Ira Verma Leena Aalto Jesse Anttila Päivi Aro Satu Åkerblom

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera ASUNNONMUUTOSTöiden kehittämis- ja seurantamalli Ira Verma Leena Aalto Jesse Anttila Päivi Aro Satu Åkerblom

2 Sotera Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto PL 55 5 TKK Sotera, TKK ISBN on (pdf) Espoo 6

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera asunnonmuutostöiden kehittämis- ja seurantamalli Ira Verma Leena Aalto Jesse Anttila Päivi Aro Satu Åkerblom Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

4 Alkusanat Asunnonmuutostöiden kehittämis- ja seurantamalli -raportti on osa TeTT -Esteettömyys asuinrakennuksissa tutkimusprojektia. TeTT-projekti tehtiin Teknillisessä korkeakoulussa Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Soteran koordinoimana osana Tekesin iwell-teknologiaohjelmaa. Projektissa kehitettiin uudis- ja korjausrakentamista varten testausmenetelmiä, joiden avulla voidaan siirtää optimoidusti käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet suunnitelmiin ja tuotteiden kehittämistavoitteisiin. Menetelmiä kehitettiin todellisissa uudis- ja korjauskohteissa. TeTT-projekti alkoi lokakuussa 3 ja päättyi huhtikuussa 6. Projektin rahoittajia olivat Tekesin lisäksi Työsuojelurahasto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Museovirasto, Elektro Valo Oy, KOy Helsingin Palveluasunnot, Lumon Oy, Martela Oy, Proteesisäätiö, Puuhuone Ars Oy, Respecta Oy, Tep- Comp Oy, Vanhustyön keskusliitto ry, Väinö Korpinen Oy sekä YIT-yhtymä Oyj. TeTT-tutkimushanketta valvoi johtoryhmä, jonka jäseninä olivat rahoittajien edustajat. Korjausrakentamista koskevia asioita käsiteltiin ohjausryhmässä, johon osallistui ulkopuolisina asiantuntijoina yli-insinööri Olli Saarsalmi Sosiaali- ja työministeriöstä, projektipäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen Stakesista ja korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta. Asunnonmuutostöiden kehittämis- ja seurantamalli -raportti on tehty yhtenä TeTT:in osaraporttina Vantaan kaupungille. Asunnonmuutostöistä kerättävää tietoa varten kehitettiin taulukko-ohjelmalla tietokantamalli, joka luovutettiin Vantaan kaupungin käyttöön. Vantaan kaupungin Vammaisasuntojen asiantuntija, Ilkka Parviainen, sosiaalityöntekijät ja toimintaterapeutit osallistuivat mallin kehittämistyöhön. Hankkeeseen osallistui myös TKK:n Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston Rakentamistalouden laboratorio.

5 TIIVISTELMÄ Vanhusväestön osuuden huomattavasti kasvaessa lähivuosina kaivataan uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ikääntyneitten itsenäisen asumisen. Kalliiden erityisasuntojen rakentaminen ei ole pitkälläkään tähtäimellä kannattavaa eikä nykyisen asuntokannan rakenne tue ikääntyvien kotona selviytymistä. Vanhusten asuntojen tulee olla turvallisia ja itsenäistä suoriutumista tukevia, asuminen omassa kodissa edellyttää usein asunnonmuutostöitä. Suoritettuihin asunnonmuutostöihin ollaan yleisesti oltu tyytyväisiä, mutta korjauksista ja niiden kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle ei ole kattavaa tietoa. Tutkimus on Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutin TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa -projektin osahanke, jonka tavoitteena oli kehittää tiedonkeruumalli asunnonmuutostöitä varten kuntien käyttöön. Asunnonmuutosten systemaattinen raportointi antaa tietoa yhteiskunnalle koituvista korjauskustannuksista ja mahdollistaa vertailujen sekä yhteenvetojen tekemisen eri aikaväleillä. Seurantataulukosta saatavan materiaalin avulla voidaan laatia uusia tilakohtaisia kehittämistavoitteita ja suunnittelukonsepteja. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallista materiaalia, asunnonmuutostyöprosessista vastaaville tehtyjä viranomaiskyselyjen ja -haastattelujen tuloksia sekä Vantaan Tikkurilan alueen ja Helsingin koillisen alueen asunnonmuutostöitä koskevia asiakirjoja. Tutkimuksessa on selvitetty asunnon esteettömyyteen liittyviä arviointityökaluja, asunnonmuutoksiin myönnettyjä korjausavustuksia sekä korjausten kustannusvaikutuksia. Projektin tuloksena kehitettiin Asunnonmuutostöiden seuranta- ja kehittämismallin proto, josta kunta voi muokata tietokannan omaan tarpeeseensa. Asunnonmuutostaulukko on esitetty Excel-taulukon muodossa. Mallin avulla voi tarkastella asukasta, hänen asuinympäristöään ja siihen tehtyjen korjausten vaikutuksia. Asukasprofiili kuvaillaan mallia varten avuntarpeen ja terveydentilan mukaan ja asunnon korjaustarpeet kirjataan huonekohtaisesti. Asunnonmuutostöiden jälkeen taulukon seurantaosioon voidaan kirjata asukkaan avuntarpeen kehitys sekä korjaus- ja hoitokustannuksista koostuvat kokonaiskustannukset. Vanheneminen omassa kodissa on luonteva ja yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto. Kotona asumisen edellytyksenä on asunnonkorjaustoiminta, mikä kuitenkin vaihtelee paljon kunnittain. Asunnonkorjaustoiminnan kehittäminen ja yksinkertaistaminen sekä avustuskäytäntöjen yhdenmukaistaminen lisäävät iäkkäiden tasavertaisuutta ja kannustavat kuntia panostamaan korjaustoimintaan. Muutostöiden kirjaaminen auttaa ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittämistä. Avainsanat: arkkitehtuuri, asunnonmuutostyöt, esteettömyys, vanhukset

6 ABSTRACT As elderly people constitute a sharply increasing share of the population, new solutions enabling their independent living will be needed. Even in the long run, it is not lucrative to build expensive special apartments, but the structure of the current housing stock does not support such independence of the elderly at home. The apartments for the elderly should be safe and support independent living which implies that alteration processes are often required. In general, the completed alteration processes have met with satisfaction, but no comprehensive information on the renovations and their total costs is available. This study is part of the TeTT Accessible Dwelling project carried out by Sotera (Research Institute for Health Care Facilities) at Helsinki University of Technology. It was devoted to a model for collecting data regarding the building alteration processes implemented by the municipalities. Systematic reporting of the alteration processes generates information on the societal costs of the renovations and makes comparisons and summarisation at different intervals possible. Material derived from the monitoring table can be used for drafting new space-specific development targets and planning concepts. Source materials include literature, results of inquiries and interviews conducted with public authorities as well as documents on residential alteration processes in Tikkurila, Vantaa, and in the northeastern parts of Helsinki. Evaluation tools related to the accessibility of the dwellings, financial aid granted for residential alteration processes and the cost implications of the renovations were surveyed during the study. The project resulted in a prototype model of monitoring and developing residential alteration processes from which each municipality can work up a database according to its specific needs. The residential alteration table is presented as an Excel table. This model can be used for analysing the resident, his or her living environment and the completed renovations. The resident profile is described according to the individual s physical condition and need for assistance, and the renovation needs are recorded separately for each room. Upon completion of the alteration process, the development of the resident s need for assistance and the total costs (consisting of the renovation and maintenance expenses) can be entered in the monitoring section of the table. An option whereby the elderly can remain longer in their own homes is quite natural and also beneficial to society. Living at home requires residential alterations which vary greatly among the municipalities. The development and simplification of the alteration processes and the harmonisation of the financial aid schemes enhance the equality of the elderly and encourage the municipalities to invest in the alteration processes. A register of renovations contributes to the development of preventive operational models. Keywords: architecture, housing adaptations, accessibility, older people

7 Sisällysluettelo.TUTKIMUKSEN TAUSTA 6 a. Asunnonmuutostyöt 6 b. Avustukset. ESTEETTÖMYYDEN ARVIOINTIIN KEHITETTYJÄ TYÖKALUJA JA KÄSITTEITÄ a. Housing Enabler työkalu b. ARVI- Tietojärjestelmä c. Muita esteettömyyden arviointiin kehitettyjä työkaluja ja käsitteitä 3 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE 5 4. ASUNNONMUUTOSTYÖ TAULUKKO 6 a. Työvaiheet 6 b. Taulukon käyttömahdollisuudet 7 c. Taulukon täyttöohjeet 8 5. KUSTANNUSVAIKUTUKSET a. Tapausselostukset b. Vaikuttavuuslaskelmat 5 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 7. LÄHTEET 7 KIRJALLISUUTTA 8 8. LIITTEET 3 Liite. Kaksi esimerkkiä asunnonmuutostöistä 3 Liite. Asunnonmuutostaulukon täyttöohje 35 Liite 3. Kysely kuntien asunnonmuutostöistä vastaaville 39 Liite 4. Asunnonmuutostyöt vantaan Tikkurilan palvelualueella ja Helsingin koillisen piirin alueella 3 4 5

8 .TUTKIMUKSEN TAUSTA a. Asunnonmuutostyöt Väestön sukupuoli- ja ikäryhmäennuste vuosille 4-4 yli 65-vuotiaiden %osuus väestöstä Tulevien vuosien asuntopolitiikassa on varauduttava vanhusväestön voimakkaaseen kasvuun (kuva ) ja väestön ikääntymisestä johtuviin uudenlaisiin haasteisiin ja paineisiin. Tämä edellyttää asuntokannan peruskorjaustoiminnan kehittämistä, asuntojen muutostöiden lisäämistä 5,9 ja erityisesti lisäinvestointeja esteettömyyden parantamiseen (Ehdotus halli- 4 5,8 5 tuksen asuntopoliittiseksi 7,4 ohjelmaksi vuosille 4 6). 5,5 Vuoden,83 lopussa laitoshoidon, asumispalveluiden ja säännöllisen kotihoidon piirissä oli n. 4,6 4% 75-vuotta täyttäneistä. Vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen piirissä 5 3 6, 35 oli 7,5% 6,8 ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla n.,6% yli 75-vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon 6,6 palveluihin kuului,4% yli 75-vuotiasta (Stakes. 4). Sosiaali- ja terveyden- 4 huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa kotipalvelujen kattavuutta halutaan lisätä vuoteen 7 mennessä yli valtakunnallisesti 65-vuotiaiden %osuus käsittämään västöstä 5% 75 vuotta täyttäneistä (Sosiaali- ja terveysministeriö, (Tilastokeskus, väestöennuste) 4) vuosiluvut Kuva.yli 65 vuotta täyttäneen väestön %-osuus Suomessa vuosina 4-4 (Tilastokeskuksen väestöennuste). Vanhusten asumista on tutkittu eri näkökulmilta. Vanhainkodit ja palvelutalot nähdään parhaina ratkaisuina iäkkäille, joilla on monia vaikeuksia liikkumisessa, arjen perustoiminnoissa tai jotka muuten tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Nämä tuetun asumisen muodot koskettavat kuitenkin vain pientä osaa vanhuksista. Yli 65-vuotiaista 94% asuu tavallisissa asunnoissa, palvelutalot mukaan lukien (Olsbo-Rusanen, L. & Väänänen-Sainio, R. 3). Avopalveluiden osuutta halutaan edelleen tehostaa ja laitosasumisen osuutta pienentää. Vanhusväestö nähdään heterogeenisenä joukkona ja asukkaiden tarpeet hyvin yksilöllisinä. Asuminen omassa kodissa on monelle vanhukselle luontevin ja mieleisin vaihtoehto. Tämä on myös yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto, mutta vaatii kotihoidon palveluiden ja asunnonmuutostöiden lisäämistä ja kehittämistä (Evritt, J. & Rosenberg, M. ). Säännöllisiä palveluja käyttää noin 5 % vuotiaista väestöstä. Vastaava osuus vuotiaista on lähes % ja 85 vuotta täyttäneistä jo yli 5 %( Kumpulainen, A.. 5) Monet vanhukset joutuvat muuttamaan useaan otteeseen viimeisinä elinvuosinaan. Jokainen siirtymä aiheuttaa vanhukselle ylimääräistä rasitusta ja lisää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Muuttojen määrää pitäisi pyrkiä vähentämään korjaamalla olemassa olevaa asuntokantaa esteettömäksi ja rakentamalla esteetöntä uustuotantoa (Lukkaroinen, Riitta. ). Riittävän kattavilla ja riittävän aikaisin tehdyillä asunnonmuutostöillä voidaan viivyttää iäkkään laitokseen siirtymistä. Jos muutoksia ei tehdä, jätetään yksi keino laitosasumisen lykkäämiseksi käyttämättä (Levón, 995) %-osuus väestöstä 6

9 Asunnonmuutostyöllä voidaan tehdä merkittäviä parannuksia asunnon käytettävyyteen ja saada esimerkiksi 96-luvulla rakennetusta pienistä yksiöstä toimivia myös liikkumisesteisille. Kuva. Pohjapiirros :. Yksiöön tehdyt toimimista helpottavat muutokset : a. Keittö, väliseinä huoneen ja keittokomeron välillä purettu, työtasoa jatkettu huoneen puolelle. Lieden tilalle asennettu liesitaso. Keittiön toiminnallisuutta kehitetty yksilöllisesti, säädettävien kalusteiden avulla. Tukikaide sijoitettu työtason edustalle ja kalusteiden sokkelia korotettu. b. Eteinen, tilaa laajennettu asentamalla naulakko eteiskaappien tilalle, saatu tilaa pyörätuolin/rollaattorin säilytykseen. Alkovin ja eteisen väliset kaapit ryhmitelty uudelleen. c. Wc-tila, oviaukkoa levennetty, liukuovi asennettu vanhan oven tilalle. Suihkun, pesualtaan ja wc-istuimen paikkaa siirretty liikkumisesteiselle sopivammaksi. Tukikahvoja asennettu. d. Valaistus suunniteltu tasaiseksi ja häikäisemättömäksi. e. Asuntoon on asennettu parveke Kuva 3. Kuva 4. Wc:n kynnys ennen muutostöitä vaati Wc:n kynnys poistettu muutostöi rollaattorin nostamista. den yhteydessä

10 Vaikeudet päivittäisissä toiminnoissa haittaavat monen vanhuksen elämää enemmän kuin jokin sairaus tai vamma. Fyysinen ympäristö on keskeisessä asemassa vanhuksen kotona pärjäämiselle; asunnon pitää olla esteetön, turvallinen ja hyvin valaistu. Asunnossa tehtävät korjaukset ovat olennainen tekijä vanhusten itsenäisen pärjäämisen ja turvallisuuden edistämiseksi. Tavallisimmin ikääntyneitten liikkumista asunnoissa haittaavat ja kaatumisia aiheuttavat kynnykset, liukkaat lattiat ja irtomatot, jyrkät portaat, kaiteitten ja luiskien puuttuminen sekä hissittömyys (Koskinen et al. 998). Kotihoidon avustajien ongelmana on pesutilojen ahtaus. Frances Heywood (4) on tutkinut asunnonmuutosten terveydellisiä vaikutuksia Englannissa ja Walesissa. Tutkimuksen mukaan asunnonmuutostoiminnalla oli tutkitulla alueella liikkumisrajoitteisten sekä fyysistä että henkistä terveydentilaa parantava vaikutus. Positiiviset vaikutukset heijastuivat myös omaishoitajien terveydentilaan. Parannustöiden laadun ja laajuuden oikea kohdentaminen on tärkeää sekä taloudellisen näkökulman että asukkaan terveydentilan ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kuva 5.Alkuperäinen keittiö Kuva 6. Säädettävät keittiökalusteet Asunnon keittiön ergonomian parantaminen vanhuksille sopivammaksi. Kalusteiden sokkelin korottaminen, valaistuksen parantaminen, tukikaiteen asentaminen ja keittolevyn asentaminen lieden tilalle. Asunnonmuutostyöt tulevat ajankohtaiseksi kun vanhus ei enää sairauden tai vamman takia pärjää vanhassa asuinympäristössään. Ennen potilaan kotiuttamista laitoshoidosta, asukkaan kunto ja asuinolosuhteet kartoitetaan. Asuntoon tehdään tarvittavat muutokset ja asukkaan käyttöön tarjotaan hänen tarvitsemansa apuvälineet. Etenevän sairauden tai vamman kohdalla tulisi asunnonmuutostöitä tehdä suunnitelmallisesti ja huomioida vanhuksen tilan huononeminen korjauksia tehtäessä. (kts. Liite. Esimerkkiprofiilit, s. 5). Suomessa on herännyt ajatus asiakkaiden vapaaehtoisuuteen perustuvasta vanhustenneuvolasta. Esimerkiksi Oulussa on koeluontoisesti tehty vanhuksille vapaaehtoisia ehkäiseviä kotikäyntejä. Kotikäyntien yhteydessä v. suoritettujen kyselyjen tuloksena 83% haastatelluista ikääntyneistä ilmoitti, ettei tarvinnut asunnonmuutostöitä ja 93% vastanneista oli tyytyväisiä asuinalueeseensa (Lotvonen, S. & Väänänen-Sainio, R. 3). Ruotsalaistutkimuksissa onkin havaittu, että vasta vuotiaiden ryhmässä tullaan tietoiseksi asunnon rajoittavista tekijöistä (Fänge, A. 4). Vanhukset eivät aina tiedä mitä apua ja apuvälineitä on saatavilla, eivätkä toisaalta halua myöntää vaikeuksiaan arkipäiväntoiminnoissa, peläten muuttoa pois omasta kodista. Ehkäisevien kotikäyntien tarkoituksena on antaa asukkaille tietoa palveluista ja arvioida vanhuksen mahdollisuudet selviytyä itsenäisesti. 8

11 Toteutettuihin asunnonmuutostöihin ollaan yleensä oltu tyytyväisiä. Vuosina kolmessa tutkitussa kohdekunnassa kartoitettiin haastatteluiden avulla korjaustöiden kulkua ja vaikutuksia. Haastatteluiden perusteella selvisi, että pienten korjaushankkeiden vähäinen tai jopa olematon valmisteluvaihe sekä lopputarkastuksen puute olivat saattaneet johtaa puutteelliseen lopputulokseen. Korjausten laatu ja huono suunnittelu olivat suurimmat tyytymättömyyden aiheet. Suurin osa asunnonmuutostöistä on kuitenkin ollut erittäin tehokkaita. Asukkaat ovat itse olleet tyytyväisempiä muutostöihin kuin alan asiantuntijat, johtuen osittain asukkaiden vähäisistä odotuksista. (Lévon, B.-V. 995) Kuva 7. Alkuperäinen tila Kuva 8. Apuvälineet asennettuina Wc-tila ennen ja jälkeen muutostöiden.tilaa vievän suihkukaapin poistaminen ja suihkutuolin sekä tukikaiteiden asentaminen. Kuopion yliopistossa 998- tehdyssä Mielenterveyskuntoutujien asuntojen korjausprojektissa (Mipak) asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä asuntojen korjauksiin. tehdyssä syventävässä seurantaprojektissa keskeisenä tuloksena oli tyytyväisyyden lisääntyminen entisestään. Asumisviihtyisyys oli lisääntynyt, jokapäiväisten toimintojen suorittaminen oli helpottunut ja asukkaiden itsemäärääminen parantunut. Asukkaiden ja perheenjäsenten elämän laatu ja sosiaaliset suhteet olivat lisääntyneet ja turvallisuus asumisessa parantunut. Merkittävää oli tulos, että yhä useamman asukkaan oman käsityksen mukaan asunnonkorjaukset ovat vähentäneet paljon hoitoon hakeutumista. (Niemelä, P..). Tottuminen korjausten tuomiin muutoksiin ja uusiin apuvälineisiin vie aikaa. Asukkaalle pitäisi jättää asunnonmuutostöiden valmistuttua sopeutumisaika korjausten hienosäädön ja täydennyksen varalle (Lévon, B.-V. 995). Muutostyöt edesauttavat asukkaan itsenäistä suoriutumista ja antavat varmuutta liikkumiseen. Muutoksista on monasti hyötyä pitkäksi aikaa ja ne tuovat apua usealle henkilölle (Heywood, F. ). Pohjois-Karjalassa 99-luvulla vanhuksille tehdyssä asunnonkorjaushankkeen seurannassa todettiin myös, että mikäli asuntojen korjaus kohdistetaan niille vanhuksille, joiden palvelujen tarvetta korjaus vähentää, kunnan kannattaa harkita koko korjaushankkeen rahoittamista. Tutkimuksen johtopäätöksenä saatiin suositus panostaa korjausneuvontaan sekä tukea asunnonkorjauksia (Ideakortti 4/5, Stakes). Asunnonmuutostöiden teko on pitkällinen prosessi kunnallisessa byrokratiassa. Onkin arvioitava miten vanhus jaksaa henkisesti muutosprosessin ja pystyykö hän asumaan kotona muutostöiden ajan. Monelle vanhukselle tämä aiheuttaa epäröintiä. 9

12 b. Avustukset Kunnat myöntävät avustuksia vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella. Avustuksia myönnettiin v.,9 miljoona euroa, joilla rahoitettiin n. 4 asunnon korjaus. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt asunnonmuutosavustukset ovat samat jokaiselle varallisuudesta riippumatta. Avustukset kattavat yleensä kaikki kustannukset, eikä niiden yhteydessä sovelleta tulorajaa. Sosiaalihuoltolaki on suunnattu erityisesti varattomille ja vähävaraisille. Sosiaalihuoltolaissa pienimuotoiset asunnon korjaus- ja muutostyöt tulkitaan kotipalvelun muodoksi (Lévon, B.-V. 995). Korjausavustusten myöntämisen perusteena on huonokuntoinen asukas ja huonokuntoinen asunto. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettyille avustuksille on tulorajat ja asukkaan maksettavaksi jää omavastuuosuus kustannuksista. Helsingissä asunnonmuutostyöt toteutetaan Sosiaaliviraston kiinteistöpalvelukeskuksen kautta. Asiakas voi myös halutessaan teettää itse remontin ja hakea korvausta sosiaalivirastolta sosiaalityöntekijän suostumuksella. Korjaustöitä ei kuitenkaan saa aloittaa ennen hakemuksen jättämistä. Kuntien avustusten tueksi Valtion asuntorahasto myöntää korjausavustuksia vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaamiseksi. Asunossa tulee asua ainakin yksi yli 65-vuotias henkilö. Avustukset myönnetään sosiaalisin perustein ja niiden myöntämiseen vaikuttavat tulorajat vahvistetaan vuosittain. Avustusta voidaan myöntää 4% hyväksytyistä korjauskustannuksista, 7%, mikäli vanhus tai vammainen joutuisi muuten pysyvästi muuttamaan pois asunnostaan. Veteraaneille myönnetään perusavustuksen lisäksi 3% veteraanilisä. Korjausta edeltävän kuntoarvioinnin kustannuksiin voidaan myöntää enintään 5% avustusta. Ruotsissa välttämättömiin asunnonmuutostöihin avustukset myönnetään täysimääräisenä. (Fänge, A. 4). Asuntojen korjaus avustusta haetaan kerran vuodessa keväällä (Olsbo-Rusanen, L. & Väänänen- Sainio, R. 3). Kahden viime vuoden aikana on vanhuksille ja liikuntaesteisille kuitenkin myönnetty avustuksia kiireellisissä tapauksissa myös syksyllä. Kuva 9. Kuva. Valaistuksen parantaminen asunnonmuutostöiden yhteydessä valon määrää lisäämällä sekä häikäistymistä estävillä ratkaisuilla. Avustukset vaihtelevat johtuen mm. kuntien väestön ikärakenteesta sekä asuntokannan iästä ja kunnosta. Myös taloyhtiöiden ja pientalojen omistajien rahoitustarve vaihtelevat. Pientalojen korjauksiin myönnetyt avustukset ovat olleet keskimääräistä avustussummaa huomattavasti suurempia, osittain koska pientalojen suunnitteluun ei aseteta samoja esteettömyys vaatimuksia kuin asuinkerrostalojen suunnitteluun (Lévon, B.-V. 995).

13 Sosiaalisin perustein myönnettyjen korjausavustusten omavastuuosuus jää asukkaan maksettavaksi. Lisäavustusta ei voida myöntää vaikka korjausten omavastuuosuus jäisi kohtuuttomaksi. Iäkkäät ovat täten eriarvoisessa asemassa korjausmahdollisuuksiin nähden ja vähävaraisempien vanhusten asunnonmuutokset jäävät helposti tekemättä. Avustusta ei myöskään myönnetä asunto-osakeyhtiöiden vastuulla oleviin korjauksiin. Poikkeuksena ovat omakotitalojen liikuntaesteiden poistaminen. Tulisikin kehittää avustusmuoto, jonka avulla asuntoja voitaisiin muuttaa vanhuksille soveltuvaksi taloyhtiöiden peruskorjauksen yhteydessä ilman, että tuki kohdistuu henkilökohtaisena avustuksena tietylle asukkaalle (Saari, A. & al. ). Rakennuksen ympäristön, sisäänkäynnin ja porrashuoneen esteettömyys tulee ottaa huomioon asunnonmuutostöitä suunniteltaessa. Asunnonmuutostöillä ei ole toivottua tulosta jos asuntoon johtavilla kulkuväylillä on esteitä. Oulussa tehtyjen kyselyiden perusteella 5%:lle kyseelyyn osallistuneista ikääntyneistä rakennuksen hissittömyys oli pääasiallinen syy haluun muuttaa palvelutaloon. Kotihoidon työntekijöiden mukaan palveluiden tarve myös vähenisi, mikäli taloissa olisi hissit (Lotvonen, S. & Väänänen-Sainio, R. 3). Suomen kerrostaloasuntokannasta 4% hissittömiä, mikä vastaa 7 asukasta. Hissittömyys passivoi ja edistää liikkumisesteisten toimintakyvyn heikkenemistä, mikä osaltaan lisää hoidon ja palveluasuntojen tarvetta. 999 Stakesin arvion mukaan asuinkerrostaloon rakennettava uusi hissi maksaa asuntoa kohden saman kuin n. kolmen kuukauden hoitojakso yhdelle vanhukselle vanhainkodissa. Valtion asuntorahasto myöntää asuinkerrostaloille hissiavustusta 5% hankkeen kokonaiskustannuksista, lisäksi kunnat myöntävät 5 -% lisäavustuksia. Avustuksia jaettiin v. n. 9,5 miljoonaa euroa 68 hissin rakentamiseen (Olsbo-Rusanen, L. & Väänänen- Sainio, R. 3). Hissien rakentamisen ja korjaamisen lisäksi taloyhtiö voi hakea avustusta muiden liikuntaesteiden poistamiseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin ja muihin tiloihin. Tällä hetkellä ei ole objektiivista seurantaa korjaustöiden laajuudesta eri kunnissa. Korjausneuvonnan ja asiantuntija-avun tarjonta vaihtelee kunnittain. Riippuu paljon kunnan käytännöistä ja korjausasiamiehestä mitä korjauksia tehdään ja missä vaiheessa.

14 . ESTEETTÖMYYDEN ARVIOINTIIN KEHITETTYJÄ TYÖKALUJA JA KÄSITTEITÄ a. Housing Enabler työkalu Housing Enabler -menetelmän on USA:ssa ideoinut arkkitehtuurin professori Edward Steinfeld ja menetelmän monitieteisestä jatkokehityksestä on vastannut ruotsalainen toimintaterapian professori Susanne Iwarsson kollegoineen. Housing Enabler- menetelmän avulla voidaan asunnon suunnittelun tai ennalta ehkäisevän kotikäynnin yhteydessä objektiivisesti arvioida asuinympäristössä havaittuja ongelmia asukkaan fyysisen toimintakyvyn kannalta. Menetelmän tavoitteena on sijoittaa asukas toimintakykynsä kannalta sopivimpaan asuinympäristöön siten, että fyysinen ympäristö tukee asukkaan päivittäisiä toimintoja hänen asuinympäristössään. Käytännön työssä fyysistä ympäristöä on mahdollista arvioida menetelmän avulla kolmella eri tasolla: yksilö, ryhmä ja yhteiskunta. Yksilötasolla menetelmä auttaa löytämään jokaiselle asukkaalle hänen sen hetkisen toimintakykynsä kannalta sopivimman asunnon. Ryhmätasolla menetelmä mahdollistaa asuntoalueiden suunnittelun tietyille asukasryhmille. Yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltaessa menetelmää voidaan hyödyntää rakennusten ja alueiden suunnittelussa. Arvioitaessa asunnon soveltuvuutta Housing Enabler metodilla käydään läpi fyysinen asunto ja lähiympäristö. Eri tarkastelukohtia on 88, sisältäen: ulkotilat 33 kohtaa, sisääntulo 49 kohtaa, sisätilat kohtaa, kommunikaatio/ yhteydet 6 kohtaa. Suuri osa (n. 7%) tarkasteltavista kohdista liittyy olemassa oleviin normeihin ja suosituksiin (Tarkastelun perusteena on käytetty teosta: Svensk Byggtjänst och Handikappinstitutet, 997, Bygg ikapp hand ikapp, Svensk Byggtjänst). Tulokset voidaan syöttää tietokantaan, tai käsitellä manuaalisesti. Tulokset on arvioitu toimintaterapeuteilla ja korjausrakentamisen asiantuntijoilla. Housing Enabler yhteistyö Turun ammattikorkeakoulussa toimintaterapian osastolla on tehty opinnäytetyö Housing Enablerin käytöstä ulkotiloja arvioitaessa (Helassalo, T. & Kinnunen, P. 5. Yhteinen ympäristö. The Housing Enabler ja julkisen ympäristön arviointi. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.). Jyväskylän ammattikorkeakoulussa alkaa keväällä 6 Housing Enableriin liittyvä koulutus. Tarkoitus on koekäyttää työkalua eri organisaatioissa. Suunnitelmassa on vuosiin 6 9 ajoittuva seurantatutkimus hanke. Housing Enabler-työkalu on ollut kansainvälisessä koekäytössä (3). b. ARVI- Tietojärjestelmä Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan ARVI on tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu työvälineeksi ja tietolähteeksi esteettömän asuinympäristön suunnittelua ja arviointia varten. ARVI on kehitetty Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutissa ja se on yleishyödyllinen kaikille avoin tietojärjestelmä Valtion asuntorahaston ARA:n hallinnassa, jonka käytön kautta voidaan parantaa asuinympäristön esteettömyyttä ja tukea ikäihmisten itsenäistä asumista kotona.

15 ARVI käsittää tietokannan ja siihen liittyvän ohjelmiston. Tietokannan sisältönä ovat esteettömän asuntosuunnittelun määräykset ja ohjeet luokiteltuna erilaisten asukkaiden vaatimusten, tilojen, rakennushankkeen kulun ja rakennusosien mukaan. ARVIssa on esimerkkejä esteettömyyden toteuttamiseksi sekä monipuoliset mahdollisuudet hakea tietoa. ARVIn avulla voidaan arvioida asuinrakennusten suunnitteluratkaisujen käytettävyys toimintakyvyltään erilaisten asukkaiden kannalta. ARVIn avulla voi tapauskohtaisesti tulostaa itse määriteltyjä tila- tai profiilikohtaisia vaatimuslistoja sekä niiden yhdistelmiä Excel-taulukon muodossa. c. Muita esteettömyyden arviointiin kehitettyjä työkaluja ja käsitteitä Usability in my home, UIMH työkalu UIMH -työkalu kehitettiin S. Iwarssonin ja A. Fängen tutkimuksiin asuntokannan esteettömyyden tai esteellisyyden subjektiivista arviointia varten ja sisältää 3 aihetta; Työkalu käsittää 6 valintakysymystä seitsenasteisella asteikolla. Lisäksi on 7 avointa kysymystä, joista kuusi on esteettömyys ongelmien arvioimiseen ja yksi omien mielipiteiden ilmaisemiseen. Valintakysymykset sisältävät kolme keskeistä tarkastelun osa-aluetta;. toiminnallinen näkökohta, pukeutuminen, peseytyminen, ruuanlaitto, siivoaminen jne.( 4 aihetta, pisteet 8). henkilökohtainen ja sosiaalinen näkökohta; turvallisuuden tunne, yksityisyys, sosiaaliset suhteet, harrastukset, jne.( 6 aihetta, pisteet 6 4) 3. asunnon fyysiset ominaisuudet; ulkotilat, sisääntulo, sisätilat( 6 aihetta, pisteet 4 4) Työkalua testattiin n. sadan vanhuksen kanssa. Ensimmäinen haastattelu tehtiin n. kuukausi ennen asunnonmuutostöitä, toinen kaksi tai kolme kuukautta muutostöiden jälkeen. Kolmas haastattelu tehtiin kuuden, seitsemän kuukauden jälkeen toisesta haastattelusta. Asukkaan omaan arvioon perustuvissa haastatteluissa ei todettu merkittäviä eroja tuloksissa tällä aikavälillä. Tämä johtuu osittain siitä, että asukkaat itse olivat tyytyväisiä ja tottuneita esteelliseen asuinympäristöönsä. Toisaalta osa muutostöistä oli suunniteltu ottamatta huomioon asukkaan yksilöllisiä ominaisuuksia. Asukkaat, jotka olivat saaneet apua toimintoihinsa ennen asunnonmuutostöitä, halusivat sitä asunnonmuutostöiden jälkeenkin. Oppiminen uusiin apuvälineisiin on hidasta ja muutokset toimintatavoissa hienovaraisia. Yksittäiset toiminnot vaativat kuitenkin asukkaalta ja avustajalta muutostöiden jälkeen selvästi vähemmän ponnisteluita kuin aikaisemmin. Toisissa tutkimuksissa on osoitettu, että asunnonmuutostöillä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Asukkaan omatoimisuus säilyy kauemmin, kun muutostyöt tehdään ajoissa ja asukkaalla on apuvälineitä käytössä. (Fänge, A. 4) UIMH työkalun sekä Housing enabled työkalun tuloksia vertailtiin testiryhmien tulosten perusteella. Asunnon käytettävyyden ja esteettömyyden välillä löydettiin vastaavuuksia. Fängen mukaan toiminnallinen näkökohta (.) ja asunnon fyysiset ominaisuudet (3.) näyttävät olevan liitoksissa asunnon esteettömyyteen, henkilökohtainen ja sosiaalinen näkökohta (.) vain osittain (moderate). ADL staircase työkalu (activity in daily living) ADL staircase työkalu perustuu 96-luvulla kehitettyyn Kazen ADL-indeksiin, jolla arvioidaan jokapäiväisistä toimista selviytymistä. Työkalun avulla arvioidaan asukkaan omatoimisuutta. Arvioitavana on viisi henkilökohtaiseen aktiivisuuteen liittyvää aihetta ja neljä apuvälineiden käyttöön liittyvää aihetta; ruokailu, wc:ssä käynti, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen, ruuanlaitto, ostoksilla käynti, matkustaminen, siivous. Arviointi on kolme asteinen; riippuvainen, osittain riippuvainen ja itsenäinen. 3

16 Accessibility, usability, universal design Käsitettä esteettömyys (accessibility) käytetään monessa eri yhteydessä ja sanalla on useita eri merkityksiä. Esteettömyyttävoidaan tarkastella eri mittakaavassa ja eri näkökulmilta;. Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön esteettömyys sekä tiedonsaannin ja palveluiden esteettömyys. kodin, lähiympäristön ja yhdyskunnan esteettömyys (micro, meso ja macro ympäristö) 3. objektiivinen ja subjektiivinen esteettömyys; objektiivinen esteettömyyden arviointi normien ja säädösten avulla, subjektiivisen esteettömyyden lähtökohtana henkilökohtainen kokemus 4. yksilöllinen ja yhteisöllinen esteettömyys; yksilöllisen esteettömyyden arviointi yleensä muutostöiden yhteydessä, pitää aina olla asiakaslähtöistä. Yhteiskunnan esteettömyyden arviointi ottaa huomioon yksilöiden heterogeenisyyden. Esteettömyyden yhteydessä puhutaan usein käytettävyydestä (usability). Esteettömyys on käytettävyyden perusta, mutta käytettävyyteen liittyy aina henkilökohtainen arvio. Käytettävyys kertoo henkilön ja ympäristön vuorovaikutussuhteesta; kuinka hyvin ympäristö soveltuu asukkaan toimintatapoihin ja hänen tarpeidensa tyydyttämiseen. Alustavissa tutkimuksissa on todettu etteivät esteettömyys ja käytettävyys aina ole yhtäpitävät (Iwarsson, S. & Ståhl, A. ). Suunnittelu on yleensä kohdistettu keskiverto henkilölle, jolla ei ole suuria toiminnallisia puutteita. Universal design ja Design for all -käsitteillä tarkoitetaan suunnittelua, mikä mahdollistaa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tasavertaisen saavutettavuuden ja esteettömyyden kaikkien käyttäjäryhmien osalta. Tavoitteena on kaiken ihmisten suunnitteleman olevan kaikkien ihmisten käytettävissä ja saavutettavissa. PAAVO-itsearviointimenetelmä PAAVO-itsearviointimenetelmä on Invalidiliiton koordinoima verkostohanke, jonka avulla vanhuspalveluja käyttävä henkilö voi tarkastella nykyisen palvelujärjestelmänsä tarkoituksenmukaisuutta ja arvioida vastaavatko nykyiset palvelut hänen avuntarpeeseensa. Menetelmän lähtökohtana on, että palvelujen tarvitsija on oman palvelutarpeensa asiantuntija. Hankkeen avulla kehitetään verkossa täytettävä lomake, jonka palveluja käyttävät henkilöt täyttävät itse tai koulutetun haastattelijan tuella. Menetelmän lähtökohtana on Invalidiliiton hankkeena kehitetty SeLMa (self evaluation method) palvelutarpeen itsearviointimenetelmä asumispalvelujen piirissä asuvien liikunatvammaisten käyttöön. Itsearviointimenetelmä käsittää kotona ja kodin ulkopuolella eteen tulevat tilanteet, joissa henkilö voi tarvita toisen ihmisen apua. Lisäksi menetelmän avulla iäkäs asukas voi tarkentaa palvelutarpeen erityispiirteitä ja palvelujen kokonaisuutta. Palvelujärjestelmistä on lomakkeeseen mukaan otettu vammaispalvelut ja kuntoutuspalvelut. Lomake sisältää kolme eri osiota:. Arjessa selviytymisen osiossa arvioidaan itsenäinen selviytyminen tai avuntarve arjen toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella.. Terveys-osiossa arvioidaan sairauksista, aistien kunnosta ja terveydentilasta johtuvaa avuntarvetta. Lisäksi voidaan arvioida omia elämäntapoja. 3. Sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin osiossa arvioidaan sosiaalista osallistumista ja tuen tarvetta sekä elämäntilannetta. Osiossa on myös mahdollisuus tehdä masennusseula mielialan arvioimiseksi. Verkostohanke on yleishyödyllinen ja kaikkien käytettävissä maksuttomasti vuoden 7 alusta. Itsearvioitu palvelujen kokonaisuus toimii palvelujen tarvitsijan palvelusuunnitelmapalaverissa neuvottelun tukena.(invalidiliitto ry, Jyväskylän asumispalvelut, PAA- VO-projekti) 4

17 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE Projektin tavoitteena oli kehittää tiedonkeruumalli kuntien käyttöön asunnonmuutostyöprosessia varten. Tavoitteena oli kehittää malli, jonka avulla asunnonmuutostöitä koskevat tiedot voidaan kerätä yhteen siten, että on mahdollista tehdä kustannustarkasteluja ja erilaisia yhteenvetoja sekä nähdä kehittämistarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rakentamistalouden laboratoriossa on tehty tiedonkeruumallia täydentävä, vaikuttavuuden mittaamista koskeva projektiosuus. Projektissa kehitetty Asunnonmuutostöiden seuranta- ja kehittämistaulukko on osa Soteran TeTT projektia. 5

18 4. ASUNNONMUUTOSTYÖ TAULUKKO a. Työvaiheet Projektin tuloksena kehitettiin Asunnonmuutostöiden seuranta- ja kehittämismallin proto, josta kunta voi muokata tietokannan omaan tarpeeseensa. Malli on kehitetty taulukko muotoon, jota on helppo täyttää sähköisesti tai käsin. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallista materiaalia, asunnonmuutostyöprosessia koskevien viranomaiskyselyjen ja -haastattelujen tuloksia sekä vuoden 3 asunnonmuutostöitä koskevia dokumentteja Vantaan Tikkurilan alueelta ja Helsingin koilliselta alueelta. Tutkimuksen apuna on käytetty myös aikaisempaa kokemusta mm. Soterassa kehitettyä Syystien palvelutalon korjausmallia. Palvelutalon pilottiasunnon muutoksen yhteydessä kehitettiin korjausmenetelmiä ja tutkittiin korjausvaihtoehtoja keittokomeron, hygieniatilan ja valaistuksen parantamiseksi sekä parvekkeiden lisäämiseksi, samalla arvioitiin ratkaisujen Asunnonmuutostyöt Tikkurila ja Helsingin koillinen suurpiiri vaikutuksia tila- ja toimintakustannuksiin. 4 Yli 65-vuotiaiden ikäjakauma (%-osuus) Helsinki koillinen (n=38) Tikkurila (n=3) Kaavio. Yli 65-vuotiaille tehtyjen asunnonmuutostöiden prosenttuaalinen jakauma ikäluokittain Vantaan Tikkurilan ja Helsingin koillisella palvelualueella (3). Tilastollinen tarkastelu vuodelta 3; (kts. liite 4) vuotiaiden ryhmässä on tasainen jakauma asunnonmuutostöiden tarpeelle. Helsingissä on suoritettu eniten korjauksia vuotiaille, Vantaan Tikkurilassa viiden vuoden viiveellä 7-79 vuotiaille Tikkurilassa suuri osa, 4% asunnonmuutostöistä on tehty verrattain uusiin 99 3 rakennettuihin taloihin. Suurin osa (7%) yli 65-vuotiaiden asunnonmuutostöistä liittyy wc-/ kylpyhuonetilojen korjauksiin. (Kaikissa ikäryhmissä 46%) Tikkurilassa eniten korjauksia (45%) on tehty kerros- ja palvelutaloihin. Yli 65-vuotiaille on kuitenkin tehty palvelutaloihin vain 5% korjauksista. Omakotitaloihin ja rivitaloihin on tehty määrällisesti yhtä paljon korjauksia. Huonekohtainen tarkastelu; erot muutostöissä Vantaan Tikkurilassa ja Helsingin koillisessa suurpiirissä: Wc-/ ja pesutilat; Vantaan Tikkurilan alueella yleisimmät korjaustyöt liittyvät tukikahvojen asentamiseen(6%) ja kynnysten madaltamiseen/ poistamiseen(4%). Helsingin koillisessa suurpiirissä työ on painottunut vanhojen ammeiden poistamiseen(%) ja vastaavasti uusien suihkutilojen rakentamiseen(%). Eteinen; Tikkurilassa on tehty eniten muutostöitä kynnysten ja vetimien ja muiden 6

19 kalustetöiden osalla. Helsingissä korjaamisessa korostuu valaistustöiden osuus. Makuuhuone; Makuuhuoneen osalta on kummassakin kunnassa tehty eniten tasoerojen poistamiseen liittyviä korjaustöitä. Keittiö; Tikkurilassa on poistettu kynnyksiä, Helsingissä parannettu valaistusta. Ulkotilat; Helsingissä on rakennettu luiskia ja korotettu maanpintaa, Tikkurilassa vaihdettu oviin lankavetimiä ja rakennettu tukikaiteita. ovien levennys varustetyöt 5% % 5% % 5% 3% sähkötyöt 5 suihkutilan rakentaminen 6 ammeen poisto kynnyksien poistaminen/ madallus Helsinki Tikkurila LVI-työt 3 7 valaistustyöt 4 9 kalustetyöt tukikahvojen/ johteiden lisääminen luiskan lisääminen, tasoeron poisto 4 Kaavio. Asuntoihin tehtyjen yleisempien korjaustöiden % jakauma Vantaan Tikkurilan ja Helsingin koillisella palvelualueella 3. b. Taulukon käyttömahdollisuudet Soterassa kehitetyssä asunnonmuutostyö taulukossa tarkastellaan asukkaan asuinympäristöä käytettävyyden kannalta. Tarkastelun piiriin kuuluvat asukaan avuntarve ja terveydentila rakennuksen ja sen lähiympäristön korjaustarpeet asuinhuoneiden korjaustarpeet asukkaan avuntarpeen kehitys muutostöiden jälkeen korjaustöiden kustannusvaikutukset Korjaustöiden jälkiseurannan tärkeyttä korostetaan. Tietoja kerättäessä selviää nykyisen asuntokannan ongelmakohdat jonka pohjalta voidaan muokata uudisrakentamiseen liittyviä kehittämistavoitteita ja tilojen suunnittelumalleja. Raportointi tehostaa korjausten suunnittelua, säästä yhteiskunnan varoja ja antaa puolueetonta tietoa korjausten tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta. Tilastoinnin avulla selviää myös, missä asukkaan toimintakyvyn kehitysvaiheessa korjaukset kannattaa tehdä. Seurantataulukon avulla saadaan laajemmalti käsitys asuintilojen ongelmista sekä tarpeista kehittää uusia suunnittelukonsepteja. Tavoitteena on tehdä tila- ja suunnitteluratkaisuja, jotka tukevat iäkkäiden päivittäisiä toimintoja. Yksittäisen huonekalun tai apuvälineen sijaan tarkastellaan asukasta, tilaa ja siinä tapahtuvaa toimintaa kokonaisuutena. Tilaratkaisujen kehittämisessä apuna toimii Soterassa suunnitteilla oleva täysmittakaava laboratorio, jonka tiloissa eri ratkaisuja saadaan testattua ja kehitettyä asukkaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Muutostöiden kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle ei ole tällä hetkellä tietoa. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella avustetut asunnonmuutostyöt suoritetaan luottamuksellisesti ja ovat tähän asti jääneet lakisääteisen hienovaraisuuden takia raportoimatta. Osa korjaustöistä saatetaan myös tehdä kunnan omana virkatyönä ja osa niistä toteutetaan vapaaehtoistyönä. Näitä korjauksia ei yleensä tilastoida lainkaan.(lévon, B.-V. 995). 7

20 Asunnonkorjausten systemaattisen raportoinnin avulla pystytään arvioimaan kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja ennakoimaan muutostöiden tarvetta laajemmassa mittakaavassa. Seurantataulukosta on pyritty tekemään selkeä ja helppokäyttöinen. Mallin käyttöä on testattu Vantaan Tikkurilan alueella, ja korjaustoimintaa käsittelevän ohjausryhmän jäsenet ovat arvioineet sitä. Menetelmää käytettiin työkaluna Soteran asunnonmuutostyöanalyysissä. c. Taulukon täyttöohjeet Asunnonmuutostyöt tehdään yleensä toimintaterapeutin suositusten mukaan. Toimintaterapeutti käy asunnon läpi huonekohtaisesti apunaan korjausneuvoja, joka merkitsee taulukkoon asukkaan päivittäisiä toimintoja vaikeuttavat ja toimenpiteitä edellyttävät kohdat. Toimintaterapeutti välittää asunnonmuutostarpeen sosiaalihoitajalle, joka tekee päätöksen korjauksiin myönnettävistä avustuksista. Asunnonmuutostyöpäätöksen jälkeen määritellään mihin profiiliin asukas kuuluu. Tarkempaan seurantaan otetaan tietyt kriteerit täyttävät asunnonmuutostyöt (muutostyön laajuuden mukaan). Eri profiileja seurataan eritavalla ja eripituisen ajan. Jatkuvassa (useita vuosia) seurannassa ovat terveydentilaltaan vakaat (sairaus tai vamma - tila vakaa) ja etenevästä sairaudesta kärsivät (etenevä sairaus tai vamma). Lyhytaikaisessa (n. 6-kk) seurannassa ovat sairaalasta kotiutuneet (toipilaat - sairaalasta kuntoutuneet) ja parantumattomasti sairaat (terminaalivaihe). Profiilikohtaisessa seurannassa seurataan asunnonmuutostöiden vaikutusta asukkaan itsenäiseen selviytymiseen, avuntarpeeseen (avuntarpeen kehittyminen, kotihoitopalveluiden käyttäminen) ja hoitotoimenpiteisiin. Taulukon tiedot täyttää toimintaterapeutti yhdessä asukkaan ja tämän omaisten kanssa. Seurantaosioon kirjataan palautteet tehdyistä korjaustöistä, korjaustöiden kustannukset, avuntarpeen kehitys ja asukkaan selviytyminen korjatussa asuinympäristössä. asukkaan avuntarpeen kehitystä seurataan määrätyn ajan, riippuen asukkaan kunnosta ja sairauden tai vamman laadusta. Apuna voidaan käyttää esimerkkiprofiileja. Asukas, omaiset ja kotihoitaja antavat omat arvionsa kotona selviytymisestä muutostöiden jälkeen. Esimerkit taulukon käytöstä: Esimerkkiprofiilit. Toipilas. Tila vakaa 3. Etenevä sairaus 4. Terminaalivaihe Profiilikohtaisessa seurannassa seurataan asunnonmuutostöiden vaikutusta asukkaan itsenäiseen selviytymiseen, avuntarpeeseen (avuntarpeen kehittyminen, kotihoitopalveluiden käyttäminen) ja hoitotoimenpiteisiin. Toipilas sairaalasta kotiutunut (lyhytaikainen seuranta n. 6kk) Ennen muutostyötä Paavo avuntarpeen määrittely (tehdään toimintaterapeutin kotikäynnin yhteydessä) Heti muutostyön jälkeen Asukkaan tai omaisten palaute asunnonmuutostyöprosessista (anonyymi kyselylomake) Paavo avuntarpeen määrittely(toimintaterapeutti), avuntarpeen kehittyminen: välitön hyöty muutostyöstä Muutostöiden korjaukset / lisäykset 8