Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kasvattajat kuuntelevat lasta, ovat lasten saatavilla ja aidosti läsnä. Arvostamme leikkiä ja annamme sille aikaa ja tilaa. Jotta jaksaisi olla aikuinen tässä maailmassa, on saatava rauhassa olla lapsi -Helena Anhava Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa YHTEYSTIEDOT Peltolammin päiväkoti Peltolamminkatu Tampere Johtaja Susanna Bäckman Puh

2 Arvot ja strategiaperusta Haluamme luoda Peltolammin päiväkodille turvallisen, lämpimän ja toisistamme välittävän ilmapiirin jossa kaikilla on hyvä olla. Olemme pieni päiväkoti jossa kaikki tuntevat toisensa. Perheiden ja henkilökunnan välinen yhteistyö on helppoa ja luontevaa. Lapsiryhmien välillä toimitaan joustavasti ja näin helpotetaan mm. lapsen siirtymistä ryhmästä toiseen. Haluamme vastata lapsen ja perheen tarpeisiin ja toiveisiin. Keskustelut päivähoidon alkaessa sekä lapsen eri kehitysvaiheissa antavat meille arvokasta tietoa toiminnan suunnittelua varten. Lapsuusaika on arvokasta ja lapsen yksilöllisyys huomioidaan tukemalla lapsen luontaista tapaa toimia, osallistua ja vaikuttaa päiväkodin arjessa.

3 Arvot ja strategiaperusta jatkuu Luonto on tärkeä osa Peltolammin päiväkotiarkea. Metsän ja lammen läheisyys mahdollistavat luonnosta nauttimisen ja sen arvostamisen. Kestävää kehitystä edistämme kiinnittämällä huomioita tekojemme ympäristövaikutuksiin.

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Meille on tärkeää, että vanhemmat ovat osallisena lasten päiväkodissa tapahtuvassa varhaiskasvatuksessa. Asiakkuus aloitetaan sopimalla vanhemman ja lapsen yhteinen tutustumiskäynti. Vanhempien rooli on tärkeä heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien, sillä vanhemmilta saamme tärkeää tietoa lapsesta, lapsen tavoista, luonteesta ja kehityksestä. Lisäksi vanhemmat voivat esittää päivähoitoon liittyviä toiveita ja ajatuksia. Henkilöstön ja vanhempien välinen yhteistyö on kasvatuskumppanuutta. Päivittäin käydyt keskustelut lapsen päivästä kotona ja päivähoidossa auttavat meitä aikuisia ymmärtämään lasta, lapsen käyttäytymistä ja tunnetiloja. Varhaiskasvatuskeskustelut, vanhempainillat sekä yhteiset tapahtumat ovat myös osa kasvatuskumppanuutta. Vanhempien tuntemus omasta lapsestaan ja henkilökunnan ammatillinen tieto ja osaaminen luo hyvän pohjan toimivalle päivähoitoarjelle.

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen Varhaiskasvatuksen suunnittelun lähtökohtana on lasten kehitystaso ja kiinnostuksen kohteet. Suunnittelu on aktiivista kasvattajien yhteistyötä, jossa huomioidaan lasten tarpeet. Jokainen päiväkodin työntekijä on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin, joilla luomme lapselle turvallisen ja tapahtumarikkaan päivän. Olemme läsnä lapsen leikeissä ja päivittäisissä askareissa kuuntelemalla, havainnoimalla, ohjaamalla ja auttamalla. Lasta kuuntelemalla ja havainnoimalla saamme arvokasta tietoa siitä mitä lapsi ajattelee, tarvitsee ja haluaa. Tätä tietoa käytämme suunnitellessamme ryhmien toimintaa. Arvostamme leikkiä tärkeimpänä lapsen kasvua ja kehitystä tukevana toimintana. Järjestämme leikeille aikaa ja tilaa sekä leikkiä tukevia, innostavia ja turvallisia leikkiympäristöjä. Sadut ja yhteiset tapahtumat antavat lapsille ideoita uusiin leikkeihin. Leikit rikastuttavat lasten mielikuvitusta sekä kasvattavat tervettä itsetuntoa.

6 Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen jatkuu Lapsilla on päivittäin mahdollisuus kuvataiteelliseen ilmaisuun sekä ohjatusti että omatoimisesti. Lasten luontainen tarve liikkumiseen huomioidaan järjestämällä liikuntahetkiä sekä ulkoilemalla päivittäin. Käytämme aktiivisesti puistoalueita ja teemme säännöllisesti metsäretkiä. Metsä mahdollistaa monipuolisen liikkumisen ja tarjoaa elämyksiä eri aisteille. Retkillä opitaan sosiaalisia taitoja sekä luonnon tuntemista ja arvostamista.

7 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsen minäkäsitys ja terve itsetunto rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Se toimii pohjana kaiken uuden oppimiselle. Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea millä tahansa kehityksen osa-alueella, keskustelemme ja sovimme yhdessä vanhempien, sekä mahdollisten muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa, parhaista tavoista tukea lasta. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii päiväkodissamme erityisen tuen asiantuntijana - sekä vanhempien että henkilökunnan tukena ja apuna. Meille on tärkeää, että päiväkotimme sekä fyysinen, psyykkinen että sosiaalinen ympäristö on kannustava, turvallinen, viihtyisä ja toimiva. Ympäristö on myös muunneltavissa olosuhteiden mukaan, jotta voimme luoda joustavan, luovan ja lasta kunnioittavan ilmapiirin. Päiväjärjestystä ja ajan kulkua voidaan selventää kuvin

8 Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Päiväkodissamme on lapsia eri kieli- ja kulttuurialueilta. Yhteisen kielen puuttuessa käytämme tulkkipalveluita rakentaessamme kasvatuskumppanuutta perheen kanssa. Tulkkipalveluita voidaan käyttää esimerkiksi hoitosopimus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Tuemme lapsen itsetunnon kehitystä huomioimalla lapsen kulttuuri- ja kielitaustat toiminnassamme. Pienet tutut asiat esim. valokuvat, lelut ja henkilökohtaiset tavarat luovat lapselle turvallisuutta uudessa ympäristössä. Näin helpotetaan myös lapsen sopeutumista päivähoitoon ja suomalaiseen kulttuuriin. Tuemme lapsen suomen kielen oppimista ja käyttämistä erityisesti arjen tilanteissa.

9 Arviointi varhaiskasvatuksessa Lapsilta ja vanhemmilta saatu palaute on meille tärkeää. Lasta havainnoiden ja kuunnellen saatu palaute auttaa meitä kehittämään toimintatapoja ja toimintaympäristöä. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Vanhemmat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin monilla yhteistyön osa-alueilla; päivittäisissä keskusteluissa, tutustumiskerroilla, varhaiskasvatuskeskusteluissa, vanhempainilloissa ja muissa yhteisissä tapahtumissa. Vanhemmat voivat arvioida toimintaa myös yhteisten palvelukyky- ja asiakastyytyväisyyskyselyiden kautta. Vanhemmilta saatu palaute toimii työyhteisön arvioinnin työkaluna ja auttaa kehittämään toimintaa. Päiväkodin toimintatapoja arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti osastojen tiimipalavereissa. Arviointi kirjataan, ja se vaikuttaa toimintaan ja tulevien suunnitelmien laadintaan. Arviointia tapahtuu myös päivittäisessä kasvatustoiminnassa ja talon yhteisissä viikkopalavereissa. Laajemmat arviointikeskustelut käydään tiimeittäin kaksi kertaa vuodessa, jonka jälkeen arvioinnit jaetaan ja kootaan koko talon yhteisessä palaverissa tai suunnittelupäivässä käsiteltäviksi.