Teemana henkinen hyvinvointi...s. 6, 11 ja 12 Finnilcon syyskokous ja Päijät-Hämeen 30-vuotisjuhla 14. syyskuuta Lahdessa...s. 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemana henkinen hyvinvointi...s. 6, 11 ja 12 Finnilcon syyskokous ja Päijät-Hämeen 30-vuotisjuhla 14. syyskuuta Lahdessa...s. 19"

Transkriptio

1 Finnilco jäsenlehti Teemana henkinen hyvinvointi...s. 6, 11 ja 12 Finnilcon syyskokous ja Päijät-Hämeen 30-vuotisjuhla 14. syyskuuta Lahdessa...s. 19

2 Finnilco 2/ vuosikerta HUOM! Finnilco-lehti nyt netissä Mene kotisivuille ja klikkaa sieltä julkaisut, jolloin näet Finnilco-lehdet. Klikkaa uusinta lehteä ja kirjoita sana: fil1302. Saat auki tämän lehden kokonaisuudessaan. Edellisen lehden voit lukea ilman salasanaa, kun uusin lehti on ilmestynyt. Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö Päätoimittaja Hannu Levänen Pietanpolku 7 F, Kotka Toimituksen sihteeri Tarja Smalen Lehtiryhmä Ulla Heiskanen, Niilo Härkönen, Teija Kalinainen, Merja Kokkonen, Outi Laine, Helena Parila, Risto Rahkola, Matti Rönkkö, Jarmo Salonen ja Hannu Levänen Ilmoitukset Hannu Levänen Ilmoitushankinta Hannu Levänen Taitto Nina Helander Paino SLY- Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Ilmoitushinnat 1/1 sivu /2 sivu 615 1/4 sivu 350 1/8 sivu 200 Ei värilisää Ilmestymisajat 2013 Finnilco ilmestyy neljä kertaa vuodessa Materiaalin jättö ja ilmestyminen 3/2013 Ma 9.9. Ma Aineisto mieluiten sähköpostilla osoitteeseen ja perille tulon varmistamiseksi Kannen kuva: Kesälaitumelle Kuvaaja Pirjo Puhakka-Mäkinen Tässä lehdessä: Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 5 Tankar under resans gång 6 Kuinka voit henkisesti? 8 Ministeri Risikko Seinäjoen juhlassa 9 Rahkola kunniajäseneksi 11 Jaa ilot ja murheet! 12 Henkinen hyvinvointi 14 Keskustelun herättämiseksi 15 Vatsaontelon kiinnikkeet 16 Anttoni ja j-pussi 17 En pidä avanteesta, mutta Hyötyliikunta sopii avannepotilaalle 20 Komiteakokous Islannissa 21 Kunniajäsen Elvi Teräväinen 22 Elämä on sitä mitä teet 23 Martta Rönkönharju 100 vuotta 24 Teetä avanne ja laihdu! 25 Finnilcon tukihenkilötoiminta 26 IPAA Himoksella 28 Avannepäivä Oulussa 29 Miten avustuksia haetaan 31 Kaunis kirkas aurinko paistoi 32 Jäsenyhdistykset 39 Avannepoliklinikat 40 Sope-kurssit Painotuote Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Aineisto mieluiten sähköpostilla perillä viimeistään Jos aineisto lähetetään sähköpostilla, se on lähetettävä sekä päätoimittajalle osoitteeseen että Finnilcon toimistolle osoitteeseen

3 Päätoimittajalta Muutoshalua Kiittäisin kädestä pitäen Siri Markulaa, Helsingin Sanomien toimittajaa, joka keskitalvella kirjoitti pääkirjoitussivulla erittäin kattavan jutun meistä avanneleikatuista. Juuri noin meidän tulisi viestiä itsestämme. Kuitenkin meidän vasta äskettäin avattujen on annettu ymmärtää, ettei kohtalostamme saisi käyttää julkisuudessa oikeaa termiä, vaan on tyydyttävä käsitteeseen Finnilco, yhteisömme perustamisestaan alkaen ainoaa hyväksyttyä nimeä. Takavuosina moinen oli ymmärrettävää, mutta että vieläkin. Tuo Markulan kirjoitus oli mannaa meille passiivisille omista vaivoistamme vaikeneville. Totesinkin ykkösnumerossa harmistuneeni, kun yksikään meikäläinen ei reagoinut Antti O. Arposen ihmettelyyn Finnilco -käsitteen sitkeydestä. Mutta hiljaa hyvää tulee. Ipaan puheenjohtaja Pertti Seväkivi selvittää tässä numerossa nykytilanteen monimutkaisuuden. Toivottavasti se avaa hanat samalla tavalla kuin joulunumeromme avanneongelmistamme. Tällä kertaa on vuorossa henkinen hyvinvointimme. Oikeastaan yllätyin myönteisesti, että siihen vastattiin varsin hienosti. Ja sellaista uutta, etten moista ole tullut edes ajatelleeksi. Ensi numerossa on teemana kansainvälisyys. Näinhän lehtiryhmässämme päätimme. Perusteena on lokakuinen Maailman Avannepäivä (World Ostomy Day). Aihe tarjoaa aktiivisille kirjoittajille varsin monipuolisen kentän. Kiitän kirjoittajiamme ahkeruudesta, mutta silti lopuksi kaino toivomus. Lehden tekijöille on perussääntönä toistettu aina, että hyvä juttu on lyhyt juttu. Nyt muutama liian pitkä tuotti hankaluuksia. Siksi kehotankin tekemään vain noin liuskan mittaisia juttuja. Paljon auttaa, kun luette kirjoituksenne toistamiseen, keskitytte olennaiseen ja poistatte mielestänne turhan tai jo sanotun. Mukaan mahtuu näin enemmän juttuja ja näyttävämpiä kuvia. Lukijakunta on varmasti moisesta kiitollinen, ja saamme tästä lehdestämme entistä luettavamman. Finnilco

4 Näköalapaikalta Ajatuksia matkan varrelta Maisemat vilistävät, kun katson junan ikkunasta ja kirjoittelen lehteen tulevaa puheenjohtajan palstaa. On huhtikuu ja jälleen yksi yhdistysreissu edessä. Mietiskelenkin, että takana näitä Finnilco/Kasuilco/Ipaa-Yhdistys reissuja on kutakuinkin sata. Tällä kertaa on kyseessä matka Pohjoismaiseen komiteakokoukseen Islantiin, jossa tapaan leikattuja muista pohjoismaista. Vapaaehtoistyö on välillä taiteilua perheen, työn ja harrastuksen välillä, siksi myös tällä kertaa on kyseessä pikavisiitti viikonlopun aikana. Täytyy nostaa hattua sekä perheelle että työpaikalle, kun ovat jaksaneet joustaa ja ymmärtää aika useinkin olleita lähtöjä, milloin minnekin päin jo yli viidentoista vuoden ajan. Tapahtumaan, johon olen matkalle, ovat muista maista edustajat menneetkin jo muutamaa päivää aiemmin ottaen muutaman Islantiin tutustumispäivän ennen kokousta. Saavuttuani perille, muu kokousväki hakee minut ja aloitamme viikonlopun ohjelman. Sunnuntaina sitten suuntaan aikaisella aamulennolla takaisin kohti koti Suomea. Mietinkin mitä nämä vuodet ovat tuoneet mukanaan. Vapaaehtoistyö on merkinnyt paljon. Ystäviä on tullut, ja on hienoa olla mukana ajamassa leikattujen ja anaali-inkontinenssista kärsivien etuja. Paljon on saatu aikaan ja paljon on vielä kehitettävää. Jonkin asian läpivienti voi viedä vuoden jos ei useammankin. Toisaalta kun tehdään asioita, on ne paras tehdä kunnolla. Nykyisin myös vaatimukset järjestöjä kohtaan ovat tiukentuneet. Tarvitaan jo aika paljon tietoa, taitoa ja osaamista eri osa-alueilla. Finnilcossahan tällä hetkellä vapaaehtoisvoimin hoidetaan paljon hallinnollisia tehtäviä, kotisivut, Finnilcolehti, kirjanpito, kurssien vetoa ja niihin liittyvää budjetointia sekä ohjelmien suunnittelua, tukihenkilötoimintaa ym. Myös jäsenrekisterin varajärjestely toimii vapaaehtoisvoimin. Lisää resursseja tarvitaan ja toivotaan, että niitä on jatkossa saatavilla. Vapaaehtoisia tarvitaan aina, myös olemaan mukana vertaistukitoiminnassa eli osallistumassa ja järjestämässä toimintaa. Yhdistysrintamalla onkin jälleen ollut vilkasta. Tämän lehden ilmestyessä onkin takana jo nuorisokurssi sekä Finnilcon hallituksen kokous, kevätkokous ja Etelä-Pohjanmaan Ilco ry:n vuosijuhlat. Monenlaista toimintaa on ollut jo myös paikallisyhdistyksissä. Kurssinjohtajat tapaavat toukokuussa ja Finnilcon kesäpäiviä odotellaan jo innolla. Kiitokset tästä kuuluu kaikille vapaaehtoisille, jotka jaksavat viedä toimintaa eteenpäin sekä myös heille, jotka osallistuvat tapahtumiin ja ovat jakamassa näin tärkeää vertaistukea. Nyt on aika lopettaa ja siirtyä ajatuksissa kohti tulevaa viikonloppua sillä täytyy nousta junasta odottamaan lentoa kohti viikonlopun kokemuksia. Maisemat vilistävät edelleen, pistän kynän ja lehtiön pois sekä jään odottamaan asemalle saapumista. Aurinkoista alkavaa kesää lehden lukijoille ja tavataan! Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B 18, Kerava Puh ma pe klo Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Finnilco ry:n toimisto Santaniitynkatu 7 B 18, Kerava Puh Hallitus Puheenjohtaja Teija Kalinainen Hukankatu 43, Imatra Puh varapuh.joht. Matti Tenhunen 2. varapuh.joht. Jarmo Salonen Jäsenet Juha Kemppainen, Matti Rönkkö, Anne Salmi ja Ari Solonen Varajäsenet Aulikki Koistinen, Marita Kumpulainen, Esa Leppävuori, Helena Parila, Pertti Seväkivi ja Kaj Sjölund Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Risto Rahkola, Elvi Teräväinen, Risto Westman, Olli Visakas

5 Från utsiktsplatsen Tankar under resans gång Vyerna susar förbi när jag sitter på tåget och skriver den här spalten. Det är april och jag har ytterligare en föreningsresa framför mig. Enligt mina beräkningar har jag ungefär hundra Finnilco-/ Kasuilco-/Ipaa-föreningsresor bakom mig. Den här gången gäller det ett nordiskt kommittémöte på Island, där jag ska träffa opererade från de andra nordiska länderna. Frivilligt arbete är ofta en balansgång mellan familj, arbete och hobbyer, och även denna gång blir det en snabbvisit under veckoslutet. Jag lyfter på hatten för både familj och arbetsgivare som under femton år orkat med mina resor både hit och dit. Dit jag nu ska har andra deltagare åkt redan några dagar innan mötet och bekantat sig med Island. När jag anländer hämtar de mig och så sätter vi igång. På söndagen blir det tidigt flyg hem till Finland. Jag funderar vad alla dessa år buritmed sig. Frivilligt arbete har betytt mycket för mig. Jag har fått många nya vänner, och det har varit fint att få vara med och bevaka de opererades samt analinkontinenspatienternas intressen. Vi har åstadkommit mycket men mycket finns kvar att förbättra. Ibland kan det ta flera år att få vissa saker genomförda. Å andra sidan, när man gör något är det bäst att göra de ordentligt. Nuförtiden har kraven på föreningar blivit hårdare. Det behövs ganska mycket kunnande inom olika områden. I Finnilco är det mycket som drivs med frivilliga krafter, såsom administrativa uppgifter, hemsidor, Finnilco-tidningen, bokföring, programplanering, stödpersonsverksamhet samt kursledning och därtill hörande budgetering. Också backupen av medlemsregistret sköts frivilligt. Mera resurser behövs och vi får hoppas att de finns i framtiden. Frivilliga behövs alltid, också i kamratstödverksamheten, att delta och ordna program. På föreningsfronten har det varit livligt. När tidningen kommer ut har vi redan haft ungdomskurs samt styrelsemöte, vårmöte och årsfest för Södra Österbottens Ilco (Etelä-Pohjanmaan Ilco ry). Också i lokalföreningarna är i full gång. Kursledarna ska mötas i maj och vi ser fram emot Finnilcos sommardagar. Ett stort tack till alla frivilliga som orkar föra verksamheten vidare och till alla dem som deltar och således delar med sig av det viktiga kamratstödet. Nu är det dags att avrunda och flytta tankarna till veckoslutet, för snart är det avstigning från tåget och vänta på flyget samt se vad veckoslutet för med sig. Vyerna susar fortfarande, jag stoppar undan penna och papper och väntar på ankomsten. En solig försommar till er alla, vi ses! Översättning: Inka Fried Finnilco

6 Kuinka voit henkisesti? Kuinka voit? on kysymys, jonka kuulee usein. En kuitenkaan muista, että minulta olisi koskaan kysytty, miten voi henkinen hyvinvointisi? Katsomme toisiamme ja arvelemme, että toisella ei oikein tunnu menevän hyvin. Silloin varovasti voimme kautta rantain kysellä, kuinka voit, oletko väsynyt, näytät vähän siltä? Stakesin määritelmässä mielenterveydestä kerrotaan, että ihmisen voimavarat ovat eri elämäntilanteissa erilaiset, niin että uusiutumista ja kulumista tapahtuu jatkuvasti. Joka päivä eteemme tulee mieluisia ja iloisia ilmiöitä ja tapahtumia, kuten myös harmeja ja pettymyksiä. Pitkällä aikajänteellä ihmisen elämässä on jaksoja, jolloin stressi, menetykset ja ihmissuhdevaikeudet kuluttavat voimavarat. Ihmissuhteet ja luottamus tulevaisuuteen kantavat vaikeidenkin aikojen yli. (Mielekäs elämä! Stakes) Henkisen hyvinvoinnin pohjana on hyvä itsetunto, itsensä hyväksyminen, muiden arvostaminen, vastoinkäymisten kohtaaminen ja itsenäisyys omassa elämässään ja mielipiteissä. Itsestään kantaa vastuuta, kuitenkin hyväksyen sen, ettei kaikesta selviä yksin. (Psykiatrian erikoissairaanhoitaja Pekka Lehto) Kävin tätä juttua varten haastattelemassa kolmea viisasta naista: Kaarina Savolaista, Katja Lampista ja Pirkko-Liisa Laitista. Keskustelimme heidän kanssaan siitä, mikä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseemme. Ensimmäiseksi tapasin psykologi Savolaisen ja psykologiksi opiskelevan kriisityöntekijä Lampisen. Heidän kanssaan keskustelimme yksilön selviämisestä. Aloitimme aiheista, jotka saattavat aiheuttaa meidän henkiselle hyvinvoinnillemme ongelmia. Tuntuu, että avanteita pidetään jossain määrin hävettävinä. Miksi me häpeämme? Häpeä on sinänsä hyödyllinen tunne, jonka tarkoituksena on suojella itseään ja estää toimimasta epärakentavalla tavalla. Häpeää tuottavaa asiaa tai tilannetta pyritään välttämään, koska häpeän kokemus on niin piinallinen. Psykoanalyytikko Pentti Ikosen mukaan häpeä herää tilanteissa, joissa ihminen kokee vastavuoroisuuden puutetta: toinen ei reagoi minun viestiini niin kuin tarkoitin tai toivon. Sairastamisen suhteen monet kertovat juuri tällaisesta kokemuksesta: tuntuu, että toinen ei osaa suhtautua minun sairauteeni. Avanteen kanssa vastavuoroisuuden puutteen kokemus herää herkästi, koska kyse on intiimistä ja usein toisille osapuolille melko tuntemattomasta asiasta. Kun tunnistaa itse kokevansa häpeää, on hyvä kysyä, onko asia, jonka tiimoilta tunne heräsi, oikeasti häpeällinen vai tuliko vuorovaikutuksessa vain jokin katkos tai väärinymmärrys. Häpeällä on taipumus eristää meidät muista, ja sitä vastaan on tärkeätä tietoisesti kamppailla. Oikeasti avanteet kuitenkin ovat hoitokeino sairauteen, eikä niissä ole hävettävää. Miksi avanneleikkaus on sitten niin valtava asia ja miksi se vaikuttaa meihin niin syvälle? Avanneleikkaus, sen lisäksi, että se on iso leikkaus, vaikuttaa ihmisen perustoimintoihin. Sen myötä hyvin intiimistä asiasta tulee näkyvä. Lapsi oppii hallitsemaan suoltaan tietyssä iässä, ja se on yksi suuria kehitystehtäviä. Se on askel kohti itsenäistymistä ja kasvamista aikuiseksi. Sitten tulee leikkaus ja vie pois mahdollisuuden hallita itseään niin tärkeässä asiassa. Tämän hallinnan menetyksen kanssa selviytyminen vaatii asian pohtimista. Täytyy oppia ymmärtämään, että oma saavutettu itsenäisyys ei tähän kaadu. Sairauden tuomat haasteet koskettavat meissä kaikkia puolia ihmisenä. Fyysisen minän täytyy selviy- Haastattelemani Katja Lampinen ja Kaarina Savolainen (oik.) 6 Finnilco

7 Pirkko-Liisa Laitinen nauttii Lapin luonnosta. tyä uudessa tilanteessa, psyykkinen minä miettii, kuinka voimavarat riittävät, kuinka itse koen itseni ja niitä uusia, avanteen mukanaan tuomia asioita. Sosiaalinen minä hakee tapaa selvitä avanteiden aiheuttamista muutoksista elämässä suhteessa muihin. Näissäkin kaikilla on erilainen tapa käsitellä ja selvitä tapahtumista, omien tuntemustensa mukaan. Sairaus tuo väistämättä mukanaan myös ajatuksen elämän päättymisestä, kuolemasta. Kuoleman ajatus ja kuoleman pelko liittyvät sairauteen. Kuoleman pelko on tunteista vaikein. Alkaa miettiä omaa elämäänsä ja sen rajallisuutta. Myös ajatus läheisten jaksamisesta nousee mieleen. Näiden ajatusten kanssa yksin jääminen on ahdistavaa ja masentavaa. Silloin olisi hyvä miettiä, mistä voisi löytää apua tilanteeseensa. Tukea saa tietenkin läheisiltään, ammattiauttajilta tai kirkosta. Potilasjärjestöillä, myös avanne- yhdistyksillä, on tukihenkilöitä, jotka ovat käyneet läpi samankaltaisen tilanteen. He voivat varmasti myös auttaa. Älä jää yksin. Sairastuminen ja avanneleikkaus ovat valtavia kriisejä. Kriisi on vaiheittainen prosessi. Se alkaa shokkivaiheella, jossa olemme epäuskoisia, ajattelemme, että tämä ei voi olla totta. Emme voi käsitellä sitä kaikkea tietoa, mitä saamme. Shokkia seuraavassa reagointivaiheessa tunteet vellovat itkusta nauruun ja kauhuun. Vähitellen tunnereagointi laantuu ja alamme työstää saamaamme tietoa sairaudesta ja ymmärtää tapahtunutta ja sen merkitystä omassa elämässä. Työstämis- tai käsittelyvaihe vaatii usein paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Jossain vaiheessa olemme valmiita uudelleen suuntautumisen vaiheeseen, jonka aikana voimme jo miettiä tulevaisuuttamme. Vaiheet eivät etene selkeästi, kaikki ympäröivä ja tapahtumat vaikuttavat kokemuksiimme. Vielä vuosienkin päästä voi huomata käsittelevänsä jotain osaa tapahtuneesta. Vaikeat asiat nostavat pintaan vaikeat tunteet, ja niillekin pitäisi olla tilaa. Kun ajatus katkeruudesta tai vihasta nousee esiin, on pysähdyttävä ajattelemaan sitä. Miettiä, että tällainen tunne tai ajatus, mistähän se nyt tuli, ajatella se loppuun ja antaa sen mennä. Ole myötätuntoinen itsellesi, sano vaikka ääneen: Olen kestänyt vaikka mitä! Kuitenkin minä selvisin! Hyvä minä! Puhuimme myös Kaarina Savolaisen ja Katja Lampisen kanssa heidän heittämästään ajatuksesta pärjäämisen kulttuuri. Mitä tarkoitatte sillä? Me muistamme aina talvisodan ihmeen, eli pieni maa Euroopan laidalla taisteli ja tuli, Väinö Linnan sanoin hyväksi kakkoseksi. Silloinkin pärjäsimme yksin, ja siitä on puhuttu ja se on syöpynyt kansakunnan kollektiiviseen muistiin. Miten tämä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin? Se antaa väärän viestin siitä, että avun hakeminen ei olisi suotavaa. Apua on tarjolla, ja sitä saa, jos hakee. Kaikissa keskussairaaloissa on tarjolla psykiatrisia palveluja, niihin pääsee lähetteellä oman lääkärin kautta. Matalamman kynnyksen avunsaantipaikkoja ovat mm. kriisikeskukset ja jo edellä mainitut kirkko ja potilasjärjestöt. Yksityiseltä puolelta löytyy myös palveluja, näistäkin saa tietoa oman hoitajan tai lääkärin kautta. Usein ihmiset ihmettelevät sitä, että on mennyt pitkän aikaa, jopa vuosia hyvin ja sitten äkkiä masentuu. On aivan ymmärrettävää, että ihminen saattaa reagoida muutokseen vasta jälkijunassa, sitten kun arki on rutinoitunut ja elämässä on tilaa myös henkiselle väsymiselle. Kuitenkin on hyvä puhua siitä jollekin, antaa hoitaa itseään myös henkisesti. Avanneleikkaus, kuten sanottua, vaikuttaa ihmisen koko kokonaisuuteen, siihen psyko-fyysis-sosiaaliseen kokonaisuuteen, joka hän on. Aivan. On tärkeää pitää huolta siitä, ettei erakoidu, löytää uusia asioita elämäänsä tai rohkeasti kokeilla sitä kaikkea, mitä on vaikka harrastanut ennen avanteita. Kaikkien kolmen ulottuvuuden hyödyntäminen auttaa henkisen hyvinvoinnin hoitamisessa ja tasapainoisen elämän jatkamisessa. Henkiseen hyvinvointiin kuuluu se, että ihminen Jatkuu sivulla 30 Finnilco

8 Seinäjoen 2-riviset vastasi juhlan musisoinnista. Ministeri Risikko valaisi sote-uudistusta Etelä- Pohjamaan Ilcon 20-vuotisjuhlassa Harvoin saa kokea niin ratkiriemukasta illan alkua kuin Etelä-Pohjanmaan Ilcon 20-vuotisjuhlassa Seinäjoella huhtikuun loppupuolen lauantaina. Ehdittiin jo joukolla ihmetellä, mikä naiskaksikko oli eksynyt arvokkaan juhlaväen tilaisuuteen. Itsekin nämä antoivat ymmärtää, että he olivat väärässä tilaisuudessa. Lopulta kuitenkin selvisi, että kaksikko oli oikealla asialla. Ilmajoen nuorisoseuran harrastelijanäyttelijöiden Päivi Metsomäen ja Jaana Nokson todella nostattivat ratkiriemukkaalla esiintymisellään tunnelman kattoon. Pohjalaista musisointia riitti muutenkin koko illaksi, jossa asiapuolesta vastasi seutukunnan oma tyttö, jo kuudetta vuottaan hallituksessa istuva, nykyinen sosiaalija terveysministeri Paula Risikko. Ala-Härmästä kotoisin, isännät kertoivat. Ja asiaahan ministeri tietysti pu- Ministeri Paula Risikko on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. 8 Finnilco

9 IlcoUusimaan sihteeri Marja-Leena Monto ojentaa ruusut juhlivan yhdistyksen puheenjohtajalle Hannu Siltalopille adjutantteinaan Pekka Heinonen (vas) ja Kai Sjölund. Jaana Nosko parinsa Päivi Murtomäen kanssa loi juhlaan hilpeän tunnelman koko illaksi. hui... Hän todisti, että yhdistys on tehnyt täällä Pohjanmaalla 20 vuotta tärkeää työtä avanne- ja vastaavasti leikatun väen hyväksi; on tuotettu tietoa, valvottu etuja ja annettu vertaistukea. Tätä työtä tarvitaan, koska julkinen sektori ei voi antaa sille riittävästi palveluja. Risikko oli muutenkin hyvin perillä meidän avanneväen asioista ja hän kertoikin perehtyneensä tilaamme tukea antavien ja toivorikkaiden nettisivujemme avulla. Jammu sai tässä erikoiskiitokset. Ministeri Risikko syvennytti kuulijoitaan tämän hetken hektisimpään aiheeseen, sosiaali- ja terveyden rakenteiden uusimiseen. Sehän on paljolti juuri hänen vastuullaan. - Sote-uudistuksen tavoitteena on tasata alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa, Paula Risikko kertoi.- 70 prosenttia kansalaistamme asuu näet sellaisilla terveyskeskusalueilla, joilla lääkärille pääsyä on odotettava yli kaksi viikkoa, ja se on liian pitkä aika. Siksi lähipalveluja on uudistettava ennakkoluulottomasi. Näin voidaan tarjota myös kotiin vietäviä palveluja laitospalvelujen sijasta, sähköisiä palveluja netin kautta tai uudenlaisia eri toimijoiden yhteispalveluja kiinteissä palvelupisteissä tai liikutella pyörillä. Paula Risikko loi myös syventävän katsauksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Nykyään niissä toimii palkattuna yli henkeä ja vapaaehtoisina vuosittain yli puoli miljoonaa suomalaista. Erityisesti hän korosti Raha-automaattiyhdistyksen panosta edellytysten luojana. Sen keräämänä jaetaan tänä vuonna yli 300 milj. euroa lähes 800 järjestölle 1600 kohteeseen. Valtioneuvosto on jo v lähtien turvannut systemaattisesti kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä, me finnilcolaiset niistä yhtenä. Ministeri korosti tässä mielessä erityisesti ns. suomalaista mallia, jolla turvataan kansallisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Teksti: Hannu Levänen Kuvat: Jarmo Salonen Risto Rahkola kunniajäseneksi Risto Rahkola nimettiin Seinäjoen kokouksessa lauantaina 21. huhtikuuta Finnilcon kunniajäseneksi. Ylivieskassa eläkepäiviään viettävä entinen liikenneopettaja ja autokoulun johtaja istui peräti 20 vuotta Finnilcon hallituksessa vuoden 2011 syksyyn asti. Hän toimi myös varapuheenjohtajana ja kurssityöryhmän puheenjohtajan ja sen jäsenenä. Tätä nykyä hän on Lehtityöryhmän jäsen. Pohjois-Suomen Ilcon puheenjohtajana Risto Rahkola istui kahdeksan vuotta. Tuolloin yhdistykseen kuului koko Pohjois-Suomi Lapin lääni mukaan lukien. Nykyään hän on Oulun seudun Ilcon jäsen ja Ylivieskan kerhon vastuujäsen Risto Rahkolan vastuualana ovat edelleenkin avannetuotteet, joiden parissa hän on tehnyt pitkän päivätyön. Hän on pitänyt tiiviisti yhteyttä ministereihin ja kansanedustajatahoon, ja huolehtinut avannevälineiden saatavuudesta koko maassa. Nuorempana hän poti kahdeksan vuotta Colitis Ulcerosaa, kunnes pääsi leikkaukseen v. 1981, Sen jälkeen hän ei ole kipuja tuntenut. Liikunta on Risto Rahkolalle enemmän kuin harrastus: sauvakävelyä, pyöräilyä ja hiihtoa. Ja aina kun aikaa saa, hän kaivaa esiin jotakin lukemista. Risto Rahkola on kuudes nykyistä kunniajäsenistä, joita ovat Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Elvi Teräväinen, Risto Westman ja Olli Visakas. H.L. Finnilco

10 JOUSTAVA JA TURVALLINEN Eakinin Cohesive on jo 30 vuoden ajan estänyt vuotoja ja suojannut ihoa avanteiden ympärillä parantaen miljoonien käyttäjien elämänlaatua. Cohesive tiivisterengas avanteen ympärillä estää vuotoja ja suojaa ihoa tehden sidonnasta varmemman. Cohesive pastaa käytetään ihon epätasaisuuksien ja poimujen tasoittamiseen. Eakinin Cohesive pastan ansiosta minun ei tarvitse vaihtaa sidosta enää yhtä usein kuin ennen! Iho avanteeni ympärillä ei ole enää punainen ja ärtynyt. ALKOHOLITON Eakinin SLIMS tiiviste- ja ihonsuojarenkaat luovat minulle vapaan ja turvallisen olon ja tekevät sidonnasta varmemman Tilaa maksuttomat Eakin tiivisterengasnäytteesi jo tänään! Palauta vastauskuponki osoitteella (postimaksu maksettu): B.Braun Medical/OPM, Tunnus , VASTAUSLÄHETYS Nimi: Osoite: & Puh.nro: s-posti: Allekirjoitus: B.Braun Medical saa luvan käyttää yhteystietojani tuoteja markkinointimateriaalien lähettämistä varten

11 Jaa ilot ja murheet, älä jää yksin! Avanneleikatun henkinen hyvinvointi? Mitä se on, mitä sen pitäisi olla? Mistä se tulee, miksi se joskus puuttuu? Voinko minä hyvin? Voisinko olla henkisesti paremmassa kunnossa? Pähkäilyn tuloksena päädyin siihen, ettei ole olemassa erityistä avanneleikattujen henkistä hyvinvointia. Avanne tehdään aina fyysisen hyvinvoinnin vuoksi; siinäpä henkinenkin hyvinvointi kohentuu. Tiedän, ettei asia ole ihan näin yksioikoinen. Avanne on jokaiselle sen saaneelle hyvin henkilökohtainen asia, aina läsnä oleva, joskus hyvinkin hallitseva. Voisiko sitä verrata ankaraan lonkkasärkyyn, joka rajoittaa liikkumista? Tai näkökyvyn hiipumiseen, joka rajoittaa arkipäivän toimintoja? Tai diabetekseen, jonka hoito vaatii melkoista itsekuria ja sitoutumista? Kaikkiin vaivoihin ja vajavaisuuksiin on viisainta suhtautua, ja se onkin avainkysymys. Ihmisen henkinen rakenne tuntuu ratkaisevan aika pitkälle, kuinka tuo suhtautuminen onnistuu. Toinen käpertyy murehtimaan tilaansa, eikä mikään järkipuhe tahdo auttaa. Toinen repii hurjaa huumoria puutteistaan ja vastoinkäymisistään. Mutta suhtautua pitää! Mikä auttaa? Ihan ensiksi kannattaa palauttaa mieleen, miksi avanne on tehty. Mikä olisi kunto ja terveys ilman tätä ratkaisua? Tuskin ainakaan parempi, sillä avanneleikkaukseen päädytään vain painavista syistä. Minun ei ollut helppo tyytyä siihen, että toisen kerran tehdyn avanteen sulkeminen ei tule kysymykseen. Kun muistan tolkuttoman ripuloinnin ennätys 33 kertaa vuorokaudessa vessaan suhtaudun, vaikken ihan mukisematta. Kaikkien ihmisten, niin terveiden kuin sairaidenkin, henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen tärkeä, suo- rastaan perustekijä on yhteys toisiin ihmisiin. Moni tarvitsee vertaistukea, mutta sen vertaisen ei tarvitse olla avanneleikattu (tai syöpäpotilas, diabeetikko tai vammainen). Minun vertaistukeni on seinänaapurini, liki 90-vuotias Liisa. Hän on ojentanut lukemattomat kerrat auttavan kätensä ihan arkisiin asioihin. Toisen avanneleikkauksen jälkeen olin fyysisesti ja psyykkisesti niin maassa, etten älynnyt/jaksanut syödä tai juoda. Liisa patisti lääkäriin, lääkäri edelleen sairaalaan. Vielä useammin Liisa on tarjonnut henkistä tukea niin luontevasti kuin vain elämää kauan nähnyt ja kokenut, hyväsydäminen ihminen voi sen tehdä. Ei se niin mene, että hän pitäisi mielenkohotuspuhetta pää nuupallaan kulkevalle naapurille. Ei, Liisan kanssa puhutaan kaikista ilmiöistä, paheksutaan, jos siltä tuntuu, ihmetellään, hyväksytään. Lainataan toisillemme kirjoja ja lehtiä, puhutaan niistä ja tv-ohjelmista. Joskus juorutaan pitäjän asukkaista ja sattumuksista. Käydään vaatimassa ulkoiluseuraa, ajetaan yhteisellä pirssillä asioille. Usein pöydän ympärille saadaan paljon surua, ja työntäyteisen elämän nähnyt Nanna (85 v.), varsinainen ilopilleri. Meille on tullut tavaksi laittaa porukalla mieliruokiamme: uunijuustoa ternimaidosta, laskiaisen tienoilla hernekeittoa, blinejä, uunipaistia, pannurieskaa. Kun tämä akkakolmikko, Liisan toinen seinänaapuri Anja usein neljäntenä, pääsee vauhtiin, hurjat herjat sinkoilevat, nauru raikuu. Henkisen hyvinvoinnin tili karttuu, mutta nauru ja halaukset virkistävät koko rupsahtaneen kehon. Pallea voi olla vähän aikaa arka nauramisesta, ja kerran on avannesidoskin pettänyt. Kyllä me Liisan kanssa joskus itkeä tirautetaankin, milloin tuttavan kovan kohtalon, joskus omien kokemusten vuoksi; joskus siksi että rakkaimpani asuvat niin kaukana, että tapaamiset ovat pakosta harvoja. Mutta molempien läheiset kuuluvat yhteiseen piiriin, ulkomailta tulleet lapsenlapseni piipahtavat ilman muuta Liisan luona, Liisan väki muistaa minua. Ilman näitä rakkaita naapureitani ja vuosien varrella pääasiassa kotiseututyön kautta kehkeytyneitä ystävyyssuhteita olisin yksinäinen ja onneton. Tässä on kokemuksen antama neuvoni: Älä salaile, sillä se kasvattaa muurin ympärillesi, eikä salaisuutesi pysy kuitenkaan piilossa. Kanssaihmiset eivät tiedä, kuinka suhtautua sinuun; tohtiiko tässä kysyä, kuinka jaksat, vai onko hienotunteisempaa siirtyä kadun toiselle puolelle. Älä jää yksin, sillä yksin ollessa synkeät asiat vievät yön levon ja päivän hyvän mielen. Yksin kaikki murheet näyttävät mustemmilta, ilot jäävät jakamatta. Ulla Kivivuori Finnilco

12 Henkinen hyvinvointi Hyvinvoiva ihminen on yleisesti - tyytyväinen elämäänsä - aktiivinen - omaa avoimen perusasenteen - omaa epävarmuuden sietoa - hyväksyy itsensä Henkistä hyvinvointia edesauttaa hyvä itsetunto: Itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, muiden arvostaminen, vastoinkäymisten sietäminen ja itsenäisyys sekä oman elämän ratkaisuissa että mielipiteissä. Läheiset ihmiset ja yhteisöt, joihin kuulumme, vaikuttavat henkiseen hyvinvointiimme. Vuorovaikutuksessa herää monenlaisia tunteita. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, mutta kaikenlainen käytös ei. Toisen kunnioittaminen ja empatiakyky ja kuinka ilmaisemme asiamme vaikuttavat vuorovaikutukseen. Jos emme kykene asettumaan toisen asemaan, emme myöskään ymmärrä toimintamme vaikutuksia toiseen ihmiseen. Ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara kriisien kohdatessa. On hyväksi kokea olevansa tärkeä muille ja kyetä auttamaan muita. Omista ihmissuhteista kannattaa pitää huolta kiireenkin keskellä. Henkinen hyvinvointi koostuu myös mielekkäästä tekemisestä. Se voi olla työ tai jokin harrastus, jossa voi toteuttaa itseään ja kokea onnistumisen tunteita. Henkistä hyvinvointia edistävät myös terveelliset elämäntavat, riittävä liikunta ja terveellinen ravinto ja kohtuullisuus päihteiden käytössä. Tupakka ja alkoholi lisäävät masennusriskiä, tupakka vaikuttamalla dopamiiniaineenvaihduntaan ja alkoholi edistämällä serotoniinin muodostumista aivoissa. Ajatukset ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Henkinen hyvinvointi on paljon poisoppimista. Opi pois tietämisestä, itsesi määrittelystä, mielen harhoista ja illuusioista. Elä vapaata, kevyttä, totuudellista ja aitoa elämää sen sijaan, jossa etsiminen lakkaa. Henkinen hyvinvointi kumpuaa kyvystäsi olla kosketuksissa itseesi ja keskittyä sinulle tärkeisiin asioihin. Siinä on kyse elämän kokemisesta merkitykselliseksi. Monet saavat voimia myös uskosta, että maailmankaikkeudessa on olemassa jokin korkeampi voima. Useimmat meistä eivät pysähdy miettimään, mikä on elämässä tärkeää ja miten omien arvojen mukaan voisi elää. Emme useinkaan pohdi, mitkä ovat tavoitteemme ja mikä saisi meidät innostumaan elämästä. Kuitenkin näin kannattaisi tehdä ja selvittää, mitä arvostamme elämässä ja mitä elämältä haluamme. Marita Kumpulainen LÄHDE SYYSRETKELLE TALLINNAAN Lähtö: Helsinki su 8.9. klo M/S Silja Europa Saapuminen: Helsinki ma 9.9. klo B-luokan 2h hytissä 88,50 /henkilö A-luokan 2h hytissä 99 /henkilö Sisältää: -risteily valitussa hyttiluokassa, -buffet-illallinen ruokajuomineen -meriaamiainen -paluumatkan lounas B-luokka 1hh lisämaksu 27,50 A-luokan 1hh lisämaksu 38 Silja Europa lähtee Helsingissä Länsisatamasta. Ole tuntia ennen paikalla. Maihin- ja laivaan nousu Tallinnassa D-terminaalista klo ja laiva lähtee Tallinnasta klo Muista voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilökortti, (ei kela-kortti)! Kun ilmoittaudut, kerro nimi, osoite, syntymäaika (ppkkvv), puh. nro sekä mahdollinen hyttikaveri. Sitovat ilmoittautumiset Marja-Leenalle viimeistään mennessä! Marja-Leena Monto Pajukatu 2 A 9, Kerava Puh tai Matka maksetaan mennessä Ilco Uusimaa ry:n tilille FI Finnilco

13 Think again. Think Brava

14 Keskustelun herättämiseksi Ei mikään organisaatio menesty, jollei sitä uudisteta säännöllisesti! Päätoimittaja heitti kysymyksen Finnilcon nimestä saamatta siihen yhtään vastausta. Johtunee siitä, että suolen ympärille on mahdotonta keksiä seksikästä yhdistyksen nimeä! Valtakunnassa on paljon selkokielellä nimettyjä potilasyhdistyksiä: Syöpäyhdistys, Reumayhdistys, Keinonivelyhdistys, Munuais- ja Maksaliitto, Kilpirauhasyhdistys jne. Itse olen usein miettinyt samaa oman yhdistyksemme IPAA-yhdistyksen nimen osalta. IPAA- leikkaus tunnetaan hyvin, melkeinpä paremmin J-pussileikkauksena. Myös nimeä Anniko olen pohdiskellut. Kuitenkin enemmän kuin yhdistyksen nimeä olen pohtinut sitä, miksi IPAA - ja Anniko ovat valtakunnallisia yhdistyksiä. Miksi eivät ipaalaiset ja annikolaiset kuulu omien alueidensa paikallisyhdistyksiin? Eihän meillä ole valtakunnallista paksusuoliavanneyhdistystä, ohutsuoliavanneyhdistystä, virtsa-avanneyhdistystä tai kocinrakkoyhdistystä. Jos olisi, niidenkin nimet olisivat varmaan munkkilatinaa, joista kukaan ei ymmärtäisi hölkäsen pöläystä. Toisaalta näin meillä olisi vain kuusi valtakunnallista yhdistystä, joiden kaikkien toiminta olisi yhtä haastavaa kuin nykyisten kahden valtakunnallisen yhdistyksen. Seuraavalle pohdinnan tasolle siirryttyäni olen, kuinka paljon Finnilcossa tuhlaamme aktiivijäsenistön resursseja tyhjänpäiväisen yhdistys- ja kokousbyrokratian pyörittämiseen. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Kun liityt Finnilcoon, kylkiäisinä liityt johonkin paikallisyhdistykseen tai sitten liityt toiseen Juuret ovat syy, Finnilco on yhdistävä voima, oksat ovat alueita, risut ovat kotipaikkoja ja lehtiä olemme ME. Syyt tilanteisiimme ovat moninaiset, tämän puun juurissa näistä syistä pieni pilke silmäkulmassa tehty pintaraapaisu. valtakunnalliseen yhdistykseen. Jäsenmaksun maksat vain paikallisyhdistykseen, mutta monet valtakunnallisiin yhdistyksiimme kuuluvat jäsenet maksavat jäsenmaksunsa myös paikallisyhdistykseen. Näin he ovatkin jo kolmessa yhdistyksessä. Meillä on keskusjärjestö Finnilco ry jolla on 20 jäsenyhdistystä: 21 puheenjohtajaa 21 rahastonhoitajaa 21 tilintarkastajaa 21 varatilintarkastajaa 5 x 21 hallituksen jäsentä 6 x 21 hallituksen varajäsentä päätoimittaja toimistosihteeri 14 Finnilco

15 summa summarum... kärjistetysti 327 toimihenkilöä. No tiedän, että monella paikallisyhdistyksellä ei ole aivan noin raskasta organisaatiota. Teoriassa 327 toimihenkilöä pyörittää meidän raskasta yhdistysorganisaatiorypästämme. Ollakseni rehellinen, yhdistyksien pyöritykseen osallistuu vuosittain aktiivisinta toimihenkilöä. Nämä aktiivisimmat toimihenkilöt ovat pyörittäneet paikallisyhdistyksiä vuodesta toiseen, jotkut vuosikymmenestä toiseen. He ovat kirjoittaneet kokouskutsuja, esityslistoja, pöytäkirjoja, tehneet talousarvioita ja toimintasuunnitelmia, kirjoittaneet toimintakertomuksia, hoitaneet kirjanpitoa ja tehneet tilinpäätökset. Edellä olevien lisäksi he organisoivat alueidensa toiminnan ja tapahtumat. Osittain pitkät virkarupeamat johtuvat siitä, että aktiivisimmat hallitusjäsenet ovat olleet perustamassa paikallisyhdistyksiä. Koska hallituksien kokouksissa ei ole halukkaita ehdokkaita tarjolla oleviin virkoihin, vanhat nöyrtyvät hoitamaan tehtävää taas seuraavan kauden. Veren vähyydestä johtuen näyttää siltä että jotkut paikallisyhdistykset ja valtakunnalliset yhdistykset näivettyvät pystyyn. Mikä lääkkeeksi? Näinkö pitäisi toimia? Ehdotan koko Finnilcon yhdistysryppään toiminnan organisointia uudelleen! Finnilcon hallitukseen tulisi kullekin viiteryhmälle oma asiansa tunteva edustaja puheenjohtaja - toiminnanjohtaja sihteeri rahastonhoitaja - osa-aikainen palkattu paksusuoliavannevastaava ohutsuoliavannevastaava virtsa-avannevastaava kocin rakkovastaava j-pussivastaava annikovastaava (chronin tautivastaava) Jatkuu sivulla 30 Vatsaontelon kiinnikkeet Mitä kiinnikkeet ovat? Kyse on arpimaisista sidekudosjuosteisista vatsaontelon elimien, yleensä ohutsuolen mutkien ja myös suoliston sekä vatsaontelon välillä. Mistä kiinnikkeet tulevat? Tavallisin syy on leikkaus. Lähes kaikkiin vatsaleikkauksiin liittyy enemmän tai vähemmän kiinnikkeiden muodostumista. Tärkeimmät kiinnikkeisiin johtavat leikkaukset ovat paksu- ja peräsuolileikkaukset sekä kohdun ja munasarjojen poistot. Toinen merkittävä syy kiinnikkeiden syntymiseen ovat tulehdukset. Esimerkkinä sappirakon ja umpilisäkkeen tulehdus sekä gynekologiset tulehdukset. Erityisen vaikeaan kiinnikemuodostukseen voi johtaa leikkaukseen liittyvä vatsakalvon tulehdus. Mitä haittaa kiinnikkeistä on? Joskus ne ovat oireettomia ja ne todetaan vasta, kun jostakin syystä joudutaan leikkaukseen uudelleen. Kiinnikkeisiin liittyy kuitenkin usein vaivoja, jotka kuormittavat terveyden huoltoa, johtavat sairaalahoitoon ja uusiin leikkauksiin. Lantion ja vatsan alueen leikkauksen jälkeen kolmannes potilaista joutuu sairaalaan kiinnikeongelman takia, ja osa on leikattava uudelleen. Tavallisimmat kiinnikevaivat ovat krooninen vatsakipu ja suolen tukosoireet. Ohutsuolitukos aiheuttaa vatsan turpoamista ja oksentelua. Hoidetaan nenämahaletkulla ja tiputuksilla. Menee usein tällä tavalla ohi, mutta voi sitten kuukausien ja vuosien mittaan uusiutua. Jos suolitukokseen liittyy kovaa kipua, voi kyseessä olla suolen kureutuminen ja uhkaava suolen kuolio. Tällöin on leikattava nopeasti. Jos kyseessä on krooninen vatsakipu, jonka uskotaan johtuvan kiinnikkeistä, tarvitaan toimenpide ongelman hoitamiseksi. Paras ratkaisu on tähystysleikkaus, jolloin reikien kautta päästään katsomaan vatsaonteloon, ja irrottamaan ja katkomaan kiinnikkeet. Vaikeimmissa tapauksissa joudutaan avoleikkaukseen. Miten kiinnikkeen syntymistä voidaan estää? Tärkein asia on hienovarainen leikkaustekniikka. Kudosten ruhjomista ja kuivumista on vältettävä, jolloin arpikudosta syntyy vähemmän. Mahdollisesti tähystysleikkauksiin liittyy vähemmän kiinnikkeiden muodostumista kuin avoleikkauksiin. Suomessa on käytännössä yksi kaupallinen valmiste, jolla kiinnikkeiden muodostumista voidaan välttää. Kyseessä on neste, jota laitetaan leikkauksen lopussa noin litra vatsaonteloon, ja haava suljetaan sitten. Neste imeytyy sitten vähitellen vatsaontelosta pois. Tuote on osoittautunut turvalliseksi myös silloin, kunnon on tehty suolisaumoja, + ja kiinnikkeiden aiheuttamat suolitukokset ovat vähentyneet. Niilo Härkönen vatsaelinkirurgi Finnilco

16 Anttoni ja j-pussi judoa ja arpia Anttoni sai diagnoosin juuri neljä vuotta täytettyään, vuoden oireilun jälkeen. Ensimmäiset vuodet ravasimme Helsingissä lastenklinikalla ennen kuin Lappeenrantaan saatiin alan lastenlääkäri. Anttonin tauti oli alusta asti kortisoniriippuvainen, oireet saatiin aina kortisonilla helpottamaan tai jopa loppumaan, mutta heti kun lääke lopetettiin tai annos oli vähäinen, oireetkin palasivat. Mutta kortisonin ansiosta Anttoni sai elää kuitenkin varsin normaalia pikkupojan elämää. Taudin yltyessä ärhäkäksi kokeilimme myös varsin tiukkoja ruoka-rajoituksia. Karkit ja sokeri ylipäätänsä olivat pannassa kuten myös vehnäjauhot ja muut nopeat hiilihydraatit. Myöskin rasvaiset ruuat jätettiin pois sekä kaikki turhat lisäaineet. Tiedä sitten auttoiko taudin hillitsemiseen, ruokavalio ainakin saatiin koko perheeltä hyvin terveelliseksi ja äiti varsin tiedostavaksi ja vaativaksi kuluttajaksi. Peruslääkityksenä oli koko sairastamisajan Pentasa, lisäksi kokeiltiin suun kautta Imurelia ja Trexania, sekä Trexan myös lihakseen pistettynä. Näistä ei mistään ollut merkittävämpää apua. Remicade toi helpotuksen melkein vuodeksi, kunnes vaste alkoi niin paljon heiketä, että anto lopetettiin. Tässä vaiheessa oli jo väläytelty leikkauksen mahdollisuutta useamman kerran. Viimeisenä oljenkortena halusimme vielä Humirankin testauksen, mutta siitä ei apua saatu. Joten leikkaus jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Anttoni leikattiin Helsingissä lastenklinikalla marraskuun alussa Leikkauksessa poistettiin koko paksusuoli ja tehtiin j-pussi sekä tilapäinen ohutsuoliavanne. Leikkaus meni hyvin ja toipuminen oli käsittämättömän nopeaa. Ensimmäiset neljä päivää leikkauksen jälkeen Anttonilla oli epiduraalipuudutus. Ja kahden viikon päästä pää- 16 Finnilco Anttoni vasemmalla. si jo kotiin, eikä kipulääkitystä enää tarvittu. Koko sairaalassaoloajan Anttoni sai pitää isän vierellään öin päivin. Elämää avanteen kanssa harjoiteltiin vielä reilu viikko kotona ja kouluun Anttoni pääsi Itsenäisyyspäivän jälkeen. Avanteen paraneminen aiheutti alkuun ongelmia varmaan pitkien kortisonijaksojen takia. Mutta kun iho vihdoin saatiin kuntoon, rupesi avannearkikin helpottamaan. Tosin avanneaika oli rankkaa vanhemmille, kun pussia käytiin kolmen tunnin välein tyhjentämässä yölläkin. Avanne oli myös aika matala ja aukko niin alhaalla, että vaihto oli melkoista taiteilua ja aina aikaa vievää. Avanteen kanssa koulussakäyntikin sujui hyvin, liikuntatunnit kyllä menivät pääasiassa sivustaseurailuiksi. Tosin kaikki ei ollut avanteen syytä, vaan Anttonin kunto oli myös varsin huono koko syksyn korkeiden tulehdusarvojen jäljiltä. Koulumatkat myös kuljetimme autolla, jotta Anttoni jaksoi itse koulussakäynnin. Itse leikkaushaava parani hienosti ilman ongelmia. Viikkoa ennen sovittua avanteen sulkua, näimme myös kuinka suoli voi pullahtaa ulos. Selvisimme tapauksesta säikähdyksellä ja parin tunnin päivystyksessä pötköttelyllä. Onneksi suoli vetäytyi itse normaaliksi. Avanteen sulku tehtiin tammikuun lopulla, joten avanneaika jäi vain kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Olimme varautuneet puoleen vuoteen ainakin. Avanteen sulku meni viidellä sairaalapäivällä ja viikon kotilomalla. Kouluun tosin palasi väsynyt pikkumies, alkuun suoli juoksutti kymmenenkin kertaa yössä vessaan! Aamupäivät menivät helpommin, jopa ilman vessassakäyntejä ja tahti taas kiihtyi yötä kohti. Parissa viikossa vessakäynnit rauhoittuivat jo paljon ja yölläkin selvisi kolmella kerralla, eikä koulussa tarvinnut aina käydä vessassa ollenkaan. Nyt kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen meno on jo rauhoittunut normaalisti kahteen yöllä käyntiin ja noin viisi kertaa valveillaoloaikana. Toki ruokavalinnoilla on asiassa aika suuri merkitys. Anttoni on itse tyytyväinen, että leikkaus tehtiin ja esittelee mielellään arpiaan. Enää ei tarvitse syödä lääkkeitä, eikä käydä niin usein labroissa, eikä vatsaankaan enää koske! Myöskään avanne ei ollut ongelma vaan ennemminkin ylpeilynaihe, pussia vilauttamalla sai yleensä kaverin kuin kaverin hiljaiseksi. Kuukausi avanteen sulun jälkeen Anttoni kävi jo laskettelemassa hiihtolomalla, sekä palasi judon pariin ja kävi pelaamassa salibandyä. Annamme yhteystietomme mielellämme, jos joku haluaa jutella tai kysellä enemmänkin. Itse emme aikanaan vertaistukea löytäneet ja ennen leikkausta emme olleet muiden kokemuksista kuulleet. Päätin jo vuosia sitten, että netistä en muiden kokemuksia halua mennä lukemaan ja omia pelkojani kasvattamaan. Terveisin Anttoni Sikiö, 8 vuotta, sekä äiti Nina Karvinen

17 En pidä avanteesta, mutta. Nämä viimeaikaiset kirjoitukset Finnilco lehdessä saivat minutkin tarttumaan näppäimistöön, vaikka hyvin harvoin koskaan mihinkään kantaa otan ja vaikka olenkin ollut jäsenenä jo vuosia, harvemmin kuitenkaan tulee mihinkään tapahtumiin enää osallistuttua. Minusta on ensinnäkin hienoa, että Antti O.Arposen rehellinen kuvaus avanteen kanssa olosta pääsi lehteen julkaistavaksi. Ja itse yllätyin sen herättämistä negatiivisista reaktioista, kuten joku avannehoitaja oli sanonut, ettei tuollaista tekstiä saisi lehteen päästää. Ihmiset pelästyvät moisesta. Antti O. Arposen tuntemukset ovat kyllä varmastikin tuttuja monille varsinkin alkuajoilta. Jos joku muuta väittää, niin valehtelee tai on sitten poikkeuksellisen sopeutuvaisella luonteella varustettu, etteivät takaiskut elämässä tunnu miltään. Kiinnitin myös huomiota palautteisiin, joita Arponen sai. Nämä palautteen antajat ovat eläneet avanteen kanssa nyt tällä hetkellä jo vuosia, ellei peräti vuosikymmeniä. Varmasti jos heiltä olisi kyselty asioita lyhyemmän ajan kuluttua leikkauksesta ja sairastumisesta, tunnelmat ja mielipiteet avanteesta olisivat hyvinkin erilaiset. Tietenkin heidän kokemuksensa on hyvin erilainen kuin Arposen, joka vasta totuttelee elämään avanteen kanssa. Ja se, miten kukin asiaan sopeutuu, on varmasti hyvinkin yksilöllistä. Monet asiat vaikuttavat sopeutumiseen, kuten ihmisen luonne, elinpiiri, muut ihmissuhteet jne... Kuitenkin itse näkisin, että tuki ja kannustus auttavat ihmistä eteenpäin. Jotenkin rivien välistä oli myös luettavissa, että heikkoutta ei suvaita. Itse kun olen ollut mukana myös tuolla kilpailevassa yhdistyksessä (Crohn ja Colitis). Siellä ainakin moni on tuonut rehellisesti julki ne vaikeimmatkin tuntemuksensa. Kysymyshän on aina jokaisen ihmisen henkilökohtaisesta kokemuksesta. Voin lisäksi tässä järkyttää lukijoita sanomalla, etten itse pidä avanteesta. Mutta se on vain oma mielipiteeni ja riippuu myös hyvin paljon siitä, millaiset lähtökohdat ovat olleet, kun avannetta on lähdetty suunnittelemaan. Ja kuten aiemmista kirjoituksista käy ilmi, se on myös joillekin ollut jopa hengenpelastava kapistus. Tuskin siinä vaiheessa on kauheasti merkitystä, pitääkö siitä vai ei. Ja minullahan ei itselläni ole kokemuksia kuin väliaikaisesta avanteesta ja silloinkin olin vielä todella huonokuntoinen. Mutta onhan minulla tämä sisäinen avanne eli j-pussi, jota harva monesti avanteeksi mieltää, en itse ainakaan. En alunperin pitänyt j-pussistakaan. Sairastuin itse äkillisesti teiniiässä colitis ulcerosaan. Tauti eteni äkisti, ja jouduin vajaan vuoden sisällä leikkaukseen. Tietysti olisin silloin mieluummin halunnut olla terve ja haikailin pitkäänkin takaisin menetettyä terveyttäni. Matka perusterveestä ihmisestä sairaaksi on kuitenkin aika pitkä. Itse olen aina ollut jossain määrin tietynlainen kapinallinen ja vastustanut sitä, että asioihin pitää vain sopeutua. Näen myös asian niin, että joskus vääränlainen sopeutuminen asioihin voi olla kehityksen este.on hienoa että avannetarvikkeet ja leikkaukset ovat kehittyneet vuosien aikana. Ja on hienoa, että meillä on myös tämä Ipaa-leikkaus, mikä ei valitettavasti kaikille sovi. Itse haluankin tukea tulevaisuudessa merkittävästi IBDresearch Foundation säätiöitä, jotta näihin meidänkin vaivoihin keksitään uusia lääkkeitä/leikkauksia. Itse avanteen kanssa elämisestä sen verran, että kannustan suuresti opettelemaan sidosten vaihtoa itse. Se on huomattavasti helpompaa kuin antaa jonkun toisen tehdä se. Ja sidoksia ja muita tarvikkeita ja apuvälineitä varmasti löytyy, kun osaa niitä tiedustella. Ja jos ei muuten asioita voi muuttaa, niin ainakin omaansa, mutta se sopeutuminen tulee sitten ajan kanssa. En itse jättäisi asioita tekemättä sitä varten, että minulla avanne olisi. En ole jättänyt j-pussilaisenakaan ja menen moniin paikkoihin ja tapahtumiin, töihin ihan mihin tahansa. Kaikesta huolimatta. Ja olen myös itse ainakin sielultani humanisti. Kammoksun myös itsekin teknistä näpertelyä, mutta aina kannattaa yrittää. Ja kun tarpeeksi kauan toistaa, homma alkaa sujua. On kuitenkin vaikea lokeroida itseään minkään muottiin, koska olen tällainen kameleontti ja tehnyt monenlaisia asioita elämässäni. Oli myös mielenkiintoista lukea tästä norjalaisesta mallitytöstä, joka esiintyi rohkeissa kuvissa avanteen kanssa. Ja tästä burleskitytöstä viime numerossa. Itse tuskin esiintyisin tuolla tavalla terveenäkään. Hyvä, että joillain on itseluottamus kohdillaan. Mukavaa kevättä kaikille Anniina Finnilco

18 Liikaa rehkimistä syytä välttää, mutta Hyötyliikunta sopii hyvin avannepotilaalle Monet avanneleikatut ovat ennen sairastumistaan harrastaneet paljonkin erilaista liikuntaa. Miten leikkauksen jälkeen? Voiko edelleen käydä kuntosalilla, uimahallissa ja hiihtämässä? Lääkärit, avannehoitajat ja fysioterapeutit ovat sitä mieltä, että liikunta on hyväksi avannepotilaalle. Järjen käyttö on kuitenkin sallittu. Liikaa rehkimistä on syytä välttää. Suurin riski liittyy tyrän syntymiseen, koska avanneleikkauksen jälkeen vatsanpeitteet saattavat olla heikossa kunnossa. Vatsalihaksia vähän kerrallaan vahvistettaessa tämäkin riski vähenee. Perusliikuntaan kuuluva kävely on kaikille suositeltavaa. On tietysti muistettava oma peruskunto, eli mahdollisesti sen heikkous sairastelujen jälkeen. Kävely kuitenkin sopii käytännössä kaikille. Alussa vauhti on syytä pitää rauhallisena, mutta kunnon kohotessa vauhti voi ripeytyä ja käveltävät matkat pidentyä. Jos on vuosikymmeniä harrastanut talvella laskettelua, niin sitä voi jatkaa avanneleikattunakin. Kaatumisia pitää tietysti yrittää välttää. Jos on suunnistanut ennen sairastumista, niin suunnistusta voi ilman muuta jatkaa. Maastohiihto käy mainiosti. Siinäkin on vain pidettävä järki mukana: ei omalle kunnolle liian pitkiä matkoja liian kovalla vauhdilla. Lisäksi talviliikunnassa on aina muistettava kunnollinen pukeutuminen. Pitkillä hiihtomatkoilla, kuten kävelyssäkin, kannattaa muistaa nestetasapainon ylläpitäminen eli riittävä juominen ja suolatasapainosta huolehtiminen. Kuntosalit ovat nykyisin tuttuja kaiken ikäisille, vanhemmillekin henkilöille. Kuntosalilla voi hankkia lihasvoimaa vaikka olisi avanne, mutta raskaimmat temput on syytä jättää väliin. Lihasvoimaa jalkoihin, käsivarsiin ja muualle vartaloon tarvitaan aina. Joissakin laitteissa saattaa kuitenkin olla riski siihen, että vatsapaine nousee liian kovaksi. Monet harrastavat erilaisia pallopelejä vielä vanhemmalla iälläkin. Avanne ei periaatteessa ole este esimerkiksi lentopallon pelaamiseen, mutta fyysisiä kontakteja sisältävät jalkapallo ja jääkiekko ovat asiantuntijoiden mukaan siinä rajoilla, kannattaako ottaa riskejä. Uinti suositeltavaa Uinti on avannepotilaille erittäin suositeltavaa. Avanneleikatut voivat saada uimahallissa uimapukuunsa erillisen merkin, jotta eivät herätä turhaa huomiota uimahalleissa tai kylpylöissä. Hyvä yleiskunto on tarpeen niin terveillä kuin sairauksista kärsineilläkin. Kaikkien ei tarvitse juosta maratonia, vähempikin riittää. Perinteinen hyötyliikunta ajaa saman asian. Suomen kesässä marjastus ja sienestys ovat erinomaista liikuntaa. Kesäasunnolla voi hakata halkoja ja kaivaa ojia, kunhan ei rehki liikaa. Raskaampia ruumiillisia töitä tehdessä apuna voi käyttää tukivyötä. Hyötyliikunnasta saa myös yleensä enemmän henkistä vireyttä kuin esimerkiksi tietyn pururadan jokapäiväisestä kiertämisestä. Liikuntaa suunniteltaessa kannattaa antaa mielikuvituksen laukata. Lääkärit ja fysioterapeutit muistuttavat liikuntaharrastuksissa lähtötilanteen arvioimisesta. Jos yleiskunto on huono, se ei hetkessä muutu hyväksi. Liikuntaa on harrastettava pitkään ja säännöllisesti ennen kuin tuloksia alkaa näkyä. Lääkärit ja avannehoitajat muistuttavat avanneihmisten yksilöllisyydestä. Kaikki ei sovi kaikille. Varsinkin pohdittaessa uusien liikuntamuotojen aloittamista kannattaa kysyä neuvoa lääkäriltä tai fysioterapeutilta. Antti O. Arponen 18 Finnilco

19 KUTSU KUTSU Tervetuloa viettämään kanssamme Päijät-Hämeen Ilco ry:n 30-vuotisjuhlaa Lahteen lauantaina Tilaisuutta edeltää Finnilco ry:n syyskokous. Majoitumme Hotelli Cumuluksessa. Hotellin osoite: Kauppakatu 10, Lahti. Etäisyys rautatieasemalta n. 900m ja Linja-autoasemalta n. 750m. Hotelli sijaitsee kauppakeskuksen yhteydessä, jossa on parkkitalo. Pysäköinti hotellin asukkaille maksaa 8,-/vrk. Varsinaisena Päijät-Hämeen Ilco ry:n juhlapaikkana toimii Ravintola Lokki Lahden satama-alueella, jonne matkaa hotellilta on n. 1.8 km. Viikonlopun ohjelma: Pe klo 19 Hallituksen kokous La klo Lounas noutopöydästä klo 13 Finnilco ry:n sääntömääräinen syyskokous klo 16:45 Lähtö hotellilta juhlapaikalle linja-autolla klo 17 Päijät-Hämeen Ilco ry:n 30-vuotisjuhla n. klo 19:30 Juhlapäivällinen Su :30- Aamiainen hotellissa majoittuville Mahdolliset muistamiset Päijät-Hämeen Ilco ry:n tilille FI Ilmoittautumislomake Majoitus: 1 hh/vrk/hlö/89 2 hh/vrk/hlö/46,50 Lounas: 12,00 Kotiruokatyyppinen lounas seisovasta pöydästä (alkuruoka, pääruoka, kahvi) Päivällinen: 20,00 Alkuruoka: lime-vinaigretillä mehustettua vihersalaattia, broiler-täysjyväpastasalaattia ja miedosti tulinen chilidressing, luomuruisleipää ja voita. Pääruoka: ylikypsäksi haudutettua porsaanniskaa ja BBQ-maustettua haudustuslientä, kevyesti savustettua lohta, rapu-voikastiketta, höyrytettyjä tuoreita kauden vihanneksia ja kermaperunoita. Jälkiruoka: cappuchino-appelsiinimousse Erikoistoiveita, dieetti yms. Olen virallinen kokousedustaja muu osanottaja Nimi: Osoite: Puh.: Sähköposti: Paikallisyhdistys: Sitovat ilmoittautumiset viimeistään mennessä. Postita lomake osoitteella: Finnilco ry, Santaniitynkatu 7 B 18, Kerava. Samat tiedot voi lähettää myös sähköpostitse: Tiedustelut: Eija Kymäläinen, p tai Finnilcon tsto, p. (09) ,

20 Koe itse ConvaTecin UUSI muotoilu + uusi, erittäin tehokas hiilisuodatin + uusi, nopeasti kuivuva kuitukangaspinta + uusi tasku, joka piilottaa pussin tyhjennysosan + uusi InvisiClosetarrasulkija + leveämpi tyhjennysosa helpottamaan pussin tyhjennystä Ilco uutisia maailmalta: NOA Pohjoismainen komiteakokous Islannissa Huhtikuussa kokoontui henkilöitä viidestä pohjoismaasta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Islannista ja tietenkin koti Suomesta Reykjavikiin Islantiin komiteakokouksen. Kokouksessa käytiin läpi eri maiden avanneleikattujen järjestöjen toimintaa sekä yhteispohjoismaista nuorisotoimintaa sekä valmisteltiin varsinaista vuonna 2014 pidettävää kokousta. Lisää asiasta seuraavassa lehdessä. Teija Kalinainen Uudet avannesidoksemme ovat nimeltään Esteem +, Esteem synergy + ja Natura +. Ne soveltuvat sekä paksu- että ohutsuoliavanteille. Ylimääräisen plussan (+) annamme ConvaTecin Stomahesive -teknologialle, joka on suojannut herkkää, avannetta ympäröivää ihoa jo 40 vuoden ajan. Kokeile uusia avannesidoksiamme ja anna ihosi valita. Iho välittää vain yhdestä asiasta: se joko voi hyvin tai huonosti ja se puhuu aina totta. Soita ConvaTecin asiakaspalveluun ja tilaa näytteet veloituksetta numerosta Tusina tietoa? 1. Kuka piirtää sarjakuvasarjaa Viivi ja Wagner? 2. Paljonko on absoluuttinen nollapiste? 3. Kuka on Yleisradion toimitusjohtaja? 4. Edelweis on keskieurooppalainen vuoristokasvi. Mikä on sen suomalainen nimi? 5. Mikä on patella? 6. Minkä nimisellä saarella sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto? 7. Kuka on säveltänyt musikaalin Jesus Crist Superstar? 8. Minkä alkuaineen kemiallinen merkki on N? 9. Kuka keksi penisiliinin? 10. Ketkä saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1988? 11. Keneen suomalaiseen jalkapalloilijaan liitetään banaanipotku? 12. Kuka on nykyinen elinkeinoministeri? Vastaukset sivulla ConvaTec Inc: / ovat ConvaTec Inc:n rekisteröityjä tavaramerkkejä AP SC

21 Kunniajäsen Elvi Teräväinen Ilco toimintaa monen vuosikymmenen ajan Vuonna 1966 Finnilco ry:n kunniajäsen Elvi Teräväinen koki suuren muutoksen elämässä, kun hänelle tehtiin leikkaus, jonka tuloksena hän sai avanteen. Tuohon aikaan avanteenhoitotuotteet olivat aika alkeellisia, metallirengas, johon kiinnitettiin tavallinen läpinäkyvä muovipussi. Sitten vain oikealle kohdalla vatsan päälle ja siinähän se pysyikin sitten hyvin muutaman nauhan avulla, jotka laitettiin vyön tapaan lantiolle. Sairaalasta kotiin pääsyn ehtona oli, että osasi asetella muovipussin metallirenkaaseen.tarvikkeet olivat tuolloin myös maksullisia. Noista ajoista ovat tuotteet muuttuneet valtavasti ja valinnan varaa on jokaiselle. Vertaistukea ei vielä tuohon aikaan ollut. Kun sairaalassa kysyi, että olisikohan muita leikattuja, niin vastaus oli vain, että onhan noita muutamia. Eläkkeelle jäänti oli automaatti. Aikaa kului ja silmiin sattui lehdessä juttu, jossa haastateltiin potilasjärjestöjä. Tuolloin Elvi soitti eräälle henkilölle, jonka tiedot jutusta löytyi ja näin avautuikin tilaisuus tavata muita leikattuja. Ensimmäisessä tilaisuudessa, johon hän osallistui 1980 luvun alussa, oli paikalla lähes 100 iloista ihmistä, siellä vaihdettiin vinkkejä puolin ja toisin. Niin alkoi Elvin taival Finnilcossa. Hän onkin toiminut monessa mukana, mm. ensin Finnilcon hallituksen varajäsenenä sekä sen jälkeen varsinaisena jäsenenä. Alkuaikoina hallituksen kokoukset pidettiin aina Helsingissä Tehtaankadulla, jossa Finnilcolla oli tilat. Sinne hän matkusti yöjunalla ja kokouksen jälkeen illalla kotiin Imatralle. Tuolloin hallituksessa Elvi ja Kasuilcon luovuttama kunniakirja. oli puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä eli hallitus oli aika laajapohjainen. Tehtaankadulta Finnilcon toimisto sitten siirtyi aikanaan Tampereelle ja nykyisinhän se toimiikin Keravalla. Monien Finnilcossa toimittujen vuosien ajan tukena ja aina valmiina kyytiapuna on ollut myös Elvin mies Martti, jota Elvi kiitteleekin rinnalla kulkemisesta vaikka lähtöjä olikin aktiivitoiminnan aikana paljon. Kerran sitten sattui kesäpäivät Kiipulaan, jossa oli mukana myös muutama avannehoitaja. Heidän kanssaan käytyjen keskustelujen jälkeen Elvi innostuikin leikatuille tarkoitetuista kursseista. Niinpä hän lähtikin vetämään kahden avannehoitajan kanssa Kelan kurssia Korpilammelle, kun sitä hänelle ehdotettiin. Aluksi kurssia vedettiin kolmen henkilön voimin. Eri kurssien johtajana toimiminen kestikin sitten parikymmentä vuotta ja on ollut tärkeä osa Elvin elämää ja sitä työtä hän on tehnytkin täydellä sydämellä. Kurssien osalta hän on ollut vetämässä myös kurssityöryhmää sekä ollut neuvottelemassa kursseista niin Kelan kuin RAY:nkin kanssa ja edesauttamassa näin avustusten saamista sekä sen myötä kurssitoimintaa. Kurssien aikana oli aikamoista suhinaa, kiirettä riitti. Kun kurssi oli loppu, oli kyllä takkikin tyhjä. Välillä tuli myös riittämättömyyden tunne ja ajatuksia, että olivatko kurssilaiset saaneet sitä mitä tulivat kurssilta hakemaan. Joskus kurssin lopussa tuntui, kuin olisi lapsia maailmalle laittanut. Hänen mielestään on ollut ilo olla auttamassa toisia ihmisiä ja saada heidät ymmärtämään, että elämä myös avanteen kanssa on rikasta. Finnilcon toiminnan lisäksi Elvi oli perustamassa Kasuilco ry:tä ja toimikin yhdistyksessä vuosikymmenet puheenjohtajana. Kasuilcossa on myös ollut paljon toimintaa Elvin johdolla; adventtilounaita, avannepäiviä, kokouksia, kesätapahtumia sekä erilaisia matkoja aina teatterimatkoista ulkomaan reissuihin. Kasuilcon puheenjohtajuudesta hän jäi pois muuta vuosi sitten ja tänä keväänä pidetyssä kevätkokouksessa hänet kutsuttiin myös Kasuilco ry:n kunniajäseneksi. Kysyessäni mitä haluaisit Finnilcon nykyiselle aktiiviporukalle sanoa, Elvin toive on : Pitäkää hyvää huolta Finnilcosta! Haastattelija: Teija Kalinainen Finnilco

22 Elämä on sitä mitä teet siitä Tasan kolme vuotta sitten muuttui elämä kertaheitolla. Vaikeuksien kautta on päästy voittoon ja mitään en elämästäni muuttais! Nyt vain kohti uusia seikkailuja! Näillä sanoilla päivitin sosiaalisessa mediassa statukseni joulukuun alussa. Ensimmäisestä leikkauksestani on nyt kulunut yli kolme vuotta ja kaksi vuotta olen elänyt j-pussin voimin. Viimeiset kuukaudet olen miettinyt erittäin paljon elämääni, missä olen onnistunut, mikä on mennyt pieleen ja mistä olen onnellinen. Tällä hetkellä minun on myönnettävä, että sairastumiseni oli ehkä parhain asia, mitä elämässäni on tapahtunut, ainakin tähän mennessä. Se kuulostaa erittäin ristiriitaiselta, miksi kukaan haluaisi olla vapaaehtoisesti sairas? Toisaalta, enhän minä ole sairas, lääkäri antoi minulle aikoja sitten paperit kouraan ja sanoi minun olevan nyt terve. Olen alkanut ajatella asiat niin, että jos en niihin itse pysty vaikuttamaan, on minun vain hyväksyttävä ne. Turha valittaminen harvoin johtaa mihinkään ja saa vain aikaiseksi enemmän pahaa oloa. Lähes jokaisesta asiasta löytyy ne positiiviset puolet, kunhan vain jaksaa etsiä. Ja kun on liian heikko löytääkseen niitä yksin, on olemassa ystäviä, jotka tarvittaessa löytävät ne puolestasi. Kukaan ei voi sille mitään, että sairastuin colitis ulcerosaan, joten tällöin on mietittävä, mitä hyvää se on tuonut tullessaan. En sano, etteikö j-pussi olisi hieman vaikeuttanut elämääni, mutta se on tuonut tullessaan huomattavasti enemmän positiivista kuin negatiivista. Kuulun sekä Crohn ja Colitis - että Ipaa-yhdistykseen. Koen niiden antaman vertaistuen lähes tärkeimmäksi mahdollisuudeksi, joka minulla on. Tärkeimpänä asiana olen tutustunut ihmisiin, joita en olisi il- man sairauttani tavannut ollenkaan. Näistä osasta on muodostunut minulle korvaamattoman tärkeitä ystäviä, enkä tiedä, miten enää pärjäisin ilman heitä. Se tunne, kun toinen ymmärtää täysin mitä on itse kokenut, on aivan uskomaton. Ei tarvitse selitellä mitään, huono wchuumori on erittäin yleistä ja olo on huomattavasti vapautuneempi kuin muiden ihmisten seurassa. Olen tullut myös siihen lopputulokseen, että ihmisiin, joihin tutustuu yhdistyksien kautta, tulee loppuelämän ystäviä. Tunnen suolisairaita ympäri Suomea: Oulusta, Rovaniemeltä, Porista, Turusta, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä, Lahdesta ja niin edelleen. Olen täysin varma, että hädän tullen heistä jokainen olisi valmis kantamaan oman kortensa kekoon auttaakseen kohtalotoveriaan hädän hetkellä, itse ainakin olisin. Viiimeisen vuoden aikana olen todennut, että itse kuulun siihen onnelliseen joukkoon, jolla kaikki leikkaukset menivät hyvin ja elämä on vain kukoistanut kaiken sen jälkeen. Yhden pussiitin olen sairastanut, mutta muuten ei ole kyllä mitään valittamista. Kuitenkin yksi läheisistä ystävistäni ei ole ollut niin onnekas, ainakaan vielä. Hän on tuore j-pussileikattu ja olen sivusta seurannut, kuinka kerta toisensa jälkeen hänelle tulee takapakkia, eikä elämä tai toisin sanoen suoli tunnu 22 Finnilco

23 oikein lähtevän rullaamaan normaalisti. Valehtelematta välillä tuntuu jopa pahalta, että itse on päässyt niin helpolla, kun toisella on niin vaikeaa. Varsinkin, kun on itse hehkuttanut, kuinka ajan kuluessa on taas elämänsä kunnossa. Olen kuitenkin pyrkinyt pysymään positiivisena vaikeillakin hetkillä. Minulla on vahva usko tai ainakin suuri toivo, että asiat paranevat myös hänellä ajan kuluessa. Elämässä on myös oltava vaikeita hetkiä, jotta osaa arvostaa entistäkin enemmän niitä hyviä. Elämässä tapahtuu hyviä asioita, kun niille antaa mahdollisuuden. Moni asia on hyvin paljon kiinni omasta asenteesta. Niin kuin yksi ystävistäni monesti sanoo elämä on valintojen maailma. Jos valitsee tehdä elämässään enemmän asioita, joista tulee onnellisemmaksi, on elämäkin huomattavasti mielekkäämpää. Mikäli jokin asia elämässä ei miellytä, on syytä katsoa peiliin ja etsiä sieltä ratkaisua. Jotta minua ei nyt ymmärrettäisi aivan väärin, en tietenkään väitä, että mikäli sairauden vuoksi on jatkuvasti vaikeaa, että se oli jonkun oma syy. Kuitenkin asialle on myös paljon tehtävissä ihan oman päänkin sisällä. Elämästä saa tehtyä hyvinkin hankalaa niin halutessaan. Huvittavin asia, minkä läheiseni on minulle sanonut, on että hän ei pysty käymään vessassa asioimassa, saati pieraista minun läsnä ollessani hänen kodissaan. Jotenkin otan kommentin osittain loukkauksena, miten kukaan voi tosissaan sanoa noin ihmiselle, jolla on suolistosairaus ja joka ymmärtää täysin ne tarpeet? Jos itse ajattelisin vastaavalla tavalla, en voisi poistua kotoa tai kutsua ketään kylään. Elämästä saa juuri niin vaikeaa kuin siitä itse haluaa tehdä. Moni asia on asenteesta kiinni, kuten jo mainitsin. Elämä on sitä, mitä teet siitä. Aina ei ole niin helppoa, mutta kyllä se aurinko vielä paistaa sinne risukasaankin! Vaikka minulta puuttuukin paksusuoli, niin pidän silti elämääni täysin normaalina. Jo kauan sitten tein päätöksen, etten anna suolistoni määrätä tai mitenkään muutenkaan määritellä elämääni, vaan teen sen ihan itse. Akuutin aikana en jäänyt suremaan ankeaa elämääni kotiin, vaan elin normaalia elämääni niin kauan kuin pystyin. Tätä kuvaa hyvin se, että kämppäkaverini sai kuulla sairaudestani vasta, kun olin niin huonossa kunnossa, etten pärjännyt enää ilman sairaalahoitoa, jonka seurauksena paksusuoleni sitten poistettiinkin. Pussiitin aikanakaan en käyttäytynyt normaalista poikkeavasti muuten kuin vessakäyntien suhteen. Kävin jopa sen aikana ensimmäistä kertaa festareilla, jossa yövyin teltassa ja käytin ikiihania bajamajoja. Tällä hetkellä rakastan omaa elämääni. Minulla on uskomattoman ihania ystäviä. Olen kaikista leikkauksista ja sairaslomistani huolimatta saanut opiskeluni loppumetreille ja valmistuminen on enää pienen ponnistuksen takana. Teen kahta työtä, joista toinen on oman alani hommia. Minulla on kotona ihana kissa, joka muistuttaa joka päivä olemassaolollaan, kuinka unelmat ovat saavutettavissa. Olen myös vihdoin hommannut kauan haaveleimani liikuntakeskusjäsenyyden. Olen ymmärtänyt, ettei j-pussini rajoita mitenkään matkustelua ja ulkomaanmatka onkin suunnitelmissa heti, kun siihen on mahdollisuus. Seuraava suurempi koettelemus tuleekin olemaan asuntooni suoritettava putkiremontti syksymmällä. Onneksi tässäkin kohtaa huomaa ystävien merkityksen, kun ovat luvanneet majoittaa minua ja kissaani sen ajan. Ja mikä tässä remontissa on parasta: saan vihdoinkin uuden wc-pöntön, mitä olen halunnut viimeiset kaksi ja puoli vuotta! Mitä muuta suolivammainen voisikaan enää toivoa? Nautin siis elämän pienistä iloista yhtä paljon kuin suuristakin. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja. Miia Hallström Martta Rönkönharju 100 vuotta Oulussa Martta syntyi työläisperheeseen kuopuksena Perheeseen kuului hänen lisäkseen 3 sisarta ja kolme veljeä. Isä oli tyrnäväläisiä ja kun pulavuodet tulivat, hän luotsasi 9-henkisen perheensä Oulusta kotipitäjäänsä hevoskyydillä nälkää pakoon. Aikojen parannuttua palattiin Ouluun. Martan lapsuus ja nuoruus kuluivat Koskelankylässä (Oulun kaupunginosa). Sieltä löytyi myös rakas puoliso Arvid. Martta ja Arvid menivät naimisiin v Ainoa tytär Eila syntyi sodan kynnyksellä v Sota-aika oli Martalle raskasta. Puolison ollessa sotatantereella, hän otti hoitaakseen talonmiehen tehtävät Valion meijerin henkilökunnan talossa Kivipirtissä. Työ oli raskasta, keskuslämmityksen hoitoa, rappujen siivousta, pyykkituvan ja mankelin vuokrausta sekä lumenluontia. Pommituksia peläten ja rintamalla olevaa puolisoa kaivaten Martta hoiti työtehtäväänsä kunniallisesti. Sodan loputtua perhe muutti Puolangalle. Rintamalta palannut puoliso Arvid meni sairaalaan talonmieheksi ja Martta sairaala-apulaiseksi. Sodan jälkeen nautittiin perheen yhteisestä ajasta Puolangalla ja luonnon rauhasta. Eila-tyttären oppikoulun myötä perhe muutti takaisin Ouluun, jossa Martta edelleenkin asuu. Oulussa Martta osti Lemmikkieläinliike Senegalin, jota hoiti nautinnolla eläkkeelle jäämiseen saakka. Vuonna 1980 Martta sairastui vakavasti. Paksusuolensyöpä leikattiin, josta Martta toipui avanteen kanssa. Martta on suhtautunut avoimesti sai- Jatkuu sivulla 32 Finnilco

24 Teetä avanne ja laihdu! Amerikkalainen Dean Kamen ja The Aspire Bariatrics -firma markkinoivat uskomatonta laihdutusmenetelmää: mahalaukkuun ujutetaan avanteen kautta silikoni-muoviputki, jonka kautta osa syödystä ruuasta päästetään vessanpyttyyn ennen kuin ruuansulatus on käynnistynyt. Eli syö, juo ja riemuitse, Aspiration Therapy System pitää huolen siitä, ettet liho! Kuulin eri tahoilta tästä ihmedieetistä, joka ainakin USA:ssa lienee käytössä oleva laihdutusmenetelmä. Google antoi sivutolkulla maireaa informaatiota ko. menetelmästä. Tosin tekstien konekäännös sisältää niin huimia mielikuvia, että on pakko kysyä: Onko tämä pilaa vai amerikkalaista hulluutta? Oma käännökseni yhdestä tietoiskusta kertoo: Systeemi, siis laihduttaminen, toimii vähentämällä kehon käyttämiä kaloreita. Normaalisti ruoka kulkee vatsalaukkuun, missä se varastoituu väliaikaisesti ja ruuansulatus alkaa. Ensimmäisen tunnin aikana vatsalaukku hajottaa ruuan, ja se ohjautuu suolistoon, jossa kalorit imeytyvät kehoon. Aspiration -terapia auttaa potilasta vapautumaan noin 30 prosentista ruokaa, ennen kuin kalorit ennättävät imeytyä. Putki mahaan Terapian alussa erityisesti suunniteltu putkilo, ns. A-tuubi, asennetaan vatsalaukun sisäpuolelle huomaamattomasti pokerimerkin kokoiseeen Skin-Portiin (=ihoporttiin). Se on säiliö, jonka voi avata ja sulkea ja näin kontrolloida vatsan sisällön liikkumista. Potilas tyhjentää annoksen vatsalaukun sisältöä yhdistämällä ihoporttiin pienen laitteen. Tätä tyhjennysprosessia kutsutaan aspiroinniksi. Menetelmää kuvaillaan Bariatricsin sivuilla. Kuvailu on niin epämääräistä, suorastaan salailevaa, ettei tekniikasta saa oikein tolkkua. Se on kuitenkin saatu vaikuttamaan lähes yhtä helpolta kuin ihomadon puristaminen. Riskitön vaiko ei? Keskustelupalstoilla kysellään sentään, onko tämä varteen otettava painonhallintamenetelmä vai kohtaus jostain tieteisfantasiasta. Vaiko ihan silkkaa satuilua? Oletan, että tämän laitteen sivuvaikutukset voivat olla samat kuin suolistoleikkauksen jälkeen. Kohta kuullaan tulehduksista, vuodoista, imeytymättömistä ravintoaineista, masennuksesta ja itsemurhista, vaarallisesta hypoglykemiasta, tiamiinin vakavasta puutteesta, anemiasta ja osteoporoosista. Lista terveyshaittoja, jotka saattavat olla vaarallisempia kuin lihavuus, kommentoidaan sivustolla. Esitteissä kiistetään riskit ja hehkutetaan tekniikan helppoutta. Tuubia varten tarvittava operaatio, siis reikä mahaan, sujuu 20 minuutissa polikliinisesti, ilman nukutusta. Kotiin pääsee parissa tunnissa. Poistoputken ja ihoportin (väliaikaisen säiliön?) lääkäri asentaa 10 päivän kuluttua omassa toimistossaan. En löytänyt tietoa, mitä näiden kymmenen päivän aikana tapahtuu. Bariatrics ja herra Dean Kamen suosittavat aspirointia henkilöille, joiden painoindeksi on yli 35. Ulla Kivivuori? Vastaukset 1. Jussi Juba Tuomola Ripulilääkettä ,15 C Ollessani ostamassa ripulilääkettä, sain kuulla, että laktoosittomasta valmisteesta on nykyään myynnissä reseptillä myös 100 kpl:n pakkaus. On vieläpä kotimainen valmiste, joten jatkuvasti lääkettä tarvitsevat, ottakaa asia esille lääkärinne kanssa, tulee huomattavasti halvemmaksikin iso pakkaus eikä aina tarvitse olla apteekissa asioimassa, se asioille lähteminen kun ei aina ole ihan niin yksinkertaista... T: Outi 3. Lauri Kivinen 4. Alppitähti 5. Polvilumpio 6. Luonnonmaalla 7. Andrew Lloyd Webber 8. Typen 9. Sir Alexander Fleming 10. YK:n rauhanturvajoukot (mukana myös suomalaiset) 11. Kai Pahlmaniin 12. Jan Vapaavuori 24 Finnilco

25 Finnilco ry tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on yksi Finnilcon tärkeimpiä toimintamuotoja. Finnilco ry:n tavoitteena onkin antaa jokaiselle sitä haluavalle ennen ja jälkeen leikkauksen mahdollisuus tavata sopiva tukihenkilö. Tällä toiminnalla pyritään myös edesauttamaan tuettavan sopeutumista elämään avanteen tai vastaavan esim. j-säiliön (IPAA) kanssa tai ymmärtämään paremmin esim. anaali-inkontinenssi-potilaan elämää ja sitä että ei ole yksin tämän asian kanssa. Tukihenkilönä voi toimia Finnilco ry:n kouluttama ja valvoma henkilö, joka kuuluu johonkin Finnilco ry:n jäsenyhdistykseen, joko paikalliseen tai valtakunnalliseen. Tukihenkilönä toimiminen on palkatonta vapaaehtoistyötä.. Tukihenkilönä toimivan oman elämäntilanteen tulee olla tasapainoinen ja omasta leikkauksesta riittävän pitkä aika mm. kriisin läpikäynnin kannalta. Finnilco ry järjestää aika ajoin peruskoulutusta uusille tukihenkilöille sekä alueellisia tapaamisia jo koulutetuille. Koulutetulla tukihenkilöllä on tiedossa tukihenkilötoiminnassa noudatettavat periaatteet ja hän on myös vaitiolovelvollinen. Luottamus tuetun ja tukijan välillä onkin erityisen tärkeää. Tuen saaminen ei edellytä mihinkään yhdistykseen kuulumista. Tukihenkilötoiminnassa tärkeä rooli on myös sairaaloilla, sillä kontaktit tukihenkilötarpeesta tulevat myös sitä kautta. Tukihenkilökäynti voi tapahtua ennen tai jälkeen leikkauksen. Silloin kun tukihenkilö pyydetään sairaalaan potilaan luo, se tapahtuu yleensä sairaanhoitohenkilökunnan toimesta. Sairaaloilla on myös mahdollisuus antaa yhteystietoja tuen tarvitsijalle, jotta hän tietää mihin ottaa yhteyttä mikäli tarvetta tukihenki-lön tapaamiseen tai hänen kanssaan puhumiseen ilmenee sairaalasta lähdön jälkeen. Finnilco onkin painanut tuota tarkoitusta varten tukihenkilöesitteen, jota sairaaloista voidaan jakaa kotiutuville leikatuille. Tarvitessasi tukihenkilöä, voit ottaa myös yhteyttä esim. oman jäsenyhdistyksesi puheenjohtajaan tai jos et kuulu mihinkään Finnilcon jäsenyhdistykseen, voit kysyä lisätietoja myös Finnilcon toimistolta (yhteystiedot tämän lehden kansisivulla). Teija Kalinainen Halaus merkitsee paljon! ConvaTecin sormin muotoiltava ihonsuojalevy on nerokkaan yksinkertainen ConvaTec Moldable Technology -ihonsuojalevyt tiivistävät kaikkein epäsäännöllisimpienkin avanteiden sidonnan. Silti ne ovat ainutlaatuisen yksinkertaisia käyttää. Ihonsuojalevyn aloitusaukko vain rullataan auki sormin suurin piirtein avanteen kokoiseksi, muotoillaan ja kiinnitetään avanteen ympärille.* ConvaTecin sormin muotoiltava ihonsuojalevy on ainutlaatuisen varma ja sillä on ns. sisäänrakennettu muotomuisti. Sen ansiosta aloitusaukon reuna rullautuu takaisin ja tiivistyy myötäilemään avannetta kuin halaamalla ja luo näin käyttäjälleen turvallisuuden tunteen. Voiko ihonsuojalevyn käyttö olla enää helpompaa? * Lisätietoja pakkauksessa olevassa käyttöohjeessa Soita ConvaTecin asiakaspalveluun ja tilaa näytteet veloituksetta numerosta AP SC 2012 ConvaTec Inc : on ConvaTec Inc:n rekisteröity tavaramerkki

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN!

TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN! KOKOUSKUTSU 16.9.2008 TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN! 30 vuotta täyttävä Keski-Uudenmaan Sukeltajat isännöi tänä vuonna Liiton syyskokousta. Ohjelmaa on luvassa koko viikonlopulle juhlaseminaarin,

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ 1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Joulu uusivuosi 2015. tulevaa tapahtumaa: JM--jäsentenväliset 18.10 Jäsensaunaillanistujaiset 18.10 Syyskokous 25.11 Joulukahvitus palkitseminen

Joulu uusivuosi 2015. tulevaa tapahtumaa: JM--jäsentenväliset 18.10 Jäsensaunaillanistujaiset 18.10 Syyskokous 25.11 Joulukahvitus palkitseminen Jäsenlehti, jäsenkirje, jäseneuutiset..ihan miten haluat. tulevaa tapahtumaa: JM--jäsentenväliset 18.10 Jäsensaunaillanistujaiset 18.10 Syyskokous 25.11 Joulukahvitus palkitseminen Joulu uusivuosi 2015

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot