen kestävän rakentamisen esimerkkikohteeksi. Opinmäen hankkeessa käytettävät ympäristökriteerit perustuvat kansainvälisen ISO standardiehdotuksen keskeisiin näkökulmiin. Tarkasteltavat kestävän rakentamisen näkökulmat ovat palvelujen saavutettavuus, esteettinen laatu, maankäyttö, tontin ja rakennuksen esteettömyys, päästöt ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö, veden kulutus, jätteiden syntyminen, sisäolosuhteet, turvallisuus, käytettävyys, muuntojousto, kustannukset ja ylläpidettävyys. Opinmäki rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tilat Espoon kansainväliselle koululle ja suomenkieliselle peruskoululle, suomen- ja englanninkielisen päivähoidon tilat sekä Matinkylän suuralueen liikuntahalli. Kuntalaiskäyttöä varten tulee kirjasto sekä kahvila; kaikki Opinmäen tilat palvelevat myös kuntalaisia. Hankesuunnitelman puitteissa kuullaan tilojen käyttösuunnitelmia täsmennettäessä tiloihin sijoittuvia käyttäjiä. Toisessa vaiheessa rakennetaan omat tilat nuorisopalveluille, työväenopistolle ja asukaspuistolle. Tämä hankesuunnitelma koskee Opinmäen 1. vaihetta. Kiinteistön käyttäjinä 1. rakennusvaiheessa ovat suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköt, liikuntapalvelut sekä kaupunginkirjasto. Englanninkielisen päivähoidon toteuttaa yksityinen palveluntuottaja. Opinmäen korttelissa on vireillä asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen mukaan korttelin kaavamerkintä on YO-1; Yleisten rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on k- m 2. Alueelle saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi 250 k-m2 suuruisen asukaspuiston. Rakennuksen voi kaavan mukaan olla II-V kerroksinen. Hankkeen laajuustavoitteet ovat hyötyala 1. vaiheessa hym 2 ja 2. vaiheessa hym 2 ja bruttoala brm 2 sekä tilavuus m 3. Koulun mitoituksellinen oppilasmäärä noin oppilasta Varhaiskasvatuksen mitoituksellinen hoitopaikkamäärä 105 lasta. Hankesuunnitelman tavoitehinta on 50 milj. euroa (2994 euroa / brm 2 ) ilman alv:a, kustannustaso 1/2012. KOy Opinmäen Kampuksen tarkoituksena on, että tavoitehintaa ei ylitetä. Ensikertainen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 2,5 milj. euroa. Hanke tullaan rahoittamaan pääosin kaupungin KOy Opinmäen Kampukselle takaamalla lainalla. Niiltä osin kun koulukampus tulee palvelemaan Suurpellon aluetta, siihen käytetään taseyksikön maankäyttösopimustuloja 10 milj. euroa. Opinmäen arvioitu toimitilavuokra on noin 4,3 milj. euroa / vuosi ja henkilöstö- ja toimintomenot n. 3,4 milj. euroa / vuosi eli käyttökustannusennuste on yhteensä 7,7 milj. euroa / vuosi. Hankkeen on määrä valmistua toukokuussa 2015 ja rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2015.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 100 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Lautakunnilta saatujen lausuntojen jälkeen hankesuunnitelmaa on tarkennettu käyttäjän käyttökustannusennusteen osalta. Koska kyseessä on uudisrakennushanke, jonka laajuus on yli kerros m2, hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus A ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 perustaa kiinteistöyhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Opinmäen kampuksen kiinteistöä. 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan merkitsemään Yhtiön osakkeet siten, että merkintä maksetaan luovuttamalla Yhtiölle: apporttina seuraava kiinteistö: Espoon 21. kaupunginosan korttelin opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) sekä euroa. Osa merkintähinnasta voidaan merkitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, 3 hyväksyy liitteenä olevan yhtiöjärjestysluonnoksen, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan yhtiön perustamiseen tarvittavat asiakirjat sekä päättämään yhtiöjärjestysluonnokseen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista, 5 päättää, että Yhtiön osakkeiden merkitsemiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2011 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet / yleishallinto) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 100 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää, että Suurpellon taseyksikön saamia maankäyttösopimustuloja voidaan käyttää Opinmäen I vaiheen rahoitukseen enintään 10 milj. euroa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunginhallitus Sivu 52 / / / Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Hovinen Juha, puh. (09) Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Hankesuunnitelma 6 Hankesuunnitelman liitteet - Kaupunginmuseon lausunto Liikuntalautakunnan lausunto Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto Selostuksen tiivistelmä Tapiolan koulun ja lukion perusparannus on yksi kaupungin kiireellisistä korjauskohteista. Koulun, lukion ja aikuislukion toiminta on siirretty lukukauden alusta alkaen toisiin tiloihin. Valtuusto on linjannut talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä : Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus toteutetaan kiireellisenä vuosina Tapiolan koulua ja lukiota ei pureta, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Rakennus korjataan niin, että tilat vastaavat nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Tämä merkitsee nykyistä pienempää oppilasmäärää. Rakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa ja ollut Espoon kaupungin omistuksessa vuodesta Rakennuksen eri-ikäiset osat ovat perustusolosuhteiltaan ja -tavaltaan erilaiset ja näiden osien kunto ja

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunginhallitus Sivu 53 / 100 korjattavuus poikkeavat siksi toisistaan. Alkuperäinen arkkitehtonisesti arvokas liikunta-juhlasaliosa ja viimeisin, mm. auditorion ja ruokasalin sisältävä laajennusosa, peruskorjataan. Muut osat puretaan ja rakennetaan uudelleen. Tarvittavia uusia ilmanvaihdon konehuoneita toteutetaan laajennuksina. Pihat peruskorjataan, jäsennetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Yleisellä alueella Tapionkentällä sijaitseva koulun liikuntakenttä peruskorjataan samanaikaisesti koulurakennuksen kanssa. Hankesuunnitelma Tapiolan koulu ja lukio sijaitsee Tapiolan keskustassa, osoitteessa Opintie 1, Espoo, korttelissa tontilla 1. Korttelissa on voimassa oleva asemakaava (1984). Rakennuksen nykyinen laajuus on brm 2. Tontin pinta-ala on m 2 ja rakennusoikeus kem 2, josta on käyttämättä 360 kem 2. Koulun ja lukion tilat eivät vastaa nykyaikaista oppimisympäristöä eivätkä nykyisiä koulun ja lukion toimintoja. Rakennuksen kunto on huono. Välituntialueet on huonosti jäsennetty ja varustettu. Koulu ja lukio ovat siirtyneet väistötiloihin terveysriskien vuoksi syyslukukauden 2011 alussa. Perusparannuksen tavoite on terveellinen ja turvallinen sekä energiatehokkuudeltaan nykyistä parempi rakennus, jonka tilat mahdollistavat nykyaikaisen peruskoulu- ja lukio-opetuksen toteuttamisen. Tavoitteet toteutetaan järjestämällä ja varustamalla koulun ja lukion opetus- ja muut tilat uudella nykyaikaisella tavalla, korjaamalla ja uusimalla vaurioituneet rakenteet, uusimalla LVIAS-järjestelmät sekä parantamalla rakennuksen lämmöneristävyyttä ja tiiviyttä sekä energiatehokkuutta. Koulun ja lukion yhteenlaskettua oppilasmäärää vähennetään noin 960 oppilaasta noin 860 oppilaaseen. Henkilökunnan määrä on noin 90. Hankesuunnitelmassa esitetään brm 2 laajuista perusparannusta sekä brm 2 laajuista purkamista ja uudelleen rakentamista lyöntipaaluille perustaen. Lisäksi uusia ilmanvaihdon konehuoneita toteutetaan laajennuksina 600 brm 2. Piha-alueet peruskorjataan, jäsennetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Tapionkentällä sijaitseva koulun liikuntakenttä peruskorjataan samanaikaisesti koulurakennuksen kanssa. Hankkeen laajuus on brm 2 ja kustannusarvio on 32 milj. euroa sisältäen Tapionkentällä sijaitsevan liikuntakentän peruskorjauksen. Hankkeelle on varattu vuoden 2012 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 28 milj. euroa vuosille Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään, kun hankesuunnitelma on hyväksytty. Rakentaminen alkaa joulukuussa 2013 ja valmistuu marraskuussa Rakennus otetaan uudelleen käyttöön tammikuussa Koska kyseessä on perusparannushanke, jonka laajuus on yli kem 2, hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 100 Päätöshistoria Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Käsittely Päätös Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunta: Tiedoksi

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus Sivu 55 / / / Pohjois-Tapiola, Maarinniitty III, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Rouhiainen Liisa, puh. (09) Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, kaupungin ja Toimistokeskus Oy Byråcentrum Ab nimisen yhtiön välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen sekä 2 hyväksyy päivätyn Maarinniitty III asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6248, alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Maankäyttösopimus - Kaavakartta ja määräykset Maarinniitty III, muutos - Marängen III, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piir.nro 6248, käsittää korttelin tontin nro 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola). Alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 100 Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan toimistorakennuksen käyttäminen asuin-, asuintyötila-, liike- ja toimistotiloina. Vireilletulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Toimistokeskus Oy allekirjoitetulla asemakaavan muutoshakemuksella. Hakemuksessa on esitetty, että korttelin tontin nro 3 osalta asemakaavaa tulisi muuttaa niin, että olemassa olevaa toimistorakennusta voitaisiin käyttää myös asuntoina ja asuntotyötiloina. Vireilletulokuulutus on kuulutus valmisteluaineiston nähtävilläpidosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Maarinniitty III:n asemakaavan muutos. Alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Rakennusoikeus on k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kolme kerrosta. Kaavamääräysten mukaan alueelle saadaan sijoittaa myös pienteollisuus- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 100 Rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle saadaan sijoittaa sauna sekä hissi- ja ilmanvaihtokoneita kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka / 60 k-m2. Korttelialueelle on rakennettu toimistorakennus. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta ei jätetty muistutuksia eikä lausunnonantajilla ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Tekninen tarkistus MRA 27 :n nähtävilläolon jälkeen kävi ilmi, että suunnittelualueella olevassa rakennuksessa on ensimmäisessä kerroksessa väestönsuoja sekä rakennuksen tekniset tilat (yhteensä noin 400 k-m 2 ), jotka nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa ei mainita. Aiemman lainsäädännön mukaan em. mainittuja tiloja ei laskettu kerrosalaan kuuluviksi tiloiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulon jälkeen (v. 2000) ko. tilat lasketaan kerrosalaan kuuluviksi tiloiksi, jos asemakaavan määräyksissä ei muuta mainita. Teknisenä tarkistuksena kaavamääräyksiin on lisätty 5 : Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittaa tarvittavia teknisiä- ja väestönsuojatiloja. Lisätty kaavamääräys koskee olemassa olevia tiloja, eikä sillä lisätä alueen rakennusoikeuden määrä alueella. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavayksikössä on laadittu hakemuksen mukainen asemakaavan muutos. Alueen pääkäyttötarkoitus on muutettu asuin-, asuintyötila-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Kaavanmuutosalueen pintaala on m2 ja rakennusoikeus on k-m2, jonka lisäksi saa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittaa tarvittavia teknisiä- ja väestönsuojatiloja. Suurin sallittu kerrosluku on kolme kerrosta. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Rakennuksen katolle saa sijoittaa oleskelualueen. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti:

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus Sivu 58 / 100 Päätöshistoria - liiketilat 1 autopaikka / 50 k-m2 - toimistotilat 1 autopaikka / 60 k-m2 - asunnot ja asuintyötilat 1 autopaikka / 85 k-m2 - pienteollisuus- ja opetustoimintaa palvelevat tilat 1 autopaikka / 150 k- m2. Kaavamääräyksen mukaan tontin autopaikat saadaan osoittaa tontin ulkopuolelta saman korttelin toisen tontin alueelta. Muilta osin kaavamääräykset vastaavat likipitäen voimassa olevan asemakaavan määräyksiä. Hakijan selvityksen mukaan autopaikkoja on tontilla 87 kpl ja rasitteena saman korttelin tontilla 2 on autopaikkoja 10 kpl eli yhteensä autopaikkoja on 97 kappaletta. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja maanomistajan, Toimistokeskus Oy Byråcentrum Ab nimisen yhtiön, välillä on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakija on maksanut kaavamuutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus. Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka mielipiteen osalta ilmenevät esityslistalta ja lausuntojen ja kannanottojen osalta asian liitteestä 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Maarinniitty III, muutos, alue , päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6248

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus Sivu 59 / edellyttää, että tarvittaessa maanomistajan kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kaavamuutoksen hyväksymistä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 60 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Leppävaara, Vallikallio III, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Kallio Matias, puh. (09) Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, Leppävaaran järjestöyhdistys ry:n ja kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Vallikallio III - Vallberget III, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6646, joka käsittää osan korttelista kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Maankäyttösopimus 9 Maankäyttösopimuksen liitekartta - Kaavakartta - Kaavamääräykset - Havainnemateriaali

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 61 / 100 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liiketalojen korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vallikallio III - Vallberget III, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6646, käsittää osan korttelista kaupunginosassa (Leppävaara), alue Vireilletulo Maanomistaja Leppävaaran Järjestöyhdistys ry ja YIT Rakennus Oy ovat hakeneet asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa puistoon, idässä Vallipuiston päiväkotiin, etelässä Vallikatuun ja lännessä jalankulku- ja pyöräilykatuun. Suunnittelualueella sijaitsee noin 680 m² suuruinen vuonna 1954 käyttöönotettu Leppävaaran Kansantalo, joka on tarkoitus purkaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto 21.05.2012 Sivu 1 / 1. 69 Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto 21.05.2012 Sivu 1 / 1. 69 Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle Valtuusto 21.05.2012 Sivu 1 / 1 3592/06.00.00/2011 Kaupunginhallitus 133 7.5.2012 69 Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 27.01.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 27.01.2014 maanantai klo 8:00-9:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.02.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 12.2.2014 keskiviikko klo 17:54-19:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 05.03.2015 Sivu 1 / 14

Tarkastuslautakunta 05.03.2015 Sivu 1 / 14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tarkastuslautakunta 05.03.2015 Sivu 1 / 14 Kokoustiedot Aika 05.03.2015 torstai klo 15:00-18:50 Paikka Valtuustotalo, kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla olleet jäsenet Paula Viljakainen,

Lisätiedot

Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman Veikko Granqvist Liisa Kivekäs Kari Kuusisto Teemu Leppänen Pirkko Sillanpää Satu Soini Sauli Solhagen

Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman Veikko Granqvist Liisa Kivekäs Kari Kuusisto Teemu Leppänen Pirkko Sillanpää Satu Soini Sauli Solhagen Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.01.2015 Sivu 1 / 15 Kokoustiedot Aika 22.01.2015 torstai klo 9:05-11:55 Paikka Scandic Plaza Hotel, Turku Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman

Lisätiedot

Kylämajan asukastalo, Matinkatu 7, 02230 Espoo

Kylämajan asukastalo, Matinkatu 7, 02230 Espoo Espoon kaupunki terveyslautakunnan perhe- ja Pöytäkirja 01.11.2012 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 01.11.2012 torstai klo 17:30-19:30 Paikka Kylämajan asukastalo, Matinkatu 7, 02230 Espoo Saapuvilla olleet

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kokousaika 25.5.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 141 142 143 144 145 146 147 148 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 29.03.2012 Sivu 1 / 12

Tarkastuslautakunta 29.03.2012 Sivu 1 / 12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tarkastuslautakunta 29.03.2012 Sivu 1 / 12 Kokoustiedot Aika 29.03.2012 torstai klo 17:30-21:15 tauko klo 20.32-20.42 Paikka Valtuustotalo, kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja

Lisätiedot

Riitta Björklund kaupunkitarkastaja, sihteeri

Riitta Björklund kaupunkitarkastaja, sihteeri Espoon kaupunki Pöytäkirja Tarkastuslautakunta 29.01.2015 Sivu 1 / 11 Kokoustiedot Aika 29.01.2015 torstai klo 16:00-19:35 Paikka Valtuustotalo, kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla olleet jäsenet Paula Viljakainen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan kokoustilat, Virastopiha 2 C, 1. krs.

Teknisen lautakunnan kokoustilat, Virastopiha 2 C, 1. krs. Espoon kaupunki Tilakeskus - liikelaitoksen Pöytäkirja 24.09.2012 Sivu 1 / 13 Kokoustiedot Aika 24.09.2012 maanantai klo 17:00-19:20 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, Virastopiha 2 C, 1. krs. Saapuvilla

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai 16.6.2015 kello 18.00 20.00 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET valtuutettua LIITE A

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 26.11.2014 Sivu 1 / 13

Tarkastuslautakunta 26.11.2014 Sivu 1 / 13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tarkastuslautakunta 26.11.2014 Sivu 1 / 13 Kokoustiedot Aika 26.11.2014 keskiviikko klo 16:00-19:55 Tauko klo 18.40-18.45 Paikka Valtuustotalo, kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Valtuustotalo, TV-studio, Espoonkatu 5, Espoon keskus

Valtuustotalo, TV-studio, Espoonkatu 5, Espoon keskus Espoon kaupunki terveyslautakunnan terveys- ja Pöytäkirja 08.03.2012 Sivu 1 / 11 Kokoustiedot Aika 08.03.2012 torstai klo 17:00-18:30 Paikka Valtuustotalo, TV-studio, Espoonkatu 5, Espoon keskus Saapuvilla

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 28.08.2013 Sivu 1 / 17

Tarkastuslautakunta 28.08.2013 Sivu 1 / 17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tarkastuslautakunta 28.08.2013 Sivu 1 / 17 Kokoustiedot Aika 28.08.2013 keskiviikko klo 16:00-19:05 Paikka Kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla olleet jäsenet Paula Viljakainen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä Heinonen Sinikka varapuheenjohtaja

Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä Heinonen Sinikka varapuheenjohtaja Iitin kunta Pöytäkirja 7/2013 1 Tarkastuslautakunta 18.11.2013 Aika Maanantai 18.11.2013 klo 18:00-20:30 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 2 / 2 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 5439/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 9 7.1.2013 9 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja sen jaoston vaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kokousaika 14.4.2014 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 86 87 88 89 90 91 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Roosaliinan päiväkoti, os. Huvilinnanpiha 4, 02600 Espoo

Roosaliinan päiväkoti, os. Huvilinnanpiha 4, 02600 Espoo Espoon kaupunki Pöytäkirja 03.10.2013 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 03.10.2013 torstai klo 18:10-19:45 Paikka Roosaliinan päiväkoti, os. Huvilinnanpiha 4, 02600 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen,

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kantola Heikki hallinto- ja talousjohtaja, 22

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kantola Heikki hallinto- ja talousjohtaja, 22 Iitin kunta Pöytäkirja 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 11.05.2015 Aika Maanantai 11.05.2015 klo 19:00-20:11 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka Ikonen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 12/2013 Kunnanhallitus. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 12/2013 Kunnanhallitus. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 12/2013 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 27.6.2013 klo 12.00 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu 218 219

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 8/2014 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 8/2014 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 8/2014 1 Tarkastuslautakunta 16.09.2014 AIKA 16.09.2014 klo 16:00-20:21 PAIKKA KPMG:n toimitilat, Isokatu 32B, Oulu KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 9.12.2010 klo 17.00 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 2952/02.02.00/2011 296 Määrärahan siirtoja vuoden 2012 talousarvioon Valmistelijat / lisätiedot: Tuppurainen Anja, puh. (09) 816 22621 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2012 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk 21.02.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2012 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk 21.02.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2012 Kokousaika 8:00-8:54 Kokouspaikka Satamatalo Läsnä Jäsenet Aalto, Olli B.Berner, Michael Kalliola, Markus Kolbe, Laura Rajakangas, Ulla-Maija Salin, Olli Taivaloja,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1 13 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 33 / 21.12.2011

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1 0.06.05 Sivu / 030/0.05.05/05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 8.5.05 9 5.5.05 00 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 5.5.05) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299 KEURUUN KAUPUNKI 1 Tekninen lautakunta 4.2.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Dnro 03118/14/2299 LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää Keuruun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUNNANHALLITUS No 17/2013

KUNNANHALLITUS No 17/2013 138 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 17/2013 KOKOUSAIKA 30.08.2013 klo 20.00-. KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 244 245 246 247 83 248 249 84,85

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-16:55 Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Muut

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Kokoushotelli Meripuisto, Tyrskyvuori 4, Kivenlahti, 02320 Espoo

Kokoushotelli Meripuisto, Tyrskyvuori 4, Kivenlahti, 02320 Espoo Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.12.2012 Sivu 1 / 13 Kokoustiedot Aika 12.12.2012 keskiviikko klo 17:00-17:50 Paikka Kokoushotelli Meripuisto, Tyrskyvuori 4, Kivenlahti, 02320 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet

Lisätiedot

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 3/2013. Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 3/2013. Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo 1. Kokoustiedot Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00 Paikka: Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo Pykälä Sivu 18 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 4 Pöytäkirjan tarkastus 20 5

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Tiistai 2.3.2010 kello 9.00 13.00 KOKOUSPAIKKA Kuhmon kaupungintalo Kaupunginhallituksen kokoushuone, Joki 88900 KUHMO SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 13.4.2012 klo 9.00-14.20 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä 30 34 Tuomi Vilho varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 19.02.2010 klo 9.00 15.00 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II ja Launosten päiväkoti LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 64 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I / 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Tarja Söderman, puh. 050 330

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Tiistai 22.5.2012 klo 13.00 15.29 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 8.4.2013 nro 2/2013

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 8.4.2013 nro 2/2013 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) KOKOUSAIKA Maanantai 8.4.2013 kello 9.00 10.45 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, ruokalan vieressä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014 1 Kokousaika To 10.4.2014 klo 15.00 16.15 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari, pj. Malila Kari Eira Birgitta Kurkela Outi, vj. Poissa Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1959/10.03.02/2012 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto 17.01.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 26.01.2011

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto 17.01.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 26.01.2011 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.30 20.45 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 27.08.2014 Sivu 1 / 1 2519/01.01.01/2014 103 Opiskeluhuoltoon liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Merja von Schantz, puh.

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Yhtymävaltuusto 25.05.2011 1

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Yhtymävaltuusto 25.05.2011 1 Yhtymävaltuusto 25.05.2011 1 Kokousaika 25.05.2011 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Sutki Mika Tanner-Penttilä Hannele Anttila Jouko Miinalainen

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) KIRKKONEUVOSTO 7.12.2009 10/2009

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) KIRKKONEUVOSTO 7.12.2009 10/2009 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) Aika Maanantai 7.12.2009 klo 16.00 16.40 Paikka Hautausmaat, Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Matti Kurvinen puheenjohtaja Hannu Hyttinen

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Ristola Päivi ruokapalveluemäntä, asiantuntija 48

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Ristola Päivi ruokapalveluemäntä, asiantuntija 48 Iitin kunta Pöytäkirja 6/2014 1 Tarkastuslautakunta 09.06.2014 Aika Maanantai 09.06.2014 klo 18:00-20:05 Paikka Saapuvilla Iitin lukio Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka Ikonen Veikko Laaksonen Kyllikki

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 8/2009. TEKNINEN LAUTAKUNTA s 52 KOKOUSTIEDOT. Torstai12.11.2009 kello 16.30-17:30

RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 8/2009. TEKNINEN LAUTAKUNTA s 52 KOKOUSTIEDOT. Torstai12.11.2009 kello 16.30-17:30 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 8/2009 TEKNINEN LAUTAKUNTA s 52 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Torstai12.11.2009 kello 16.30-17:30 Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone Varsinainen

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27 Valtuusto 17.6.2014 27 1. VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS Tark.ltk. 13.5.2014 16 Liite 1 Laadittiin vuoden 2013 arviointikertomus. Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen

Lisätiedot