Tasapainottamisen hankaluus kuinka hallitusohjelma vaikuttaa kuntien talouden tasapainotukseen

Transkriptio

1 Tasapainottamisen hankaluus kuinka hallitusohjelma vaikuttaa kuntien talouden tasapainotukseen Kuntamarkkinat HT Eero Laesterä

2 Mikä tasapaino? Tuloslaskelmalähtöinen tulkintatyyppi Talous on tasapainossa, kun tuloslaskelma osoittaa nollaa. Ylijäämä tarkoittaa erinomaista tasapainotilannetta. Resurssilähtöinen tulkintatyyppi Kunnan talous on tasapainossa, kun kunnalla on riittävästi resursseja. Tarvelähtöinen tulkintatyyppi Kunnan talous on tasapainossa, kun pystytään vastaamaan kuntalaisten tarpeisiin (lakisääteiset palvelut) Vastikelähtöinen tulkintatyyppi Kunnan talous on tasapainossa, kun kuntalaiset saavat vastiketta rahoilleen. Lähde: Lotta-Maria Sinervo, Kunnan talouden tasapaino monitulkintaisena ilmiönä, Tampereen yo 2011

3 Tasapainottamiscaset Koko maa euroa eur/as koko maa Menosäästöt Tulojen lisäykset Veronkorotukset Omaisuuden myynti Asukasluku

4 Viimevuodesta tähän päivään, osa I Tasapainottaminen on kiihtynyt Tasapainotettavien kuntien koko on kasvanut Mukaan on tullut hyvinkin suuria yksiköitä ja kuntaliitospaikkakuntia Kuntaliitosten retoriikka tulee vastaan saneerauksessa

5 Viimevuodesta tähän päivään, osa II Kuntaliitosten sijaan, palvelurakenteen koon kasvattamisen vaatimuksesta perustettiin yhteistoiminta-alueita. Näiden tavoitteina oli ainakin palveluiden turvaaminen, vähän myös tuottavuuden kasvu. Nyt näitäkin yksiköitä on alettu sopeuttaa. Vuosi kaksi perustamisesta. Miksi YT-aluetta moititaan kunnista käsin tuhlaamisesta, mutta aivan täysin sitä ei tueta? Osaoptimoidaan sementoidaan omaa rakennetta vastoin kokonaisuutta. Suuruuden ekonomiaa ei taida olla kunnallisessa palveluntuotannossa yleensä, mutta erityisesti tukipalveluissa voisi olla käytettävissä skaalaetu. Oma hallinto on jäänyt silleen. Tilaaja-tuottaja roolit ja monet hallintorakenteet Rahoitus-osto-ja myyntiliikkeet vai kapitaatio Elämänkaarimallit kaikki samaan aikaan. (muu seuraus)

6 Viimevuodesta tähän päivään, osa III Keinoista; Keskitetään edelleen palveluverkkoa, koulut, asiointipisteet Tukipalvelut, tiimiytys, monisektorinen toiminta Ollaan valmiita heikentämään palvelua, jos se on mahdollista esimerkiksi siivous. Isot aidot rakenneratkaisut vanhusten palveluverkko, edellinen yhdistettynä terveydenhuollon kokonaisuuteen. Jossain ollaan hyvin pitkällä ja alueen yksityiset tehostetun palveluasumisen yksikön alkavat olla rakennemuutoksen kourissa Erikoistuneesta osaamisesta monikärkiohjuksiin. Palautetaan omaan kuntaan muualle sijoitettuja laitossijoituksia. Nähdään vaivaa siinä, mikä oli runsaan rahan aikaan helpointa siirtää silmistä.

7 Kuinka hallitusohjelma vaikuttaa? tasapainottamisen vaikeus. Kuva: Minna Ainasvuori MEILTÄ ETTE OTA!

8 Mikä on varmaa tai edes aika varmaa? -118 euroa/asukas, jollakin aikajaksolla. Kiinteistöveron poistaminen verotulon tasauksesta II asteen koulutus Yhteisöveron muutos aiemmin ennakoidusta Jako-osuuden alentaminen? Lisämenoja eri toimintojen lisäyksestä

9 Perustilanteet normaalikunnat Osa sai suhteellisesti paljon lisää osassa kuntia valtionosuutta on hyvinkin paljon. Talous näyttää tasapainottuvan, jopa vahvistuvan. Osa menetti suhteellisesti paljon. Taloudellisesti useat vahvat kunnat painuvat alaspäin, osa jopa sopeuttamiselle altistuviksi alijäämäkunniksi.

10 Jo saneeratut kunnat lisää valtinosuutta Useille kunnille tulee huomattavia tulonlisäyksiä, Esimerkiksi ensimmäisessä kriisikuntajoukossa ollut Puumala saneerasi palvelurakenteen hyvin pieniin, Käynnisti kuntaliitosneuvottelut perusteena myös talous ja Laskelmiahan epäiltiin. Oltiin miettimässä jo toista saneerauskierrosta ja/tai kuntaliitosta, koska lisäsaneeraus olisi vienyt jo kokonaisia sektoreita pois. Nyt lisää valtionosuutta 2,5 veroprosenttiyksikköä ja kunta koki ihmepelastumisen. Saneerattiinko turhaan? Kuntaliitoksen talousperuste on turha ja yksin tullaan hyvin toimeen. Lopputulos on kuitenkin hyvä-turhat rönsyt on poistettu ja tiedetään, että kunta on rakenteeltaan virtaviivainen ja ymmärtää perustilanteen.

11 Jo saneeratut kunnat vähemmän valtinosuutta Varsinkin kriisikuntalistalle päässeet kunnat on saneerattu luille. Esimerkiksi Vihanti ja Haapajärvi saneerattiin rajusti - prosessit olivat hyvin hankalia, riitaisia, varsinkin vastuunsa tuntevat poliitikot ja viranhaltijat olivat voimakkaan kritiikin kohteena. Kunnat painuvat vielä alemmaksi kuin missä olivat, mutta nyt ei ole enää sopeuttamisvaraa paitsi veroissa ja lainakannassa. Maija-Liisa. Lopputulos on masentava kuinka nämä kunnat voidaan pelastaa, kuinka palvelurakenne voidaan rahoittaa? Näitä kuntia on hyvin paljon Pohjois-Pohjanmaalla, missä talouden tila oli ennestäänkin heikko.

12 Toinen tapa tarkastella vos-muutos% vos-muutos% vos keskim. Veroprokeskim. leikattu2012 vos %:lla leikattu vos keskim.nousun vos sentti per vos laskettuna 2012 miinus leikattu vos yksikköä 1 Utsjoki 22,06 % 6,41 % ,5 2 Kiikoinen 6,45 % -8,21 % ,7 3 Jalasjärvi 18,14 % -2,24 % ,6 4 Pukkila 13,30 % -5,79 % ,6 5 Puolanka 7,22 % -0,28 % ,4 6 Ranua 8,20 % 1,74 % ,3 7 Pello 8,90 % 0,24 % ,9 8 Rautavaara 5,99 % -0,05 % ,7 9 Hailuoto 9,29 % -1,30 % ,7 10 Savukoski 3,24 % -5,22 % ,7 21 Vihanti 6,29 % -1,06 % ,2 80 Haapajärvi 3,40 % -0,96 % ,2 Kunnat perustavat taloussuunnittelun menneeseen kehitykseen myös kriisikunnat entäs kun tämäkin muuttuu? Listalla on paljon kuntia, joiden vos on kasvanut paljon viime vuosien aikana johtuen harvaanasuttujen yms alueiden vosmuutoksesta.

13 Toinen tapa tarkastella, osa II vos-muutos% vos-muutos% vos keskim. Veroprokeskim. leikattu2012 vos %:lla leikattu vos keskim.nousun vos sentti per vos laskettuna 2012 miinus leikattu vos yksikköä 1 Kaskinen -52,83 % 158,87 % ,6 2 Luhanka 3,13 % 10,00 % ,9 3 Kolari 2,17 % 13,01 % ,4 4 Pelkosenniemi 4,18 % 11,89 % ,4 5 Kustavi 14,30 % 23,83 % ,3 6 Tervo 2,38 % 9,07 % ,2 7 Kittilä 5,77 % 15,85 % ,1 8 Pertunmaa 1,70 % 6,76 % ,8 9 Taivassalo 0,69 % 8,69 % ,7 10 Puumala 3,05 % 8,56 % ,6 On myös kuntia, joille vos-muutos toi tuloja jopa enemmän kuin mikä historiallinen vos-muutos on ollut. Listalta löytyvät kriisikunnat Pelkosenniemi ja Puumala Listalta löytyy myös kuntia, jotka ovat saaneet äskettäin vos-nousua harvaanasuttujen alueiden muutoksesta johtuen.

14 Entäs nyt ja entäs sitten? Puhutaan kuntarakenteen uudistamisesta, jonka kärki ei ole ollut taloudessa, vaan palveluiden järjestämisessä ja rajojen piirtelyssä. Ei ole perälautoja, ei veroissa, ei velassa. Ei itsehallinnossa. Yleensä - Valistunut päätöksentekijä ja viranhaltija ymmärtävät tasapainotusprosessiin lähtiessään, että prosessissa päätetään kunnan itsenäisyydestä ja itsenäisyyden hinnasta kuinka korkeilla veroilla ollaan valmiita sietämään heikentyvät palvelut. Vastapainona kunnan itsenäisyys. Varmuus liitoksista on johtanut ainakin seuraavaan retoriikkaan: Kannattaako enää saneerata, laitetaanko prosessi poikki. Eikö kannata myydä omaisuus ja sementoida se kukkaisrahastoihin Eikö kannata vain velkaantua? Eikö kannata nopeasti investoida kuntaan kunnon palvelurakenteet? veroprosenttia ei kannata nostaa, vaan vyöryttää rahoitus myöhemmin suuremmalle alueelle.

15 Entäs nyt ja entäs sitten? Tasapainotusprosessit ovat riittävän hankalia nytkin, kertoimet kasvavat uutisten vuoksi sekä poliittisten vastustajien ja kansalaisten painostuksesta. Valistunut päätöksentekijä ja viranhaltija näkee asian yli ja tasapainottaa, koska kyse on viimekädessä Moraalista. Edes kuntarakenteen ja poliittisten pisteiden vuoksi ei ole moraalisesti oikein vyöryttää maksettavaa poliittisen tarkoituksenmukaisuuden tai oman hetkellisen mukavuuden vuoksi alueen muille kunnille eikä varsinkaan tuleville sukupolville. Olisi hyvä, jos saataisiin tuki päätöksille sieltä, mistä päätökset halutaan tehtäviksi. Vihasivustot, tekstaripalstat jne eivät vähennä paineita muutenkin vaikeissa asioissa.

16 Entäs nyt ja entäs sitten? Prosessien retoriikka toden puhuminen ei koskaan haittaa. Kun säästetään, se yleensä näkyy palveluissa. Kun tehdään kuntaliitosta se ei lisää euroja. Tämä pitää kertoa. Jos rakennelaki toteutuu, olisi reilua normeeratusti tasapainottaa palvelurakenteet ja samalla miettiä, mitä kunnat kestävät, mitä eivät. Pelkät liitokset eivät pelasta. 1,4-1,5 mrd euroa menosäästöjen keskimäärästä laskettuna metropolialueen yms suuret kunnat sisältävät ehkä samansuuruisia säästön mahdollisuuksia. Julkinen sektori, eivätkä ainakaan kunnat voi kantaa kaikesta inhimilliseen elämään kuuluvasta vastuuta. Jos tulot laskevat, miksi eivät menotkin. Toisaalta kunnat käyttävät itsehallintoa myös kokonaisuuden kannalta väärin-epätarkoituksenmukaisesti (velka, naapureiden riidat). Ilman tämän kokonaisuuden ymmärtämistä kuntataloutta ei saada koskaan taloudellisesti tasapainoon.