-liike on ihmisen muotoinen. Vanhuus Rokkaa. Mikko Kuustonen Erin Anssi Kela Arttu Wiskari Tumppi Varonen Jonna Tervomaa Pelle Miljoona

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Vanhuus Rokkaa Mikko Kuustonen Erin Anssi Kela Arttu Wiskari Tumppi Varonen Jonna Tervomaa Pelle Miljoona

2 Elinikäisen oppimisen puolestapuhuja Emeritusprofessori Simo Koskinen Mukana yhteiskunnassa Romanivanhus Rauha Nyman Muiden mukana, omin ehdoin Savonlinnan Linnalassa tehdään työtä romanivanhusten kanssa Pitkän linjan kerhopoika Lasse Suistoranta Hilmalle rokataan jatkoaikaa Kielitaidottomat maahanmuuttajavanhukset tarvitsevat oikeaa kättään [ liikkeessä ] Haloo, missä ulkomuistia tarvitaan? Vappu Taipale [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Sama suunta, mutta pienemmät kierrokset Miten rock`n roll sujuu Vanhuus Rokkaa -konserttien esiintyjiltä vanhana? Lifestyle Turun Tyttöjen talon monikulttuurinen Blogitiimi [ keskeltä kenttää ] Vähäosaisia on syytä kuunnella Brittiläisen Locality-järjestön toiminnanjohtaja Steve Wyler Setlementtiliiton vieraana [ keskeltä kenttää ] Seniorit arvostavat asukasisännöitsijää EsaFagerlund toivoo joustoa senioriasuntojen valintakriteereihin [ keskeltä kenttää ] En olisi ikinä uskonut, että tulee päivä, jolloin voin olla oma itseni Pirkko-Ruuskanen-Parrukoski ja Setlementtiliiton muut toimialajohtajat kertovat työstään Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat liiton jäsenyhdistykset ja nuorten piirijärjestöt. Liittoa ja sen jäseniä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Setlementtiliiton toimisto on Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen. A h t i K a u k o n i e m i k u v a s i k a n t e e n v u o t i a a n t a m p e r e l a i s e n I n g r i d J u s e l i u k s e n Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki lehti@setlementti.fi V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen etunimi.sukunimi@setlementti.fi p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen helena.hyvarinen@kotiposti.net p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala etunimi.sukunimi@setlementti.fi p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov pic@sci.fi p P a i n o Kopijyvä,, 2012 ISSN Vanhuus Rokkaa Manifesti hyvän vanhuuden puolesta V anhuus Rokkaa on kunnianosoitus vanhuudelle ja vanhoille ihmisille. Se on kädenojennus sukupolvelta toiselle. Se puolustaa ihmisen oikeutta hyvään elämään kaiken ikäisenä. Vanhuus ei ole taakka, vaan rikkaus, joka rokkaa. Vanhuuden näkemistä rikkautena häiritsee se, että niin monet äänet yhteiskunnassa väittävät muuta. Kuntien taloudellinen ahdinko ja kasvava joukko huolenpitoa tarvitsevia vanhoja ihmisiä on kieltämättä hankala yhtälö. Kunnat etsivät ratkaisua tähän ongelmaan entistä useammin palveluita kilpailuttamalla. Valitettavan usein hinta on ainoa kriteeri, jolla palveluntuottaja valitaan. Silloin kukaan ei kysy vanhalta ihmiseltä, millaista elämää tämä itse haluaisi elää. Vanhuus Rokkaa -kiertue haluaa tuoda esiin myös sen, että voimme tehdä muutakin kuin istua jännittämässä, miten valtio ja kunnat yhtälön ratkaisevat. Voimme alkaa määritellä asioita uudelleen ja muuttaa asenteitamme niin, että kyse ei olekaan yksin kuntien vastuusta. Kansalaisyhteiskunnassa ja sivistysvaltiossa on toisenlaisiakin arvoja. Ihmisen itsemääräämisoikeus, maailmanmenossa osallisena oleminen, arvokkuuden säilyttäminen ja toisten ihmisten läheisyys elämänkulun kaikissa vaiheissa ovat asioita, joista me kaikki olemme vastuussa. Niiden mahdollistaminen ei maksa rahaa päinvastoin kasvattaa pääomamme. Nimittäin sosiaalista pääomaa. Setlementtiliitto on iloinen ja ylpeä saadessaan olla kumppani Vanhuus Rokkaa konserttikiertueella. Me olemme strategiassamme sitoutuneet yhdenvertaisen, oikeudenmukaisen ja ihmisen kokoisen maailman puolustajaksi. Seniori- ja vanhustyössä strategiaa eletään todeksi eri puolilla maata kymmenissä opinto- ja harrastuspiireissä, kuoroissa, orkestereissa, kuntoutus- ja asumispalveluissa sekä hoivakodeissa aina saattohoitovaiheeseen asti. Haluamme olla siinä joukossa, joka rohkaisee kansalaisia, siis meitä ihmisiä, ottamaan vastuuta toisistamme. Olemme sitoutuneet ihmiskuvaan, jossa arvoamme eivät määritä tulostavoitteet tai suorituskyky. Ihmisen arvo on jakamaton alusta loppuun asti. Konsertissa tavataan! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o [ pääkirjoitus ] Vanhuus Rokkaa Setlemettisanasto manifesti hyvän vanhuuden puolesta [setlementtiliike] [pääkirjoitus]

3 Elinikäisen oppimisen puolestapuhuja Emeritusprofessori Simo Koskinen pitää ikäihmisten voimavarojen ja toimintakyvyn tukemisessa keskeisenä t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t l a p i n k a n s a n a r k i s t o elinikäistä oppimista. Lapin yliopiston sosiaaligerontologian ja sosiaalityön emeritusprofessori Simo Koskinen yllättyi iloisesti, kun hänet kutsuttiin puhumaan ikääntymisestä sekä Oulun että Kajaanin kaupunginkirjastoon. Suomalaisen vanhuustutkimuksen pioneerista pyyntö oli yksi osoitus siitä, että suurten ikäluokkien eläköityessä ikääntymiseen liittyvät kysymykset ovat alkaneet herättää todella suurta kiinnostusta Luennoilleni on tullut ihmisiä, jotka ovat kokeneet läheistään hoitaessaan, että he tarvitsevat tietoa ikääntymisestä. Ei ole itsestään selvää, että ihminen osaa toimia esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijänä tai omaishoitajana, professori Koskinen sanoo. Koskisen mielestä suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri haaste saada kolmanteen ikään tulleiden voimavarat säilymään mahdollisimman pitkään. Hän pitää tärkeänä, että kunnissa huomioidaan ikäihmiset, kun ikästrategioita suunnitellaan ja mietitään, miten tukea ikääntyneitten voimavaroja ja toimintakykyä. Kolmasikäläisten voimavarojen tukeminen on viisasta kansataloudellisestikin. Samalla kolmannen iän voimavarojen tukeminen luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle myös varsinaisessa vanhuudessa Myös varsinaisten vanhusten ja hyvin iäkkäitten voimavaroja ja toimintakykyä on Koskisen mukaan mahdollista tukea monin tavoin. Esimerkiksi pitkäaikaisvuodeosastolla se tarkoittaa potilaan kuulemissa häntä koskevissa asioissa, jolloin hän voi vaikuttaa vielä aktiivisesti omaan elämäänsä. Sanna Järnströmin tuore väitöskirja kuitenkin osoittaa, ettei potilaan itsemääräämisoikeus toteudu meillä ainakaan geriatrisilla osastoilla. Vanhusten toiveita ei kysytä, eikä avuntarpeeseen aina vastata, mihin vaikuttavat resurssipulan lisäksi asenneongelmat, Koskinen sanoo. Vanhuskäsityksellä iso merkitys Koskinen pitää ikäihmisten tukikeinoista tärkeimpänä elinikäistä oppimista, jonka voimaannuttavaa merkitystä kaikissa ikävaiheissa ei voi hänestä liikaa korostaa. Eliniän pidentyminen on luonut tarvetta jatkaa opiskelua ja oppimista elämän loppuun saakka. On tärkeää, että ikäihmiset saavat ympäröivästä maailmasta sellaista tietoa, joka auttaa heitä hahmottamaan omaa elämäänsä. Samalla opiskelu tuo ikäihmisten elämään mielekästä sisältöä, Koskinen korostaa. Toinen keskeinen tapa huomioida kolmasikäläiset on Koskisen mukaan organisoidun toiminnan järjestäminen. Erityisen tärkeänä hän pitää uusien mahdollisuuksien luomista kulttuurin tuottamisen alueella, mistä senioriteatteri on hyvä esimerkki. Nyt tarvitaan ikäihmisiin liittyviä kulttuurisia innovaatioita, millä alueella järjestöt ovat saaneet aikaiseksi paljon. Yksi tärkeimmistä on ollut setlementtiliike, joka on ollut edelläkävijä myös ikääntyneiden maahanmuuttajien huomi- 4 >>> 5

4 6 Nyt tarvitaan ikäihmisiin liittyviä kulttuurisia innovaatioita. >>> oimisessa. Esimerkiksi Rovalan setlementti järjestää täällä Lapissa monenlaista toimintaa sekä iäkkäälle kantaväestölle että maahanmuuttajille, setlementtiliikkeen seniorityötä aikoinaan käynnistämässä ollut Koskinen kertoo. Ikääntyneitten voimavarojen ja toimintakyvyn tukemisen tuloksellisuus riippuu Koskisen mukaan ratkaisevasti siitä, millaiseen vanhuskäsitykseen tukeminen perustuu. Olen vakuuttunut, että ikääntyneitten voimavarojen ja toimintakyvyn tukeminen onnistuu vain laaja-alaisen sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen pohjalta. Se ja medikaalinen vanhuskäsitys törmäävät kuitenkin kaiken aikaan. Osa vanhuspalvelujärjestelmästämme toimii varsin medikaalisen näkemyksen pohjalta, ja vanhuuden medikalisoiminen on jopa lisääntymässä, Koskinen toteaa. Pitääkö ikäihmisen olla tuottava? Uuden vanhuskäsityksen sisäistäminen vaatii Koskisesta ajattelutavan muutosta sekä uudenlaisen voimavarapuheen oppimista, mistä yksi esimerkki on tuottavan ikääntymisen käsite. Tuottavasta ikääntymisestä puhutaan, kun eläkkeellä oleva ihminen käy välillä työssä ja saa palkkatuloa, tai jos hän osallistuu vapaaehtoistyöhön, toimii omaishoitajana tai on edellä mainittujen tehtävien edellyttämässä koulutuksessa, Koskinen kertoo. Tuottavan ikääntymisen -käsitteen avulla on Koskisen mukaan tarkoitus osoittaa, millainen voimavara ikääntyvä väestö on. Käsitettä on kritisoitu kuitenkin siitä, että se on omiaan synnyttämään normia, jonka mukaan ihmisen pitäisi olla tehokas vielä eläkepäivilläänkin. Minä näen asian niin, että tuottavasta ikääntymisestä puhuminen on vasta-argumentti huoltosuhdeajattelulle, Koskinen korostaa. Suhtautuminen ikäihmisiin on Koskisen mukaan muuttunut paljon myös tiedemaailmassa. Kun aktiivista ikääntymistä ryhdyttiin tutkimaan 50-luvulla, tutkijat määrittivät pitkälle, mitä ikääntyvä tarvitsee. Nykyään ikäihmisiä kuullaan eri tavalla, ja ikäihmiset voivat tuoda esille subjektiivisia kokemuksiaan siitä, mikä heille on hyväksi, Koskinen sanoo. Lapin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että lähes 90 prosenttia kolmasikäläisistä pitää ikäkautta elämänsä parhaana tai ainakin hyvin myönteisenä elämänvaiheena. Elämästä nauttimisen mahdollistivat muun muassa vapautuminen työpaineista ja tilaisuus opiskella ja harrastaa. Joissakin kannanotoissa korostui itsenäisyyden merkitys sekä riippumattomuus, joka mahdollistaa henkilökohtaisten valintojen tekemisen. Riippuvuuskaan ei ole välttämättä kielteinen asia. Kun ihmiselle tulee erilaista kremppaa, tieto perheen ja verkoston olemassa olosta merkitsee positiivista riippuvuutta, vaikka toisaalta moni sanoo, ettei halua jäädä lastensa armoille. Koskisesta pitää muistaa, etteivät kaikki voi elää aktiivista ikääntymisvaihetta. Nämä ihmiset ovat vähemmistönä, mutta heihinkin on kiinnitettävä huomiota. Se, miten se käytännössä toteutuu, on kulttuurisidonnaista, kuten suhtautuminen vanhoihin ihmisiin yleensä. Vanhukset eivät ole erityisen arvostettuja länsimaisen kulttuurin piirissä, mihin me suomalaisetkin kuulumme. Yhteisöllisissä kulttuureissa suhtautuminen on toisella tavalla kunnioittavaa. Kiinnitin tähän huomiota olleessani perheeni kanssa työleirillä Tansaniassa, missä vanhukset ovat hyvin arvostettuja. Vanhan ihmisen elämänkokemuksen ja tietomäärän kunnioitusta kuvaa sikäläinen sanonta, jonka mukaan vanhuksen kuolema on kuin kirjasto palaisi. Kolmas ikä -käsitteellä tarkoitetaan työuran jälkeistä aikaa siihen asti kunnes ollaan muista riippuvaisia. Neljäs ikä eli vanhuus alkaa noin 85. ikävuoden paikkeilla. Viides ikä koskee elämän viimeisiä vuosia, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurin. Medikaalisessa vanhuskäsityksessä ikääntyneet nähdään homogeenisena ryhmänä ja vanhenemiseen liittyvä sairaudet, raihnaisuudet ja menetykset korostuvat. Sosiokulttuurisessa vanhuskäsityksessä nähdään vanheneminen kiinteässä yhteydessä historiaan, elämänkulkuun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys korostaa ikääntyneitten yksilöllisyyttä, heterogeenisyyttä ja voimavaroja. Savonlinnan Linnalassa ryhdyttiin T e k s t i M a r i a n n a L a i h o tukemaan romanivanhuksia, jotta he tulisivat tietoisiksi lakisääteisistä oikeuksistaan ja etuuksistaan. Mukana yhteiskunnassa Syksystä lähtien Rauha Nyman on saapunut joka perjantai kello 10 Savonlinnan Linnalan senioritapaamiseen. Tapaamisissa on pelattu muistipeliä, pidetty tietokilpailuja, jumpattu ja tietysti seurusteltu kahvikupin äärellä toisten ikäihmisten kanssa. Liikkeellä on oltava, muuten jäykistyy kokonaan, hän sanoo. Ikääntymistä Nyman kuvaa kolotuksina. Nivelrikko pitää yllä särkyä sormissa. Joskus on laitettava nitro kielen päälle. Lääkärit eivät ota meitä vanhoja vakavasti. Se ei johdu siitä, että he syrjisivät romaneja, vaan iästä, hän sanoo. Rauha Nyman vaikuttaa nimensä mukaisesti itse rauhallisuudelta. Hän vastaa levollisesti, välillä päätään hieman sivulle kallistaen. Toinen korva on toista parempi. Nymanilla on romanipukuun kuuluva, kauniista vaaleansinisestä kankaasta valmistettu pusero, jossa on pitsireunukset. Minunlaiseni 8o-vuotiaan naisen on parempi pitää raskaan samettihameen sijaan tällaista kevyempää, villaista puolihametta. Esiliinan olen tehnyt itse, hän sanoo. Muuttunut kulttuuri Perinteisesti romaniyhteisössä vanhukset on hoidettu kotona. Nykyään yhä useampi romani opiskelee tai käy työssä, joten monen sukupolven eläminen saman katon alla on harvinaista. Asunnotkin ovat pieniä, eikä taloissa ole välttämättä hissiä, Nyman sanoo. Nyman on asunut 50 vuotta Savonlinnassa tai sen liepeillä. Mies kuoli 31 vuotta sitten, jolloin hän jäi yksin viiden alaikäisen lapsen kanssa. Vaatimattomissa oloissa kasvatin heidät aikuisiksi, Rauha Nyman sanoo. Lapsista kaksi asuu lähistöllä, muut Etelä- Suomessa. Heillä on työnsä, lapsensa ja kiireensä. Minulla on 16 lastenlasta, ja lapsia on jo neljännessäkin polvessa. Rauha Nymanin nykyinen asunto ei ole aivan kaupungin keskustassa. Talossa on sauna, mutta pesutupa sijaitsee viereisessä rapussa, mikä häntä harmittaa. Siivousapu ei olisi pahitteeksi, mutta vielä hän on vienyt itse matot parvekkeelle. Kun siivoaa huoneen kerralla, voi säädellä voimiaan, hän sanoo. Aika kuluu käsitöitä tehden. Juuri valmistuivat pienet sukat ja tumput tyttärentyttären pojalle. Televisiosta hän sanoo seuraavansa hengellistä ohjelmaa ja joskus Salattuja elämiä. Tappelukuvia en katso koskaan. Kesken keskustelun esiliina pirahtaa soimaan. Nyman kaivelee pitsireunaista taskua ja ottaa esiin kännykän. Tyttärentytär Helsingistä soittelee ja kyselee kuulumisia. Järjestelyillä selvitään Setlementin senioritapaamisissa mieli virkistyy. Täällä näkee muita ihmisiä, pääsee saunaan ja saa valittaa kipuja, Rauha Nyman sanoo. Romanikulttuurin sääntöihin kuuluu, ettei >>> 7

5 Täällä näkee muita ihmisiä, pääsee saunaan ja saa valittaa kipuja. Monikaan romaniseniori ei tiedä oikeuksistaan eikä etuisuuksista, jotka heille lain mukaan kuuluvat. >>> 8 vanhempi romani voi asua nuoremman romanin alapuolella. Niin ikään ikäihmistä nuorempi mies ei voi istua vanhemman naisen vieressä autossa. Se aiheuttaa joskus pulmia kuljettamisessa, mutta järjestelemällä siitäkin Rauhan Nymanin kohdalla on selvitty. Rauha Nyman osaa romanikieltä. Kesäisin hän on osallistunut Romanilähetys ry:n järjestämiin Kielipesä-leireihin, joissa nuoret oppivat kieltä vanhemmilta. On ihanaa olla tarpeellinen. Taas esiliina pirisee. Haloo. Olen täällä Linnalassa, Nyman sanoo kännykkäänsä. Poika on hurauttanut autollaan äidin luo ja tarkistaa, missä äiti on, kun ovikelloon ei vastata. Pirjo Jäntti ja Ossi Blomerus ovat iloisia, että Rauha Nyman on jaksanut tulla Linnalan Senioritapaamisiin. Muiden mukana, omin ehdoin Savonlinnan seudun romanilähetys ry on ollut jo jonkin aikaa huolissaan alueen romanivanhuksista. Perinteinen suurperhemalli on hajonnut tai hajoamassa. Omaiset eivät pysty huolehtimaan vanhuksistaan entiseen tapaan. Kuten ikäihmiset valtaväestössä, myös suuri osa romanivanhuksista asuu nykyään yksin, yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Blomerus sanoo. Monet heistä ovat yksinäisiä ja masentuneita, yhteiskunnasta syrjäytyneitä. Voi mennä päiviäkin, ettei kukaan käy katsomassa. Ennen lapset pitivät huolen papereiden täyttämisestä, käyttivät iäkkäitä vanhempiaan pankissa ja lääkärissä, mutta nykyään vanhusten pitäisi selvitä yksin. Monikaan romaniseniori ei tiedä oikeuksistaan eikä etuisuuksista, jotka heille lain mukaan kuitenkin kuuluvat, Blomerius sanoo. Ongelmia lisää se, etteivät kaikki heistä osaa lukea. Palveluista osalliseksi Linnalan Setlementin Seniorikeskuksessa on järjestetty eläkeläisille toimintaa ja neuvontaa jo vuosikymmeniä. Seitsemäntoista euron päivämaksulla saa aamupalan, lounaan, kahvit, ohjelmaa ja kerran viikossa saunan. Jokaisen vanhuksen elämäntilanne kartoitetaan kokonaisuutena. Asuminen, terveys, sosiaaliset suhteet; heikompia alueita pyritään vahvistamaan. Ossi Blomerius ja Linnalan seniorityön yhteyshenkilö Pirjo Jäntti pohtivat, miten romanit saataisiin mukaan toimintaan. Aikansa pähkäiltyään he käynnistivät pilottihankkeen, joka ajoi romanivanhuksien sopeuttamista kunnan palveluihin. Se on ainoa laatuaan koko maassa. Rahaa pilottiin he saivat Yhdenvertaisuus etusijalle (YES) -hankkeesta. Tieto lisää arvokkuutta Blomerus tuntee henkilökohtaisesti alueen kaikki toistakymmentä romanisenioria. Määrä on iso suhteutettuna alueen kokoon. Blomerus houkutteli heidät mukaan. Kulttuurien kohtaamista on opeteltava ajoissa. Väki vanhenee kaiken aikaa, joten yksinelävien määrä sen kun kasvaa, Jäntti muistuttaa, Palvelujen tuottajana Setlementti tarvitsee tietoa vähemmistökulttuurien säännöistä, tavoista ja tottumuksista. On mietittävä yhdessä, miten tavat saadaan sovitettua yhteen niin, että romanivanhusten, kuten minkä tahansa vähemmistökulttuurin, elämänlaatu säilyy, ja ihmiset tuntevat itsensä arvokkaiksi. Eikä kyse ole vain vähemmistöstä, myös valtaväestö oppii heiltä. Romanivanhusten ja seniorikeskuksen ohella tietoa tuotetaan vanhusten omaisia, kunnan päättäjiä ja seurakunnan diakonia varten. Esimerkiksi kuntien päättäjät eivät välttämättä tiedä, millaisia tarpeita alueen romanivanhuksilla on. Linnalan tiloissa on käynyt kymmenkunta romanieläkeläistä pari kertaa viikossa. Pilottihankkeen rahat ovat loppuneet, mutta moni heistä käy täällä edelleen. Muutamassa kuukaudessa he juurtuivat toimintaamme. Nyt tarvittaisiin jatkorahoitusta, Jäntti sanoo. Vielä me se raha jostain saadaan, Blomerus uskoo

6 Pitkän linjan Lasse Suistoranta (vas.) kiittää vieressä istuvaa Birgitta Mäkistä huolenpidosta ja lämmöstä, jota ikääntyneet kerhopojat ja t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a s u s a n n a v i h e r ä heidän puolisonsa ovat saaneet Auralassa osakseen. kerhopoika >>> Välittäminen, huolenpito ja toveruus saivat Lasse Suistorannan viihtymään Auralan Sisu-poikakerhossa. Samat syyt tuovat hänet 70 vuotta myöhemmin juttelemaan kerran kuussa Auralan Kiltaan. 10 Auralan Setlementin Kerhotoiminta oli juuri alkanut Pohjolan kaupunginosan isossa kiinteistössä Yrjänänkadulla, kun Lasse Suistorannan luokkatoveri houkutteli hänet kerhoon talvella Lähinnä vähävaraisille tarkoitettua poikien harrastuskerhoa vetivät Viipurin setlementistä tulleet nuoriso-ohjaajat Laura ja Ilmari Rinne, joista tuli tärkeitä vaikuttajia elämässäni. Kerho oli kaupunginosamme ainoa nuorten yhteinen tila, ja se oli meille kuin toinen koti, Lasse Suistoranta kertoo. Suistoranta osallistui Auralassa erilaisiin talkootöihin ja toimi myöhemmin muun muassa nuorempien kerhonjohtajana. Minun ikäluokkani kohtalona oli elää sodan olosuhteissa noin viisi vuotta, mikä vaikutti monin tavoin nuorten toimintaan. Kun oma isäni kaatui talvisodassa 1940, Ilmari Rinne tarjosi minulle vahvaa tukea ja ymmärrystä. Tuon ajan merkittäviä muistoja on myös Auralan emännän lämmin sämpylä-tee-yhdistelmä, josta saimme nauttia kokoontuessamme sodan aikana Rinteiden kotiin kerhonjohtajakoulutukseen. >>> 11

7 >>> 12 Tarkoitus oli puhua sopivaa Turun murretta sopivalla nuotilla, muistella menneitä ja parantaa maailmaa. Setlementtiliikkeen toimintafilosofiasta kiinnostunut Suistoranta oli 19-vuotias pitäessään Turun Kauppaopistossa esitelmän, jossa hän kertoi liikkeen syntyvaiheista Englannissa, sen perustajasta Arnold Toynbeesta sekä liikkeen Suomeen tuoneesta pastori Sigfrid Sireniuksesta. Olin huomannut, että Sireniuksella oli myönteisiä tuntoja sisällissodan häviäjiä kohtaan. Liikkeen tuominen Suomeen kuvasi varmasti hänen henkilökohtaista tarvettaan tehdä jotakin, kun evankelis-luterilainen kirkko ei sitä tehnyt. Puhu sujuvast Suistorannan setlementtitoimintaan tuli hiljaisempi vaihe perheen perustamisen jälkeen. Auralasta oli saatu kuitenkin matkaeväät, joista oli apua sodan jälkeen, kun kansaa kohtasivat monet vaikeudet. Olin jonkin aikaa mukana kannatusyhdistyksen toiminnassa Esko Koivun johtajakaudella. Kokoonnuimme myös yhteisiin tapaamisiin ohjaajiemme johdolla, Suistoranta kertoo. Nuorisotoiminnan alkamisesta oli kulunut noin 15 vuotta, kun Sisu-kerholaiset kokoontuivat Auralassa järjestettyyn juhlatilaisuuteen. Seuraavan kerran tavattiin kymmenen vuoden kuluttua. Perustimme silloin Ilmari Rinteen johdolla Auralan Killan vanhan setlementtiperinteen käsi kätehen -tunnuksella vahvistamaan ystävyyssuhteita. Sen jälkeen tapailimme aika ajoin Auralan uudessa toimitalossa. Sitten saimme idean koota ja kirjoittaa leike- ja muistikirjaa varhaisen nuorisotoiminnan ajoilta. Myöhemmin luovutimme sen Auralan johdolle, ja siitä tulin osa Auralan kokonaishistoriaa. Kiltalaisten ikääntyessä tapaamiset harvenivat. Toiminta elpyi Suistorannan mukaan kuitenkin uudelleen, kun Auralan johtaja Juhani Pörtfors ohjasi Birgitta Mäkisen seniroriryhmän vetäjäksi ja emännäksi. Kilta nimettiin Topakaksi, ja kokoontumiset siirtyivät kerholaisille mieleiseen Puu-Auralaan. Samalla kiltalaisille järjestyi tilaisuus saada kahvia leivän kera omakustannushintaan, mikä oli Suistorannan mukaan tuntuva parannus hengen joukkomme pääasiallinen tarkoitus oli puhua sopivaa Turun murretta sopivalla nuotilla, muistella menneitä, parantaa maailmaa ja lähteä kotiin iloisella mielellä, Suistoranta sanoo. Kiltalaiset kokoontuvat kerran kuussa edelleen, vaikka iäkkäimmistä kerholaisista moni on nukkunut jo pois. Ikähaitarimme on nykyään vuotta. Toimimme keskusteluryhmänä, joka puhu sujuvast mut kuuntele viäl paremmi. Puolisommekin ovat olleet mukana jo pitkään, koska osa meistä tarvitsee apua. Suistoranta muistelee viime kesän kohokohtina Auralan järjestämiä kaksia juhlia, jotka liittyivät Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen. Toinen oli maahanmuuttajien riemullinen juhla ja toinen valtava musiikkishow, jossa nuoret soittajat olivat etusijalla. Tällainen yhteydenpito eri kansojen edustajien kesken vahvistaa jos mikä yhteenkuuluvuutta ja lisää myös kansalaisten ymmärrystä. Auralan Setlementin seniorityöstä vastaava Birgitta Mäkinen kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan vetää pitkät perinteet omaavaa Auralan Kiltaa. Meille on kunnia-asia saada tarjota tilat kiltalaisille. Tunnelma kerran kuussa tapahtuvassa tapaamisessa on aina lämmin, ja nämä ihmiset antavat minulle työntekijänä paljon.

8 Hilmalle rokataan jatkoaikaa Irina Stasevskaja ja Hilma Tukmatsova. t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n ella järjestettävän Vanhuus rokkaa -konsertin tuotosta osa on tarkoitus käyttää siihen, että Hervannan Naistarin Hilma Tukmatsova voisi jatkaa kielitaidottomien maahanmuuuttajavanhusten "oikeana kätenä". 14 ella asuva Irina Stasevskaja, 70 v. on yksi lukuisista venäjänkielisistä vanhuksista, joille Hervannan Naistarin projektityöntekijä Hilma Tukmatsova on ollut korvaamaton apu. Tukmatsova oli mukana Setlementti Naapurin Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa, jonka tavoitteena oli edistää ja ylläpitää ikääntyvien maahanmuuttajien fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Tukmatsovan tehtävä oli vastata palveluohjauksesta, ja hän on kuljettanut viisi ja puoli vuotta Suomessa asunutta Stasevskajaa ja muita ikäihmisiä lääkäriin, labraan, Kelaan ja vero- ja asuntotoimistoon. Hän on avustanut myös lomakkeiden täyttämisessä, järjestänyt kuljetuksia, tehnyt kotikäyntejä ja ollut maahanmuuttajavanhusten mukana paikoissa, joissa he eivät selviä ilman tulkkia. Koska projektille ei järjestynyt jatkorahoitusta, Tukmatsovan työsuhde on lopuillaan. Se on kova paikka Stasevskajalle, jonka yhteistyö >>> 15

9 >>> 16 Tukmatsovan kanssa on sujunut saumattomasti. Stasevskaja liettualainen maahanmuuttaja, joka tuli poikansa perheen perässä Suomeen sairastuttuaan vakavasti Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Pelkään, miten minun käy ilman Hilmaa. Poikanikaan ei ehdi auttaa minua, koska hän on viikot töissä toisella paikkakunnalla. Olen opiskellut ahkerasti suomen kieltä, mutta en ymmärrä, mitä lääkärit sanovat, koska he puhuvat niin nopeasti. En ymmärrä myöskään, mitä papereissa sanotaan, sydämentahdistimen kanssa elävä Stasevskaja sanoo. Tukmatsovan mukaan kielitaidottomien ikäihmisten tilanne on todella hankala, etenkin jos vanhus sairastaa. Projektin tarkoitus oli tukea ikääntyvien maahanmuuttajien arjen hallintaa ja palvelujen käyttöä, mistä on apua niin kotoutumisessa kuin osallisuuden kokemisessa. Kielitaidon puute on kuitenkin iso este monessa asiassa. Moni ikäihminen osaa arkisuomea, mutta sanavarasto on niin pieni, etteivät he ymmärrä mitään esimerkiksi lääkärien diagnooseista. Ihminen voi syödä lääkkeitä tai jonottaa leikkaukseen tietämättä, mitä hän sairastaa, Tukmatsova kertoo. Uusi kotoutumislaki huomioi eritysryhmät voimaan asuneen uuden kotoutumislain tarkoituksena on edistää entistä paremmin maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Uusi laki huomioi myös erityisryhmiä, joita ovat muun muassa ikääntyneet maahanmuuttajat. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektitiimiin kuulunut tohtoritutkija Sari Heikkinen en yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksesta sanoo, että ikääntyneinä Suomeen tulleita maahanmuuttajia ei voida kotouttaa työn tai koulutuksen avulla. Heitä varten tarvitaan erilaisia toimia. Yhteiskunnan kannattaa panostaa kotoutumiseen, koska sen avulla voidaan edistää ikäihmisten toimintakykyä ja saada heidän elämäänsä lisää aktiivisia vuosia, Heikkinen sanoo. V astikään lehdissä kerrottiin hienosta tutkimuksesta, jonka mukaan ihmisen aivot alkavat vanheta jo nelikymppisenä. No, sehän tarkoitti suunnilleen sitä, että ulkomuisti käy tuossa iässä huonommaksi kuin lapsella ja nuorella, eikä tiedetä, mitä tämä ilmiö tarkoittaa pitkän päälle. On hienoa ja kiinnostavaa, että aivojamme tutkitaan monipuolisesti. Tutkimusta tarvitaan todella paljon. Pelkään kuitenkin pahoin, että tuo viesti ymmärretään väärin: ihmiset tulevat ikään kuin huonommiksi työntekijöiksi jo nuorella iällä, ja ikärasismi kasvaa. Haloo, missä ovat ne työtehtävät, joissa ulkomuistia tarvitaan? Kuka pitää enää puhelinnumeroita mielessään, kuka osaa päässälaskua paitsi me vanhat kun koneet hoitavat mekaanisen muistin asiat. Nelikymppisellä ja sitä vanhemmalla työntekijällä on hallussaan paljon laaja-alaista osaamista ja ymmärrystä, jota työelämässä todella tarvitaan. Puhutaan tavallisesti hiljaisesta tiedosta, mutta alkuperäisen englanninkielisen termin suomennus on minusta huono. Sehän on tietoa, joka siirtyy toiminnan kautta eteenpäin, se on tilannetajua ja ihmissuhteiden hallintaa. Viisikymppisethän ovat työelämän parhaita, kokemusta jo on, lapset ovat kasvaneet ja työ innostaa, eikä kuusikymppisiäkään voi moittia osaamisen puutteesta. Ikäjohtamista vain tarvitaan koko työyhteisöön. [liikkeessä] Haloo, missä ulkomuistia tarvitaan? Jäätyäni eläkkeelle aloin kuulostella, miten meistä vanhoista ihmisistä puhutaan. Hämmästyin. Ensiksikin sana vanha. Sehän on kaunis, ilmaiseva, hyvä suomen kielen sana. Se kuitenkin synnyttää pelkoa ja kiertelyä, täytyy puhua senioreista tai ikäihmisistä, kun ei uskalleta puhua vanhoista. Olen ryhtynyt taistelemaan vanha-sanan puolesta. Minä olen vanha nainen, se on kaunis sanapari. Olen ollut kolmekymmentä vuotta nuori, neljäkymmentä vuotta keski-ikäinen ja nyt iloisesti vanha seitsemänkymmentä täytettyäni. Vanhus en tunne vielä olevani. Vanhukseksi tulee minun sanastossani, kun tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Sekin on kaunis sana, maistelkaapa. Vanheneminen ei ole sairaus eikä häpeä, se on osa normaalia elämänkulkua Toiseksi meistä vanhoista puhutaan tosi rumasti julkisuudessa. Tuon tuostakin joku viskaali tai pankkimies nimittää meitä taakaksi tai pommiksi tyyliin Suomen ongelma on pitkäikäisyys. Ikään kuin emme olisi vuosikymmeniä ponnistelleet, että Suomi muuttuisi kuusikymmenluvun Euroopan sairaasta miehestä hyvinvointiyhteiskunnaksi. Silloin olimme huonommassa tilanteessa kuin Puerto Rico, kun taudit niittivät erityisesti miehiä nelikymppisinä. Nyt meillä on tavoiteltu tilanne, jolloin niin miehet kuin naisetkin voivat vanheta rauhassa ja kokea itsensä hyvinvoiviksi, vaikka muutama kremppa ja troppi mukana kulkisikin kahdeksankymmenvuotiaina. Meidän ei pidä suostua häpeämään ikääntymistä, se on suuri voitto ihmiskunnalle! Kolmanneksi vanhoja ihmisiä pidetään yhtenä harmaana massana. Mikään ei voisi olla virheellisempi mielikuva. Yksikään ikäryhmä ei ole niin täynnä erilaisuutta kuin juuri vanhat. Nuoriso luulee olevansa erilaisuuden perikuva, mutta toisin on, hehän tavoittelevat erilaisuutta hankkimalla sitä, mitä kaikilla muillakin on. Olen alkanut puhua ikädiversiteetistä. Tehän tiedätte biodiversiteetin, luonnon monimuotoisuuden ja sen suojelun. Ikädiversiteetti, iän monimuotoisuus on suurempaa kuin sademetsän koppakuoriaisten määrä. Me vanhat olemme keskenämme erilaisia elämänkokemuksemme, harrastustemme, koulutustaustamme, mieltymystemme, tottumustemme, sosiaalisten suhteittemme ja työelämän kokemustemme suhteen. Näin rikasta erilaisuutta ei voi tunkea yhteen pussiin. Ollaan ylpeästi erilaisia, sehän rikastuttaa kanssakäymistä Ja vielä tämäkin: vallalla oleva mielikuva on, että kaikki yli 65-vuotiaat olisivat laitospaikan varassa. Meitä yli 65-vuotiaita on liki miljoona, ja määrä kasvaa koko ajan. Ympärivuorokautista hoitoa on tarjolla muutamalle prosentille, ja se tulee toki tarpeeseen, enemmänkin saisi olla. Silti reippaasti neljä viidesosaa meistä on aktiivisia kan- salaisia, jotka hoitavat omat asiansa täysivaltaisina kuluttajina ja kuntalaisina. Maa on täynnä kerhoja ja klubeja, joissa kohtaa vereviä, toimeliaita, innostuneita vanhoja ihmisiä. Nuoremmat eivät vain tiedä sitä. Luulin, että kuudenkymmenen viiden jälkeen ei ole enää mitään, tunnusti erään ministeriön nuori virkamies minulle. Meillä pitää olla oma sanamme sanottavana, kun nuoret suunnittelevat vanhojen tulevaisuutta. Vanhenemista ei tarvitse pelätä, sen voi tehdä ihan oman mallinsa mukaisesti. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n puheenjohtaja k u v a a n t e r o a a l t o n e n / S T M 17

10 [70 vuotta sitten] 18 Jyvälä kiittää Jyvälän Setlementti ry kiittää Suomen Setlementtiliittoa ja sen jäsenyhdistyksiä, joiden lahjoittamilla varoilla saimme hankittua uuden pianon tulipalossa menetetyn tilalle. Kauniisti soivan Yamaha-pianon hankkimisessa tuli vastaan myös Piano Jylhä, jonka toimitusjohtajan Jyrki Jylhän kanssa saatiin neuvoteltua pianolle sopuhinta. Jyvälä kiittää myös Viittakiven opistoa ja Harjulan Setlementtiä saamistaan lahjasoittimista. Toiminnanjohtaja Helena Huovila [tässä ja nyt] Rohkeaa vanhenemista V anhenemisen yhteydessä puhutaan muun muassa sellaisista käsitteistä kuin onnistunut, vahva ja rohkea vanheneminen. Rohkealle vanhenemisella on ominaista tulevaisuuteen suuntautuminen ja halu ottaa riskejä. Rohkeasti vanheneva ihminen on valmis kohtaamaan haasteita kaikissa elämänsä vaiheissa. Hyvä esimerkki rohkeasti vanhenevasta ihmisestä on lehtemme kanteen kuvattu tamperelainen Ingrid Juselius, 94 v., jonka uteliaisuus elämää kohtaan ei ole kadonnut minnekään. Matkustamista rakastava Juselius on käynyt muun muassa Pohjois- että Etelävanalla. Tällä hetkellä haaveissa on Grönlannin matka, mitä ei estä se, että Juselius kuulee huonosti ja on 100-prosenttisesti näkövammainen. Mikä on elinvoimanne salaisuus? Olen liikkunut aina paljon, ja käyn kävelyllä edelleen joka päivä. Jos minulla ei ole kannettavaa. nousen 148 porrasta kotiini kahdeksanteen kerrokseen. Luen myös paljon näkövammaisille tarkoitetulla lukulaitteella ja tapaan ihmisiä lähetyspiirissä. Viikon kohokohta on se, kun Amerikassa asuva poikani soittaa joka sunnuntai kello 17. Lehtemme kanteen kuvattu 94-vuotias Ingrid Juselius tunnetaan ella henkilönä, joka kulkee vauhdilla valkoisen keppinsä kanssa, ja jolla riittää lämmin sana kanssaihmisille. A h t i K a u k o n i e m i Setlementtiyhteisön yritykset saivat yhteiskunnallisen yrityksen statuksen Setlementtiyhteisön omistamat Oskelakoti Oy, S-Asunnot ja Senioriasumisoikeus Oy kuuluvat niiden 11 yrityksen joukkoon, joille Suomalaisen Työn liitto myönsi historiansa ensimmäiset Yhteiskunnallinen yritys merkin. Senioriasumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Esa Fagerlundin mukaan yhteiskunnallisen yrityksen status tuo aiempaa enemmän painoarvoa sille, että setlementtiyhteisön asumispalvelutoiminta on aidosti yleishyödyllistä. Emme pyri voiton maksimointiin, vaan käytämme ylijäämän asumisen laatuun, jolloin se tulee asukkaiden hyväksi. Näin toimintamme on yhteiskunnallisesti merkittävää, Fagerlund sanoo. Muut Yhteiskunnallinen yritys merkin saaneet yritykset ovat Ektakompus Oy, Diacor Terveyspalvelut Oy, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Diakoniset Kiinteistöpalvelut Oy, Syfo Oy, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Bovallius Palvelut Oy ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Uusi paikallisuus -hanke esillä eduskunnassa Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke ja siihen liittyä työ kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi nousivat esille eduskunnan täysistunnossa helmikuussa. Markku Mäntymaa (kok) korosti käyttämässään puheenvuorossa, että kuntauudistus voi olla mahdollisuus, jos samalla kehitetään paikallistason vaikuttamismahdollisuuksia ja taataan paikallistason omaehtoinen päätöksenteko. Ne ovat myös Uusi paikallisuus -hankkeen tavoitteita, mihin Mäntymaa viittasi puheenvuorossaan. 19

11 20 Sama suunta, mutta pienemmät kierrokset Vanhuus rokkaa -hyväntekeväisyyskonsertti kiertää mukana. Erään naisen tytär kertoi, ettei melkoisesti ryppyjä. hänen äitinsä ole laulanut vuosiin. Olin Intoa antaa se, että nyt 70-vuotias parhaillaan Suomea. Kysyimme esiintyjiltä, miten heiltä vanhuksille joku vaan, tuntematon laulajatyttönen, Johnny Cash teki parhaat kappaleensa mikä tuntui kivalta. Kuten vasta yli 60-vuotiaana. Bruce Springsteen itseltään sujuu rock n roll vanhana. sekin, ettei se sukupolvien kuilu niin ja Neil Young ovat kuusikymppisiä eikä Kysymykset: 1. Miksi lähdit Vanhuus rokkaa -tapahtumaan mukaan? 2. Miten haluaisit viettää oman vanhuutesi? 3. Rockin ikonit ovat perinteisesti olleet nuoruus ja energisyys. Miten näet oman ikääntymisesi iso ole. Jatkan varmasti tällaista vapaaehtoistyötä. Saan uudenlaisen yleisön, vanhukset, joilta voin itse oppia paljon. Vanhuus rokkaa -konsertti on osa tätä matkaani. meno ole hiipunut yhtään. Toivoa sopii, että itselläkin on vielä runsaasti peliaikaa. Tämä on ammattini, en ole kouluttautunut millekään muulle alalle. esiintyvänä taiteilijana? Ajatus vanhainkodista ei ole ollenkaan paha. Työntekijöillä pitäisi Mikko Kuustonen 1 Musiikilla voi tehdä hyvää paitsi itselleen myös muille. Yhdessä tekeminen on erityisen palkitsevaa. Omat vanhempani ovat jo kuolleet. Isovanhempiani en koskaan edes tavannut, joten suosin korvaavia mummoja ja pappoja. Seniorityön tukeminen kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin, ainakin niin kauan, kuin yhteiskuntamme ei takaa ikäihmisille hyvää hoitoa. 2 Vanhana luen klassikoita takkatulen ääressä shaali polvillani ja kerron jälkipolvelle piruuttani paria puuduttavaa tarinaa, yhä uudelleen. Tarinoiden osalta suunnitelma ehkä toteutuu, mutta kodin lämpö saattaa muuttua vuodeosastoksi. Toivoisin säilyttäväni ilon ja huumorin sekä mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Pyrin yksinkertaistamaan elämääni jo nyt, jotta olennainen kirkastuu ja vanhuus olisi seesteinen. Muutamia sukupolvia sitten keskimääräinen elinikämme oli alle 40 vuotta, joten iloitsen tästä upeasta jatkoajasta, joka minulla on meneillään. 3 En ajatellut tulla katetroiduksi lurexeissa. Rock-kulttuurin energisimpien tiennäyttäjien tuleekin olla nuoria. Puistattaa ajatus ryntäilemisestä ja kukkoilusta eläkevuosina. Ensimmäinen rock-sukupolvi on vasta vanhenemassa, joten odotan ilolla, kuinka Olavi Virta vaihtuu palvelutaloissa Rolling Stonesiin. Vai vaihtuuko? Moni ihailemani artisti on tehnyt ikääntyneenä tuotantonsa upeimpia levyjä, kuten Leonard Cohen ja Johnny Cash. Se on mahdollista, kun vanhetessa jää turhat paineet pois ja uskaltaa olla enemmän oma itsensä. Tätä odotellessa... Erin 1 Esiinnyin jokin aika sitten eräässä vanhainkodissa. Osittain dementoitunut yleisöni lauloi iloisesti mukana 1960-luvun biisejä ja kikattelivat Vanha nainen hunningolla -kappaleen 2 olla kuitenkin nykyistä enemmän aikaa seurustella vanhusten kanssa ja rahaa toteuttaa ideoitaan. Pelkkä television tuijottelu ei houkuttele. Jos jotain olen vanhainkotireissuiltani oppinut, niin sen, ettei ihminen lakkaa unelmoimasta koskaan. Toivottavasti joku auttaa minua toteuttamaan unelmiani loppuun asti. 3 Myös yleisö vanhenee, ei vain esiintyjät. Teinit eivät ole ainoita musiikin kuuntelijoita. Iän mukana tulee viisautta ja kokemusta. Pitää vain hyväksyä, että mukana tulee ryppyjä ja muita sivuvaikutuksia. Monet esiintyjät hankkiutuvat kauneusleikkauksiin ja päätyvät lähinnä oudon näköiseksi. Tehdessäni Vanha nainen hunningolla -kappaletta kuvittelin, miltä tuntuu olla tämän naisen asemassa. Rakensin hänelle elämänkaaren lapsuudesta kuusikymppiseksi. Laulu kertoo retkestä, jolloin parikymppisenä naimisiin mennyt nainen löytää itsensä uudestaan, omana yksilönään. Odotetaan, että ihminen on vanhetessaan aina vain kunnollisempi. Ja näkymättömämpi. En halua hyväksyä sitä. Ehkä olisin sen aikakauden naisena päätynyt samantyyppiseen tarinaan. Nykyään onneksi eletään yleensä ensin nuoruus alta pois ja vasta sitten sitoudutaan. Anssi Kela (esiintyy vain Oulun konsertissa) 1 Ikäihmiset saavat julkisuudessa ääntään kuuluviin huonosti. Uskon, että konsertti edistää heidän esiin pääsyään. 2 Omaa vanhuutta ei ole tullut vielä hirveästi pohdittua. Eniten pelottaa ehkä yksinäisyys. Jutut, joissa vanhus on ollut kuolleena viikkoja tai kuukausia ennen kuin hänet huomataan, ovat todella surullisia. Toivottavasti itsellä on perhettä ja ystäviä vanhana. Eläkkeitä maksava väestö vähenee koko ajan. Joskus mietityttää, onko eläketurvaa olemassa enää ollenkaan, kun minä jään eläkkeelle. Yhtälö näyttää tulevan aina vaan vaikeammaksi. 3 Rock nousi ja 60-luvulla. Voi sanoa, että ensimmäistä kertaa rockin historiassa musiikin ikonit ovat vanhoja. Vielä 70-ja 80-luvulla naureskeltiin, jos esiintyjä oli neljä- tai viisikymppinen. Täytän kohta 40, muttei tunnu yhtään siltä, että musiikkiurani olisi lopuillaan. Ikäraja siirtyy koko ajan eteenpäin; onhan Mick Jaggerillakin jo Arttu Wiskari 1 Kiertueelle lähteminen tuntui luonnolliselta, koska papat rokkaavat ja mummot danssaavat! 2 Toivottavasti saan tehdä töitä mahdollisimman pitkään ja pysyä terveenä. Toivon mukaan yhteiskunta on muuttunut suvaitsevaisemmaksi. 3 Toivon, että saan tehdä tätä työtä mahdollisimman pitkään. Ikä tuo artistille lisää uskottavuutta ja kokemus näkyy varmuutena. >>> 21 T e k s t i M a r i a n n a L a i h o

12 Vanhuus rokkaa -tapahtuman suojelijaksi on lupautunut sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikko Jos olemme onnekkaita, meistä kaikista tulee joskus vanhoja. Sitä kannattaa tulla pähkäilemaan Vanhuus rokkaa- konserttiin. Siellä me haastamme sinut ja minut tekemään yhdessä työtä sen eteen, että Suomesta tulisi entistä ikäystävällisempi yhteiskunta. Tule mukaan vaikuttamaan. >>> 22 Tumppi Varonen 1 Monet vanhat ihmiset joutuva kärsimään avuttomuuden tunteista ja yksinäisyydestä. Kaikenlainen tuki vanhusten hyväksi on tärkeää. 2 Toivoisin voivani elää kuin äitini, dementoitumatta. Yksin ei ole välttämättä mukava asua. Asumisyhteisö tai jopa kommuuniasuminen voisi olla hyvä. Asukkailla olisi omat asunnot tai huoneet, mutta myös yhteisiä tiloja. Yhdessä he voisivat myös harrastaa kaikenlaista, vaikka matkustaa. 3 Vanheneminen ja rock roll sopivat hyvin yhteen kuten kitara ja Chuck Berry. Ikä tuo ryppyjä myös musiikkiin. Jonna Tervomaa (esiintyy Oulussa) 1 Olen onnekas, koska isovanhempani elävät vielä. Heidän kauttaan on tullut peilattua ja pohdittua paljon vanhuuteen liittyviä asioita. Oli hienoa päästä mukaan konserttiin. 2 Saa nähdä, kumpi mättää ensiksi pää vai kroppa. Se, millaiseksi oma vanhuus muotoutuu, riippuu varmaan aika lailla terveydestä. En haluaisi olla muille taakaksi. Toivoisin voivani päättää omista asioistani, jotta oma elämä pysyy mielekkäänä. Eniten pelottaa se, että jos jää ihan yksin. Toivottavasti omaiset ja yhteiskunta ovat yhdessä järjestämässä vanhuksille yhteisöllistä elämää, kun itse olen vanha. 3 Nuoruuteen liittyvässä ehdottomuudessa ja hetkessä elämisessä on oma kiehtovuutensa. Minua on kuitenkin jo jonkin aikaa viehättänyt vanhemmat artistit. Iän tuoma elämänkokemus lisää usein esiintyjän karismaa. Monilla myös lauluääni paranee, kun eletty elämä kuuluu läpi. Yleisö on eri-ikäistä ja elää erilaisia elämänvaiheita, joten eri-ikäisille esiintyjillekin on tilausta. Osaako esiintyjä hyödyntää ikääntymisensä, se on toinen juttu. Esimerkiksi Paula Koivuniemeä, Virve Rostia ja Maaritia voi vain ihailla. Jos esiintyminen ja ulkonäkö ovat olleet erittäin sidoksissa toisiinsa, vanheneminen voi olla vaikea juttu. Ulkonäköpaineet koskevat nykyään aika lailla miehiäkin. Jos ikää peittelee liikaa, luulen, että homma menee metsään. Patti Smith on sitä, miltä näyttää, ja hän on tehnyt, mitä on halunnut. Toivon itsekin kehittyväni omaa rataani ja löytäväni yleisöni aina uudelleen. Pelle Miljoona 1 Tämäntyyppistä rundia ei oo ennen järjestetty, olin heti messissä, kun pyydettiin. Ikääntyminen on aika vähän esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikka Suomi ikääntyy nopeasti. Vanhuus voitaisiin nähdä myös voimavarana, ei pelkästään taakkana. 2 Oman vanhuuteni haluaisin viettää samoin ku tähänkin asti, mut pienemmillä kierroksilla. Snadi puutarha voisi olla kova sana. Vanhemmilla ihmisillä on viisautta, jota ei löydy netistä. Ois hyvä, jos nuoret oppis kuunteleen kokemuksen ääntä, niin kuin itämaisissa kulttuureissa. 3 Osa idoleistani on kuollut, osa kiertää edelleen, esimerkiksi Bob Dylan. Jotkut bluesartistit esiintyvät ympäri maailmaa, vaikka on kahdeksankymppiä mittarissa. Uskon, että vanhana gubbena kahisen laulujani ja rämpytän akustista kitaraa, toivottavasti muuallakin ku kaverien hautajaisissa. 23

13 24 Lifestyle? Koin musiikillisen valaistumiseni seitsemän vuoden iässä Euroviisu-karsintojen muodossa. Perheeni jokavuotisiin perinteisiin on aina kuulunut Euroviisujen seuraaminen ja sinäkin vuonna istuin katse tiiviisti ruudussa katsellen Suomen esikarsintoja. Ruutuun ilmestyikin jokavuotisten poppareiden ja iskelmätähtien lisäksi jotain aivan muuta. Viisi hirviöksi pukeutunutta tyyppiä, jotka karjuivat ja soittivat täysillä. Se hetki muutti elämäni kulun. Äkkiä Gimmel, Pikku G ja muut ennen enemmän tai vähemmän intohimoisesti fanittamani bändit eivät enää olleetkaan maailman parhaita. Lordi oli vienyt sydämeni alle kolmessa minuutissa. Noin kuukauden päästä kyseisestä tapahtumasta pääsin Suomen Euroviisufinaaliin katsomaan Lordia livenä. Muistan olleeni koko päivän aivan täpinöissä. Fanipaitakin piti hommata. Jälkeenpäin ajatellen siisteintä Lordin show:ssa taisi olla pyrotekniikka. Kyllähän se seitsemänvuotiaana vetää hiljaiseksi, kun katosta ja lattiasta lentää samaan aikaan kipinöitä. Euroviisujen ja Lordin jälkeen musiikkimakuni sai lopullisen suuntansa. Löysin 80-luvun melodisen rockin ja huomasin fanittavani samoja bändejä kuin kavereideni isät. Tällä hetkellä kovinta on aito 70-luvun punkrock ja hardcore. Kuitenkin aina, jos joku kysyy lempimusiikkityyliäni, vastaan rock. Ja siitä on kiittäminen Lordia. S a a n a, 1 4 Music This is how I found My Chemical Romance: Welcome to the Black Parade music video. I still remember when I saw that music video from MTV. I said: Who s that crazy guitarist? I meant Frank Iero, but back in then I didn t know anything about that band. When I started Turku s vocational school, I started to listen My Chemical Romance again. Nowadays I listen My Chemical Romance almost like 24/7. Well, not then when I sleep. MCR s music has helped me a lot. Also I like the lyrics of the songs, there s the point! Sylissäsi Sylissäsi Tahdon olla kuolematon T i i a 2 1 Synkronoitua sydämesi sykkeeseen sen kertoessa miten jatkaa Opetella ulkoa tuoksusi, niskasi Ja sateen ropinan ikkunaa vasten: tralala, tralalalam. R a u n i s 1 4 Mitä sana Lifestyle tuo mieleesi? Turun Tyttöjen Talon monikulttuurisen Blogitiimin nuoret vastaavat kysymykseen kukin tavallaan. Turun Tyttöjen Talon Blogitiimiin kuuluu vuotiaita nuoria. Ryhmää vetää valokuva- vää hyvien ystävien seurassa. Ikä on vain numeroita, joten nyt kaikki rohkeasti vaan mäkeen pyörimään, se vähentää kummasti stressiä, saa naurua aikaan ja ennen kaikkea mikä tärkeintä muistoja. Jokainen meistä voi olla lumikenttien sankari. Pulkalla tai ilman. A x u l i 8 3 Young s Lifestyle Ikävä tosiasia, mutta polttavatko nykyisin nuoretkin jo itsensä loppuun ja miten tähän ollaan päädytty? Ennen on vain puhuttu aikuisten ja lapsiperheiden hektisestä elämästä, eikä olla kiinnitetty huomiota nuorten jatkuvasti lisääntyvään hektisyyteen ja pahoinvointiin paitsi nyt Mutta miten sitä ohjelmaa sitten vaan riittääkin ja tuntuu, että tunnit loppuvat vuorokaudessa kesken, jolloin siihen keksitään ratkaisuksi muutaman tunnin yöunet 8-9 tunnin sijaan ja taas mennään Kysyttäessä yleisesti nuorten viikosta on vastaus seuraavanlainen: klo 8-15 koulussa, koulusta suoraan treeneihin kahdeksi tunniksi, sieltä kotiin, syömään, läksyt ja televisiota sen verran kuin ehtii. Ja klo 22, kun on aikaa, päädytään FB:hen juttelemaan kavereiden kanssa päivän kuulumiset ja muistetaan mennä siinä yhden tai kahden aikaan nukkumaan ja lasketaan tunteja siihen, kun kello soi klo 6.30 ja bussiin juoksu taas edessäpäin. Viikonloppuna sitten nukutaan Itse saa olla siinä mielessä onnellisessa asemassa, että on ollut niin tukeva ja rakastava perhe, jolloin kodistakin on muodostunut turvallinen hengähdys- ja akkujen latauspaikka. Näin ei kuitenkaan kaikilla ole, harmi Nykyisin on muodostunut taitolajiksi rajata, hallita ja aikatauluttaa ajankäyttöä, jolloin lopputulos on liian tiivis päivä, viikko, kuukausi ja vuosi Vuodenvaihteessa taas mietitään mitä sitä onkaan tullut tehtyä, muistamatta puoliakaan. Päämääränä kun vain on, että pakko ehtiä ja jaksaa tehdä kaikki vielä kun on nuori. Mutta ajatellaan tätä vähän: Mitä jaksamme aikuisena ja yli puolet loppuelämästämme mikäli jo nyt vedämme itsemme aina ihan piippuun. Ratkaisu: Please, kirjoittakaa kalenteriin minä itse, sohva, tv tms. Rajatkaa hetki, jolloin olette tekemättä mitään. Arvostakaa itseänne: pysähtykää, hengittäkää ja kuunnelkaa itseänne. Ei ole pakko aina jaksaa. Elämä käy muuten liian raskaaksi, vaikka sen pitäisi kuitenkin olla elämistä varten, ainutlaatusita. Ps. Muistakaa ystävät, jotka teillä on! S o h v i Lapset Pidän lapsista, koska he ovat positiivisia ja yleensä iloisia. Olen hoitanut lapsia todella paljon. Voin olla oma itseni heidän kanssaan. Lapset ovat suoraan puhujia. He sanovat suoraan mitä he ajattelevat ja he ovat ihania. Lapset ovat minun elämässä tärkeitä. He ovat sitä aina. Minulla on kolme ystäväni lasta, joita olen vahtinut. Heidän äiti luottaa muhun. Olen jopa joskus vahtinut heitä viikonloppuna ja viikolla. Heidän kanssaan on ihanaa eikä koskaan tylsää. Aina kun vahdin heitä, olen iloinen. Lapset osaavat olla ilkeitäkin ja jopa joskus hyvin kiukkuisia, mutta olen silti heidän kanssaan iloinen. En voisi suuttua lapsille. Lapsilla vilkas mielikuvitus ja se on yleensä todella monipuolinen. P i i a 2 1 The Life of Young People There are various different types of age groups (young people). This age of young people reaches between the Pulkkamäessä Käsi ylös kuinka moni haluaisi pulkkamäkeen? Entä kuinka moni käy oikeasti mäessä peuhaamassa? Itse olen 28-vuotias ja joka talvi odotan lumentuloa kuin pikkulapsi, sillä muutoksella, että olen nykyään iso lapsi:). Rakastan talvea enemmän kuin mitään muuta vuodenaikaa. Raitis ilma, pehmeän karhea lumi, lumienkelit ja -ukot. Lämmintä juotavaa ja jotain syötäages of years. In this age group there are various types of life styles. The various life styles can be explained below. Dressing habit is one of the life styles of young people. Most young people in our society today like dressing up themselves. In this case, they have different dressing styles. For example some young people like to dress like hiphop star, rock star, gang star, model and movie stars. Int this fashion style they wear recent outfit in the market. The young people also have this habit of to match. They like matching their colors of what they are wearing. Educationally many young people want to be educated. By education they believe they will have a better job. Socialization is another aspect of young people s life style. When we talk about socialization, we mean the social aspect of life. Many young people are interactive and by this they learn new languages and cultures and makes new friends. Also many young people like smoking, drinking, clubbing and partying most of the time. Also leisure time, they have different kinds of activities that young people like to do in their leisure time. For example, some young people like to read novels, watch TV, go out with friends, go to the beach, use the internet, go for shopping and go to watch movies with friends. Traveling is also one aspect of most people s life style. Most young people like to travel abroad during their holiday. By this they like to interact with other people, study the life style of another society. In fact most young people want to discover the real world by traveling. About music; for example some of the young people like to listen to slows, hiphop and rock bands. T r a c i

14 [keskeltä kenttää] 26 4 kuunnella Vähäosaisia on syytä Setlementtiliiton Uusi paikallisuus tävissä paljon samankaltaisuuksia 1970-luvun -hankkeen avajaisseminaarissa Thatcherin ajan kanssa, varsinkin kevään 2011 puhunut Steve Wyler valotti kotimaansa yhteiskunnallista tilan- kylvettiin Wylerin mukaan myös tämän hetkisen nuorisomellakoiden osalta. Thatcherin aikana netta, jota leimaa turhautuneisuus taloudellisen kriisin siemen, jolloin thatcherilaisen poliittisen järjestelmän toimimattomuuteen, eriarvoisuuden kasvuun ja sitä kaut- turhautuminen saivat hänet lähtemään mukaan yhteiskunnan varjossa eläminen ja siitä aiheutunut ta luokkayhteiskunnan vahvistumiseen. poliittiseen kampanjointiin. Elämme vaikeita aikoja, eikä tilannetta paranna se, että Iso-Britannialla on edessään talou- kapitalismi sekä pankkien kestämätön toimintatapa Ahneuden kulttuuri, individualismi, kasvava dellisesti tiukat ajat, Wyler sanoi. juurtuivat brittiläiseen yhteiskuntaan pitkäksi aikaa, Julkisen hallinnon budjettileikkaukset koskettavat Wylerin mukaan erityisesti heikossa ase- kansalaisyhteiskunnasta ja viemään työläisiltä heille sillä Thatcherin hallinto pyrki romuttamaan ajatusta massa olevia ihmisiä, ja huolestuttavat talouden kuuluvat oikeudet. Se sai minut ja monet samalla näkymät lisäävät köyhyyttä. Uhkana on myös tavalla ajattelevat nuoret aktivoitumaan, jo nuorena yhteiskunnan eriarvoisuuden syveneminen, mikä tuo mukanaan lisää suvaitsemattomuuden ja Wyler kritisoi myös Tony Blairin ja Gordon Brow- kansalaistoiminnasta innostunut Wyler muistelee. kärsimättömyyden kaltaisia lieveilmiöitä. nin hallitusten toimintaa ennen David Cameronin Wylerille on Locality-järjestön toiminnanjohtajana erityisen tärkeää, että ihmisille annetaan Blairin ja Brownin aikana käytettiin paljon konservatiivihallinnon nousua valtaan vuonna mahdollisuus vaikuttaa sekä oman elinympäristön asioihin että heitä koskevaan päätöksente- monikansallisten yritysten taskuun, eivätkä juuri julkisia varoja, jotka ohjautuivat suoraan isojen, koon. Asioita ei tule päättää paikallisyhteisöissä auttaneet syrjäytyneitä. Tuolloin tehtiin päätöksiä, vaikuttavien ihmisten puolesta, vaan heidät pitää joita Thatcherin hallintokaan ei vielä luvulla päinvastoin nähdä ratkaisuna. tohtinut viedä läpi. Yksi Locality-järjestön päätavoitteista on saada kuuluville myös yhteiskunnan vähäosaisten merkittävä rooli Britannian kansalaisyhteiskuntaa Wylerin luotsaamalla Locality-järjestöllä on Maan tai kiinteistön omistaminen ja sen vuokraaminen äänet. Tällöin asukkaat intoutuvat ottamaan kantaa mutta myös vastuuta elinpiiriinsä läheisesti sään sosiaalisen yrittäjyyden ja paikallisyhteisöissä koskevassa keskustelussa, sillä järjestö korostaa työs- eteenpäin voi olla merkittävä tapa rahoittaa yhteisön toimintaa. Kyse on sosiaalisesta kuuluvista asioista, mikä ehkäisee eriarvoisuuden tapahtuvan työn tärkeyttä. Järjestö on saanut tästä lisääntymistä. kannustavaa palautetta, mutta samaan aikaan sitä on yrittäjyydestä yhteisön voimin, Steve Wyler sanoo. Niin brittiläiset paikallistason kuin valtionhallinnon päättäjät luulevat Wylerin mukaan Wyler tietää, että paikallistoiminnassa mukana syytetty liiasta Britannian hallituksen kosiskelusta. usein, että syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset olleet kansalaisaktiivit keksivät paikallisyhteisöjen tarvitsevat puolestapuhujia. kuulemiseen ja voimaannuttamiseen liittyvän toiminnan merkityksen jo kauan ennen Big Societyn Törmäsin jo työskennellessäni Lontoon kodittomien parissa siihen, että ihmisten ajatellaan lanseeraamista. olevan kykenemättömiä tekemään tilanteelleen Hallitus on ymmärtänyt, että paikallisyhteisöissä itse mitään, Wyler sanoo. toimivia kansalaisjärjestöjä tulee kuulla päätöksentekoon liittyen, ja se on ottanut meidän toiminnas- Wylerin mielestä päätösten kohteena olevat ihmiset tarvitsevat tukea voimaantuakseen, mutta päätösten tekeminen ilman heidän kuulemis- Wyleristä on tärkeä muistaa, ette ajatus syntyi tamme oppia. taan on vaarallista. Localityn toiminnassa jo kauan sitten. Se johtaa turhautumiseen, lisääntyvään syrjäytymiseen ja kyynisyyteen, Wyler muistuttaa. paikallistason toimijoille uutena keksintönä. Kuule- Hanke ei tule onnistumaan, mikäli se esitellään miseen tarkoitetut mekanismit on oltava olemassa Kannustavaa palautetta järjestöjen itsensä toimesta, ei ylhäältä alaspäin annettuna. Wylerista Britannian nykytilanteessa on näh- Lähde: Ilkka Haavisto, EVA Brittiläisen kansalaisaktivistin ja Locality-järjestön toiminnanjohtajan Steve Wylerin mielestä myös vähäosaiset saavat äänensä kuuluville. Se on hänestä kaikkien edun mukaista. Kuka? Steve Wyler Työura: Locality-järjestön toiminnanjohtaja. Ennen nykyistä tehtäväänsä Wyler DTA:n johtajana, vapaaehtoistyön keskuksen London Voluntary Councilin johtotehtävissä sekä kodittomien parissa työtä tekevän Homeless Networkin johtajana. Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Harrastukset: Lukeminen. Ammattikirjallisuus, uusimmat yhteiskunnalliset tutkimukset, fiktiivinen kirjallisuus ja runous luvun äänilevyjen keräily. Keräilen erityisesti vanhoja oopperatallenteita. Olen yrittänyt etsiä suomalaisen oopperalaulajan Aino Acktén varhaisia levytyksiä. Motto: Tiedostamme synkät näkymät, mutta emme lannistu. Tiivistä verkostoitumista Locality-järjestö syntyi Iso-Britannian setlementtiliikkeen kattojärjestö Bassacin sekä sosiaalisen yrittäjyyden kattojärjestön Development Trusts Association DTA:n yhdistyessä vuoden 2011 alussa. Locality tuo yhteen 650 paikallisyhdistystä sekä yli biljoonan euron arvosta yhteisomistuksessa olevaa maata ja kiinteistöjä, jonka kautta Locality tukee yhteisöjen omavaraisuutta. Järjestön työntekijät ovat levittyneet ympäri maata ollakseen lähellä kohderyhmiään. Localityn jäsenyhteisöjen työn ytimessä ovat yhteisomistuksessa olevat maa-alueet ja kiinteistöt, sosiaalinen yrittäjyys, yhteistyö, sosiaalinen aktivismi sekä yhteisöjen äänenkannattajana toimiminen. Jäsenyhteisöt muodostavat koko Britannian laajuisen verkoston, jonka tarkoituksena on myös tarjota vertaistukea sekä kouluttaa paikallistasolla toimivia kansalaisaktiiveja. Big Society-politiikan kolme päälinjaa t e k s t i j a k u v a 1. Päätösvallan luovuttaminen ylhäältä alas. Tämä tarkoittaa vallan jakaantumista kansalaisille, työntekijöille, paikallisyhteisöille sekä kolmannen sektorin järjestöille ja yrityksille. Vallan jakaantuminen ruohonjuuritasolle voi koskea muun muassa palveluiden järjestämistä, tuottamista ja käyttämistä sekä paikallisdemokratian vahvistamista. 2. Monituottajuuden ja kilpailun hyödyntäminen. Tämä tarkoittaa palveluiden tuottamista julkisen sektorin, yhteisöjen ja kolmannen sektorin tai yhteiskunnallisten tai muiden yritysten toimesta kilpailuttamalla. Kilpailutuksen kriteerit perustuvat normien tai hinnan sijaan tuloksiin. 3. Yhteisöjen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, sillä "hyvä ja toimiva yhteiskunta pohjautuu aina viime kädessä yhteisöllisyyteen". A n n i n a H i r v o n e n 27

15 [keskeltä kenttää] 4 Seniorit arvostavat asukasisännöitsijää t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a k a r o l i i n a e k Lähellä palveluita ja kunnallisia kulkuyhteyksiä sijaitsevilla senioreiden asumisoikeusasunnoilla riittää kysyntää. Tämä on todettu Suomen Setlementtiliiton ja Kalliolan Setlementin omistamassa S-Asunnoissa, joka tuottaa yli 55-vuotiaille tarkoitettuja aso-asuntoja ainoana rakennuttajana Suomessa. 28 Esa Fagerlund Senioreiden aso-asuntojen suosiota kuvaa hyvin se, että Jätkäsaareen valmistumassa olevasta 75 asunnon talosta jonotti asuntoa 300 henkilöä jo ennen kuin se julistettiin edes haettavaksi. S-Asuntojen toimitusjohtaja Esa Fagerlundin mukaan kova kysyntä johtuu erilaisista laatutekijöistä. Pyrkimyksenämme on tuottaa koteja, joissa ihmiset viihtyvät ja haluavat asua pitkään. Viihtymistekijöitä on muun muassa se, että tontit hankitaan läheltä palveluita ja kunnallisia kulkuyhteyksiä. Taloissa on erikoisuutena myös päiväsaikaan tavattavissa oleva asukasisännöitsijä sekä asukkaiden yhteinen olohuone, joka mahdollistaa monenlaisen sosiaalisen kanssakäymisen muun muassa yksineläville. Asukasisännöitsijää arvostavat etenkin ikäihmiset, joille turvallisuus on asumisessa tärkeää. Senioritaloissa asuu myös työssä käyviä ihmisiä. Sen vuoksi kehitimme asukasisännöintiä vuoden alussa siten, että asukasisännöitsijä on yhtenä päivänä viikossa paikalla kello 16 sijasta kello 18 asti. Muutos tuli tarpeeseen, sillä eräässäkin 50 asukkaan talossa 36 henkilöä jonotti illan suussa asukasisännöitsiän luokse. Fagerlund on kehittämässä ikääntyneiden asumista myös ympäristöministeriön vuoden alussa kokoon kutsumassa työryhmässä, jonka on tarkoitus laatia ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille kesäkuun puoleen väliin mennessä. Haluan vaikuttaa työryhmässä muun muassa siihen, että senioripuolen asuntojen valintakriteerit muuttuisivat joustavimmiksi, senioriliikettä edustava Fagerlund sanoo. Pienellä rahalla suuria parannuksia Joustoa tarvitaan Fagerlundin mielestä esimerkiksi tilanteessa, jossa 70-vuotias henkilö hakee tyttärensä perheen naapurissa olevaa kohdetta, mutta ohitse ajaa työssä käyvä hakija, jolla on pienempi jonotusnumero. Jos työssä käyvällä henkilöllä ei ole erityistä syytä hakeutua juuri sille alueelle, hänelle voitaisiin osoittaa vastaavanlainen asunto jostain muualta. Näin ikäihminen pääsisi asumaan turvallisesti tyttärensä lähelle. Fagerlund peräänkuuluttaa samanlaista joustoa myös silloin, kun hissillisestä vuokratalosta s e u r a a v a l l e a u k e a m a l l e >>> Olemme nimittäneet tämän rakkauskodiksemme Helsingin Malmilla asuva Esa Kaikkonen on enemmän kuin tyytyväinen, että hän pääsi asumaan vaimonsa kanssa puolitoista vuotta sitten S-Asuntojen senioriaseumisoikeusasuntoon Ormuslinnaan. Meillä on 54 neliön kaksiossa kaikki mitä toivoa voi. On parveke ja oma sauna, jossa käymme vaimon kanssa vähintään kaksi kertaa viikossa. Olemme sisustaneet kodin mieleiseksemme, ja tyytyväisyyttämme lisää talon hyvä henki. Olemmekin nimittäneet tämän rakkauskodiksemme, Kaikkonen kertoo. Kaikkoset ovat eläkkeellä olevia raitiovaununkuljettajia. Ennen Malmille muuttoaan pariskunta asui työsuhdeasunnossa Töölössä. Saimme vihiä näistä senioreiden asumisoikeusasunnoista vaimon lapsuudenystävältä, joka asuu kerrosta ylempänä. Kiinnostuimme tällaisesta asumismuodosta ja hankimme kaupungin asuntotoimistosta kaksi vuotta sitten jonotusnumeron. Laitettuamme hakemuksen S-Asuntojen Brahenkahdun toimistoon vetämään, ei mennyt kauaakaan, kun saimme myöntävän päätöksen. Kaikkonen kiittelee asukasisännöitsijäjärjestelmää ja sitä, että isännöitsijän tavoittaa päiväsaikaan talon toimistosta. Kuulun itse asukastoimikuntaan, joka järjestää vapaa-ajan ohjelmaa. Viimeksi järjestimme pikkujoulujuhlat, ja kaikki tehtiin itse. Myös talon asukkaat osallistuvat ahkerasti talkoisiin. Olemme hankkineet asukkaiden yhteiseen olohuoneeseen myös pingispöydän ja lautapelejä. Keskiviikkoisin juomme iltapäiväkahvit olkkarissa, missä on mukava käydä vaihtamassa kuulumisia toisten asukkaiden kanssa. 29

16 Ensin jonoon i l m o i t u s i l m o i t u s >>> on vapautumassa asunto, ja lähistöllä asuu hissittömässä talossa asuva vanhus. Hissien laittaminen taloihin vie nykyisellä vauhdilla pari sataa vuotta. Siksi asunnon vuokrausvaiheessa kannattaisi huomioida ikäihmiset omana ryhmänään siten, että hissittömissä talossa asuvalle vanhukselle tarjottaisiin hissillisissä talossa olevaa asuntoa. Fagerlund on vakuuttunut, että ikäihmisten asumiseen olisi mahdollista saada tuntuvaa kohennusta ilman suuria investointeja. Vuokra-asuntojen asumisviihtyisyys lisääntyisi ja ikäihmiset pystyisivät asumaan niissä nykyistä pitempään, jos asuntoihin tehtäisiin pieniä korjauksia ja asennettaisiin esimerkiksi suihkuistuin. Nyt vuokratalojen vaihtuvuus on suuri, mikä maksaa paljon, koska rahaa menee asuntojen tyhjäkäyntiin, tarkastamiseen, remontointiin ja markkinointiin. Korjaustöiden esteenä ovat Fagerlundin käsityksen mukaan asenteet. Meillä on isoja vuokranantajia, joiden asukkaista noin 35 prosenttia on senioreita. Nämä yritykset ovat luoneet mittavan varallisuuden valtion tuella ja aravalainoilla. He eivät näytä kuitenkaan ymmärtävän, että asuntojen korjaaminen olisi heidän oman bisneksensä takia järkevää, saati että se olisi myös yhteiskunnallisesti merkittävää. Senioreiden aso-asuntoa havittelevan on hankittava ensimmäisenä jonotusnumero kunnan asuntotoimistosta. Numero voi olla hyvinkin suuri, kunnasta riippuen jopa yli , koska ensimmäiset asumisoikeustalot rakennettiin noin 20 vuotta sitten. Jonotusnumero ei velvoita mihinkään. Asunnon hakijan kannalta tärkeintä on, että numero on olemassa. Jos haluaisi olla kaukaa viisas, numero kannattaisi hankkia jo vuosia ennen senioriasunnon tarvetta. Harva toimii kuitenkaan näin, sillä emmehän me ihmiset suunnittele elämäämme yleensä vuosiksi eteenpäin. Sitä paitsi 10 vuotta sitten ei edes tiedetty, että tällaisia senioreille tarkoitettuja asumisoikeustaloja on tulossa, Setlementtiliiton asumispalveluiden toimialajohtaja Anu Haapanen sanoo. Asunnon tarvitsijan tehtäväksi jää etsiä sopiva kohde käymällä rakennuttajien nettisivuilla, sillä järjestelmää ei ole keskitetty. Kun sopiva kohde löytyy, yhteyttä otetaan omistajayhteisöön ja hankkiudutaan jonoon. Asunnonhakija voi laatia myös listan kotiaan koskevista toiveista, ja kirjata ylös, miltä alueelta hän haluaa asunnon ja minkä kokoisen. Tehtävässä voivat auttaa myös läheiset, jos ihminen ei jaksa itse tehdä sitä. Yleishyödyllistä toimintaa Setlementtiliiton ja Kalliolan Setlementin hallinnoima S-Asunnot on yleishyödyllinen toimija, jonka mahdollinen ylijäämä käytetään yksinomaan toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. S-Asuntojen perustavoite on hyvän asumisen tuottaminen ja kehittäminen yhtiön omistamissa vuokra- että asumisoikeustaloissa. Asumisen laatuun panostetaan, jotta asuinyhteisö tukee ja rikastuttaa asukkaiden elämää sen eri vaiheissa. S-Asuntojen rakentamia Assäkoteja on ryhmäkodit mukaan lukien 549, ja niissä asuu 750 asukasta Helsingissä, Espoossa ja ella. Senioriasumisoikeus OY:llä on tällä hetkellä pari sataa senioriasuntoa ja rakenteilla 150. Asunnot sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Kuopiossa. Senioriasumisoikeusasuntoa voi hakea, kun on täyttänyt 55 vuotta. Asunnon hinnasta maksetaan 15 prosenttia. Tulojen ylärajaa ei ole. SENIORI- RAHOITUKSELLA TURVAA JA ELÄMÄNLAATUA Monet tämän päivän seniorit ovat säästäneet työvuosinaan oman asunnon. Siinä samassa on kasvatettu perhe. Nyt, kun ikää on karttunut ja eletään eläkkeellä, toimeentulo voi olla todella niukkaa. Putki-, hissi- tai keittiöremontti voi häämöttää peikkona taustalla ja kakkoskodista etelän lämmössä voi vain haaveilla. Jokin kallis leikkauskin voi olla tulossa ja kodinhoitoapu tarpeen. Mistä siis lisää rahaa? Omat lapset ovat suurta ikäluokkaa ja usein varakkaampia kuin vanhempansa. Heidän asuntonsa ja lainansa on jo useimmiten maksettu. Totuus on, että he eivät välttämättä tarvitse aikoinaan vanhempien heille jättämää perintöä. Jos eläke on pieni, hyvä keino saada lisää rahaa on Käänteinen asuntolaina, jolla rahoitat joustavasti esimeriksi taloyhtiön putkiremontin tai muun ison taloyhtiön korjauslainan. Lainan kustannus on noin kolmasosa verrattuna perinteiseen taloyhtiölainaan ja seniori on edelleen asunnon omistaja. Toinen mahdollisuus on tehdä Käänteinen asuntokauppa, jossa Hypo ostaa asunnon ja myyjä jää vuokralaiseksi vaikka loppuelämäksi; seniori vapauttaa varallisuuttaan joka on kertynyt omaan asuntoon ja jatkaa asumista omassa asunnossaan joustavasti ja turvallisesti. Molemmissa tilanteissa voi jatkaa asumista tutussa kodissa ja ympäristössä. Käänteinen asuntolaina ja asuntokauppa toimivat luotettavasti paitsi meillä Suomessa myös USA:ssa ja useimmissa Euroopan maissa. Hypo on ainoa luottolaitos Suomessa, joka tekee käänteisiä asuntokauppoja Sauvakävelyä ja tietoiskuja Lainan ja asuntokaupan toteutus suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaan ja näihin asioihin perehtyneiden asiantuntijoiden välillä. Päätöksenteossa ovat usein mukana senioreiden ohella heidän lapsensa. 30 S-Asuntojen erikoisuus on asukasisännöitsijä, joka luo turvaa ja kodikasta ilmapiiriä. Asukasisännöitsijä tehtäviin kuuluu muun muassa organisoida erilaista toimintaa talon yhteisissä tiloissa. Hän järjestää myös kerhoja ja asukastapahtumia yhdessä asukastoimikunnan kanssa. Senioritaloissa toimii viikottain kokoontuvia kerhoja ja sauvakävelyryhmiä. Seniorit kokoontuvat yhteen myös kahvittelun merkeissä asukkaiden yhteisissä olohuoneissa. Asukasaktiivit järjestävät myös tietoiskutyyppisiä luentoja eri aleilta, kuten terveydenhoidosta, liikunnasta ja ravitsemuksesta. Lisäksi järjestetään kulttuuri- ja viihdetapahtumia sekä juhlia. Tutustu lisää Pankinjohtaja Jouni Lehtinen kutsuu poikkeamaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konttorissa Helsingin keskustassa osoitteessa Yrjönkatu 9. Voit sopia myös tapaamisen soittamalla numeroon i l m o i t u s i l m o i t u s 31

17 [keskeltä kenttää] 4 t e k s t i P i r k k o R u u s k a n e n - P a r r u k o s k i 32 En olisi ikinä uskonut, että tulee päivä, jolloin voin olla oma itseni Setlementtiliiton seniori- ja vanhustyön toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski koki brooklynilaisessa setlementissä vaikuttavan hetken, kun iäkäs mieshenkilö kertoi löytäneensä vihdoin oman ihmisarvonsa. Meidän toimialajohtajien työ jakantuu Setlementtiliitossa kokonaisuuksiin, jotka vastaavat setlementeissä tehtävää työtä. Yksi näistä on seniori- ja vanhustyö, jonka toimialajohtajana toimin. Tehtäviini kuuluu olla mukana kehittämässä ja koordinoimassa työtä, jota tehdään setlementiliikkeessä senioreiden ja vanhusten kanssa. Teen myös opinto- ja kulttuuritoimialajohtajan työtä, mikä antaa eväitä tarkastella ikääntyvien elämää esimerkiksi elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Selvitin taannoin, millaista toimintaa ja palvelua maamme 36 setlementtiä tarjoavat ikääntyneille. Vastausten monipuolisuus osoitti, että toiminnan tarve on suuri, ja että setlementit ovat pystyneet tarjoamaan palveluja sen mukaan, mitä ihmiset tarvitsevat ikääntymisen eri vaiheissa. Esimerkiksi vapaaehtoistyössä kuusikymppinen on yleensä itse aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä, ja toiminta tuo sisältöä hänen omaan elämäänsä. Yhdeksänkymppisenä hän mahdollisesti on palvelujen tarvitsija, jolle toinen vapaaehtoistyöntekijä tuo elämänsisältöä. Yhteistä setlementtien toiminnassa on se, että ikääntyneet osallistuvat muiden rinnalla moniin toimintoihin, kuten kansalaistoimintaan, opistotyöhön, vapaaehtoistyöhän ja maahanmuuttajille suunnattuun toimintaan. Setlementit toteuttavat luonnollisella tavalla ikäpolitiikan keskeistä tavoitetta siitä, että vanhusten hyvinvointi on yhteinen asia, ja että se on otettava huomioon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Ikä ei voi ole rajoite osallistumiselle, ja ympäristö on luotava sellaiseksi, että myös ikääntyneet pystyvät osallistumaan. Setlementtien toiminnassa on mukana kaiken ikäisiä. Eräässä setlementissä oli kurssi, jossa valmennettiin vasta eläkkeelle jääneitä uuteen elämänvaiheeseen. Tapasin erään kurssilaisen, joka oli valmistellut opiston juhlaa yhdessä maahanmuuttajista koostuvan nuorisoryhmän kanssa. Hän iloitsi saatuaan ystäviä nuorista maahanmuuttajista. Tuntuu hyvältä, kun samat nuoret tervehtivät ja tulevat juttelemaan kadulla. Joskus hyvään oloon ei tarvita paljoa, riittää, kun saatetaan ihmisiä yhteen. Setlementtitaloissa tehtävä työ on monialaista, mikä antaa mahdollisuuden sille, että pystytään monella tavalla hyödyntämään eri toiminnoissa työntekijöiden ammattitaitoa ja vapaaehtoisten osaamista. Hyvä esimerkki tästä on setlementti, jossa kansalaisopiston musiikinopettaja on mukana sekä päiväkodin että vanhusten palvelukeskuksen toiminnassa. Uskon, että työskentely eri ikäpolvien kanssa on avartavaa myös työntekijälle, ja samalla asiakkaat voivat nauttia ammattitaitoisesta palvelusta. Setlementtiliike tarjoaa elämänkulkujärjestönä myös kutakin ikäkautta vastaavien tarpeiden mukaisia palveluja ja harrastustoimintaa. Merkittävänä pidän sitä, että setlementit tuntevat paikallisina toimijoina alueen asukkaiden tarpeet. Setlementeissä ovat kokoontuneet perinteisesti ukkokerhot, joissa osallistujien ikä on korkea, vaihtuvuus pientä ja keskustelu monipuolista. Olen ymmärtänyt tietämättä tarkemmin keskustelujen sisällöistä, että yhä edelleen puhutaan kokemuksista, jotka liitty vät sotaaikaan. Esiin nousee sellaisia arkoja asioita, joista ei ole aikaisemmin tohtinut puhua. Tällaisen eheyttävän muistelemisen ohjaaminen vaatii vahvaa luottamusta ja ammattitaitoa ja setlementiltä tahtoa ylläpitää myös sellaista toimintaa, johon osallistuu yhä pienenevä joukko. Me setlementtityötä tekevät olemme myös osa kansainvälistä liikettä. Parhaillaan suunnitellaan muun Kuva viereisellä sivulla. Pirkko juttelee Auralan seniorityöstätyöstä vastaavan Birgitta Mäkisen kanssa. Kuva alla. Yhteistyöllä saadaan parhaat tulokset: neuvonpidossa Harri Sarjanojan kanssa. Harri vaikuttaa nykyään Joensuussa Kontiolahden vastaanottokeskuksen toimitusjohtajana. 33

18 >>> 34 muassa ikääntyneille suunnattua vapaaehtoistyön vaihtoa itävaltalaisen sisarjärjestön Hilfsverkin kanssa. Pari vuotta sitten setlementtiväki kokoontui eri puolelta maailmaa New Yorkiin, jossa tutustuimme muun muassa vanhustyöhön. Yksi vaikuttavimmista kokemuksistani liittyy Brooklynissa toimivaan setlementtiin, jossa pääsimme osallistumaan ikääntyneiden homojen viikkotapaamiseen. Ilmapiiri oli avoin ja lopuksi vakavoiduttiin pohtimaan, mikä merkitys toiminnalla on ollut osallistujille. Eräs mies totesi: En olisi ikinä uskonut, että tulee päivä, jolloin uskallan olla oma itseni. "Meidän toimialajohtajien työ jakaantuu Setlementtiliitossa kokonaisuuksiin, jotka vastaavat setlementeissä tehtävää työtä." Anu Haapanen Toimialajohtaja, asumisen palvelut Setlementtiliikkeen asumispalveluiden tavoitteena on luoda erilaisille ihmisille, erilaisin tukitoimin koteja elämän eri vaiheisiin. Asumispalvelumme ovat suunnattu nuorille, vammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, senioreille sekä muille setlementtien ja yhtiöiden vuokra-asuntojen asukkaille. Esimerkiksi sosiaalinen isännöinti, tuettu asuminen ja yhteisölliset asumismuodot kannustavat asukkaitamme itsenäisyyteen ja tarjoavat turvallisen elämänpiirin, jossa on mahdollisuus osallistua asukastoimintaan ja virikkeelliseen elämään. Setlementtiliiton omistamia yhtiöitä ovat S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja Oskelakoti Oy. Otto Pasma Toimialajohtaja, lapsi- ja nuorisotyö Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus aikuisen huolenpitoon ja suojaan. Setlementtitoiminnassa korostamme sosiaalista vastuuta eheän kasvun turvaamiseksi. Oman erityisyyden oivaltamisen ja terveen itsetunnon perustana on arvostus ja hyväksyntä ainutkertaisena yksilönä. Paikalliset tarpeet määrittävät toiminnan muodon ja laadun, ja se voi olla vaikkapa taidekerhotoimintaa, ratsastusterapiaa, kriisityöryhmiä tai väkivaltaa kohdanneiden nuorten monikulttuurista ryhmätoimintaa. Suomen Setlementtiliitto jatkaa lakkautetun Suomen Setlementtinuorten Liiton toimintaa lapsi- ja nuorisotyön keskusjärjestönä. Helka Körkkö Toimialajohtaja, kansalaisvaikuttaminen Suomen Setlementtiliitossa kansalaisvaikuttamisen toimialaa kehittää ja toteuttaa Uusi paikallisuus -hanke. Uusi paikallisuus -hankkeen lähtökohtana on ajatus, että ihmisten arki toteutuu myös tämän päivän maailmassa paikallisesti, omassa lähiympäristössä. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintaa, jonka avulla kansalaiset pystyvät vaikuttamaan muun muassa omien asuinalueidensa palveluihin, maankäytön suunnitteluun ja harrastusmahdollisuuksiin. Hanke toteutetaan kansalaisjärjestöjen, yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyöhankkeena. Keskeinen käsite setlementtiliikkeen kansalaisvaikuttamisessa on kansalaislähtöisyys. Matti Cantell Toimialajohtaja, monikulttuurinen työ Haluamme luoda setlementtiliikkeen monikulttuurisessa toiminnassa uusia kansalaistoiminnan ja kohtaamisen muotoja perinteisten perheeseen, uskontoon ja kansallisuuteen rakentuvien yhteisötunteiden rinnalle. Toimimme sillanrakentajana kanta- ja uussuomalaisten kesken kehittämällä paikallisesti kotoutumisen keinoja ja edistämällä kulttuurien välistä ymmärrystä. Tärkeitä työn muotoja ovat vertaisapu, opintotoiminta, suomalaiseen työkulttuuriin perehdyttäminen, aktiiviseen kansalaisuuteen opastaminen ja väliinputoajaryhmien tunnistaminen ja tukeminen. Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri, vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö Vaikeiden elämäntilanteiden käsittely vaatii usein sekä vertaistukea että asiantuntija-apua. Setlementtiajatuksen mukaisesti luomme yhteisöjä kuntoutumiseen ja ylläpidämme verkostoja sekä erityispalveluita elämänhallinnan tueksi. Setlementtiliikkeellä on kehittäjän ja uranuurtajan rooli monella erityisosaamista vaativalla kriisityön saralla, kuten päihdekuntoutuksessa, väkivalta- ja traumatyössä, sovittelutoiminnassa, rikosuhritoiminnassa ja velkaneuvonnassa. Suuri osa Suomen rikos- ja riita-asioiden sovittelusta tehdään setlementeissä. Setlementtiliikkeen yhä nousevana painopisteenä on vaikeasti työllistyvien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen erilaisten yritys- ja viranomaisyhteistyömallien avulla. Lisäksi Setlementtiliitto koordinoi valtakunnallista Rikosuhripäivystystä. Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan Setlementti ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementti ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Helsinki Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu [toimii] Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Toimelan setlementti ry Helsinki Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki Setlementtinuorten piirijärjestöt H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Helsinki Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Helsinki Toiskun Nuoret ry Helsinki Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki

19 Tilaa lehti. Nyt! Ole mukana liikkeessä! Yhteinen ääni tarvitsee tukesi. Tilaa Setlementti itselle, ystäville, työpaikalle, työkavereille, yhteistyökumppaneille, päättäjille Setlementti liike on ihmisen muotoinen on ajankohtainen lehti järjestötyön, erityisesti setlementtityön ympärillä puhuttavista aiheista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden vuosikerta maksaa 25 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse tai täyttää tilauslomakkeen osoitteessa lehtitilaus Setlementti-lehti, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki. Puhelin Haluatko tutustua Setlementti-lehteen? Tilaa ilmainen näytenumero osoitteesta