Maaseudun LEADER-yritysrahoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun LEADER-yritysrahoitus"

Transkriptio

1 Maaseudun LEADER-yritysrahoitus Kokemuksia Keski-Suomen LEADER-ryhmien ja PoKo ry:n alueen yrittäjiltä KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Niina Puistovirta Maaseutukehitys ry

2 2 Sisällys 1. Johdanto Mitä LEADER-toiminta on? Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset Taustatiedot haasteltavista yrityksistä Kyselyn tulokset aihealueittain Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta? Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun? Ongelmakohtia ja kehitettävää Rahoituksen vaikutukset Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta Vapaa sana Johtopäätökset ja suositukset LÄHTEET LIITTEET Kuvat Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet... 4 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta... 5 Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70)... 6 Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70) Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70)... 7 Kuva 6. Yritysten ikäjakauma... 8 Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70)... 8 Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69)... 9 Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70) Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69) Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Kuva 13. Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. (N 70) Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille? Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70)... 18

3 3 1. Johdanto Yrittäjyyteen innostaminen on tärkeä teema Suomessa ja Euroopassa. Yrittäjyys on myös yksi maaseudun elinvoimaisena pitämisen kulmakivistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on perinteisen maa- ja metsätalouden tukemisen lisäksi monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Suomen kansallisen maaseudun kehittämisstrategian toimintalinja 3 määrittelee ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Toimintalinjan tavoitteena on tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle sekä lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. Toimintalinja 3:n toimenpiteillä kuten taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) ja tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312) kehitetään maaseudun yritystoimintaa. (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , s ) Strategiaa toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla. Ohjelman keskeisenä tavoitteena, strategiaa mukaillen, on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja työpaikkojen lisääminen myös muilla kuin perinteisillä maaseudun yritystoiminnan aloilla (Maaseutuvirasto, Yritystoiminnan tuet -esite ). Ohjelmasta tuetaan sen tavoitteita toteuttavien, maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Suomessa hyväksi maaseudun kehittämisen välineeksi todetulla LEADER-toimintatavalla on olennainen merkitys toimintalinjan 3 tavoitteiden saavuttamisessa (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , s. 61). Meneillään oleva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on alkanut vuonna 2007 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan. Omalta osaltaan kehittämisohjelmaa toteuttavat ja maaseudun yrityksiä rahoittavat tämän kyselyn tilanneet Keski-Suomen LEADER-toimintaryhmät, JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry ja Vesuri-Ryhmä ry. Lisäksi kyselyssä oli mukana PoKo ry, jonka alueena on Mänttä-Vilppula, Virrat, Ruovesi ja Kuru. Pieniä yrityksiä Suomessa on paljon ja niiltä odotetaan sekä kasvua että työllistävää vaikutusta. Suomen yrittäjien (2011) mukaan Suomen yrityksistä 93,4 % on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja uusista työpaikoista kolme neljästä syntyy pk-yrityksiin. Kuitenkin tuoreen, kesäkuussa 2012 julkaistun yritysrahoituskyselyn (Elinkeinoelämän keskusliitto ym. 2012), mukaan mikroyritysten rahoitusongelmat ovat jopa kolme kertaa yleisempiä kuin suurten yritysten rahoitusongelmat. Rahoitusongelmat ovat myös keskimäärin selvästi vakavampia kuin suurissa yrityksissä: lähes puolet rahoitusongelmia kokeneista mikroyrityksistä ei saanut ulkoista rahoitusta lainkaan. Rahoituksen puute heijastuu mikroyrityksillä suoraan toiminnan jatkumiseen: yli 80 prosentilla rahoitusongelmia kokeneista mikro- ja pienistä yrityksistä yrityksen toiminnan jatkuvuus oli joko vaarassa tai liiketoimintaa voitiin jatkaa vain olennaisesti suunnitellusta poikkeavalla tavalla. (Mt 2012.) LEADER-toimintaryhmät ovat tärkeitä rahoittajia maaseudun mikroyrittäjille. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tulevan ohjelmakauden strategiaa silmälläpitäen selvittää, miten toimintaryhmiltä rahoitusta saaneet yritykset ovat kokeneet hyötyneensä LEADER-toiminnasta ja rahoituksesta, sekä mitä he toivovat rahoitukselta ja toimintaryhmätyöltä tulevaisuudessa.

4 4 2. Mitä LEADER-toiminta on? LEADER-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. LEADER-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yrityksiä. Ryhmät myös neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa ja myös tiedottavat tuista, paikallisesta maaseudun kehittämissuunnitelmastaan ja rahoittamistaan hankkeista sekä aktivoivat paikallisia toimijoita (Maaseutu.fi/leader). LEADER-toiminnan kulmakiviä ovat paikallisuus, oma-aloitteisuus ja verkostoituminen. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toimintaalueellaan. Ryhmiä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Osa toimintaryhmien rahoituksesta on peräisin kansallisista lähteistä, joita ovat valtio ja kunnat. (Maa- ja metsätalousministeriö 2011.) Manner-Suomessa toimii kaiken kaikkiaan 55 LEADER-toimintaryhmää ja yksi toimii Ahvenanmaalla. Keski-Suomen LEADER-ryhmien sekä PoKo ry:n alueet ja yritysten kotikunnat näkyvät alla olevissa kartoissa. Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet

5 5 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta Yritysten on mahdollista saada avustusta investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. (Maaseutuvirasto, yritystoiminnan tuet 2010). Tukiprosentit voivat vaihdella alueittain ja ryhmittäin. Jäljempänä näistä tukimuodoista käytetään nimiä investointituki, kehittämistuki ja käynnistämistuki. Yrittäjä voi hakea tukea maaseuturahaston varoista joko ELY-keskuksesta tai paikalliselta toimintaryhmältä, eli LEADER-ryhmältä. Tukihakemusten käsittelypaikan määrittelee lähinnä haettavan tuen määrä. Keski-Suomessa kustannusarvioltaan yli euron arvoiset hankkeet käsitellään pääsääntöisesti suoraan ELY-keskuksessa (Viisari ry, 2009). Pienemmät hankkeet kulkevat paikallisen LEADER-ryhmän kautta, vaikka lopullinen rahoituspäätös tehdäänkin ELY-keskuksessa. LEADER-ryhmä tekee hankkeen tarkoituksenmukaisuusharkinnan ja ELY-keskus laillisuusharkinnan. ELY-keskus ei voi muuttaa LEADER-ryhmän tekemää tarkoituksenmukaisuusharkintaa, vaan voi puuttua ainoastaan hankkeen laillisuuteen. Jos hanketukea haetaan suoraan ELY-keskuksesta, niin ELY-keskus vastaa sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusharkinnoista. (Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista , 4.luku 33 ) 3. Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yrittäjät saavat tiedon LEADER-rahoituksesta, onko tieto yrittäjille selkeää ja mitä mahdollisia ongelmakohtia rahoitusprosessissa on. Lisäksi tiedusteltiin yrittäjien mielipiteitä LEADER-ryhmien nykyisestä palvelusta ja kartoitettiin rahoituksen vaikutuksia yrityksissä sekä toiveita koskien tulevaisuuden LEADER-toimintaa. Kyselylomake on laadittu yhteistyössä Keski-Suomen neljän LEADER-ryhmän (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, ja Vesuri-Ryhmä ry) sekä PoKo ry:n kanssa. Yritysten kokemuksia LEADER-toiminnasta, ohjelmaperusteisista rahoittamismalleista ja rahoituksen vaikutuksista on selvitetty muutamissa aiemmissa tutkimuksissa. Viisari Ry:n alueella on Aikaväli-hankkeen puitteissa vuonna 2007 tehty kysely LEADER+yritysrahoitusta saaneille yrityksille (Puro, 2007). Vuonna 2012 Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus selvitti tutkimuksessaan (Ponnikas ym. 2012) Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ohjelmallisen kehittämisen vaikuttavuuksia. Kyselyyn osallistui rahoitusta saaneiden yritysten lisäksi kehittämishankkeiden ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä kunnanjohtajia. Valtakunnallisella tasolla LEADER-toiminnan vaikutuksia on tutkittu viimemmäksi manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointiraportissa

6 6 vuodelta 2011 (Keränen ym. 2012). Myös maa- ja metsätalousministeriön Rambollilla teettämä yritystukien vaikuttavuusselvitys (Pekkala, Kotiranta & Korhonen 2012) ja Vaasan yliopiston Levón-instituutin erillisselvitys alueellisista ja paikallisista maaseudun kehittämistoimista (Vainio & Mäntylä 2012) käsittelevät maaseudun yritysrahoituksen tarvetta ja vaikutuksia. Kaikkien näiden kyselyiden tuloksissa nousevat melko selvästi esille samat teemat: LEADERtoiminta koetaan yrittäjää lähellä olevaksi, erityisesti aloittaville- ja mikroyrityksille merkittäväksi tukimuodoksi. LEADER-ryhmien palvelu ja heiltä saatu apu on yrittäjien mielestä hyvää, mutta rahoituksen hakemiseen vaadittu byrokratia on turhan raskas ja sitä tulisi keventää. Saadulla rahoituksella on ollut myönteisiä vaikutuksia yrityksen toimintaan ja liikevaihtoon. Hypoteesina on, että tämän kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia edeltävien kyselyiden kanssa. 4. Taustatiedot haasteltavista yrityksistä Haastateltaviksi on valittu n. 30 % kunkin LEADER-ryhmän yritysrahoitusta saaneista yrityksistä. Jyväs-Riihi ry, Viisari ry ja Maaseutukehitys ry ovat tietoisesti valinneet haastateltavat yritykset rahoitusta saaneiden joukosta, mutta tavoitelleet monipuolista otosta. Vesuri-ryhmä ry ja PoKo ry käyttivät haastateltavien valinnassa arvontaa. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin kesä-heinäkuun 2012 aikana. Haastattelussa apuna käytettiin Webropolohjelmistoa, jonka sähköiselle lomakkeelle saadut vastaukset tallennettiin. Haastattelut aloitettiin ja päätettiin Kyselyssä oli mukana 77 yritystä. Yrityksistä 15 oli Jyväs-Riihen alueelta, 17 Viisarin alueelta, viisi Maaseutukehityksen alueelta, 20 Vesuri-ryhmän alueelta ja 20 PoKon alueelta. Näistä yhteensä kyselyyn vastasi 70 yritystä, joten vastausprosentiksi muodostui 90. Kyselyyn osallistuvien yritysten taustatiedot saatiin kultakin LEADER-ryhmiltä valmiina. Taustatiedoista käy ilmi LEADER-alue, yrityksen nimi, yhteyshenkilöt, paikkakunta, saatu tukilaji ja määrä, yrityksen ikä, yrittäjän ikä (jos tiedossa) ja onko yrityksellä maatilakytkentää. Taustamuuttujissa eri tuet, kehittämis-, investointi- ja käynnistystuki, laskettiin yhteen yhdeksi tukisummaksi. Kuvassa 3 näkyy tukimäärien jakauma. 34 % 33 % alle 5000 e e e yli % 24 % Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70) Kyselyyn osallistuneet yritykset ovat saaneet hyvin erisuuruisia tukia. Suurin yksittäinen summa oli , pienin puolestaan Sekä suuria yli euron että pienimpiä alle 5000 euron tukia jaettiin lähes yhtä paljon.

7 7 Kuvassa 4 on esitetty, miten tuet jakautuivat investointi-, käynnistämis- ja kehittämistukien kesken. 25 % 16 % 59 % Investointituki Käynnistämistuki Kehittämistuki Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70). Eniten tukea on myönnetty investointeihin (kuva 4). Neljännes tuista oli kehittämistukea ja 16 % käynnistystukea. Sama vastaaja on saattanut useampaa kuin yhtä tukea. Seuraavassa kuvassa 5 puolestaan on nähtävissä tukisummien jakauma LEADER-ryhmittäin alle 5000 e (N=23) e (N=6) e (N=17) yli (N=24) Viisari ry Vesuri-ryhmä ry PoKo ry Maaseutukehitys ry JyväsRiihi ry Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70) Viisari ry ja Jyväs-Riihi ry ovat myöntäneet eniten suurimpia, yli euron tukia, PoKo ry:n jakamat tuet jakautuvat tasaisesti eri kokoluokkiin ja Vesuri Ry puolestaan on myöntänyt eniten alle 5000 euron tukia. Myös Maaseutukehityksen jakamien tukien määrä on painottunut yli euron tukisummiin.

8 8 Kuvassa 6 näkyy tukia saaneiden yritysten ikä, mikä vaihteli juuri aloittaneesta yli 20 vuotta toimineisiin. yli 20 vuotta; vuotta; vuotta; 14 alle 2 vuotta; vuotta; 19 alle 2 vuotta 2-4 vuotta 5-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Kuva 6. Yritysten ikäjakauma Niukasti yli puolet yrityksistä oli kuitenkin enintään neljä vuotta toimineita, eli melko tuoreita yrityksiä vuotta ja vuotta yrittäneitä oli molempia 14 kappaletta. Yli 20 vuotta toimineita yrityksiä oli mukana viisi. Yritysten toimialakirjo oli hyvin heterogeeninen (Kuva 7). Yrityksistä seitsemällä oli maatilakytkentä. Yrityksen toimiala Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa; Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Yrityksen toimiala Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70). Vastaajista suurin osa oli yksittäisiä ammatinharjoittajia, joiden toimialojen kirjo vaihteli suuresti. Majoitus- ja ravitsemisyrittäjiä oli 10 ja taiteet, viihteet ja virkistys alalla, johon kuuluu esim. liikunta-alan yrittäjät, oli myös monta vastaajaa.

9 9 5. Kyselyn tulokset aihealueittain Tässä osiossa käydään läpi kyselyn tuloksia ja pohditaan johtopäätöksiä. Lainaukset ovat poimintoja yrittäjien avoimista kommenteista, joita kyselyn aikana tuli esille Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta? Puolet vastaajista on saanut tiedon LEADER-rahoituksesta paikkakunnan kehittämisyhtiön tai muun yrittäjien neuvontatahon kautta kehittämisyhtiön lisäksi tiedonlähteiksi mainittiin ProAgria ja TE-toimisto (kuva 8). Toiseksi eniten, 28 prosentille, tieto on kantautunut yrittäjien korviin puskaradion välityksellä. Tiedon lähteeksi mainittiin useimmiten toiset yrittäjät tai sukulaiset. Pari vastaajaa kertoi saaneensa tietoa koulutustilaisuudesta. Osalle puolestaan LEADER-rahoitus oli tuttu edellisen yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Vastaajista 16 % oli ottanut yhteyttä suoraan LEADER-ryhmään. Internetistä tietoa oli saanut vain kaksi ja lehti-ilmoituksista kolme vastaajaa. 2 % Internetistä 28 % Yrityspalvelusta / elinkeinoviranomaisilta 4 % 50 % Suoraan LEADER-ryhmästä Lehdestä 16 % "Puskaradiosta" Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69) Haastatteluissa kävi ilmi, että yrittäjät eivät ole lähes lainkaan etsineet oma-aloitteisesti tietoa LEADER-rahoituksesta, vaan tiedot on saatu pääasiassa kehittämisyhtiön tai suoraan LEADER-ryhmien työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Yleensä tiedonkulku on edennyt niin, että yrittäjä on saanut vinkin LEADER-rahoitusmahdollisuudesta ja ottanut sitten suoraan yhteyttä joko LEADER-ryhmään tai aloittanut hakuprosessin kehittämisyhtiön kanssa. Yrityksistä 40 oli täysin, ja 12 jokseenkin samaa mieltä siitä, että yritysten hakukelpoisuuskriteerit oli ilmaistu selkeästi. Se, miten tukea haetaan, ei ollut yrityksille aivan niin selkeää: 11 vastaaja oli jokseenkin eri mieltä ja 2 täysin eri mieltä hakemistavan selkeydestä (kuva 9). Valtaosa, 34 yritystä, oli kuitenkin täysin samaa mieltä että myös ohjeet tuen hakemiseksi olivat selkeät.

10 täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä täysin eri jokseenkin mieltä eri mieltä ei kokemusta a) voiko yrityksenne hakea tukea b) miten tukea haetaan Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70) Noin puolella vastaajista seudullinen kehittämisyhtiö tai vastaava neuvontataho, kuten TEtoimisto oli apuna myös hakemusten täyttämisessä (kuva 10). Monet yrittäjät mainitsivatkin, että apu hakemusten täyttämisessä oli tarpeen eikä itse olisi papereita osannut täyttää. Kymmenessä tapauksessa hakijayritys ei ole ollut ollenkaan LEADER-ryhmän kanssa tekemisissä hakuvaiheessa. 51 % 49 % Kyllä En Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69) Monet vastaajat mainitsivat, että epäselvät asiat avautuivat viimeistään keskusteluissa joko LEADER-ryhmän tai muun neuvontatahon kanssa. Joissain tapauksissa esimerkiksi yrityksen toimiala, kilpailutilanne tai rahoitettava investointi esimerkiksi erikoinen laite ei istunut suoraan rahoitusperusteisiin, jolloin koko hanke vaati tarkempaa selvittelyä ja keskusteluja ennen aloittamista.

11 Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun? Lähes poikkeuksetta yrittäjät ovat olleet hyvin tyytyväisiä LEADER-ryhmiltä saamiinsa apuun ja neuvoihin hakuprosessin aikana (kuva 11). Hankesuunnitelman laatimisesta, hakemusten täyttämisestä ja tarvittavien liitteiden hankkimisesta on annettu yrityksille hyvin tietoa: n. 80 % vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Hakemusten etenemisestä on tiedotettu sen sijaan yritysten mielestä hiukan huonommin: 70 % mielestä tiedonsaanti on ollut hyvää (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) mutta kahdeksan vastaajaa oli jokseenkin tai täysin eri mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Kymmenen vastaajaa ei ole ollut LEADER-ryhmän kanssa yhteyksissä hakuvaiheessa, vaan hakemus on täytetty esimerkiksi kehittämisyhtiön avustuksella. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a) hankesuunnitelman laatimiseksi b) lomakkeiden täyttämiseksi c) hakemukseen tarvittavista liitteistä d) hakemukseni etenemisestä 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADERryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Viimeistään rahoituspäätöksen tultua ja maksatusvaiheessa yritykset ovat kuitenkin olleet suoraan yhteyksissä LEADER-ryhmään. Tällöinkin yritykset ovat olleet yli 90-prosenttisesti tyytyväisiä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) LEADER-ryhmiltä saamiinsa tietoihin rahoituspäätökseen liittyen ja miten toimia maksatuksen hakemiseksi (kuva 12).

12 % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % 30 % ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 20 % 10 % 0 % a) rahoituspäätöksestä ja sen ehdoista b) maksatuksen hakemisesta 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Yrittäjien kokemukset LEADER-ryhmien tarjoamasta palvelusta on esitetty kuvassa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a) oli helposti tavoitettavissa b) oli palvelualtista c) osasi antaa oikeaa tietoa oikeaan aikaan 56 d) puhui asioista ymmärrettävästi 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 13. (N 70) Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. Heikosta tavoitettavuudesta mainitsi kuusi vastaajaa, mutta he sanoivat itsekin, että siihen vaikutti esimerkiksi sen hetkiset henkilönvaihdokset tai sairaslomat. Mainintoja tuli myös siitä, että vaikka juuri samaisella hetkellä ei henkilökuntaa tavoitettukaan, yrittäjään otettiin yhteyttä kuitenkin ensi tilassa. Myös kysymyksiin sai aina vastauksen. Palvelualttiudesta eri mieltä oli vain yksi vastaaja, yli 95 % vastaajista piti henkilöstöä palvelualttiina. Kaiken kaikkiaan useimmat vastaajat kokivat, että LEADER-ryhmät ovat hoitaneet työnsä erinomaisesti, ja mahdollinen takkuaminen tapahtuu ELY-keskuksissa tai on kiinni prosessin synnynnäisestä byrokratiasta, ei LEADER-ryhmistä. Yrittäjät pääasiassa kiittelivät LEADER-

13 13 ryhmien avuliasta ja palvelualtista henkilökuntaa. Monet vastaajista mainitsivat, että ilman ulkopuolista apua, kuten LEADER-ryhmien tarjoamaa palvelua, hakemusten täyttämisestä ei olisi tullut mitään tai yrittäjä ei olisi viitsinyt lainkaan ryhtyä koko hakemusruljanssiin Ongelmakohtia ja kehitettävää Kysyttäessä avoimesti mahdollisia haasteita hakuprosessissa, vastaukset liittyivät lähinnä prosessin byrokratiaan kokonaisuudessaan sekä pitkiin odotusaikoihin (liite 1). Ilman suurempia ongelmia prosessin totesi sujuneen 70 vastaajasta 30 vastaajaa eli 43%. Ei ollut [ongelmia]. Apua tuli koko ajan, sähköpostilla viestiteltiin, oli monta tapaamista. Erittäin positiivista, vaikka vei aikaa. Ihmeellistä, että rahoitusta yleensä saa. Ei mitään ongelmia. Saatiin hyvin apua ja tietoa, asia tuli ymmärrettäväksi selkokielellä, että mistä on kyse. Itse kun ei ole mikään paperinpyörittäjä. Monille kuitenkin hakemukset ovat mutkikkaita täyttää ja lomakkeiden kieli vaikeaselkoista. Kaksi vastaajaa mainitsi, että pienille ja suurille yrityksille voisi olla omat lomakkeensa. Myös tarkastusbyrokratia herätti hämmennystä. [Yritykselläni oli] pieni tarve, osa-aikaisen työntekijän palkkaus, joillakin puolestaan on miljoonainvestoinnit -> sama lomake molemmille! Lomakepapereiden täyttö on vaikeaa, lomakebyrokratia suhteessa hankkeen vaatimaan on rahoitukseen suuri! Pieniä asioita suureilla lomakehärdellillä, 17 eri lomaketta tarvittiin. Hakemuksen täyttämisessä oli ongelmia, oli vaikeasti ymmärrettäviä kysymyksiä: 30 % lomakkeiden kielestä on vaikeaselkoista. Tilitoimistokaan ei ymmärrä, esim. vaadittuja lukuja. Samantyylisiä kysymyksiä ja adjektiiveja on paljon. [Paperit] vaativat asiantuntija-apua. Lomakkeiden täyttäminen oli haastavaa. Tehdä kymmenen liitettä.. byrokratia olisi kiva saada alas. Järjetöntä yhteiskunnan ja yrittäjien ajan ja rahan tuhlausta! Yllätyin loppukäsittelystä: LEADER-ryhmä tarkastaa kahdella paikkakunnalla, sitten tarkastetaan vielä Ely-keskuksessa kaikki useaan kertaan, tarkastaja vielä kävi jälkeenpäin... tuntui hullulta! Tarkastus suhteessa saatuihin rahasummiin käsittämätöntä! Yrittäjä on jo itsekin tarkastanut paperit lähetettäessä - homma antaa vaikutelman ettei yrittäjään luoteta. Tuli tunne, että oli viimeinen kerta kuin haen rahaa! Aikaa tuhlaantui todella paljon, ensimmäinen omarahoitus on jo maksettu, mutta lisää omaa rahaa menee vielä paljon ennen kuin pääsen töihin. Tukirahoitusta ei ole vielä saatu. Koko prosessi hakemusten täyttämisestä päätöksen sekä rahojen saamiseen kestää monen yrittäjän mielestä liian kauan. Kun tukea myönnetään, tuesta ei ole käytännön hyötyä aloittavalle yritykselle. Rahan saa vasta sitten kun kassa on täynnä ja yritys pyörii. Raha pitäisi saada nopeammin käyttöön. Esim. Finnveran siltarahoitus on toimiva. Kun rahaa tarvitaan sitä ei saa, kun vasta jälkeenpäin. Prosessi on liian pitkä rahojen takaisin saamiseksi. Haastavinta oli epätietoisuus rahan saapumisesta tilille. Ei pystynyt ennakoimaan omaa budjettiaan, pitkä odotusaika maksatuksessa.

14 14 Yksi oleellinen LEADER-rahoituksen ongelmakohta tulee vastaan esimerkiksi uutta innovaatiota, keksintöä tai tuotetta kehiteltäessä: etukäteen on mahdotonta tietää mitä tarvikkeita tai kuluja projekti tulee pitämään sisällään, koska ollaan luomassa jotain ennennäkemätöntä. Pienelle yritykselle myös ennusteiden laatiminen vuosien päähän tai hankintojen kilpailutus, jos mahdollisia valmistajia on esimerkiksi vain yksi, tuottavat ylimääräistä päänvaivaa. Tarkkuus liian suuri, jos joku naula esim. oli vääränlainen, niin ei kuulunutkaan hankkeeseen.. Tuotekehittämisessä ei voi sanoa etukäteen mitä siihen tarvitsee. Riittäisi, että saa tietyn summan ja piste. Osa tuotteista kehitetty omalla rahalla, koska [tarvittavia osia] ei voinut määritellä etukäteen. Osa hankkeesta meni "pieleen". Kun tehdään luovaa uutta, mitä ei ole olemassa, rahoitus tulee vasta jälkikäteen. Pitää kehittää ja olla tuloksia ennen kuin on resursseja. Palkat jäävät maksamatta, jotta voi pitää hankkeen pystyssä. Pitää jo ennakkovaiheessa tietää mikä asia liittyy hankkeeseen, säännöt muuttuvat matkan varrella, kuittien kerääminen.. koko kirjanpito pitää käydä läpi että saa rahat. Säännöissä mukana pysyminen ja asioiden ylöskirjaaminen on vaikeaa. Pienyritykselle haastavaa oli talouslukujen ja ennusteiden antaminen, jos joku ei olisi niitä täyttänyt, niin olisi jäänyt tekemättä. Jos asiakkaita käy, niin rahaa tulee. Pienyrityksille voisi olla omat lomakkeet. Vaikea pienyrityksen on antaa ennusteita vuosien päähän, täysin piti vetää hatusta. Ei pienyrittäjä semmoisia osaa antaa. Ohjeistuksesta huolimatta joillakin oli ollut ongelmia hakemusten täyttämisessä ja väärin tai puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden vuoksi papereita joko hakemus- tai maksatusvaiheessa oli jouduttu lähettämään useampaan kertaan. Tarjouspyyntöjen tekeminen oli vaikeaa, rahan eteen sai tehdä hommia. Seuraavan kerran tiedän että en kovin helposti lähde hakemaan. Kirjanpitäjältä sain paljon apua. Lopputulos ei vastannut kuitenkaan odotuksia. Kun menin Jämsekiin, täytettiin hakemuksia - siinä vaiheessa ammattitaito oli kaukana.. olisin voinut saada tukea mm. kassakoneisiin ja pankkikorttikoneisiin mutta niitä ei laitettu hakemukseen. Kuitteja ei enää voitu lisätä investointeihin. Tietoa ja osaamista LEADER-rahoituksesta voisi lisätä kehittämisyhtiöissä. Ulkopuolisen avun tarve lomakkeiden tulkitsemiseksi ja täyttämiseksi sekä prosessin etenemisen aikana on ilmeinen. Yksi yrittäjä ehdottikin, että kilpailutusta varten voisi olla valmis tarjouspyyntöpohja helpottamaan pyyntöjen lähettämistä. Into rahoituksen hakemiseen saattaa loppua jo alkuunsa, kun yrittäjä näkee hakemuslomakkeen Rahoituksen vaikutukset Kyselyssä tiedusteltiin rahoituksen vaikutuksia väittämien avulla (kuva 14). Saadulla rahoituksella on ollut paljon vaikutusta 22 yrityksen ja jonkin verran vaikutusta 29 yrityksen liikevaihdon kasvuun (a). Sen sijaan henkilöstömäärän kasvuun (b) vaikutus on ollut vähäisempi: 39 yrityksen henkilöstömäärään rahoitus ei ole vaikuttanut lainkaan. Vaikutusta on ollut lähinnä niillä yrityksillä, jotka ovat saaneet käynnistysrahoitusta. Rahoitus on myös ollut suureksi avuksi tuotannon tehostamisessa (c), 26 yrityksen tuotantoa rahoitus on tehostanut paljon ja 28 yrityksen tuotantoa jonkin verran. Rahoitus on vaikuttanut paljon 20 yrityksen ja jonkin verran 22 yrityksen uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien tai toimintatapojen kehittämiseen (d). Rahoitus on vaikuttanut paljon tai

15 15 jonkin verran 43 yrityksen yleiseen kasvuun (f). Yli puolet yrityksistä mainitsi rahoituksen myös vaikuttaneen yhteistyö- ja sidosryhmäverkoston kasvamiseen. Yksi merkittävä seikka on rahoituksen henkinen anti: yrityksistä 40 % sai rahoituksesta paljon ja hiukan yli 40 % jonkin verran uskoa yrityksen toimintaedellytyksiin. Saadulla rahoituksella on ollut paljon tai jonkun verran vaikutusta yhteensä 51 yrityksen toiminnan jatkumiselle (i). Hankkeen toteuttamiseksi rahoitus on ollut välttämätön 45 prosentille yrityksistä (j). Vähäisin vaikutus rahoituksella on ollut yritysten kansainvälistymiseen (h), minkä vain viisi yritystä mainitsi vaikutuksena. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % en osaa sanoa 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä Avoimissa kommenteissa (liite 2) rahoituksen vaikutuksiin liittyen tuli esiin, että rahoitus on monelle yrittäjälle erittäin hyvä ja suuri apu, vaikkei olisi välttämätönkään: Rahoitus ei ollut täysin välttämätön, mutta hyvä apu. Vähentänyt ainakin ensimmäisen vuoden miinusta. Uskottu on [toimintaedellytyksiin] joka tapauksessa, mutta rahoitus on erittäin suuri apu. Rahoitus on vaikuttanut uuden palvelun toteuttamiseen. Raha auttoi todella paljon, vaikkei ihan välttämätön olisi ollutkaan. Saatu rahoitus on esimerkiksi mahdollistanut suuremman tai paremman investoinnin, mitä pelkällä omalla tai lainarahalla olisi hankkinut. Saatu rahoituspäätös on myös aikaistanut tai saanut alulle suunnitteilla olleita hankkeita: Ilman rahoitusta ei olisi aloitettu niin mittavaa investointia. Isolla rahalla on päästy kehittämään. Joillekin yrityksille rahoituksella on ollut todella suuri merkitys, joko taloudellisesti ja/tai henkisesti: Ei ole ollut vielä henkilöstövaikutuksia. Rahoitus vaikuttaa välillisesti kaikkeen. Rahoitus on pitänyt yritystä pystyssä, koska on ollut paljon vaikeuksia. Rahoitus

16 16 mahdollistaa välillisesti sen, että voi lähteä verkostoitumaan - se vaatii kuitenkin omaa aktiivisuuta. Helpottanut yksityisyrittäjän arkea. Ikinä en ole saanut mitään tämän tyylistä tukea. Tuki on ollut "sata jänistä". Osa vastaajista ei vielä osannut täysin arvioida rahoituksen vaikutuksia, sillä hanke oli vielä kesken tai kyseessä oli keksintö, joka on vasta kokeiluasteella. Nämä vastaajat kuitenkin arvioivat esimerkiksi liikevaihdon kasvavan ja hankkeen tuovan positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan. Poika on koulutuksessa ja tulee jatkamaan yritystä. Jokainen penni on tarpeen, iso apu. Hankkeessa kehitetään tuotteita, työ alkaa sen jälkeen kun tuotteet on olemassa. Rahoitus luo tavoitteellisuutta ja antaa uskoa yritykseen. Kansainvälistyminen on mahdollista, ja se on ehkä uuden hankkeen paikka. Ei vielä vaikutusta liikevaihtoon, mutta kun toiminta alkaa niin liikevaihto tuplaantuu kahden vuoden aikana. Myös henkilöstö tulee kasvamaan 5-6 henkilöön. Tarkoitus on laajentaa muihinkin akkreditoituihin palveluihin. Tulevaisuudessa kasvua odotettavissa kaikilla osa-alueilla, myös kansainvälistyminen periaatteessa mahdollista, muttei sitä ole vielä konkreettisesti mietitty. Joillekin puolestaan saatu rahoitus on ollut hienoinen pettymys: Tuotekehittely oli kyseessä, mutta rahoituksella ei loppupeleissä ollut merkitystä, koska rahoitusta ei tullut toivottua määrää. Alussa antoi toki uskoa toimintaedellytyksiin, mutta lopputulos jäi laihaksi. Ei olisi jäänyt varmaan tekemättä ilman rahoitusta, mutta rahoitusmahdollisuus antoi sysäyksen eteenpäin. Maksatus tuli kahdessa erässä, vain pari tonnia... itse tehtiin paljon työtä. Paljon ongelmia oli hakemusvaiheessa mm. oman työn osuuden laskeminen Hankkeesta tuli kuluja todella paljon, oli sitouduttu hyvin suureen omaan rahoitusosuuteen. Tämä oli erillinen halli-hanke, passiivienergia urheiluhalli ensimmäinen maailmassa lajiaan. Käytännössä muu toiminta vaikeutui kovasti, koska tämä hanke vei paljon rahaa ja lopulta keskeytyi. Yksi vastaaja kritisoi hiukan kasvun korostamista rahoituksen saamiseksi, vaikka rahoituksen vaikutus liiketoimintaan onkin ollut suuri: Vuosi investointipäätöksen jälkeen lv nousi 42 %. Uudella kalustolla saa tehtyä enemmän tavaraa. Tuotanto 30 % tehokkaampi. Pystyy sahaamaan isompaa tavaraa ja tehokkaammin. Ilman tukea ei olisi mahdollisuus hommata investointia omalla rahalla. Yrityksellä ei ole kasvuhakua. Mikroyrityksellä harvoin on kasvuhalukkuutta, ja tukihommat usein räätälöity kasvua ajatellen. Rahoituksella voisi kannustaa myös ihan perustoimeentuloon ja toiminnan kannattavuuteen ja tehostamiseen. Kaiken kaikkiaan rahoituksella on pääsääntöisesti ollut myönteistä vaikutusta yritysten liiketoimintaan ja yrityksen alulle saattamiseen ja kehittymiseen/kehittämiseen Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus Haastatelluista yrityksistä 67:llä rahoituksen avulla käynnistetty toiminta jatkuu tai hankitut investoinnit ovat edelleen käytössä. Kolmen yrityksen hankkeet ovat keskeytyneet.

17 17 Yrityksistä 60 oli hakenut LEADER-rahoitusta ensimmäistä kertaa. Vastaajista 10 sanoi hakeneensa aiemminkin LEADER-rahoitusta. Joillekin rahoitus oli tuttu esimerkiksi edellisen yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Eri rahoitusmuodot myös sekoittuivat vastaajien mielessä, eivätkä he lopulta olleet aivan varmoja, ovatko hakeneet juuri LEADERrahoitusta vai jotain muuta tukea. Haastatellusta 70 yrityksestä 67, eli 96 %, suosittelisi LEADER-rahoitusta toisille yrityksille ja moni vastaajista olikin jo kertonut tästä rahoitusmuodosta eteenpäin (kuva 15). 4 % Kyllä En 96 % Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille? Perusteluina suosittelulle vastaajat mainitsivat esimerkiksi sen, että rahoitus on helpotus pienelle yrittäjälle ja antaa uskoa eteenpäin. Ne, joilla hanke oli sujunut hyvin, olivat ehdottomasti suosittelun kannalla. Suosittelusta huolimatta moni myös muistutti, että hakemusprosessiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella: hakeminen vaatii paljon paperityötä ja sitoutumista sekä ottaa aikaa. Suosittelen paperisotaa rakastaville, kuten eräs vastaaja totesi. Muutamat kokivat myös niin, että kovin pienten summien vuoksi hakemiseen ei kannata ryhtyä, koska paperityöhön kulutettu aika vie tuloja varsinaisesta työstä - toisin sanoen saman rahan olisi tienannut omalla työllään byrokratiaan kulutetussa ajassa. Aloittaville ja pienyrityksille ok, isommille ei Oli yllätys että pienet yritykset voi jotain joskus saada. Jos paperit on kunnossa ja selkeät, niin mikäs siinä. Nyt osaisi jo itsekin laatia. Kolmesta kielteisesti vastanneesta yksi perusteli vastauksiaan pettymyksellä ELY-keskuksen toimintaan (oma hanke oli kariutunut), toinen ei suosittelisi rahoitusmuotoa pienille hankkeille vaativan byrokratian vuoksi. Kolmas puolestaan mainitsee, että rahoitus voi vääristää kilpailutilannetta, mikäli myös varakkaammat saman alan toimijat saavat tukea. Rahoituksen tulisi kohdistua niihin, jotka todella tukirahoitusta tarvitsevat.

18 LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Yrittäjiltä kysyttiin, millaista toimintaa he odottavat LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa (kuva 16). Kaikki avoimet kommentit kysymykseen liittyen ovat liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % aktiivisempaa yhteydenpitoa kattavampaa pienyritysneuvontaa suurempi vastuu hakemuksista infotilaisuudet 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70) Yhteensä 49 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ryhmä voisi pitää vielä aktiivisemmin yhteyttä hankkeen aikana ja joidenkin mielestä myös sen jälkeen. Keskusteluissa kävi ilmi, että yrittäjät kaipaavat yhteydenpidolta kuulumisten kyselyä ja kiinnostusta yritystä ja yrittäjää kohtaan: yhteydessä oleminen on myös yrittäjän henkistä tukemista ja kannustamista. Ei ole koskaan liikaa yhteydenpitoa, neuvontaa ja ohjeistusta, etenkin aloittavalla yrityksellä. Yhteydenpito ei ole pahitteeksi. Kyllä saa käydä kahvilla :) Henkinen tuki hankkeen aikana ja mitä kuuluu -puhelut olisivat mukavia. Monien mielestä kuitenkin yhteydenpito jo nykyisellään on vallan riittävää ja neuvoja on saatu aina kysyttäessä yhteydenpidon lisäämiselle ei koeta tarvetta. Yhteydenpidon tiiviys myös todennäköisesti vaihtelee hankkeesta, yrittäjän neuvonnan tarpeesta tai LEADERryhmästä riippuen. Nykyinen yhteydenpito on riittävää.. yrittäjä itse soittaa jos tarvitsee apua. Moni saattaa tarvita apua paperisotaan. Riippuu hankkeesta yhteistyön tiiviys. Yrittäjän pitää itse osata täyttää hakemuksia - "laittaa voi leivän päälle". Kysymyksestä, pitäisikö LEADER-ryhmien tarjota nykyistä kattavampaa pienyritysneuvontaa, vastaajista 36 % oli täysin samaa mieltä ja 45 % jokseenkin samaa mieltä. Myönteisesti vastanneiden mielestä neuvontaa ei ole koskaan liikaa, ainakaan aloittelevalle

19 19 yrittäjälle. Koska LEADER-ryhmät tuntevat jo yritykset, myös monialaisempi neuvontapalvelu voisi olla luontevaa. Eniten kaivattiin markkinointineuvontaa (8 mainintaa), mikä ilmeni avoimissa kommenteissa. Markkinointiasioissa etenkin tarvitsisi lisää neuvontaa. Rahoituksen mukana tulee esiin monia muitakin liiketoiminnan osa-alueita, ryhmä tuntee jo yrityksen, niin yhteistyö on luontevaa. Mielipiteet siihtä, pitäisikö LEADER-ryhmän ottaa vielä suurempi vastuu hakemusten täyttämisestä, jakautuivat tasaisemmin. Eri LEADER-ryhmät toimivat eri tavoin, ja joissakin ryhmissä yhteistyö hakemusten täyttövaiheessa on jo hyvin tiivistä yrittäjä saa siis jo paljon apua nyt, eikä enempää voisi oikeastaan antaa. Yksi vastaaja puolestaan oli valmis jopa maksamaan palvelusta, jossa yrittäjän tarvitsisi ainoastaan kuvailla hanke ja allekirjoittaa hakemukset. Avoimissa kommenteissa nousi usein kuitenkin esiin se, että yrittäjän täytyy myös itse ottaa vastuuta hakemusten täyttämisestä ja tehdä oma osuutensa (11 mainintaa). Osalle yrittäjistä hakemusten täyttäminen ei ollut tuottanut mitään ongelmia. Hakemusten täyttäminen olisi siunaus Hakemusten täyttöön voisi tarjota apua jos yrittäjällä ei ole muita apuja saatavilla, hakemukset ovat mutkikkaita. Yrittäjän täytyy tietää itse oma liiketoimintansa Kädestäpitämismeininki ei ole hyvästä. Vastaajista 52 % oli täysin samaa mieltä siitä, että LEADER-ryhmät voisivat järjestää yritysrahoituksen infotilaisuuksia. Vastaajien mielestä tiedotusta LEADER-rahoituksesta on tarpeen lisätä ja toiminta voisi olla näkyvämpää. Yleisesti ottaen moni vastanneista ei ollut tiennyt tästä rahoitusmuodosta lainkaan ennen kuin menivät yritysneuvojan juttusille tai kuulivat asiasta muuta kautta. Myös tietoisuus siitä, että tukea on kolmea erilaista, on heikkoa. Esimerkiksi investointitukea saaneet eivät välttämättä tiedä käynnistys- ja kehittämistuesta. Avoimissa vastauksissa (5 mainintaa) toivottiin myös henkilökohtaista tiedottamista ja suoraa kontaktia enemmän kuin yleisötilaisuuksia: yrittäjän aika on kortilla ja lähteminen työn äärestä tai vähäisellä vapaa-ajalla kuuntelemaan luentoja ei onnistu tai houkuttele. Tiedotusta LEADER-rahoituksesta pitäisi lisätä, jotta pienet yritykset voisivat saada tukea ja tietäisivat. Mieluummin suoramarkkinointia yrityksille, juuri sinulle! Uusien rahoitusmahdollisuuksien ym. tuen (esim. markkinointi) hakeminen ja etsiminen on työlästä ja aikaavievää, jos joku tulisi kertomaan kotiin/toimistolle asti niin olisi tosi hyvä juttu. Yrittäjät eivät ehdi infotilaisuuksiin, henkilökohtainen kontakti kuitenkin tärkeämpi ja tavoittavampi. LEADER-ryhmien toiminta on yrittäjien mielestä nykyisellään hyvää, mutta suhteellisen tuntematonta. Ryhmä koetaan rahoittavana tahona, eikä siltä oikeastaan osata odottaakaan nykyisellään enempää.

20 Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta LEADER-ryhmien toiminta koettiin poikkeuksetta tärkeänä kaikkien 70 vastanneen yrityksen mielestä. Kaikki avoimet kommentit ovat liitteessä 4. Yrittäjien vastauksissa korostui LEADER-ryhmän suuri merkitys rahoituksen saamisen väylänä. Ryhmällä on myös merkittävä rooli yrittäjän apuna mutkikkaassa hakuprosessissa, lomakkeiden täyttämisessä sekä byrokratian pehmentäjänä ja selventäjänä. Näitä perusteluja tuli 28 yritykseltä. Saa ohjeita tukien hakuun, tuki on osana budjetissa. Jos ajattelee koko Eurooppaa, niin Suomessa myös tulee hyödyntää tätä rahaa. Suomentavat hankejargonia, helpottaa ja nopeuttaa hankehakemista, tarjoavat asiantuntijpalvelua ja helpottavat yrittäjän hakemista. On erittäin tärkeää, papereita ei osaa täyttää ilman apua. Yksittäisen yrityksen kannalta on tärkeä ja merkittävä rahoitustuki ja apu. Liputetaan ja kiitollisuudella vastaanotetaan! Seuraavaksi eniten, 19 mainintaa, sai LEADER-ryhmän merkitys nimenomaan pienten yritysten ja maaseudun yritysten rahoittajana ja paikallisena toimijana. Pienten yritysten ja pienten hankkeiden on vaikea muutoin saada rahoitusta, mutta LEADER-ryhmä paikallisena ja lähellä olevana toimijana on mikroyrittäjälle tärkeä ja helposti lähestyttävä organisaatio. Tärkeää tällaisella alueella toimivalle ja pienelle yritykselle. Pienuus on hyväksyttyä tämän instanssin kanssa. Esim. Ely-keskusta ei kiinnosta pienyrittäjät. Tarve kehittää maaseudun yrityksiä ei takuulla vähene, suuri osa maaseudun asukkaista lienee yrittäjiä. Kohderyhmä jää monen neuvonta- ja rahoitustyön ulkopuolelle. Omalla paikkakunnalla oli ihminen jonka luona saattoi käydä ja myös virka-ajan ulkopuolella. Kaksi instanssia [LEADER-ryhmä ja ELY-keskus], jotka tekevät päätöksen on pieni harmi siihen nähden että joku on apuna. Papereiden täyttäminen yksin iltapuhteella kotona on ahdistuksen paikka. Monesti hakeminen tyssää siihen, ettei vaan jaksa hakea tukia, mikä on todella suuri harmi. Avoimista vastauksista 13 liittyi LEADER-ryhmän merkitykseen yleisen henkisen tuen ja rohkaisun antajana. Ryhmän toiminta on koko hakuprosessin kannalta tärkeää, on toinen puoli kakkua, helpompi ylittää kynnys lähteä hakemaan, rohkaisee. Hankkeen alkuarviointi on oleellista, [LEADER-ryhmä] antaa mielipiteen hankkeen mielekkyydestä, jos ryhmän mielestä hankkeella on potentiaalia, niin se luo uskoa projektin toteuttamiseen. LEADER-ryhmän tarjoama rahoitus on suuri apu myös aloittavalle yritykselle (12 mainintaa). Tärkeää alkuvaiheessa; saa tukea ja uskoa yrittämiseen, saa täsmärahoitusta. Kehittää yritystä eteenpäin, kun alussa ei ole rahaa missään - tärkeä potku alkuvaiheessa. Tulee jatkuvuutta ja rahaa toiminnan kautta. Liikkeellelähtöasetelmassa tärkeää. [LEADER-toiminta on] todella tärkeää. Mahdollistaa monen aloittavan yrityksen toiminnalle hyvän alun, helpottaa alkuinvestointeja - suuri asia. Moni hankinta olisi jäänyt tekemättä ilman tukea, pystyi satsaamaan eri tavalla yrityksen aloittamiseen.

21 Vastaajien vapaa sana Avoimet terveisensä LEADER-ryhmille kyselyn lopuksi jätti 56 vastaajaa. Kommentit koskivat pitkälti samoja asioita, mitä jo kyselyn aikana oli tullut ilmi. (Liite 5) Vastauksista 38 oli kiitoksia ja iloisia toivotuksia sekä tyytyväisyyden ilmaisuja LEADERryhmien toimintaa kohtaan. Pitkät odotusajat, tuen saamisen epävarmuus sekä byrokratia muiden muassa saivat vielä kritiikkiä 23 vastaajalta. Myös tukea varten nähtävä aika ja vaiva suhteessa lopputulokseen saa monet harkitsemaan, kannattaako hanketta aloittaa. Kulujen tarkka erittely tuottaa päänvaivaa niin aloitteleville yrityksille kuin innovaatiohankkeillekin. Aloittava yritys tarvitsee rahoitusta lähes kaikkeen, joten eräs vastaaja ehdotti, että investointien lisäksi myös markkinointikuluja olisi hyvä saada sisältymään samaan hankkeeseen. Lisäksi erikoistapaukset, kuten tuotekehittelyyn liittyvä rahoitus ja käytetyn tavaran/laitteen ostaminen vaatisivat joustavampia rahoitusehtoja hankkeessa tapahtuvien nopeiden käänteiden ja ennalta-arvaamattomien tarpeiden vuoksi. Minun hankkeessani materiaalien erittely tuotti vaikeuksia, matkan varrella mukaan tulleet materiaalit eivät kuuluneet hankkeeseen. Rahoitus ei toimi tuotekehitykseen, pitäisi olla könttäsumma, jolla lähtee tekemään.. Kaupan kohde on oltava selvillä hakemusten kannalta ennakkoon - mutta käytetyn tavaran / laitteen kanssa se ei ole mahdollista. Jos haluttu laite tulee myyntiin, on kiire! Mitään ei saa kuitenkaan ostaa ennen kuin hakemus on sisässä. Joku takaportti olisi saatava tällaisiin tapauksiin. Myös se, mihin kohteisiin tukea on mahdollista saada, ei ole ollut kaikille ajoissa selvää. Tämä on vaikuttanut muun muassa hankkeiden suuruuteen. Vastaajat suhtautuivat kyselyyn kaiken kaikkiaan positiivisesti ja monet juttelivat mielellään laajemminkin kyselyyn liittyvistä asioista. 6. Johtopäätökset ja suositukset Kyselyn vastausprosentti oli korkea, 90 %, joten tuloksia voi pitää hyvin suuntaa antavina. Kyselyn tulokset tukevat osaltaan myös Ponnikkaan ym. (2012) tuoreen Ohjelmaperäisen aluevaikuttavuuden arvionti Saarijärven-Viitasaaren alueella kyselyn yrityksiä koskevan osion tuloksia, sekä Keräsen, Pyykkösen ym. (2012) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointiraportin 2011 tuloksia. Yrittäjät toivovat byrokratian madaltamista, apua hakemusten täyttämisessä ja nopeampia käsittelyaikoja etenkin tuotekehittelyasioissa. Myös tietoisuutta LEADER-rahoituksesta tulisi yrittäjien mielestä lisätä. Kehittämisyhtiöillä tärkeä rooli LEADER-rahoituksesta tiedottamisessa ja rahoitusprosessin sujumisessa Seudulliset kehittämisyhtiöt ja muut yrittäjää neuvovat organisaatiot ovat avainasemassa, kun halutaan kasvattaa yrittäjien tietoisuutta LEADER-rahoituksesta. Muita tiedonjakamisen väyliä voisivat olla esimerkiksi yrittäjien verkostoitumis- tai koulutustilaisuudet ja yrittäjäkurssit, mikäli nämä kanavat eivät ole vielä käytössä. Esille nousi myös ehdotus, että yrityksille järjestettäisiin infotilaisuuksia toimialoittain, tämä voisi herättää yrittäjien mielenkiintoa enemmän kuin yleiset tiedotustilaisuudet. Vastaajat toivoivat myös LEADER-ryhmän ottavan suoraan yhteyttä paikallisiin yrittäjiin ja kertovan rahoitusmahdollisuuksista. Nykyisiä tiedon levittämisen kanavia kannattaa pohtia, sillä kyselyn perusteella esimerkiksi Internet-sivut tai lehti-ilmoitukset yrittäjien ensisijaisena tiedon

22 22 lähteenä eivät ole kovin tehokkaita. Harva yrittäjä on myöskään suoraan ottanut ensimmäiseksi yhteyttä LEADER-ryhmään. Vastaajat korostivat sitä, että vaikka rahoitus on aiheena kiinnostava ja tärkeä, on yrittäjän aika kortilla: mahdollisuudet tai kiinnostus lähteä itse hakemaan tietoa esimerkiksi Internetistä tai pelkästään rahoituksen infotilaisuuksista on vähäistä. Yksi tapa sekä lisätä tietoa yrittäjille että yhteistyötä kehittämisyhtiöiden kanssa, olisi esimerkiksi yhteisen infokirjeen lähettäminen aloittaville yrityksille. Kirjeessä onniteltaisiin uutta yrittäjää sekä kerrottaisiin rahoitusmahdollisuuksista ja tarjolla olevista yrittäjäpalveluista. Rahoituksesta saatavilla olevaa tietoa pidettiin pääasiassa selkeänä, mutta lopullisesti yrityksen edellytykset hakea tukea sekä tuen hakumenettelyt selvisivät yrittäjälle yleensä keskusteluissa, joko yritysneuvojan tai LEADER-ryhmän henkilöstön kanssa. Ongelma on myös LEADER-rahoituksen erottuvuus muusta rahoituksesta: yrittäjä ei aina välttämättä tiedä, mistä saamansa rahoitus tulee, koska mukana on LEADER-ryhmän lisäksi ELY-keskus ja usein myös paikallinen kehittämisyhtiö. Tämä on osaltaan vaikeuttaa LEADERrahoituksesta tiedottamista ja rahoituksen tunnettuutta. Henkilökohtaisen kontaktin, ja yrittäjän ja neuvontatahon välisen keskustelun merkitys kasvaa hakuprosessin edetessä. Kyselyn LEADER-ryhmistä Jyväs-Riihi ry, Maaseutukehitys ry ja PoKo ry ovat tiiviisti yrittäjän apuna jo hakemusten täyttövaiheessa. Vesuri ry:n ja Viisari ry:n alueilla puolestaan kehittämisyhtiöt neuvovat yrittäjiä hakemusten täyttämisessä LEADER-ryhmiä enemmän. Yrittäjät toivovat ja tarvitsevat apua maaseudun yritystukihakemusten täyttämisessä. Tässäkin vaiheessa eri organisaatioiden, kuten kehittämisyhtiöiden yritysneuvojat ovat merkittävässä roolissa: yritysneuvojilla tulee olla vankka osaaminen hakemusten täytössä, jotta yrittäjän ja muiden osapuolten aikaa ei mene hukkaan hakemusten edestakaisin lähettelyssä. Yrittäjän saama riittämätön ohjeistus esimerkiksi hankkeen sallitusta aloitusajankohdasta tai siitä, mitä kaikkea kustannuksia hankkeeseen voi sisällyttää, voi aiheuttaa suurta harmia ja rahanmenetystä. Yrittäjät voisivat olla valmiita myös suurempiin hankkeisiin, mikäli rahoituksen saaminen olisi varmempaa ja yrittäjää osattaisiin neuvoa tarkemmin, mitä hankkeeseen voi sisällyttää. LEADER-ryhmien ja neuvontapalvelujen välistä yhteistyötä voisi tiivistää esimerkiksi hakemusten täyttämiseen liittyvällä koulutuksella. Myös selkeä työnjako, jossa LEADER-ryhmät hoitaisivat hakemusten täyttämisen ja kehittämisyhtiöt tekisivät tarvittavat laskelmat, voisi vähentää mahdollisia epäselvyyksiä sekä keventää yrittäjän kohtaamaa byrokratiaa. Yrittäjät arvostavat LEADER-ryhmien palvelua Yrittäjät ovat hyvin tyytyväisiä LEADER-ryhmiltä saamaansa palveluun, neuvontaan ja tukeen. LEADER-ryhmä on pienyritykselle tärkeä linkki ja välikäsi suhteessa suurempaan hallintokoneistoon. LEADER-ryhmä paikallisena ja lähellä olevana toimijana pehmentää mutkikasta EU-byrokratiaa ja yrittäjät kokevat LEADER-ryhmän olevan kanssaan samalla puolella. Yrittäjät arvostavat korkealle ryhmältä saamansa avun konkreettisessa paperinpyörittämisessä ja LEADER-ryhmän koetaan olevan myös ainoita tahoja, joilta pienyrittäjä tai aloittava yrittäjä yleensä saa rahoitusta. Yksityisyrittäjälle rahoituksen myöntäminen on osoitus myös sitä, että yrittäjän liiketoimintaan ja hankkeeseen uskotaan. Tällainen henkinen tuki ja kannustus on merkittävä osa LEADER-ryhmän työtä maaseudun yritysten hyväksi. Yrittäjien positiivisesta suhtautumisesta LEADER-toimintaan kertoo myös vahva halu suositella tätä rahoitusta toisille yrittäjille, sekä yleinen toive siitä, että LEADERrahoituksen tunnettuutta lisättäisiin yrittäjien keskuudessa. Kiitoksista huolimatta osa kaipaisi kuitenkin vielä aktiivisempaa yhteydenpitoa hankkeen aikana. Jotkut toivoivat myös enemmän apua hakemusten täyttämisessä, tai mainitsivat, että toiset yrittäjät saattavat tarvita enemmän neuvoja kuin toiset. Monien mielestä paperisota

23 23 lannistaa halua hakea tukea, koska prosessi vie runsaasti aikaa varsinaiselta yritystoiminnalta ja sitä kautta saatu taloudellinen hyöty suhteessa menetettyyn tuottavaan työaikaan voi jäädä vähäiseksi. Toisaalta useat painottivat myös, että yrittäjällä itselläänkin on oltava vastuuta ja osaamista täyttää hakemuksia kaikkea ei pidä tehdä valmiiksi. Osalla hakemusprosessi olikin sujunut mutkattomasti ilman ongelmia tai viivästyksiä. Toimintaryhmäkohtaiset erot neuvonnassa ja yhteydenpidon tiiviydessä vaikuttivat todennäköisesti yrittäjien mielipiteeseen. Yrittäjät pitivät LEADER-ryhmien toimintaa yritysten rahoittajana ja tukijana kaiken kaikkiaan tärkeänä. Yleisimmät kritiikin aiheet kyselyn perusteella ovat prosessin hidas eteneminen ja byrokratia, mutta yrittäjät eivät pitäneet sitä kuitenkaan LEADER-ryhmästä johtuvana ongelmana. Muutamat vastaajista olivat hakeneet rahoitusta keksintöihin ja innovaatiohin. Innovaatiotoiminta on keskeinen teema manner-suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Toimintalinja 3:n kohdan 2 mukaan maaseutustrategian ensisijaisia tavoitteita on edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle (Maa- ja metsätalousministeriö 2007, 55). Haettavissa oleva maaseudun kehittämisrahoitus istuu tähän tarkoitukseen kuitenkin huonosti. Uutta luovissa hankkeissa on etukäteen vaikea tietää esimerkiksi millaisia materiaaleja tarvitaan ja näin ollen rahoituksen vaatimat hankkeiden tarkat etukäteissuunnitelmat eivät sovellu mahdollisesti nopeasti suuntaa vaihtavaan keksintötoimintaan. Rahoitusmenetelmät kaipaavat tältä osin kehittämistä merkittävästi joustavampaan suuntaan. Eräs kyselyyn vastannut yrittäjä ehdottikin keksintöjen kohdalla rahoitusmuodoksi könttäsummaa, jonka saisi vapaasti käyttöönsä. LEADER-toiminta soveltuu monipuoliseen maaseudun mikroyritysten kehittämiseen LEADER-ryhmä on merkittävä rahoittaja maaseudun aloittaville ja mikroyrityksille, ja LEADER-ryhmien myöntämällä rahoituksella on ollut monella tapaa positiivisia vaikutuksia maaseudun yritysten liiketoimintaan. Myönnetyistä tuista 59 % oli investointirahoitusta, seuraavaksi eniten, 25 %, kehittämisrahoitusta ja 16 % käynnistysrahoitusta. Jako noudattelee aiempien selvitysten (mm. Pekkala ym. 2012) tuloksia, joiden mukaan investointituki on käytetyin tukimuoto. Eniten vaikutusta rahoituksella on ollut yritysten liikevaihdon kasvuun, tuotannon tehostumiseen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Myös rahoituksen myötä saatu usko yrityksen toimintaedellytyksiin on tärkeä yrittäjyyttä edistävä tekijä. Rahoituksella oli usein merkittävä rooli yrityksen toiminnan jatkumisessa, ja se saattoi olla välttämätön kyseisen hankkeen toteuttamiseksi. Vähiten vaikutusta rahoituksella oli yritysten kansainvälistymiseen, mutta harvalla kyselyyn osallistuneella yrityksellä oli tarkoituskaan suunnata kotimaan ulkopuolelle. Mikäli LEADER-ryhmät tarjoaisivat tulevaisuudessa myös muuta yritysneuvontapalvelua, kuten markkinointineuvontaa, se otettaisiin positiivisesti vastaan. Ryhmä ja yritys oppivat tuntemaan toisensa rahoitusprosessin aikana, joten yhteistyö myös muissa merkeissä olisi luontevaa. Kun yrityksen käynnistämiseen ja alkuinvestointeihin on saatu rahoitusta, seuraavan askeleen ottaminen saattaa myös tarvita tukea. Yrittäjällä on substanssiosaamista mutta esimerkiksi myynti- ja markkinointitaidot eivät ole yhtä vahvoja. Pekkalan ym. (2012) yritystukien vaikuttavuusselvityksen tulokset ovat samansuuntaiset: yrittäjät haluavat panostaa myynti- ja markkinointiosaamiseen, mutta omat taidot sillä saralla ovat heikohkoja. LEADER-rahoitusinstrumenteista kehittämistuki on tarkoitettu muun muassa yrityksen markkinoinnin kehittämiseen, mutta sen tunnettuus on investointitukea huonompi. Vaikka

24 24 markkinointiosaamisen ostamiseen olisikin saatavilla tukea, yrittäjät kenties kokevat palvelun ostamisen hankalana, koska eivät välttämättä itsekään tiedä, millaista markkinointia tarvitsevat. Esimerkiksi kohderyhmän tai jakelukanavan miettiminen saattaa olla vaikeaa, ja konkreettista markkinointimateriaalia enemmän tarvitaankin konsultointia. Suomen LEADER-ryhmien toiminnan painotukset poikkeavat jo nyt toisistaan, eikä toiminnalle ole asetettu tarkkoja raameja. Maaseutuviraston ylitarkastaja Kirsti Murtomäki (2012) esittää toimintaryhmien tulevaisuutta koskevassa alustuksessaan ajatuksia toimintaryhmien rooleista tulevalla ohjelmakaudella. Murtomäki toteaa, että toimintaryhmien on tärkeää kasvattaa roolia paikallisena kehittäjänä sekä vähennettävä roolia viranomaisena, mitä ryhmä ei ole muutenkaan. Murtomäen mukaan paikallisella toimintaryhmällä on vahvuutena löytää uusia toimijoita, pieniä projekteja. Nämä projektit tarvitsevat monesti apua projektin hallinnoinnissa ja kirjanpidon järjestämisessä. Projektit tarvitsevat sparraajaa, kanssa eläjää ja rinnalla kulkijaa. Lisäksi Murtomäen mielestä paikallisten toimintaryhmien pitäisi päästä lähemmäksi toimijoita, toimia projektien asiamiehenä, mahdollisesti tarjota erilaisia palveluita kuten hankehallinnointia jne. Jos toimija ei ole viranomainen, voi palvelua myös myydä tai hankkeistaa. Myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointiraportissa vuodelta 2011 nousee esille, että myös toimintaryhmien toiminnanjohtajat haluaisivat viedä ryhmien toimintaa enemmän elinkeinojen kehittämisen ja rahoittamisen suuntaan (Keränen ym. 2012, 70). Murtomäen (2012) visioihin ja Keräsen ym. (2012) raporttiin tukeutuen maaseudun mikroyritysten liiketoiminnan monipuolinen kehittäminen - rahoittamisen lisäksi - voisi olla yksi LEADER-toimintaryhmien rooli, ja tällaiselle neuvonnalle vaikuttaa kyselyn perusteella olevan myös yritysten osalta tarvetta. Keskusteluista oli havaittavissa, että pienyrittäjät kokevat olevansa julkisten neuvontapalvelujen väliinputoajia ja LEADER-ryhmien antama neuvonta oli monelle kullanarvoista. Toimintaryhmien resurssit ja osaaminen on luonnollisesti otettava huomioon, mikäli uusia toimintamuotoja otetaan käyttöön. Mikroyrityksille langetetaan suuria odotuksia kansantalouden ja työllisyyden pelastamiseksi, mutta yritysten käytettävissä olevat resurssit ovat pienet ja tukia on vaikea saada. LEADERtoiminnan kautta myönnettävä rahoitus ratkoo osaltaan merkittävää ongelmaa mikroyritysten keskuudessa. LEADER-toiminta on tärkeä maaseudun yritysten rahoittaja ja tukija, jonka roolia yrityskehittäjänä tulisi edelleen vahvistaa ja näkyvyyttä lisätä.

25 25 LÄHTEET Keränen R., Pyykkönen P., Ponnikas, J., Huuskonen I., Kytölä L., Arovuori K., Korhonen S., Ruottinen V Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma arviointiraportti vuodelta Suomen Aluetutkimuskeskus Finnish Regional Research FAR Viitattu Korhonen S., Manninen V., Sillanpää K. & Ålander T Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ohjelmallisen kehittämisen arviointi. Oulun yliopisto Kajaanin Yliopistokeskus Aikopa. Kajaani Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista Hanketuet 4.luku, 33. Viitattu Maa- ja metsätalousministeriö Leader-toimintaryhmät. Viitattu Maa- ja metsätalousministeriö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja CCI 2007 FI 06 RPO 001. Viitattu Suomen_maaseudun_kehittamisohjelma_200212_FI.pdf. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry Maaseudun kehittämisohjelma Päivitetty Viitattu Viisari_ohjelmamuutos_ pdf. Maaseutu.fi Leader - paikallista, omaehtoista vaikuttamista toimintaryhmissä. Saatavilla: Viitattu Maaseutuvirasto Yritystoiminnan tuet. Viitattu Maaseutuvirasto Yrittämisessä mahdollisuus - Yritystoiminnan tuet esite. Viitattu Murtomäki K Toimintaryhmien monet kasvot roolit tulevaisuudessa. Alustus paneelikeskusteluun. Toimintaryhmien ajankohtaispäivät Helsinki. Pekkala H., Kotiranta A. & Korhonen N Yritystukien vaikuttavuusselvitys. Seminaariesitys Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu: Ponnikas, J., Puro, M Yrityskyselyiden yhteenveto. Aikaväli-hanke. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. Vainio A. & Mäntylä M Alueelliset ja paikalliset maaseudun kehittämistoimet. Erillisselvitys toiminnan kehittämisen pohjaksi. Vaasan yliopisto - Levón instituutti. Versio Viitattu eelliset_ja_paikalliset_maaseudun_kehittamistoimet_levon_instituutti_2012.pdf. Yrittäjyys Suomessa. Suomen yrittäjät ry. Päivitetty Viitattu

26 Yritysrahoituskysely Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto, Finnvera Oyj, Suomen Pankki, Suomen Yrittäjät ja työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu kysely_2012.aspx. 26

27 LIITE 1 27 LIITTEET 7. Oliko joku asia erityisen haasteellinen hankkeen aikana? Jos oli, niin mikä? Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Paperisota, byrokratia (16) Näkemysten sisältö - Paperisota ja tarjousten kilpailuttaminen, perusbyrokratia. Ihan pienen summan takia ei jaksaisi lähteä hakemaan. - Nippelitiedon kokoaminen on puuduttavaa, yrittäjän jaksaminen ja aika muutenkin kortilla. En olisi yksin jaksanut ryhtyä koko hommaan, sisko apuna. - Kuittien sekamelska.. turhanpäiväistä paperisotaa, pitää todistaa sen seitsemään kertaan esim. maksu, kuitit, tiliote.. - Tarkkuus liian suuri, jos joku naula esim. oli vääränlainen, niin ei kuulunutkaan hankkeeseen.. Maksatuksessa ongelmia, en tiennyt että voi hakea vain kaksi kertaa. - Yllätyin loppukäsittelystä: toimintaryhmä tarkastaa kahdella paikkakunnalla, sitten Ely-keskuksessa tarkastetaan useaan kertaan, tarkastaja vielä kävi... tuntui hullulta! Tarkastus suhteessa rahasummiin käsittämätöntä! Yrittäjä on jo itsekin tarkastanut paperit lähtiessä... antaa vaikutelman ettei yrittäjään luoteta. Tuli tunne, että oli viimeinen kerta kuin haen rahaa.. Aikaa tuhlaantui todella paljon, omarahoitus on jo maksettu, omaa rahaa menee vielä paljon ennen kuin pääsen töihin.. tukirahoitusta ei ole vielä saatu. - Viimeinen vaihe hankkeesta keskeytettiin ELY:n takia, syytä ei tiedetä. Valitusprosessi menossa. Paperilla kaikki oli selvää, mutta maksatusta ei saatu. - Pikkutarkkaa työtä joutui tekemään rakennustarvikkeiden ym. osalta, tuntui ylimääräiseltä vaivalta perustamisvaiheessa. Hirveästi joutui tekemään kaikennäköisiä paperihommia, tarjousten hakeminen ym. - Paperimäärä oli haastava. Ammattitaitoinen kirjanpitäjä oli apu, yksin en olisi pystynyt. - Lomakkeiden täyttäminen oli haastavaa. Tehdä kymmenen liitettä, byrokratia olisi kiva saada alas. Järjetöntä yhteiskunnan ja yrittäjien ajan ja rahan tuhlausta! - Byrokratia oli haasteellinen. Monimutkaista, ja tiliotteiden palauttaminen herätti epäilyksiä (juridiikka), onko mielekästä? - Lappujen täyttäminen on vaikeaa, itseltä olisi jäänyt tekemättä - äiti täytti vaikka oli hänellekin kokeneena tilitoimistoihmisenä vaikea. - Täyttämisessä ongelmia, vaikeasti ymmärrettäviä kysymyksiä, 30 % lomakkeiden kielestä on vaikeaselkoista. Tilitoimistokaan ei ymmärrä, esim. luvuissa. Samantyylisiä kysymyksiä ja adjektiiveja paljon. Vaativat asiantuntija apua - Pieni tarve, osa-aikainen työntekijä, joillakin on miljoonainvestoinnit -> sama lomake molemmille! Lomakepapereiden täyttö vaikeaa, lomakebyrokratia suhteessa hankkeen rahoitukseen suuri! Pieniä asioita suureilla lomakehärdelillä. 17 eri lomaketta. - Tuntuu, että onko paperimäärä tosiaan tarpeellinen, byrokratia on kohtuullisen raskas, käsittämätön määrä paperia. Koko ruljanssin joutuu tekemään uudestaan... - Paperimäärä - Määritelmät ja nimikkeet olivat vaikeaselkoisia. - Ely-keskuksen byrokratia turhauttaa. - Byrokratia on pikkuyrittäjälle vierasta, mutta muuten ok.

28 LIITE 1 28 Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Pitkät käsittely- ja odotusajat (12) Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Kulujen ym. arviointi ennakkoon, tarjouspyynnöt, kilpailutus (9) Näkemysten sisältö - Aika kauan odoteltiin päätöstä, muuten ei varsinaisesti [ongelmia]. - Päätöksen venyminen kuukausiksi. Muuten ei ole mitään erikoista. - Rahoitus kestää liian pitkään. Palkat on kutienkin maksettava ja rahat tulevat perässä. - Kun rahaa tarvitaan, sitä ei saa, vaan jälkeenpäin vasta. Prosessi on liian pitkä rahojen takaisin saamiseksi. - Pitkä prosessi ELY-keskuksen kanssa. Muuten ei ongelmia, saatiin hyvää apua kehittämisyhtiöstä ja toimintaryhmästä maksatukseen. - Reilu vuosi meni aikaa, pitkissä kantimissa hanke oli, kuvittelin että asiat etenee nopeammin. - Kun tukea myönnetään, tuesta ei ole käytännön hyötyä aloittavalle yritykselle. Rahan saa vasta sitten kun kassa on täynnä ja yritys pyörii. Raha pitäisi saada nopeammin käyttöön. Esim. Finnveran siltarahoitus on toimiva. - Haastavinta oli epätietoisuus rahan saapumisesta tilille. Ei pystynyt ennakoimaan omaa budjettiaan, pitkä odotusaika maksatuksessa. - Liian pitkät käsittelyajat ja pikkutarkat vaatimukset lomakkeissa. Käsittelyaikojen pituus jarruttaa mielenkiintoa hakua kohtaan. - Paljon meni aikaa ympäriinsä soitteluun, liikaa aikaa mennyt hukkaan. Kaikkia rahoja ei saatu takaisin. - Kun tehdään luovaa uutta, mitä ei ole olemassa, rahoitus tulee jälkikäteen. Pitää kehittää ja olla tuloksia ennen kuin on resursseja. Palkat jäävät maksamatta että voi pitää hankkeen pystyssä. - Hitaus ihmetyttää. Näkemysten sisältö - Piti arvioida menot ennen tuen hakemista, arvioitu alakanttiin.. kulurakenteen arviointi vaikeaa - Arviointi laitteen käyttöajasta (käytetty laite) oli vaikeaa, mutta sai apua. Rahoituksen saaminen yleensä laitteen ominaisuuksien vuoksi, selvittäminen vaikeaa (nosturi, pyörät). - Tuotekehittämisessä ei voi sanoa etukäteen mitä siihen tarvitsee. Riittäisi, että saa tietyn summan ja piste. Osa tuotteista kehitetty omalla rahalla, koska ei voinut määritellä etukäteen. Osa hankkeesta meni "pieleen". Esim. mainoskulut olisi pitänyt osata mainita etukäteen myös." - Pienyritykselle haastavaa oli talouslukujen antaminen ja ennusteiden antaminen, jos joku ei olisi niitä täyttänyt, niin olisi jäänyt täyttämättä. Jos asiakkaita käy niin rahaa tulee. Pienyrityksille voisi olla omat lomakkeet. Vaikea pienyrityksen antaa ennusteita vuosien päähän, täysin piti vetää hatusta. Ei pienyrittäjä semmoisia osaa antaa. - Kaavakkeiden täyttäminen oli haasteellista, esim. ympäristövaikutusten arviointi tuntui vaikealta. Hankesuunnitelman laatiminen ja sanamuotoja käänneltiin ja väänneltiin, koukerointia. Kilpailutus oli vaikeaa, koska kyseessä oli ainutlaatuinen minua varten valmistettu kone. Esim. pesukoneen kilpailutus oli tarjousvihosta katsominen. Naurettavalta tuntuvia pieniä yksityiskohtia tulee vastaan. Kaiken kaikkiaan jäi sellainen kuva, että ihan pientä hanketta ei kannata lähteä tekemään, prosentit kuitenkin 25.. jne. Jäi kesken olosuhteiden vuoksi, ei ollut järkevää viedä loppuun kun ei tiennyt kunnallistekniikan kehittämisestä. Loppuselvitys kivuton. - Pitää jo ennakkovaiheessa tietää mikä asia liittyy hankkeeseen, säännöt muuttuvat matkan varrella, kuittien kerääminen.. koko kirjanpito pitää käydä läpi että saa rahat. Säännöissä mukana pysyminen ja asioiden ylöskirjaaminen on vaikeaa.

29 LIITE 1 29 Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Ei suuria ongelmia (yht. 30) Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) - Tarjouspyyntöjen tekeminen oli vaikeaa, rahan eteen sai tehdä hommia. Seuraavan kerran tiedän että en kovin helposti lähde hakemaan. Kirjanpitäjältä sai paljon apua. Lopputulos ei vastannut odotuksia. - Kun menin kehitysyhtiöön, täytettiin hakemuksia - siinä vaiheessa ammattitaito oli kaukana.. olisin voinut saada tukea mm. kassakoneisiin ja pankkikorttikoneisiin mutta niitä ei laitettu hakemukseen. Kuitteja ei enää voitu lisätä investointeihin. Tietoa LEADER-rahoituksesta voisi lisätä kehittämisyhtiöihin. - Hakukaavakkeista ei olisi selvinnyt ilman apua. Esim. tulevaisuuden arviointi vaikeaa. - Tarjouspyyntöjä ym. työvälineiden hankkiminen, otti aikaa. Vähän valmistajia. Näkemysten keskeinen sisältö - LEADER-ryhmän toiminta oli hyvää ja avuliasta. Ely-keskuseen ei päässyt edes juttelemaan. Keksintöasiamies ei edes suostunut ottamaan vastaan, patentti saatiin kuitenkin. - Ei oikeastaan.. sain neuvot ongelmakohtiin. - Eipä oikeastaan.. omassa päässä piti tehdä paperiasioita ja suunnitelmia, mutta ei mitään ylivoimaista. - Koko hanke on aina haasteellinen.. ei isompia haasteita tullut vastaaan vielä - Eipä oikeastaan, oltiin keskimääräistä valveutuneempia, tuttuja asioita. - Liiketoimintasuunnitelma piti uusia (mutta se oli hyvä asia). - Ihmeellistä, että rahoitusta yleensä saa. Ei mitään ongelmia. - Ei ollut, kaikki sujui hyvin. Lomakkeita voisi selkeyttää. - Saatiin hyvin apua ja tietoa, asia tuli ymmärrettäväksi selkokielellä, että mistä on kyse, itse kun ei ole mikään paperinpyörittäjä. - Henkilökunta auttoi lomakkeiden täyttämisessä, kysymykset ovat mutkikkaita. Kaiken kaikkiaan helppoa, mutta yksin en olisi osannut. - Ei ollut. Apua tuli koko ajan, sähköpostilla viestiteltiin, monta tapaamista. Erittäin positiivista, vaikka vei aikaa. Näkemysten sisältö Muut (4) - Alkuvaiheen tiedonsaanti rahoituksesta oli vaikeaa - Rakennuslupaprosessi vaikutti myös tukihakemukseen. - Toimintaryhmän puolella oli jotain ongelmia. - Väki oli sairaslomalla ja henkilöstöä oli vaikea tavoittaa.

30 LIITE Rahoituksen vaikuttavuuteen liittyvät avoimet kommentit Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Rahoituksesta on ollut apua (18) - Vuosi investointipäätöksen jälkeen lv nousi 42 %. Uudella kalustolla saa tehtyä enemmän tavaraa. Tuotanto 30 % tehokkaampi. Pystyy sahaamaan isompaa tavaraa ja tehokkaammin. Ilman tukea ei olisi mahdollisuus hommata investointia omalla rahalla. Yrityksellä ei kuitenkaankasvuhakua. Mikroyrityksellä harvoin kasvuhalukkuutta, tukihommat usein räätälöity kasvua ajatellen. Voisi kannustaa myös ihan perustoimeentuloon ja toiminnan kannattavuuteen ja tehostamiseen. - Ilman rahoitusta ei olisi aloitettu niin mittavaa investointia. Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Lopputulos ei vastannut odotuksia (yht. 3) - Rahoitus on vaikuttanut uuden palvelun toteuttamiseen. Raha auttoi todella paljon, vaikkei ihan välttämätön olisi ollutkaan. - Rahoitus on helpottanut huomattavasti. - Laajempaan osaamiseen ja työtapohin rahoituksella on ollut suuri vaikutus. - Työ on nopeutunut, työ tehdään puolessa ajassa. Laitteet olisi hankittu myös ilman tukea, helpottanut yrityksen taloutta kuitenkin. - Isolla rahalla on päästy kehittämään. - Helpottanut yksityisyrittäjän arkea. Ikinä en ole saanut mitään tämän tyylistä tukea. Ollut "sata jänistä". Ei vielä tuotekehitystä. - Paperityö vie aikaa, mutta kun saa kunnon laitteet, niin pystyy tekemään enemmän töitä. - Osa-aikainen työntekijä palkattu. - Rahoitus helpottanut tilanteita. - Hanke vielä käynnissä, mutta rahojen tullessa iso apu. - Vähentänyt ainakin ensimmäisen vuoden miinusta. - Rahoitus ei ollut välttämätön, mutta apuna. - Vielä ei ole saatu rahaa.. - LEADER-ryhmän kautta paljon muita kontakteja Ely, Finnvera.." - Uskottu on [toimintaedellytyksiin] joka tapauksessa, rahoitus erittäin suuri apu. - Rahoitus ei ollut täysin välttämätön, mutta hyvä apu. - Tiloissa on muitakin, jotka ovat alkaneet käyttää laitteita (sidosryhmä- ja yhteistyö) Näkemysten keskeinen sisältö - Hankkeesta tuli kuluja todella paljon, sitouduttu hyvin suureen omaan rahoitusosuuteen. Tämä oli erillinen halli-hanke, passiivienergia urheiluhalli ensimmäinen maailmassa lajiaan. Käytännössä muu toiminta vaikeutui kovasti, koska tämä hanke vei paljon rahaa ja lopulta keskeytyi. - Tuli kahdessa erässä, vain pari tonnia... itse tehtiin paljon työtä. Paljon ongelmia hakemusvaiheessa mm. oman työn osuus - Tuotekehittely kyseessä, mutta rahoituksella ei loppupeleissä ollut merkitystä, koska rahoitusta ei tullut toivottua määrää. Alussa antoi toki uskoa toimintaedellytyksiin, mutta lopputulos jäi laihaksi. Ei olisi jäänyt varmaan tekemättä ilman rahoitusta, mutta rahoitusmahdollisuus antoi sysäyksen eteenpäin.

31 LIITE 2 31 Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Vaikutukset vielä epäselviä (10) Näkemysten sisältö Ei vielä vaikutusta liikevaihtoon, kun toiminta alkaa niin liikevaihto tuplaantuu kahden vuoden aikana. Myös henkilöstö tulee kasvamaan 5-6 henkilöön. Tarkoitus laajentaa muihinkin akkreditoituihin palveluihin. Tulevaisuudessa kasvua odotettavissa kaikilla osa-alueilla, myös kansainvälistyminen periaatteessa mahdollista, muttei vielä konkreettisesti mietitty. Ei vielä henkilöstövaikutuksia. Rahoitus vaikuttaa välillisesti kaikkeen. Rahoitus on pitänyt yritystä pystyssä, ollut paljon vaikeuksia. Rahoitus mahdollistaa välillisesti sen, että voi lähteä verkostoitumaan - se vaatii kuitenkin omaa aktiivisuuta. Ei vielä vaikutuksia. Toiminta on yrityksen sivuhaara, ei odoteta vielä tuottavan voittoa, koska vielä vähän kesken/alussa koko juttu. Ei vielä vaikutuksia esim. liikevaihtoon, tuotantoon tai kasvuun. Vaikea vielä sanoa vaikutuksia. Tuki on auttanut alussa kyllä paljon. Työmäärä vaihtelee paljon, ei ole vielä voinut palkata työntekijöitä. Ei vielä vaikutusta kans.väl. Investointi olisi tehty joka tapauksessa, vaikkei tukea olisi saatukaan mutta se oli joka tapauksessa iso apu. Tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan. Poika on koulutuksessa ja tulee jatkamaan yritystä. Jokainen penni on tarpeen, iso apu. Hanke vielä täysin kesken, mukana olevat yritykset ovat muuttunet On pystynyt työllistämään alihankkijoita. Koko prosessi siirtyi tiedostopohjaiseen käsittelyyn. Uudet laitteet olivat tärkeitä "kelkassa pysymiseksi" Hankkeessa kehitetään tuotteita, työ alkaa sen jälkeen kun tuotteet on olemassa. Rahoituksesta saa tavoitteellisuutta, rahoitus antaa uskoa yritykseen. Kansainvälistyminen on mahdollista, ehkä uuden hankkeen paikka.

32 LIITE Avoimet kommentit tulevaisuuden LEADER-toimintaa koskeviin kysymyksiin Voisiko LEADER-ryhmä pitää aktiivisemmin yhteyttä hankkeen aikana? Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Kielteiset: Nykyinen yhteydenpito riittävää (18) Nykyinen riittävää. Neuvonta on aina hyväksi, mutta onko palveluille kysyntää? Kädestäpitämismeininki ei ole hyvästä. Voisi tiedottaa aktiivisemmin, muistuttaa tästä mahdollisuudesta. Nykyinen yhteydenpito riittävää. Ryhmä ei voi osata vastata hakijaan liittyviin kysymyksiin. Nykyinen yhteydenpito ja palvelu ollut riittävää. Tieto on aina tarpeen yleisesti ottaen. Nykyinen yhteydenpito ja apu erittäin riittävää. Yritysneuvontaa sai monelta muulta taholta. Jollain lailla hävetti, ettei osannut itse täyttää papereita, olisi pitänyt osata paremmin ja olla enemmän perillä asioista. Nykyinen yhteydenpito riittävää. Jos ei kehittämisyhtiötä olisi ollut, hakemusten täyttäminen olisi ollut vaikeaa - riippuu varmaan LEADERryhmästä kuinka paljon palvelua heidän tarvitsee antaa. Infon antaminen / tiedottaminen tärkeää, että osataan hakea tukia. Nykyinen yhteydenpito riittävää. Nykyinen toiminta riittää, yhteydenpito ja opastus ja tiedotus riittävää. Oltiin riittävästi yhteydessä. Omalla kohdalla yhteistyö on ollut aktiivista, esim. LEADER-ryhmän näyteikkuna käytössä ja olen osallistunut maatalousnäyttelyihin. Ehkä joku muu taho voisi antaa muuta neuvontaa. Nykyinen toiminta hyvin riittävää, myös pienistä asioista neuvoteltiin. Täydellistä. Aina autettiin. Nykyinen yhteistyö riittävää. LEADER-ryhmän mukanaolo jo hankkeen alussa olisi selvittänyt monta mutkaa. Kokonaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota, esim. saman yrityksen eri hankkeisiin liittyvät rahoitukset tulisi huomioida kokonaisuutena, eikä niin että "tehän olette jo saaneet rahaa, ei onnistu enää." Nykyinen yht.pito ja hakemusten täyttämisapu riittävää. Nykyinen yhteydenpito riittävää.. yrittäjä itse soittaa jos tarvitsee apua. Nykyinen yhteydenpito riittävää. Nykyinen hakemistoiminta on riittävää. Myönteiset: (lisää) Kyllä saa käydä kahvilla :) (yhteydenpito) yhteydenpitoa Väliaikatiedot eivät olisi pahitteeksi. toivotaan (12) Pitkissä hankkeissa henk.koht neuvontaa voi tarvita enemmän. Nykyinen rooli hakemuksissa oli hyvä. Ei koskaan liikaa yhteydenpitoa, neuvontaa ja ohjeistusta, etenkin aloittavalla yrityksellä. Neuvonta voisi nopeuttaa prosessia. Sähköposti/tiedottaminen hankkeen etenemisestä ja aikatauluista olisi hyvä. Ainakin isommalla porukalla voisi pitää aktiivisesti yhteyttä. Meillä osa liittyi mallisuoja- ja patenttiasioihin, vaitiolovelvollisuus. Yhteydenpito ei ole pahitteeksi. Henkinen tuki hankkeen aikana ja mitä kuuluu-puhelut olisivat mukavia. - esim. valmis tarjouslomakepohja olisi hyvä Vuosittain on nähty ja soiteltu.. ei haittaakaan yhteydenpidosta ole. Voisi kysellä missä mennään.. Jokainen yritys muodostaa solun kokonaisuudesta, voisi olla yhteyksissä hankkeen jälkeen - rahoitusmuotojen kehittelyä. Pitäisi pitää yhteyttä ja selkeyttää toimintaa. Muut (3) Ollut kaikkeen tyytyväinen. Hakemukset hoituivat hienosti, ei moitteen sanaa. Yhteydenpidolla tai neuvonnalla ei ole merkitystä.

33 LIITE 3 33 Pitäisikö LEADER-ryhmän tarjota vielä nykyistä kattavampaa pienyritysneuvontaa? Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Markkinointi- ja rahoitusneuvontaa (16) Markkinointi olisi tärkeää. Selkeämpi kokonaisuus [toimintaryhmien toiminnassa / rahoituksen lähteissä] suotava. Markkinointiasioissa etenkin tarvitsisi lisää neuvontaa. Markkinointiasioissa voisi tarvita neuvontaa. Markkinointiapu voisi olla hyväksi. Markkinointineuvonta olisi hyväksi. Markkinointiapu olisi tarpeen. Talous- ja markkinointineuvonta voisi olla. Seuraavaa vaihe (markkinointi, rahoitus) tarvitsee neuvontaa. Hyvä olisi saada lisätietoa rahoituksesta. Rahoitukset sulkevat toisiaan pois, neuvontaa tarvitaan. tieto on aina hyväksi, rahoitukseen liittyen. Rahoitusneuvonta pienyrittäjille olisi varmaan hyödyksi. Neuvonta ainakin uudelle yrittäjälle voisi olla tarpeen. Jos asennetta ja resursseja riittää, niin apu ja neuvot ovat tarpeen Neuvonta ja koulutus on ok, jos se on sellaista josta omalle yrityksellekin apua. Tammi-maaliskuussa "sesongin ulkopuolella" voisi olla esim. koulutusta Ryhmällä on jo perustiedot yrityksestä, joten laajempi neuvonta voisi olla relevanttia. Käsityöalalla järjestetään jo rahoituspäiviä. Rahoituksen mukana tulee esiin monia muitakin liiketoiminnan osa-alueita, ryhmä tuntee jo yrityksen, niin yhteistyö on luontevaa. Tulisiko LEADER-ryhmän ottaa suurempi vastuu hakemusten täyttämisestä? Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Myönteiset: hakemusten täyttöön tarvitaan apua (11) Monesti pienyrittäjällä on aika kortilla eikä halua tehdä paperihommia, voisi vaikka vähän maksaa jos joku tekisi nämä asiat puolesta - papereilla ei ole yrittäjälle merkitystä. Yrittäjä voisi keskittyä omaan toimintaansa ja kertoa vain hankkeensa jollekin, joka täyttää paperit. Ehkä jotkut tarvitsevat enemmän apua hakemuksissa. Moni saattaa tarvita apua paperisotaan. Monet pienet yrittäjät eivät tiedä tästä mahdollisuudesta. Kehittämisyhtiö auttoi hakemuksessa - ne, joilla ei ole ulkopuolista apua, varmaan kaipaavat enemmän yhteydenpitoa ja apua hakemusten kanssa. Jos voisi vielä enemmän avustaa.. Apua hakemusten täyttämiseen varmaakin tarvitaan, hyvä jos sitä on tarjolla. Hakemusten täyttäminen olisi "siunaus" Hakemusten täyttöön voisi tarjota apua jos yrittäjällä ei ole muita apuja saatavilla, hakemukset ovat mutkikkaita. Pieni yrittäjä toivoo kyllä apua papereiden täyttämisestä, ryhmällä on rutiini täyttää papereita - voimakkaampaa neuvontatyötä, mutta korostaen yrittäjän omaa vastuuta ja päätöstä - valmiiksi ei saa tehdä. Esim. hakemuksissa käytetty kieli on erilaista kuin yrittäjän arjessa. Vaikea rahoitus hakea. Hakemusten täyttäminen voisi olla hyvä jos se tekisi asiasta helpomman. Tietämyksen pitää olla vahvempaa, jotta yrittäjää osataan neuvoa oikein.

34 LIITE 3 34 Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Kielteiset: yrittäjällä on oltava vastuu Yrittäjällä täytyy olla omaakin osaamista, lomakkeiden täyttäminen ei ole ollenkaan ylivoimaista. Ohjeistus on selkeä. hakemusten täytöstä Yrittäjän täytyy tietää itse oma liiketoimintansa (11) Riippuu hankkeesta yhteistyön tiiviys. Yrittäjän pitää itse osata täyttää hakemuksia, "laittaa voi leivän päälle". Yrittäjällä on kuitenkin vastuu itsellään paperihommista. Vastuu hakemusten täyttämisestä on oltava yrittäjällä. Tiedonhankinnassa myös yrittäjällä on vastuu. Hakemuksissa on tärkeää, että itsellä [yrittäjällä] on ensisijainen vastuu. Tieto on kuitenkin netissä saatavissa, rahoitusta on osattava itsekin hakea. Osataan kysyä kyllä jos tarvitsee apua. Yrittäjän on otettava vastuu hakemuksista. Yrittäjällä on vastuu täyttää papereita, mutta pientä kehitettävää on siinäkin. Tulisiko LEADER-ryhmän järjestää esimerkiksi yritysrahoituksen infotilaisuuksia? Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Tiedotusta LEADERrahoituksesta on syytä Tiedotusta LEADER-rahoituksesta pitäisi lisätä, jotta pienet yritykset voisivat saada tukea ja tietäisivat. lisätä (12) Leader- toiminta voisi olla näkyvämpää. Tietoisuutta lisättävä Aktiivisemmin toimintaa voisi markkinoida, vaikka paperisotaa siinä onkin. Jos rahaa on kerran jaossa, niin siitä pitää ilmoittaa. Kannustaa yrittäjää yrittämään syrjäseuduilla. LEADER-toiminta ei välttämättä tuttua ja tiedotusta tarvitsee lisätä. Enemmän tietoa pitää jakaa (Finnvera ja pankit tunnetaan kyllä), yrittäjät eivät tiedä tästä rahoitusmahdollisuudesta. Monella ei ole tietoa tästä rahoitusmuodosta. Jalkautuisivat yrittäjän peruskurssille ym. kertomaan rahoitusmahdollisuuksista. Uusille aloitteleville yrityksille tarvitaan tietoa. Verkostoitumistilanteiden tai muiden tilaisuuksien yhteydessä voisi lisätä tiedottamista - yrittäjä ei välttämättä viitsi lähteä kuulemaan pelkkää rahoitusasiaa ellei se ole ajankohtainen. Ennakkotiedottamista kaivataan tietoisuuden lisäämiseksi. Neuvontaa ei ole koskaan liikaa. Infotilaisuudet toimialoittain voisivat olla hyviä, jos ei tulla ovelle asti kertomaan. Voisi infotilaisuuksissa kertoa [hakemisen] plussat ja miinukset. Suora kontakti/tarjous Mielummin suoramarkkinointia yrityksille, juuri sinulle! yrittäjille paras (5) Tulisivat suoraan yrittäjän luo, kiireisiä ollaan, ei ehdi yleisötilaisuuksiin. Henkilökohtaista konsultaatiota voisi lisätä, suora kontakti yrittäjään ja tarjous Yrittäjät eivät ehdi infotilaisuuksiin, henkilökohtainen kontakti kuitenkin tärkeämpi ja tavoittavampi. Uusien rahoitusmahdollisuuksien ym. tuen (esim. markkinointi) hakeminen ja etsiminen on työlästä ja aikaavievää, jos joku tulisi kertomaan kotiin/toimistolle asti niin olisi tosi hyvä juttu. Tiedottaminen tärkeää, mutta epäilee kiinnostusta (4) Voi järjestää tilaisuuksia, mutta en tuskin tulisin. Infotilaisuuksiin tuskin tulisi mentyä, mutta tieto on hyväksi. Voi järjestää tilaisuuksia mutta tuleeko sinne ketään? Voisin olla kiinnostunut rahoitusinfosta, mutta riittääkö niihin väkeä?

35 LIITE Mielipiteitä LEADER-toiminnan merkityksestä, miksi LEADER-toiminta on yrittäjälle tärkeää? Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Apu rahoituksen saamiseksi/papereiden täyttäminen /byrokratian pehmentäminen. (28) Näkemysten sisältö On ilman muuta tärkeää, iso apu rahoituksen saamiseksi. Jos ei olisi, niin Vesalta olisi jäänyt saamatta paljon rahaa.. iso helpotus arkeen. Tärkeää, että jostain saa avustusta, ja apua muutenkin olisi hyvä saada. Hyvä että on olemassa väylä, josta saa neuvoa ja pystyy hakemaan julkisia tukia. Tarjoaa kohtuullisen helppoja tapoja auttaa liiketoiminnan kasvattamisessa ja investointien rahoituksessa. Saa ohjeita tukien hakuun, tuki on osana budjetissa. Jos ajattelee koko Eurooppaa, niin Suomessa myös tulee hyödyntää tätä rahaa. Kaikki rahoituskanavat ovat tärkeitä, oma verkosto syntyy sitä kautta. Tietoa tulee. Rahoitus on tärkeää, mitä helpommin, nopeammin ja vähemmällä byrokratialla onnistuu sitä parempi. On ilman muuta tärkeää, iso apu rahoituksen saamiseksi. Yksittäisen yrityksen kannalta on tärkeä ja merkittävä rahoitustuki ja apu. Liputetaan ja kiitollisuudella vastaanotetaan! Erittäin tärkeää - kaikki pienyrittäjän tuki on tarpeen ja tarkoituksenmukaista. Yrittäjällä ei riitä aika eikä omat resurssit tällaisten asioiden selvittelyyn. On tärkeää, mutta oikean rahoituksen kohdistaminen ja hakemuksen täyttämisessä neuvominen oleellista. Helpottaa rahoituksen hakemisessa. Tarjoaa väylän investointeihin Suomentavat hankejargonia, helpottaa ja nopeuttaa hankehakemista, tarjoavat asiantuntijpalvelua ja helpottavat yrittäjän hakemista. Ei osaisi itse suoraan ELY-keskukselta suoraan tukia hakea, hyvä väliporras. Jotkut asiat ovat sellaisia joita ei toteuteta ilman ulkopuolista. On tärkeää, osaavat laki- ja pykäläkuviot, suoraan ELY-keskuksen kanssa toiminta on vaikeaa, koska hakemuksia ei osaa täyttää oikein. On tarvinnut esim. EU-asioita osaavaa kirjanpitäjää. Erittäin tärkeää. En olisi osannut hakea apuja ja täyttää lappuja ja lippuja ilman LEADER-ryhmää. On erittäin tärkeää, papereita ei osaa täyttää ilman apua. On tärkeää, pienyrittäjille ja aloittaville yrittäjille iso apu, säästää omaa aikaa paljon kun saa apua paperihommiin. Byrokratia hakemuksissa on monimutkaista, hyvin oleellista on saada apua. On tärkeä apu paperisodassa. On tärkeää. Kaikki tuki on tarpeen. Tärkeä välikäsi valtiovallan, esim. ELY-keskuksen suuntaan. Avaa kanavia ylöspäin, pääsin heidän kautta etenemään moneen suuntaan. Oli tällaisessa tuen hakemisprosessissa erittäin tärkeä, jos tukimenetelmä on olemassa, niin apua tuen hakemiseen tarvitaan. On tärkeää, toiminta tuli hyvin esille ja sain apua rahoituksen hakemiseen.

36 LIITE 4 36 Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Tuki ja rahoitus, jota ei muualta saa / pienten yritysten ja maaseudun tuki / lähellä yrittäjää (19) Näkemysten sisältö On tärkeää, antoivat suoraa tukea laitekehitykseen ja suojaamisasioihin. Tärkeää yhden miehen yrityksessä. Hyvä tukirahoituskanava ihan pienille yrittäjille ja pienille hankkeille. Moni hanke jäisi toteuttamatta jos ei LEADER-rahoitusta olisi. Tärkeä etenkin maaseudulle ja pienille yrityksille. On tärkeää, maaseudulla helppo lähestyä, ihmiset ja toimistot ovat lähellä. Myös kunnat mukana, joten toimii. Pienyrittäjille tärkeää jos osaa käyttää hyödyksi. Erittäin tärkeää, etenkin pienille yrittäjille avainasemassa tuen antajana. Maalla on erilaista kuin kaupungissa, alkuvaiheessa etenkin tärkeä sparraus, testataan myös liikeideaa On lähellä yrittäjää, ymmärtävät olosuhteita... palvelun on oltava lähellä yrittäjää. LEADER-ryhmä paikallisena puhuu samaa kieltä. On tärkeää, luo uskoa yrittäjän "ankeuteen", pienyrityksille vallankin tärkeä tuki, kun rahat on muutenkin tiukilla. Mahdollistaa hiukan kasvattaa yritystä. Paikallistoimija, lähellä, helppo lähestyä sen vuoksi. On tärkeä. Pk-yrityksellä vähän rahoitusmahdollisuuksia, tämä on tärkeä. Uudet rahoituskanavat ja maaseudun kehittäminen on tärkää. On ehdottoman tarpeellisia, hyvä paikallinen keino kanavoida rahaa, paikallisiin tarpeisiin. Ely-keskus vaikea lähestyä. Mielestäni tärkeää, pienten yritysten toiminnan kehittämisessä on apua. Sukupolvenvaihdosta tehty, hyvä apu uudelle yrittäjälle toiminnan kehittämisessä. Hyvä tuki pienelle yrittäjälle investointien tekemisessä. On tosi tärkeää, tällaiset tuet ovat todella tarpeellisia etenkin pienille yrityksille. Tärkeää tällaisella alueella toimivalle ja pienelle yritykselle. Pienuus on hyväksyttyä tämän instanssin kanssa. Esim. ely-keskusta ei kiinnosta pienyrittäjät. Tarve kehittää maaseudun yrityksiä ei takuulla vähene, suuri osa maaseudun asukkaista lienee yrittäjiä. Kohderyhmä jää monen neuvonta- ja rahoitustyön ulkopuolelle. Omalla paikkakunnalla oli ihminen jonka luona saattoi käydä ja myös virkaajan ulkopuolella. Kaksi instanssia joka tekee päätöksen on pieni harmi siihen nähden että joku on apuna. Papereiden täyttäminen yksin iltapuhteella kotona on ahdistuksen paikka, monesti hakeminen tyssää siihen ettei vaan jaksa hakea tukia, mikä on todella suuri harmi. On hyödyllistä ja tarpeellista; auttaa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja kylien elinvoimaisuuden ja säilymisen tukemisessa. Yrittäjälle pienellä paikkakunnalla madaltaa kynnystä lähteä yrittämään, rahoitus on tärkeää. Pienille yrityksille pienissä hankkeissa tärkeää. Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Tärkeä yleisen ja henkisen tuen sekä rohkaisun antaja (13) Näkemysten sisältö On tärkeää, yrittäjä on hyvin yksin omissa päätöksissään. Hyvin tärkeä tuki. Ryhmän toiminta on koko hakuprosessin kannalta tärkeää, on toinen puoli kakkua, helpompi ylittää kynnys lähteä hakemaan, rohkaisee. Hankkeen alkuarvointi on oleellista, antaa mielipiteen hankkeen mielekkyydestä, jos ryhmän mielestä hankkeella on potentiaali, niin antaa uskoa projektin toteuttamiseen. Saa monipuolista apua, rahoitus tarpeellista, auttaa kasvuun ja kannustaa tuki. Ilmainen raha on aina hyväksi. Alkuvaiheen rahoitus oli kannustava ja positiivinen suhtautuminen ilahdutti -

37 LIITE 4 37 myös kritiikki liikeideoissa on tärkeää. Myös henkistä tukea on saatu. Nykyisellä maaseudulla yrittäminen on haasteellista, kaikki apu on tarpeen. Saa uusia ajatuksia vietyä eteenpäin. On tärkeää. Kaikki tuki on tarpeen. Saa pienen tuen hankintoihin. Kuka hakee kuka saa on eri asia.. isommalle yritykselle isompi merkitys. Hankkeen alkuarviointi on oleellista, antaa mielipiteen hankkeen mielekkyydestä, jos ryhmän mielestä hankkeella on potentiaalia, niin antaa uskoa projektin toteuttamiseen. Monia hankkeita nopeuttaa ja vaikuttaa ratkaisevasti investointien aloittamiseen. Tärkeää on, saa apua. Jonkin verran tarpeellista, edesauttaa työn tekemistä ja asiakkaiden saamista. Henkilökohtaisesti ei suurta merkitystä. On auttanut kuitenkin vähän yritystä eteenpäin. Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Tärkeä aloittavalle yrittäjälle (12) Näkemysten sisältö On tärkeää, pienyrittäjille ja aloittaville yrittäjille iso apu, säästää omaa aikaa paljon kun saa apua paperihommiin. Mahdollistaa aloittamisen. Tärkeää alkuvaiheessa, saa tukea ja uskoa yrittämiseen, saa täsmärahoitusta. Kehittää yritystä eteenpäin, kun alussa ei ole rahaa missään - tärkeä potku alkuvaiheessa. Tulee jatkuvuutta ja rahaa toiminnan kautta. Liikkeellelähtöasetelmassa tärkeää. Monelle aloitusvaiheessa tärkeä saada tukea omaan toimintaan tai yrityksen laajentamiseen tukea. Hyvä alkusysäys liiketoiminnalle. Aloittavalle yrittäjälle tärkeää. Auttaa uutta yritystä alkuun paljon, pienikin apu on iso apu. Tärkeää, auttaa yksityistä yrittäjää alkuun, helpompi aloittaa. On tärkeää, starttausvaiheessa tärkeää, rahat on loppu ja sitä tarvitaan Todella tärkeä. Mahdollistaa monen aloittavan yrityksen hyvän alun toiminnalle, helpottaa alkuinvestointeja - suuri asia. Moni hankinta olisi jäänyt tekemättä ilman tukea, pystyi satsaamaan eri tavalla yrityksen aloittamiseen. Tukee alkuvaiheessa tietyissä investoinneissa, mahdollistaa hankintojen tekemistä. Aloittavalle yritykselle valtavan hyvä apu startata. Sai apuja, neuvoja, rahoitus oli välttämätön. Muut Rahoitusta saa jos on oikea asia On tärkeää, meille tosi tärkeä rahoitus

38 LIITE Loppusanat Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Kiitokset (38) Nykyinen konsepti on oikein toimiva. Terveisiä LEADER-ryhmälle, ollaan hyvin tyytyväisiä :)! Meidän projektissa asiat eivät ole edenneet helposti, mutta etenevät. Yhteistyökumppanin kanssa on päästy sopimukseen kokeilusta, patenttiasiat ovat edenneet, laite on kesätestauksessa. Hommat ovat edenneet mallikkaasti! Kiitokset teille! Iso kiitos! Haettiin ensimmäistä työntekijää, ja saatiin rahoitus. Iso prosessi, joka rohkaisi jatkamaan ja nyt on jo kolme uutta ulkopuolista työntekijää. "Sata jänistä" ja iso käsi! Asiakaspalvelu oli hyvää! Kiitos että saatiin rahaa, mahdollisti yritystoiminnan. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, hyvin tyytyväinen olen vaikka kauan on kestänyt. Kiitos hyvin paljon, apu on tärkeää. Harvinaisella alalla toimijana ollaan ja on hienoa saada tukea. Terveisiä tutuille :). Olen ollut tyytyväinen saamaani palveluun. Yritykseni kohdalla prosessi oli nopea, neuvonnalla tai muulla ei suurta merkitystä. Positiivinen asia kaiken kaikkiaan! Ryhmälle ja työntekijöille suurkiitos! Kiitos hyvästä palvelusta ja hitaasti mutta varmasti edenneestä hankkeesta. Olen tyytyväinen palveluun ja iloisesti yllättänyt saamastani tuesta! Kiitettävä asia, kohdallani kaikki mennyt hyvin, asiallista toimintaa. Kiitokset hyvästä palvelusta! Toimintaryhmä on ollut suuri apu ja kiitokset aktiivisesta yhteydenpidosta! Homma toimi hienosti. Olen oikein tyytyväinen saamaani palveluun. Hyvä kokonaisuus ja kuvio. Aloittavana yrittäjänä tämä oli näppärä juttu. Välillä tulee lokaa niskaan, mutta tämä oli oikein positiivinen kokemus ja hanke. Hyvää työtä on tehty, ei voi moittia. Ohjeiden ja sääntöjen tulkitseminen on ryhmällekin vaikeaa, tarkastuskäytännöt ovat tiukkoja. Sanoissa ei saa olla tulkinnanvaraa mihinkään suuntaan, tuntui melkein että on tekemistä jotain rikollista.. Tarkastajat vaihtuivat kolmesti kolmen vuoden aikana. Eri piireillä ja henkilöillä on erilaisia käytäntöjä, on tiukempia ja lupsakkaampia tapoja tehdä asioita. LEADER-ryhmä on hyvä olla olemassa. Positiiviset terveiset LEADER-ryhmälle. Koko hommasta jäi hyvä maku, papereiden täyttäminen on yleensä byrokraattista ja hankalaa, mutta tämä kokemus oli hyvä, mikä on täysin henkilökunnan ansiota. Paljon terveisiä ja kiitos hyvästä yhteistyöstä. Kiitos, olemme tyytyväisiä - jatkakaa samaan malliin! Itse olen tyytyväinen toimintaan, nopeaa ja päätökset tulivat äkkiä heidän puolestaan. Terveisiä yrityksestämme, homma toimii ja samaan malliin kun jatketaan niin homma toimii! Olen hyvin tyytyväinen. Hyvä että on pitkä haku- ja maksatusaika, voi siirtää investointeja myös tulevaisuuteen. Terveisiä ja ruusuja! XX:lle terkkuja, tosi positiivinen, kiva ja asiantunteva palvelu!

39 LIITE 5 39 Kiitos avusta ja toivottavasti vielä tavataan! Toimintaryhmälle kiitos suuresti avusta jonka sain! Jos 10 on ylin arvosana, niin 15 annetaan. Esitetyt näkemykset / mainintojen lukumäärä (n) Kritiikki (24) Näkemysten sisältö Maksatuslinja on armottoman hidas. Jos sen saisi nopeutettua! Palkkarahoitus heti käyttöön. Prosessia pitää saada nopeutettua, kesti liian kauan. Akuutti markkinatilanne vaatii nopeutta, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla, niin voi tulla vaikeuksia. Odotusajat liian pitkiä. Kalustohankinnassa joutui ottamaan riskin, ei tiennyt paljonko tukea saa vai saako, olisin hankkinut tehokkaammat laitteet jos olisin tiennyt varmasti rahoituksen saamisesta. Muuten toimi kaikki hyvin. Kokonaisuudessan koko systeemi on hidas ja hankala. Ei mitään negatiivistä sanottavaa, paitsi että rahojen saaminen kestää liian kauan. Hakemusten käsittelyaika on liian pitkä. 8/2 toisinpäin (keskisuomen yritysten johtoryhmän tutkimus yjory) Rahoituksen saaminen voisi olla nopeampaa, ELY-keskus etenkin junnaa. Tarkastustaajuus vei aikaa ja pitkitti rahan tuloa, rahan tulo kesti liian kauan. Joutui ottamaan uuden lainan tarkastusbyrokratiasta johtuvien viivästysten vuoksi. Kaavakkeisiin maalaisjärkeä, yksinkertaistamista. On hyvä henkinen taustatuki yrittäjälle, myös omat rahat mukana, mutta LEADER mukana antaa uskoa toimintaan myöntämällä rahoitusta + konkreettinen tuki hakemusprosessissa. Lomakkeet ovat byrokraattisia, kun arvioidaan tulevaisuutta. Vaikea täyttää.. mutkikkaat lomakkeet alkavat pelottaa jo heti aluksi :) Esim. koneiden pitäminen 5 vuotta on vaikeaa jos tuotanto muuttuu/ kasvaa - > Kumpi painaa enemmän; hakemuksiin käytetty aika vai tehdä sama aika omaa työtä? Tuovatko saman rahan? Sääntöjä pitäisi selkeyttää, papereita liikaa. " Eri lomakkeet isoille ja pienille hankkeille, ettei tarvitsisi ilmoittaa 0,0007 e.. Lomakkeiden täyttö olisi yksinkertaisempaa. Asioita pitää katsoa pienyrittäjien kannalta, koska he eivat osaa itse hakea tukia ja mahdollisimman paljon apua paperitöissä. Voisi tulla vaikka yrittäjän luo täyttämään papereita. Mahdollisuus vaikuttaa tukipäätöksiin, ettei aina katsottaisi vain kasvuodotuksia, vaan päämääränä voisi olla myös nykyisen toiminnan kannattavuus ja tehostaminen. Ongelma: kaupan kohde on oltava selvillä hakemusten kannalta ennakkoon - mutta käytetyn tavaran / laitteen kanssa se ei ole mahdollista. Jos haluttu laite tulee myyntiin, on kiire! Mitään ei saa kuitenkaan ostaa ensin ennen kuin hakemus on sisässä - joku takaportti olisi saatava tällaisiin tapauksiin. Minun hankkeessani materiaalien erittely tuotti vaikeuksia, matkan varrella mukaan tulleet materiaalit eivät kuuluneet hankkeeseen. Rahoitus ei toimi tuotekehitykseen, pitäisi olla könttäsumma, jolla lähtee tekemään.. Mainostaminen ym. pitää saada samaan rahoitukseen, aloittava yritys tarvitsee paljon rahoitusta ja apua, kaikki olisi hyvä saada "samaan pakettiin" Iso nippu papereita, tarkastuskin osui kohdalle. Mutta paperit oli hyvin ja tarkasti tehty. Pieni prosentti kokonaisuudesta, joka tukea myönnetään, vain n. 20 %. Saa miettimään kannattaako siihen rumbaan lähteä. Jäi vähän epäselväksi, mihin tukea saisi. Suuri osa investoinnista (yli e) meni halliin ja koneisiin, johon tukea sai, investoitiin vähemmän

40 LIITE 5 40 (kymmeniätuhansia). Saatu tuki oli vain murto-osa kokonaisuudesta. Olisi hyvä tietää, saako tukea myös "seiniin". Jos olisi hyvin tiedossa etukäteen, kuinka kattavasti tukea on mahdollisuus saada, se kannustaisi myös laajempia investointeja tekeviä yrityksiä. Suosittelen rahoituksen hakemista tietyillä varauksilla, koska ELY-keskus voi olla pitämättä päätöksiään. Jos ei sitovasti pidetä kiinni lupauksista puolin ja toisin (ELY-keskus), niin homma tyrmää siihen. Paikalliset instassit puolestaan voivat toiminnallaan jarruttaa moniakin hyviä hankkeita. Tässä olisi paljon parantamisen varaa! Moni yritys lähtee pois, jos kehittämishalut tyrmätään. Jotta uskaltaisi suositella toisille yrittäjille, viranomaistoiminnan tulisi olla luontevampaa ja jouhevampaa. Paperit ovat annettu, mutta niiden käsittely riippuu ihmisistä - ei tarvitse olla niin tyrmäävän byrokraattista. LEADERtoiminnalla on ollut monelle yrittäjälle ja yhdistykselle ratkaiseva merkitys." Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Ehdotukset (7) Oma tieto tuli perheenjäsenen kautta. Markkinointia uusia yrittäjille voisi lisätä, jotta tietäisivät tästä mahdollisuudesta. Onnenkantamoinen että sain tietoa ja rahoitusta. LEADER-ryhmä on vähän "verhon takana". Infotilaisuuksiin voisi satsata, tiedottamista lisätä. Rahoista tiedottamista voisi luukuttaa enemmän, Facebookia voisi käyttää, vuorovaikutusta blogien ja FB:n kautta, mikä on tätä päivää. Huomattu käytännössä ja omien kontaktien kautta, että monet mikroyrittäjät eivät todellakaan tiedä tästä rahoitusmahdollisuudesta. Pitäisi tuoda enemmän LEADER-toimintaa esille henkilöiden kautta ja vähentää paperinmakua - kuka tekee mitäkin ja millaista apua on tarjolla." En olisi tiennyt koko rahoituksesta, ellei kehittämisyhtiö olisi sanonut. Ammattitaito alkuvaiheessa tärkeää, esim. toisen yrittäjän henkilökohtaiset kokemukset ja apu olisivat tarpeen hakemusvaiheessa. Aina kehittämisen varaa on neuvonnan ja ohjauksen suhteen. Esitetyt näkemykset / Näkemysten sisältö mainintojen lukumäärä (n) Muut (1) Kehittämisyhtiö hoiti koko homman, ei paljon yhteyksissä LEADER-ryhmään.

41 LIITE 6 41 Kysymykset

42 LIITE 6 42

43 LIITE 6 43

44 LIITE 6 44

45 LIITE 6 45

46 LIITE 6 46

47 LIITE 6 47

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu 28.1.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot