Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 571/ / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/246/04.08/2012): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan lausuntoja Fortum Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muutosta, ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Fortum Power and Heat Oy vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä korvaamalla raskaan polttoöljyn puusta valmistelulla pyrolyysiöljyllä 1-2:ssa kattilassa. Polttoaineen vaihto vähentää fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä Espoossa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kohde, jossa käytettäisiin pyrolyysiöljyä. Lupamääräyksissä on huolehdittava, että koetoiminnasta ei aiheudu haittaa tai häiriötä ympäristölle tai lähiseudun asukkaille. Laitoksella tulee ottaa käyttöön hiukkaserotinjärjestelmä kiintoaineen vähentämiseksi savukaasuista. Tarkkailusuunnitelmaan tulee lisätä tiedot erotinlaitteen toimintakyvyn seuraamisesta ja kunnossapidosta. Vermontien alueelle ollaan kaavoittamassa huomattavaa määrää uutta asuinrakentamista. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan lämpökeskukseen nähden lähimmät uudet asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan heti Perkkaantie eteläpuolella. Lähimmät asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan siis lähempänä kuin siinä asemakaavaluonnoksessa, joka oli

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 hakemuksen liitteenä. Lämpökeskuksen toiminnan muutokset eivät saa aiheuttaa uudelle asuinalueelle melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Päästöt ilmaan, nestemäisten polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä aihetuvat riskit sekä polttoainekuljetusten aiheuttamat haitat ovat sitä pienemmät, mitä enemmän laitoksella poltetaan maakaasua öljyjen sijasta. Näin ollen laitoksella tulisi käyttää maakaasua polttoaineena aina kun se on mahdollista. Lämpökeskus sijaitsee meritulvavaara-alueella siten, että 1,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskusta ympäröiviin ojiin ja 2,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskuksen piha-alueelle. Toiminta on suunniteltava niin, että sijainti tulvavaaravyöhykkeellä ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lämpökeskuksen toiminnasta tai suunnitteluista toiminnan muutoksista ei saa aiheutua haittaa, kuten päästöjä, veden samentumista tai vesiolosuhteiden muutoksia Monikonpurolle tai läheiselle arvokkaalle kosteikkoalueelle. Myös mahdollisten sammutusvesien aiheuttamien haittojen ehkäisyyn tulee varautua ennakolta. Käsittely Marika Visakova ehdotti Riina Kososen kannattamana päätösehdotuksen kolmanneksi viimeisen kappaleen muuttamista seuraavanlaiseksi: Päästöt ilmaan, nestemäisten polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvat riskit sekä polttoainekuljetusten aiheuttamat haitat ovat pienemmät, kun polttoaineena käytetään maakaasua. Fossiilisten polttoaineiden käytön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi laitoksen tulisi kuitenkin suosia pyrolyysiöljyn käyttöä, mikäli käyttökokemukset osoittautuvat hyviksi. Muutoin laitoksella tulisi käyttää maakaasua polttoaineena raskaan polttoöljyn sijaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Visakovan ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/246/04.08/2012): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan lausuntoja Fortum Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muutosta, ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Fortum Power and Heat Oy vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä korvaamalla raskaan polttoöljyn puusta valmistelulla pyrolyysiöljyllä 1-2:ssa kattilassa. Polttoaineen vaihto vähentää fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä Espoossa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kohde, jossa käytettäisiin pyrolyysiöljyä. Lupamääräyksissä on huolehdittava, että koetoiminnasta ei aiheudu haittaa tai häiriötä ympäristölle tai lähiseudun asukkaille. Laitoksella tulee ottaa käyttöön hiukkaserotinjärjestelmä kiintoaineen vähentämiseksi savukaasuista. Tarkkailusuunnitelmaan tulee lisätä tiedot erotinlaitteen toimintakyvyn seuraamisesta ja kunnossapidosta. Vermontien alueelle ollaan kaavoittamassa huomattavaa määrää uutta asuinrakentamista. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan lämpökeskukseen nähden lähimmät uudet asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan heti Perkkaantie eteläpuolella. Lähimmät asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan siis lähempänä kuin siinä asemakaavaluonnoksessa, joka oli hakemuksen liitteenä. Lämpökeskuksen toiminnan muutokset eivät saa aiheuttaa uudelle asuinalueelle melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Päästöt ilmaan, nestemäisten polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvat riskit sekä polttoainekuljetusten aiheuttamat haitat ovat pienemmät, kun polttoaineena käytetään maakaasua. Fossiilisten polttoaineiden käytön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi laitoksen tulisi kuitenkin suosia pyrolyysiöljyn käyttöä, mikäli käyttökokemukset osoittautuvat hyviksi. Muutoin laitoksella tulisi käyttää maakaasua polttoaineena raskaan polttoöljyn sijaan. Lämpökeskus sijaitsee meritulvavaara-alueella siten, että 1,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskusta ympäröiviin ojiin ja 2,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskuksen piha-alueelle. Toiminta on suunniteltava niin, että sijainti tulvavaaravyöhykkeellä ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lämpökeskuksen toiminnasta tai suunnitteluista toiminnan muutoksista ei saa aiheutua haittaa, kuten päästöjä, veden samentumista tai vesiolosuhteiden muutoksia Monikonpurolle tai läheiselle arvokkaalle kosteikkoalueelle. Myös mahdollisten sammutusvesien aiheuttamien haittojen ehkäisyyn tulee varautua ennakolta.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Selostus Taustaa Uudenmaan ympäristökeskus myönsi E.ON Finland Oyj:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan jatkamista ja sen laajentamista koskevan ympäristöluvan (Dnro UUS-2004-Y , No YS 1490). Sittemmin lupaa käsiteltiin valitusasiana Vaasan hallinto-oikeudessa (päätös , Nro 07/0124/1, Dnrot 00180/06/5103 ja 00181/06/5103). Vaasan hallinto-oikeus ei muuttanut ympäristölupapäätöstä. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä määrättiin, että toiminnanharjoittaja on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Koska lämpökeskuksen toiminta on muuttumassa, lupamääräysten muutosta haettaessa haetaan myös lupaa toiminnan muuttamiseen. Lämpökeskus, sen toiminta ja toiminnan muutokset Vermon lämpökeskus sijaitsee Espoossa Leppävaaran kaupunginosassa rantaradan ja Vermon raviradan läheisyydessä osoitteessa Perkkaantie 10, Espoo. Tontin omistaa Sponda Kiinteistöt Oy, joka on vuokrannut tontin Fortum Power and Heat Oy:lle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Vermon lämpökeskus aloitti toimintansa vuonna 1985 kahdella kattilalla (K1 ja K2). Kattilat K3 ja K4 otettiin käyttöön vuonna Voimassa olevassa asemakaavassa lämpökeskus sijoittuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle. Lähin asutus sijaitsee noin 250 m etäisyydellä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Valmisteilla on uuden asuinalueen kaavoittaminen lähistölle siten, että tulevaisuudessa lähin asutus sijaitsisi lämpökeskuksen eteläpuolella heti Perkkaatien eteläpuolella noin 100 m päässä lämpökeskuksesta ja noin m päässä lämpökeskuksen tontin rajasta. Asemakaavaehdotuksesta on kerrottu lisää alla kohdassa Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanta. Vermon lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä neljällä huippukuorma- ja varakattilalla. Kattiloiden käyttö ajoittuu tavallisesti talviaikaan. Kattiloiden K1 ja K2 polttoaineteho on 45 MW sekä kattiloiden K3 ja K4 49 MW. Tulevien muutostöiden jälkeen kattiloissa K3 ja K4 on tarkoitus käyttää polttoaineena pyrolyysiöljyä. Muutostyöt on tarkoitus toteuttaa vuosina 2013 (K3) ja 2014 (K4). Ko. kattiloissa säilytetään kuitenkin edelleen mahdollisuus käyttää polttoaineena myös maakaasua ja raskasta polttoöljyä. Kattiloissa K1 ja K2 jatketaan nykyisten eli maakaasun ja raskaan polttoöljyn käyttöä. Laitoksella varaudutaan myös kevyen polttoöljyn käyttöön. Pyrolyysiöljy tulee olemaan kattiloiden K3 ja K4 ensisijainen polttoaine. Lämpökeskuksessa on käytössä kaksi 5000 m 3 :n raskasöljysäiliötä ja varaus kolmannelle samansuuruiselle säiliölle. Maakaasu tulee laitokselle putkistoja pitkin. Lupahakemuksessa varaudutaan lämpökeskuksen polttoaineiden yhteenlaskettuun vuosikäyttöön 280 GWh. Eri polttoaineiden vuosikäytön

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 arvioidaan vaihtelevan seuraavasti: raskas polttoöljy %, maakaasu % pyrolyysiöljy 0-60 %. Pyrolyysiöljy on puusta valmistettu polttoaine, jonka rikkipitoisuus on vähäinen ja laskennallinen hiilidioksidipäästö nolla. Pyrolyysiöljy on tummanruskeaa ja jäykkäliikkeistä nestettä. Pyrolyysiöljy valmistetaan Joensuussa ns. nopealla pyrolyysillä hakkuutähteistä, ensiharvennuspuusta ja/tai metsäteollisuuden sivutuotteista. Pyrolyysiöljyn lämpöarvo on noin puolet fossiilisten polttoöljyjen lämpöarvosta, eli se on hyvin tiiviissä muodossa olevaa bioenergiaa. Pyrolyysiöljyn oleellisia ominaisuuksia ovat tiheys 1,2 kg/dm 3 (vettä raskaampaa), vesipitoisuus 28 %, rikki 0,03 % (alhainen), tuhka 0,06 %, ph 2,5 (hyvin hapan), tervamainen haju ja osittainen liukenevuus veteen. Pyrolyysiöljyn käyttö kaukolämmön tuotantoon näin suuressa mittakaavassa on uutta, ja näin ollen laitosmuutos Vermossa on luonteeltaan uuden tekniikan demonstraatio. Jos pyrolyysiöljyn käyttökokemukset ovat huonoja, voidaan laitoksella luopua pyrolyysiöljyn käytöstä. Toiminnanharjoittaja esittää koetoiminnasta tarkemman suunnitelman koetoimintailmoituksen yhteydessä vähintään 30 vuorokautta ennen koetoiminnan alkamista. Öljykuljetusten määrä laitokselle laitoksen käyntijakson aikana tulee olemaan noin 50 kuljetusta viikossa, joista 10 on raskasöljykuljetusta ja 40 pyrolyysiöljykuljetusta. Kuljetukset tulevat Perkkaantietä pitkin joko lännestä tai pohjoisesta. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuu hiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin ja hiilidioksidin päästöjä ilmaan. Päästöjen määrä ja laatu määräytyvät pääasiassa sen mukaan, mitä polttoainetta käytetään. Tällä hetkellä laitoksella ei ole käytössä savukaasujen puhdistuslaitteistoja. Lupahakemuksen (s.16 ja s.17) mukaan laitoksella tullaan ottamaan käyttöön hiukkaserotinjärjestelmä kiintoaineen vähentämiseksi savukaasuista. Tiivistelmän (s.1) mukaan hiukkaserotinlaitteisto hankitaan tarvittaessa. Tarkkailusuunnitelmassa ei ole mainittu hiukkaserotinlaitteiston seurantaa lainkaan. Tiivistelmän ja tarkkailusuunnitelman tiedot ovat siis ristiriitaiset verrattuna tekstiosion tietoihin. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan käytön tarkkailulla, päästömittauksilla sekä osallistumalla pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen. Laitoksen aiheuttamaa melua on mitattu 2004 ja Mittausten perusteella laitoksen aiheuttama melu ei ylitä lähimmissä altistuvissa kohteissa päivä- tai yöajan ohjearvoja. Hajuhaitan hallitsemiseksi pyrolyysiöljysäiliöt varustetaan suodattimin ja öljyä säiliöön purettaessa säiliöautosta poistuva ilman johdetaan esim. pyrolyysiöljysäiliöön. Lupahakemuksen liitteenä on kuvaus öljysäiliöiden vallitilan sammutusvesien hallinnasta. Tulipalotilanteessa jäähdytysvedet ja suojavaahto pidätetään vallitilassa, jonka täyttyminen kestää 40 minuutista

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 4,5 tuntiin. Vallitilan täytyttyä vettä ja vaahtoa vuotaa ylivuotona lämpökeskuksen tontin reunaojiin, joihin ne voidaan padota. Ojien varastotilavuus kuitenkin täyttyy nopeasti, jonka jälkeen vedet valuvat Monikonpuroon. Pyrolyysiöljyn paloa pidetään erittäin epätodennäköisenä, koska pyrolyysiöljy ei ylläpidä paloa, eli sammutusvesien hallinnan tarkasteluissa on pääasiassa kyse raskaan polttoöljyn palotilanteesta, eikä pyrolyysiöljyn käyttöönotto muuta tilannetta ympäristön kannalta riskialttiimpaan suuntaan. Lämpökeskuksen lähistöllä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai suojeltuja alueita. Oleellisin luontoarvo lähistöllä on noin 130 m päässä lämpökeskuksesta kulkeva Monikonpuro. Lämpökeskuksen piha-alueiden vedet johdetaan sadevesiviemäreitä ja avo-ojia pitkin Monikonpuroon. Monikonpuro on taimenen esiintymiselle ja poikastuotannolle sopivaa aluetta, ja havaintoja taimenkannasta on muutaman vuoden takaa. Kalaston on muutoinkin todettu olevan runsas ja monipuolinen. Lisäksi purossa esiintyy kaksi silmälläpidettäväksi luokiteltua vesiperhoslajia. Pienvirtavedet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä, ja Vermon lämpökeskuksen lähistöllä Monikonpuron uoma on vielä pääosin suhteellisen luonnontilainen. Monikonpuro laskee Iso- Huopalahteen, joka on paikallisesti merkittävä kosteikkoalue. Kosteikolla on merkitystä pesimälinnuston lisäksi myös muuttolintujen levähdyspaikkana, ja se on merkitty Etelä-Espoon yleiskaavassa suojelualueeksi (S). Noin kilometrin päässä Iso-Huopalahdelta lounaaseen sijaitsee Laajalahden Natura alue. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Päästörajoiksi esitetään ns. pino-asetuksen mukaisia päästörajoja. Pyrolyysiöljylle käytetään raskaan polttoöljyn päästöraja-arvoja. Vuodesta 2016 alkaen päästörajoja osittain kiristettäisiin. Lisäksi esitetään, että kemikaaliastioita voitaisiin säilyttää lämpökeskuksen sisätiloissa ilman erillisiä suoja-astioita. Perusteluna tälle on, että kattilahallin lattiakanaalin sulkuventtiili pidetään kiinni, ja kanaali tyhjennetään ainoastaan valvotusti. Näin ollen kattilahalli toimii riittävänä suoja-altaana. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanta Espoon ympäristökeskuksen pyynnöstä Espoon kaupunkisuunnittelukeskus otti kantaa Fortum Power and Heat Oy:n hakemukseen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto: Vermontien asemakaavahanke etenee kevään 2013 kuluessa ehdotuksena kaupunkisuunnittelulautakuntaan päätettäväksi. Asemakaavaehdotus sisältää uutta asuinkerrostalojen rakennusoikeutta yhteensä n k-m 2 eli asunnot noin uudelle asukkaalle Perkkaantien eteläpuolelle. Vermontien asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Sitä varten teetettiin Paloässät Oy:llä palotekninen selvitys, joka perustui siihen, että Fortumin voimala käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä. Fortum osallistui konsultaationeuvotteluun, jossa sovittiin mahdollisuudesta ulottaa asuinrakentamista Perkkaantien varteen

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 perustuen tehtyyn palotekniseen selvitykseen. Vermontien asemakaavoitusta on jatkettu tältä pohjalta, ja asumista on paloteknisen selvityksen sallimana osoitettu heti Perkkaantien eteläpuolelle. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus edellyttää, että Fortumin lämpökeskuksen toiminta ei aiheuta palovaaraa tai ympäristöhaittoja, kuten melua, päästöjä tai hajua, jotka olisivat tuleville Vermontien asukkaille suurempia kuin selvitetyt raskaan polttoöljyn aiheuttamat haitat. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8