Luonnonsuojelija. Miten juhlit Suomen luontoa? Metsästyskausi Vähenevän metsähanhen metsästys jatkuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonsuojelija. Miten juhlit Suomen luontoa? Metsästyskausi Vähenevän metsähanhen metsästys jatkuu"

Transkriptio

1 Luonnonsuojelija 4 /2013 Kodin energiaremontti Remonttiin voi hakea energiatukea kunnalta Metsästyskausi Vähenevän metsähanhen metsästys jatkuu Luonnonsuojelija Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 4/2013 2,00 Miten juhlit Suomen luontoa? matriarkka äänessä norppa sai ennätystuet perhosharrastus uudistuu

2 2 Luonnonsuojelija 4 / 2013 tässä numerossa Maan asialla pääkirjoitus 4/2013 Maan merkittävimmäksi ympäristönsuojelun etujärjestöksi arvioitu Suomen luonnonsuojeluliitto kokoontuu liittokokoukseen Pohjois-Karjalan Polvijärvelle Sitä voi verrata poliittisiin puoluekokouksiin: tehdään merkittäviä henkilövalintoja ja päätetään pitkän aikavälin suunnasta. Samalla tavataan ihmisiä ja toivottavasti vähän vängätäänkin tärkeistä asioista. Liittokokouksessa valitaan myös uusi valtuusto. Sillä on paljon valtaa, varsinkin jos uusi puheenjohtaja sitä oikein johtaa. Polvijärvellä tehdäänkin vaikuttava henkilövalinta. Monelle ehkä tuntemattomaksi jäänyt valtuuston puheenjohtaja Tuire Laurinolli luovuttaa napakan otteensa nuijasta. Vähäeleinen matriarkka on ollut liiton kovimpia vaikuttajia. Harva tuntee Luonnonsuojeluliiton organisaation ja toiminnan niin läpikotaisin kuin hän. Vallankäyttäjänä Laurinolli on ollut tarkka ja harkitsevainen. Hänen ylitseen ei ole kävelty ja hän on vaalinut järjestön demokraattista päätöksentekotapaa taitavasti. Tuire Laurinollin haastattelu on sivulla 11. Toinen vieläkin vaikuttavampi henkilövalinta on ennalta selvä. Liiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava ilmoitti halukkuutensa kolmannelle kaudelle vuosiksi Hänen valintansa on ilmeinen. Sulkava, Sulkava, Sulkava..! Pääkaupunkiseudulle asettuneesta keskisuomalaisesta on tullut toisella kaudellaan ammattipuheenjohtaja, joka on usein näkyvästi esillä valtakunnan ympäristöasioista puhuttaessa. Varsinkin soiden ja metsien puolustaminen ovat hänelle sydämen asia. Risto Sulkava on kyennyt säilyttämään yhteyden maakuntiin ja elävään luontoon, mikä välittyy uskottavuutena ja kannatuksena. Luonnonsuojeluliiton lähivuosien todellisia haasteita ovat paikallistyön järjestörakenne, jäsenkunnan uudistuminen ja rahoituspohjan laajentuminen. Jos korjausliikkeitä ei tehdä kolmivuotiskaudella, niin seuraava liittokokous löytää aikanaan samat pullat uunista. Lauantaina vietetään ensi kertaa myös Suomen luonnon päivää. Tätä juhlistetaan liittokokouksenkin yhteydessä, yleisötapahtumissa eri puolilla maatamme sekä omin päin. Toivottavasti jokainen luonnon ystävä juhlistaa kaunista luontoamme pienelläkin eleellä. Vaikkapa kutsumalla naapurinsa lähiluontoon tai pihalle maistamaan luonnonantimia. Maistuisiko kahvin kanssa omenapiirakka? Tilanteeseen sopinee hyvin päivän suojelijan, Tasavallan presidentin puolison, Jenni Haukion kirjoittama tervehdys Suomen luonnolle. Se on saatavissa tuoreeltaan tuona päivänä suomenluonnonpaiva.fi-verkkosivuilta. Lippu salkoon, Suomen luonto on juhlan arvoinen! Matti Nieminen, Tässä numerossa 06 luonnonhoitoon tarvitaan lisää rahaa 14 mitä suomen luonto merkitsee? 7 vastausta 20 ekoarjen sankarit testasivat jakamisnettipalveluita ajankohtaista syvemmälle elämäntapa 5 Maa- ja metsätalousministeriö lisää metsästyskiintiöitä 10 Ekoenergia auttaa Murronjokea 11 Haastattelussa Tuire Laurinolli 6 Luonnonhoito uhkaa unohtua valtion budjetista 12 Uudenlainen yhteistyökuvio 20 Ekoarjen sankarit: Jakamistalous 8 9 Ympäristörikosten kitkemisessä tarvitaan kansalaisten apua Norppa saa ennätystuet EU:sta Nyt juhlitaan Suomen luontoa! Metsäkatoa vastaan hehtaari kerrallaan Negawattihanke: Energiaremontti kannattaa Norpan menot Elokuu nro 4/2013, 39. vuosikerta ISSN Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Päätoimittaja Matti Nieminen Toimitussihteeri, taitto Liisa Hulkko Verkkotoimittaja Maija Lielahti (ks. yhteystiedot s. 30) Toimitusneuvosto: Sini Eräjää, Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen, Antti Halkka, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Maija Lielahti, Laura Manninen, Matti Nieminen, Seppo Parkkinen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen Värierottelut: Jyrki Heimonen, Aarnipaja Paino: Lönnberg, Kokkola Tilaushinta 2013: Jäsenmaksu 32 sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 39 / 12 kk. Tilaukset: arkisin klo 9 15 p. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. Ilmestyminen 2013: Lehti ilmestyy kuusi kertaa (suluissa aineistopäivät), seuraavat: (23.9.), (11.11.) Ilmoitushinnat 2013: 11/1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Kannen kuva: Jorma Luhta / Leuku, pikkukuvat: Wikimedia Commons, Tomi Muukkonen / lintukuva.fi

3 luonnossa nyt Luonnonsuojelija 4 / Ohdakeperhoset pensasangervon kukinnolla. Komeita vieraita! Amiraali ja ohdakeperhonen ovat tunnetuimpia ja näyttävimpiä vaellusperhosia. Vaellusperhosiksi niitä sanotaan siksi, että ne saapuvat tänne Pohjolaan kaukaa etelästä, ohdakeperhonen jopa Pohjois-Afrikasta asti! Nyt loppukesällä niitä saattaa lämpiminä aurinkoisina päivinä nähdä runsaastikin ohdakkeiden kukilla ja puutarhan kukkaistutuksilla ruokailemassa. Vaeltajia saapuu jo keväällä ja pitkin kesää sopivien ilmavirtausten avustuksella, mutta mahdollinen loppukesäinen yksilörunsaus selittyy sillä, että keväällä saapuneet ovat voineet saada aikaan täällä uuden kesäsukupolven. Niinpä kukilla tankkaavista perhosista kauneimmat, ne joiden värit ovat kirkkaimmat ja siivet ehjät, saattavat hyvin olla Suomessa kehittyneitä; kaukaa etelästä vaeltaneiden siivet ovat haalistuneet ja repaleiset. Ohdakeperhonen ja amiraali eivät kykene talvehtimaan Suomessa, mutta molemmilla lajeilla on todettu paluumuuttoa takaisin etelään ennen tappavan talvikauden alkua. TekstiT ja kuvat Seppo Parkkinen Amiraali Marjaan vai sieneen? Millainen on sienisadosta tulossa? Miten hyvin marjoja metsistä löytyy? Ennustaminen on vaikeaa jollei mahdotonta, joskin kukinnan onnistuminen antaa jonkinlaisia viitteitä odotettavissa olevasta marjasadosta. Keskikesän pitkään jatkunut kuivuus Etelä-Suomessa on vaikuttanut suoraan metsämarjojen määrään ja kokoonkin. Sieniä Etelä-Suomessa on vielä hyvin vähän paitsi valkokärpässientä, joten tarkkana sienimetsässä! Nyt kun sateita on saatu, näkymät saattavat muuttua nopeasti valoisiksi. Keski- ja Pohjois-Suomessa tilanne on paljon parempi. Variksenmarja Kokeilepa poimia tutumpien marjojen lisäksi variksenmarjaa. Tällaisen vinkin voi antaa niille, jotka pääsevät marjastamaan maamme pohjoispuoliskolla pohjoisessa kasvavat variksenmarjat tuottavat paljon enemmän ja mehukkaampia marjoja kuin Etelä-Suomessa, jossa laji sitä paitsi on harvinaisempi. Variksenmarjasta saa hyvää mehua ja hilloa.

4 4 Luonnonsuojelija 4 / 2013 tästä ajasta lähetä juttuvinkkejä Osallistu ja vaikuta lehden sisältöön! Välitä juttuvinkit ja -toiveet Luonnonsuojelijan-lehden toimitukseen: ANNA PALAUTETTA Keräämme jokaisesta numerosta lukijapalautetta. Anna palautetta verkkosivuilla: Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen tai postia osoitteseen SLL / Luonnonsuojelijan toimitus, Kotkankatu 9, Helsinki. vinkkaa huteja JA osumia Jos silmiisi sattuu lehtiä lukiessa osuva kommentti tai paha möläytys, lähetä se Hudit ja osumat -palstalle osoitteeseen Lähetä kuvia Voit antaa kuvia Luonnonsuojelijan käyttöön. Päätät itse, missä kuviasi saa käyttää. Lähetä kuvat osoitteeseen Ministeriö ajaa vain metsästäjille ammuttavaa Otsikko, kauppalehti.fi Olen sitä mieltä, että taloja ei saa pystyttää eikä puita kaataa. Esimerkiksi omalla alueellani on kaadettu puut Kapteenskanmäeltä. Siinä oli ennen kiva leikkiä. Taavi Huikuri, Helsingin Sanomat [Hannu] Hyvönen vertaa Talvivaaraa romuautoon. "Tragikoomista vain, että romuautolla ei pääse katsastuksesta läpi, mutta kaivoksella pääsee." Kansanuutiset Huteja ja osumia Vinkkaa huteja ja osumia: "Marjojen ja sienien lisäksi jokamiehenoikeuksiin kuuluvat nyt myös kulta ja uraani." Anne Bland (vihr), vihreat.fi 6.8. Ne ovat todella röyhkeitä ja käyvät jopa golfbägeistä etsimässä ihmisten eväitä. Raasepori Oy Nordgolf Ab:n saamasta 20 variksen tappoluvasta Kuh mon kau pun gin joh ta ja Eila Valtanen on aiem min pu hu nut hil jai suu des ta mat kai lu valt ti na. "Sa noi sin, et tä meil lä on jon kin ver ran enem män puu tet ta me te lis tä kuin hil jai suu des ta." Hs.fi Yle väittää ilmastonmuutoksen pysähtyneen 97 prosenttia tutkijoista eri mieltä Otsikko, Kansanuutiset "Ylen pitää lopettaa kaksilla korteilla pelaaminen ja ilmastoskeptikkojen kanssa flirttailu, jota se on harrastanut jo pitkään muun muassa Martti Backmanin MOT-lähetyksissä." Lasse Leipola, vihrealanka.fi Ihmisten ei pitäisi olla liian hätäisiä ilmastonmuutoksen kanssa. Jos se nyt ei ensi viikolla tulekaan, kyllä se sieltä tulee, ikävä kyllä. Ilmatieteenlaitoksen johtaja Mikko Alestalo, Hs. fi, "Luulen, että paljon enemmän pystyy vaikuttamaan energiansäästöön omalla ajotavalla kuin sillä, että ei käytä valoja." Ylikonstaapeli Ari Perttu Länsi- Uudenmaan poliisilaitokselta, Vihdin uutiset Surmaa, revi ja polta: näin jättiputki hävitetään Aamulehti.fi "Kun me käydään se harventamassa tai jossain tapauksessa uudistushakkuukin tekemässä, rupeaa pikkuisen tuuli käymään siellä mökillä ja hyttyset vähenee ja aurinkokin paistaa paremmin." Hankintaesimies Jari Kuonanoja Stora Ensosta, yle.fi 30.7.

5 uutiset Luonnonsuojelija 4 / eemeli peltonen / vastavalo Teksti Liisa Hulkko Maa- ja metsätalousministeriö lisää metsästyskiintiöitä Kun Suomi lomaili heinäkuussa, joutui moni uhanalainenkin laji Maa- ja metsätalousministeriön tähtäimeen, kun ministeriö kaavaili seuraavan metsästyskauden pyyntilupia. Luonnonsuojeluliitossa oltiin kuitenkin hereillä. Maa- ja metsätalousministeriö halusi aloittaa itämerennorpan metsästyksen ja ampua ilveksiä ennätykselliset 589 kappaletta eli 25 % enemmän kuin viime vuonna. Jopa uhanalainen ahmakin päätyi listalle. Ministeriö halusi myös jatkaa metsähanhen metsästystä, vaikka se on taantuva laji. Mikä näille kaikille on yhteistä? Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi myönsi Ylen haastattelussa, että ilvekset aiheuttavat eniten haittaa metsästäjille, kun ne verottavat pieniä hirvieläimiä. Samantyyppiset perustelut sopivat Luonnonsuojeluliiton johtavan asiantuntijan Ilpo Kurosen mielestä muihinkin lajeihin: itämerennorppaa syytetään kalataloudelle ja ahmaa porotaloudelle aiheutuneista vahingoista. Metsähanhi taas on metsäjille perinteikästä riistaa, josta ei haluta luopua. Myös ympäristöministeri Ville Niinistö ihmetteli ministeriön linjaa mtv3.fi:ssä: Maa- ja metsätalousministeriön päätöksistä välittyy välillä kuva, että metsästyksestä vastuullinen ministeriö pitää rauhoitettujen eläinten metsästystä edunjakopolitiikkana ja eläimiä asioina, joita täytyy joissain rajoissa sietää. Norppa selvisi säikähdyksellä Itämerennorpan pyynnin osalta maa- ja metsätalousministeriö lopulta perääntyi. Luonnonsuojeluliitossa ollaan tyytyväisiä: Itämerennorppa on määritelty tuoreessa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviossa uhanalaiseksi. Esitetty pyynti olisi vähentänyt selkeästi itämerennorpan kannan kasvua. Nyt norpalla on mahdollisuus toipua kestämään ilmastonmuutoksen uhkaa, Kuronen toteaa. Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut norppien pyyntilupia kalastusvahingoilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan hyljevahingot ovat viime vuosina vähentyneet nopeasti. Syytön ilves Ilveksen metsästystä maa- ja metsätalousministeriö perustelee esimerkiksi sillä, että ihmisen sosiaalinen sietokyky ylittyy. Ilves ei kuitenkaan aiheuta ihmiselle vahinkoa. Vaikka se tulee asutuksen läheisyyteen, ilves on arka ja valpas eläin, jota harva pääsee näkemään vaikka haluaisi. Pyyntiluvista yli 90 prosenttia on suunnattu poronhoitoalueen ulkopuolelle. Sen eteläpuolella ilves kuitenkin aiheuttaa hyvin vähän korvattavia vahinkoja. Viime vuonna ilveksen aiheuttamia kotieläinvahinkoja kirjattiin alle 20. Sillä ei voi perustella ylimitoitettua pyyntiä. Tosiasiassa ilveksen kohdalla kyse on metsästäjien saaliskateudesta. Ilves kilpailee heidän kanssaan kauriista ja jäniksistä, Kuronen uskoo. Kurosen mielestä ilveksen ja ihmisen suhteen kehittämisessä paras vaihtoehto on positiivinen vaikuttaminen metsästäjien asenteisiin. Tässä valistustyössä auttaisi lajin riistanhoidollisten hyötyjen korostaminen. Ilves tappaa vieraslajeja, kettuja ja muita pienpetoja, mistä on hyötyä esimerkiksi metsäkanalinnuille. Ahmasta joutseniin Ilveksen metsästystä MMM perustelee esimerkiksi sillä, että ihmisen sosiaalinen sietokyky ylittyy. Ehkä tyrmistyttävimpänä esityksenä pidetään kuitenkin ahman pyynnin aloittamista poikkeusluvilla porotalousvahinkojen vuoksi. Ahman osalta taistelu ei ole vielä päättynyt. Ahman hoitosuunnitelma on määrä saada lausunnolle syyskuussa. Metsästyksen aloittaminen olisi iso muutos, sillä ahma on elänyt uhanalaisuutensa vuoksi täysin rauhoitettuna jo 30 vuotta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että vuoden 2012 lopussa Suomessa oli noin ahmaa. Luonnonsuojeluliiton mielestä ministeriö pyrkii toimillaan vain mahdollistamaan hyvin monenlaisen metsästämisen. Saa nähdä, milloin maa- ja metsätalousministeriö esittää joutsenta metsästettäväksi, Kuronen heittää. Verkkosivujen keskustelupalstoilla joutsenen metsästys on jo otettu esiin. Metsähanhien vähenemisestä halutaan syyttää joutsenta, joka voi karkoittaa aremman hanhen pesimäpaikoiltaan. Joutsenen yhteyttä metsähanhikannan laskuun ei ole kuitenkaan voitu osoittaa. Suurin syy löytynee pesimäympäristön muutoksista. Arka ja pesimäpaikkauskollinen metsähanhi elää soilla ja vetisillä metsäalueilla, joita on ojitettu ja siirretty turpeentuotantoon. Ministeriö on ollut valmis rajoittamaan metsähanhen metsästystä kannan vähenemisen takia. Kurosen mielestä se ei riitä: On selvää, että parin tuhannen pesivän metsähanhiparin kanta ei kestä metsästystä. Suunniteltu ajoitus Maa- ja metsätalousministeriö ajoitti pyyntiilmoitukset kesäkaudelle. Esimerkiksi itämerennorpan pyyntiesitys jätettiin 3. heinäkuuta. Järjestöille annettiin lausuntoaikaa vain saakka. Näin merkittävän uhanalaista lajia koskevan esityksen tekeminen keskellä kesälomakautta ja vain 15 päivän lausuntoajalla on törkeää. Lausuntopyynnön ajankohta ja esityksen sisältö osoittaa, että maa- ja metsätalousministeriö haluaisi aloittaa kansainvälisesti uhanalaisen lajin pyynnin mahdollisimman vähäisellä huomiolla, Ilpo Kuronen toteaa. Suomen luonnonsuojeluliitto oli kuitenkin hereillä.

6 6 Luonnonsuojelija 4 / 2013 uutiset Teksti Matti Nieminen Luonnonhoito uhkaa unohtua valtion budjetista Luonnonsuojeluliitto toivoo hallituksen budjettiriihestä riittävää rahoitusta luontoa ja työllisyyttä elvyttävään luonnonhoitoon ja valtion soidensuojeluohjelmalle. Myös ympäristöjärjestöjen tukia halutaan leikata. Valtiovarainministeriö on saksinut ministeriöiden ehdotuksia kovalla kädellä. Luonnonsuojeluliitto peräänkuuluttaa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta lisää rahaa luonnon- ja kulttuuriperinnön hoitoon. Esimerkiksi Metsähallituksen luontopalveluille on siirretty muun muassa saaria armeijalta ja kulttuurihistoriallisia kohteita Museovirastolta. Hoitoa vaativien alueiden mukana sille ei kuitenkaan siirtynyt tähän tarvittavia virkoja eikä rahaa. Luonnonhoito on kestävintä elvytystä, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta. Ympäristöministeriö esitti arvokkaiden soiden kartoituksiin ja kansalaisten kuulemiseen ensi vuodelle euroa. Valtiovarainministeriö poisti kuitenkin rahat omasta esityksestään, joka on hallituksen elokuun lopun budjettiriihen pohjapaperi. Myös ympäristöjärjestöjen tukia leikataan eurolla, ellei budjettiriihessä tai eduskunnassa myöhemmin syksyllä toisin päätetä. Valtion tuki ei ole vastikkeetonta. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitolla on edustajansa vuosittain yli sadassa viranomaisten vetämässä työryhmässä. EU-rahojen merkitys kasvaa Syksyllä päätetään myös EU:n vuosien rahoista. Kotimaisen rahoituksen vähetessä EU-rahojen merkitys ympäristölle kasvaa. Työ- ja elinkeinoministeriö uhkaa kuitenkin heikentää ympäristötöiden rahoitusta nykyisestä. Esimerkiksi vesistökunnostukset, kalaportaat, luonnon- ja kulttuuriperintökohteiden suojeleminen ja ennallistaminen jäisivät ilman rakennerahoja. Vain cleantech-ympäristötekniikka ja uudet keksinnöt voisivat saada rahaa. Jos kalatiet putoavat pois rakennerahoista, niitä ei tulla lähivuosina paljoa rakentamaan. Ne ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusluonnoksessa. Suomessa niillä rahoilla voitaisiin kuitenkin rakentaa ehkä vain yksi kalatie. On hyvä muistaa, että myös vaelluskaloille tärkeiden vesistöjen kunnostus tukisi ympäristön lisäksi matkailua ja työllisyyttä. Hyvää on, että EU:n rakennerahastoista suunnitellaan neljänneksen suuntaamisesta vähähiiliselle taloudelle. Huonoa on, että vähähiilinen talous ei ole saamassa omaa toimintalinjaa. Silloin on vaikea seurata edistävätkö hankkeet oikeasti vähähiilisyyttä vai ei, Veistola sanoo. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut eri yhteyksissä ympäristörahoituksen varmistamista. Lopulliset päätökset tehdään alkusyksyllä. mia niemelä Luonnonsuojeluliitto julkaisi oppaan kaivosvaikuttamiseen Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema opas auttaa kansalaisia seuraamaan kaivos-hankkeiden luvituksen vaiheita ja osallistumaan niihin. Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemassa Tietopaketti kaivoslaista ja kaivoshankkeiden viranomaisvaiheista -oppaassa käydään läpi vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain periaatteet. Lisäksi esitellään kaivosten lupaprosessi Suomessa, mukana olevat eri viranomaiset tehtävineen ja malminetsinnän eri vaiheet. Luonnonsuojeluaktiivit ja tavalliset kansalaiset ovat kaivanneet tietoa malminetsinnästä ja kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi Talvivaara on osoittanut, että viranomaisetkaan eivät ole tarpeeksi kriittisiä hankkeita käynnistettäessä. Siksi tarvitaan myös kansalaisaktiivisuutta, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Tarja Pasma, joka on vastannut oppaan tietojen kokoamisesta. Kaivoksen perustaminen on monimutkainen prosessi, jonka harkintaan osallistumista tietopaketti helpottaa. Kun haluaa vaikuttaa asioihin, on hyvä tietää, missä vaiheessa on vaikuttamisen paikka, ettei käytä turhaa aikaa ja resursseja väärässä paikassa. Pasma kannustaa kansalaisia käyttämään oikeuksiaan ja osallistumaan kaivosten lupavaiheisiin. Etenkin kaivoshankkeiden lähialueiden asukkaiden paikallistuntemusta tarvitaan kaivosten ympäristöhaittojen arvioimiseksi. Oppaassa esitellyt viranomaistahot ovat kommentoineet tietopakettia sen luonnosvaiheessa. Opas on luettavissa osoitteessa: Kiitos! Kaivosvaikuttamisen opas tuotettiin lahjoitusvaroin. Kaivoslahjoituksen voi tehdä osoitteessa:

7 uutiset Luonnonsuojelija 4 / Teksti Henna Korhonen norppaluodolta Perhosharrastus uudistuu Eemeli kiviniemi / SLL Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava Perhosharrastus on uudistumassa digikameroiden kehittymisen myötä. Huumattuja ja naulattuja siivekkäitä vieri vieressä. Päällä pölyttynyt lasi. Kuolleita, kaikki. Aika synkkää luontoharrastukseksi, vai? Ei suinkaan aina, sillä perinteinen keräämiseen perustuva perhosharrastus on uudistumassa. Yhä useampi on luopunut taskujen pohjia painavista myrkkypulloistaan ja neuloistaan. Nyt kaulassa killuvat digikamerat ja perhoskiikarit. Kuvaamisen suosio on lisääntynyt nopeasti digikehityksen myötä ja tuonut myös paljon naisia ja nuoria mukaan perhosharrastukseen, kertoo Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja, ympäristöekologian dosentti Kimmo Saarinen, joka toimii myös Imatran luonnonsuojeluyhdistyksessä. Olen itsekin aloittanut perhosharrastuksen keräämällä, mutta viimeisen perhosen nitistin joskus 1980-luvun lopulla. Sen jälkeen perhosista kertyvä tieto on ollut minulle tärkeämpää kuin itse otukset keräilykappaleina. Tekniikkaa tueksi Suomessa on runsaasti seurantoja, joiden avulla tavalliset harrastajat voivat osallistua tutkimukseen. Perhosten tunnistaminen on perinteisesti vaatinut siivekkäitten pyydystämistä, vaan ei välttämättä enää. Perhoskiikarit ovat avanneet perhosmaailman ihan uudella tavalla: Voit katsella perhosia kukilla muutaman metrin päästä, ja näet ne niin tarkasti, että tunnistaminen onnistuu vaivatta Saarinen kertoo. Eikä haavimisessakaan kuulemma mitään pahaa ole, ei se yleensä perhosta vahingoita. Perhosmaailma on kuvauskohteena lähes loppumaton lähde. Jo eri perhoslajeja on suuri määriä, etteivät ne ihan heti lopu kesken. E r i p u o l i l l a Suomea lajisto vaihtelee paljon, mutta niin myös kotipihalla eri vaiheissa kesää, muistuttaa Saarinen. Siivekkäitten lisäksi voi kuvia napata myös lehtiä mutustelevista toukista. Perhoshavainnoista tietoa Suomessa on runsaasti seurantoja, joiden avulla tavalliset harrastajat voivat osallistua tutkimukseen ja kerätä arvokasta tietoa. Viimeisen 22 vuoden aikana tietokantaan on raportoitu noin 4,5 miljoonaa päiväperhosta, jotka muun muassa kertovat ilmastonmuutoksen etenevän suorastaan pelottavaa vauhtia, Saarinen korostaa havaintojen merkitystä. Perhosten hyvinvoinnissa on viime kädessä kyse siitä samasta, mistä meidänkin: Kun perhosilla on hyvä olla ja niitä on paljon, myös ihmisillä on parempi olla. Olemme joka solullamme osa luontoa, emme sen ylä- tai alapuolella. Oman havaintopäiväkirjan hän suosittelee luomaan Luonnontieteellisen keskusmuseon hatikka.fi -palve l i m e l l e, j o s t a havainnot voi linkittää valtakunnalliseen seurantaan. Saarisen mielestä perhosten ja muiden evoluution huipputuotteet ylittävät moninkertaisesti ipadit ja muut ihmisen huippusaavutukset. Kun hetken malttaa katsoa mitä tahansa pientä kulkijaa, kevätauringon herättämää sitruunaperhosta, kukassa häärivää kimalaista tai sisätiloihin eksynyttä pientä koppista, elämän ihme ei varmasti jätä muitakaan kuin tällaista keski-ikäistynyttä biologia kylmäksi! Perhosharrastuksessa ei pyydystetä enää perhosia, vaan tunnistaminen tapahtuu perhoskiikarien ja digikameroiden avulla. hannu uusitalo / vastavalo Luonto palaa takaisin Olen kesällä katsellut mitä tapahtuu, kun tavallisessa talouskäytössä olleella metsäalueella ja järvenrannalla ei muutamaan vuosikymmeneen tehdä mitään. Muutos kannustaa. Vaikka aarniometsiä tai muita koskemattomia alueita ei Suomessa enää juuri suojelualueiden ulkopuolella olekaan, kannattaa luonnonsuojelu yhä. Varttuneessa metsässä näyttää keskimäärin kuolevan pari puuta hehtaarilta jokaisena tavanomaisena vuonna. Lumi katkaisee latvan, juuristo pettää mesisienen heikentämänä tai puhuri osuu sopivaan kohtaan. Isot myrskyt toki tekevät rajua jälkeä, mutta ilman niitäkin metsä alkaa palautua luonnonmetsän suuntaan melko nopeasti. Entisestä tavallisesta talousmetsästä, nyt suojelumetsästä, löysin kesällä lapinpöllöpoikueen sekä hiirihaukan pesän. Taimikko puolestaan tihenee ja pienikokoista kilpailussa hävinnyttä kuolevaa ja kuollutta puuta kertyy nopeasti. Kahdesta taimikkona suojellusta nuoresta metsästä löysin varpushaukan pesät. Kuolleen lepän runkoa kaiversi erikoinen kovakuoriainen, jonka määritys on vielä kesken. Liito-orava näytti käyvän ruokailemassa lepissä, vaikka sen varsinainen reviiri oli suojelualueen vanhapuustoisemmassa osassa. Majava palauttaa rannat ja rantametsän luonnontilaiseksi nopeammin kuin mikään muu. Entä järvenrannat? Majavat olivat vallanneet yhden lammista. Vedenpinta oli noussut reilusti, haapoja kaadettu paljon ja pesiä rakenneltu. Majava palauttaa rannat ja rantametsän luonnontilaisiksi nopeammin kuin mikään muu ihminen mukaan luettuna. Kerrassaan hieno lampi majavien työnä olikin syntynyt! Katselemillani kolmella muulla suojellulla rannalla oli nähtävissä, että luonto ottaa sielläkin omansa. Matalalla rantakaistalla yritti pesimistä kuikka ja juomassa kävivät niin hirvet kuin karhukin. Paju- tai muu tiheä puustovyöhyke kuuluu järvenrantaan ja sinne se syntyy, kun ranta saa olla rauhassa. Edellisistä poiketen niitty tai muu kulttuurimaisema tarvitsee hoitoa pysyäkseen perhosten ja muun avomaalajiston paratiisina. Monet upeimmat kulttuurimaisematkin ovat nykyään usein suojelun varassa, sillä ylitehokas maanviljely ei enää turvaa lajiston tai aina maisemankaan säilymistä. Keisarinviitta ja orvokkihopeatäplä viihtyvät avomailla, mutta eivät viheraavikolla, jossa kasvaa vain yhtä kasvilajia. Niitty tai luonnonlaidun on monimuotoinen, nykyinen pelto yleensä ei. Kaikkia näitä katselin alueella, jonka perusti yksityinen henkilö. Hän halusi auttaa luontoa palautumaan ja testamenttasi metsänsä, rantansa ja niittynsä Suomen luonnonsuojeluliitolle. Se toive toteutuu kovalla vauhdilla! Pääosan työstä tekee luonto itse kunhan sen annetaan olla rauhassa. Muutaman ojan kanssa Luonnonsuojeluliitto hieman auttaa luontoäitiä. Ja niitylle on jo hommattu laiduntajia, jotta kulttuurimaisemaakaan ei unohdeta. Testamentin laatija Ilmari Räsäsen tahdon mukaisesti: Luonto palaa takaisin! Ilmari Räsäsen Luonnonsuojeluliitolle jättämästä perinnöstä kerrottiin Luonnonsuojelijassa 1/2013. Lisätietoa testamentin tekemisestä:

8 8 Luonnonsuojelija 4 / 2013 uutiset Ilpo Kuronen löysi laittoman kaatopaikan Helsingin Kivikosta. Teksti Liisa Hulkko kuva Ilpo Kuronen Ympäristörikosten kitkemisessä tarvitaan kansalaisten apua Suomen luonnonsuojeluliitto kehottaa kansalaisia tarkkailemaan ympäristöään ja ilmoittamaan ympäristörikoksista poliisille tai muille viranomaiselle. Vain murto-osa Suomessa tehdyistä ympäristörikoksista päätyy rikostutkintaan. Luonnonsuojeluliitto pyytää kansalaisten apua ympäristörikosten paljastumiseen, syyllisten kiinnisaamiseen ja luontovahinkojen korjaamiseen. Ympäristörikosten tutkinta käynnistyy vasta tutkintapyynnöstä tai rikosilmoituksesta, koska poliisi ei Ympäristörikoksesta ilmoittaminen ei ole kantelua eikä naapurivihaa, vaan kansalaisvelvollisuus Suomen luontoa kohtaan. yleensä tee paljastavaa toimintaa ympäristörikosten suhteen. Ympäristörikoksesta ilmoittaminen ei ole kantelua eikä naapurivihaa, vaan kansalaisvelvollisuus Suomen luontoa kohtaan, Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen sanoo. Tyypillisiä ympäristörikoksia ovat laittomat kaatopaikat, rakennusjätteiden dumppaaminen ja ongelmajätteiden hävittäminen, ruoppaaminen, rauhoitetun eläimen vahingoittaminen, ympäristölupaehtojen rikkominen ja öljypäästöt mereen. Usein ympäristörikokset tapahtuvat asutuksen ulkopuolella, missä ne jäävät helposti huomaamatta. On tärkeää, että kaikista ympäristörikoksista ilmoitetaan poliisille tai muulle viranomaiselle. On hyvä muistaa, että jo pelkästään vaaran aiheuttaminen on ympäristörikos, Kuronen toteaa. Ruostuvassa tynnyrissä olevan myrkyllisen aineen ei siis ole vielä tarvinnut valua, kun kysymys on jo rikkomuksesta. Jos rikos tulee ilmi vuosia myöhemmin, syyllistä on vaikea jäljittää tai rikos on jo ehtinyt vanhentua. Tällöin rikollinen ei joudu vastuuseen teostaan, ja alueen puhdistaminen tai siivoaminen jää kunnan ja veronmaksajien vastuulle. Samalla yritysten välinen kilpailu kieroutuu, kun ympäristörikoksiin syyllistyvät yritykset tekevät säästöjä. Kansalaiset tekevät harvoin havaitsemistaan ympäristörikoksista ilmoitusta ympäristöviranomaiselle tai poliisille. Yhteydenottoa ei tarvitse pelätä, eikä ilmoittajan tarvitse tuntea rikoslakia. On viranomaisten tehtävä selvittää, onko tapahtunut rikos ja kansalaisten velvollisuus ilmoittaa siitä, täsmentää projektityöntekijä Emma Yrjölä Luonnonsuojeluliitosta. Hän kertoo, että epäilyttävistä ilmiöistä kannattaa ottaa valokuvia ja paikantaa ne esimerkiksi Google Mapsin tai karttapaikka.fi-sivuston avulla, jotta viranomainen löytää helposti rikospaikalle. Viranomaisten yhteystiedot löytyvät kunnan keskuksen kautta, ja heillä on velvollisuus viedä asia eteenpäin muille asiasta vastaaville ja tarvittaville viranomaisille. Ympäristöviranomaiselta tai poliisilta voi ilmoituksen tekemisen jälkeen kysyä, onko asialle tehty jotain. Tarkkaile ja ilmoita! Kun liikut luonnossa, tarkkaile ympäristöäsi. Vinkkejä ympäristörikosten tunnistamiseen: Onko tien varteen kipattu haisevaa maa-ainesta? Onko hiekkakuoppa täyttynyt romuista, tynnyreistä, jääkaapin raadoista? Ruoppaako joku väylää luonnonsuojelualueen läpi? Onko jokin loukku viritetty kuusen alle? Kuuluuko metsästä outoja ampumisen, mahdollisesti salametsästyksen, ääniä? Onko rakennusjätekumpu ilmestynyt mustikkapaikkasi viereen? Tule mukaan selvittämään ympäristörikoksia Suomen luonnonsuojeluliitto perustaa ympäristörikostoimintaryhmän. Toiminnalla on tarkoitus estää ympäristön pilaaminen ja saada ympäristörikolliset vastuuseen teoistaan. Tule mukaan vaikuttamaan ja toimimaan ympäristön hyväksi! Ota yhteyttä Suomen luonnonsuojeluliittoon: Ilpo Kuronen, p , tai Emma Yrjölä, p , Lähetä kuvia! Tuotamme uutta verkkosivua ympäristörikoksista ja keräämme sitä varten valokuvia laittomista kaatopaikoista, myrkkyvalumista, laittomista loukuista ja muista mahdollisista ympäristörikkomuksista. Voit lähettää meille sähköpostitse osoitteeseen tai jaa kuva Luonnonsuojeluliiton Facebook-sivuilla. Kirjoita saatteeksi tieto, mistä kuva on otettu ja haluatko kuvan julkaistavaksi nimelläsi vai ilman. Pöyristyttävimmät kuvat otetaan jatkosyyniin, ja selvitetään mitä tapauksille voidaan tehdä!

9 uutiset Luonnonsuojelija 4 / EU:n komission myöntämä lähes neljän miljoonan euron LIFE-rahoitus mahdollistaa viisivuotisen suojeluhankkeen. Hankkeen taustalla on ympäristöministeriön saimaannorpan suojelustrategia vuodelta Siinä esitettiin kattava suunnitelma keinoista, joilla Saimaan norppakantaa voidaan elvyttää. Viranomaisten, luontojärjestöjen ja tutkijoiden yhteinen ponnistus osoittaa, että laajalla rintamalla on tahtoa pelastaa saimaannorppa. Toivottavasti tuloksena on kokonaisvaltainen norpan pelastusoperaatio, sanoo saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Saimaannorppahanke on suurin Suomeen myönnetty LIFE-hanke. Hankkeen kustannusarvio on noin 5,26 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 3,95 miljoonaa euroa. Hankkeen merkittävä rahoitustaso mahdollistaa saimaannorpan kannalta keskeisten suojelutoimien toimeenpanon alueellista ja paikallista yhteistyötä korostaen. Hankkeen saama rahoitus kertoo myös saimaannorpan merkityksestä ja tunnettuudesta EU-tasolla, toteaa ylijohtaja Timo Tanninen lajin suojelua ohjaavasta ympäristöministeriöstä. Luonnonsuojeluliitto tuo hankkeeseen mukaan osaamistaan etenkin ympäristökasvatuksessa. Iloitsemme rahoituksesta, jolla voimme kehittää pilottiprojekteissamme hyväksi havaittuja keinoja paikallistasolla. Ympäristökasvatuskampanjoidemme vastaanotto ja yhteistyö saimaalaisten toimijoiden kanssa on ollut rohkaisevaa, Tiainen kertoo. Päähakijana Saimaannorppa-LIFEhankkeessa oli Metsähallitus. Kumppaneina ovat Luonnonsuojeluliiton lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus, WWF, Vapaaajan kalastajien liitto, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Riista- ja kalatouden tutkimuslaitos. Tekstit Liisa Hulkko Norppa saa ennätyssuuret tuet EU:sta Saimaannorpan suojelussa on alkamassa elokuussa ennätyksellisen suuri rahoitushanke, jossa Luonnonsuojeluliittokin on mukana. mitä me teemme LIFE-rahoItuksella? Luonnonsuojeluliitto keskittyy hankkeessa ympäristökasvatukseen: Norppalähettilästyö Saimaan kouluissa jatkuu ja laajenee myös Saimaan alueen kesätapahtumiin. Suunnitelmissa on lasten Saimaaaiheisia kesäleirejä, koko perheen Saimaapäivä sekä valistusmateriaalia. Vaihda verkot katiskaan -tapahtumissa saimaalaiset vapaa-ajan kalastajat voivat vaihtaa verkkonsa ilmaiseksi nielurajoittimella varustettuun katiskaan. Katiskan saaneiden keskuudessa tehdään seurantatutkimusta katiskalla kalastuksesta. Muiden LIFE-kumppaneiden kanssa toteutetaan tiedotustilaisuuksia niin kuntapäättäjille kuin suuremmalle yleisöllekin. Kansainvälistä yhteistyötä venäläisten Lahdenpohjan piirin ja Baikalin norppaympäristökasvattajien kanssa tiivistetään. Säätiö jakoi tuplapotin luonnolle Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi yhteensä euroa 24 hankkeelle. Määrä on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Kasvaneen tuen mahdollistivat viime vuonna 50 vuotta täyttäneen säätiön saamat lisääntyneet lahjoitukset. Tuen pääpaino oli edellisten vuosien tapaan Itämeren ja sen valuma-alueen suojelun edistämisessä. Myös metsät, suot ja uhanalaiset lajit saivat tuntuvaa tukea. Suurimmat yksittäiset euron työskentelyapurahat myönnettiin Rafael Kuusakosken muistorahastosta FM Camilla Ekbladille ja FM Riitta Ryömälle. Ekblad tutkii merikotkan saalistusekologiaa ja Ryömä metsien ennallistamishakkuiden ja - kulotusten monimuotoisuusvaikutuksia. Vuonna 1962 Suomen luonnonsuojeluliiton toimesta perustettu säätiö tukee sääntöjensä mukaisesti luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa ja edistää alan tutkimustyötä. Lisätietoja: Säätiön toimintaa voi tukea lahjoituksin (pankkitili: FI ). Saimaannorppa sai uusia suojelijoita Näin ryhdyt saimaannorpan suojelijaksi juha taskinen Vuotos-kiistan onnellinen loppu Suomen luonnonsuojeluliitto iloitsee Kemijoki-yhtiön ja valtion sopimuksesta suojella yhtiön omistamia EU:n Natura suojelualueverkostoon kuuluvia alueita Kemihaaran soista. Tehty päätös on onnellinen loppu yli 40 vuotta kestäneelle kiistalle aluetta uhanneesta Vuotoksen tekoaltaasta. Kemijoki-yhtiön alueelle suunnittelema Vuotoksen tekoallashanke kaatui 2000-luvun alussa, kun tuomioistuimet pitivät sitä vesilain vastaisena. Sen jälkeen alue liitettiin EU:n Natura suojelualueverkostoon. Nyt Kemijoki-yhtiö ja valtio ovat sopineet yhtiön maiden suojelun käytännön toteuttamisesta. Luonnonsuojeluliitto kiittää kaikkia Kemihaaran soiden suojelussa näinä kaikkina vuosikymmeninä mukana olleita. Nyt alue on kansainvälisesti arvokas suojelukohde, jonka edestä on kannattanut taistella. "Vapaaehtoiset suojelusopimukset ja nykyiset kalastusrajoitukset eivät selvästi riitä. Kalastusrajoituksia on laajennettava ajallisesti ja alueellisesti." Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) "Saimaannorpan tulevaisuus on täysin meidän suomalaisten vastuulla. On käsittämätöntä ja häpeällistä, että tämä upea laji on uhanalainen" Cembalisti Elina Mustonen mikko käkelä Suojelijaksi ryhtyminen on helppoa ja nopeaa: mene verkkosivuille ja päätä itsellesi sopiva kuukausitukisumma (vähintään 5 /kk). Tarvitset vain pankkitunnukset. Saimaannorpan suojelijana saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen kautta tietoa siitä, mitä tuellasi on saatu aikaan. Voit lopettaa tukijuuden milloin tahansa päättämällä lahjoituksen verkkopankissasi. jorma laurila

10 10 Luonnonsuojelija 4 / 2013 Ekoenergia auttaa Murronjokea EKOenergian ympäristörahasto Starttasi toimintansa vuoden 2009 alussa. Varat kertyvät vesivoimalla tuotetun EKOenergian myynnistä. Vesivoiman myyjä maksaa ympäristörahastoon 8 snt / myyty MWh. Varoilla tuetaan hankkeita vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi: vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostamista, kalateiden rakentamista tai vanhojen patojen purkamista. Syksyyn 2012 mennessä ympäristörahasto on tuottanut euroa. Aiempia ympäristörahasto-hankkeita: Mustionjoki, Puroista syntyy virtaa -hanke, Kainuun vaelluskala -hanke, Pielisen järvilohi ja taimen -hanke, Vuoksenjoen kutupaikkojen kunnostukset murronjoki Pääuoman pituus on noin 8 km, koskia on noin 765 m, nivaa 1520 m, hidasta virtausta 4935 m, lähes seisovan veden aluetta 795 m, pudotuskorkeutta uomalla on noin 18 m Joen valuma-alueen pinta-ala on noin 112 m2 Keskivirtaama (MQ) 1 m³/s Veden ph reilusti yli 6, fosforin ja typen määrät ajoittain korkeat, sameus ja kiintoainemäärät vaihtelevat kausittain Koko Saarijärven reitin pinta-ala on 3120 km2 ja järvisyys 9,4 % Lisätietoa: ymparistorahasto/ murronjoki-hanke EKOenergian ympäristörahastosta tuettu hanke palauttaa taimenen sekä saksiniekkaveljensä jokiravun takaisin Saarijärven reitillä olevaan Murronjokeen kunnostamalla virtavesialueita. Ympäristörahastoon kertyy varoja vastuullisten sähkönostajien laskuista. Ensimmäiset talkoot pidettiin elokuussa. Teksti Anu Vihma kuva Matti Havumäki Kun huristelee pitkin Saarijärven vesireitin halkomaa maisemaa, näkee metsäisiä mäkimaita, elokuun auringossa kultaisina hohtavia peltotilkkuja sekä rauhallisina laiduntavia lehmiä. Vanhat maatalot katselevat ikkunasilmin idyllistä maisemaa kuin tarkaten elämää ja sen muutoksia ympäristössä. Ja muutoksia maisema onkin käynyt läpi kivikaudelta asti. Elinkeinoa miespolvien ajan Kymijoen vesistön yläosassa sijaitseva Saarijärven reitti saa alkunsa Suomenselän suoalueilta. Äänekosken Kuhnamojärveen päättyvä järvi-, koski- ja jokivesistö on toiminut ihmisen elinkeinon turvana kautta aikojen. Koskien rannoilla myllyjen siivet ovat pyörittäneet jauhinkiviä toisiaan vasten tehden jyvistä jauhoja tarvitseville luvun lopulle asti tukinuitto toi lisätienestiä maanviljelyksen lisäksi. Myös sahalaitokset ovat hyötyneet koskien kuohuvasta voimasta. Soiselta Saarijärven reitiltä on nostettu yli puolet Keski-Suomen turvetuotannosta. Elinkeinon harjoittaminen on jättänyt jälkensä joenuomiin ja veden laatuun. Saarijärven reitti janoaa apua Saarijärven vesistön hätään herättiin vuonna Laajapohjaiseen neuvottelukuntaan kutsuttiin viranomaisia sekä maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, voimatalouden, kalatalouden ja kalastuksen sekä luonnonsuojelun piiristä. Neuvottelukunta käynnisti TASOhankkeen ( ), jossa kehitettiin turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua. Koko vesireitin tilanne on yhä hälyttävä. Saarijärven reitin järvistä noin 60 prosenttia ja jokimuodostumista puolet on luokiteltu tyydyttävään tai sitä huonompaan tilaan. Koskien arvokalat, kuten taimen, ovat täysin istutusten varassa. Taimen ja jokirapu takaisin Murronjokea on perattu tukinuiton ja tulvien ehkäisemisen vuoksi. Suojavyöhykkeettömien peltojen ja metsäojitusten takia uomat ovat liettyneet ja veden laatu on heikentynyt. Murronjoen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ja ekologinen tila tyydyttäväksi. Vesistö ei tule saavuttamaan hyvää ekologista tilaa vuoteen 2015 mennessä, mikä on ollut EU:n Vesipolitiikan puitedirektiiviin asetettu tavoite. Vesivoimalaitosten rakentaminen on tuhonnut vapaita virtavesialueita ja potentiaalisia elinympäristöjä taimenen ja jokiravun elää. Hietaman voimalaitos estää taimenen nousun Murronjokeen ja Leuhukoski taas toiseen suuntaan, harmittelee Saarijärven osakaskunnan puheenjohtaja Jukka Nikkilä. Murronjoen kunnostushankkeen alkuunpanevana voimana toimineet Saarijärven ja Hännilän osakaskunnat ovat pitkään olleet harmissaan asiantilasta. Vaikka hyvää pyrkimystä viranomaisten taholta on ollut, kovin hitaasti on päästy eteenpäin, Nikkilä sanoo. Sanoista tekoihin Kesällä 2012 osakaskunnat päättivät rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen tuella Murronjoen valuma-alueen joki- ja purovesistön inventoinnin. Murronjoki sijoittuu Hännilän ja Saarijärven osakaskuntien rajamaille, joten yhteistyö osakaskunnille oli luontevaa, Nikkilä kertaa tapahtumia. Inventointi on nyt suoritettu ja alue kartoitettu. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen myöntämä EKOenergian ympäristörahaston euron tuki mahdollistaa osakaskuntien työn jatkumisen. Tarkoitus on kunnostaa noin kymmenen hävitettyä virtavesikohdetta. Itse pääuomaan päästään käsiksi aikaintaan vuonna 2014, hankekoordinaattori Matti Havumäki Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta kuvailee. Kalatiehaaveet EKOenergia on työskennellyt tiivissä yhteistyössä Vattenfallin kanssa jo vuosia. Tieto yhtiön motivoituneesta asenteesta vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseen antaa toivoa myös vaelluskaloille tärkeiden kalaportaiden rakentamiseen. Myös Euroopan unionin Vesipuitedirektiivin toimenpano ohjaa kohti kalateitä. Paikallisissa osakaskunnissa elääkin voimakkaana toive niiden rakentamisesta. EKOenergia-sihteeristön ekoenergiavastaava Riku Eskelinen on samoissa tunnelmissa paikallistason vaateiden kanssa: Olisi tuiki tärkeää saada voimayhtiö Vattenfall mukaan kalateiden rakentamiseen, jotta kalan vaellusreitti olisi luonnomukainen. EKOenergian rokottaman ympäristömaksun avulla vesivoimaa myyvä energiayhtiö voi korjata toiminnallaan aiheuttamiaan ympäristötuhoja. Vattenfall antaa pääkunnian ja kiitoksen kuluttajille eli sähkönostajille: ilman heitä Murronjoen kaltaisia hankkeita ei ehkä toteutettaisi. Seuraa talkoita Murronjoella Taimenen ja jokiravun paluu Murronjoelle starttasi elokuisella Pajupuron talkoorupeamalla. Kymmeniä uutteria käsiä sorasti, kaivoi monttuja, asetteli kiveyksiä sekä rakensi kutupesiä ja piilopaikkoja taimenelle ja jokiravulle elää ja lisääntyä. Katso työn touhua: www. ekoenergia.fi.

11 Luonnonsuojelija 4 / Teksti Erika Weckström kuva Vesa Salonen Matriarkka lähtee Oikeudenmukaisuus ja halu puolustaa luonnon monimuotoisuutta ovat motivoineet Tuire Laurinollia panostamaan luottamustehtäviin. Lista Tuire Laurinollin luottamustehtävistä liitossa on pitkä ja painava: hallitustyötä kaikilla liiton tasoilla, valiokuntatyötä ja julkaisutoimintaa yli viidentoista vuoden ajan. Laurinollia onkin toisinaan osallistumisensa ja osaamisensa vuoksi kutsuttu liiton matriarkaksi, eikä turhaan. Vartuin maalla, eikä meillä päin kukaan harrastanut luontoa, Keminmaalta kotoisin oleva Tuire kertoo taustoistaan. Onkin osittain sattumaa, että hän päätyi Luonnonsuojeluliiton aktiiviksi. Vuonna 1996 Tuiren tuttava ilmoitti hänet vapaaehtoiseksi Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen hallitukseen. Mentiin kokoukseen ja sillä tiellä ollaan. Ei tämmöinen humanisti varmaan olisi tullut lähteneeksi luonnonsuojelun asiantuntijajärjestöön, ellei olisi tullut sinne heitetyksi, Tuire naureskelee. Hänestä tuli yhdistyksen varapuheenjohtaja ja myöhemmin puheenjohtaja, mistä aktiivisuus laajeni piirihallitukseen ja liittotasolle. Tällä kokemuksella hän puolustaa liiton mallia, jossa on yhdistykset, piirit ja kattotasona liitto. Oikeudenmukaisuus on Tuirelle syy toimia: Koen, että luonto on vähäosainen, jota pitää puolustaa. Parannettavaa kuitenkin on: Toivon, että saisimme linkitettyä koko järjestön selkeämmin yhdeksi toimijaksi. Antoisaa mutta raskasta aikaa Lähteminen Pirkanmaan piirin piirihallitukseen 1997 avasi monella tapaa Tuiren silmät: Piirityössä näkee sekä paikallisen tason huolet että maakunnallisten ja valtakunnallisten päätösten vaikutukset, hän kertoo. Kaikkeen olisi pitänyt reagoida nopeasti, eikä asioista koskaan tiennyt mihin ne johtavat ja montako kertaa ne palaavat eteen. Tahti kiristyi vuonna 2000 puheenjohtajuuden myötä. Kun puheenjohtajakausi oli ohi, siivosin ruokakaapista vuonna 1997 vanhenneita jauhoja, hän muistelee. Aika oli myös raskasta: Meitä kurmuutettiin monelta suunnalta. Metsäkiistat kävivät kuumana. Hakkuunpysäytykset ja valitukset suututtivat metsätalouspuolta, eikä mediakaan aina suhtautunut suopeasti. Joskus poliisikin haki hakkuunpysäyttäjiä pois maastosta. Yhteinen hyvä motivoi Oikeudenmukaisuus on Tuirelle oleellinen syy toimia. Koen, että luonto on vähäosainen, jota pitää puolustaa. Tämä on tärkeää työtä, hän pohtii luottamustyön motiiveja. Hän kiittelee liiton toimintaympäristöä: On älyttömän hienoa, että eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset toimivat yhdessä. Varsinkin paikallisesti toiminta on tekijöittensä summa. Tuiren huumorintaju on varmasti edesauttanut jaksamista. Hän kuvailee elävästi erään hankkeen ohjausryhmässä syntynyttä erimielisyyttä kirjolohen istutuksista. Närkästynyt kalastusalueen mies oli napauttanut Tuirea rullaksi käärityillä kokouspapereilla päälaelle ja murjaissut: Suu kiinni sorsa. Kaikelle on aikansa Nyt Tuire on väistymässä liittovaltuuston puheenjohtajan paikalta. Olen pyöritellyt näitä asioita kymmenen vuotta, hän perustelee. Valtuuston roolia hän pitää tärkeänä. Se tuo kentän ääntä esiin ja älähtää, jos liiton toimintaan ollaan tyytymättömiä. Tämä hallintorakenne mahdollistaa demokratian, Tuire vastaa kysymykseen hallinnon rakenteen raskaudesta. Jos rivijäsen on halukas vaikuttamaan, tarjoutuu siihen kyllä mahdollisuuksia. Työ luonnon puolesta jatkuu päivätyössä Luonnonperintösäätiön suojeluasiantuntijana. Eikä vapaa-ajan ongelmia ole edessä, vaikka puheenjohtajuus päättyykin. tuire, mitä mieltä olet.. luonnonsuojeluliiton demokraattisuudesta? Pidän edustuksellista demokratiaa hyvänä vaihtoehtona. Meillä on monta piiriä ja yhdistystä, siihen nähden olemme varsin demokraattinen järjestö, enkä näe nykyrakenteelle sen demokraattisempaa vaihtoehtoa. Kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa? Periaatteessa aika hyvät, mutta usein kovin vaateliaat erityisesti yksittäiselle ihmiselle. Toisaalta vaikuttamiskanavia on niin paljon, että voi tulla vaikuttamisähky. Tärkeitä ympäristöasioita, kuten metsien käsittely, on vielä valtaosin vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa. Kansalaisaloitteesta vaikuttamiskanavana? Se on hyvä tapa tuoda asioita keskusteluun, mutta pahoin pelkään, että sille käy heikosti päätökset saatetaan jatkossakin tehdä ihan toiselta pohjalta.

12 12 Luonnonsuojelija 4 / 2013 ympäri maata Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri Leila Sillanpää ja Robert Mellberg Ruotsin NCC:stä tarkkailevat vieraslajien poistamiseen tarkoitettua Spuma-laitteiston testikäyttöä. Teksti & kuva Olli Elo Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Uudenlainen yhteistyökuvio Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys sai yllättävän yhteistyökumppanin, kun NCC Roads pyysi yhdistystä auttamaan kiviaineslouhimon mahdollisimman monimuotoisessa maisemoinnnissa. Pohjoismaiden suurimmalla asfalttiurakoitsijalla ja kiviainestoimittajalla NCC:llä on ollut pitkään kiviaineslouhimo Mäntsälässä Ohkolan ja Nummisten rajalla oikoradan ja Lahden moottoritien tuntumassa. Kalliota louhitaan Mäntsälässä kiihtyvällä tahdilla, koska alue on sopivan lähellä Helsinkiä, eikä kunnan alueella ole yhtään arvokkaaksi todettua kallioaluetta. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys on käytännössä joutunut nostamaan kädet pystyyn, vaikka louhinta aiheuttaa valtavia vauriota alkuperäisluonnolle. Kevättalvella 2013 NCC Roadsin kehityspäällikkö Taina Piiroinen otti yllättäen yhteyttä yhdistykseen tarjoten yhteistyötä Ohkolan monttujen maisemoinnissa monimuotoiseksi. Yhdistys päätti tarttua tarjoukseen. Aluetta tutkittaessa huomattiin, että sinne on syntynyt jätemaiden siemenistä mielenkiintoinen kasvilajisto. Yli sadan kirjatun kasvilajin joukossa on useita puutarhakasveja: auringontähti, sormustinkukka, suopayrtti. Tuollainen paikka on oikea kasvibongarin unelma. Luonnonkukkien päivän retkellä kasvio oli kovassa käytössä, kun uusia mielenkiintoisia kasveja löytyi jatkuvasti. Vahvassa maassa jotkut vaatimattomat kasvit kasvavat poikkeuksellisen suuriksi, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Kasvien etsiskelyn lomassa alueelta on löytynyt pikkutylli ja kangaskiuru, jotka ovat Mäntsälässä vaikeasti tavoitettavia lajeja. Erityisen paljon alueella on pyrähdellyt hemppoja. Ison mittakaavan keinot Suunnitteluinsinööri Hanna Haukilahti on tehnyt piirustuksia alueen topografiasta ja rakenteista. Kun aluetta tutkittiin, huomattiin että sinne on syntynyt jätemaiden siemenistä mielenkiintoinen kasvilajisto. Yksi tärkeimmistä ja hankalimmista tehtävistä on poistaa alueelle leviävät vieraslajit kuten lupiini. Työlästä käsityötä ei voi tehdä monien hehtaarien kokoisella alueella. Ensimmäiseksi kokeiltiin naapurimaasta tullutta Ruotsin NCC:n kehittämä Spuma-laitteistoa. Se tuottaa maissista, kookoksesta ja kuumasta vedestä tehtyä vaahtoa, joka tuhoaa maanpäällisen ei-puuvartisen kasvuston. Menetelmä sopii lähinnä rakennetun, laatoitetun kaupunkiympäristön kasvillisuuden poistamiseen. Testatessa huomattiin, että se on maastoon ja varsinkin lupiinin torjumiseen aivan liian hidas ja vaivalloinen tapa. Vertailualueilla käytettiin myrkkyä ja kitkemistä. NCC Spuma -alue kasvoi kuukauden päästä tasaisen vihreästi lupiinia. Myrkytetyllä alueella osa lupiineista kuoli, mutta kitketyllä pienellä alueella lupiinia ei ollut ollenkaan. Kesän aikana on tehty yhdessä NCC:n työntekijän kanssa hanke-alueen täsmäruiskutuksia glyfosaatilla. Tarkoituksena on poistaa heti alueelle ilmestyvät hankalat vieraslajit, kuten jättiputki ja jättitatar. Ruderaatit arvoonsa Lomien jälkeen päästään tositoimeen maan muotoilussa, siementen kylvössä ja muissa töissä. Alueesta on tarkoitus tehdä mahdollisimman helppohoitoinen, mikä tarkoittaa järeän maansiirtokaluston säännöllistä käyttöä vuosittain. Vain näin saadaan ylläpidettyä laajaa aluetta oikeana ruderaattina ja annetaan uinuville siemenpankin kasveille mahdollisuus päästä auringonvaloon. Luonnonsuojeluyhdistys jatkaa kilometrin päässä Ohkolassa Sandberginpellon perinnemaiseman hoitoa. Molemmat ovat kooltaan noin neljä hehtaari. Jos suurempi kivilouhimo täytetään ja maisemoidaan tulevaisuudessa samaan tapaan, niin rakennettu monimuotoisuus 15-kertaistuu alueeltaan. Jos ja kun tämä hanke onnistuu, niin toivottavasti samantyylinen maa-ainesalueiden maisemointi tulee lisääntymään. Ehkä näin saadaan moni uhanalainen kasvilaji menestymään korvaavilla paahdealueilla. Koska Helsingin pöhöttymiselle ei näy loppua, niin maisemoitavia kuoppia tulee riittämään. Myös ruderaattien arvostus voisi lisääntyä. Monet ihmisen voimakkaasti muokkaamat ympäristöt, kuten pienlentokentät ovat hienoja harvinaisten kasvien ja hyönteisten aarreaittoja. MÄNTSÄLÄN LUON- NOSUOJELUYHDISTYS perustettu v jäseniä 156 pitkäaikaisia luonnonsuojelullisia kohteita Sandberginpelto ja Kotojärven nuotiopaikka ja laavu yhteistyötä Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen kanssa Natura 2000-kohteiden hoidossa aktiivista talvilintujen ruokintaa pönttöjen rakentamista myyntiin ja maastoon verkkosivut:

13 ympäri maata Luonnonsuojelija 4 / Auta säästämään energiaa Wanted Vapaaehtoisia etsitään! Luonnonsuojeluliitto hakee vapaaehtoista lisäämään tekstiä sekä kuva- ja videomateriaalia asumisen energiatehokkuudesta tiedottaville Negawattineuvonnan verkkosivuille. Sivuja päivittämällä olet mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta. Kokemus nettisivujen päivittämisestä ja videoneditoinnista on eduksi, mutta myös halu oppia riittää. Tehtävä toivotaan hoidettavan syyskuun aikana. Sivuja voit päivittää joustavasti Helsingin keskustoimistolla tai etänä tarvittaessa lainakoneella. Matkakulut perehdytykseen Helsinkiin korvataan. Saat tehtävästä työtodistuksen sekä mahdollisesti opintosuorituksen. Ota yhteyttä hankevastaavaan: Risto Saarikivi Anna kyytiä haitallisille tuille Luonnonsuojeluliitto hakee vapaaehtoisia Kepan kanssa toteutettavaan Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteenä -hankkeeseen. Syyskuun selvitystöiden ohella sinun on mahdollista osallistua vuodenvaihteessa seminaarin järjestämiseen sekä vaikuttamistyöhön. Voit jo tuntea Suomen tukipolitiikan ja globaalin kehityksen välisiä kytköksiä, tai olet innokas ottamaan asioista selvää. Osallistumalla saat hankekokemusta sekä opit lisää kehityskysymyksistä ja vaikuttamistyöstä. Saat perehdytyksen hankkeeseen ja työtodistuksen. Vapaaehtoisten tapaamiset järjestetään Helsingissä, mutta matkakuluja ei voida korvata. Ota yhteyttä hankevastaavaan: Titta Lassila Toimittanut Kirsi Ahonen Lasten innostus tarttuu kerhokummiinkin Kuka olet ja millä tavalla olet mukana Luonnonsuojeluliiton toiminnassa? Olen Sari Poutiainen ja toimin parhaillaan Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen Nokian Luonnon kerhokummina. Vastaan Alhoniityn koulun luontokerhon talouspuolesta ja raportoinnista, minkä lisäksi toimin toisinaan kerhonohjaajanakin. Milloin ja miten lähdit mukaan toimintaan? Olen ollut mukana reilut kymmenen vuotta. Lähdin mukaan ympäristönhoitajan opintoihin liittyneen työharjoittelupaikan kautta: työkaveri pyysi minua Turun ympäristönsuojeluyhdistyksen hallitukseen. Alunperin lähdin vain katsomaan, miltä toiminta vaikuttaisi. Sitoutuminen kasvoi hiljalleen, kun opin lisää ympäristöasioista ja koin ne entistä tärkeämmiksi. Sittemmin olenkin ollut mukana toiminnassa tavalla tai toisella eri paikallisyhdistyksissä muutettuani paikkakunnalta toiselle. Mikä toiminnassa motivoi sinua? On tärkeää, että lapset kiinnostuvat luonnosta jo nuorina. Luontokerhossa olemme Aktiivista! Palstalla esitellään Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisia. seuranneet eri lajien ilmaantumista keväällä ja kuunnelleet luonnon ääniä hiljaisessa paikassa. Leikin kautta on opittu monesta asiasta kuten energian kulutuksesta. Lasten innostus luonnosta tarttuu. He eläytyvät vahvasti esimerkiksi matkiessaan eri eläinlajeja tai suunnitellessaan perheen lomamatkalle mahdollisesti sattuvia luontokokemuksia. On palkitsevaa seurata tätä sivusta. Lisäksi minua motivoi Luonnonsuojeluliiton vahva asiantuntemus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. On hienoa saada tietoa ja oppia uutta sekä tavata samanhenkisiä ihmisiä. Mitä terveisiä lähetät vapaaehtoistoimintaa harkitseville? Kaikille löytyy oma paikka toiminnassa. Vapaaehtoisuutta voi kokeilla vaikkapa erilaisissa talkoissa, joissa oman työn tuloksen näkee samalla kun kunto kasvaa. Kuntatason ympäristövaikuttaminenkaan ei vaadi ammattiosaamista, vaan avoimen mielen ottaa asiat oppimisen kannalta. Toimittanut Henna Korhonen Törmäpääskyt pelastuivat ripeän toiminnan ansiosta Laihian Sutikankankaan soranottoalueella pelastui törmäpääskyyhdyskunta kauhakuormaajan hampailta. Suoretkellä uhkaavaan tilanteeseen törmännyt Kyrön seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lehtiö raportoi tapahtuneesta. Pelastuspartio Kun luonto on uhattuna, Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit auttavat. 6 Mistä tapauksessa oli kyse? Huomasimme akuutin uhkatilanteen hiekanottoalueen seulotussa hiekkavuoressa: Seinämässä näkyi kahdeksan reikää, joihin törmäpääskyt lentelivät ja kauhakuormaaja oli valmiudessa vuoren alla. Miten toimitte törmäpääskyjen pelastamiseksi? Otin tilanteesta heti kuvia ja lähetin GPS-tiedot Vaasan ELY-keskukseen Matti Kyröläiselle. Hän ilmoitti asiasta kunnan rakennustarkastajalle, joka otti yhteyttä soranottofirmaan. Yhdessä sorafirman johtajan kanssa he kävivät paikalla. Soraa luvattiin ottaa vuoren toiselta puolen, jotta linnut pystyisivät pesimään rauhassa. Kiitettävää nopeutta viranomaisilta: kaikki tapahtui alle 12 tunnissa! Voisiko tämä toimia esimerkkinä muille? En usko tapauksen toimivan muille yrittäjille esimerkkinä pesintärauhan kunnioittamisesta. Pesintärauhaa rikotaan joka kesä metsähakkuissa, ja tuho on totaalista. Sen sijaan voi käydä niin, että törmäpääskyjen pesiminen vastaavissa paikoissa pyritään estämään. Kannustan ottamaan yhteyttä ELY-keskukseen tai Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoihin aina, kun on aihetta. Vaikka kyse olisi pienestäkin asiasta, pitää toimia. Ja jos jokainen laittaisi kohdaltaan asiat kuntoon, jäisikö yhtään ongelmaa jäljelle? Hiekkatörmässä asuu törmäpääskyjä. Hannu lehtiö

14 14 Luonnonsuojelija 4 / 2013 syvemmälle Toimittanut Henna Korhonen kuva Markku Tano / maisema.fi Nyt juhlitaan Suomen luontoa! Suomen luonnon päivää vietetään ensimmäistä kertaa Suomen historiassa Silloin juhlitaan kaikkea sitä, mitä luonto meille edustaa: Nautitaan sen suomasta ilosta ja yritetään oivaltaa kaikki se hyvä, mitä luonnosta saamme. Suomen luonnon päivänä kootaan perhe ja ystävät, naapurit ja nuotiopaikalle eksyneet muukalaiset yhteen. Kumarretaan, niiataan ja kilistetään upealle luonnollemme metsissä ja mökeillä, puistoissa ja pihoilla! Suomen luonnon päivä on omistettu luonnolle, joka antaa meillekin elämän. Seuraavalla sivulla seitsemän suomalaista kertoo, mitä luonto heille merkitsee. Tutustu:

15 syvemmälle Luonnonsuojelija 4 /

16 16 Luonnonsuojelija 4 / 2013 syvemmälle Luonto on kaislikkojen kuiske tuulen puhuttamana, yhteinen aarre. Suomen luonnon monimuotoisuus, sen herkkyys ja ainutlaatuisuus ovat juhlan arvoisia: erilaisten maisemien mittava kirjo saaristosta metsiin, pelloilta kaupunkipuistoihin. Luonto virkistää ja voimaannuttaa, lohduttaa ja inspiroi, tarjoaa uskomattomia esteettisiä elämyksiä. Se on kallisarvoinen osa kansakuntamme kollektiivista itseymmärrystä, sekä toisaalta yksilöllisten sielunmaisemien ehtymätön aarreaitta. Minulle Suomen luonto merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta oivaltaa asioiden mittasuhteet yhä uudelleen. Itse kullekin on terveellinen kokemus havahtua siihen, mikä on oma paikka suuressa kokonaisuudessa. Ei tarvitse pyrkiä itseään suuremmaksi tai näkyvämmäksi. Vietän Suomen luonnon päivää saaristossa meren äärellä, kallioista ja kaislikoista, lintujen äänistä ja tuulen kohinasta nauttien. Toivon mahdollisimman monen lukijan keksivän itselleen läheisen ja mieluisan tavan juhlistaa Suomen upeaa luontoa sen historiallisena ensimmäisenä merkkipäivänä! Jenni Haukio, Suomen luonnon päivän suojelija Luonto on aito, iätön rauha. Se on karpalo ystävän suussa. Suomen luonto on aina ollut minulle sydämen paikka, jossa on hyvä olla. Kiireisimpinä malliaikoinakin lähdin suoraan Suomen lentokentältä luontoon. Haluan välittää hyvän luontosuhteen myös omille lapsilleni, niin ettei luonto ole mikään omituinen paikka, vaan jotakin normaalia. Suomalaisilla on jokamiehenoikeus liikkua luonnossa ja tuoda sieltä aarteita kotiinsa. Sitä meidän pitäisi arvostaa enemmän. Ja hiljaisuutta! Suomessa on mittaamattoman arvokkaita asumattomia alueita, joita vaikka tokiolaiset.. Voi hyvänen aika sentään, mitä he Suomeen tullessa kokevat! Luonto on Suomen suurin matkailuvaltti. Suomen luonnon päivänä mennään eikä meinata! Suosittelen lähtemään koko perheen voimin sieniretkelle. Ei kannata pelätä sitä, ettei tunnista sieniä: Mukaan voi ottaa sienioppaan tai opetella tunnistamaan yhden sienen kerrallaan. Haluan kannustaa lapsia, nuoria ja perheitä lähtemään metsään. Vaikka vanhemmat itse eivät olisi paljoa luonnossa liikkuneet, kannattaa lasten kanssa yhdessä luoda omaa luontosuhdetta. Sitä paitsi karpaloiden antaminen ystäville lahjaksi ja itse pyytämän kalan tarjoaminen ruoaksi on nyt oikeasti tosi in! Saimi Hoyer, kansallispuistokummi, martta tasavallan presidentin kanslia Metsähallitus / Johanna Kokkola Luonto on väsymätön vehreys, syliinsä sulkeva lumivaippa. Olen asunut Suomessa yli 11 vuotta. Kun saavuin Suomeen, oli talvi. Muistan ihmetelleeni talven raikkautta, ihastelleeni pakkasessakin vehreitä mäntyjä ja kuusia. Ehkä ikimuistoisin kokemukseni luonnosta liittyykin talveen. Rakensimme keskelle metsää lumiluolan, jossa nukuimme läpi yön. Luulin, että yöllä tulisi kylmä, mutta luolassa oli lämmin! Ajatukset raa'asta ja arvaamattomasta luonnosta katosivat tuon yön jälkeen. Mielestäni luonto itsessään ei ole museo, jossa ei saa koskea mihinkään. Luontoa pitää auttaa niin, että jälkipolville jäävä ympäristö on entistä ehompi, mutta sitä voi myös hyödyntää. Itselläni on maalla pieni palsta, jossa kasvatan perunoita, porkkanoita, nauriita, yrttejä, pinaattia ja salaattia. Minua ihmetyttää, miten vähän suomalaiset loppujen lopuksi arvostavat luontoa ja suomalaisen luonnon puhtautta. Suomen luonto on upeaa koko maassa ja patikointimahdollisuudet hyvät niin pohjoisessa Suomessa kuin muuallakin. Pohjoisessa on tunturit, lounaassa rannikko, Keski-Suomessa järvet.. Nautitaan Suomen luonnosta, kävellään silmät ja korvat auki! Ei tarvitse mennä Alpeille asti, kun läheltäkin löytyy näin upeita maisemia. Ahti El Massri, tulkki Luonto on mahdollisuus, ikiaikainen historia, tulevaisuus ja toivo. Suomen kansallisessa perinnössä luonnolla on erityinen sija. Kansakuntamme identiteetti muovautuu vahvasti luonnon ja sen vuodenaikojen kautta. Suot, meri, saaristo, järvet, salot ja ikiaikaiset korpimetsät ovat osa suomalaisuutta. Niittyjen ja ketojen kukat sekä lintujen muutto tuovat kevään. Suomen luonnon päivä on tärkeä siksi, että muistamme luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme, ja samalla muistamme sen, että se ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä on vaalittava. Luonnosta kumpuavat tämän päivän innovaatiot ja monet teknologian ja lääketieteenkin ratkaisut. Meillä on vielä paljon opittavaa sen näkemisessä, että luonnosta huolehtiminen nykyistä paremmin ja luonnonvarojen kestävämpi käyttö oikeastaan tarjoavat meille runsaasti uusia mahdollisuuksia ja näköaloja. Usein luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvät asiat esitetään turhaan vain rajoitteina ja esteinä. Esimerkiksi ojittamattoman suon turvaaminen ei tarkoita vain turvetuotannon menetettyjä mahdollisuuksia, vaan ennemminkin parempia mahdollisuuksia marjojen poiminnalle ja metsästykselle tai apua tulvien torjunnalle, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta puhumattakaan. Luonnon kantokyvyn asettamat rajat täytyy saada entistä vahvemmin mukaan myös taloutta koskevaan päätöksentekoon ja sitä koskevaan keskusteluun. Muuten eivät talousjärjestelmämmekään voi olla kestäviä. Luonnonsuojelu on arvo itsessään, lajien monimuotoisuuden ja ekosysteemien puolustaminen ihmisen velvollisuus tälle planeetalle ja tuleville sukupolville. Samalla se on ihmisen suojelua, kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin vaalimista. Olemme saaneet kauniin Suomen lainaksi lapsiltamme ja meidän on heille jätettävä se paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Omassa arjessa voi luonnon huomioinnin aloittaa muistamalla nauttia siitä! Pienistä hetkistä iltakävelyllä tai lomailusta kesämökeillä. Toivon, että Suomen luonnon päivä muistuttaa meitä juuri tästä. Ville Niinistö, ympäristöministeri

17 syvemmälle Luonnonsuojelija 4 / Luonto on lohduttaja, teeskentelemätön kertomus elämästä. Luonto on minulle niin kuin vesi, ilma, leipä ja äidinkieli. Se ei ole inspiroiva voima vaan kaiken lähtökohta ja edellytys. Mun miälest mää olen ittekki luanto samal taval ko toi rusakko tual apilamaas! Luonnon kierto, luonnon kasvu, luonnon kuolema ovat ihmisenkin kiertoa, kasvua ja kuolemaa. Usein luonnonilmiöitä ihmetellessä huomaa sen olevan kuin ihmissuhteen kaava ja elämisen symboli niistä on hyvä kirjoittaa. Kukkasipulit vaativat talvehtimisen ja lepojakson niin kuin ihminenkin. Koivun pitää luopua lehdistään syksyllä ja ihmisen aikanaan kaikesta rakkaaksi tulleesta. Jokamiehenoikeus, se että saa mennä metsään, kun metsän näkee, on parasta. Ja vuodenaikojen vilkas vaihtelu! Kyl kyllästyttäis Kalaharis! Metsässä ei lue: Osta! Myy! Hymyile! Vastaa! Pysy oikealla! Metsässä voi pysähdellä, metsässä voi näyttää synkeältä tai iloiselta ilman tilivelvollisuutta, metsästä saa ottaa, kun kysyy metsältä luvan. Metsän lohdullinen viesti ihmiselle on: Anna sää mun olla mää. Mää annan sun olla sää. Joka päivä on luonnonpäivä mutta on hyvä edes yhtenä päivänä vuodessa muistaa sille niiata ja kiittää ääneen. Heli Laaksonen, runoilija Miikka Lappalainen Peippo hei Hei peippo peippo hei peippo ko mul olis yks juttu Antteks et mää häiriköitten vaik sul o aikane lähtö mut onk sun pakko men? Mitä sää sin jumalitte seljän taa? Meriki o nii vaaraliseks muuttun ja suvi on tääl juur koht uurestas ei sitä kannat lentä jahtama. Mää pirän sunst kuule hyvä hualen tääl: mikrotan talipallos pehmuseks vaihran mullan pelakuistas joka päiv. Täytyk sun men? Mut luppaksää sit taas? Luppat. Sää tulet takasi tulet ain takasi jollei ol pakko tul. Luonto on minussa ja sinussa, mustikkapiiraassa, salaisuus metsän syvyyksissä. Minulle marjastus ja sienestys ovat kaikkein rakkaimpia harrastuksia. Minulla on 11 lastenlasta, jotka myös ovat usein marjassa mukana. Minusta on hyvin tärkeää, että lapset oppivat liikkumaan heti pienestä pitäen luonnossa. Sillä tavalla luonto kasvaa osaksi heidän elämäänsä eivät he muuten aikuisenakaan osaa mennä luontoon. Eikä omakotitaloympäristön luonto vedä vertoja metsälle: sillä on ihan eri ulottuvuutensa! Nykypäivän nuoria on joskus hankala saada mukaan metsään, mutta kyllä se palkitsee. Houkuttelin taannoin 15-kesäisen lapsenlapseni mustikkaan, sanoin että pitää teidän itse alkaa poimia marjoja, kun mummi ei enää jaksa ja äitinne ei ehdi. Hitaasti hän lähti, mutta oli kyllä onnellinen kun marjoja löytyi! Minä kysyin retken jälkeen, että etkös sinä oo yhtään suuhus laittanu?, niin hän tokaisi, että ei raaski syödä yhtäkään ennen kuin kaikki on perattu. Nopeasti sitten perkasikin marjat puhtaaksi. Oikein onnesta myhäili, kun sai äidilleen viedä sangollisen mustikoita. Ihmisten vieraantuminen luonnosta on harmillista. Luonto on ihmiselle luontaisesti tärkeä. Luonto on äitikehto, se rauhoittaa levottoman mielen. Sillä on syvällinen merkitys ihmisen tasapainon saavuttamisessa. Suomen puhdas luonto ja oikeus liikkua siellä ovat juhlan arvoisia. Toivon, että nuo asiat säilyvät tulevaisuudessakin ennallaan. Lea Paukkeri, eläkeläinen, mummi Luonto on seikkailu, sammakon ponnistus kotipihalla, kärpänen sen tahmealla kielellä. Vietin Suomen luonnon päivää jo etukäteen vierailemalla Nuuksiossa Suomen luontokeskus Haltiassa. Näin siellä läheisellä suolla hienon perhosen, siilikkään! Me käydään joka kesä Paraisilla katsomassa apolloperhosia ja retkeillään muutenkin isän ja Nemo-veljen kanssa paljon. Luonnon kunnioittaminen on meidän perheessä ihan jokapäiväistä. Parasta puuhaa luonnossa on puihin kiipeileminen ja kalastaminen. Kalat on kuitenkin minulle enemmän kavereita kuin sapuskaa. Päästän ne yleensä takaisin veteen. Tykkään myös tutkiskella lahonneita puunkappaleita ja niissä vilistäviä ötököitä. Mielestäni kaikki eläimet ovat tasavertaisia ja suojelemisen arvoisia. Tänä kesänä näin Ruissalossa uivan rantakäärmeen, mikä oli hieno kokemus, mutta ihan sammakon loikkimista kotipihallakin on kiva seurata. Vuosi sitten olimme käymässä Kreikassa ja siellä sain meduusan lonkerosta polttohaavan jalkaani, mutta kyllä minä meduusoitakin vielä arvostan. Haluaisin vielä joskus nähdä saukkoja ihan luonnossa. Tähän asti olen nähnyt niitä vain Korkeasaaressa. Olen jo useana vuonna sanonut synttäritoiveenani, että kaverit lahjoittaisivat pienen summan Suomen luonnonsuojeluliitolle ja että kerätyt varat ohjattaisiin saukkotutkimukseen. Luontoa pitää auttaa, koska ilman luontoa ei olisi ihmistäkään. Vinski Halminen, koululainen esa halminen

18 18 Luonnonsuojelija 4 / 2013 syvemmälle Angela Tarimy opastaa kartoituskoulutuksen osallistujia. Mitsinjon taimitarhaa TekstiT Kaisa Torppa KUVAt Titta Lassila Metsäkatoa vastaan hehtaari kerrallaan Suomen luonnonsuojeluliiton Manondroala-hankkeessa kartoitetaan ja istutetaan metsiä Madagaskarilla nyt toista vuotta. Projektin koordinaattorina Antananarivossa toimiva Angela Tarimy on tyytyväinen hankkeen etenemiseen ja haaveilee sen laajentamisesta yhä useammille metsäkadosta kärsiville alueille. Luonnonsuojelijassa kerrottiin lokakuussa 2011 Luonnonsuojeluliiton hankkeesta Madagaskarilla. Tuolloin hanke, jonka pääideana on kehittää helposti ja halvalla hyödynnettävä menetelmä metsien tilan seurantaan, oli vielä alkutekijöissään. Menetelmän kehittämiseksi tarvittavat metsäkartoitukset, satelliittikuvien analysointi ja Madagaskarille kotoperäisten puulajien istutus lähtivät nopeasti käyntiin. Rautaisia ammattilaisia Manondroala-hankkeen Madagaskarin koordinaattorina alusta saakka toiminut Angela Tarimy on tyytyväinen työhönsä, sillä hän on pitkään toivonut pääsevänsä työskentelemään kotimaansa ainutlaatuisen luonnon puolesta. Vaikka työ on ollut Tarimyn aikaisempaan työkokemukseen nähden hyvin erilaista, hän on ottanut tehtävät haltuunsa menestyksekkäästi. Vaatimattomana naisena Tarimy syytää kiitokset hankkeen menestymisestä erityisesti sen kokeneille yhteistyökumppaneille Madagaskarilla. Varsinkin taimikasvatuksesta ja puiden istuttamisesta vastaava Mitsinjo-kansalaisjärjestö saa häneltä kehuja. Mitsinjo teki viime vuonna uskomatonta työtä, Tarimy hehkuttaa. He pystyivät sekä kasvattamaan että istuttamaan taimia 25 hehtaarille vuoden aikana, vaikka tavallisesti kylvöjä joutuu tekemään pari kertaa ennen kuin taimia saadaan tarpeeksi. Analyysit taigalta viidakkoon Paikallisten tiimien toteuttamien kartoitusten avulla saadaan tietoa erityyppisten ja eri asteisesti ihmisen toimista kärsineiden metsien ominaisuuksista. Tavoitteena on näitä tietoja ja satelliittikuvia analysoimalla kehittää menetelmä, jonka avulla metsissä tapahtuvia muutoksia pystyttäisiin seuraamaan kaikkien saatavilla olevista satelliittikuvista samoin kuin Luonnonsuojeluliiton ja Transparent Worldin kartoituksissa Venäjällä. Tämä helpottaisi huomattavasti esimerkiksi suojelusuunnitelmien laatimista ja laittomien hakkuiden valvontaa. Metsäluokkia ja analyyseja on hiottu pitkään. Tarimy ei ole kuitenkaan huolissaan hitaasta kehityksestä: Parhaan menetelmän löytäminen vie aikaa, mutta nyt kun meillä on yksi versio, seuraavat syntyvät varmasti jo nopeammin. Toivon, että ensimmäinen virallinen luokittelu saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Myös paikallisten tiimien GIS-taidot paranevat koulutusten myötä koko ajan. Tarimy pääsi tutustumaan Mitsinjon tiimin tuottamiin digitaalisiin metsitysaluerajauksiin seurantamatkallaan kesäkuun alussa, mikä oli hänen mielestään yksi projektin tähän mennessä kannustavimpia hetkiä. Tämä osoittaa, että koulutustyö QGIS-ohjelman käytöstä ei ole mennyt hukkaan, hän iloitsee. Toiveita tulevasta Madagaskarilla on valtavasti alueita, joilla metsäkadon aiheuttama eroosio ja kuivuus vaikeuttavat viljelyä ja veden saantia. Suojelun tehostumisen ja metsien uusiutumisen tuomien hyötyjen lisäksi kartoitukset ja taimikasvatus osallistavat paikallisia yhteisöjä, auttavat heitä parantamaan toimeentuloaan ja opettavat heitä ymmärtämään paremmin ihmisen ja luonnon erottamatonta suhdetta. Tästä syystä yhä useampien yhteisöjen liittäminen hankkeeseen olisi Tarimyn mielestä tärkeää: Jos vain voisin, laajentaisin toimintaa, kasvattaisin Mitsinjon budjettia ja ottaisin mukaan huomattavasti enemmän paikallisyhteisöjä. Manondroala-hankkeen päätyttyä pystytään metsäkatoon ja siitä seuraaviin ongelmiin toivottavasti puuttumaan tehokkaammin. Tulevaisuus näyttää, miten uusi monitorointimenetelmä onnistuu ja miten sen käyttömahdollisuudet omaksutaan. Ylimääräiset tai vanhenevat Finnair Plus -lentopisteet voi lahjoittaa madagaskarin metsitystyöhön: pointshop.finnair.com Lahjoita puuntaimi Madagaskarille: Yhden puuntaimen istutus maksaa 75 senttiä, joten jo kymmenellä eurolla saadaan istutettua 13 tainta. Raivausta, istutusta ja huolenpitoa Puuntaimi maahan ja valmista tuli! No ei aivan. Uudelleenmetsitys on työläämpää ja monimutkaisempaa kuin voisi kuvitella. Luonnonsuojeluliiton ja Mitsinjon metsityshankkeessa työtä riittää joka kuukaudelle. Vieraslajien kitkemistä, maanmuokkausta ja tukikeppien vaihtoa joudutaan alkuvaiheessa tekemään kahden kuukauden välein, paikoin jopa kahdesti kuussa, minkä päälle tulevat taimitarhan työt alkaen kompostin teosta. Taimitarhassa on vuoden aikana tuotettu yli tainta. Kesäkuussa yhteensä tainta odotti istutustaan yhdelle viidestä metsitysalueesta, jotka yhdessä kattavat 27 hehtaaria. Pienin alueista on 0,4 ha ja suurin yli 16 ha. Jokaisen noin 60 eri puulajin istutus täytyy suunnitella sen kasvuvauhdin ja -vaatimusten mukaan. Hankekoordinaattori Angela Tarimy esittelee metsäkartoituksen ohjekirjaa.

19 syvemmälle Luonnonsuojelija 4 / Märästä teltasta reisiä myöten jokeen Kenttätyö on ihanaa. Vaikka telttakeppi katkeaa, sadevesi tulvii teltan pohjasta sisään ja nilkat vuotavat vuolaasti verta iilimatohyökkäyksen jäljiltä. Kahdeksan tuntia vettä täynnä olevissa vaelluskengissä saa jalat näyttämään valkoisilta rusinoilta. Purohan on se helpoin polku metsässä ja kosteikolla kumisaappaistakin olisi vain haittaa. Täytyisi karaistua paikalliseen tapaan kävellä paljain jaloin. Fyysistä rasitusta pahempaa on todistaa metsän häviäminen omin silmin. Pystyyn palaneet puut ja metrin levyiset kannot saavat surulliseksi joka kerta, samoin kuin metsäkatoa edesauttavat korruptoituneet pormestarit, välinpitämättömät virkamiehet ja unohdetut kylät, joihin johtavat tiet rappeutuvat. Metsäkartoitusmatkoilla otetaan hetki kerrallaan, vaikka kaikki onkin tarkasti suunniteltu. Ei voi koskaan tietää onko tie poikki, onnistuuko metsään pääsy tai tuntevatko paikalliset oppaat metsänsä riittävän hyvin. Venäläisen kollegani Igor Glushkovin tietokoneelta voimme kuitenkin jatkuvasti tarkistaa missä olemme sekä tutkia yhdessä paikallisten kanssa reittiämme korkean resoluution satelliittikuvista. Niiden avulla etsimme sekä koskemattomimpia metsälaikkuja että kaskenpolttoalueita. Usvaisen metsän tuoksu, 200-vuotiaan jättiläispuun löytäminen ja ajatustenvaihto paikallisten kanssa ovat kenttätyön kohokohtia. Sademetsä ja päättymätön tähtitaivas ympäröivät pienen ihmisen niin voimakkaina, että elämää alkaa hahmottaa aivan eri mittakaavassa. Se hetki, kun kolme kulttuuria madagaskarilainen, suomalainen ja venäläinen kohtaavat ilman häiriötekijöitä, avoimina toisilleen, on yhteistyössä antoisinta. Kun tavoitteet ovat yhteisiä, ylittyvät kielimuurit siinä missä puunrungotkin. Titta Lassila, Madagaskar-hankekoordinaattori

20 20 Luonnonsuojelija 4 / 2013 elämäntapa Teksti Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen kuvitus Hannele Törrö Jakamistalous nettikirppareita ja uutta yhteisöllisyyttä Nurkissa pyörii valtavasti tavaraa, joka suurimman osan ajasta ei ole käytössä. Tavaran kertyessä muutetaan suurempaan asuntoon tai sitä varten täytyy vuokrata lämmitetty varastotila. Onko jakamistaloudesta ratkaisuksi? Viime aikoina varsinkin Yhdysvalloissa on ollut suuressa suosiossa ajatus jakamistaloudesta, jossa omistamisen sijaan olennaista on tavaroiden käyttömahdollisuus. Termi jakamistalous tulee englanninkielisestä termistä sharing economy, joka viittaa yhteiseen tai yhteisölliseen kuluttamiseen. Termi on paljon laajempi kuin tavaroiden vaihtaminen tai lainaaminen. Se käsittää muun muassa naapuriavun ja oman auton vuokraamisen yhteiskäyttöön. Naapuriapu ja talkootyö eivät toki ole uusia asioita, mutta internet ja sen jakamispalvelut ovat mahdollistaneet jakamisen yli oman tuttavapiirin. Vesa-Matti Lahti ja Jenni Selosmaa listaavat tuoreessa teoksessaan Kaikki jakoon! syitä jakamistalouden esiinnousulle. Omistuksen arvostus on vähentynyt arvoa annetaan ennemmin käyttömahdollisuuksille kuin omistamiselle sekä ekologisen kestävyyden merkitys on kasvanut. Talouskriisit pakottavat luopumaan hyperkuluttamisesta. Internet mahdollistaa laajat verkostot, ja nuoret toimijat luovat uudenlaisia palveluita. Lahti ja Selosmaa esittelevät kalifornialaisen juristin Janelle Orsin määrittelemät neljä jakamisen tasoa: spontaani, kuten auton lainaamista ystävälle, sopimusten taso eli sovitaan, että autoa varmasti saa lainata sekä yritysten ja organisaatioiden taso, jolla mahdollistetaan vaihdon jatkuminen vaihtajien vaihtuessa. Neljäs taso, infrastruktuurien luominen, on Lahden ja Selosmaan mukaan kuitenkin ratkaiseva: Vasta se, että julkinen sektori luo esimerkiksi lainsäädäntöä, mahdollistaa siirtymisen omistamisen kulttuurista jakamisen kulttuuriin. Mutta miksi? Ympäristön kannalta hyödyt ovat samoja kuin perinteisillä kirpputoreilla: mitä vähemmän uusia tavaroita tuotetaan, sitä pienemmät ympäristövaikutukset. Kaiken pienen tavaran kohdalla ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä, mutta suurempien tai sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, kuten vaikkapa akkuporakoneen tai ruohonleikkurin, kohdalla luontoa säästyy jakamisella jo merkittävämmin. Lahden ja Selosmaan mukaan taloudessa, jossa tarjotaan palveluita tavaran omistamisen sijaan, palveluiden kaupalliset tuottajat sekä tavalliset kuluttajat alkavat vaatia kestävämpiä tuotteita. Olisikin merkittävää, jos jakamistalous velvoittaisi valmistajat huolehtimaan paljon nykyistä paremmin tuotteidensa kestävyydestä ja korjattavuudesta. Osa internetin jakamiseen keskittyvistä palveluista on paikallisia, kuten aikapankkitoiminta ja Sharetribe, johon voi luoda oman sivuston vaikkapa työpaikalleen tai paikkakunnalleen. Tarkoitus on saada ihmiset netin kautta löytämään toisensa joko vaihtamaan tavaroita tai tekemään askareita. Kaupungissa ei useinkaan naapureita tunneta, ja esimerkiksi ruokapiirien kautta naapuruston ihmisiin tutustuu luontevasti. Näin palvelut voivat osaltaan luoda yhteisöllisyyttä. Välimatkat ja kiire karsivat kontakteja, nykyään ikään kuin kuuluu pärjätä itsekseen tai ydinperheen kesken. Palveluista saa ison avun sosiaalisen verkoston puuttuessa, ja tämä on ollut itsellenikin pääsyy liittyä palveluun, kertoo ekoarjen sankarien panelisti Anu, 36, Tampereelta. Verokohtelu puhuttaa Suomessa on kevään ja kesän aikana keskusteltu paljon aikapankkitoiminnan verokohtelusta. On keskusteltu, onko osa toiminnasta liian lähellä elinkeinotoimintaa. Verohallinto on syksyllä antamassa ohjeet vaihtotyön verotuksesta. Suomessa on kevään ja kesän aikana keskusteltu paljon aikapankkitoiminnan verokohtelusta. Vuokko, 33, Helsingistä kommentoi: Keskustelussa on huomioitu vain ääripäät: toiminta nähdään joko hyödyttömänä harrastelupuuhasteluna tai sitten aktiivisena veronkiertona. Yhdysvalloissa esimerkiksi asuntojen tilapäisvuokrauksen on joissain tapauksissa huomattu haittaavan vuokramarkkinoita. Lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksen tahdissa, mutta pelisäännöt ovat tarpeen. Tarvitaan myös toimintaa mahdollistavia sääntöjä, esimerkiksi yhteiskäyttöautoille sopivia vakuutuksia. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan jakamista haittaa pelko kiitollisuudenvelasta, eikä niinkään pelko vapaamatkustajista. Toisaalta kiitollisuudenvelka ohjaa ihmisiä kohtelemaan toisiaan reilusti. Jakamistaloudessa luottamus ja vastavuoroisuus ovatkin olennaisia. Toisaalta panelistimme näkee aikapankeissa myös ratkaisun kiitollisuudenvelkaan: Naapurilta voi hyvin pyytää kukkienkasteluapua tai postin katsomista loman aikana, mutta suurempiin palveluksiin kynnys on suu-

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista Kuntalaisaloite lisämäärärahan hakemiseksi sivistystoimeen oppilassiirtojen välttämiseksi lukuvuotena 2012-2013 " Tämän aloitteen tavoitteena on saada kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa, jotta perusopetus

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Porot ja koirat Merja

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015 11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Tekninen lautakunta 19.8.2015 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 19.8.2015 klo 16.30 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Satu Hoffren Irja Keskinen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

MMM/Hallintodiaari SUPPEA ASIALUETTELO 0 03.11.2014 ====================================================================== LÄH (YKSITYISHENKILÖ) ASIA

MMM/Hallintodiaari SUPPEA ASIALUETTELO 0 03.11.2014 ====================================================================== LÄH (YKSITYISHENKILÖ) ASIA MMM/Hallintodiaari SUPPEA ASIALUETTELO 0 03.11.2014 ====================================================================== ASIA Asiakirjapyyntö: Metsähallituksen tulosohjauskirjeet vuosilta 2006-2011.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot