Pormestarin sydämenasia. Toukokuu/2014. Anna-Kaisa Ikonen kertoo kunnia tehtävästään. Sivut 8 10

Transkriptio

1 Tamperelainen seurakuntalehti Lähde laulamaan Suvivirttä Metsä vaellukselle ja osallistu muuhun Vihreän viikon ohjelmaan. Sivu 4 Toukokuu/2014 at osanom k k r i K n ee Tamper alehti.fi ilt = Silta: s Kari Hyötylä ja Maarit Ruissalo syventyvät lehteen taktiilisti. sivut 6 7 Saaga Vähäsalon Kukko on esillä Vehmaisten iltapäiväkodissa. liite: s. 1 ja 10 Johannes Poikkimäki Pormestarin sydämenasia Rami Marjamäki Hannu Jukola Hannu Jukola Anna-Kaisa Ikonen kertoo kunnia tehtävästään. Sivut 8 10 Jesse Kaikuranta kerää varoja kehitysmaiden opetuksen tueksi. sivu 18

2 2 Silta 4/2014 pääkirjoitus Kirsi Airikka vt. päätoimittaja toukokuu Tampere tulevat pyhät Kummius kantaa Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen puhuu tässä lehdessä kummiudesta. Kummius on hänelle sydämenasia ja kunniatehtävä, joka on tuonut valtavan paljon iloa. Kummiutta tulin pohtineeksi myös hiihtolomalla Äkäslompolossa, kun katselin saamelaisten kauniita kummiristejä myyntipöydällä. Miehensä valmistamia koruja myymässä ollut rouva kertoi, että saamelaiskulttuurissa kummiperinne on erityisen tärkeää. Saamelaislapsella saattaa olla jopa toistakymmentä kummia. Perinteisesti yhteisö on huolehtinut lapsista yhdessä, jos vanhemmille esimerkiksi sattuu jotakin. Mieheni sukuun saatiin muutama vuosi sitten saamelainen nuori nainen, jonka isä oli menehtynyt tapaturmaisesti. Olin itse kuuntelemassa, kun naisen kummisetä piti morsiamen isälle perinteisesti kuuluvan puheen nuoren parin häissä. Se oli liikuttava kokemus, joka osoittaa, miten tärkeä merkitys kummisuhteilla voi ihmisten elämässä olla. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että arjen kiireet, pitkä välimatka, ristiriidat tai elämän vaiheet erottavat kummilapsen ja kummin toisistaan. Jos näin ikävästi käy, kummi voi toteuttaa luottamustehtäväänsä rukoilemalla kummilapsen puolesta. Parhaimmillaan kummius on läpi elämän kestävä hieno ihmissuhde, joka antaa paljon sekä kummilapselle että kummille. Siksi perheitä kannattaa rohkaista kasteeseen ja kummien hankkimiseen. Perheitä kannattaa rohkaista kasteeseen ja kummien hankkimiseen Jumalan kansan koti-ikävä Äitienpäivänä mielessä on iloa mutta ikävääkin. Raamatussa luvataan, että kerran kaipauksemme täyttyy. Olemme matkalla taivaan kotiin Taivaan kansalaisena maailmassa Kristittyinä rukoilemme rauhaa ja odotamme Jumalan valtakunnan toteutumista. Jeesus opetti, että se valtakunta on jo nyt meidän keskellämme ja sisimmässämme Sydämen puhetta Jumalan kanssa Rukoussunnuntai muistuttaa rukouksen mahdollisuudesta ja voimasta. Jumala on luvannut kuulla rukouksemme. Sydämen hiljaisuudessa voi kuulla myös Lohduttajan ja Rohkaisijan kuiskauksia. JO JOUTUI ARMAS AIKA Helatorstai Korotettu Herra Kristus astui taivaaseen 40 päivän kuluttua siitä, kun hän oli noussut kuolleista. Jumala korotti hänet luokseen ja antoi hänelle kaiken vallan taivaassa ja maan päällä. Hallitsijamme on Armonruhtinas Pyhän Hengen odotus Jeesus lupasi omilleen Pyhän Hengen, joka synnyttää luottamuksen Jumalaan. Kaipaus on jo uskon alku. Uusi verkkopalvelu Valikoituja raamatuntekstejä rukouselämän tueksi: evl.fi/raamattuaviikonpaiville Pian saa taas laulaa sitä ihanaa laulua, jossa kerrotaan, kuinka auringon lämpö suo siunaustaan ja muistuttaa Jumalan hyvyydestä. Vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa yhä elämäämme voimakkaasti. Pohjoisella pallonpuoliskolla myös kirkkovuosi liittyy vahvasti luonnon kiertokulkuun, sillä valo on tärkeä vertauskuva kristillisessä uskossa. Jumalan kirkkaus kuultaa luomakunnan läpi. Sitä voi pysähtyä ihastelemaan vaikka metsäkirkossa tai kirkon pihamaalla vietetyssä jumalanpalveluksessa. Luonnon arvostaminen ja kunnioittaminen lähtee siitä, että jo lapsena saa kokea luontoelämyksiä ja ymmärtää olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Kun huoli luonnon tuhoutumisesta painaa, on lohdullista muistaa, että Kristuksen pelastava työ koskee koko luomakuntaa. PALSTAN TEKSTIT: Laura Tuhkanen-Jukkola Tampereen seurakuntien järjestämät Aamukaste-tilaisuudet ovat hieno esimerkki työstä, jolla kirkko tukee kasteperheitä ja vahvistaa kummiutta. Seuraava Aamukaste järjestetään 10. toukokuuta Aleksanterin kirkossa. Seurakunnat voivat tarvittaessa vanhempien toiveesta auttaa kummin löytämisessä. Seurakunnilla on kummipankissa vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita kummin tehtävään. Kasteen ohella kirkko tukee ihmisiä ja on mukana monissa muissakin elämän eri käänteissä iloissa ja suruissa. Jämijärven lento-onnettomuuden uhrien omaiset eivät saa rakkaitaan takaisin tähän elämään. Silti oli lohduttavaa, että Tampereen piispa Matti Repo sekä Tampereen seurakuntien papit ja muut työntekijät ovat valmiita tarjoamaan tukea sureville läheisille ja kaikille muillekin ihmisille, jotka järkyttyivät nuorten ihmisten kuolemasta. Seurakunta on yhteisö, joka kannattelee ja auttaa, kun omat voimat eivät enää riitä. Kirkko ja sen työntekijät kulkevat tamperelaisten rinnalla. Ota rohkeasti yhteyttä! HELMI KUVA: Hannu Jukola Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat, niin kuin kirjoituksissa sanotaan. Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan.

3 Silta 4/ Diakoniajohtaja Antti Lemmetyinen, Aili Pärnänen (keskellä) ja Mummon Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto vihkivät Otavalankadulla sijaitsevat Kammarin tilat käyttöön huhtikuussa kysymystä KUVA: Mummon Kammarin arkisto Uusi hotelli aloittaa Seurakuntien talossa Majoituspalveluita tarjoava Forenom aloittaa hotellitoiminnan toukokuussa Seurakuntien talossa Tampereella. Seurakuntayhtymä ja Forenom ovat solmineet 10 vuoden vuokrasopimuksen, joka sisältää 5 vuoden option. Olemme tarjonneet asiakkaillemme jo kymmenen vuotta valmiiksi kalustettuja asuntoja Pirkanmaan alueella. Nyt tarkoituksenamme on aloittaa pitkäaikainen hotellitoiminta Tampereella. Löysimme hyvän yhteistyökumppanin Tampereen seurakunnista, kertoo Forenomin toimitusjohtaja Johannes Kangas. Yhteistyö Forenomin kanssa sopii meille hyvin, koska tavoitteena oli saada pitkäaikainen ja luotettava vuokralainen seurakuntien tiloihin, sanoo Tampereen seurakuntien hallintojohtaja Matti Ilveskoski. Omena-hotellin lopetti toimintansa Seurakuntien talossa maaliskuun lopussa. Forenom työllistää noin 120 työntekijää Suomessa. Yrityksellä on liki asuntoa ympäri Suomea sekä noin 50 Pietarissa ja noin 80 Tukholmassa. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin 27 miljoonaa euroa. Lue lisää tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/uutiset_ja_media Haudan ainaishoitoa ei saa irtisanoa ilman täsmälaskentaa Mikä on Mummon Kammarin suosion salaisuus? ❶ Suomen ensimmäinen seurakunnallinen lähimmäistyön keskus, Tampereen seurakuntien Mummon Kammari täyttää tänä keväänä 25 vuotta. Kuinka Kammari sai alkunsa, sosiaalineuvos, rovasti Antti Lemmetyinen? Kammarin perustamista edelsi lähimmäis- ja ystäväpalvelu sekä avunvälitystoiminta. Mitä enemmän toimintaan tuli mukaan vapaaehtoisia, sen selvemmin nähtiin, että toiminta tarvitsee omat tilat. Aika pian Kammarista tuli myös kyläpaikka. ❷ Kuinka toiminta otettiin vastaan Tampereella? Innostus oli käsittämättömän suurta. Vapaaehtoisten määrä kasvoi nopeasti. Ilmiö kiinnosti tiedotusvälineitä. Kammarin julkisuustyö onnistui painottamaan hyvän elämän mahdollisuuksia kertomalla arjen pienistä ihmeistä. Toiminnasta tuli näkyvä osa tamperelaista vanhuspalvelua. ❸ Tamperelaisten ideasta syntyi kansanliike ja 1990-luvulla kammareita oli Suomessa jo liki 200. Mikä on Kammarin suosion salaisuus? 1990-luvun laman aikana monia hyvinvointivaltion palveluja karsittiin, ja monet työpaikat hävisivät pysyvästi. Kirkossa ymmärrettiin, että ainoa mahdollisuus oli oppia uusia tapoja ajatella ja toimia. Viesti, että vapaaehtoistyötä voi tehdä tavallisen ihmisen taidoin, meni hyvin läpi. Jokaisen panosta ja ideoita on arvostettu. Kokemus, että vapaaehtoistyö tuottaa suuria merkityksiä elämälle, on ollut yhteinen. ❹ Mikä on ollut parasta Kammarissa? Parasta on ollut ihmistä kunnioittavan kohtaamisen sekä aidon läsnäolon korostaminen hyvässä vanhustyössä. ❺ Mihin tämän hetken vanhustenhoidon epäkohtiin Kammarin toiminta vastaa? Vanhustenhoito on kriittisen taloustarkastelun kohteena. Palvelu pyritään tuottamaan ja ostamaan mahdollisimman halvalla. Siksi on syntynyt niin kaluttuja palveluja, etteivät ne tyydytä vanhusta itseään. Toisaalta tarjolla on laadukkaita palveluja maksukykyisille. Kammari on osannut tunkeutua keskelle hoitojärjestelmiä tuoden tukensa niin hoidettaville kuin hoitajille. Vapaaehtoista lähimmäistä odotetaan vanhustenhoidon palveluissa. Sanotaan, että yksinäisimmät vanhukset asuvat palvelutaloissa. Antti Lemmetyinen toimi Tampereen seurakuntien diakoniajohtajana vuosina Hän puhuu Mummon Kammarin 25-vuotisjuhlassa kello 15 Tuomiokirkossa. TEKSTI: Kirsi Airikka Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, ettei Tampereen seurakuntayhtymä saa irtisanoa yksittäisen haudan ainaishoitosopimusta ilman täsmällisiä laskelmia haudan hoitoon tarkoitettujen varojen loppumisesta. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti syksyllä 2011 lakkauttaa ainaishoitosopimukset vuoden 2019 lopussa. Sopimuksista maksettu pääoma ja korkotuotot eivät laskelmien mukaan riitä kattamaan hautojen hoitoa. Ainaishoidosta on tehty 6090 sopimusta. Näiden hautojen hoitokustannukset olivat vuonna 2010 noin euroa. Päätöksestä valitti yksityishenkilö. Nyt seurakuntayhtymän on tarkistettava pääomien laskentatapa. Seurakuntayhtymässä on katsottu, ettei hautainhoitorahaston varoja ole mahdollista yksilöidä hautakohtaisesti vuosikymmeniä jälkikäteen. Useissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä on aiemmin lopetettu ainaishoitosopimuksia ja madallettu hoitotasoa. Aiemmat valitukset on ratkaistu seurakuntien hyväksi.

4 4 Silta 4/2014 KUVA: Anni Salmesvuori Tampereen rippikoululaiset kävivät viime kesänä Manchesterissa. Kuvassa on meneillään maissipallojen siirto lautaselta toiselle nenällä. Rippikoulun suosio pysyy Tampereella rippikoulun käy tänä vuonna 1400 nuorta eli 80 prosenttia ikäryhmästä. Suosituimpia ovat liikuntapainotteiset ja kansainväliset rippikoulut sekä kesäkuun alun riparit. Kesän uutuutena on roolipelirippikoulu. Kaikkiaan ryhmiä on 60. Kaupunkirippikoulun, leirien ja erityispainotteisten ryhmien suosiot ovat kyselyn perusteella lähes yhtä suuret. Raamattuvisan voitto meni Sastamalaan Tampereen kristillisen koulun joukkueet saalistivat seitsemännen ja kahdeksannen sijan valtakunnallisessa Raamattuvisassa. 5.- ja 6.-luokkalaisille tarkoitetun kilpailun voitto meni Varilan koulun joukkueelle Sastamalasta. Loppukilpailu järjestettiin Helsingissä. Pääpalkintona oli matka Roomaan. Ekopaastoon osallistui noin 8000 paastoajaa ekopaasto.fi, facebook.com/ ekopaasto Pelipuistossa jaetaan taas tarvitseville Jakamisen Päivä -avustustapahtuma järjestetään Hervannassa Pelipuiston seurakuntakodilla nyt kuudetta kertaa. Lauantaina kello jaetaan vaatteita, jalkineita, leluja, kodintekstiilejä ja -tarvikkeita maksutta kaikille tarvitseville. Ilmaiseksi on tarjolla myös lämmin keittolounas, leipää ja muuta lahjoituksena kerättyjä tuotteita sekä palvelupisteitä, kuten verenpaineen mittauspiste ja hiustenleikkuupiste. Aiempina kertoina tapahtuman kävijämäärä on vaihdellut kahdesta viiteen sataan. Lahjoituksia ovat antaneet aiempina vuosina monet yritykset sekä MLL Hervanta, Päiväkeskus Musta Lammas ja lukuisat yksittäiset ihmiset. Lahjoituksia otetaan vastaan Pelipuiston seurakuntakodilla mieluiten tapahtumaviikolla 9.5. saakka. Tilaisuuden järjestävät Tampereen eteläinen seurakunta, Adra Finland-säätiö ja Jakamisen Paikka -yhdistys. Ylöjärveläinen Liisa Tuomi on innokas vaihtotavaran kierrättäjä. Facebookin 03-alueen Annetaan/ lahjoitetaan/ vaihdetaan/ vastaanotetaan -ryhmän kautta hän on vaihtanut housut Ihaa-pehmoleluun ja kirjan muumitikkariin. Tuomi sai sysäyksen vaihtokaupoille, kun aiemmassa asuintalossa koitti putkiremontti eikä liikoja tavaroita ollut aikaa hinnoitella ja kuskata kirpputorille. Kun tavara lähti kiertämään, into kasvoi. Nykyään hän toimii ryhmän ylläpitäjänä. Ryhmässä kiertää kaikenlaista huonekaluista lähtien. Kahvipaketit, säilykkeet ja makaroni ovat suosittuja vaihdokkeja. Kahvipaketilla voi saada vaikka kassillisen lastenvaatteita. Hyvin säilyvien ruokatarvikkeiden lisäksi kelpaavat myös kissanruoka ja postimerkit. Edullisia autojakin ihmiset sinne laittavat, Tuomi kertoo. Laitoin palstalle käsilaukun, että saatiin lapselle pääsiäiskoristeita. Nuo toiset koristeet vaihdoin ruisleipään ja turkkilaiseen jogurttiin. Joskus olen kuivannut suppilovahveroita vaihdettavaksi. Pois turha kuormitus Jokaisen on päätettävä esineensä arvo itse. Kun vaihtokaverit tulevat tutuiksi, tietää suunnilleen, mitä kukin haluaa. Tavara saattaa olla edukkaampaa kuin kirpparilla. Nikon puupalikat on saatu vaihdossa kynttilöihin, Liisa Tuomi kertoo. Vaellus suvivirteen Tampereen seurakunnat kuuluu jälleen Vihreän viikon järjestäjiin ja on mukana ympäristötorilla Tammelantorilla 2.6. kello Suvivirsivaellus järjestetään Hervannassa helluntaina 8.6. Lähtö on Hervannan kirkolta (os. Lindforsinkatu 7) kello kohti metsäkirkkoa. Mukaan voi liittyä myös matkan varrelta tai mennä omaan tahtiin. Perillä Metsäkappelilla on noin kello lyhyt kesäillan hartaus, jossa lauletaan Suvivirttä. Hartauden pitää Ilmo Käki. Tavaranvaihto vähentää jätekuormaa Perhe on asunut Ylöjärvellä vasta vähän aikaa, joten vaihtokaverit ovat enimmäkseen Tampereella. Tätä nykyä Liisa Tuomella ei ole aikaa kierrellä kauppoja, eikä niihin ole helppo mennä uhmaikäisen lapsen kanssa. Itselläni on se ajatus, että nouto olisi suht nopea. Palstalla voi ilmoittaa myös tarvitsevansa jotain. Toisinaan annetaan tarpeetonta pois. Toisen romu on toisen aarre, Tuomi lainaa tunnettua periaatetta. Miksi ostaa uutta, kun voi saada käytettynä hyväkuntoista tavaraa ja omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeä kierrättämällä. Hän on huomannut, että osa porukasta on ympäristöhenkistä, osalla taas talous tiukalla. Facebook-ryhmän ydinajatus on, että tavara saataisiin kiertämään elinkaarensa loppuun saakka, jotta se ei päätyisi turhaan kaatopaikalle. Kotona perhe kierrättää niin paljon kuin mahdollista, ja ympäristöasioita tulee seurattua tiedotusvälineistä. Tuomi on tutkaillut vaihtoaarteita myös Vihreän viikon ympäristötorilla. TEKSTI: Asta Kettunen KUVA: Hannu Jukola vihreaviikko.fi

5 Silta 4/ Logo uudistui Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän logoa on päivitetty. Uudistuksen on toteuttanut alkuperäisen logon suunnittelija, graafikko Juha Siro. Yhtymä ja sen viisi seura kuntaa ovat ottaneet käyttöön omat tunnusvärit. Ne löytyvät tapahtumaliitteestä kunkin seurakunnan yhteydestä. Rakenteilla valtakunnallinen nuorten aikuisten tapahtuma Uusi valtakunnallinen yhteisökohtaaminen Spirit 2014 järjestetään helatorstaina 29. toukokuuta Aleksanterin kirkossa. Tavoitteena on rakentaa vähitellen valtakunnallinen nuorten ja nuorten aikuisten tapahtuma myös Tampereelle, kertoo pastori ja koordinaattori Timo Pöyhönen. Hän huomauttaa, että sen rakentamiseksi on luontevaa tehdä yhteistyötä niiden paikkakuntien kanssa, joissa jo on vastaavaa toimintaa. Niissä on perustettu seurakuntalaisten suunnittelemia ja toteuttamia, soivia ja rentoja messuja tai raamattu- ja musiikkitilaisuuksia. Tapahtuma alkaa Uusi verso -messulla. Tarjolla on myös raamatunopetusta, ehtoollista, ylistystä ja rukouspalvelua. Iltapäivän valmennuspajat varustavat arjen uskonelämään. Illalla on vuorossa talk show Ilta Lauran kanssa Special. Päivän järjestävät Uusi Verso, Hengen uudistus kirkossamme -yhdistys, helsinkiläinen Kotiryhmäverkosto sekä Lempäälän Majakka -yhteisö. Lisätietoa: hengenuudistus.fi Yksi tapahtuman esiintyjistä on 25-henkinen kuoro Higher Ground Vocals, joka haluaa tehdä mustan musiikin tunnetummaksi Suomessa. Musiikkia tarjoavat myös Peter Joukaisen house band ja Sakari Heikkilän ylistysyhtye. Tanssijuhlassa ei pönötetä Tampereen NNKY:n tanssiliikuntaa erityisryhmille tarjoava Gospel-lattarit Special ja Tampereen seurakuntayhtymän vammaistyö järjestävät Tanssia, laulua, naurua -tanssijuhlan jo kolmatta kertaa. Rajattomassa tanssijuhlassa ei pönötetä penkissä, vaan yhteisöllinen ilonpito kuuluu jokaiselle. Ohjelmassa on kaikille sopivia, lyhyitä lattaritanssiohjauksia, laulatusta ja iloista yhdessäoloa, kertoo gospelliikuntatyön koordinaattori Maarit Saarela. Myös pyörätuolitanssiin on mahdollisuus tutustua. Kaikkeen ohjelmaan saa osallistua täysin oman kunnon mukaan, eikä hauskuus vaadi minkäänlaisia pohjataitoa tai -kuntoa. Jumalan rakkauden ja ihmisarvon omaksumista todeksi liikkeen avulla tavoitellaan Seurakuntien talon Näsin salissa kello Vapaa pääsy. Lisätietoja: gospelliikunta@tnnky.fi 60-vuotisjuhlassa annettiin myös partiolupauksia. KUVA: Harri Halmejärvi Partio menestyy harrastuksena Partio lasten ja nuorten harrastuksena on kasvussa. Hämeen Partiopiirin jäsenmäärä kipusi tammikuussa yli 9000:n. Valtakunnallisesti partioon liittyi viime syksyn aikana eniten uusia jäseniä Pirkanmaan ja Hämeen alueella, lähes 2500 uutta partiolaista. Tampereella partion aloitti uutena harrastuksena viime vuoden loppupuolella noin 700 lasta, ja kasvua tapahtui myös ympäristökunnissa. Hämeen Partiopiirin tavoitteena on saada tänä vuonna rikki jäsenen raja. Pulaa on aikuisista viikkotoiminnan vetäjistä. Aikuiset toimivat lippukunnissa nuorten tukijoina, pienimpien lasten ryhmien johtajina, taustatukena sekä esimerkiksi leireillä ja retkillä. Toinen NNKY:n vuotuisen tunnustuspalkinnon saajista tänä vuonna oli Suomen Partiolaisten Value Based Leadership -koulutusohjelma, joka on suunnattu järjestöjen vuotiaille nuorille johtajille. Palkinnon teemana oli tänä vuonna johtajuus. Partiolaiset perustavat seurakuntavaaleihin omia ehdokaslistoja. Toissa viikolla vietettiin valtakunnallista partioviikkoa. Viikolla juhlittiin myös Tampereen Partiolaisten 60-vuotista taivalta. Uuden kiertopalkinnon vuoden elinvoimaisimpana lippukuntana sai Kaukapartio. partioehdokkaat.fi mukaanpartioon.fi Köyhyys vaikuttaa lapseen Perheen köyhyys ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa kielteisesti lasten oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja terveyteen. Lastenpsykiatri Teija-Leena Hyytiäinen ja kaupunginhallituksen jäsen Tiina Elovaara alustavat ongelmasta helatorstaina 29. toukokuuta kello työväenmuseo Werstaan 2. kerroksen Bertel-salissa. Tilaisuuden järjestävät Kuule köyhää -toimikunta ja seurakuntien yhteiskunnallinen työ. Väinö Linnan aukiolla voi tutustua Mahdollisuuksien toriin. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi TERVETULOA! TIETOISKU VIRTSANKARKAILUSTA MA KLO Pantin talon auditorio, Tampere. Luennoitsija: Anu Parantainen. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Moli LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN Pyydä ILMAINEN näyte FENNO MEDICAL OY asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi

6 6 Silta 4/2014 Urheilullinen Kari Hyötylä (takana) kulkee tandemillaan jälleen lumien sulettua. Matkaan lähdetään kotitalon edustalta Hervannasta. Edessä polkee tulkki Reino Bruun. Aina on enkeli takana katsomassa TEKSTI: Laura Tuhkanen-Jukkola KUVAT: Hannu Jukola Kari Hyötylän (66) mukana kuurosokeiden palvelukeskuksessa Hervannassa mukana on kaksi tulkkia, jotka viittovat taktiilisti: toinen heistä viittoo Karin käteen sen, mitä puhun, ja toinen heistä puhuu minulle sen, mitä Kari viittoo. Hyötylä on ollut kuuro syntymästään lähtien, mutta sokeutunut täysin vasta 35-vuotiaana. Usherin oireyhtymä todettiin, kun hän oli 20-vuotias. Jo lapsena näkökenttä oli kapea ja hämäränäkö huono. Päivällä näin jotain, illalla en nähnyt. Saatoin silti kulkea yksin pimeää tietä kyläpaikkaan. Eivät äiti ja isä tienneet, etten nähnyt mitään. Tekemisen kautta kasvoi luottamus omiin kykyihin. Kannoin vettä, hain puita, sahasin ja pilkoin kirveellä polttopuita. Isää vähän hirvitti, mutta koska isä kävi kauempana töissä, minua tarvittiin talon töitä tekemään. Kotiväki ei käynyt kirkossa, koska isä oli vahvasti vasemmistolainen. Ristiriita on myöhemmin hälvennyt. Kari kuvailee olevansa puolimatkassa, koska on käynyt rippikoulun ja kuuluu kirkkoon. Sukulaisiaan hän ei moiti: Aina olen ollut tervetullut kahville, ja käteen on viitottu kirjaimia. Etelän-junaan Kouluun Kari joutui lähtemään Jyväskylään asti, lähempänä ei kuurojen koulua ollut. Juna vei seitsenvuotiaan kouluun elokuun puolivälissä. Ensimmäisen kerran kotiin pääsi vasta joululomalle. Asuntolassa nukuttiin toisten oppilaiden kanssa samassa isossa huoneessa. Äitiä ja isää oli kova ikävä, sitä monet kerrat itkettiin. Alussa etsin isää ja äitiä nurkista. Yhteydenpito kotiin oli muutama kirje ja kortti. Silloin tällöin kotoa tuli paketti, jossa saattoi olla vaate tai syötävää. Yritin asuntolanhoitajalle viittoa, ja hän sitten kirjoitti korttiin. Kari oli luokassa ainoa, jolla oli huono näkö, mutta sitä

7 Silta 4/ opettaja ei tiennyt. Opettajien viittomakielentaito ei ollut hyvä, taululle kirjoitettiin eikä pistekirjoitusta opetettu. 19-vuotiaana matka kulki Helsinkiin näkövammaisten ammattikouluun. Siellä Hyötylä opiskeli rottinkitöitä, harjojen punontaa, viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Oppilaista 10 oli kuurosokeaa ja 160 sokeaa. Oli mukavaa yhdessä toisten kuurosokeiden kanssa. Jukka Ahola oli mukava johtaja. Mutta siihen aikaan ei ollut vielä oppaita eikä tulkkeja. Elämän rikkautta Nuorena Kari Hyötylä harrasti painia, judoa ja juoksemista. Usein tuli juostua 18 kilometrin matkaa Kittilästä Kaukoseen tädin luokse ja takaisin. Plakkarissa on myös kolme pronssimitalia näkövammaisten 21 kilometrin juoksusta. Vanhemmiten sydänvaivat ovat pakottaneet hidastamaan tahtia. Vuonna 1971 hän sai työpaikan Hämeenlinnan Sampolasta. Siellä tein harjanpunontaa ja rottinkitöitä. Lenkkeilin vapaa-ajalla. 30-vuotiaana näkö oli huonontunut niin, ettei hän pystynyt enää illalla yksin liikkumaan. Silloin kuurot ystävät auttoivat; Erkki Paavola tai Juhani Syvänen lähti mukaan lenkeille, ja juostessa Hyötylä piti kaveria käsivarresta kiinni. Sokeutumisen jälkeen en ole voinut enää pelata jalkapalloa enkä hiihtää, mutta edelleen näen niistä unia. Matkustaminen ja liikkuminen eivät ole koskaan pelottaneet Karia. Kyllä siellä joku enkeli on takana katsomassa, hän uskoo. Hämeenlinnassa Kari tapasi tulevan vaimonsa Hilkan. Tämä osallistui leirille, jolla Kari oli opettamassa valkoisen kepin käyttöä. Aktiivinen eläkeläinen Kari ja Hilkka ovat asuneet Hervannan palveluasunnossa vuodesta 2000 lähtien. Edellisenä vuonna Kari oli joutunut jäämään sairauseläkkeelle käsien kipeytymisen vuoksi. Se vähän masensi, mutta liikunta piristää aina. Pyöräily on yhä rakas harrastus, ja tandemilla voi kesäisin tehdä lenkkejä. Karilla on ollut neljä tandempyörää, joista uusin on kolmipyöräinen ja varustettu sähkömoottorilla. Reino Bruunin kanssa ajettiin kerran 857 kilometrin lenkki. Haastattelun jälkeen Hyötylä aikoo mennä kuntosalille, ja torstai-iltaisin kokoontuu shakkikerho. Braillino on pistekirjoituksella käytettävä apuväline. Sen käyttöä ei ole vaikea oppia. Surullisuuden saa hävitettyä, kun liikkuu tulkin kanssa. Muuten olen yksinäinen. Kolmena päivänä viikossa luen lehtiä kahden tulkin kanssa. Seitsemän vuotta sitten Kari sai käyttöönsä pistekirjoituksella käytettävän laitteen, Braillinon. Sille voi tallentaa muistiinpanot ja sen voi liittää matkapuhelimeen, jolloin sillä voi kirjoittaa ja lukea tekstiviestejä. Siihen aikaan ei ollut vielä oppaita eikä tulkkeja. Nykyään on helpompaa. Tajusin, että pystyn lukemaan uutisia Braillinon avulla, koska osaan pistekirjoitusta. Tilaan myös tulkit tekstiviesteillä. Minä ja Hilkka taidetaan olla ainoat aktiiviset Braillinon käyttäjät Suomessa. Se on harmi, koska laitteen käyttö olisi aika helppo opetella. Kuurosokeille pitäisi saada lisää avustajia, niin että useammin pääsisi esimerkiksi uimahalliin. Sekin olisi tietysti mukavaa, jos ei tarttis huolehtia rahasta. Mutta sanon kyllä muillekin, että rahasta ei kannata kinata. Ihmisten pitäis olla sovussa ja kunnioittaa toisiaan, eri uskontojenkin. KUVA: Hannu Jukola Viittomakielisten terveydenhuollosta löytyy puutteita Viittomakieliset eivät ole saaneet tasavertaisia palveluja muihin verrattuna, harmittelee Tampereen Viittomakielisten yhdistystyöntekijä Jari Malkamäki. Kuulevat potilaat voivat soittaa lääkäriaikoja, ja myös soittopyynnöt ovat käytössä. Viittomakielisille tämä on mahdotonta. Ainoa ratkaisu on käydä paikan päällä varaamassa aikaa itse. Tampereen kaupungille ja Pirkanmaan terveyshuoltopiiriin on lähetetty aloite siitä, että viittomakieliset saisivat varata lääkäriaikoja tekstiviesteillä. Vastauksen mukaan kaupunki ei ota käyttöön tätä mahdollisuutta, sillä kaupunki ei voi varmistaa viestin vastaanottajaa. Asiaa mietitään uudelleen, kun kaupunki suunnittelee muutoksia tietojärjestelmiinsä parin vuoden sisällä. Ongelmia tulee vastaan aika ajoin. Viittomakielen tulkin kautta soittaminenkaan ei onnistu joka kerralla, kun ajanvarauksessa ei voida varmistua, että soittaja on kyseinen potilas. Esimerkiksi Raisiossa, Nokialla ja Lahdessa tekstiviestillä varaaminen onnistuu, Malkamäki kertoo. Malkamäki kertoo toisenkin esimerkin: Viittomakielinen potilas joutuu hätäpäivystykseen iltamyöhään tai yöllä. Tulkin tilaus kuuluu sairaanhoitajalle tai lääkärille. Potilaan pitää odottaa aulassa lääkärin kutsua, mutta hän ei voi kuulla sitä. Jos lääkäri on suostunut soittamaan tulkin, on tämän saapumista pitänyt vielä odottaa. Tästä voi tulla vaaratilanteita. Paras ratkaisu olisi, että Acutan vastaanotto soittaisi heti tulkin paikalle. Näin tulkki ehtisi tulla ennen lääkärin kutsua. Malkamäki ehdottaa, että kaikkia viittomakielisiä potilaita palvelisi viittomakielen osaava sairaanhoitaja tai lääkäri esimerkiksi tietyssä terveyskeskuksessa. Yleensä Tampereen kaupunki on edelläkävijä viittomakielisten palveluissa. Terveydenhuollossa Tampere voisi kuulua Suomen kärkikaupunkeihin järjestämällä tekstiviestimahdollisuuden. TEKSTI: Asta Kettunen Viittomakielinen draama saarnana Kari Hyötylän apuna shakin pelaamisessa on Maarit Ruissalo. Kuurojen valtakunnalliset 28. kulttuuripäivät pidetään Tampere-talossa toukokuuta. Päivien tunnus on Riko rajoja. Tampereen tuomiokirkossa perjantaina kello 20 pidettävään iltamessuun on draamakasvatuksen menetelmin valmistettu esitys iltakirkon saarnaksi. Sen on ohjannut coda (kuurojen vanhempien kuuleva lapsi) Mari Saarikoski-Liinapuro.

8 8 Silta 4/2014 Kummilapset ovat sydämessäni TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Anna-Maria Palsi-Ikonen

9 Silta 4/ Kummius on minulle sydämenasia. Se on tuonut minulle valtavan paljon iloa. On upeaa seurata kummilasten kehittymistä ja kasvua, miettii Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Anna-Kaisa Ikosella on neljä kummilasta: kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Iältään lapset ovat 9-, 5- ja 3-vuotiaita. Kummin tehtävä on kunniatehtävä, jonka haluaa mielellään ottaa hoitaakseen. Siitä ei voi kieltäytyä. Joka kerta, kun minua on pyydetty kummiksi, olen liikuttunut kyyneliin. Elämän hienoimpia hetkiä on, kun saa kastejuhlissa kummilapsen syliinsä. Se piirtyy mieleen ikuisiksi ajoiksi. Ikonen hoitaa kummiutta yhdessä puolisonsa kanssa. On hienoa, että voin jakaa tämän tehtävän mieheni kanssa. Yhdessä on kiva suunnitella, miten muistamme kummilapsia ja vietämme aikaa heidän kanssaan. Yhteydenpito on helppoa, koska kummilapset ovat Ikosen ja hänen puolisonsa sisarusten ja ystävien lapsia. Serkukset ovat hyviä kavereita keskenään. Kummi on luottoihminen Kun välit kummilasten perheisiin ovat läheiset, voi puolin ja toisin olla tukena ja tarjota hoitoapua kummilapsen perheelle. Näin kummi on perheen luottoihminen ja hänelle syntyy luontevia arjen tilanteita tavata kummilasta, miettii Anna-Kaisa Ikonen. Aika ajoin Ikonen kuitenkin potee huonoa omaatuntoa, koska kiireinen pormestarin työ rajoittaa kummilasten tapaamista. Olen heidän rinnallaan ja tukenaan myös silloin, jos elämässä tulee vaikeuksia ja surua. Mutta silloin, kun olen heidän kanssaan, olen sataprosenttisesti läsnä. Lapsi tarvitsee kummilta ennen kaikkea huomiota. Kummius ei aina vaadi materiaalista muistamista, vaikka toki merkkipäivinä on kiva muistaa lasta lahjalla. Ikonen haluaisi olla kummilapsille helposti lähestyttävä ja turvallinen aikuinen. Haluan olla läsnä heidän elämässään, mahdollisimman paljon myös arjen hetkissä. On hauskaa, kun voi täysillä heittäytyä leikkiin heidän kanssaan, Varsinkin pienimmät kummilapset ovat vilkkaita ja liikunnallisia vauhtiveikkoja, joiden kanssa on ihanaa esimerkiksi laskea pulkkamäkeä, hymyilee Ikonen. Ikonen oli pakahtua ylpeydestä, kun yhdeksänvuotias kummityttö soitti viulua suvun kastejuhlassa. Oli ihanaa jakaa onnistumisen ilo hänen kanssaan. Rinnalla kulkija myös vaikeuksissa Kummius on tuonut Ikoselle valtavasti iloa. On upeaa seurata lasten kehitystä, kasvua ja taitojen kehittymistä. On rikkaus, että he ovat niin erilaisia, jokainen oma persoonansa. Kaikki kummilapset ovat minulle eri tavalla läheisiä ja rakkaita. Tähän saakka Ikonen on saanut toteuttaa kummiuttaan ilon kautta. Haluan, että kummilapseni kuitenkin tietävät, että olen heidän rinnallaan ja tukenaan myös silloin, jos elämässä tulee vaikeuksia ja surua. Yritän rakentaa kummilapsiini niin läheisen yhteyden, että se kantaa myös mahdollisissa tiukoissa paikoissa. Ikonen myöntää pohtineensa kummiutta myös omien lastensa kannalta. Elämä on arvaamatonta. Jos itselleni sattuisi jotakin, toivon, että omien lasteni kummit olisivat heidän tukenaan vaikeina hetkinä, vakavoituu Ikonen. Vappulounas omien kummien kanssa Anna-Kaisa Ikosella on lämmin ja läheinen suhde omiin kummeihinsa. Vanhempien ystäväpariskunta on kulkenut Ikosen rinnalla niin lapsuuden arkitilanteissa kuin elämän isoissa taitekohdissa ja juhlissa. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen on työnsä takia usein kiireinen, mutta silloin, kun hän on kummilastensa kanssa, hän on sataprosenttisesti läsnä. Lapsi tarvitsee kummilta ennen kaikkea huomiota. ANNA-KAISA IKONEN Syntynyt vuonna 1977 Tampereella Koulutus: yhteiskuntatieteiden tohtori Aikaisemmat työt: projektijohtaja konsulttitoimisto Net Effectissä, johdon kehittämispäällikkö Pirkanmaan TE-keskuksessa (nykyisin ELY-keskus), apulaispormestari Tampereen kaupungilla, hallinto- ja kuntaministerin valtiosihteeri valtiovarainministeriössä, pormestari Tampereen kaupungilla Luottamustehtävät: Tampereen kaupunginvaltuutettu, Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen puheenjohtaja, Pirkanmaan maakuntavaltuutettu, Suomen Kuntaliiton hallituksen varajäsen, Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen Maailmanliiton hallituksen jäsen Perhe: mies ja kaksi lasta Harrastukset: lenkkeily, lukeminen, maalaaminen, kulttuuri ja matkailu Mikä on ajankohtaista pormestarin työssä juuri nyt? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, Tampereen ratikkapäätös ja talouden tasapainotus. Mikä on tärkeää yksityiselämässäsi juuri nyt? Perhe. Lapset odottavat parhaillaan kevätjuhlia ja itse odotan kesäkuun alussa olevaa tohtoripromootiota. Tärkein mottosi tai elämänohjeesi? Älä arvioi päivää korjaamasi sadon vaan istuttamiesi taimien perusteella. Rakasta ja rukoile Kristillinen kummius syntyi jo 100-luvulla jkr. Vuosittain noin ihmistä sitoutuu kummiuteen Suomen ev.lut. kirkossa. Kummi on kastettavan aikuinen ystävä, joka sitoutuu olemaan läsnä hänen elämänsä vaiheissa. Kastettava tarvitsee pääsääntöisesti kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Kummina voi toimia myös anglikaani, ortodoksi, katolinen tai muu kristitty. Kummia kutsutaan osallistumaan vanhempien ja seurakunnan kanssa kummilapsen kristilliseen kasvatukseen. Kummius on johdattamista elämään kirkon yhteydessä. Kummius on luottamustehtävä, joka säilyy koko elämän ajan. Lisätietoja: evl.fi/kaste Lähde: Kristitty kummi -esite, Kirkkohallitus 2012

10 10 Silta 4/2014 Muistan erityisesti mukavat yhteiset Lapin-reissut sekä kummitätini tekemät kauniit ja lämpimät neuleet, joita sain lahjaksi. Kummien kanssa olen myös käynyt paljon hyviä keskusteluja, muistelee Ikonen. Ikosella on ollut työasioiden kautta myös ammatillinen suhde kummisetäänsä. Kummilapsen ja kummien suhde on vuosien varrella muuttunut aikuisten väliseksi ystävyyssuhteeksi. Edelleen tapaamme silloin tällöin. Käymme kummieni kanssa esimerkiksi yhteisellä vappulounaalla. Lasten katedraali tukee kristillistä kasvatusta Yksi kummin perinteisistä tehtävistä on lapsen kristillinen kasvatus. Kristillinen arvopohja on minulle itselleni tärkeä ja niitä arvoja haluan myös välittää kummilapsilleni. Tärkeintä on kuitenkin kunnioittaa kummilapsen perheen arvoja ja toimia sen mukaan. Nämä asiat vaativat usein tahdikkuutta ja hienotunteisuutta, pohtii Ikonen. Anna-Kaisa Ikonen antaa tunnustusta Tampereen seurakuntien varhaiskasvatuksen työlle. Esimerkiksi Finlaysonin kirkon Lasten katedraalin tuokiot lapsiperheille tukevat hienolla tavalla lasten kristillistä kasvatusta ja sanoittavat hengellisiä asioita lapsille. Ikosen omat lapset ovat pohtineet joulun tarinaa kerrontanukkien ja alttareiden avulla. Koko perhe on käynyt myös laulamassa Lasten Kauneimpia joululauluja Finlaysonin kirkossa. Anna-Kaisa Ikosen mukaan kummi voi aina rukoilla kummilastensa puolesta. Näin lapsi on mielessä, vaikka viime tapaamisesta olisikin aikaa. Kummilapseni ovat minulle aina erityisen rakkaita lapsia, joita kannan sydämessäni ja joita muistan esirukouksissani. Kiva ja iloinen kummitäti Anna-Kaisa Ikosen kummilapsi Ester Karmala, 9 vuotta, kertoo itsestään ja kummitädistään: Mitä harrastat ja mistä asioista pidät? Harrastan viulunsoittoa ja pidän eläimistä, etenkin koirista. Montako kummia sinulla on? Minulla on yhteensä neljä kummia. Mitä asioita olet tehnyt kummitätisi Anna-Kaisan kanssa? Olemme viettäneet kesälomaa yhdessä, uineet ja veneilleet sekä saunoneet. Mistä asioista yleensä juttelette? Juttelemme koulustani ja kuulumisista. Millainen kummitäti Anna-Kaisa on? Anna-Kaisa on kiva ja iloinen kummitäti. Mikä kummitädissä on parasta? Kaikki! Mikä on kivoin muisto yhteisestä hetkestä kummitädin kanssa? Kivoin muisto on juhannuskokolla mummulassa Koirasaaressa. Mitä toivoisit kummitädiltäsi? En mitään erikoista. Haluaisitko joskus itse olla jonkun lapsen kummi, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus? Kyllä varmaan. Tämä iloinen talvimuisto on viime talvelta. Anna-Kaisa Ikonen laski mäkeä kahden kummilapsensa, Esterin ja Alvarin kanssa. Anna-Kaisa Ikosen kummipoika, kolmivuotias Alvar nauttii luontoretkestä kummitätinsä kanssa.

11 Silta 4/ ````````````` Hyvää Äitienpäivää! ````````````` KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere RaDio patmos Ihan uusi elämys. TAMPERE 101,6 MHz ikimuistoiset lahjat - juhlapalvelut - Puh Puhelun hinta: Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh+7,02snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh+17,17 snt/min. HOPEARIIPUKSET korulahja ajatuksella. herran siunaus -riipus saatavana myös kultaisena. KUlTAInEn nimipainatus Nahkakantisen Raamatun ja virsikirjan kanteen. useita eri kansivaihtoehtoja. tutustu valikoimaan suomen Pipliaseura myynti myynti@piplia.fi J uhlat ja tilat Juhlat Linkosuon juhlasaleissa. Tuomme juhlat ja tuotteet myös kotiin tai seurakuntasaliin. Tilaa ja nouda laajasta valikoimastamme.... Buffet & Café Linkosuo, Näsin sauna ja juhlatila Näsilinnankatu 26 Kalevanpaasi, Sarvijaakonkatu 3 Ravintola Kaupinpuisto Ukk-instituutti, Kaupinpuistonkatu TEEmAmUKIT arabian teemamukit arkeen ja juhlaan. maalaukset heljä liukko-sundströmin. saatavana vain Pipliasta. 26 / kpl Silta jaetaan tamperelaisiin koteihin joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Voit noutaa myös lehden jakelupisteistämme: Tampereen Kauppahalli, Seurakuntien talo, pääkirjasto Metso, Tampereen kirkot, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillisen yliopiston kappelit ja Rautatieaseman tunneli. Lähiruokaa ja lämmintä palvelua Yli satavuotias Tampereen kauppahalli palveluksessasi. Kauppahallissa tavataan! Hämeenkatu 19 / Hallituskatu Tampere Ammattilaiset palvelevat Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! Lordos-selkälauta 95 Tilaa tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere Ammattilaiset palvelevat -palsta julkaistaan jokaisessa Silta-lehdessä Kirpputori Hakametsän Jäähallin Jättikirppis Tule myymään uutta tai vanhaa. Varaa kaksi pöytää hintaan 29. Yksi pöytä maksaa 19. tervetuloa myymään tai tekemään huippuostoksia joka sunnuntai klo 10-15! Kuolinpesät OSTAMME Muutto- ja kuolinpesien irtaimistot. Siivoamme kohteen myyntikuntoon. Puh Päähineet Kuninkaankatu 19 B kerros TERVETULOA Pianonviritys PIANON- VIRITYKSET Juha Yli-Knuuttila Puh pianonviritys@gmail.com Hyvinvointi Jalkahoito kotikäyntinä 50 Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p Sisustus Remonttipalvelut Suutari Nepalska Iloisia käsityötuotteita Nepalista! Laukontori 4, Tervetuloa! ma-pe 10-18, la Sadevesikourut tikkaat, kattoturvatuotteet ym. Myös räystäskourujen korjaukset. JM SALONEN OY Pirkanmaa p Näsilinnankatu 19 p Avoinna ma-pe (Teisko + 5 ) Näsinsuutari

12 12 Silta 4/2014 Mandaloiden väritys rauhoittaa mieltä. Retriitin osallistujien yhteinen mandala. Oululainen toimintaterapeutti Minna Koivula käyttää työssään mandaloita ja joogaa sovelletusti. TEKSTI JA KUVAT: Teemu Järventie Retriitti sulkee marakatin suun Tyhmä kysymys, viisas vastaus. Jos hiljaisuudella on parantava voima, miksi hiljaisuuden retriittiä ei voi viettää yksin kotonaan tai mökillään. Tai pitämällä mykkäkoulua puolison kanssa? Miksi pitää lähteä jonnekin korpeen sitä varten? Siksi, koska on ihan eri asia olla hiljaa yhdessä kuin yksin. Yhdessä koettu hiljaisuus vie elämän tarkoituksen ytimeen: olemme täällä toisiamme varten. Kun on yhdessä vaiti, omalla erityisellä tavallaan hiljaisuudesta tuleekin yhteinen kieli ja kokemus. Ekumeenisten karmeliittojen järjestämä jooga-mandala -retriitti on kerännyt Kangasalan Ilkkoon kymmenkunta osallistujaa. Karmeliitat on kirkon äänetön yhtiömies, hiljainen vallankumous, joka haluaa tuoda Lutherin ulos ajaman mystiikan takaisin. Mystiikka ei ole sitä, että on hämärää, puhutaan hämäriä ja ollaan muuten vain hämäriä. Se on ainoastaan todellisuuden tajuamista entistä kirkkaammin. Keskiaika on mystikkoja täynnä. Kirkkaimmista ajattelijoista mainittakoon Mestari Eckhart ja Avilan Pyhä Teresa. Ihmisen oleminen on Eckhartin mukaan paradoksi: hänen tulee saavuttaa se, mitä hän ikuisesti jo on. Eckhartin ajattelukin on paradoksaalista: hän sekä esittää Jumalaa koskevia väitteitä että kieltää esittämänsä väitteet. Ikään kuin tässä ei olisi tarpeeksi, hän vielä kyseenalaistaa molemmat väitteet. Mestari näyttää, kuinka Jumala on käsitteiden ja luodun ymmärryksen tuolla puolen, ikuisuudessa. Eikä ikuisuuteen ole mahdollista päästä muuta kuin ihmismielen sisäisessä askeesissa. Eikä askeesia ole ilman hiljaisuutta. Tästä samasta puhuu nunna nimeltä Avilan Pyhä Teresa, karmeliitta hänkin: kuinka mieleen voi luoda tilan, sisäisen linnan, jonka huoneissa voi käyskennellä koska tahansa kenenkään häiritsemättä. Freud taisi osata teresansa ulkoa. Joogatunnit ohjasi Johanna Jokinen (toinen vas.). Jokisen vasemmalla puolella istuu oululainen Minna Koivula ja Jokisen oikealla puolella Kristiina Jaakkola sekä Anni Pesonen Hyvinkäältä.

13 Silta 4/ Suurella vaivalla kaikkien yhdessä tekemä mandala siivottiin lopuksi pois muistutuksena elämän katoavaisudesta. Johanna Jokisen mukaan jooga lähtee siitä, mikä on luonnollista ihmisen keholle. Minna Koivula toimii avustajana. Mystiikka á la Teresa: ihminen tutustuu todelliseen minäänsä, eikä ole Jumala-tuntemusta ilman itsetuntemusta. Tämäkään ei onnistu ilman hiljaisuutta. Kuulemme, mitä emme kuule Ennen mandalakuvioiden värittämistä karmeliitta, sisar Hannele Kivinen De Fau antaa meille labyrintin ja lyijykynät, jotta piirtäisimme itsemme labyrintin keskiöön ja sieltä ulos. Lyijykynän kärki alkaa viipyen piirtää ulospääsyä labyrintista. Tällainenkö ääni siitä syntyy? Lempeä, rahiseva, turvallinen. Oli jo päässyt unohtumaan. Tällainen retriitti avaa ymmärrystä. Siihenkin, mikä ero on sanattomuuden, puhumattomuuden ja vaikenemisen välillä. Se on ulkoisen hälyn poistamista, että pääsisi sisäiseen tietoon kiinni. Sisäinen tieto? Haetaan vastaus viisailta. Terho Pursiainen kirjoittaa kirjassaan Jumala (Kirjapaja 2004), kuinka ihmisellä on kaksi minää: lyhytnäköinen, hyödyn ja vaaran näkökulmasta asiat näkevä marakattiminä. Toinen on tavattoman viisas sisäinen minä, joka on vapautunut pelosta ja hyödystä. Me siis puhumme, ajattelemme ja olemme eri tapaluokissa. Meillä on kaksi minää. Jotta sisäisen minän pohjattomalta tuntuvaan hiljaiseen tietoon, jota jotkut viisaudeksi kutsuvat, pääsisi kiinni, pitää marakatti saada vaikenemaan. Mikään ei ole sen tehokkaampi tapa tukkia marakatin suu kuin retriitti. Retriitin messut toimitti Messukylän seurakunnan pastori Mauri Nieminen. Vasemmalla on sisar Hannele Kivinen De Fau Ekumeenisesta karmeliittayhteisöstä. Käden heilutusta, harkittua hengitystä Porilainen joogaopettaja Johanna Jokinen vierastaa käsitettä kristillinen jooga. Jooga on vain joogaa. Se sopii niin kristityille kuin muitakin uskontoja tunnustaville. Mihin me tarvitsemme sitä rajaa joogan ja kristillisen joogan välillä? Itse en ole koskaan käynyt kristillisessä joogassa, joten en voi puhua asiasta enempää. Ekumeenisten karmeliittojen retriiteissä joogatunteja ohjaavan Jokisen mielestä eniten joogaa vastustavat ne kristilliset piirit, jotka eivät joogasta paljoa tiedä eivätkä sitä pahemmin tunne. Tällaisen taustalla on aina tietämättömyyttä ja pelkoa, ja näille peloille ei ole mitään perustetta. Joogahan lähtee siitä, mikä on luonnollista ihmisen keholle. Väitän, että joissakin uskonnollisissa yhteisöissä on paljon suurempia vaaroja kuin joogassa. Järvenpääläinen Anni Pesonen tuli jooga-mandala -retriittiin lähinnä Sisar Hannelen ansiosta. Hän on aiemmin osallistunut Sisar Hannelen vetämään hiljaisuuden retriittiin ja halusi uudestaan, varsinkin kun joogakin on tuttua. Kolmas asia, joka häntä tässä retriitissä viehättää, on ekumeenisten karmeliittojen edustama kristillinen mystiikka. Jos vaikka voisi kokea tuon Jumalan. Että semmoinen tavoite. Pappina työskentelevä Pesonen pitää surullisena sitä, että joogan kaltainen harmiton asia on jatkuvasti päivänpolttava ongelma aivan marginaaliselle ryhmälle. Jos heiluttaa kättä takaviistoon ja hengittää harkitusti, niin mitä epäkristillistä siinä on? Tästä jutusta ei ole sinulle apua Marakatin vaientaminen ei ole ihan uusi keksintö. Jeesus meni erämaahan pitkäksi aikaa ollakseen yksin hiljaisuudessa. Monen uskonnon keskeinen elementti ja yhteinen kieli on maailmasta vetäytyminen, hiljaisuus. Jos ei voi vetäytyä maailmasta, voi vetäytyä sisäiseen linnaansa, kuten Avilan Pyhä Teresa. Kohta pitää lopettaa, sillä hiljaisuus on hyvin huono lehtijutun aihe, jopa kristillisessä lehdessä, kuten tämä. Lehtijutussa pitää aina tapahtua jotain, mielellään dramaattista. Täällä retriitissä ei tapahdu ulkoisesti mitään, mistä saisi kiinni. Hiljaisuus sopii individualistiseen aikaan, sillä se on vapaa auktoriteeteista. Kukaan eikä mikään voi sanoa, miten se pitää kokea ja mitä siitä pitää seurata. Se on henkistä aikuisuutta, itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Sitä ei voi opettaa, siihen ei voi käskeä eikä valmista kaavaa ole. Se on dogmeista täysin vapaa. Hiljaisuudessa ihminen auttaa itse itseään, sillä kukaan muu ei hänen puolestaan sammuta kännykkää ja vedä digiboksin piuhaa irti. Siksi alan teologiasta, mystikkojen ajatuksista tai uskontojen viisauksista ei ole mitään apua. Kaikkein vähiten tästä vaivaisesta lehtijutusta. Joten: heitä tämä lehti pois ja ole hiljaa.

14 14 Silta 4/2014 Hyvä tyyppi Innostuksen tartuttaja Lintuharrastaja Kim Kuntze, 20, haluaa kierrättää pienenä kokemaansa hyvää. Tekniikan opiskelija vetää nuoria luontoon. On mahtavaa seurata reaktioita, kun retkellä nähdään jokin kiva lintu. Ei sen tarvitse olla naurulokkia kummempi. Lapsen innostus ja riemu tuo mieleen tunteet, joita itsellä oli aikanaan. Kun Kuntze oli kymmenvuotiaana ensi kertaa opastetulla lintukävelyllä Ruissalossa, hienoin havainto oli harmaapäätikka. Poikaan teki vaikutuksen, kun aikuiset tiesivät niin paljon linnuista. Siitä se lähti, elämäntapa. Tämä on paras ja monipuolisin harrastus! Linnut ovat upeita, saa liikkua luonnossa, löytää uusia ystäviä. Joku bongaa, joku rengastaa, joku valokuvaa, joku seuraa vain tiettyä lajia, joku tekee kaikkea. Maastossa kulkemisessa on aina oma jännityksensä. Lintulaskentoja ympäri Suomea tekevää Kuntzea kiehtoo myös luonnonsuojelun ja tieteen näkökulma. Turun lintutieteellisen yhdistyksen nuorisojaoston pitkäaikainen aktiivi yrittää nyt tarmokkaasti elvyttää nuorisotoimintaa Tampereella. On tärkeää saada uutta polvea mukaan, muuten tulevaisuudessa ei ole esimerkiksi laskentojen tekijöitä. Sitä paitsi nuorena oppii helposti. Kuntze retkeilee mielellään nuorison kanssa. Monet tutuksi tulleet lapset ja nuoret soittelevat hänelle usein haviksistaan ja pyytävät määritysapua. Heidän kanssaan on aina mukava jutella. TEKSTI: Pirjo Silveri KUVA: Rami Marjamäki Tampereella on hyviä ja helposti tavoitettavia lintupaikkoja, esimerkiksi Iidesjärvi ja keskustan alue Viinikanlahdesta Tammerkoskeen ja Aspinniemeen. Tulkaa nuoret mukaan, toivottaa Kim Kuntze, tällä kertaa retkiseuranaan Hilma ja Terho Marjamäki.

15 Silta 4/ hartaudella saarnavuoro Maan korpi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie on minun virteni. Kansakoululaisena olin kesät Uudessakaupungissa. Mummon seinällä oli tuo klassinen maalaus, jossa tyttö ja poika käsi kädessä kulkevat huonokuntoisen sillan yli ja heidän takanaan on enkeli suojelemassa lapsia. Samuli Edelmannin versio virrestä on minusta paras. Virressä on myös luontoelementti mukana: Korpi on metsätyyppi: runsaspuustoinen, sammaleinen, kostea kuusikko. Mielestäni sen enkelin pitäisi yhtä lailla suojella tätä korpea. Ihminen hukkasi luontosuhteensa 1960-luvulla. Maailman ruokaongelmat oli ratkaistu: Oli keksitty DDT, jolla tapetaan tuhohyönteiset ja sitä kautta viljasadon määrä kolminkertaistuu. Oli valjastettu ydinvoima. Pieni valkoinen sokeripalan kokoinen pala uraania vastasi oppikirjan mukaan kokonaista mustaa hiilijunaa energiamäärässä. Öljyä ja metalleja löytyi ja niitä pystyttiin kaivamaan yhä syvempää. Ihmisestä oli tullut luomakunnan herra. Tampereella on kaunis muistomerkki tuolta teknologisen suuruudenhulluuden rajalta: Kauppi. Vuoden 1974 yleiskaavassa oli vielä merkintä: atomivoimalavaraus. Pyynikille suunniteltiin moottoritietä. Ja Tammerkoski piti laittaa putkeen. Päivisin vesi valuisi Näsijärvestä Pyhäjärveen putkea pitkin ja tuottaisi energiaa. Yöaikaan, kun olisi ylituotantoa energiasta, pumpattaisiin vesi takaisin toiseen suuntaan. Tuntui, että kaikki olivat tässä mukana. Seurakuntien mielestä hyvä metsien hoito tarkoitti taloudellisesti mahdollisimman tehokasta metsänhoitoa. Nykyisin on toisin. Seurakunnat on suojellut Maan Korven. Kaupin atomivoimala ja Pyynikin moottoritiesuunnitelmat on haudattu. DDT, PCB, freonit ja monet Lukijalta Karismaattisesta huijauksesta Ystäväni arkkipiispa Martti Simojoki sanoi aikanaan: Kirkossa ei saa olla mitään, mikä ei kestä päivänvaloa ja jos jotakin on, siitä on kerrottava. Luterilaisessa kirkossa on 40 vuoden ajan pidetty kaatamiskokouksia, joissa tavoitellaan ihmeitä ja hengellisiä kokemuksia ja kerätään rahaa kärsiviltä ja epätoivoisilta ihmisiltä. On myös vaarallista ja vastuutonta opetusta liittyen lääkkeiden käyttöön. Lääkkeet ovat saatanan tapa tulla ihmiseen. Lääkkeet estävät Pyhän Hengen työn. Tällainen opetus on saanut aikaan paljon itsemurhia ja muuta pahaa. Meitä psyykkisesti kärsiviä ihmisiä on tässä maassa aivan liikaa ja Auttamista vai väkivaltaa? Oletko hakenut sairauteen apua esirukouksesta soittamalla tai kirjoittamalla rukouspyyntöjä tai osallistumalla rukoustapahtumiin? Onko apua hakenut joku läheisesi, mahdollisesti jo edesmennyt henkilö? Esirukoustoimintaan liittyy ongelmakohtia, joista on vähän tutkimustietoa. Tässä käytännöllisen teologian väitöstutkimuksessa moderni psyyken lääkitys on meille kaikille suuri siunaus. Idän Kirkon opetuksen mukaan Pyhä Henki saavutetaan askeettisella kilvoituksella ja jatkuvalla sydämen puhdistamisella. Tunnepitoiset ekstaattiset hengelliset kokemukset vievät harhaan. Itse olen ollut 13-vuotiaasta maanis-depressiivinen. Yli 15 vuoden ajan olen ripittäytynyt lähes joka viikko ja saanut ihmeellistä apua sairaanvoitelun sakramenteista ja elänyt ilman depressioita. Masennus on sisäänpäin kääntynyt aggressio. Kun sanoutuu irti vihasta ja katkeruudesta, alakulo pysyy poissa. Mutta lääkkeiden vähentäminen tai pois jättäminen on aina saanut aikaan suurta kärsimystä itselleni ja läheisilleni. Ajoittainen haetaan aineistoa sairauteen liittyvistä esirukouskokemuksista. Tutkimusta ohjaavat professori Paavo Kettunen ja dosentti Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta. Kirjoita omista tai läheisesi sairauteen liittyvistä esirukouskokemuksista mennessä yliopiston e-lomakkeelle netissä osoitteessa: lomakkeet/8848/lomake.html muut aikanaan hyväksi uskotut aineet on kielletty. Ihmiskunnalla on toivoa! Harri Helin Kirjoittaja on Ekokumppanit Oy:n projektipäällikkö, joka työskentelee jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden parissa. liika lääkityskin on ollut parempi vaihtoehto kuin omavaltainen itsensä psykoosiin saattaminen. Hengellisen ja sakramentaalisen hoidon vuoksi lääkitykseni on kuitenkin paljon pienempi kuin muilla ns. bipolaaritautisilla. Itsemurhia tässä maassa tapahtuu aivan liikaa ja harvat tietävät sen, että monia itsetuhon riivaamia potilaita voidaan auttaa *eksorkismeilla ja raitishenkisellä hengellisellä hoidolla. Ortodoksisissa ja katolisissa maissa tällainen apu on olemassa ja siksi masennusta ja itsemurhia on paljon vähemmän. Kiitos Jumalalle lääkkeistä *pahojen henkien karkottaminen Kirjoituksesi on luottamuksellinen ja tiedot tulevat vain tutkimuskäyttöön. Yhteistyöstä kiittäen, Martti Keinänen FL, TM Itä-Suomen yliopisto KUVA: Annikki Kytölaakso Asko Peltonen on Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen. Lähtösaarnaa valmistellessa KUVA: Hannu Jukola Mistä tekstistä saarnaat? Saarnan teksti on Joh. 17:6 10. Siinä Jeesus rukoilee omiensa puolesta. Hän siis rukoilee meidänkin puolestamme, jotka nyt tarvitsemme häntä ja uskomme häneen. Mikä on saarnasi näkökulma? Osaltaan siihen vaikuttaa se, että kyseessä on viimeinen saarnani ennen eläkkeelle siirtymistä. Ilman muuta päivän aiheen mukaisesti kahden maailman kansalaisuus on esillä. Mitä haluat saarnassasi viestiä? Tärkeintä on, että olemme kerran perillä taivaan kodissa. Siksi taivasasioiden ei tulisi unohtua syrjään elämästämme. Tätä olen koettanut eri tavoin koko ajan teroittaa. Ja siitä on hyvä nytkin puhua. Meillä on vaarana sopeutua ja mukautua ajan hengen mukaan. Silloin saatamme ajautua pois Jumalan sanan osoittamalta koetellulta ja varmalta pohjalta. Meidän tulee ottaa suuntaa Jumalan sanasta. Sana ohjaa meidät Jeesuksen luo ja viitoittaa kotitien. Meidän tulee ottaa suuntaa Jumalan sanasta. Löydätkö tekstistä yhtymäkohtia omaan elämääsi? Totta kai sana on yhtä hyvin itseäni kuin kuulijoitakin varten. Hienoa on tietää, että Jeesus rukoilee puolestamme. Hän rukoilee niiden puolesta, jotka Isä on hänelle antanut. Meilläkin kaikilla on niitä, jotka Isä on antanut meidän osallemme, että me rukoilisimme heidän puolestaan ja eri tavoin koettaisimme ohjata heitä taivastielle. Mikä muu on sinulle tärkeää juuri nyt? Edessä oleva uusi elämän vaihe on mielessä. Eläkkeelle jäämisen myötä pääsen täyttämään kalenteriani itse haluamallani tavalla. Vaikka viran tuomat tehtävät jäävät, Jumalan kutsu viedä hyvää sanomaa eteenpäin pysyy ja tehtävä jatkuu. Totta kai myös perhe ja lastenlapset ovat tärkeä osa elämää, kun olen eläkkeellä. Harrastukset, kuten liikunta, kielet ynnä muut ovat myös mukana kuvassa. Asko Peltonen saarnaa Tuomiokirkossa Kaatuneitten muistopäivänä 18. toukokuuta kello 10, jolloin on 4. sunnuntai pääsiäisestä. Päivän aiheena on Taivaan kansalaisena maailmassa. KUVA: Hannu Jukola

16 16 Silta 4/2014 tiesitkö Suvivirttä suomeksi jo yli 300 vuotta Virressä Jo joutui armas aika on kuusi säkeistöä. Säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä Ruotsalainen Melodiaa pidetään ruotsalaisena kansansävelmänä. Sitä on arveltu myös saksalaiseksi. Ensimmäistä kertaa virsi ilmestyi Ruotsissa vuonna 1694 nimellä En sommarvisa. Virren alkaminen luonnonkuvauksella oli virsissä harvinaista 1600-luvulla. Sävelmä painettiin ensimmäisen kerran Ruotsin koraalikirjaan vuonna Alkuperäisten sanojen kirjoittajaksi on arveltu Gotlannin piispaa Israel Kolmodinia. Suomessa Suvivirsi tunnetaan vuodelta 1700 arkkivirtenä, jotka levisivät yksittäisille paperiarkeille painettuina. Silta Vanha Virsi, N:o Jo joutuu armas aika, Ja suvi suloinen; Kaunistuu joka paikka Ruohoinen, viljoinen. Kui meitä lähemmäksi Aurinko lähenee, Kuollostaan eläväksi Taas luonto virkenee. 2. Ihanat niityn-sarat, Ja laihot laaksojen, Ylpiät yrttitarhat Puinen viheriäisten, Ne meille muistuttavat Hyvyyttä Jumalan, Kuin kaikki nähdä saavat Vuon alla ainian. silta.fi 1. vuosikerta Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p , toimitussihteeri Asta Kettunen, p , s-posti: ja Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, Tampere. Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p , 3. Kauniilla äänillänsä Laulaavat lintuiset, Eikö myös kielillänsä Laulaisit ihmiset? Sielumme vakavasti Kiitelkööt Jumalaa, Kuin kaitsee armiasti, Iloittaa kerralla. 4. O Jesu Kriste jalo, Riemumme, turvamme, Paistava, kirkas valo! Hautele rintamme. Ja meitä uudistele Rakkauven lemmelläs, Pois vaivat vierittele Meistä Sun kädelläs. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuoden 1701 virsikirjassa, joka oli ilmestyessään nimeltään Uusi Suomenkielinen Wirsikirja. Virttä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa koulujen kevätjuhlissa. Se on yleinen myös häissä. Siitä on myös tehty sanoitukseltaan ei-uskonnollinen muunnelma, Suvilaulu. Vuonna 2004 virsikirjan jumalanpalvelusliitteeseen otettiin toinen sanoitus. Numero 822 kuuluu kirkollisten toimitusten osastoon. Kesästä iloiten Viimevuotiseen tapaan kaikissa Tampereen seurakuntien jumalanpalveluksissa pääsee laulamaan Suvivirttä 25. toukokuuta. Lisäksi järjestetään Suvivirsi-piknik. Suvivirsi-kampanjan avulla kerätyt varat ohjataan koulujen rakentamiseen Haitiin. Jo lasta on saanut mahdollisuuden koulunkäyntiin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) tuella Haitissa. Kampanjan ovat kehittäneet KUA ja Kirkko Helsingissä. Se on laajentunut koko Suomeen. Tampereella Suvivirren sunnuntaita vietetään sunnuntaina Kaikissa jumalanpalveluksissa lauletaan Suvivirsi ja kerätään kolehti KUA:lle. Suvivirsi-piknik järjestetään Tuomiokirkon puistossa sunnuntaina kello Tapahtumassa lauletaan kesäisiä lauluja manserokkareiden kera. Suvivirren voi kajauttaa myös esimerkiksi Hervannan Suvivaelluksella 8.5. tai Aitolahden kevätjuhlassa Sä kaunis, kukoistava Saronin kukkainen, Sielumme aina avaa Hyville avuillen; Suo armostas Sionin Kasteella kastettaa, Kuin ruusu Libanonin Hyvälle hajahtaa. 6. Suo maan ja meren kantaa Kasvuja tarpeeksi, Ja niitä meille antaa Vuon alla eineeksi; Ravitse runsahasti Pyhällä sanallas: Sitä me hartaammasti Anomme armostas. Lähde: Kuopion Hippakunnan Sanomia Lähdimme innolla mukaan Kirkon Ulkomaanavun kampanjaan jo viime vuonna, sillä se yhdistää kivalla tavalla huvin ja hyödyn. Suvivirsi tuo laulajalleen kesäisen mielen ja tarjoaa samalla mahdollisuuden auttaa hädänalaisia. Tänä vuonna kampanjalla tuetaan kehitysmaiden lasten ja nuorten koulutusta, kertoo Tampereen seurakuntien tiedotussihteeri Eva Wäljas. On hyvä ajankohta järjestää tapahtumia kesästä ja yhdessäolosta iloiten ja mikä muu virsi siihen juhlintaan sopii paremmin kuin Suvivirsi, lisää Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Merja Halivaara. Kansalaisaloite.fi -sivuille on avattu aloite sen puolesta, että kouluissa yhä vaalittaisiin suomalaisia kristillisiä perinteitä. Sen mukaan Suvivirsi, kristilliset joululaulut ja -kuvaelmat sekä seurakuntien aamunavaukset ovat osa sitä. Kannattajia kerätään 25. syyskuuta saakka. Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi järjestää koulujen päättäjäispäivänä Save the Suvivirsi -tempauksen Töölöntorilla Helsingissä. Kirkko ja kaupunki -lehti puolestaan on haastanut lukijoitaan lähettämään laulusta omia murretulkintojaan. TEKSTI: Asta Kettunen Lisätietoa: evl.fi/virsikirja siba.fi/virtuaalikatedraali/ vanhatvirret kansalaisaloite.fi/fi/aloite/798 suvivirsi.fi. Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p , tuija@seema.fi Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi, p: Osoitteellinen jakelu: Itella Oy, tilaukset: sari.laakso@evl.fi, p Taitto: Kotimaa Oy Painosmäärä: kpl Paino: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu), Seuraavat lehdet ilmestyvät: 4.6., aineisto mennessä, 2.7. aineisto mennessä kolumni Panu Raipia Kirjoittaja on tamperelainen teatterintekijä, Tampereen Komediateatterin johtaja, aviomies ja isä, joka harrastaa liikuntaa. Kehitys kehittyy Sain 1980-luvun alussa lahjaksi tv-pelin. Se oli hienoin lahja, jonka olin ikinä saanut. Sillä pystyi pelaamaan squashia ja tennistä tai harrastamaan tarkkuusammuntaa. Peliohjaimina toimivat kaksi nyrkkiin sopivaa muovista näppäintä, joilla pystyi ohjaamaan mailaa. Tarkkuusammunta suoritettiin muovisella pistoolilla, josta lähti johto pelikonsoliin. Tv-peli otti uuden askeleen pelimaailmassa. Siihen asti perheessämme oli pelattu perinteisiä lautapelejä, kuten Afrikan tähteä ja erityisen ärsyttävää Kimbleä, korttipelejä ja Jazzia unohtamatta. Nyt pystyin liittämään tv-pelin antennin johdolla suoraan televisioon. Siellä näkyivät ne kaksi maagista valkoista, noin viiden senttimetrin pituista viivaa, joita pystyimme liikuttamaan ylhäältä alas. Näiden mailojen tehtävä oli osua niiden välillä rientävään valkoiseen pisteeseen, joka vaihtoi aina osumasta suuntaa. Vau! Se oli nerokasta, insinööritieteiden huippusaavutus! Kaverit kokoontuivat luokseni pelaamaan. Tv-peli oli himoittu, ja vähitellen ne yleistyivät. Mustavalkoinen kuva ja pari aneemista viivaa tekivät niin suuren vaikutuksen, että hyvin pienen hetken luulin jo olevani kiinnostunut tekniikasta. Aika pian selvisi, että se oli vain harhaluulo. Näin nerokkaita keksintöjä varten täytyy olla ihan oma ihmislajinsa, johon minä en kuulu. Näin nerokkaita keksintöjä varten täytyy olla ihan oma ihmislajinsa, johon minä en kuulu. Tv-peliä seurasivat aika pian elektroniikkapelit. Niistä suosituin oli Donkey Kong, jossa oli peräti kaksi pientä näyttöä. Itse en sellaista saanut, vaan jouduin tyytymään aarretta vahtivaan mustekalaan. Sitten menikin muutama vuosi ennen kuin pelimaailmani laajeni. Isä osti minulle Commodore 64:n. Olin saanut tietokoneen. Vau! Mitä sillä voi tehdä? Tuohon aikaan, 80-luvun puolivälissä, luin vielä käyttöohjeita. Muutaman viikon opiskelun jälkeen olin ohjelmoinut tietokoneohjelman. Siinä oli neljä riviä, joiden ansiosta valkoinen kuutio putosi tv-kuvaruudun yläreunasta alas. Eikä siinä vielä kaikki. Se teki sen aina uudestaan! Yliopistoaikoinani 1990-luvun alussa sain tutustua Windows-järjestelmään, Exceliin sekä kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmiin. Sen jälkeen kaikki onkin kehittynyt tasaisesti siinä määrin, että tämä humanisti on enää vain hatarasti rattailla. Täytyy myöntää, että olemme saaneet elää mielettömän hienoa aikaa, jos sitä mitataan teknisellä kehityksellä. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana on saatu niin paljon aikaan, että sitä on vaikea ymmärtää, jos peilinä pitää muuta teknistä kehitystä maailman historiassa. No, Angry birds odottaa. Niin, ja se tv-peli on muuten vielä tallessa ja se toimii! Lue kirjoittajan esittely ja kommentoi kolumnia osoitteessa siltalehti.fi/blogi.

17 LAKITOIMISTO RAJAMÄKI l perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre vesa.rajamaki@lakitoimisto.com Seuraava Silta ilmestyy 4.6. monipuolisin den sisustusmyymälä K A I H D I N P U K K I L A irkanmaan Pirkanmaan monipuolisin monipuolisin auringonsuojatuotteiden Kaihtimien sisustusmyymälä markiisien sisustusmyymälä erikoismyymälä ILLE RVEKKEILLE UUTUUKSIA JA TERASSEILLE PARVEKKEILLE JA TERASSEILLE LIUKUOVET JA KAAPISTOT MITTATILAUSTYÖNÄ: LAUSTYÖNÄ: MITTATILAUSTYÖNÄ: timet Sälekaihtimet - ja terassikaihtimet Parveke- ja terassikaihtimet rulla- ja laskosverhot ot ja -tangot, taite- ja tilanjako-ovet Aurinkosuoja- ja turvakalvot iisit ja screenit ym. alan tuotteeet Sälekaihtimet Paneeli, rulla- ja laskosverhot myymälässämme, esillä Verhokiskot ja -tangot tervetuloa! Parveke- ja terassikaihtimet Liuku-, taite- ja tilanjako-ovet Paneeli, Aurinkosuoja- rulla- laskosverhot ja turvakalvot tervetuloa! Markiisit ja screenit Verhokiskot ym. alan ja tuotteeet -tangot Liuku-, taite- ja tilanjako-ovet Aurinkosuoja- ja turvakalvot Suuri Markiisit ja screenit valikoima ym. alan tuotteet on esillä myymälässämme, tervetuloa! Kaihdin Pukkila Viinikankatu 36, Tampere A VELOITUKSETON NNITTELUKÄYNTI YRITYKSIIN, YHTEISÖIHIN JA KOTEIHIN Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Suuri Suuri valikoima on TILAA VELOITUKSETON SUUNNITTELUKÄYNTI TILAA VELOITUKSETON YRITYKSIIN, SUUNNITTELUKÄYNTI YHTEISÖIHIN YRITYKSIIN, JA KOTEIHIN YHTEISÖIHIN JA KOTEIHIN on esillä Puh. (03) tai Suuri valikoima on esillä myymälässämme, tervetuloa! Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Kalevan puistotie 17 p. (03) Silta 4/2014 Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi palveleva perheyrityksemme PÄIVYSTYS 24 h Kauppakatu 12 p. (03) Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) Rongankatu 2, Tampere, puh Kevään ja kesän juhliin... Käsityökortteli-kiertue rantautuu Tampereelle. Kortteli nousee Keskustorille Lauantaina ostoksille voi tulla klo ja sunnuntaina klo Käsityökorttelit ovat toritapahtumia, joissa Suomen Käsityöyrittäjät -ryhmän jäsenyritykset myyvät tuotteitaan. Tarjolla on upeaa, kotimaista käsityötä arkeen, juhlaan, lahjaksi ja omaksi iloksesi. Vapaa pääsy - tervetuloa! 12,90 (19,90) Ihana, virkistävä kirja itselle tai lähimmäiselle lahjaksi. 19,90 (25,90) Upeat kuvat ja oivaltavat tekstit vahvistavat mieltä. Yli 400 rakaste - tuinta ja koskettavinta laulua. Hanna Ekola vierailee myymälässämme 9. toukokuuta klo 15 17:00 Kristillinen kirjakauppa Suola ja Valkeus Puutarhakatu 17, Tampere, puh Avoinna ark 10-17, la ,00 Tervetuloa ainutlaatuiseen Ravintola Pikonlinnaan Nauti ammattilaisten keittiömme herkuista arkisin klo 8-16, lounasaika Lounas 8,70 Keitto 6,50 kaikkine lisukkeineen SALAATTI- BAARI Lapset puoleen hintaan Järjestämme toiveidenne mukaan JUHLAT JA KOKOUKSET Pikonlinnantie 240, Kangasala, p Tampereelta ajat alle puolessa tunnissa. Hyvät bussiyhteydet, Keskustorilta bussi no 70 Myös pitopalvelu tilausleipomo lounassalaattien lähettipalvelu

18 18 SILTA 4/2014 Sierra Leone meni sydämeen Koen tärkeäksi, että yhä useampi lapsi kehitysmaissa oppii lukemaan ja kirjoittamaan pätevän opettajan avulla, Jesse Kaikuranta perustelee lähettilääksi ryhtymistään. teksti Elisa af Hällström KuvaT: Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu Kirkon Ulkomaanapu käynnisti huhtikuun lopulla hänen kanssaan Katastrofin ainekset -kampanjan, joka kerää varoja kehitysmaiden opettajien kouluttamiseen. Siviiliammatiltaan Kaikuranta työskentelee laulunopettajana. Suomessa on vahva pedagogien koulutus ja opettajien opettamiseen käytetään erityisen paljon aikaa. Siksi on hyvä, että Afrikassa käy juuri suomalaisia opettajia, artisti sanoo. Viime syksynä Kaikuranta lensi Sierra Leoneen keskelle Zimmin arkea. Vuonna 2001 päättynyt sisällissota näkyy yhä monessa. Lähes puolet väestöstä on nuoria ja heistä 70 prosenttia ilman työtä. Olin perinteisessä, vanhanaikaisessa kylässä lähinnä tarkkailemassa. Nyt voin kertoa tarpeista ja mitä välineitä länsimaista pystyisimme antamaan, Kaikuranta kuvailee tehtäväänsä. Itsetuntoa ja liiketaitoa Tiiviiden matkapäivien aikana hän perehtyi paikalliseen koulutuskeskukseen ja tapasi paljon lapsia. Heille pitää opettaa käytännön elämän taitoja, jotta he osaavat toimia omassa elinympäristössään, lähettiläs kiteyttää. Matkan jälkeen kokemuksia saattoi kerrata Opettajat ilman rajoja -seminaarissa. Nimi tulee vapaaehtoistyön verkostosta, jonka kautta pyritään saamaan kehitysmaan opettajalle parempi ammattitaito. Harva lähtee kylästä mihinkään, joten kieltenopetus ei välttämättä ole kaikista tärkein asia opetuksessa. Moni aloittaa oman liiketoiminnan. Tätä varten pitää opettaa oman arvon tuntoa, ja sitä ja työn arvostamista pitää kohottaa. Lisäksi liike- ja markkinointitaitoja ja työn hinnoittelua voisi opettaa, että he saavat voittoa, Kaikuranta herättelee. Nuoruuden ikävaihetta ei ole, vaan lapsuuden perheen tukemisesta siirrytään aikuiseksi uuteen perhe-elämään. Taksimatka pääkaupungissa kuitenkin avarsi huomiota. Jesse Kaikuranta tapasi paikallisia nuoria ja tutustui Zimmin koulutuskeskukseen, josta valmistuu puuseppiä, kampaajia, kokkeja, rakennusmiehiä ja batiikkikankaiden tekijöitä. Uskon, että kaikki kokemamme avartaa mieltä ja sydäntä. Nuorten afrikkalaisten keskuudessa on alkanut itää länsimainen ajattelu, hän sanoo. Tapasin 22-vuotiaan miehen, joka ajoi taksia. Hän kertoi, että nykyään nuorena naimisiin menoa pidetään ahdistavana. Kokemuksin kohti tulevaa Matka on mielessä yhä ristiriitaisena, mutta ei raskaana muistona. Minulla ei ollut konkreettista kuvaa Afrikasta ja kaikki, mitä olin kuullut, oli kaikkea muuta. Tehoa opettamiseen Miljoonien lasten tulevaisuus on uhattuna riittävän perusopetuksen puuttumisen takia. Lukutaidoton lapsi joutuu kadulle, pakkotyöhön tai lapsisotilaaksi. Koulua käymättömiä on nyt puolet vähemmän kuin lähivuosina, yhä noin 57 miljoonaa. Oppimistuloksissa ei ole edetty tarpeeksi opettajapulan ja opetuksen laadun takia. Yksin Saharan Ensin jäi tietynlainen ahdistus. Nyt kun matkasta on aikaa, ei muistelu ole enää traumaattista. Voin miettiä kivoja asioita ja muistella maan kauneutta. Uskon, että kaikki kokemamme avartaa mieltä ja sydäntä. Se kuuluu ja näkyy meissä, Kaikuranta pohtii. Omaan tulevaansa hän toivoo yhteistyötä erilaisten muusikoiden kanssa, koska kokee mukavana kokeilla kaikkea erilaista. Haluan tehdä uusia avauksia. Mietintämyssy on päässä, laulaja kertoo. Keräyskampanja jatkuu elokuun loppuun asti. 24. toukokuuta Jesse Kaikuranta esiintyy Tampereen Likkojen lenkissä. Tiedossa on noin tunnin mittainen keikka. eteläpuoliseen Afrikkaan tarvitaan miljoona opettajaa lisää. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Sen tukemissa ammattikouluissa opiskellaan niin kampaajiksi, hitsaajiksi, puusepiksi kuin kankaanpainajiksikin.

19 SILTA 4/ Eloisuutta huumorin höystein Lasten Katekismuksessa on menoa ja meininkiä, kun Saara ja Benkku sekä Anna-suntio perehtyvät uskon ja elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin. Niitä pyöritellään lapselle ymmärrettävällä tavalla. Harri Heikkasen kuvituksesta löytyy huumorin lisäksi väriä ja vauhtia. Kirjan kirjoittaja Antti Siukonen oli saanut vihreää valoa Lasten Keskuksesta idealleen, ja käsikirjoitus oli pitkälle valmiina siinä vaiheessa, kun Heikkasta pyydettiin kirjaa kuvittamaan. Kuvittaja/ sarjakuvailija/ graafikko kertoo rytmin syntyvän sivun elementtien asettelusta: Antti oli miettinyt sivukokonaisuuksia jo käsikirjoitusvaiheessa aika pitkälle, ja visuaalinen osuus syntyi luontevasti hänen ajatustensa jatkeeksi. Aukeamat hengittävät mielestäni hyvin, vaikka niissä on runsaamminkin sisältöä. Tämä on tärkeää, kun tekee kirjaa pienemmille lapsille. Heitä ei saa uuvuttaa tukkoon ah detuilla tekstikokonaisuuksilla tai sekavilla kuvamosaiikeilla. Tästä syystä sivun yleisilmeet vaihtelevat, kuvakoot ovat dynaamisia ja välillä tehdään tehtäviä. Heikkanen halusi saada hahmoista eloisat, selkeäpiirteiset ja ajanmukaiset. Sain käsikirjoituksen ja melko lailla vapaat kädet käsikirjoituksen visualisointiin. Oli hienoa, että sain käyttää itselleni tuttuja sarjakuvan elementtejä kirjan kuvituksessa ja tuoda omia ideoitani myös sisällön rikastuttamiseen. Heikkanen on muun muassa tehnyt kymmenen vuotta Raamattu-aiheista sarjakuvaa lasten lehteen. TEKSTI: Asta Kettunen Valoisaa musiikkia Harri Heikkasen kuvitusta Lasten Katekismukseen Poikakuoro Pirkanpojat esittää keväistä musiikkia äitienpäiväkonserteissa Steiner-koulun Aurora-salissa 10. toukokuuta kello 14 ja kello 16. Aluksi lauluvuoron saa Concentus-kuoro, joka toimii uusien kuorolaisten harjoitusryhmänä. Päävastuun kantaa A-kuoro, joka laulaa Italiassa vastikään esitetyn kilpailuohjelmistonsa parhaimmistoa. Konserteissa kuullaan perinteisten kuorokappaleiden lisäksi muun muassa Jouko Linjaman, Edward Elgarin ja Pekka Kostiaisen sävellyksiä. A-kuoron miesäänet tulkitsevat serenadeja ja sanoittamansa Oodi äidille -numeron. Konsertin lopuksi tarjoillaan tulevan syksyn pop-konserttiohjelmiston parhaita paloja. Arja Korisevan kirkkokonserttikiertue johdattaa lapsuuden herkkiin hetkiin. KUVA: Jiri Halttunen Näyttelijä Ahti Jokinen tuo mukanaan runollisen kevään. Herkkiä tulkintoja kesän kirkkolauluista Kevään herääminen Arja Korisevan kera nähdään ensi-illassa 7.5. kello Pirkkalan kirkossa. Estradilla käy muun muassa nuori laulaja- ja näyttelijälupaus Ronja Alatalo. Näyttämölle nousee pitkästä aikaa myös tamperelaismuusikko Reijo Rexi Innanen. Kaiken kruunaa Suvivirsi. Toinen ilta on Tampereen Tuomiokirkossa kello Silloin kuullaan lisäksi urkuri Henri Herstaa. Kolmas esitys on sunnuntaina kello 16 Pälkäneen kirkossa. Tilaisuudet toteuttaa Pyhän Johanneksen Hospitaaliritarikunnan Tampereen yhdistys. Sen toimintaa johtaa Esko Raipia. Tuotoilla tuetaan lapsia ja nuoria seurakuntien perhe- ja nuorisodiakonian kautta. Ennakkomyynti Tampereella: Lippula Kauppahallissa, Aamulehden netti ja Pirkan Kello. Kesälläkin voi opiskella Touko- ja kesäkuussa käynnistyy runsaasti ammatillisia koulutuksia. Hae nyt! Tai tarvitsetko pätevyyksiä kesätöitä varten. Vielä ehdit suorittaa mm. hygieniapassin, työturvallisuuskortin tai tulityökortin. Miksi odottaa syksyyn, kun voit aloittaa opinnot jo nyt. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Opintoneuvoja Tuuli Oksanen, puh , Katso lisää: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ONKO SINULLA JO KESÄTÖITÄ? Tule jakamaan lehtiä ja mainoksia. Haemme reippaita ja tunnollisia, tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria mainosten jakajiksi. Työn kesto noin 2-4 tuntia keskiviikkoisin ja lauantaisin. Jakelutyöstä saat taskurahaa ja mikä parasta, arvokasta työkokemusta. Katso lisätiedot ja täytä hakemus SSM SUOMEN SUORAMAINONTA TAMPEREEN YKKÖSJAKELUT OY

20 20 Silta 4/2014 Jaakko Ryhänen pitää instrumenttinsa kunnossa muun muassa lenkkeilemällä. Hän harmittelee kotikulmilla Onkiniemessä leviävää tunnelityömaan pölyä, joka ei tee kurkulle hyvää. Ryhänen vastasi Kammarin kutsuun Nyt kun olen eläkkeellä, laulan silloin kun huvittaa ja siellä missä huvittaa. Ja Mummon Kammarin tilaisuudessa sattuu huvittamaan, koska koen asian tärkeäksi. Näin sanoo laulaja Jaakko Ryhänen, jonka tahti on eläkeläiseksi yhä melko tiivis: hän käyttää opetustyöhön kolme päivää viikossa ja on lisäksi palannut esiintymislavoille puolitoista vuotta sitten tehdyn ison ohitusleikkauksen jälkeen. Tää on ihan helppoa verrattuna siihen, että vuosikymmenien ajan minulla oli 80 konserttia vuosittain. Nykyään lähden mukaan hyvällä mielellä, kun kohde on tärkeä, mutta jos pääsylipuilla kerätään rahaa hyväntekeväisyyden nimissä, siihen mä en lähde. Yleisö ei voikaan paljon vaatia eläkeläiseltä, Ryhänen nauraa. Hän on esiintynyt Mummon Kammarin hyväksi pari kertaa aikaisemminkin, ja kun kutsu 25-vuotisjuhlintaan kuuluvaan Koko kaupungin kevätjuhlaan tuli, hän ei epäröinyt. Ryhänen sanoo osallistuvansa mielellään tärkeisiin asioihin, kuten juuri Mummon Kammarin tekemään työhön. Seuraavalla viikolla on vuorossa Tammela-keskus, jonne myös on kiva mennä. Syksyllä pidämme harpisti Liisa Honkasen kanssa Sydäntautiliiton neljän konsertin sarjan Basso ja harppu sydämen asialla. Tampereen-konsertti on Tuomiokirkossa Vanhusten hyvinvointi on ollut Ryhäselle tärkeää lapsesta saakka. Hän oli vastikään Koukkuniemessä siunaamassa suvun vanhusta, joka olisi kesällä täyttänyt 90 vuotta. Siellä on paljon ihmisiä, joita ei käy kukaan katsomassa. Vanhuksia on sullottu laitoksiin, ja he ovat numeroita vain. Tämä on kamalaa! Mun mielestäni vanhusten hyvä hoito on kunnia-asia ja kuuluu yhteiskunnalle. Ryhänen arvostaa vanhainkodeissa työskenteleviä, jotka vajaamiehityksestä ja pienestä palkasta huolimatta hoitavat vanhat hyvin. TEKSTI ja kuva: Asta Kettunen Lisää: siltalehti.fi Jo joutui armas aika Koko kaupungin kevätjuhla Mummon Kammarin 25-vuotisjuhla Tuomiokirkko15.5. klo 15 Kolehti nuorten työllistämiseksi vanhusten ulkoiluapuna Ensi Numerossa: Kari Peitsamo kertoo kuulumiset Kaikkea kivaa kesällä Bikers-kirkko helluntaina Anna palautetta Siltalehdestä Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu? Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute.