Ira Verma Leena Aalto Jesse Anttila Päivi Aro Satu Åkerblom

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ira Verma Leena Aalto Jesse Anttila Päivi Aro Satu Åkerblom"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera ASUNNONMUUTOSTöiden kehittämis- ja seurantamalli Ira Verma Leena Aalto Jesse Anttila Päivi Aro Satu Åkerblom

2 Sotera Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto PL 55 5 TKK Sotera, TKK ISBN on (pdf) Espoo 6

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera asunnonmuutostöiden kehittämis- ja seurantamalli Ira Verma Leena Aalto Jesse Anttila Päivi Aro Satu Åkerblom Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

4 Alkusanat Asunnonmuutostöiden kehittämis- ja seurantamalli -raportti on osa TeTT -Esteettömyys asuinrakennuksissa tutkimusprojektia. TeTT-projekti tehtiin Teknillisessä korkeakoulussa Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Soteran koordinoimana osana Tekesin iwell-teknologiaohjelmaa. Projektissa kehitettiin uudis- ja korjausrakentamista varten testausmenetelmiä, joiden avulla voidaan siirtää optimoidusti käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet suunnitelmiin ja tuotteiden kehittämistavoitteisiin. Menetelmiä kehitettiin todellisissa uudis- ja korjauskohteissa. TeTT-projekti alkoi lokakuussa 3 ja päättyi huhtikuussa 6. Projektin rahoittajia olivat Tekesin lisäksi Työsuojelurahasto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Museovirasto, Elektro Valo Oy, KOy Helsingin Palveluasunnot, Lumon Oy, Martela Oy, Proteesisäätiö, Puuhuone Ars Oy, Respecta Oy, Tep- Comp Oy, Vanhustyön keskusliitto ry, Väinö Korpinen Oy sekä YIT-yhtymä Oyj. TeTT-tutkimushanketta valvoi johtoryhmä, jonka jäseninä olivat rahoittajien edustajat. Korjausrakentamista koskevia asioita käsiteltiin ohjausryhmässä, johon osallistui ulkopuolisina asiantuntijoina yli-insinööri Olli Saarsalmi Sosiaali- ja työministeriöstä, projektipäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen Stakesista ja korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta. Asunnonmuutostöiden kehittämis- ja seurantamalli -raportti on tehty yhtenä TeTT:in osaraporttina Vantaan kaupungille. Asunnonmuutostöistä kerättävää tietoa varten kehitettiin taulukko-ohjelmalla tietokantamalli, joka luovutettiin Vantaan kaupungin käyttöön. Vantaan kaupungin Vammaisasuntojen asiantuntija, Ilkka Parviainen, sosiaalityöntekijät ja toimintaterapeutit osallistuivat mallin kehittämistyöhön. Hankkeeseen osallistui myös TKK:n Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston Rakentamistalouden laboratorio.

5 TIIVISTELMÄ Vanhusväestön osuuden huomattavasti kasvaessa lähivuosina kaivataan uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ikääntyneitten itsenäisen asumisen. Kalliiden erityisasuntojen rakentaminen ei ole pitkälläkään tähtäimellä kannattavaa eikä nykyisen asuntokannan rakenne tue ikääntyvien kotona selviytymistä. Vanhusten asuntojen tulee olla turvallisia ja itsenäistä suoriutumista tukevia, asuminen omassa kodissa edellyttää usein asunnonmuutostöitä. Suoritettuihin asunnonmuutostöihin ollaan yleisesti oltu tyytyväisiä, mutta korjauksista ja niiden kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle ei ole kattavaa tietoa. Tutkimus on Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutin TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa -projektin osahanke, jonka tavoitteena oli kehittää tiedonkeruumalli asunnonmuutostöitä varten kuntien käyttöön. Asunnonmuutosten systemaattinen raportointi antaa tietoa yhteiskunnalle koituvista korjauskustannuksista ja mahdollistaa vertailujen sekä yhteenvetojen tekemisen eri aikaväleillä. Seurantataulukosta saatavan materiaalin avulla voidaan laatia uusia tilakohtaisia kehittämistavoitteita ja suunnittelukonsepteja. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallista materiaalia, asunnonmuutostyöprosessista vastaaville tehtyjä viranomaiskyselyjen ja -haastattelujen tuloksia sekä Vantaan Tikkurilan alueen ja Helsingin koillisen alueen asunnonmuutostöitä koskevia asiakirjoja. Tutkimuksessa on selvitetty asunnon esteettömyyteen liittyviä arviointityökaluja, asunnonmuutoksiin myönnettyjä korjausavustuksia sekä korjausten kustannusvaikutuksia. Projektin tuloksena kehitettiin Asunnonmuutostöiden seuranta- ja kehittämismallin proto, josta kunta voi muokata tietokannan omaan tarpeeseensa. Asunnonmuutostaulukko on esitetty Excel-taulukon muodossa. Mallin avulla voi tarkastella asukasta, hänen asuinympäristöään ja siihen tehtyjen korjausten vaikutuksia. Asukasprofiili kuvaillaan mallia varten avuntarpeen ja terveydentilan mukaan ja asunnon korjaustarpeet kirjataan huonekohtaisesti. Asunnonmuutostöiden jälkeen taulukon seurantaosioon voidaan kirjata asukkaan avuntarpeen kehitys sekä korjaus- ja hoitokustannuksista koostuvat kokonaiskustannukset. Vanheneminen omassa kodissa on luonteva ja yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto. Kotona asumisen edellytyksenä on asunnonkorjaustoiminta, mikä kuitenkin vaihtelee paljon kunnittain. Asunnonkorjaustoiminnan kehittäminen ja yksinkertaistaminen sekä avustuskäytäntöjen yhdenmukaistaminen lisäävät iäkkäiden tasavertaisuutta ja kannustavat kuntia panostamaan korjaustoimintaan. Muutostöiden kirjaaminen auttaa ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittämistä. Avainsanat: arkkitehtuuri, asunnonmuutostyöt, esteettömyys, vanhukset

6 ABSTRACT As elderly people constitute a sharply increasing share of the population, new solutions enabling their independent living will be needed. Even in the long run, it is not lucrative to build expensive special apartments, but the structure of the current housing stock does not support such independence of the elderly at home. The apartments for the elderly should be safe and support independent living which implies that alteration processes are often required. In general, the completed alteration processes have met with satisfaction, but no comprehensive information on the renovations and their total costs is available. This study is part of the TeTT Accessible Dwelling project carried out by Sotera (Research Institute for Health Care Facilities) at Helsinki University of Technology. It was devoted to a model for collecting data regarding the building alteration processes implemented by the municipalities. Systematic reporting of the alteration processes generates information on the societal costs of the renovations and makes comparisons and summarisation at different intervals possible. Material derived from the monitoring table can be used for drafting new space-specific development targets and planning concepts. Source materials include literature, results of inquiries and interviews conducted with public authorities as well as documents on residential alteration processes in Tikkurila, Vantaa, and in the northeastern parts of Helsinki. Evaluation tools related to the accessibility of the dwellings, financial aid granted for residential alteration processes and the cost implications of the renovations were surveyed during the study. The project resulted in a prototype model of monitoring and developing residential alteration processes from which each municipality can work up a database according to its specific needs. The residential alteration table is presented as an Excel table. This model can be used for analysing the resident, his or her living environment and the completed renovations. The resident profile is described according to the individual s physical condition and need for assistance, and the renovation needs are recorded separately for each room. Upon completion of the alteration process, the development of the resident s need for assistance and the total costs (consisting of the renovation and maintenance expenses) can be entered in the monitoring section of the table. An option whereby the elderly can remain longer in their own homes is quite natural and also beneficial to society. Living at home requires residential alterations which vary greatly among the municipalities. The development and simplification of the alteration processes and the harmonisation of the financial aid schemes enhance the equality of the elderly and encourage the municipalities to invest in the alteration processes. A register of renovations contributes to the development of preventive operational models. Keywords: architecture, housing adaptations, accessibility, older people

7 Sisällysluettelo.TUTKIMUKSEN TAUSTA 6 a. Asunnonmuutostyöt 6 b. Avustukset. ESTEETTÖMYYDEN ARVIOINTIIN KEHITETTYJÄ TYÖKALUJA JA KÄSITTEITÄ a. Housing Enabler työkalu b. ARVI- Tietojärjestelmä c. Muita esteettömyyden arviointiin kehitettyjä työkaluja ja käsitteitä 3 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE 5 4. ASUNNONMUUTOSTYÖ TAULUKKO 6 a. Työvaiheet 6 b. Taulukon käyttömahdollisuudet 7 c. Taulukon täyttöohjeet 8 5. KUSTANNUSVAIKUTUKSET a. Tapausselostukset b. Vaikuttavuuslaskelmat 5 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 7. LÄHTEET 7 KIRJALLISUUTTA 8 8. LIITTEET 3 Liite. Kaksi esimerkkiä asunnonmuutostöistä 3 Liite. Asunnonmuutostaulukon täyttöohje 35 Liite 3. Kysely kuntien asunnonmuutostöistä vastaaville 39 Liite 4. Asunnonmuutostyöt vantaan Tikkurilan palvelualueella ja Helsingin koillisen piirin alueella 3 4 5

8 .TUTKIMUKSEN TAUSTA a. Asunnonmuutostyöt Väestön sukupuoli- ja ikäryhmäennuste vuosille 4-4 yli 65-vuotiaiden %osuus väestöstä Tulevien vuosien asuntopolitiikassa on varauduttava vanhusväestön voimakkaaseen kasvuun (kuva ) ja väestön ikääntymisestä johtuviin uudenlaisiin haasteisiin ja paineisiin. Tämä edellyttää asuntokannan peruskorjaustoiminnan kehittämistä, asuntojen muutostöiden lisäämistä 5,9 ja erityisesti lisäinvestointeja esteettömyyden parantamiseen (Ehdotus halli- 4 5,8 5 tuksen asuntopoliittiseksi 7,4 ohjelmaksi vuosille 4 6). 5,5 Vuoden,83 lopussa laitoshoidon, asumispalveluiden ja säännöllisen kotihoidon piirissä oli n. 4,6 4% 75-vuotta täyttäneistä. Vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen piirissä 5 3 6, 35 oli 7,5% 6,8 ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla n.,6% yli 75-vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon 6,6 palveluihin kuului,4% yli 75-vuotiasta (Stakes. 4). Sosiaali- ja terveyden- 4 huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa kotipalvelujen kattavuutta halutaan lisätä vuoteen 7 mennessä yli valtakunnallisesti 65-vuotiaiden %osuus käsittämään västöstä 5% 75 vuotta täyttäneistä (Sosiaali- ja terveysministeriö, (Tilastokeskus, väestöennuste) 4) vuosiluvut Kuva.yli 65 vuotta täyttäneen väestön %-osuus Suomessa vuosina 4-4 (Tilastokeskuksen väestöennuste). Vanhusten asumista on tutkittu eri näkökulmilta. Vanhainkodit ja palvelutalot nähdään parhaina ratkaisuina iäkkäille, joilla on monia vaikeuksia liikkumisessa, arjen perustoiminnoissa tai jotka muuten tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Nämä tuetun asumisen muodot koskettavat kuitenkin vain pientä osaa vanhuksista. Yli 65-vuotiaista 94% asuu tavallisissa asunnoissa, palvelutalot mukaan lukien (Olsbo-Rusanen, L. & Väänänen-Sainio, R. 3). Avopalveluiden osuutta halutaan edelleen tehostaa ja laitosasumisen osuutta pienentää. Vanhusväestö nähdään heterogeenisenä joukkona ja asukkaiden tarpeet hyvin yksilöllisinä. Asuminen omassa kodissa on monelle vanhukselle luontevin ja mieleisin vaihtoehto. Tämä on myös yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto, mutta vaatii kotihoidon palveluiden ja asunnonmuutostöiden lisäämistä ja kehittämistä (Evritt, J. & Rosenberg, M. ). Säännöllisiä palveluja käyttää noin 5 % vuotiaista väestöstä. Vastaava osuus vuotiaista on lähes % ja 85 vuotta täyttäneistä jo yli 5 %( Kumpulainen, A.. 5) Monet vanhukset joutuvat muuttamaan useaan otteeseen viimeisinä elinvuosinaan. Jokainen siirtymä aiheuttaa vanhukselle ylimääräistä rasitusta ja lisää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Muuttojen määrää pitäisi pyrkiä vähentämään korjaamalla olemassa olevaa asuntokantaa esteettömäksi ja rakentamalla esteetöntä uustuotantoa (Lukkaroinen, Riitta. ). Riittävän kattavilla ja riittävän aikaisin tehdyillä asunnonmuutostöillä voidaan viivyttää iäkkään laitokseen siirtymistä. Jos muutoksia ei tehdä, jätetään yksi keino laitosasumisen lykkäämiseksi käyttämättä (Levón, 995) %-osuus väestöstä 6

9 Asunnonmuutostyöllä voidaan tehdä merkittäviä parannuksia asunnon käytettävyyteen ja saada esimerkiksi 96-luvulla rakennetusta pienistä yksiöstä toimivia myös liikkumisesteisille. Kuva. Pohjapiirros :. Yksiöön tehdyt toimimista helpottavat muutokset : a. Keittö, väliseinä huoneen ja keittokomeron välillä purettu, työtasoa jatkettu huoneen puolelle. Lieden tilalle asennettu liesitaso. Keittiön toiminnallisuutta kehitetty yksilöllisesti, säädettävien kalusteiden avulla. Tukikaide sijoitettu työtason edustalle ja kalusteiden sokkelia korotettu. b. Eteinen, tilaa laajennettu asentamalla naulakko eteiskaappien tilalle, saatu tilaa pyörätuolin/rollaattorin säilytykseen. Alkovin ja eteisen väliset kaapit ryhmitelty uudelleen. c. Wc-tila, oviaukkoa levennetty, liukuovi asennettu vanhan oven tilalle. Suihkun, pesualtaan ja wc-istuimen paikkaa siirretty liikkumisesteiselle sopivammaksi. Tukikahvoja asennettu. d. Valaistus suunniteltu tasaiseksi ja häikäisemättömäksi. e. Asuntoon on asennettu parveke Kuva 3. Kuva 4. Wc:n kynnys ennen muutostöitä vaati Wc:n kynnys poistettu muutostöi rollaattorin nostamista. den yhteydessä

10 Vaikeudet päivittäisissä toiminnoissa haittaavat monen vanhuksen elämää enemmän kuin jokin sairaus tai vamma. Fyysinen ympäristö on keskeisessä asemassa vanhuksen kotona pärjäämiselle; asunnon pitää olla esteetön, turvallinen ja hyvin valaistu. Asunnossa tehtävät korjaukset ovat olennainen tekijä vanhusten itsenäisen pärjäämisen ja turvallisuuden edistämiseksi. Tavallisimmin ikääntyneitten liikkumista asunnoissa haittaavat ja kaatumisia aiheuttavat kynnykset, liukkaat lattiat ja irtomatot, jyrkät portaat, kaiteitten ja luiskien puuttuminen sekä hissittömyys (Koskinen et al. 998). Kotihoidon avustajien ongelmana on pesutilojen ahtaus. Frances Heywood (4) on tutkinut asunnonmuutosten terveydellisiä vaikutuksia Englannissa ja Walesissa. Tutkimuksen mukaan asunnonmuutostoiminnalla oli tutkitulla alueella liikkumisrajoitteisten sekä fyysistä että henkistä terveydentilaa parantava vaikutus. Positiiviset vaikutukset heijastuivat myös omaishoitajien terveydentilaan. Parannustöiden laadun ja laajuuden oikea kohdentaminen on tärkeää sekä taloudellisen näkökulman että asukkaan terveydentilan ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kuva 5.Alkuperäinen keittiö Kuva 6. Säädettävät keittiökalusteet Asunnon keittiön ergonomian parantaminen vanhuksille sopivammaksi. Kalusteiden sokkelin korottaminen, valaistuksen parantaminen, tukikaiteen asentaminen ja keittolevyn asentaminen lieden tilalle. Asunnonmuutostyöt tulevat ajankohtaiseksi kun vanhus ei enää sairauden tai vamman takia pärjää vanhassa asuinympäristössään. Ennen potilaan kotiuttamista laitoshoidosta, asukkaan kunto ja asuinolosuhteet kartoitetaan. Asuntoon tehdään tarvittavat muutokset ja asukkaan käyttöön tarjotaan hänen tarvitsemansa apuvälineet. Etenevän sairauden tai vamman kohdalla tulisi asunnonmuutostöitä tehdä suunnitelmallisesti ja huomioida vanhuksen tilan huononeminen korjauksia tehtäessä. (kts. Liite. Esimerkkiprofiilit, s. 5). Suomessa on herännyt ajatus asiakkaiden vapaaehtoisuuteen perustuvasta vanhustenneuvolasta. Esimerkiksi Oulussa on koeluontoisesti tehty vanhuksille vapaaehtoisia ehkäiseviä kotikäyntejä. Kotikäyntien yhteydessä v. suoritettujen kyselyjen tuloksena 83% haastatelluista ikääntyneistä ilmoitti, ettei tarvinnut asunnonmuutostöitä ja 93% vastanneista oli tyytyväisiä asuinalueeseensa (Lotvonen, S. & Väänänen-Sainio, R. 3). Ruotsalaistutkimuksissa onkin havaittu, että vasta vuotiaiden ryhmässä tullaan tietoiseksi asunnon rajoittavista tekijöistä (Fänge, A. 4). Vanhukset eivät aina tiedä mitä apua ja apuvälineitä on saatavilla, eivätkä toisaalta halua myöntää vaikeuksiaan arkipäiväntoiminnoissa, peläten muuttoa pois omasta kodista. Ehkäisevien kotikäyntien tarkoituksena on antaa asukkaille tietoa palveluista ja arvioida vanhuksen mahdollisuudet selviytyä itsenäisesti. 8

11 Toteutettuihin asunnonmuutostöihin ollaan yleensä oltu tyytyväisiä. Vuosina kolmessa tutkitussa kohdekunnassa kartoitettiin haastatteluiden avulla korjaustöiden kulkua ja vaikutuksia. Haastatteluiden perusteella selvisi, että pienten korjaushankkeiden vähäinen tai jopa olematon valmisteluvaihe sekä lopputarkastuksen puute olivat saattaneet johtaa puutteelliseen lopputulokseen. Korjausten laatu ja huono suunnittelu olivat suurimmat tyytymättömyyden aiheet. Suurin osa asunnonmuutostöistä on kuitenkin ollut erittäin tehokkaita. Asukkaat ovat itse olleet tyytyväisempiä muutostöihin kuin alan asiantuntijat, johtuen osittain asukkaiden vähäisistä odotuksista. (Lévon, B.-V. 995) Kuva 7. Alkuperäinen tila Kuva 8. Apuvälineet asennettuina Wc-tila ennen ja jälkeen muutostöiden.tilaa vievän suihkukaapin poistaminen ja suihkutuolin sekä tukikaiteiden asentaminen. Kuopion yliopistossa 998- tehdyssä Mielenterveyskuntoutujien asuntojen korjausprojektissa (Mipak) asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä asuntojen korjauksiin. tehdyssä syventävässä seurantaprojektissa keskeisenä tuloksena oli tyytyväisyyden lisääntyminen entisestään. Asumisviihtyisyys oli lisääntynyt, jokapäiväisten toimintojen suorittaminen oli helpottunut ja asukkaiden itsemäärääminen parantunut. Asukkaiden ja perheenjäsenten elämän laatu ja sosiaaliset suhteet olivat lisääntyneet ja turvallisuus asumisessa parantunut. Merkittävää oli tulos, että yhä useamman asukkaan oman käsityksen mukaan asunnonkorjaukset ovat vähentäneet paljon hoitoon hakeutumista. (Niemelä, P..). Tottuminen korjausten tuomiin muutoksiin ja uusiin apuvälineisiin vie aikaa. Asukkaalle pitäisi jättää asunnonmuutostöiden valmistuttua sopeutumisaika korjausten hienosäädön ja täydennyksen varalle (Lévon, B.-V. 995). Muutostyöt edesauttavat asukkaan itsenäistä suoriutumista ja antavat varmuutta liikkumiseen. Muutoksista on monasti hyötyä pitkäksi aikaa ja ne tuovat apua usealle henkilölle (Heywood, F. ). Pohjois-Karjalassa 99-luvulla vanhuksille tehdyssä asunnonkorjaushankkeen seurannassa todettiin myös, että mikäli asuntojen korjaus kohdistetaan niille vanhuksille, joiden palvelujen tarvetta korjaus vähentää, kunnan kannattaa harkita koko korjaushankkeen rahoittamista. Tutkimuksen johtopäätöksenä saatiin suositus panostaa korjausneuvontaan sekä tukea asunnonkorjauksia (Ideakortti 4/5, Stakes). Asunnonmuutostöiden teko on pitkällinen prosessi kunnallisessa byrokratiassa. Onkin arvioitava miten vanhus jaksaa henkisesti muutosprosessin ja pystyykö hän asumaan kotona muutostöiden ajan. Monelle vanhukselle tämä aiheuttaa epäröintiä. 9

12 b. Avustukset Kunnat myöntävät avustuksia vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella. Avustuksia myönnettiin v.,9 miljoona euroa, joilla rahoitettiin n. 4 asunnon korjaus. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt asunnonmuutosavustukset ovat samat jokaiselle varallisuudesta riippumatta. Avustukset kattavat yleensä kaikki kustannukset, eikä niiden yhteydessä sovelleta tulorajaa. Sosiaalihuoltolaki on suunnattu erityisesti varattomille ja vähävaraisille. Sosiaalihuoltolaissa pienimuotoiset asunnon korjaus- ja muutostyöt tulkitaan kotipalvelun muodoksi (Lévon, B.-V. 995). Korjausavustusten myöntämisen perusteena on huonokuntoinen asukas ja huonokuntoinen asunto. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettyille avustuksille on tulorajat ja asukkaan maksettavaksi jää omavastuuosuus kustannuksista. Helsingissä asunnonmuutostyöt toteutetaan Sosiaaliviraston kiinteistöpalvelukeskuksen kautta. Asiakas voi myös halutessaan teettää itse remontin ja hakea korvausta sosiaalivirastolta sosiaalityöntekijän suostumuksella. Korjaustöitä ei kuitenkaan saa aloittaa ennen hakemuksen jättämistä. Kuntien avustusten tueksi Valtion asuntorahasto myöntää korjausavustuksia vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaamiseksi. Asunossa tulee asua ainakin yksi yli 65-vuotias henkilö. Avustukset myönnetään sosiaalisin perustein ja niiden myöntämiseen vaikuttavat tulorajat vahvistetaan vuosittain. Avustusta voidaan myöntää 4% hyväksytyistä korjauskustannuksista, 7%, mikäli vanhus tai vammainen joutuisi muuten pysyvästi muuttamaan pois asunnostaan. Veteraaneille myönnetään perusavustuksen lisäksi 3% veteraanilisä. Korjausta edeltävän kuntoarvioinnin kustannuksiin voidaan myöntää enintään 5% avustusta. Ruotsissa välttämättömiin asunnonmuutostöihin avustukset myönnetään täysimääräisenä. (Fänge, A. 4). Asuntojen korjaus avustusta haetaan kerran vuodessa keväällä (Olsbo-Rusanen, L. & Väänänen- Sainio, R. 3). Kahden viime vuoden aikana on vanhuksille ja liikuntaesteisille kuitenkin myönnetty avustuksia kiireellisissä tapauksissa myös syksyllä. Kuva 9. Kuva. Valaistuksen parantaminen asunnonmuutostöiden yhteydessä valon määrää lisäämällä sekä häikäistymistä estävillä ratkaisuilla. Avustukset vaihtelevat johtuen mm. kuntien väestön ikärakenteesta sekä asuntokannan iästä ja kunnosta. Myös taloyhtiöiden ja pientalojen omistajien rahoitustarve vaihtelevat. Pientalojen korjauksiin myönnetyt avustukset ovat olleet keskimääräistä avustussummaa huomattavasti suurempia, osittain koska pientalojen suunnitteluun ei aseteta samoja esteettömyys vaatimuksia kuin asuinkerrostalojen suunnitteluun (Lévon, B.-V. 995).

13 Sosiaalisin perustein myönnettyjen korjausavustusten omavastuuosuus jää asukkaan maksettavaksi. Lisäavustusta ei voida myöntää vaikka korjausten omavastuuosuus jäisi kohtuuttomaksi. Iäkkäät ovat täten eriarvoisessa asemassa korjausmahdollisuuksiin nähden ja vähävaraisempien vanhusten asunnonmuutokset jäävät helposti tekemättä. Avustusta ei myöskään myönnetä asunto-osakeyhtiöiden vastuulla oleviin korjauksiin. Poikkeuksena ovat omakotitalojen liikuntaesteiden poistaminen. Tulisikin kehittää avustusmuoto, jonka avulla asuntoja voitaisiin muuttaa vanhuksille soveltuvaksi taloyhtiöiden peruskorjauksen yhteydessä ilman, että tuki kohdistuu henkilökohtaisena avustuksena tietylle asukkaalle (Saari, A. & al. ). Rakennuksen ympäristön, sisäänkäynnin ja porrashuoneen esteettömyys tulee ottaa huomioon asunnonmuutostöitä suunniteltaessa. Asunnonmuutostöillä ei ole toivottua tulosta jos asuntoon johtavilla kulkuväylillä on esteitä. Oulussa tehtyjen kyselyiden perusteella 5%:lle kyseelyyn osallistuneista ikääntyneistä rakennuksen hissittömyys oli pääasiallinen syy haluun muuttaa palvelutaloon. Kotihoidon työntekijöiden mukaan palveluiden tarve myös vähenisi, mikäli taloissa olisi hissit (Lotvonen, S. & Väänänen-Sainio, R. 3). Suomen kerrostaloasuntokannasta 4% hissittömiä, mikä vastaa 7 asukasta. Hissittömyys passivoi ja edistää liikkumisesteisten toimintakyvyn heikkenemistä, mikä osaltaan lisää hoidon ja palveluasuntojen tarvetta. 999 Stakesin arvion mukaan asuinkerrostaloon rakennettava uusi hissi maksaa asuntoa kohden saman kuin n. kolmen kuukauden hoitojakso yhdelle vanhukselle vanhainkodissa. Valtion asuntorahasto myöntää asuinkerrostaloille hissiavustusta 5% hankkeen kokonaiskustannuksista, lisäksi kunnat myöntävät 5 -% lisäavustuksia. Avustuksia jaettiin v. n. 9,5 miljoonaa euroa 68 hissin rakentamiseen (Olsbo-Rusanen, L. & Väänänen- Sainio, R. 3). Hissien rakentamisen ja korjaamisen lisäksi taloyhtiö voi hakea avustusta muiden liikuntaesteiden poistamiseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin ja muihin tiloihin. Tällä hetkellä ei ole objektiivista seurantaa korjaustöiden laajuudesta eri kunnissa. Korjausneuvonnan ja asiantuntija-avun tarjonta vaihtelee kunnittain. Riippuu paljon kunnan käytännöistä ja korjausasiamiehestä mitä korjauksia tehdään ja missä vaiheessa.

14 . ESTEETTÖMYYDEN ARVIOINTIIN KEHITETTYJÄ TYÖKALUJA JA KÄSITTEITÄ a. Housing Enabler työkalu Housing Enabler -menetelmän on USA:ssa ideoinut arkkitehtuurin professori Edward Steinfeld ja menetelmän monitieteisestä jatkokehityksestä on vastannut ruotsalainen toimintaterapian professori Susanne Iwarsson kollegoineen. Housing Enabler- menetelmän avulla voidaan asunnon suunnittelun tai ennalta ehkäisevän kotikäynnin yhteydessä objektiivisesti arvioida asuinympäristössä havaittuja ongelmia asukkaan fyysisen toimintakyvyn kannalta. Menetelmän tavoitteena on sijoittaa asukas toimintakykynsä kannalta sopivimpaan asuinympäristöön siten, että fyysinen ympäristö tukee asukkaan päivittäisiä toimintoja hänen asuinympäristössään. Käytännön työssä fyysistä ympäristöä on mahdollista arvioida menetelmän avulla kolmella eri tasolla: yksilö, ryhmä ja yhteiskunta. Yksilötasolla menetelmä auttaa löytämään jokaiselle asukkaalle hänen sen hetkisen toimintakykynsä kannalta sopivimman asunnon. Ryhmätasolla menetelmä mahdollistaa asuntoalueiden suunnittelun tietyille asukasryhmille. Yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltaessa menetelmää voidaan hyödyntää rakennusten ja alueiden suunnittelussa. Arvioitaessa asunnon soveltuvuutta Housing Enabler metodilla käydään läpi fyysinen asunto ja lähiympäristö. Eri tarkastelukohtia on 88, sisältäen: ulkotilat 33 kohtaa, sisääntulo 49 kohtaa, sisätilat kohtaa, kommunikaatio/ yhteydet 6 kohtaa. Suuri osa (n. 7%) tarkasteltavista kohdista liittyy olemassa oleviin normeihin ja suosituksiin (Tarkastelun perusteena on käytetty teosta: Svensk Byggtjänst och Handikappinstitutet, 997, Bygg ikapp hand ikapp, Svensk Byggtjänst). Tulokset voidaan syöttää tietokantaan, tai käsitellä manuaalisesti. Tulokset on arvioitu toimintaterapeuteilla ja korjausrakentamisen asiantuntijoilla. Housing Enabler yhteistyö Turun ammattikorkeakoulussa toimintaterapian osastolla on tehty opinnäytetyö Housing Enablerin käytöstä ulkotiloja arvioitaessa (Helassalo, T. & Kinnunen, P. 5. Yhteinen ympäristö. The Housing Enabler ja julkisen ympäristön arviointi. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.). Jyväskylän ammattikorkeakoulussa alkaa keväällä 6 Housing Enableriin liittyvä koulutus. Tarkoitus on koekäyttää työkalua eri organisaatioissa. Suunnitelmassa on vuosiin 6 9 ajoittuva seurantatutkimus hanke. Housing Enabler-työkalu on ollut kansainvälisessä koekäytössä (3). b. ARVI- Tietojärjestelmä Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan ARVI on tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu työvälineeksi ja tietolähteeksi esteettömän asuinympäristön suunnittelua ja arviointia varten. ARVI on kehitetty Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutissa ja se on yleishyödyllinen kaikille avoin tietojärjestelmä Valtion asuntorahaston ARA:n hallinnassa, jonka käytön kautta voidaan parantaa asuinympäristön esteettömyyttä ja tukea ikäihmisten itsenäistä asumista kotona.

15 ARVI käsittää tietokannan ja siihen liittyvän ohjelmiston. Tietokannan sisältönä ovat esteettömän asuntosuunnittelun määräykset ja ohjeet luokiteltuna erilaisten asukkaiden vaatimusten, tilojen, rakennushankkeen kulun ja rakennusosien mukaan. ARVIssa on esimerkkejä esteettömyyden toteuttamiseksi sekä monipuoliset mahdollisuudet hakea tietoa. ARVIn avulla voidaan arvioida asuinrakennusten suunnitteluratkaisujen käytettävyys toimintakyvyltään erilaisten asukkaiden kannalta. ARVIn avulla voi tapauskohtaisesti tulostaa itse määriteltyjä tila- tai profiilikohtaisia vaatimuslistoja sekä niiden yhdistelmiä Excel-taulukon muodossa. c. Muita esteettömyyden arviointiin kehitettyjä työkaluja ja käsitteitä Usability in my home, UIMH työkalu UIMH -työkalu kehitettiin S. Iwarssonin ja A. Fängen tutkimuksiin asuntokannan esteettömyyden tai esteellisyyden subjektiivista arviointia varten ja sisältää 3 aihetta; Työkalu käsittää 6 valintakysymystä seitsenasteisella asteikolla. Lisäksi on 7 avointa kysymystä, joista kuusi on esteettömyys ongelmien arvioimiseen ja yksi omien mielipiteiden ilmaisemiseen. Valintakysymykset sisältävät kolme keskeistä tarkastelun osa-aluetta;. toiminnallinen näkökohta, pukeutuminen, peseytyminen, ruuanlaitto, siivoaminen jne.( 4 aihetta, pisteet 8). henkilökohtainen ja sosiaalinen näkökohta; turvallisuuden tunne, yksityisyys, sosiaaliset suhteet, harrastukset, jne.( 6 aihetta, pisteet 6 4) 3. asunnon fyysiset ominaisuudet; ulkotilat, sisääntulo, sisätilat( 6 aihetta, pisteet 4 4) Työkalua testattiin n. sadan vanhuksen kanssa. Ensimmäinen haastattelu tehtiin n. kuukausi ennen asunnonmuutostöitä, toinen kaksi tai kolme kuukautta muutostöiden jälkeen. Kolmas haastattelu tehtiin kuuden, seitsemän kuukauden jälkeen toisesta haastattelusta. Asukkaan omaan arvioon perustuvissa haastatteluissa ei todettu merkittäviä eroja tuloksissa tällä aikavälillä. Tämä johtuu osittain siitä, että asukkaat itse olivat tyytyväisiä ja tottuneita esteelliseen asuinympäristöönsä. Toisaalta osa muutostöistä oli suunniteltu ottamatta huomioon asukkaan yksilöllisiä ominaisuuksia. Asukkaat, jotka olivat saaneet apua toimintoihinsa ennen asunnonmuutostöitä, halusivat sitä asunnonmuutostöiden jälkeenkin. Oppiminen uusiin apuvälineisiin on hidasta ja muutokset toimintatavoissa hienovaraisia. Yksittäiset toiminnot vaativat kuitenkin asukkaalta ja avustajalta muutostöiden jälkeen selvästi vähemmän ponnisteluita kuin aikaisemmin. Toisissa tutkimuksissa on osoitettu, että asunnonmuutostöillä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Asukkaan omatoimisuus säilyy kauemmin, kun muutostyöt tehdään ajoissa ja asukkaalla on apuvälineitä käytössä. (Fänge, A. 4) UIMH työkalun sekä Housing enabled työkalun tuloksia vertailtiin testiryhmien tulosten perusteella. Asunnon käytettävyyden ja esteettömyyden välillä löydettiin vastaavuuksia. Fängen mukaan toiminnallinen näkökohta (.) ja asunnon fyysiset ominaisuudet (3.) näyttävät olevan liitoksissa asunnon esteettömyyteen, henkilökohtainen ja sosiaalinen näkökohta (.) vain osittain (moderate). ADL staircase työkalu (activity in daily living) ADL staircase työkalu perustuu 96-luvulla kehitettyyn Kazen ADL-indeksiin, jolla arvioidaan jokapäiväisistä toimista selviytymistä. Työkalun avulla arvioidaan asukkaan omatoimisuutta. Arvioitavana on viisi henkilökohtaiseen aktiivisuuteen liittyvää aihetta ja neljä apuvälineiden käyttöön liittyvää aihetta; ruokailu, wc:ssä käynti, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen, ruuanlaitto, ostoksilla käynti, matkustaminen, siivous. Arviointi on kolme asteinen; riippuvainen, osittain riippuvainen ja itsenäinen. 3

16 Accessibility, usability, universal design Käsitettä esteettömyys (accessibility) käytetään monessa eri yhteydessä ja sanalla on useita eri merkityksiä. Esteettömyyttävoidaan tarkastella eri mittakaavassa ja eri näkökulmilta;. Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön esteettömyys sekä tiedonsaannin ja palveluiden esteettömyys. kodin, lähiympäristön ja yhdyskunnan esteettömyys (micro, meso ja macro ympäristö) 3. objektiivinen ja subjektiivinen esteettömyys; objektiivinen esteettömyyden arviointi normien ja säädösten avulla, subjektiivisen esteettömyyden lähtökohtana henkilökohtainen kokemus 4. yksilöllinen ja yhteisöllinen esteettömyys; yksilöllisen esteettömyyden arviointi yleensä muutostöiden yhteydessä, pitää aina olla asiakaslähtöistä. Yhteiskunnan esteettömyyden arviointi ottaa huomioon yksilöiden heterogeenisyyden. Esteettömyyden yhteydessä puhutaan usein käytettävyydestä (usability). Esteettömyys on käytettävyyden perusta, mutta käytettävyyteen liittyy aina henkilökohtainen arvio. Käytettävyys kertoo henkilön ja ympäristön vuorovaikutussuhteesta; kuinka hyvin ympäristö soveltuu asukkaan toimintatapoihin ja hänen tarpeidensa tyydyttämiseen. Alustavissa tutkimuksissa on todettu etteivät esteettömyys ja käytettävyys aina ole yhtäpitävät (Iwarsson, S. & Ståhl, A. ). Suunnittelu on yleensä kohdistettu keskiverto henkilölle, jolla ei ole suuria toiminnallisia puutteita. Universal design ja Design for all -käsitteillä tarkoitetaan suunnittelua, mikä mahdollistaa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tasavertaisen saavutettavuuden ja esteettömyyden kaikkien käyttäjäryhmien osalta. Tavoitteena on kaiken ihmisten suunnitteleman olevan kaikkien ihmisten käytettävissä ja saavutettavissa. PAAVO-itsearviointimenetelmä PAAVO-itsearviointimenetelmä on Invalidiliiton koordinoima verkostohanke, jonka avulla vanhuspalveluja käyttävä henkilö voi tarkastella nykyisen palvelujärjestelmänsä tarkoituksenmukaisuutta ja arvioida vastaavatko nykyiset palvelut hänen avuntarpeeseensa. Menetelmän lähtökohtana on, että palvelujen tarvitsija on oman palvelutarpeensa asiantuntija. Hankkeen avulla kehitetään verkossa täytettävä lomake, jonka palveluja käyttävät henkilöt täyttävät itse tai koulutetun haastattelijan tuella. Menetelmän lähtökohtana on Invalidiliiton hankkeena kehitetty SeLMa (self evaluation method) palvelutarpeen itsearviointimenetelmä asumispalvelujen piirissä asuvien liikunatvammaisten käyttöön. Itsearviointimenetelmä käsittää kotona ja kodin ulkopuolella eteen tulevat tilanteet, joissa henkilö voi tarvita toisen ihmisen apua. Lisäksi menetelmän avulla iäkäs asukas voi tarkentaa palvelutarpeen erityispiirteitä ja palvelujen kokonaisuutta. Palvelujärjestelmistä on lomakkeeseen mukaan otettu vammaispalvelut ja kuntoutuspalvelut. Lomake sisältää kolme eri osiota:. Arjessa selviytymisen osiossa arvioidaan itsenäinen selviytyminen tai avuntarve arjen toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella.. Terveys-osiossa arvioidaan sairauksista, aistien kunnosta ja terveydentilasta johtuvaa avuntarvetta. Lisäksi voidaan arvioida omia elämäntapoja. 3. Sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin osiossa arvioidaan sosiaalista osallistumista ja tuen tarvetta sekä elämäntilannetta. Osiossa on myös mahdollisuus tehdä masennusseula mielialan arvioimiseksi. Verkostohanke on yleishyödyllinen ja kaikkien käytettävissä maksuttomasti vuoden 7 alusta. Itsearvioitu palvelujen kokonaisuus toimii palvelujen tarvitsijan palvelusuunnitelmapalaverissa neuvottelun tukena.(invalidiliitto ry, Jyväskylän asumispalvelut, PAA- VO-projekti) 4

17 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE Projektin tavoitteena oli kehittää tiedonkeruumalli kuntien käyttöön asunnonmuutostyöprosessia varten. Tavoitteena oli kehittää malli, jonka avulla asunnonmuutostöitä koskevat tiedot voidaan kerätä yhteen siten, että on mahdollista tehdä kustannustarkasteluja ja erilaisia yhteenvetoja sekä nähdä kehittämistarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rakentamistalouden laboratoriossa on tehty tiedonkeruumallia täydentävä, vaikuttavuuden mittaamista koskeva projektiosuus. Projektissa kehitetty Asunnonmuutostöiden seuranta- ja kehittämistaulukko on osa Soteran TeTT projektia. 5

18 4. ASUNNONMUUTOSTYÖ TAULUKKO a. Työvaiheet Projektin tuloksena kehitettiin Asunnonmuutostöiden seuranta- ja kehittämismallin proto, josta kunta voi muokata tietokannan omaan tarpeeseensa. Malli on kehitetty taulukko muotoon, jota on helppo täyttää sähköisesti tai käsin. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallista materiaalia, asunnonmuutostyöprosessia koskevien viranomaiskyselyjen ja -haastattelujen tuloksia sekä vuoden 3 asunnonmuutostöitä koskevia dokumentteja Vantaan Tikkurilan alueelta ja Helsingin koilliselta alueelta. Tutkimuksen apuna on käytetty myös aikaisempaa kokemusta mm. Soterassa kehitettyä Syystien palvelutalon korjausmallia. Palvelutalon pilottiasunnon muutoksen yhteydessä kehitettiin korjausmenetelmiä ja tutkittiin korjausvaihtoehtoja keittokomeron, hygieniatilan ja valaistuksen parantamiseksi sekä parvekkeiden lisäämiseksi, samalla arvioitiin ratkaisujen Asunnonmuutostyöt Tikkurila ja Helsingin koillinen suurpiiri vaikutuksia tila- ja toimintakustannuksiin. 4 Yli 65-vuotiaiden ikäjakauma (%-osuus) Helsinki koillinen (n=38) Tikkurila (n=3) Kaavio. Yli 65-vuotiaille tehtyjen asunnonmuutostöiden prosenttuaalinen jakauma ikäluokittain Vantaan Tikkurilan ja Helsingin koillisella palvelualueella (3). Tilastollinen tarkastelu vuodelta 3; (kts. liite 4) vuotiaiden ryhmässä on tasainen jakauma asunnonmuutostöiden tarpeelle. Helsingissä on suoritettu eniten korjauksia vuotiaille, Vantaan Tikkurilassa viiden vuoden viiveellä 7-79 vuotiaille Tikkurilassa suuri osa, 4% asunnonmuutostöistä on tehty verrattain uusiin 99 3 rakennettuihin taloihin. Suurin osa (7%) yli 65-vuotiaiden asunnonmuutostöistä liittyy wc-/ kylpyhuonetilojen korjauksiin. (Kaikissa ikäryhmissä 46%) Tikkurilassa eniten korjauksia (45%) on tehty kerros- ja palvelutaloihin. Yli 65-vuotiaille on kuitenkin tehty palvelutaloihin vain 5% korjauksista. Omakotitaloihin ja rivitaloihin on tehty määrällisesti yhtä paljon korjauksia. Huonekohtainen tarkastelu; erot muutostöissä Vantaan Tikkurilassa ja Helsingin koillisessa suurpiirissä: Wc-/ ja pesutilat; Vantaan Tikkurilan alueella yleisimmät korjaustyöt liittyvät tukikahvojen asentamiseen(6%) ja kynnysten madaltamiseen/ poistamiseen(4%). Helsingin koillisessa suurpiirissä työ on painottunut vanhojen ammeiden poistamiseen(%) ja vastaavasti uusien suihkutilojen rakentamiseen(%). Eteinen; Tikkurilassa on tehty eniten muutostöitä kynnysten ja vetimien ja muiden 6

19 kalustetöiden osalla. Helsingissä korjaamisessa korostuu valaistustöiden osuus. Makuuhuone; Makuuhuoneen osalta on kummassakin kunnassa tehty eniten tasoerojen poistamiseen liittyviä korjaustöitä. Keittiö; Tikkurilassa on poistettu kynnyksiä, Helsingissä parannettu valaistusta. Ulkotilat; Helsingissä on rakennettu luiskia ja korotettu maanpintaa, Tikkurilassa vaihdettu oviin lankavetimiä ja rakennettu tukikaiteita. ovien levennys varustetyöt 5% % 5% % 5% 3% sähkötyöt 5 suihkutilan rakentaminen 6 ammeen poisto kynnyksien poistaminen/ madallus Helsinki Tikkurila LVI-työt 3 7 valaistustyöt 4 9 kalustetyöt tukikahvojen/ johteiden lisääminen luiskan lisääminen, tasoeron poisto 4 Kaavio. Asuntoihin tehtyjen yleisempien korjaustöiden % jakauma Vantaan Tikkurilan ja Helsingin koillisella palvelualueella 3. b. Taulukon käyttömahdollisuudet Soterassa kehitetyssä asunnonmuutostyö taulukossa tarkastellaan asukkaan asuinympäristöä käytettävyyden kannalta. Tarkastelun piiriin kuuluvat asukaan avuntarve ja terveydentila rakennuksen ja sen lähiympäristön korjaustarpeet asuinhuoneiden korjaustarpeet asukkaan avuntarpeen kehitys muutostöiden jälkeen korjaustöiden kustannusvaikutukset Korjaustöiden jälkiseurannan tärkeyttä korostetaan. Tietoja kerättäessä selviää nykyisen asuntokannan ongelmakohdat jonka pohjalta voidaan muokata uudisrakentamiseen liittyviä kehittämistavoitteita ja tilojen suunnittelumalleja. Raportointi tehostaa korjausten suunnittelua, säästä yhteiskunnan varoja ja antaa puolueetonta tietoa korjausten tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta. Tilastoinnin avulla selviää myös, missä asukkaan toimintakyvyn kehitysvaiheessa korjaukset kannattaa tehdä. Seurantataulukon avulla saadaan laajemmalti käsitys asuintilojen ongelmista sekä tarpeista kehittää uusia suunnittelukonsepteja. Tavoitteena on tehdä tila- ja suunnitteluratkaisuja, jotka tukevat iäkkäiden päivittäisiä toimintoja. Yksittäisen huonekalun tai apuvälineen sijaan tarkastellaan asukasta, tilaa ja siinä tapahtuvaa toimintaa kokonaisuutena. Tilaratkaisujen kehittämisessä apuna toimii Soterassa suunnitteilla oleva täysmittakaava laboratorio, jonka tiloissa eri ratkaisuja saadaan testattua ja kehitettyä asukkaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Muutostöiden kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle ei ole tällä hetkellä tietoa. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella avustetut asunnonmuutostyöt suoritetaan luottamuksellisesti ja ovat tähän asti jääneet lakisääteisen hienovaraisuuden takia raportoimatta. Osa korjaustöistä saatetaan myös tehdä kunnan omana virkatyönä ja osa niistä toteutetaan vapaaehtoistyönä. Näitä korjauksia ei yleensä tilastoida lainkaan.(lévon, B.-V. 995). 7

20 Asunnonkorjausten systemaattisen raportoinnin avulla pystytään arvioimaan kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja ennakoimaan muutostöiden tarvetta laajemmassa mittakaavassa. Seurantataulukosta on pyritty tekemään selkeä ja helppokäyttöinen. Mallin käyttöä on testattu Vantaan Tikkurilan alueella, ja korjaustoimintaa käsittelevän ohjausryhmän jäsenet ovat arvioineet sitä. Menetelmää käytettiin työkaluna Soteran asunnonmuutostyöanalyysissä. c. Taulukon täyttöohjeet Asunnonmuutostyöt tehdään yleensä toimintaterapeutin suositusten mukaan. Toimintaterapeutti käy asunnon läpi huonekohtaisesti apunaan korjausneuvoja, joka merkitsee taulukkoon asukkaan päivittäisiä toimintoja vaikeuttavat ja toimenpiteitä edellyttävät kohdat. Toimintaterapeutti välittää asunnonmuutostarpeen sosiaalihoitajalle, joka tekee päätöksen korjauksiin myönnettävistä avustuksista. Asunnonmuutostyöpäätöksen jälkeen määritellään mihin profiiliin asukas kuuluu. Tarkempaan seurantaan otetaan tietyt kriteerit täyttävät asunnonmuutostyöt (muutostyön laajuuden mukaan). Eri profiileja seurataan eritavalla ja eripituisen ajan. Jatkuvassa (useita vuosia) seurannassa ovat terveydentilaltaan vakaat (sairaus tai vamma - tila vakaa) ja etenevästä sairaudesta kärsivät (etenevä sairaus tai vamma). Lyhytaikaisessa (n. 6-kk) seurannassa ovat sairaalasta kotiutuneet (toipilaat - sairaalasta kuntoutuneet) ja parantumattomasti sairaat (terminaalivaihe). Profiilikohtaisessa seurannassa seurataan asunnonmuutostöiden vaikutusta asukkaan itsenäiseen selviytymiseen, avuntarpeeseen (avuntarpeen kehittyminen, kotihoitopalveluiden käyttäminen) ja hoitotoimenpiteisiin. Taulukon tiedot täyttää toimintaterapeutti yhdessä asukkaan ja tämän omaisten kanssa. Seurantaosioon kirjataan palautteet tehdyistä korjaustöistä, korjaustöiden kustannukset, avuntarpeen kehitys ja asukkaan selviytyminen korjatussa asuinympäristössä. asukkaan avuntarpeen kehitystä seurataan määrätyn ajan, riippuen asukkaan kunnosta ja sairauden tai vamman laadusta. Apuna voidaan käyttää esimerkkiprofiileja. Asukas, omaiset ja kotihoitaja antavat omat arvionsa kotona selviytymisestä muutostöiden jälkeen. Esimerkit taulukon käytöstä: Esimerkkiprofiilit. Toipilas. Tila vakaa 3. Etenevä sairaus 4. Terminaalivaihe Profiilikohtaisessa seurannassa seurataan asunnonmuutostöiden vaikutusta asukkaan itsenäiseen selviytymiseen, avuntarpeeseen (avuntarpeen kehittyminen, kotihoitopalveluiden käyttäminen) ja hoitotoimenpiteisiin. Toipilas sairaalasta kotiutunut (lyhytaikainen seuranta n. 6kk) Ennen muutostyötä Paavo avuntarpeen määrittely (tehdään toimintaterapeutin kotikäynnin yhteydessä) Heti muutostyön jälkeen Asukkaan tai omaisten palaute asunnonmuutostyöprosessista (anonyymi kyselylomake) Paavo avuntarpeen määrittely(toimintaterapeutti), avuntarpeen kehittyminen: välitön hyöty muutostyöstä Muutostöiden korjaukset / lisäykset 8

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY. Korjausneuvonta VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY. Korjausneuvonta VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY Korjausneuvonta Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Sotainvalidien ja veteraanien asunnonmuutostöiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 Respecta Respecta Oy tuottaa apuvälineisiin perustuvia tutkittuja ja yksilöllisiä palveluja, joiden tavoitteena on ihmisen itsenäisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT

ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT Teknillinen korkeakoulu Sotera Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti 25.11.2005 ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT Tuula Tuononen Satu Åkerblom Esteettömyys asuinrakennuksissa Sisällysluettelo

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 GUIDANCE FOR CUSTOMERS IN ACCESSIBILITY RECONSTRUCTIONS MS. ANNA-LIISA ROMPPANEN, CIVIL ENGINEER, CITY

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kerrostalojen korjaaminen klinikan aloitustilaisuus 27.5.2014 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti ESITYKSEN SISÄLTÖ: 4 x E = 1. ELINKAARI 2.

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006

Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 1 Vammaispalvelun asiakkaat vuonna 2006 Sisältää vammaispalvelulain (VpL) mukaisia palveluja

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot